TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMIA-VERKOSTO... 3 3 ASIANTUNTIJARYHMIEN TOIMINTA... 4 3.1 Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä... 4 3.2 Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä... 4 3.3 Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä... 5 3.4 Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä... 7 3.5 Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä... 7 3.6 Käsiteryhmä... 9 4 MUU TOIMINTA... 10 4.1 TOIMIA-käsikirja ja Mittariarviointiopas... 10 4.2 Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA-verkostossa... 10 4.3 Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten... 10 4.4 Tietokannan ylläpito ja kehittäminen... 11 4.5 Koulutus, seminaarit... 11 4.6 Sidosryhmäyhteistyö... 11 5 VIESTINTÄSUUNNITELMA... 12 6 RESURSSITARVE... 12 2

1 JOHDANTO Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston TOIMIA:n (www.toimia.fi) työ käynnistyi vuonna 2007. Verkoston tavoitteena on parantaa toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin yhdenmukaisuutta ja laatua Suomessa. Vuonna 2011 julkaistu TOIMIA-tietokanta (www.thl.fi/toimia/tietokanta) on osoittautunut erinomaiseksi työkaluksi ammattilaisille kliinisessä työssä, tutkimuksessa ja koulutuksessa. TOIMIA:n työ on jatkuvaa erilaisten ihmisryhmien toimintakyvyn ja sen ulottuvuuksien määrittelyä eri elämäntilanteissa ja mittareiden osoittamista näihin tarkoituksiin. Näin TOIMIA myötävaikuttaa toimintakyky-käsitteen laaja-alaiseen ymmärtämiseen, konkretisointiin ja täsmentämiseen yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla ja tasoilla. Vuoden 2014 aikana TOIMIA:n eri asiantuntijatyöryhmien työ kytkeytyy ajankohtaisiin lainsäädännön uudistuksiin ja muihin yhteiskunnallisiin kehittämistoimiin. Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntija ryhmän uusi suositus tukee vuonna 2013 voimaan astuneen vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Työurien pidentämistavoitteen kannalta merkityksellistä on Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmän aie kartoittaa ja arvioida systemaattisesti toiminta- ja työkyvyn arvioinnin menetelmiä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien ja muiden vaikeasti työllistyvien arvioinnissa. Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmässä paneudutaan mm. psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiin perusterveydenhuollon tarpeisiin sovellettuna. Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmän työ tuottaa käytännön toimijoille arvioitua tietoa eri tavoin vaikeavammaisten ryhmien toimintakyvyn mittaamiseksi. Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä kokoaa toimintakykyä ja sen kehitystä sekä väestöryhmittäisiä eroja koskevia väestötutkimuksia varten luotettavia mittaus- ja arviointimenetelmiä. Käsiteryhmä (käsitteiden harmonisointiryhmä) kokoaa ja määrittelee toimintakykyyn liittyviä käsitteitä ja toteuttaa ja kehittää mittareiden linkittämistä ICF-koodeihin yhdessä ICF-verkoston ja TOIMIA:n eri asiantuntijaryhmien kanssa. TOIMIA:n tuottaman tiedon jalkauttamista tapahtuu mm. yhteistyössä Käypä Hoito -toimituksen kanssa. Lisäksi TOIMIA tulee tekemään yhteistyötä THL:lle perustetun Toimintakykyluokituksen ja toimintakykymittareiden tietorakenteiden asiantuntijaryhmän kanssa toimintakyvyn yhtenäisen, kokonaisvaltaisen, rakenteisen kirjaamisen kehittämiseksi sähköisissä tietojärjestelmissä. TOIMIAverkostossa tehdään yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Verkoston keskeinen voimavara on innostunut ja aikaansaava asiantuntijoiden joukko, jolla on halu kehittää ja yhtenäistää toimintakyvyn arviointia kansallisella tasolla. Työhön tarvitaan eri osapuolten yhteistoimintaa. Työn jatkumisen tae on se, että eri organisaatiot vakavasti sitoutuvat yhdessä tähän kehittämistyöhön. 2 TOIMIA-VERKOSTO TOIMIA-verkostossa on mukana noin 30 organisaatiota ja 90 asiantuntijaa. Useimpien mukana olevien organisaatioiden tehtäviin kuuluu toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittämistyö tai ne hyödyntävät tietoja toimintakyvystä päätöstensä tueksi. TOIMIA-verkosto kokoaa yhteen tämän monipuolisen asiantuntemuksen. TOIMIA:n asiantuntijat edustavat eri ammattiryhmiä ja toimintakyvyn ulottuvuuksia, ja he työskentelevät tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen sekä kliinisen työn parissa. TOI- MIA on moniammatillinen verkosto, jossa toimintakyky käsitetään laaja-alaisesti huomioiden sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että kognitiivinen ulottuvuus ja ympäristötekijät. Asiantuntijat osallistuvat TOIMIA:n työhön osana omaa työtään tai sen ohessa, pääasiassa ilman erilliskorvausta. TOI- 3

MIA:n asiantuntijaryhmien jäsenten lisäksi mukana toiminnassa on monia muita henkilöitä, joiden asiantuntemusta käytetään suositusten valmistelussa sekä mittareiden tietojen kokoamisessa ja arvioinnissa. Verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Toimintakyky-yksikkö, jossa verkoston koordinaattori ja suunnittelija työskentelevät (ns. TOIMIA:n toimitus). TOIMIA:n asiantuntijaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asiantuntijoista koostuva työvaliokunta tukee ja ohjaa asiantuntijaryhmien toimintaa. TOIMIA:n johtoryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata TOIMIA-verkoston sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista ja suositusten käyttöön ottoa sekä verkoston tarvitsemien voimavarojen hankkimista. 3 ASIANTUNTIJARYHMIEN TOIMINTA Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehitystyö tapahtuu kuudessa asiantuntijaryhmässä (Iäkkäiden toimintakyky, Työikäisten toimintakyky, Lasten ja nuorten toimintakyky, Vaikeavammaisten toimintakyky, Toimintakyky väestötutkimuksissa sekä Käsiteryhmässä). Ryhmät valitsevat keskeiset aiheet, joista on tarpeen laatia suosituksia tai menettelytapaohjeita toimintakyvyn mittaamiseksi. Suositukset ovat ohjeita käytännön toimijoille siitä, miten eri tilanteissa toimintakykyä tulisi arvioida ja milloin, miksi ja kenen arviointia tulisi tehdä. Lisäksi ryhmät kartoittavat ja arvioivat kuhunkin tilanteeseen tai kontekstiin soveltuvat toimintakyvyn mittarit. Alla on kuvattu asiantuntijaryhmien toimintasuunnitelmat vuodelle 2014. 3.1 Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä (Toimintasuunnitelma puuttuu v. 2014 osalta) 3.2 Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Ari Kaukiainen, lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola, puheenjohtaja Aki Vuokko, erikoislääkäri, TTL, asiantuntijasihteeri Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen Ulla Salmelainen, erikoistutkija, THL Mervi Kallio, STLY:n edustajana, johtava työterveyslääkäri, UPM Oyj Jokilaakson aluekeskus Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Terveysosasto/Kela (helmikuun 2014 loppuun) Heikki Palomäki, asiantuntijalääkäri, Kela (maaliskuusta 2014 alkaen) Katinka Tuisku, ap.ylilääkäri, HYKS Teija Kivekäs, ylilääkäri, TTL Eila Sundman, pj, Terveyssosiaalityöntekijät ry 4

Tavoite Asiantuntijaryhmän tavoitteena on laatia suosituksia sekä yksittäisistä menetelmistä että laajempia menettelytapasuosituksia työikäisten toimintakyvyn arvioinnin tarpeisiin. Lähtökohtana ovat työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja varhaisen työkyvyn aleneman kannalta keskeiset toimintakyvyn osa-alueet. Suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa ja osa myös lehtiartikkeleina. Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Uusi Kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö työikäisillä -suositus valmistuu ja julkistetaan keväällä 2014. Suosituksesta laaditaan myös lehtiartikkeli. TOIMIA -tietokannassa jo julkaistuja suosituksia ja yksittäisten arviointimenetelmien tietoja päivitetään 2014 aikana. Päivityksistä osa ovat suuritöisiä edellyttäen erillisrahoitusta ja myös laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa -menettelytapasuositus tarvitsee laajempaa päivittämistä. Lisäksi päivitetään suositukset: Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa ja Menettelytavat hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arvioinnissa. Yksittäisten mittareiden osalta SOFAS päivitys sekä uutena menetelmänä BDI-21 -arvio valmistuu keväällä 2014. Tietokantaan arvioidaan uusina menetelminä lisäksi mm. Työhönpaluuvalmius -arvio ja muutosvalmius sekä liikuntatottumusten arviointimenetelmä. Suunnitteilla on lisäksi PHQ- 9 mittarin arviointi. Asiantuntijaryhmän jäsenet osallistuvat kouluttajina koulutustilaisuuksiin (mm. työterveyshuollon pätevöittävä koulutus) toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijoina. Asiantuntijaryhmän jäsenet esittelevät TOIMIA -verkoston toimintaa ja periaatteita myös eri yhteistyötahoille. Asiantuntijaryhmä seuraa aktiivisesti ja tukee työllään vakuutuslääkärijärjestelmän ja lääkärilausuntojen kehitystoimia. 3.3 Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Alla on kuvattu painopistealueet, pienryhmien kokoonpanot ja toimintasuunnitelmat vuodelle 2014. Koko laajan Lasten ja nuorten -asiantuntijaryhmän kokouksia tullaan järjestämään vuonna 2014 neljä kertaa ja kokouksiin järjestetään videoneuvotteluyhteys Tampereelle ja Jyväskylään. * Lasten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen Maarit Lassander, erikoispsykologi, projektipäällikkö, Suomen Mielenterveysseura, puheenjohtaja Tuovi Hakulinen-Viitanen, tutkimuspäällikkö, dosentti, THL Ulla Korpilahti, kehittämispäällikkö, THL, asiantuntijasihteeri Toimintasuunnitelma Arvioitavat mittarit: Vuoden 2014 aikana arvioidaan PedsQl-4.0 ja vuonna 2015 CHQ-mittari. Suositukset: Lasten ja nuorten elämänlaadun arvioinnin ja mittaamisen suositus valmistuu v. 2015 2016. Julkaisut: Yksi tieteellinen artikkeli v. 2014. * Lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen perusterveydenhuollossa ja Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen arvioiminen 5

Anne-Mari Borg, lastenpsykiatri, TAYS ja tutkija Tampereen yliopisto, puheenjohtaja ja sihteeri Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Päivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL Pälvi Kaukonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri, TAYS Hannu Westerinen, lastenpsykiatri, HUS Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ylilääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Päivi Lindholm, lastenpsykiatri ja foniatri, OYS ja asiantuntijalääkärinä potilastietojärjestelmien kehittämistiimissä (TIETO) Leila Mikkilä, lastenlääkäri, hallinnollinen apulaisylilääkäri, Oulun kaupunki Antti Haavisto, lastenpsykiatri, Rauman kaupunki Ilona Autti-Rämö, terveystutkimuksen päällikkö/ lastenneurologi, Kela (konsultointi, tarvittaessa mukana) Toimintasuunnitelma Arvioitavat mittarit: Työryhmä kartoittaa yleisimpiä perusterveydenhuollossa käytössä olevia lasten psykososiaalisia oireita arvioivia mittareita, joihin liittyy toimintakykyarvio. ITSEA/BITSEA ja Viivi - mittarit ovat ryhmässä arvioinnin kohteena 2014 ja tavoitteena on saada näistä Viivi arvioitua vuoden 2014 loppuun mennessä. Myöhemmin arvioitavia mittareita ovat CDI- (Children depression inventory) ja LAPS-menetelmä. Suositukset: Lasten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen perusterveydenhuollossa - suosituksen valmistumisen aikataulu on avoin ja on riippuvainen aihepiirin mittareiden arviointien valmistumisesta. * Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja Oppimisvaikeuksien arviointi Jarmo Liukkonen, professori, Jyväskylän yliopisto, puheenjohtaja Piritta Asunta, projektitutkija, Suomen CP-liitto/ Jyväskylän yliopisto, sihteeri Timo Ahonen, professori, Jyväskylän yliopisto Tiina Lautamo, yliopettaja, JAMK Urho Kujala, professori, Jyväskylän yliopisto Ari Heinonen, fysioterapian professori, Jyväskylän yliopisto Helena Viholainen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto Heikki Kyröläinen, liikuntafysiologian professori, Jyväskylän yliopisto Pauli Rintala, erityisliikuntapedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Jarmo Salo, yleispediatri, asiantuntijalääkäri, OYS, THL Heli Valkeinen, erikoistutkija, THL/TOIMIA Toimintasuunnitelma Arvioitavat mittarit: MOQ-T-mittarin arviointi on aloitettu syksyllä 2013 Piritta Asunmaan johdolla ja mittari on valmis TOIMIA-tietokantaan siirrettäväksi kesällä 2014. Muita arvioitavaksi valittuja mittareita ovat: MOVE! ja Movement ABC, joiden arvioinnin aikataulu on vielä avoin. * Puheenkehitys (Työryhmä, toimintasuunnitelma ja aikataulu vielä avoin) 6

3.4 Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, THL, puheenjohtaja Mariitta Vaara, tutkija, THL, asiantuntijasihteeri Pertti Era, professori, Jyväskylän yliopisto Raija Gould, erikoistutkija, Eläketurvakeskus Marja Jylhä, professori, Tampereen yliopisto Anna-Mari Aalto, yksikönpäällikkö, THL Marjo Rinne, tutkija, UKK-instituutti Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Sari Stenholm, erikoistutkija, Turun yliopisto, THL Pirjo Tiikkainen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Annamari Tuulio-Henriksson, erikoistutkija, Kela Heli Valkeinen, erikoistutkija, THL Ryhmää vahvistetaan tarvittaessa muilla asiantuntijoilla. Yhteistyötä tehdään mm. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opettajien kanssa. Tavoitteena on, että mittariarviointeja tehdään ohjattuna osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjattua opiskelua. Tavoite Väestötutkimustyöryhmä kokoaa ja arvioi väestötutkimuksissa käytössä olevia toimintakyvyn tutkimusmenetelmiä tavoitteenaan suositella mahdollisimman käyttökelpoisia, päteviä ja luotettavia menetelmiä suomalaisiin väestötutkimuksiin kansallisen tai alueellisen väestön tai sen jonkin ikäryhmän toimintakyvyn tutkimiseen. Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Fyysisen toimintakyvyn arviointi -suosituksen viimeistely ja julkistaminen, suositukseen liittyvien mittareiden arviointityön jatkaminen (tuoliltanousutesti, fyysisen suorituskyvyn lyhyt testistö (SPPB), 6 minuutin kävelytesti, yhdellä jalalla seisominen, Guralnikin tasapainotesti, ponnistushyppy, kasijuoksu); Työkyvyn arviointi -suosituksen viimeistely ja julkistaminen; Päivittäistoiminnoista suoriutumisen arviointi -suosituksen viimeistely ja julkistaminen ja suositukseen valittujen mittareiden arviointi; Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi -suosituksessa ehdotetun 6-kysymyksisen Lubben scale- mittarin suomentaminen ja arviointi; Psyykkisen toimintakyvyn arviointi; SOC -mittarin ja Koettu terveys -kysymyksen arviointi; Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi -suosituksen päivitystarpeen arviointi. Elämänlaatusuosituksen pohjalta laadittavan suomenkielisen artikkelikäsikirjoituksen viimeistely ja julkaiseminen sekä kansainvälisen artikkelin valmistelu. 3.5 Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tiina Suomela-Markkanen, Kela, puheenjohtaja Tiina Huusko, Kela, varapuheenjohtaja 7

Eija Haapala, Kela, sihteeri Elina Lindström, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Anna-Liisa Salminen, Kela Jaana Paltamaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Heli Valkeinen, THL Sanna Koskinen, Helsingin yliopisto Eija Ahoniemi, Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuskeskus Sinikka Peurala, Invalidiliitto, Lahden kuntoutuskeskus Tuula Kiviranta, Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus Liisa Lahtinen, Näkövammaisten keskusliitto Arja Veijola, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ryhmää vahvistetaan tarvittaessa muilla asiantuntijoilla. Mittariarvioinneissa käytetään tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Tavoite Vaikeavammaisten toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmän tavoitteena on kartoittaa ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointi- ja mittausmenetelmät vammaisten henkilöiden avun-, palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä toimenpiteiden vaikutusten seurantaan sekä edistää niiden yhdenmukaista käyttöä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmä laatii suosituksia aihealueensa arviointimenetelmien käytöstä. Työryhmä vahvistaa edelleen kansainvälistä yhteistyötä. Työryhmä ehdottaa menetelmiä/mittareita arviointiin, koordinoi arviointi- ja mittausmenetelmien arviointityötä ja suositusten tekemistä sekä hyväksyy tehdyt arvioinnit ja suositukset omalta alueeltaan. Työssä huomioidaan lomakkeiden ruotsin- ja englanninkielinen versio, sekä mahdollisesti muut kielitarpeet. Työryhmän toimintakausi on 2 vuotta ja pitää vuosittain 4 kokousta. Toimintasuunnitelma Arvioitavat mittarit: Vuonna 2014 tullaan täydentämään tietokantaan arviointimenetelmiä liittyen Parkinsonin tautiin, MS-tautiin, selkäydinvammaan sekä CP-oireyhtymään, aivoverenkiertohäiriöön ja reumaan. Jatketaan näkövammaisten toimintakykymittareiden arviointityötä. Suositukset: Vuonna 2014 valmistellaan toimintakyvyn arviointisuosituksia seuraavista aiheista: Parkinsonin tauti, CP-oireyhtymä, MS-tauti (päivitys/laajempi kuin liikkumisen arviointi, irrottaminen AVH-suosituksesta) sekä selkäydinvamma (päivitys). Sidosryhmäyhteistyö: Yhteistyötä tehdään mm. ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, ammattijärjestöjen, terveydenhuollon ja palveluntuottajien, terveys- ja sosiaalitoimen, opetustoimen, kansainvälisten liittojen ja ICF Research Branchin sekä WHO:n kanssa. TOIMIA-verkostossa tehdään sisäistä yhteistyötä. Mittariarviointia voidaan tehdä osana ohjattua (YAMK-) opiskelijatyötä (opinnäytteet). TOI- MIA-tietokannan konkreettista käyttöä edistetään monitahoisessa kumppanuustyössä sekä viestinnässä. Työryhmän jäsenet tuovat osaltaan esille tietoa ja näkemyksiä toimintakyvyn rakenteiseen kirjaamiseen sähköiseen potilaskertomukseen ja muihin järjestelmiin. Linkit TOIMIA-tietokannan ja Terveysportin interaktiivisten lomakkeiden välille tarvittaisiin molempiin suuntiin. 8

Viestintäsuunnitelma: Ammattilehdet, taustaorganisaatioiden uutiskirjeet, mahdolliset artikkelit, ICF verkoston sivut, Toimia-sivut, Sosiaaliportti, Terveysportti, abstraktit, Kuntoutusportti, Innopaja. alustukset. 3.6 Käsiteryhmä Päivi Nurmi-Koikkalainen, THL, puheenjohtaja Helena Launiainen, Miina Sillanpään säätiö, sihteeri Stina Sjöblom, THL Heidi Anttila, THL Sinikka Peurala, Invalidiliitto Jaana Paltamaa, Jamk Sari Palojoki, HUS Heli Valkeinen, THL Toimintasuunnitelma Käsiteryhmä organisoidaan vuoden 2014 alussa uudella tavalla. Ryhmän työrukkaseksi perustetaan pieni työryhmä, joka vastaa käsiteryhmän työskentelystä. Tämä ryhmä toteuttaa avoimia työkokouksia, joissa käsitellään ICF-luokitukseen ja yleensä toimintakyky käsitteisiin liittyviä asioita. Vuonna 2014 käsiteryhmän työskentely jakautuu kolmeen osa-alueeseen: siltaukseen, käsitetyöskentelyyn ja koulutukseen eli osaamisen vahvistamiseen. Siltaukset: Erilaisten mittareiden siltaukset ICF:n toteutetaan siltauspajoissa, joita järjestetään tarpeen mukaan vuoden 2014 keväällä. Sillattavia mittareita ovat TOIMIA-tietokantaan kuvattavat mittarit sekä SADehankkeessa vuonna 2014 sähköistettävät mittarit. Työryhmän jäsenet (vähintään kaksi henkilöä) tekevät mittarien alustavat siltaukset ennen siltauspajoja, osallituvat työpajaan ja viimeistelevät käsiteltyjen mittarien siltaukset TOIMIA-tietotokantaa varten. Siltauksista ja siltaustyöpajojen koordinoinnista vastaavat: Heidi Anttila, THL; Sinikka Peurala, Invalidiliitto; Stina Sjöblom, THL; Jaana Paltamaa, Jamk; sekä Helena Launiainen, Miina Sillanpään säätiö. Kevään siltaustyöpajat: Elämänlaatu: 15D, EQ-5D, Euro-HIS-8, RAND-36, WHOQOL-BREF, (pohjana mm. Koskinen ym. 2009), KINDL-R, IPA, Kognitiiviset: Maslach, BBI Bergen Burnout indicator, SDQ vahvuudet ja vaikeudet -kysely, GHQ-12, CERAD, CES-D, Työ, yläraajat: Kehon painoindeksi, työstressikysely, Melbourne Assessment of Unilateral Upper Limb Function, QUEST (Quality of Upper Extremity Skills test), AHA (assisting hand assessment), Alaraajat: SPPB, Timed up and go, Kävely puoli km itsearvioitu. Käsitetyöskentely: 1) Käsitetyöskentely toteutetaan avoimissa Innopajoissa, joissa noudatetaan innopajatyökentelyn periaatteita yhteiskehittämisestä: https://www.innokyla.fi/web/malli109497. Pajoissa käydään läpi ICF:n käsitteitä ja termejä. Tavoitteena on tarvittaessa tuottaa selventäviä synonyymisanoja tai ehdottaa rakenteellisia tai käsitteellisiä muutoksia WHO:lle. TOIMIA:an tarvittavia määritelmiä pyritään määritte- 9

lemään: fyysinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky jne. 2) Luodaan ICF-koodien synonyymien keräystä varten Webropol -kysely, johon linkki www.toimia.fi ja www.thl.fi/icf. ICF-luokitusta työssään käyttävät ammattihenkilöt voivat sen kautta lähettää ehdotuksia tiettyihin ICF-koodeihin liittyvistä synonyymeistä. 3) Julkaistaan ICF -kirjan lyhyt versio. 4) ICF sähköinen muoto: kirja ja sähköinen rakenne. 5) Toteutetaan sosiaalialan työväline/mittarityöpaja, jossa katsotaan näiden välineiden toimivuutta ja pyritään saamaan TOIMIA:an kuvaksia. Lisäksi tavoitteena on tukea sosiaalialan ryhmän syntymistä TOIMIA:an. Vastuuhenkilö käsitetyöskentelyssä: Päivi Nurmi-Koikkalainen ja Stina Sjöblom, THL, asiantuntijasihteerinä: Helena Launiainen Koulutus: Kansallinen ICF-koulutus toteutetaan yhdessä Kelan kanssa keväällä 2014. Samansisältöisiä kursseja (2 pv) järjestetään tammi-, maalis- ja toukokuussa. Koulutusta tukemaan perustetaan koulutusryhmä, joka toteuttaa verkostomaista koulutuksen tuutorointia sekä jatkossa suunnittelee ja järjestää kouluttajakoulutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koordinointi: Heidi Anttila ja Päivi Nurmi- Koikkalainen, THL. Työryhmä: Jaana Paltamaa, Jamk; Tiina Suomela-Markkanen, Kela; Sinikka Peurala, Invalidiliitto; Stina Sjöblom, THL. 4 MUU TOIMINTA 4.1 TOIMIA-käsikirja ja Mittariarviointiopas Keväällä 2014 julkaistaan TOIMIA -verkoston toimintatapoja kuvaava käsikirja sekä Mittariarviointiopas, joka opastaa mittarin psykometristen ominaisuuksien arviointiin TOIMIA:ssa. Käsikirja ja opas ovat ensisijaisesti tarkoitettu asiantuntijaryhmien toiminnan tueksi sekä mittareiden arvioinnin ja suositusten yhdenmukaistamiseksi. Molemmat oppaat tullaan julkaisemaan sähköisenä sekä THL:n Opasjulkaisusarjassa. 4.2 Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA-verkostossa Vuoden 2014 aikana mittareiden arviointia ja suositusten laadintaa tullaan yhtenäistämään TOIMIA:n eri asiantuntijaryhmissä käsikirjan ja mittarioppaan ohjeistamalla tavalla. Syksyllä 2014 TOIMIA pyrkii järjestämään 1-2 Toimintakykymittarin arviointi -koulutusta eri ammattikorkeakoulujen kanssa. Näissä koulutuksissa tultaneen keskittymään ammattikorkeakoulujen opettajien kouluttamiseen, jotta opettajat voisivat jatkossa ohjata opiskelijoita mittariarvioinneissa. Samalla tätä yhteistyötä tullaan kehittämään eri asiantuntijaryhmien tueksi. 4.3 Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten THL:lle on perustettu Toimintakykyluokituksen ja toimintakykymittareiden tietorakenteiden asiantuntijaryhmä maaliskuussa 2014, jonka tehtäviä ovat seuraavat: toimia asiantuntijana toimintakykyluokituksen sisältöasioissa kansallisten koodien osalta valmistella toimintakykyluokitus koodistopalvelimelle ja luokitukseen tulevat päivitykset koodistopalveluprosessin mukaisesti 10

seurata toimintakykyluokituksen toimivuutta, käyttömahdollisuuksia ja kehittämistarpeita sekä toimia neuvonantajana mahdollisissa tulkintakysymyksissä osallistua luokituksen liittyvän koulutuksen suunnitteluun ja valmisteluun valmistella WHODAS-toimintakykymittari koodistopalvelimella julkaistavaksi siten, että mittarin rakennemalli tukee myös muiden toimintakykymittareiden julkaisemista koodistopalvelussa seurata TOIMIA-verkoston tukemana toimintakykyluokituksen toimivuutta, käyttömahdollisuuksia ja kehittämistarpeita sekä toimia neuvonantajana mahdollisissa tulkintakysymyksissä seurata toimintakykyluokituksen kansainvälistä kehittämistä Tähän ryhmään on nimetty 14 asiantuntijaa, joista seuraavat ovat myös TOIMIA-verkostossa mukana: Heidi Anttila, THL/ PAKE (ryhmän asiantuntijasihteeri) Tuula Kiviranta, Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus Matti Mäkelä THL/ IIPA (ryhmän puheenjohtaja) Päivi Nurmi-Koikkalainen THL/ PAKE Heikki Palomäki, Kela Tuija Savolainen, Suomen Kuntaliitto Heli Valkeinen THL/ TOKY 4.4 Tietokannan ylläpito ja kehittäminen TOIMIA -tietokantaa kehitetään käyttökokemusten perusteella. Tietokannan perusratkaisut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi, mutta erilaisia tietojen hakemiseen ja jäsentämiseen liittyviä tarpeita ilmenee jatkuvasti. Monet tietokannan kehittämis- ja muutostarpeet riippuvat TOIMIA:n asiantuntijaryhmien työn etenemisestä, esimerkkinä tietokannassa olevien käsitteiden ja nimikkeiden yhdenmukaistaminen. Tietokannan teknisestä kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa sovellussuunnittelija Anssi Kääriäinen THL:n Tietohallintoyksiköstä. Työhön tarvitaan keskimäärin 1 henkilötyökuukautta vuodessa. 4.5 Koulutus, seminaarit Maaliskuussa 2014 järjestettiin TOIMIA:n työvaliokunnalle, asiantuntijaryhmien edustajille ja johtoryhmän jäsenille suunnattu ideointi-iltapäivä, jossa yhdessä pohdittiin TOIMIA:n työtä eri näkökulmista. Syksyllä 2014 tullaan mahdollisesti järjestämään yhteistyössä Kuntaliiton kanssa sosiaalialan asiakastyön vaikuttavuutta pohtiva seminaari Kuntatalolla. Lisäksi jatketaan mittareiden arvioinnin koulutusta yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa. 4.6 Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyön avulla edistetään TOIMIA:n tavoitteita toimintakyvyn yhdenmukaisen ja pätevän mittaamisen levittämiseksi. Tällaista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa tehdään paljon asiantuntijaryhmissä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa jatketaan yhteistyötä mittareiden arvioinnin saamiseksi osaksi ohjattua opiskelijatyötä. Yhteistyötä Käypä Hoito -toimituksen kanssa vahvistetaan tulevana vuonna mm. liittämällä Käypä hoito -suosituksiin TOIMIA:ssa arvioitua tietoa toimintakyvyn 11

mittareista. TOIMIA -tietokanta ja Käypä hoito -suositukset tukevat toisiaan tiedon jalkauttamisessa terveydenhuollon käyttöön. 5 VIESTINTÄSUUNNITELMA TOIMIA:n viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma on laadittu syksyllä 2013. Suunnitelman mukaisesti tietoa TOIMIA:sta ja sen tekemästä työstä jaetaan eri kanavia myöten: - TOIMIA:n työn ideointi-iltapäivä maaliskuussa 2014 - TOIMIA:n uutiskirje TOIMIA:n ajankohtaisista tapahtumista lähetetään sen tilanneille henkilöille - Mittareiden arviointikoulutuksia ehkä 1-2 syksyllä 2014 - Mahdollisesti sosiaalisen toimintakyvyn seminaari syksyllä 2014 - Lehtiartikkelit mm. Suomen Lääkärilehteen - Esittelyt erilaisissa messu- ja seminaaritapahtumissa - TOIMIA:n asiantuntijat esittelevät työtä ja tietokantaa erilaisissa alan tapahtumissa - THL:n uutiskirje kuntiin - Käypä Hoito suositukset ja yhteistyö 6 RESURSSITARVE TOIMIA -verkosto tekee toimintakyvyn mittaamisen merkittävää kansallista kehittämistyötä ja käytäntöjen yhtenäistämistä, jotka edellyttävät onnistuakseen eri osapuolten yhteistoimintaa, työpanosta sekä erillisrahoitusta. TOIMIA -verkostossa on rakennettu toimintamalli, jonka avulla tätä yhteistyötä on mahdollista tehdä ja siten saada eri organisaatioiden työpanos yhteiseen käyttöön. Keskeistä on organisaatioiden sitoutuminen TOIMIA:n tavoitteisiin, mikä realisoituu mm. siten, että niiden työntekijät saavat tehdä TOIMIA:n työtä työajallaan. Tähän tavoitteeseen on osittain päästy, mutta monet asiantuntijatyötä TOIMIA:ssa tekevät joutuvat edelleen käyttämään siihen vapaa-aikaansa. Vuoden 2014 aikana tarvittava arvioitu työpanos näkyy taulukossa 1. Laskelmat perustuvat arvioon, jonka mukaan asiantuntijaryhmän (ml. työvaliokunta) jäsenet käyttävät vuosittain 0,5 htkk ja ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit 1 htkk TOIMIA -työhön. Ryhmän jäsenen työhön kuuluvat työryhmien kokoukset (4 7 kertaa/vuosi) ja niihin valmistautuminen. Mittarin arviointiin kuluu arvioijan kokemuksesta, arvioitavasta mittarista ja käyttötarkoituksesta riippuen 12 80 tuntia, keskimäärin 20 tuntia. Verkoston koordinointi ja kehittämistyö edellyttää noin 1,8 htv:n työpanosta TOIMIA:n toimituksessa. 12

Taulukko 1. Henkilöresurssitarve vuonna 2014. Laskelman Yhteensä Henkilömäärä peruste htkk/v htkk/v Asiantuntijatyö yhteensä: 51.5 *ryhmien jäsenet 71 0.5 35.5 *pjt 8 1 8 *sihteerit 8 1 8 Koordinointi ja ylläpito yhteensä: 21 *koordinaattori 1 10 10 *suunnittelija 1 10 10 *sovellussuunnittelija 1 1 1 Yhteensä 90 72.5 THL vastaa verkoston koordinaattorin ja suunnittelijan palkkausmenoista sekä osasta asiantuntijatyötä (Taulukko 2). Verkostoon osallistuvat muut organisaatiot panostavat myös maksamalla osan työntekijöidensä TOIMIA-työhön käyttämästä työajasta. Suurelta osin asiantuntijat tekevät verkoston työtä omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. Tämän korvaamiseksi kustannusarvioon on varattu toimintarahaa, mutta sille tai muille välttämättömille kuluille (koulutus, seminaarit, markkinointi, matkat, tarjoilut) ei ole varmistunut rahoittajatahoa. Taulukko 2. Arvio TOIMIA:n kokonaiskustannuksista vuodelle 2014. 13