Valtuuston hyväksymä 10.6.2013 71 Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma SISÄLTÖ 1) Yleistä 2) Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet - Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet - Toimialakohtaiset linjaukset 3) Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä o o omistamisen periaatteet omistamisesta luopumisen periaatteet 4) Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät - Väestön ja ikärakenteen kehitys - Henkilöstö - Talous - Kuntakenttää koskevia haasteita 5) Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat 6) Toimialakohtainen palvelutuotanto Palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin: - Keskushallinto - Terveydenhuolto - Perusturvalautakunta - Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta - Tekninen ja ympäristötoimi - Vesihuoltoliikelaitos 1
1. Yleistä Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Siinä linjataan kaupungin palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista. Palvelutuotannon kehittämisohjelman perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien kehittyminen ja saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehittymisen näkymät. Palvelutuotannon kehittämisohjelmalla pyritään edistämään myös markkinoiden syntymistä. Kun kunta tekee linjaukset palvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä, se samalla antaa yksityisille toimijoille, kolmannelle sektorille sekä muille kunnille signaalin toiminnassaan mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Kuntatalouden kiristyminen edellyttää kunnilta palvelutuotannon ja kustannustietoisuuden kehittämistä. Palveluvelvoitteista selviäminen edellyttää mm. palvelutarjonnan priorisointia ja karsintaa maksuperusteiden muutoksia, kuntalaisten oman vastuun kasvattamista sekä subjektiivisten oikeuksien uudelleenarviointia. Tähän kehittämisohjelmaan on poimittu palveluista ainoastaan ne, joiden olemassa järkeviä vaihtoehtoja ja ne, joiden. Valmistelutyön pohjana on ollut kaupungin palvelustrategia 2006 2015, jota on tarkasteltu uudelleen mm. palveluiden nykytilan analyysin sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhteen. Palvelutuotannon kehittämisohjelma laaditaan samaan aikaan kaupungin strategian kanssa ja sen keskeiset linjaukset sisällytetään sen osaksi. Sen palvelutuotantoa koskevat toimialakohtaiset toimenpiteet ja niihin liittyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet sisällytetään talous- ja toimintasuunnitelmaan. 2. Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet - Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, asiakastyytyväisyys on hyvää, asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja asiakaspalvelu laadukasta. - Toiminnassa edistetään asukkaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta - Palveluissa painotetaan ehkäisevää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi - Vahvistetaan kunnan perustason palveluja erityistason kasvun hillitsemiseksi - Palvelutuotannon painopiste on avopalvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä - Palvelutuotannon vaihtoehtoista toteutustapaa valittaessa valintakriteerinä käytetään toiminnallisia ja taloudellisia perusteita - Toiminnan muutoksissa on aina mukana arviointi vaikutuksista talouteen - Kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon toiminnassa 2
Toimialakohtaiset linjaukset, jotka on muodostettu valtuustoseminaarin ryhmätöiden perusteella: Keskushallinto: - Omistajaohjausta vahvistetaan ja konsernirakennetta selkeytetään - Hankintatointa ja siihen liittyvää tukea, koulutusta ja koordinaatiota kehitetään - Tietohallinnon koordinaatiota vahvistetaan - Viestinnän merkitystä ja roolia korostetaan Sosiaali- ja terveystoimi: - Sosiaali- ja terveystoimi seudullisesti yhdeksi kokonaisuudeksi - Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi - Perheneuvolan toimintaa laajennetaan - yksi kokonaisuus lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä - Laitosvaltaisuuden vähentäminen vanhusten, vammaisten ja lasten palveluissa Kasvatus- ja opetustoimi: - Kaupungin hallintorakenne uudistus Sivistystoimen osalta toteutetaan - Parannetaan palvelutuotantoon liittyvää ennakointia väestö- ja lakimuutosten toteuttamiseksi - Laaditaan ruokapalveluiden tuotannon tulevaisuuden suunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi: - Panostetaan ennaltaehkäisevään ja toimintakykyä ylläpitävään terveysliikuntaan - Parannetaan ja lisätään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen sekä muiden toimijoiden kanssa erityisesti nuorisotyössä, mutta myös kulttuurin ja terveysliikunnan osalta Tekninen ja ympäristötoimi - Korostetaan ekologista kestävyyttä kaupungin toiminnassa - Panostetaan maapolitiikkaan tonttimaan riittävyyden turvaamiseksi - Parannetaan omaisuuden ja niihin liittyvien investointien hallintaa - Tehostetaan tilojen käyttöä VHL: - Huolehditaan laitoksen taloudellisesta vakaudesta - Parannetaan riskienhallintaa hyvällä valmiussuunnittelulla 3
3. Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä Riihimäen kaupungin omistajapoliittisilla ohjeilla linjataan kaupungin omistajapolitiikka. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään periaatteet omaisuuden hankinnasta, omaisuudesta luopumisesta ja omaisuuden hallinnasta. Konserniohjeilla määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu. Omistamisen periaatteet Omistajapolitiikan tavoitteena on luoda laadultaan hyvät ja edulliset palvelujen tuottamisedellytykset tai saada kaupungin pääomasijoituksille riittävä tuotto. Palvelutuotannon edellyttämän omaisuuden omistamisessa ja hallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuusharkinnan perusteella silloin, kun toiminta voidaan toteuttaa kaupungin hallinnollisen organisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja. Toiminnan tuottojen tulee kattaa toiminnan kaikki kustannukset ja ne kertyvät myynti- tai pääomatuloista. Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. - Kuntayhtymämuotoista palvelujen tuottamistapaa käytetään, jos muiden vaihtoehtoisten toimintamuotojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymiltä edellytetään selkeää taloudellisten ja toiminnallisten tulosten mittaus- tai arviointijärjestelmää. Kuntayhtymän palvelujen kustannustason nousu ei saa ilman erityistä syytä nousta kunnan yleistä kustannustasoa enemmän. - Kaupunki ei ole pääsääntöisesti perustamassa uutta säätiömuotoista toimintaa. - Yhdistyksissä kaupunki voi olla jäsenenä vain poikkeustapauksissa silloin, kun jäsenyydestä on hyötyä kaupungin palvelutuotannolle esim. tiedon tuottamisen tai kaupungin edunvalvonnan kannalta. Kaupunki tukee yhdistystoimintaa pääsääntöisesti yhdistyksille myönnettävillä avustuksilla. - Kaupunki osallistuu muuhun yhteistyöhön erityisesti kuntien väliseen yhteistyöhön sekä erilaiseen yhteistyöhön kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa silloin, kun sillä voidaan tukea tai korvata kaupungin omaa palvelutuotantoa. Omistamisesta luopumisen periaatteet - Omistuksen luopumisen perusteena on, että omistaminen ei tue kaupungin strategisia tavoitteita tai kaupungin vastuulla olevien palveluiden järjestämistä kuntalaisille. - Luopumista suunniteltaessa otetaan huomioon investointiin saadut valtionavut ja niistä mahdollisesti aiheutuvat rajoitteet. Tämän lisäksi selvitetään verotukselliset, kirjanpidolliset ja oikeudelliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön. - Jos omistamisesta luopuminen merkitsee kunnan toimialaan kuuluvan palvelutuotannon siirtymistä ulkopuoliselle toimijalle, on erityisesti varmistettava kuntalaisten palvelujen turvaaminen. 4
4. Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät Kaupungin väestön ja ikärakenteen kehitys Kaupungin asukasluku oli 31.12.2012 29.215 asukasta. Viimeisten 10 vuoden aikana vuosittainen väestön kasvu on ollut keskimäärin n. 1 %, jota kaupunki tavoittelee jatkossakin. Tämän mukaan kaupungin asukkaiden määrä kasvaa nykyisestä 29 215 asukkaasta vuoteen 2020 mennessä lähes 31 800 asukkaaseen eli kasvua on yhteensä n. 2 600 asukasta. Väestöennusteen merkittävimmät lisäykset kohdistuvat lapsiin (0 15 -vuotiaat) ja vanhusväestöön (yli 65 -vuotiaat). Muuttajat ovat pääasiallisesti nuorta väestöä, mikä on huoltosuhteen kannalta toivottavaa kehitystä. Palvelutuotannon suhteen tämä tarkoittaa sitä, että mm. varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut tulee mitoittaa muuttoliikkeestä aiheutuvaa väestönkasvua vastaavaksi. Kaupungin vanhusväestön määrä kasvaa, vaikka asukasluku ei kasvaisi. Muutos kokonaisuutena on merkittävin haaste ja edellyttää varautumista palvelutarpeiden muutoksiin. Samalla vanhuspal- 5
veluiden rakenteellinen muutos laitosvaltaisuudesta asumis- ja tukipalveluihin tuo oman haasteensa lisäten paineita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Henkilöstö Toimintaympäristö ja väestön palvelutarpeet tulevat myös muuttumaan. Kaupungin on pystyttävä järjestämään palvelutuotantonsa muuttuvissakin olosuhteissa kaupungin arvojen ja vision suuntaisesti. Henkilöstöltä vaaditaan siksi aikaisempaa enemmän joustavuutta, monitaitoisuutta ja innovatiivisuutta. Henkilöstöstrategian tarkoitus on näyttää suunta, johon henkilöstötyössä pyrimme, sekä esittää tarpeelliset toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan ja joista raportoidaan vuosittain. Henkilöstöstrategia tukee osaltaan myös Riihimäki -strategian toteutumista. Riihimäen kaupungin henkilöstöstä yli 30 % siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2021 mennessä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eläkkeelle jääviä tulee olemaan eniten seuraavissa ammattiryhmissä: lähihoitajat, perhepäivähoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja siivoojat. Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen sekä kunta- että yksityissektorilla. Kaupungin tulee pystyä palkkaamaan uutta ammattitaitoista henkilöstöä ja tarjoamaan myös nuoria houkutteleva työympäristö, jossa itsensä kehittäminen ja työuran luominen ovat mahdollisia. jaksamista on monin keinoin tuettava ja liian varhaista eläkkeelle jäämistä ehkäistävä. Nykyinen henkilöstö on saatava pysymään työkykyisenä ja myös voimaan hyvin työssään. 6
Talous Maailmantalouden näkymät ovat viime vuosina olleet heikot eikä merkittävää kasvua aivan lähivuosille ole ennustettu. Euroopan talouden kehityksen ennakoidaan olevan eurokriisin vuoksi edelleen heikkoa ainakin vuoteen 2014 saakka. Suomen talous seuraa pitkälti Euroopan talouskehitystä ja sen kasvun ennakoidaan lähivuosina olevan hidasta. Valtionvarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy Riihimäellä työttömyyden lisääntymisenä sekä siitä aiheutuvien menojen kasvuna. Kaupunki on vahvasti velkaantunut ja taloustilanne on epätyydyttävällä tasolla. Tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Tavoiteltu väestön kasvu ja ikärakenteen muutos tullevat aiheuttamaan toimintamenojen kasvupaineita, joihin vastaaminen edellyttää palvelutuotannon tehostamista. Valtion kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat osaltaan lisäämässä kuntien talousvaikeuksia. Näistä merkittävimmät ovat valtionosuuksien ja investointiavustusten leikkaukset ja uudet tehtävät, joihin valtio ei ole osoita omaa osuuttaan täysimääräisesti. Näihin talouspaineisiin liitettynä kaupungin nykyinen velkamäärä luo oman haasteensa. Selviytyäkseen tulevina vuosina palveluhaasteistaan kaupungin on saatava toiminnan kustannustehokkuus nousemaan ja samalla hillittyä menojen kasvua. Toiminnan suunnittelussa tulee kehittäminen kohdistaa sellaisiin mm. sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin, joilla voidaan ainakin pitkällä aikavälillä saavuttaa säästöjä. Aiemmin tavoitteeksi asetettua luonnollisen poistuman hyödyntämistä tulee jatkaa. Kaupunki on palvelutuotannon ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi päättänyt ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana Kuntamaiseman tuotteistus- ja kuntavertailupalvelumallin. Malli tuottaa kustannusvertailut nykyistä nopeammin osaksi talouden seurantaa ja samalla pakottaa niiden pohjalta kehittämään palveluprosesseja. Kuntakenttää koskevia haasteita Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa linjataan kunnan palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista. Kuntien toimintaa on lähivuosina pyritty valtiovallan toimesta ohjaamaan vahvan peruskunnan suuntaan, mikä merkitsee kuntaliitoksia ja samalla muutoksia kuntalaisten peruspalveluiden tuotantoon. Viime vuosina esillä olleet merkittävimmät kuntakentän haasteet ovat - kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistus - kuntien valtionosuusuudistus - toimialakohtaiset lainsäädännön muutokset - vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen kehittyminen uusi teknologia Monet esitetyt lakiuudistukset ovat vielä siten valmisteluvaiheessa, ettei tiedetä, kuinka merkittäviä muutoksia ne aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle. Tuleva kuntarakennelaki edellyttänee selvityksen laatimista Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa. 7
5. Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat Kunnilla on vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Kunnilla on myös oikeus päättää, miten palvelut järjestetään. Vaihtoehtoina ovat: a) oma toiminta Yleisimmin palvelun tuottajana on kaupungin toimintayksikkö tai hallintokunnilla voi olla myös yhteinen toimintayksikkö palvelun tuottajana. Kunnalla voi olla nettobudjetoitu yksikkö, jossa lautakunta asettaa tavoitteet ja valtuusto päättää tulojen ja menojen erotuksen määrärahana. Kunnan liikelaitos (Kunnan toiminta- ja taloussuunnittelusta eriytetty yksikkö, jolla on oma hallinto ja jolle kunta antaa toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet) Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana (omistajapoliittinen ohjaus) b) seudullinen yhteistyö (laajuutena kaksi kuntaa / seutukunta / talousalue) kuntayhtymä, oy, säätiö tms. seudullinen sopimusyhteistyö ostopalvelut toiselta kunnalta, yhteiset virat toisen kunnan kanssa c) ostopalvelut tuottajana yksityinen yritys tai säätiö tuottajana kolmannen sektorin toimija Palvelujen ostaminen ulkoa edellyttää pääsääntöisesti kilpailuttamista, jossa vertaillaan hintaa ja laatua. Samalla on arvioitava myös ostetun palvelun suhdetta omaan toimintaan (henkilöstöstrategia, omistajapolitiikka) ja vaikutusta markkinoiden palvelutarjontaan. Ostopalveluiden edellytyksenä ovat toimivat palvelumarkkinat ja niitä voidaan käyttää myös tasaamaan palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Ostopalveluita käytettäessä on pyrittävä välttämään palvelutuotannon pirstoutumista. Palveluiden kilpailuttaminen on perusteltua, sillä usein siitä on odotettavissa kustannushyötyä. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että ostettava palvelu vastaa sisällöltään vähintään oman tuotannon laatutasoa. d) toiminnan yhtiöittäminen Toiminnan yhtiöittämistä pidetään yhtenä vaihtoehtoisena järjestämistapana. Vaihtoehto ratkaistaan tapauskohtaisesti erillisen analyysin pohjalta. e) palveluseteli Palvelusetelissä sopimusosapuolina ovat avustuksen saaja, kunta osittain tai kokonaan palvelun rahoittajana ja palvelun tuottaja. Palveluseteli on tapa suunnata julkinen rahoitus kotitaloudelle, kohdistettuna määrätyn palvelun rahoitukseen tiettyjen kriteerien mukaan valituilta palvelun tarjoajilta. Asiakkaalle jää kuitenkin vapaus valita palvelun tarjoaja. Palveluseteliä voidaan käyttää vaihtoehtoisena palveluiden järjestämismuotona huomioiden kohdassa 2. määritellyt kaikille toimialoille yhteiset palvelujen järjestämisen periaatteet. 8
f) omaishoidon/yksityisen hoidon tukeminen Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan kotihoidontuella. Tukea annetaan taloudellisena tukena ja palveluina. Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaamaan olemassa olevaa tarvetta. Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tukea käytetään kunnan palveluja täydentävänä muotona. Yksityisen hoidon tuki hillitsee kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää. g) toiminnasta luopuminen Jos palvelu ei kuulu kunnan toimialaan, siitä voidaan luopua. On kuitenkin muistettava, että jotkin tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä viranomaistehtäviä voida ulkoistaa. Myös asiakasmaksujen sovittaminen kustannuksia vastaavaksi on yksi tapa vaikuttaa palvelutuotannon tehokkuuteen. 6. Toimialakohtainen palvelutuotanto Kaupungin nykyisen organisaatiorakenteen mukainen palvelutuotannon nykytilan kuvaus esitetään liitteessä 1. Nykytilanteen arviointi sekä palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin esitetään tässä kappaleessa. Nykytilan arviointityön tavoitteena oli sekä lisätä tietoisuutta nykyisistä palvelutuotantotavoista että nostaa esille ja arvioida mahdollisia palveluiden tuottamiseen liittyviä tulevaisuuden muutostarpeita ja -haasteita. Palvelutuotannon vaihtoehdot toimialoittain: Seuraavissa taulukoissa on listattu toimialakohtaisesti niitä palveluita, joiden järjestämissä on odotettavissa muutoksia tai joiden suhteen on olemassa vaihtoehtoisia toimintatapoja. suhteen tapahtuvia muutoksia on myös pyritty arvioimaan eläköitymisen ja rekrytointiongelmien kautta. Lisäksi listauksesta ilmenee palvelun lakisääteisyys tai. Palvelut on laitettu suuntaa antavaan järjestyksen etenemisen ja tärkeyden mukaan. 9
Keskushallinto Yleisen johtamisen ja hallinto- ja tukipalvelujen osalta yleinen tavoite on pitkään ollut kustannustehokkuuden lisääminen. Toimintaa on jatkuvasti tehostettu mm. ostamalla ne palvelut ulkopuoliselta, jotka ovat ostona kokonaistaloudellisesti edullisempia ja lisäämällä seudullista yhteistyötä esim. markkinoinnissa. Talous- ja velkaneuvontapalvelun, jota on myyty naapurikunnille, siirtäminen valtion tuottamaksi palveluksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Siirron ajankohdaksi on esitetty 1.1.2014, mikä aikataulu kuitenkaan tuskin toteutuu. Pidemmällä tähtäimellä sähköisessä asianhallinnassa ja arkistoinnissa siirrytään asiakohtaisesta palvelusta monialaiseen ja toisaalta arkistojen kokonaishallintaan. Tällöin tullaan tarvitsemaan arkistokohtaisten järjestelmäpalvelujen lisäksi lupa sähköiseen päätearkistointiin, minkä jälkeen arkistotilaa aletaan ostaa esim. Kansallisarkistolta. Kirjanpidon ja palkkalaskennan sekä hankintatoimen palveluja hankitaan Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhteisestä palvelukeskuksesta (RHL -Data Oy). Työttömyys on merkittävä haaste tulevaisuudessakin varsinkin nuorten ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Siksi on tärkeää kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luoda uudenlaisia palvelumalleja. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyöverkoston avulla. Palvelut, joiden Yritysten neuvontapalvelut Matkailun kehittämispalvelut Perusneuvonta kattaa yrityksen kehittämisen ja liiketoiminnan suunnittelun avustamisen, neuvonnan markkinointiin, hallintoon, henkilökuntaan, sukupolven vaihdoksiin ja rahoitukseen liittyvissä asioissa. Matkailun seudullinen yhteismarkkinointi (matkailuesite, yhteinen matkailumainonta) ja muut yhteispalvelut (palvelut ryhmille, varaukset, päiväohjelmat, palvelut eri kielillä) Talousalueen yhteinen yhtiö, YritysVoimala (nyt) / vaihtoehtona RTOY tai ostopalvelu muualta, jos Yritysvoimalayhteistyö päättyy (tällä hetkellä ei tarvetta muutokseen) Seudulliset palvelut RTOY hoitaa ja laskuttaa kuntia / Kuvala hoitaa ja laskuttaa / ostopalvelu muualta (esim. "Etelä-Hämeen Matkailu") Velkaneuvonta Velkaneuvontatehtävät Toiminta siirtyy valtiolle 1.1.2014 Kehittämisprojektien Asiantuntijapalveluita koordinointi ja organisointi kaupungin kehittämishankkeisiin Monistamo Arkistointi Atk-tukipalvelut Kaupungin toimielinten esityslistojen sekä erilaisten julkaisujen tulostustehtävät Kaupungin keskitetyt arkistonhoitotehtävät, (kirjaamo, keskushallintoon saapuneiden asiakirjojen diaariointi Atk-tukihenkilö- sekä tietojärjestelmien käyttöönottoon ja suunnitteluun liittyvät palvelut Ostopalvelu Seudullinen yhteistyö / Ostopalvelu Seudullinen yhteistyö / Ostopalvelu Sähköinen keskusarkisto tulevaisuudessa Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Yritysten neuvonta edistää työpaikkaomavaraisuutta ja kunnan elinvoimaa Matkailun kehittämiseksi ja alueen imagon parantamiseksi yhteismarkkinointia on järkevää koordinoida kunnallisesti Sopimukseen perustuvaa seudullista yhteistyötä Edistää toiminnan kehittämista sekä tuo lisäarvoa kehittämistoimintaan L Seudullinen yhteistyö 10
Palvelut, joiden Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Hankintatoimi Työllisyydenhoito/ kesätyöpaikat Työllisyydenhoito/Kuntoutt ava työtoiminta Kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkkalaskennan hoitaminen (RHL-Data Oy) Hankintojen ohjaus, koordinointi ja kilpailutus 16-19v tarjotaan kesätyötä (nyk.kaupungin yksiköissä) avustavissa tehtävissä Työttömille yksilöllisesti räätälöityä, tuettua työtoimintaa. Tavoitteet elämänhallinnan saavuttamisesta työllistymiseen. Lain piiriin kuuluvia n.700 hlöä. Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Oma toiminta / Seudullinen ostopalvelu Yhteistyö RTOY:n ja alueen yritysten kanssa. Nykyisin toteutetaan omana toimintana, yhteistyössä 3.sektorin ja seurakuntien kanssa sekä talousalueyhteistyöna. Mahdollista myös ostopalvelu. L Nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Lakisääteinen toiminto./ Työttömyydestä kunnalle aiheutuvien kustannusten, kuten työmarkkinatuen kuntaosuuden, toimeentulotuki- ja terveydenhoitomenojen pienentäminen ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen. - - 11
Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Jatkossa alle 20.000 asukkaan kunnalla on rahoitusvastuu sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tällaisen kunnan tulee pääsääntöisesti kuulua vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. Vähintään 20.000 50.000 asukkaan kunta voi järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sotealueeseen. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta. Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vuoden 2014 alusta, että kuntalainen voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden laajeneminen voi tarkoittaa muutoksia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluiden kysyntään. Jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasvaisi, valinnanvapauden lisääntyminen edellyttää palvelun tuotantorakenteen mukauttamista vastaamaan nopeasti palvelukysynnän muutoksiin. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Kansallisen lainsäädännön pitää olla direktiivin mukaista loppuvuonna 2013. Palvelut, joiden Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistus Lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi Vahva peruskunta, vastuukunta, sote-alue Erikoissairaanhoidon käyttö/vapaa hakeutuminen Kuntalaisilla oikeus valita erikoissairaanhoitopalvelun tuottajaorganisaatio Terveydenhuollon palvelujen hakeminen toisesta EU-jäsenmaasta Eu-laajuinen valinnanvapauden lisääminen terveydenhuoltopalvelujen hankinnassa Potilasdirektiivin kansallinen voimaansaattaminen 2013 loppuun 12
Perusturvalautakunta Väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä työelämästä syrjäytyminen tulevat lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Nykyistä suurempi osa palveluista tullaan antamaan perustasolla (sosiaalipalvelut ja terveyskeskuspalvelut). Riittävän vahva kunta ja yhdistetty soteorganisaatio kykenevät vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Perusturvatoimen vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta on 46 % palvelujen ostoa. Perusturvatoimen strategiset lähtökohdat palvelutuotannolle ovat: Järjestetään asukaslähtöiset palvelut Palvelut vastaavat tarvetta Valinnanmahdollisuuksia lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kaupungin asia Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palveluja Palvelurakenne on tehokas Itse tuotetut palvelut ja muut palvelujen järjestämistavat ovat kaupungin edun mukaisessa suhteessa Maisemahankkeen avulla etsitään tehokkaat palvelumuodot ja -rakenteet Palvelusetelin käyttöä lisätään Etsitään uusia toimintamuotoja esim. selvitetään henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuuksia vammaispalveluissa. Lisätään kuntayhteistyönä järjestettävien palveluiden määrää seudulla/talousalueella ja Kanta- Hämeessä (palvelut, joissa yksi kunta on liian pieni tuottaja). Palvelut, joiden odotettavissa muutoksia Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstö-, talous- ja kehittämistehtävät sekä hallinnolliset viranomaistehtävät * Kaupungin sote-palvelut on yksi kokonaisuus. Toteutetaan ensin organisaatiomuutos, jossa terveyskeskuspalvelut tuotetaan edelleen kuntayhtymänä, mutta kaupungin sotepalveluiden hallinnointi keskitetään sotelautakunnalle ja sen alaisuudessa toimivalle sosiaali- ja terveysjohtajalle L + J, Sosiaalihuoltolaki Perusturvajohtaja jää (ShL), Laki eläkkeelle sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta, Asiakasmaksulaki, Hallintolaki, Kuntalaki, Laki sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä valmisteilla 13
Palvelut, joiden Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelun sosiaalityö ja viranomaistehtävät, avohuollon tukitoimet, perheneuvolan palvelut, sijaisperhehuolto, laitospalvelut, lastenvalvojapalvelut, Ankkuri-toiminta, sosiaalippäivystys, Nuppi nuorten palvelupiste. Nupin palveluja myydään Hausjärvelle ja Lopelle Perheneuvolan palveluja myydään Lopelle, Hausjärvelle ja Janakkalaan. Ammatillisista perhekoti- /laitospaikoista hankitaan ostopalveluina 84 %. Kaikki lastensuojeun perhehoito hankitaan toimeksiantosopimuksilla. Sijoitetuista lapsista perhehoidossa 49 % (2012) * Lasten ja nuorten avopalveluista muodostetaan nykyistä tarkoituksenmukaisempia ja selkeämpiä kokonaisuuksia. Poistetaan päällekkäisyyksiä ja korjataan palvelukapeikot (terveydenhuolto, sosiaalityö, perhetyö, kotipalvelu, psykiatria, Ankkuri, oppilashuolto ja nuorisotyö) * Lastensuojelun avohuollon tukitoimia lisätään ja monipuolistetaan, jotta lastensuojelun sijoituksia saadaan vähenemään. * Perheneuvolaa laajennetaan ja muutetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä perustason mielenterveyspalveluja antavaksi yksiköksi (0-18 v). Näin vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä nuorten osalta. *Oman lastensuojelulaitoksen, Mäkikujan, toimintaa laajennetaan 14 - paikkaiseksi (vastaanottoosasto ja nuorten osasto) ja vastaavasti ostopalveluja vähennetään. Mäkikujan laitoshoidon yhteyteen kootaan muutakin lastensujelutoimintaa esim. perhekuntoutus ja itsenäistymisasunto. Ratkaistaan, voiko vanhaa rakennusta käyttää päiväkäytössä lastensuojelun uusille avopalveluille. Uusi rakennus valmistuu 2014. *Sijoitetuista lapsista 60% on perhehoidossa toimeksiantosopimuksella L+ J, Sosiaalihuoltolaki, Lastensuojelulaki, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Laki lapsen elatuksesta. Varhaisen tuen palvelujen järjestämistä ei varsinaisesti laissa säädetä, mutta ovat ennaltaehkäiseviä, raskaita lakisääteisiä toimintoja vähentäviä palveluja. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus Sosiaalityöntekijöiden ja psykologien saatavuus Lastensuojeluntyöntek i-jöiden saatavuus 14
Palvelut, joiden Aikuissosiaalityö/ päihdetyö Vammaispalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalityö ja viranomaistehtävät, * Perustason mielenterveyspalvelut toimeentulotuki, Työvoiman (terveyskeskus) ja palvelukeskus, ehkäisevä päihdepalvelut yhdistetään päihdetyö, päivätoiminta, A- yhdeksi kokonaisuudeksi. klinikka, päihdeasuminen ja laitoshoito, sosiaalinen Aluksi yhdistetään tk:n psykiatriset palvelut ja A- luototus. klinikan toiminta. A-Klinikan palveluja myydään Hausjärvelle, Lopelle ja Janakkalaan Sosiaalityö, omaishoidon tuki, taloudelliset tukitoimet, työ- ja päivätoiminta, perhehoito, palveluasuminen ja laitoshoito Sosiaalityö ja palveluneuvonta, kotipalvelu ja tukipalvelut, omaishoidon tuki, taloudelliset tukitoimet, päivätoiminta, perhehoito, palveluasuminen ja laitospalvelut * Kaupungin rakentama Tiilikadun kuntoutumisyksikkö aloittaa toimintansa aikuissosiaalityön osana 2014. Tuottamistapa? * Toimintatapojen uudelleen organisointi; selvitetään mahdollisuus järjestää vammaispalvelut seudullisena kokonaisuutena. Tehdään yhteiset seudulliset toimenpideohjeet. * Vammaisten palvelujen toimintatapoja uudistetaan siten, että palvelutarvetta on mahdollista ennakoida paremmin. * Kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta muodostetaan yhdistetty kotihoito. * Palvelusetelin laajentaminen esim. tietyin rajoituksin säännölliseen kotihoitoon. * Kotiin annettavia palveluja lisätään ja monipuolistetaan L, Sosiaalihuoltolaki, Laki toimeentulotuesta, Laki kuntouttavasta työtoiminnasta, Päihdehuoltolaki L+, ShL, Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, Mielenterveyslaki, Laki omaishoidontuesta L+, ShL, Laki omaishoidontuesta, Sosiaalihuoltoasetus (vanhusten kuljetustuki ja asunnonmuutostyöt), Vanhuspalvelulaki (uusi) Ikäihmisille suunnatut ei lakisääteiset sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen kunnon huomioiden erityisesti muistisairaat sekä ikääntyvien edistävät kotona ylläpitoon liittyvät palvelut pysyminen aktiivisena selviytymistä. liikkuen ja erilaisin sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoin. *Teknologian hyödyntäminen mm. Menumat -ateriaautomaatti, * Palvelusetelin laajentaminen esim. kylvetysja pyykkipalveluihin ja omaishoidon vapaisiin. Päihdehuollon johtajan eläkkeelle jääminen Sosiaalityöntekijöiden saatavuus; eläkkeelle jääminen Hoitohenkilökunnan saatavuus 15
Palvelut, joiden Vanhuspalvelut Kaikki tuettu palveluasuminen on ostopalveluina. * Palvelusetelin käyttöönotto tuettuun palveluasumiseen. * Palvelusetelin käyttöönotto tehostettuun palveluasumiseen. Hoitohenkilökunnan saatavuus Tehostetusta palveluasumisesta omana toimintana on 55 % ja ostettuna 45 %. * Tehostetusta palveluasumisesta omana toimintana on 40 % ja ostettuna 60 %. * Terveyskeskuksen 1 osasto muutetaan hoivaosastoksi (vanhainkotihoito). * Vanhusten laitoshoitoa muutetaan asteittain tehostetuksi palveluasumiseksi. 16
Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupungin väestönkasvu lisää päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päivähoidon osalta kasvuun voidaan vastata sekä omaa palvelutuotantoa kasvattamalla että vaihtoehtoisilla palvelutuotantomuodoilla, esim. yksityistä kodinhoidontukea korottamalla. Varhaiskasvatuksessa ulkoisten palvelutuotantomuotojen lisääntymisestä huolimatta varhaiskasvatuksessa tarvitaan seuraavan kymmen vuoden aikana noin 14-18 uutta vakanssia sekä lisätiloja päivähoidon järjestämiseksi. Päivähoidossa lapsilukumäärän kasvu lisää toimintojen laajentamistarvetta sekä yksityisen että kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Palvelutarpeen kasvusta yksityinen sektori voi kattaa kasvutarpeesta noin puolet. Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö muuttuu ilmeisesti tämän valtuustokauden aikana. Perusopetuksessa oppilasmäärä kasvaa kymmenen vuoden aikana ennusteiden mukaan vähintään 450 oppilaalla. Palvelutarpeen kasvuun voidaan pääsääntöisesti vastata vain kaupungin omaa palvelutuotantoa laajentamalla. Käytännössä perusopetukseen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä noin 35 uutta opettajavakanssia sekä opetustilojen lisäämistä. Perusopetuslainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin on tulossa huomattavia muutoksia, joilla on sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikutuksia. Esi- ja perusopetuksessa opetukseen tulee sisältymään mediakasvatusta, median käyttötaitovaatimuksia sekä medialukutaitoa. Opetus muuttuu entistä enemmän sähköiseen muotoon. Muutokset on otettava käyttöön 1.8.2016. Lukio-opetuksessa ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain. Lukion opetussuunnitelmat uudistetaan välittömästi perusopetuksen opetussuunnitelmien jälkeen. Vuonna 2016 kirjoitetaan kolme ylioppilastutkintoainetta tietoteknisin välinein. Vuonna 2019 ylioppilastutkinnon kaikki osiot kirjoitetaan sähköisesti. Ruokapalveluissa varaudutaan palvelujen laajentumiseen. Kotiin toimitettavien ateriapalveluiden kokonaisuus ennakoidaan siirtyvän kaupungin vastuulle viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Ruokapalveluyhteistyö Hyvinkään kanssa lisää Damicon 2007 tekemän selvityksen mukaan kaupungin kustannuksia. Tutkittava RYKS:n ja terveyskeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö. Järjestetään tarvelähtöiset kasvatus- ja opetuspalvelut Varaudutaan lakimuutoksiin ja väestön kasvun aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvuun Huolehditaan, että palvelut ja mitoitus vastaavat tarvetta Valinnanmahdollisuuksia lisätään Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa tiivistetään Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palvelu 17
Palvelut, joiden Yhteispalvelut Varhaiskasvatus Peruskoulutus / oppilashuolto ja kuntouttava toiminta Kasvatus- ja opetustoimen hallinto- ja tukipalvelut Päivähoito, avoin varhaiskasvatus, esiopetus, koululaisten IP-toiminta, koululaisten kesätoiminta Kokopäiväinen päivähoito Oppilaiden ja opiskelijoiden psyko-sosiaaliset tukipalvelut Sivistystoimen toimiala, joko yhtenä tai kahtena hallintokuntana. Seudullisesti organisoitu varhaiskasvatus. Yksityisen hoidon tuen tason ylläpito, vaihtoehtoisesti palveluseteli Moniammatillinen kuntouttava palvelukeskus (poikkihallinnollisuus Petula/ terveydenhuolto) J L + J: päivähoito on lakiin perustuva subjektiiviinen oikeus. Esiopetus perusopetuslakiin (PoL) perustuva subjektiivinen oikeus. Koululaisten iltapäivätoiminta (IPtoiminta) Vosrahoitteista ja toiminnan laajuus kunnan päätäntävallassa. Koululaisten kesätoiminta ei lakisääteistä. L+J; päivähoitolaki L+; PoL:iin perustuva subjektiivinen oikeus. Lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat koulupsykologit Peruskoulutus Perusopetus Seudullisesti organisoitu perusopetus. L + J; kunnan Erityisopettajat, järjestämisvastuulla matemaattisten oleva PoL:iin perustuva aineiden opettajat subjektiivinen oikeus. Lukiokoulutus Lukio-opetus aikuisille, Seudullisesti organisoitu nuorille, muiden toisen lukiokoulutus asteen opetuksen järjestäjien vastuukuntaperiaatteella. opiskelijoille, aikuisten perusopetus, vankilaopetus L+ J; lakisääteinen palvelu, joka sisältää julkisen vallan käyttöä. Kansalaisopisto Ruokapalvelut / kotiin toimitettavat palvelut vapaa sivistystyö, kutomo, kuvataidekoulu, käsityökoulu leija, aikuisten taiteen perusopetus päivähoidon, perusopetuksen, Kirjauksen palvelukeskuksen ja henkilöstöruokailun ruokapalvelut. Talousalueen yhteinen kansalaisopisto (alustavasti 1.1.2015 alkaen) Oman toiminnan laajentaminen vanhusten kotiin toimitettavien ateriapalveluiden osalta + ostopalveluna kuljetus(nyt RYKS:n hoitamaa) L; lakisääteistä kutomon toimintaa lukuunottamatta. L; lakisääteistä henkilöstöruokailua lukuunottamatta. Ei ongelmia Ei ongelmia 18
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Väestön ikääntyminen ja erityisesti terveyserojen kasvaminen tulevat lisäämään liikuntapalveluiden tarvetta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hallintokuntien rajat ylittävää, seutukunnallista sekä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valmisteilla olevan uuden liikuntalain ei uskota tuovan oleellisia muutoksia kuntien liikuntatoimelle asettamiin vaatimuksiin. Terveyttä edistävän liikunnan asema tulee edelleen vahvistumaan. Liikuntapaikkoihin kohdistuvat vaatimukset tulevat edelleen kasvamaan, mikä asettaa uudenlaisia haasteita perinteiselle liikuntapaikkarakentamiselle sekä niiden kunnossapidolle. Nuorisolaki sekä nuorisotakuu ovat tuoneet uusia vaatimuksia nuorisotoimelle. Näiden vaatimusten täyttäminen vaatii hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden nuorison kanssa toimivien viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa. Erityisnuorisotyön tarve tulee edelleen korostumaan. Kulttuuritoiminnan tulee myös verkostoitua aikaisempaa ennakkoluulottomammin. Tämä tarkoittaa yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kesken, seutukunnallisesti sekä hallintokuntien rajat ylittäen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisilla toimijoilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä kaupunkimme vetovoimaisuuden rakentaja, mutta työn onnistumisen edellytyksenä on uudenlainen ja entistä voimakkaampi yhteistyö mm. edellä mainittujen tahojen kanssa. Palvelut, joiden Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen ylläpito, erityisryhmien liikunnanohjaus, terveysliikunnan edistäminen Seutukunnallinen yhteistyö tai seutukunnallinen kuntien omistama osakeyhtiö L Ei ongelmia Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön tarkoituksena on tukea nuoria erilaisissa elämään liittyvissä ongelmatilanteissa. Työ keskittyy ihmissuhteiden vahvistamiseen, päihteiden käytön ehkäisyyn ja nuorten elämänhallinnan tukemiseen. Nuorisotyö / kerhotoiminta Lapsille ja nuorille järjestettäviä erilaisia teemakerhoja Kulttuuritoiminta / vaihtuvat näyttelyt & kulttuuritapahtumat Kulttuuritoiminta / kaupungin yleiset juhlat Kaupungissa pysyvien näyttelyiden ja tapahtumien lisäksi järjestettävät tapahtumat kauupungin yleiset juhlat: pääsiäinen, veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä, Riihimäki-päivä, Asematapahtuma, Itsenäisyyspäivä Seutukunnallisen yhteistyön lisääminen / poikkihallinnollinen tarkastelu palvelun hankinta 3. sektorilta lisääntyy Riihimäen alueen kulttuurikeskus / talousalueen yhteistyö Ostopalvelujen lisääminen 3. sektori + yksityiset, yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa (esim. srk, VR, Varuskunta) L L Kaupungin viihtyvyys ja vetovoimaisuus Kaupungin viihtyvyys ja vetovoimaisuus resurssiongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia Ei ongelmia 19
Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Hallintopalvelujen tehtäväkenttään kuuluvan lakisääteisen ARA:n tukirahoituksen valvonnan kuntayhteistyö lisäisi neuvonnan ja valvonnan tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta. Neuvonnan ja valvonnan erityisosaamiseen voitaisiin tällöin paremmin panostaa. Sähköisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun myötä palvelun sijainnin merkitys vähenee. Kuntien yhteistyötä voidaan lisätä palveluhankinnoissa mm. koulutuksien, vakuutuspalveluiden, tietoliikenteen järjestelmien ja palvelinten osalta. Laajemman tietoteknisen palveluverkoston ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi palvelujen ostoa tai muuta yhteistyötä on laajennettava. Nykyisen vanhentuneen laitekannan elinkaaren asianmukainen hallinta ja toimivuuden varmistaminen laitteiston leasing/vuokrauspalveluja hyödyntämällä on laitekannan ostamisen sijaan perusteltua. Tällöin tietotekninen asiantuntijaosaaminen voidaan keskittää laadukkaaseen ja nykyaikaiseen asiakaspalveluun tarvittavien järjestelmien ja palveluiden eli softwaren kehitystyöhön. Tilayksikön suunnittelupalvelut tuotetaan pienten hankkeiden osalta osittain omana työnä ja pääosa isojen investointihankkeiden suunnittelusta hankitaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä kasvaa tulevaisuudessa hankkeiden erikoiskonsulttipalveluiden ostojen osalta. Tilayksikön kiinteistöjen siivous- ja rakennusten kunnossapitopalveluiden ostopalveluiden osuus kasvaa suhteessa oman palvelun tuottamiseen. Itse tuotetuilla palveluilla ja ostopalvelujärjestelmällä tuotetaan tehokkaat ja laadulliset palvelut kiinteistön käyttäjille. Yhdyskuntateknisistä suunnittelupalveluista tuotetaan pääosa omana työnä. Rakentamisesta ja kunnossapidosta teetetään noin kolmasosa ostopalveluna ja erityisesti suuret investointihankkeet tehdään kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä tulee kasvamaan suunnittelun, yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon sekä rakentamisen osalta. Omien varikkotoimintojen laajuus ja tarve tulee arvioida ottaen huomioon niihin sitoutuva kiinteistö- ja laitekanta sekä erityisesti poikkeus- ja häiriötilanteiden hallinnan varmistamiseksi tarvittavat resurssit. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt tuottavat kunnalle kuuluvia lakisääteisiä viranomaispalveluita. Nämä palvelut on jatkossakin tarkoituksenmukaista järjestää kaupungin omana työnä kuitenkin jatkaen seutukunnallista ja talousalueen kattavaa yhteistyötä. Rakennusvalvonnan suuremmissa alueellisissa yksiköissä on noussut viime vuosina esille. Riihimäen kannalta seutukunnallisesta rakennusvalvonnasta ei kuitenkaan saataisi merkittävää hyötyä, joten organisaatioiden yhdistämiseen talousalueella tai seutukunnallisesti ei ole tällä hetkellä perusteita eikä tarvetta nykyisen kuntajaotuksen voimassaoloaikana. Palvelut, joiden Hallintopalvelut Aravalain ja muiden asuntotoimeen liittyvien lakien ja säännösten mukaan kaupungille kuuluvien asioiden valmistelu-, toimeenpano- ja valvontatehtävät. Lisäksi palveluiden hankinnat. Kuntayhteistyön ja seutukunnallisen yhteistyön lisääminen L ja työkykyisyys, 20
Palvelut, joiden Tilapalvelut / suunnittelu Asiantuntijapalvelut Ostopalvelujen määrä kasvaa Tilapalvelut / rakennusten kunnossapito, kiinteistönhoito ja siivous Rakennusten kunnossapito ja siivous Ostopalvelujen määrä kasvaa Kaupungin palvelutuotannon tarvitseman kiinteistöomaisuuden kehittäminen ja ylläpito. Kaupungin palvelutuotannon tarvitseman kiinteistöomaisuuden ylläpito. Rekrytointiongelmia Yhdyskuntatekniset palvelut Suunnittelu, yleisten alueiden hoito ja rakentaminen. Varikkotoiminnot Ostopalvelujen määrä kasvaa L Rekrytointiongelmia, Ikääntyminen Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja hallinto Rakennusvalvontatehtävien hoito seutukunnallisesti L VHL Kunnallisten vesihuoltolaitosten käyttö- ja kunnossapitotehtävät pois lukien eräät erityistehtävät kuten esimerkiksi viemäreiden puhdistus ja kuvaus on tehty perinteisesti pitkälti laitosten omana toimintana, eikä markkinoilla ole ollut tarjontaa suurille laitoksille näiden tehtävien ulkoistamiseksi. Lähitulevaisuudessakaan ei ole näköpiirissä muutosta tilanteeseen, vaan laitosten normaalit käyttö- ja kunnossapitotehtävät tullaan tekemään laitosten omana toimintana. Vesihuoltoliikelaitos teettää ulkopuolisilla urakoitsijoilla suurimman osan saneerauksista. Myös uudiskohteista suurin osa tilataan urakoitsijoilta yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa. Tilanne tulee säilymään samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Urakoiden sisältö voi tulevaisuudessa poiketa nykyisestä, sillä urakointimalleja kehitetään useissa eri valtakunnallisissa hankkeissa. Vesihuoltoliikelaitoskin yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa on mukana käynnistämässä pilot-hanketta uusien saneerausmallien kehittämiseksi. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitokset tekivät muutama vuosi sitten selvityksen yhteisen vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että hyötyjinä yhdistymisessä olisivat Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitosten asiakkaat ja nettomaksajana Riihimäen vesihuoltolaitoksen asiakkaat. Palvelut, joiden Vesihuolto Yksikkö toimittaa talousvettä Riihimäen kaupungin alueella.yksikkö puhdistaa kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet sekä rakentaa ja kunnossapitää vesijohto- ja viemäriverkostoa sekä käsittelylaitoksia. Uudet urakointimallit kunnallistekniikan saneerauksessa Alueellinen yhtiö (esim. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi) L Rekrytointiongelmia 21