Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Kykyviisari muutoksen jäljillä

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun tulokset

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa


ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Kansalaisuuden kynnykset

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus


Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Järjestöjen toimintoihin ja palveluihin osallistuneiden kokemukset ja hyvinvointi MIPA tutkimusseminaari

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Kouluterveyskysely 2017

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Kouluterveyskysely 2017

Savonlinnan kaupunki 2013

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Rakennerahasto-ohjelman saavutukset Itä-Suomen näkökulmasta ESR

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Jo Puranen & Harms (1964) yrittivät selvittää kysymystä käytännön ohjaustyön pätevyydestä, validiteetista.

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Salla Toppinen-Tanner

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Transkriptio:

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä 22.5.2014

Tavoite Tavoite kehittää työllisyystoimien laadullisten vaikutusten arviointia. Työllisyystoimien tuloksellisuuden arviointi on ollut pääasiassa työmarkkina-aseman muutosten mittaamista. Yhtenä ongelmana on se, että kaikkia työllisyystoimia arvioidaan samalla työllistymistä mittaavalla indikaattorilla, vaikka toimien tavoitteet tai osallistujaryhmä ovatkin erilaisia. Havaintoja työllisyystoimien voimaantumista ja hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on saatu, mutta tarvittaisiin näyttöä. Miten työllisyystoimiin osallistuvien mahdollista voimaantumista tai subjektiivisen hyvinvoinnin kasvua voidaan mitata? Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 2

Työllistymisen voimavarat kokeilun lähtökohdat Subjektiivisen hyvinvoinnin ja voimaantumisen teorian ideat lähtökohtana kokeilulle. Läheisenä käsitteenä myös osallisuus. Kokemus voimavaroista ei ole muuttumaton, vaan sitä voidaan vahvistaa tukitoimin ja erityisesti ympäristöllä/ tuella on tärkeä merkitys. Lähtökohtana yksilön voimavarat ei ongelmat ja vajeet Olemme kiinnostuneita sisäisestä voimantunteesta - Yksilön omaan tulkintaan ja kokemukseen perustuva arviointi. Yritämme tavoittaa sellaisia vaikutuksia, joita työllisyystoimien avulla on mahdollista vahvistaa. Olemme kiinnostuneita mahdollisesta muutoksesta voimavaroissa - Mittaus kahtena ajankohtana. Työllistymisen voimavarat/arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 3

Työllistymisen voimavarat -mittarin sisältö Kokeilussa olevaan työllistymisen voimavarat -mittariin on koottu valmiita, jo testattuja mittaristoja, jotka sopivat voimaantumisen teorian lähtökohtiin sekä luotu indikaattoreita, joiden taustalla ovat työttömyys- ja työllisyystoimenpiteiden vaikutuksista saadut tutkimustulokset ja havainnot. o Elämänlaatumittari/8 kysymystä (WHO:n alun perin kehittämä mittari (Eurohis-Qol-8), jota käytetty hyvinvointitutkimuksissa) o Koherenssi-mittari (elämänhallintakyky) (Antonovskyn teoria 13 kysymystä) o Kompetenssi-mittari (pystyvyys) (Wallston Self Performance Survey, Kuntoutussäätiön suomennos, 8 kysymystä) o Lisäksi indikaattoreita: mm. tyytyväisyys elämään, toiveikkuus työllistymiseen, koettu sosiaalinen tuki ja osallisuus, pääsy palveluihin ja tietoon, oma arvio terveydestä ja työkyvystä. Kokeilu kentällä käynnissä 06/2013 08/2014 välisen ajan. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 4

Alustavia tuloksia - taustatietoja Organisaatio/ hanke/ palvelu 1 kysely 2 kysely Kotikartano 31 17 Kajo-keskus 15 7 +3 Honkalampisäätiö/ Työpankki 31 27 SPR/ Kotitalkkari 13 + 6 1 +9 TE-toimisto/ tuetun työllistymisen 4 + 1 2 palvelut TE-toimisto/ Uravalmennus, 14 14 Työyhteisökehittäjät TYP, kuntakokeilu/ valmentava 15 koulutus, AIKO Yhteensä 124 +7 68 +12 Miehiä 63 % Yksinasuvia 46 % Keski-ikä 37,6 v (nuorin 19 v ja vanhin 61 v), naiset 41,3 v ja miehet 35,2 v Vailla ammatillista koulutusta 21 %, 57 % ammattikoulu- tai opistotaso Puolella yli 2 vuotta edellisestä avointen työmarkkinoiden työstä ja neljänneksellä yli 5 v Yli puolet ei ollut hakenut lainkaan työtä viimeisen neljän viikon aikana Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 5

Tuloksia elämänlaadusta ja hyvinvoinnista Yksinäisyyttä kokeneita oli 16,4 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (9,5 %) tai Pohjois-Karjalassa (12 %) yksinäisyyttä kokeneiden osuus. Enemmän rajoitteita terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhteen kuin maakunnan tai koko Suomen väestöllä keskimäärin: lähes puolet arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Kyselyyn vastaajat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin koko väestö keskimäärin. Miehet kokivat elämänlaatunsa heikommiksi kuin naiset ja nuoret kokivat elämänlaatunsa paremmiksi kuin vanhat (ikä merkitsevä*). EuroHis8-mittarin mukaan 72 % koki elämänlaadussaan vajeita (pistemäärä korkeintaan kohtalainen). Eniten ongelmia koettiin olevan taloudellisessa toimeentulossa, arkipäivän tarmossa ja terveydessä (kuvio). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 6

Arviot elämänlaadusta elämän eri osa-alueilla (T1) (1=erittäin heikko 5=erittäin hyvä) Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tyytyväisyys asuinalueen oslosuhteisiin Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Tyytyväisyys itseen Terveys 1 2 3 4 5 Arkipäivän tarmo Elämänlaatu Rahan riittävyys tarpeisiin nähden Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 7

Pääsy palveluihin ja tietoon (T1) (1=erittäin tyytymätön 5=erittäin tyytyväinen) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 8

Muutokset elämään ja työllistymiseen liittyvissä voimavaroissa Millaiseksi arvioit oman työkykysi tällä hetkellä? (,068) Kuinka tyytyväinen olet tällä hetkellä elämääsi? (p=,000) Kuinka paljon koet saavasi tukea muilta tavoitteidesi toteuttamiseen? (p=,013) Millaiseksi arvioit oman terveydentilasi tällä hetkellä? (p= 1,000) Kuinka selkeät ovat tulevaisuuden tavoitteesi ja vaihtoehtosi? (p=002) Kuinka kiinnostunut olet aloittamaan koulutuksen? (p=,000) Kuinka toiveikkaasti suhtaudut avoimille työmarkkinoille työllistymiseesi? (p=,477) Kuinka aktiivisesti olet hakenut työ- tai koulutuspaikkaa viimeisen neljän viikon aikana? (p=,002) Tunnetko itsesi yksinäiseksi? (p=,261) 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Keskiarvo T2 (toinen kysely) T1 (ensimmäinen kysely) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 9

Muutos voimavaroissa (T1-T2): aktiivisuus, toiveikkuus, osallisuus & hyvinvointi Tavoitteiden selkeytyminen Tyytyväisyys elämään Työnhakuaktiivisuus Toiveikkuus työllistymiseen Tuki muilta Kiinnostus koulutukseen vähentynyt pysynyt ennallaan kasvanut Terveys Työkyky Yksinäisyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 10

Elämänlaatu, elämänhallintakyky ja kompetenssi -mittarien alustavia tuloksia Kyselyyn osallistuneiden elämänlaatu, elämänhallintakyky ja käsitys omasta kyvykkyydestään (kompetenssi) olivat selvästi alhaisempia kuin väestöllä tai muilla vertailuryhmillä keskimäärin. Mittarien tulokset osoittavat vain lievää elämänlaadun ja voimavarojen vahvistumista. Merkitseviä muutoksia: Käsitys omasta kyvykkyydestä nousi erityisesti miesten ja nuorten (alle 30 v) kohdalla. Muutos oli yhteydessä ohjaajilta saatuun tukeen. Elämänhallintakyvyssä elämän mielekkyys/merkityksellisyys kohosi työllisyystoimien aikana eniten. Kompetenssi yhteydessä aktiivisten selviytymiskeinojen käyttöön ja elämän mielekkyys työllistyvyyteen. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 11

Arviot voimavarojen vahvistumisesta : konteksti (1= ei lainkaan 5=erittäin paljon) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 12

Arviot voimavarojen vahvistumisesta : päämäärät (1= ei lainkaan 5=erittäin paljon) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 13

Arviot voimavarojen vahvistumisesta : kykyuskomukset (1= ei lainkaan 5=erittäin paljon) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 14

Johtopäätöksiä Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voimavaroissa - hyvinvoinnissa, elämänlaadussa, elämänhallintakyvyssä, kompetenssissa on vajeita enemmän kuin vertailuryhmillä. Tutkimusten mukaan työn puute sinänsä ei välttämättä alenna koettua hyvinvointia tai voimavaroja, vaan välittävänä tekijänä on toimeentulo ja taloudelliset seikat (myös terveys). Työllistymistä tukevien palvelujen vaikutus: voimaantumisen mahdollistava tuki ja konteksti koettiin hyväksi, ja voimavarojen kasvua tapahtuu erityisesti motivaation ja toiveikkuuden kasvun, tavoitteiden selkiytymisen, työn ja koulutukseen hakeutumisen aktiivisuuden, työelämässä vaadittavien taitojen, elämäntyytyväisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kohdalla. Elämänlaatu-, elämänhallintakyky-, tai kompetenssi-mittareilla saadut tulokset osoittivat vain lievää voimavarojen muutosta. Mittarien käytettävyys? Kokeilu on vielä kesken. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 18.6.2014 15

KIITOKSET MIELENKIINNOSTA Lisätietoa: http://www.uef.fi/tetu/tyva