Hyvinvointia työstä
KUNTOUTUSLAITOSTEN PROSESSIEN JA TILASUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN (KUNTO-hanke) Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat -teema Kari Reijula, professori Teemajohtaja
Tausta Suomessa on 100 kuntoutuspalveluja tarjoavaa laitosta, joiden toimintojen kehittäminen on ajankohtainen ja merkittävä kansallinen tehtävä (Rissanen ja Ihalainen, STM selvitys 2009: 61) Kuntoutuslaitosten toimitiloissa on korjaamistarve sopivat huonosti kehittyvään kuntoutustoimintaan vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta työntekijöiden ja kuntoutujien terveyttä uhkaavia sisäilmaongelmia
Tilasuunnittelu kuntoutuslaitoksissa on ollut toimintojen kehittämisen kannalta puutteellista = Mistä kuntoutuslaitos saa osaavaa tilasuunnittelua? Kuka osaa rakentaa ja korjata sopivat tilat?
Käyttäjäryhmien muuttuessa (esim. veteraanikuntoutujat vähenevät ja loppuvat lähitulevaisuudessa) toiminnot muuttuvat ja niiden myötä tarvitaan uudenlaisia tiloja = Miten tulevaisuuden toimintojen suunnittelu lähtee käyntiin? Mihin erikoistutaan, mille olisi kysyntää? Mihin oma osaaminen riittää? MITEN TEHDÄÄN UUDET TILAT UUSILLE TOIMINNOILLE?
Toimintojen muuttuessa on tärkeää arvioida muuttuvien toimintojen tarvitsemat tilat tulee kehittää toimintatapoja ja työmenetelmiä, joilla varmistetaan kuntoutuslaitosten tilatarpeet, hoidon onnistuminen, "healing environment" työntekijöiden työkyvyn ja terveyden huomioiva tila- ja sisäympäristösuunnittelu
Tavoitteet Kartoittaa kuntoutuslaitosten muuttuvat prosessit, nykyisen tilakannan toiminnallisuus ja palvelukyky sekä sisäympäristön laatu Tunnistaa käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet tilojen käytettävyydelle toimintaprosessien uudistuessa Tuottaa uudet työmenetelmät kuntoutustoiminnan prosessien ja tilasuunnittelun kehittämiseksi samanaikaisesti
Tavoitteet (jatkuu) Laatia monistettava toimintamalli kuntoutuslaitosten tila- ja sisäympäristösuunnittelun toteuttamiseksi ja käytettävyyden jatkuvalle kehittämiselle
Sairaaloiden peruskorjausten kulku Sairaalakiinteistöjen kehittäminen toimintamalli (VALSAI-projekti 2009)
Tulosten hyödyntämissuunnitelma Hankkeessa syntyy yhteistyötä tilojen suunnittelijoiden, käyttäjien ja rahoittajien välille => merkittäviä kustannussäästöjä Hankkeessa syntyy toimintamalli ja työmenetelmiä tilasuunnittelun toteuttamiseksi siten, että saadaan käyttäjille terveellisiä, tiloiltaan toimivia ja käytettäviä kuntoutuskeskuksia Uudistuvien toimintojen tilatarveselvitykset antavat tarpeellista tietoa tilojen suunnittelijoille ja peruskorjausprosessien toteuttajille
Hyvän sisäympäristön kriteereitä voidaan hyödyntää korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä tilasuunnittelussa Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutuskeskuksia peruskorjattaessa ja suunniteltaessa Suomessa, soveltuvin osin myös Pohjoismaissa ja Euroopassa
Hanke tarjoaa tietoa kiinteistöjen kehittämisen hyödyistä Hankkeen viestintäsuunnitelmassa hyödynnetään kansallista hyvinvointifoorumia (Tekes-aloite) Kuntoutuslainsäädännön, siitä johdettujen prosessien ja tilakannan välille rakennetaan strategialähtöinen etenemispolku
Yhteistyötahot Työterveyslaitos Aalto yliopisto Martela Oyj Hengitysliitto HELI Kuntoutussäätiö Pöyry CM Oy Kruunupuisto Oy Siuntion Hyvinvointikeskus, Miinan hoitolat Oy Lappeenrannan kuntoutus ja kylpyläsäätiö Sunborn Saga Oy Naantalin ja Ruissalon kylpylät Rakennustietosäätiö Valtiokonttori
Kansainvälinen yhteistyö Chalmersin Teknillinen yliopisto hyvinvointiympäristöjen kehittäminen Norjan SINTEF hyvinvointiympäristöjen kehittäminen EUHPN (Europen Health Property Network) EU-tason terveyden huollon kiinteistökannan kehittäminen Brisbanen Teknillinen yliopisto Australiassa rakennetun sisäympäristön kehittäminen Stanford, Behlen, USA terveydenhuollon tilaratkaisut, suunnittelu University of Occupational and Environmental Health, UEOH, Japani
Terveyden ja tilojen tutkijat kuntoutuslaitoksissa Aalto yliopisto ja TTL Kuntoutuksen prosessien analyysi ja kehittämistarpeet TTL ja Aalto Kuntoutuslaitosten tilojen kunto ja soveltuminen tulevaisuuden toimintoihin Toimintamallien kehittäminen toimintojen ja tilojen suunnittelun tarpeisiin Kuntoutuslaitokset ja niiden henkilöstö Nykytoimintojen läpikäynti, kehittämisnäkymät Visiotyöskentely Toimintamallien ja työkalujen testaaminen, kehittäminen Käytettävyysarviot Mukana olevat muut yritykset Toiminnan tuki, tuote- ja materiaalikehittely
Visiotyöpaja (Vilkkumaa I ym. 2010) Kuntoutuspalvelujen tilojen ja prosessien kehitystä voi vain osittain ennakoida väestön ikärakenteen, terveydentilan, osaamistarpeiden ja työllisyyskehityksen pohjalta Kuntoutuksen perustehtävä muotoutuu yhä selvemmin yleisiä hyvinvointipalveluja täydentäväksi niin, että yhteinen kuntouttavan työotteen periaate ohjaa kaikkien kuntoutustilojen ja prosessien kehitystä
Visiotyöpaja 2010 Kuntoutuspalvelut jakautuvat kolmeen päätyyppiin: 1) hyvän hoidon terveys- ja sosiaalipalveluperusteinen kuntoutus 2) työlähtöinen työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon ohjaama ammatillinen kuntoutus ja 3) aktiivisen kuluttajan omaehtoinen fyysisen ja psyykkisen terveyden ja kunnon hoitaminen <=> kuntoutuksen painottuminen asiakaslähtöiseen ohjaukseen ja valmennukseen
Visiotyöpaja 2010 Kuntoutuksen yhä vahvempi integroituminen kuntoutujan elinympäristöön tarkoittaa kuntoutukseen käytössä olevien tilojen ja prosessien tuloa myös näihin toimintaympäristöihin Kuntoutuspalvelut ovat yksilöllisiä ja ne kohdistuvat tarpeen mukaan myös kuntoutujan ympäristöön. Kuntoutuksessa käytetään tavoitteen mukaan vaihtelevia laitosratkaisuja ja prosessimalleja
Visiotyöpaja 2010 Tila- ja asiakasprosesseista rakennetaan innovatiivisia palvelutuotteita. Niistä aiheutuu reunaehtoja tilojen käytölle ja tukea kysyntäperusteiselle muutokselle Avopainotteisuus kuntoutuspalveluissa ja etätyöskentelyn laajeneminen asiakastyössä keventää järjestelmän riippuvuutta laitosratkaisuista ja lisää verkottuneita asiakasprosesseja Kuntoutuksen väestöllisestä tarpeesta on saatavilla ajantasaiset tilastot vastuullisten tilastoviranomaisten toimesta. Kaikki tarvittavat sähköiset asiakirjatiedot ovat saatavissa ajantasaisina valtakunnallisista tietokannoista
Visiotyöpaja 2010 Kuntoutus tapahtuu yksilöllisenä palveluketjuna hoitolaitoksessa, kuntoutuslaitoksessa ja kotona/koulussa/työpaikalla jne. Kaikkien näiden tilojen joustava käyttö osana kuntoutuksen palveluketjua on yleinen käytäntö Kuntoutuksen tiloja ja asiakasprosesseja koskeville ratkaisuille tehdään säännöllisin väliajoin ennakointitutkimus ja riskikartoitus eri osapuolten yhteistyönä ja niissä sovelletaan kuntoutuksen kehitysindikaattoreita
Hyvinvointikeskusvisioita KESTÄVÄN HYVINVOINNIN ELÄMYSKESKUS Keskitetty elämyspalvelu kaikilla mausteilla TASAPAINON KIERTOKOULU Hajautunut ennaltaehkäisevä palvelu työelämän veteraaneille Hyvinvointikeskus 2050 KANSAINVÄLISESTI TUNNETTU ERITYISOSAAMISEN KESKUS Keskitetty palvelu erityistä kuntoutusta tarvitseville HYVINVOINNIN LÄHIJAKELUASEMA Hajautunut hoitava palvelu kuntoutusta tarvitseville
Hankkeen toteuttamisaika 1.9.2010-31.5.2013
"Menestys vaatii kovaa työtä, voimia ja sitkeyttä"