TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN (2013-2016) VUOSITAVOITTEIDEN 2013 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 26.11.2014



Samankaltaiset tiedostot
TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.)

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Oppilashuolto Koulussa

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Lapset puheeksi -menetelmä

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

Lastensuojelun tilannekatsaus Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Lastensuojelun kehityssuuntia

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2017

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Kaavio: lasten lukumäärä ikäryhmittäin, joista on kirjattu aikavälillä lastensuojeluilmoitus

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Rovaniemen lapset ja perheet

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Ville Järvi

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Transkriptio:

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN (2013-2016) VUOSITAVOITTEIDEN 2013 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 26.11.2014 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi asetetaan kolme päätavoitetta. 1. Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella 2. Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena painopistealueina eri ikäryhmät eri vuosina 3. Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta nuorisotakuun toteuttaminen monialaisena / eri toimijoita yhdistävänä toimintamallina ja sen juurruttaminen osaksi Tuusulan palveluverkkoa nuorten osallisuuden vahvistaminen päätöksenteossa Ohjausryhmä hyväksyy hyvinvointisuunnitelman tarkennetun vuosisuunnitelman vuosittain esimieslinkki työryhmän valmistelun pohjalta. 1

TAVOITTEET VUODELLE 2013 TAVOITE 1: KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN VAHVISTUMINEN vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2013 Laajat terveystarkastukset toteutuvat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tarkastuksista pois jääneiden kutsumista tehostetaan Kasvatus - ja perheneuvolassa panostetaan perheen omiin voimavaroihin, asiakaslähtöisyyteen sekä avoimuuteen ottamalla käyttöön uusi ratkaisukeskeinen toimintatapa, OiVa työmalli (=oikea-aikainen työmalli) Perheiden terveyspalvelut Perheiden terveyspalvelut Neuvolassa laajat terveystarkastukset toteutuivat 100%.Koulussa 1.lk 90%,5lk.75% ja 8.lk 54%.Neuvolasta kaikille poisjääneille on lähetetty kirje/tai soitettu. Koulusta Wilma-viesti ja kirje. Kevään / kesän aikana Hyrylän työntekijät toteuttivat lyhyet interventiot tapaamalla (1-5 kertaa) kasvatus- ja perheneuvolassa Hyrylän työryhmään jonossa olevia perheitä/vanhempia. Puolet perheistä palasi jonoon, 3 perheelle tämä oli riittävä apu. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö käynnistyy, eroneuvontapalvelut paranevat Sosiaalipalvelut Perheoikeudellinen yksikkö on käynnistynyt 1.4.2013; eroneuvontapalvelujen saatavuus parantui (ml. kesäaika); sosiaalipäivystykseen vähemmän yhteydenottoja erotilanteista ja lapsen tapaamisriidoista 2

Ehkäisevän perhetyön resurssi kohdennetaan tehokkaasti tiivistämällä esimiesyhteistyötä. Perheiden terveyspalvelut, perheiden sosiaalipalvelut ja koti- ja laitoshoidon palvelut Yhteinen esimiespalaveri pidettiin 22.3.2013 ja sovittiin perhetyöntekijöiden säännölliset kokoukset ja niiden vuosittaiset vetovastuut. Kokouksia on ollut 2. Yhteistä koulutusta järjestettiin hyödyntäen kunnan omaa osaamista: sosiaaliasiamiehen luento salassapidosta ja rajoitustoimenpiteistä sekä perheneuvolan psykologin luento kun perheessä on mielenterveysongelmainen lapsi Suunniteltiin yhteistä asiakastyötä kesän ajalle, tiedonkulussa oli ongelmia. Yhteinen asiakastyö toteutui yhden asiakasperheen kohdalla. Tukihenkilöresursseja kohdennetaan perheen tarpeiden mukaisesti. Lastensuojelussa käytetään ammatillisia tukihenkilöitä ja ehkäisevää tukihenkilötoimintaa kohdennetaan peruspalvelujen asiakasperheille. Selvitetään kustannusvastuut eri toimijoiden kesken. Perheiden sosiaalipalvelut Perheiden terveyspalvelut Vammaispalvelut Lastensuojelussa on ollut 18 tukihenkilöä, joista 8 ammatillista/ 13 lapselle ja 10 maallikkoa/ 8 lapselle. Ehkäisevää tukihenkilötoimintaa ei ole saatu siirrettyä peruspalveluiden vastuulle, vaan perheen lastensuojeluasiakkuus on jatkunut tukihenkilösuhteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Yhdellä aikuissosiaalityön 3

asiakasperheellä on ollut tukisuhde. Vammaispalveluissa on ollut tukihenkilö kolmella alle 18vuotiaalla. Lastensuojelun sijaishuollossa vahvistetaan lastensuojelulain mukaisesti perhehoidon ensisijaisuutta. Hoitovuorokausista 38 % toteutetaan perhehoidossa Koko perheen perhekuntoutus toteutetaan pääasiallisesti omana toimintana perhetukikeskuksella Seurakunnan perhe- ja päiväkerho- sekä nuorisotoimintaa suunnitellaan yhteistyössä kunnan vastaavien toimintojen kanssa. Lastensuojelu Lastensuojelu Seurakunta ja kunta yhdessä Perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista oli 29 % (v. 2012 vastaavasti 31 %). Tavoite ei toteutunut, koska 73 % sijoitetuista oli 13-17 -vuotiaita eikä perhehoidolla voitu vastata sijoitettujen lasten hoidon tarpeeseen. Myös hoitovuorokausien kokonaismäärä kasvoi sijaishuollossa huomattavasti, 13 % edellisvuodesta. Oma perhekuntoutusyksikkö aloitti toimintansa elokuussa 2012 ja ollut siitä lähtien täynnä, heinäkuuta 2013 lukuun ottamatta. Vuoden 2013 aikana perhekuntoutuksessa oli 6 lasta (424 vrk) Perhekuntoutusta on silti jouduttu ostamaan kahdelle perheelle (yhteensä 3:lle lapselle, 594 vrk). Toimintavuoden yhteinen suunnitelma ja Virikkeitä lapsiperheille Tuusulassa 2013 2014 tiedote on päivitetty. Toiminnan järjestämisessä pyritään 4

kattavuuteen. Perheille halutaan antaa vaihtoehtoja. Yhteisen periaatteen mukaan lapselle voi varata vain yhden toimijan järjestämän lastenkerhopaikan (kunta/seurakunta). Seurakunnassa toteutui 21 päiväkerhoryhmää. 323 lasta oli toiminnassa mukana. Seurakunnan perhetyö järjestää kotona oleville aikuisille ja lapsille mahdollisuuden kohtaamisiin ja vertaistukeen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa tarjoamalla erilaisia perhekerhoja, ryhmiä, retkiä ja erityyppisiä perheleirejä. Seurakunta Seurakunnassa toimi 8 perhekerhoa, joissa 363 perhettä ja 591 lasta. Osallistujia 6690/vuosi. (äitiä, isiä isovanhempia + lapsia) Koko perheelle suunnatuissa srk:n tapahtumissa ja lastenjuhlissa oli 2300 osallistujaa. Retkille osallistui 143 aikuista ja lasta Perheleireille (3) 74 aikuista ja lasta Aikuisten ja lasten yhteiseen kesätoimintaan kesäkuussa osallistui yht. 790 henkilöä ja lasten kesätoimintaan 760 lasta. (Kunnan perhekerhoissa käyntikertoja oli 9232/ avoimessa toiminnassa + vauvalassa. Toimintoja on 4 perhekeskuksessa yhteensä 10 avointa 5

kerhoa+vauvalaa/viikko Lisäksi erilaisia ryhmiä (yhteensä 75 kokoontumista): isä-lapsi, iltaperhekerho, vanhemman neuvoryhmä, kansainvälisyysilta, taaperoryhmä, tahdon- en tahdoryhmä, yhdestä-kaksiryhmä jne. TAVOITE 2: MONIAMMATILLISEN TOIMINNAN VAHVISTAMINEN LAPSEN KOKONAISVALTAISEN KEHITYKSEN TUKENA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2013 Painopistealueena ovat esiopetus- ja alakouluikäiset Esiopetuksen oppilashuollon järjestämisen periaatteita tarkennetaan ja selkeyttään eri toimijoiden tehtäviä. palvelut ja perheiden terveyspalvelut Esiopetuksen jatkuvan arvioinnin prosessi on kuvattu ja toimintamalli otettu käyttöön. Oppilashuollon osuutta ko. prosessissa on tarkennettu ja prosessin edellyttämät moniammatilliset oppilashuoltoryhmät perustettu. Arviointi toteutuksesta tehdään 6

Koulukuraattorin ja koululaisten perhetyöntekijän parityöskentelyä kehitetään haastaviin ja koko perhettä koskeviin ohjauksiin. Perheiden terveyspalvelut keväällä 2014. Työpareina on tavattu yhteisiä asiakasperheitä yht. 21 Koululaisten iltapäivähoitoon tulevien erityistä tukea tarvitsevien lasten tukipalvelut organisoidaan kunnassa. palvelut Kouluissa, joissa on erityisluokkia, on iltapäiväkerhon henkilöstöresurssia suhteutettu erityisen tuen oppilaiden määrään ip-koordinaattorin toimesta. Erityisluokkien avustajia on siirtynyt työskentelemään myös iltapäiväkerhoihin, jolloin heidän ammattitaitonsa on lapsien käytössä. Vuoden 2014 aikana on tarkasteltava toimialojen että tulosalueiden välisiä prosesseja iltapäiväkerhossa olevien lasten tuessa. Koululaisten kerhotoimintaa kehitetään yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa palvelut Koulujen kerhotoiminnan hankerahoituksesta osa on ohjattu seurayhteistyöhön ja sitä kautta tavoitteena on ollut luoda uusia toimintamalleja yhteistyölle. Akuuttien kriisien hoitoon kouluilla laaditaan yhteinen toimintaohje palvelut ja perheiden terveyspalvelut Koulujen turvallisuussuunnitelmassa on yhteinen toimintaohje. Vuonna 2014 järjestetään yhteistä koulutusta koulujen kriisiryhmille. 7

TAVOITE 3: NUORTEN KASVUN TUKEMINEN KOHTI VASTUULLISTA AIKUISUUTTA vuosi tarkennettu vuosisuunnitelma vastuutaho seuranta 2013 - Nuorisotakuun edellyttämät tukitoimet käynnistetään hankerahalla tai kunnan omalla rahoituksella - Starttipajatoiminta käynnistetään (pajajaksot, nuorten tilanteen kartoitukset, työ- ja harjoittelupaikkojen etsintä) - työnantajia sitoutetaan toimintaan Nuorisopalvelut ja nuorten sosiaalityö Starttipajatoiminta on käynnistetty 5/2013 hankerahan tuella. Starttipajalla on vuoden 2013 aikana ollut eripituisilla jaksoilla 45 nuorta Säännölliset yhteistyökokoukset ovat toteutuneet Starttipajan työntekijöiden, nuorten sosiaalityön ja nuorisoasema kanssa. Asiakasprosessia on kuvattu ja rajapintoja määritelty. Ennaltaehkäisevää moniammatillista työtä tehostetaan: luodaan selkeät mallit oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön tukimuotojen välille Nuorisopalvelut Oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä on kehitetty ylikunnallisena yhteistyönä. Etsivän nuorisotyön osalta on ollut tärkeää luoda malleja, joissa alueen oppilaitosten, te-toimiston ja etsivien nuorisotyöntekijöiden yhteistyö on samansuuntaista. Tähän on luotu 8

vuoden 2013 aikana verkosto, joko kokoontuu säännöllisesti. Verkkonuorisotyön kehittäminen Nuorisopalvelut Verkkonuorisotyötä ei ole omana toimintamuotonaan vuoden 2013 aikana kehitetty. Verkossa tehtävä työ on vakiinnutettu osaksi jokaisen nuorisopalveluiden työntekijän työtä, joista esimerkkeinä pulmakulma, aloitekanava sekä työntekijöiden ja nuorisotilojen Facebook-sivustot Joustavan perusopetuksen toimintamalli vakiinnutetaan Lastensuojelun asiakasnuoria tuetaan avohuollon keinoin ensisijaisesti tehostetun perhetyön avulla. Tavoitteena on sijoituksen ehkäiseminen Nuorisoaseman ryhmätoimintoja nuorille ja vanhemmille lisätään yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa palvelut Lastensuojelu Nuorisoasema, nuorisopalvelut, Toiminta on vakiintunut 3 yksikköön (Hyökkälä, Hyrylä, Jokela) ja yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa tiivistetty. Avohuollon piirissä oli 88 % kaikista lastensuojelun asiakkaista. Tehostetun perhetyön asiakkuudessa oli vuoden 2013 aikana yhteensä 14 nuorta. Tehostetun perhetyön käytössä oli pienempi henkilöstöresurssi, kuin vuonna 2012 ja henkilöstövaihdoksia, käytännössä yksi henkilötyövuosi. Nuorisoaseman ryhmiä toteutunut: 10 x vanhempainkahvila (vetäjinä 9

oppilashuolto nuorisoasema + koulukuraattorit), osallistujia oli 80; 7 x tyttöryhmä (nuorisoasema+ nuorisopalvelut), osallistujia 6; 9 x tupakkavalistusinfot (nuorisoasema + nuorisopalvelut), johon osallistuivat kaikki yläluokkien oppilaat Riihikallion koulussa sekä tupakkainfot Keudassa (nuorisoasema + Keudan terv.hoitaja), ryhmään osallistui 5 Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumis- ja aktivointihankkeella järjestetään suunnitelmallista virkistys-, kulttuuri- ja tukitoimintaa sekä muita elämänhallintaan liittyviä tukipalveluita Sosiaalinen kuntoutus Tosi- hanke käynnistetty 3.2013. Kolme toiminnallista ryhmää toteutettu (uni&ravinto; liikunta ja hyvinvointiryhmät). Tutustumiskäyntejä on tehty eri työpaikkoihin. Toimintaan osallistujia oli yhteensä 17. Asiakaspalaute on kerätty ja sitä hyödynnetään seuraavissa ryhmätoiminnoissa. Opetustoimeen tehdään yrittäjyyskasvatusohjelma Kuuma alueen ohjelman pohjalta palvelut Opetuksen tulosyksikköön on nimetty yrittäjyyskasvatuksen työryhmä, joka on työskennellyt kuluvan lukuvuoden aikana. Työ jatkuu vuonna 2014. 10