7.3.1 Muut äidinkielet Pietarsaaressa ei tällä hetkellä ole tarvetta laatia paikallista äidinkielen opetussuunnitelmaa muita äidinkieliä varten ja ruotsinkielistä kielikylpyä varten on laadittu oma opetussuunnitelmansa, joka on kirjattuna luvussa 9. Mikäli opetusta järjestetään muilla äidinkielillä, käytetään Pietarsaaressa siltä osin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Muita äidinkieliä ovat: Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille 7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet V ieraan kielen opetus antaa oppilaalle käyttökelpoisen peruskielitaidon, jolla hän selviää erilaisissa viestintätilanteissa ja jatko opinnoissa. Oppilasta kannustetaan käyttämään kohdekieltä rohkeasti ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Samalla luodaan uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee ymmärtää, että kielten o piskelu vaatii oma aloitteista ja pitkäjänteistä työskentelyä sekä monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Kielten opiskelun edetessä oppii erilaisia viestintästrategioita, jotka tarkoittavat tiettyyn kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis, tuottamis ja vuorovaikutusstrategioita. Niiden avulla opitaan viestimään mahdollisimman ymmärrettävästi, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Strengbergin kellon koneisto Kielen opetus voidaan aloittaa leikinomaisesti ja toiminnallisesti ensimmäisellä tai toisella luokalla. Koulut voivat varata tuntiresurssistaan tarkoitukseen esimerkiksi kerhotunteja. Opetus integroidaan oppilaan kokemuspiiriin kuuluviin ja opetuksessa käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Sisältöjen laajuuteen vaikuttaa käytettävissä oleva aika ja oppilaiden kieliympäristö.
Opetusmenetelminä käytetään roolileikkejä, draamaa, pelejä, leikkejä, loruja ja lauluja. Kielten opiskelussa käsiteltävät aiheet ja työskentelytavat mahdollistavat aihekokonaisuuksien toteutumisen ja niitä ei ole sisällöissä erikseen mainittu. A1 kieli on englanti, joka alkaa kolmannelta luokalta. Neljännellä luokalla alkava A2 kieli on ruotsi. A kielten opetuksessa korostuu hyvien opiskelutottumusten omaksuminen ja samalla luodaan pohjaa tuleville opinnoille. Opetuksen tehtävänä on totuttaa käyttämään kielitaitoaan, luoda hänelle myönteinen asenne kielen opiskelua ja eri kulttuureita kohtaan, kunnioittamaan toista ihmistä ja antaa hänelle pohjoismaista kulttuuripääomaa. Lähtökohtana on saada ymmärtämään ruotsin kielen merkitys, kokemaan opetus ja opiskelu mielekkäänä, elämyksellisenä ja haasteellisena, läpi elämän jatkuvana innostuneena asenteena ruotsin kielen ja kulttuurin harrastamiselle. A1 kieli: Englanti Englanti on kieli, jota opiskellaan usein koko elinikä. Sen osaaminen on nykyyhteiskunnassa välttämätöntä jatkoopiskelun ja työelämän kannalta. Opetuksessa pyritään kiinnittämään huomiota opetusmenetelmien monipuolisuuteen siten, että myös hitaammin edistyvät oppilaat saavat englannin kielen opiskelusta onnistumisen kokemuksia. A2 kieli: Ruotsi Oppiaine vahvistaa maamme kulttuuriidentiteettiä, johon kuuluu kaksikielisyys ja pohjoismaisuus sekä tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Ruotsin kieli tarjoaa luontevia liittymäkohtia muihin aineisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, teemoihin ja projekteihin. Talvinen Skata Pietarsaari kaksikielisenä kaupunkina tarjoaa aidon kieliympäristön ja sitä on luonnollista hyödyntää eri tavoin ja käyttää motivoivana tekijänä kielen opetuksessa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito ja kulttuuriaine.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Hän pystyy kommunikoimaan kohdekulttuurin edustajan kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat käyttää luontevasti ja monipuolisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi ja sanakirjoja ja harjoittelee sinnikkäästi ymmärtäen työnsä merkityksen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä niiden historiallista taustaa Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä ja tehokkaita työtapoja hän on oivaltanut, että kieltä voi oppia vain harjoittelemalla sitä sinnikkäästi sekä suullisesti että kirjallisesti Kielitaito: Englanti A1 Kielitaito: Englanti A1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B 1.1 Toimiva peruskielitaito A 2.2 Kehittyvä peruskielitaito B 1.1 Toimiva peruskielitaito A 2.2 Kehittyvä peruskielitaito A 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A 1.3 Toimiva alkeiskielitaito Ruotsi A2 A 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A 1.3 Toimiva alkeiskielitaito A 2.2 Kehittyvä peruskielitaito A 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Ruotsi A2 A 2.2 Kehittyvä peruskielitaito A 2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A 1.3 Toimiva alkeiskielitaito A 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito A 1.3 Toimiva alkeiskielitaito A 1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Ruotsin A2 kielen tavoitteena on edetä kohti A1 kielen hallintaa vähäisemmästä tuntimäärästä huolimatta. 7.5 Vieraat kielet V ieraiden kielten opetuksen luonnehdinta, tavoitteet ja sisällöt on yhdistetty tässä opetussuunnitelmassa toisen kotimaisen kielen kanssa kappaleeseen 7.4.
7.4 Englanti A1, Ruotsi A2 TAVOITTEET 1-2 LUOKILLA oppilaiden kielellinen tietoisuus kehittyy syntyy valmiuksia myöhemmille kieliopinnoille syntyy myönteinen asenne elinikäistä kielenopiskelua kohtaan oppilailla herää uteliaisuus erilaisia kieliä ja kulttuureita kohtaan oppilaiden ilmaisurohkeus, kuuntelemisen ja ymmärtämisen taidot kasvavat KIELITAITO 3-6 LUOKILLA osaa käyttää vierasta kieltä konkreettisissa arkipäivän tilanteissa, kun hän saa apua ymmärtää omaan elämänpiiriinsä kuuluva tekstiä ja puhetta osaa kirjoittaa yksinkertaisen lyhyen viestin 7-9 LUOKILLA ENGLANTI ymmärtää pääasiat ja keskeisiä yksityiskohtia laajempaa yleistietoa sisältävästä puheesta ja tekstistä osaa kertoa vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti oppii tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen varianteista RUOTSI oppii ymmärtämään nuoren elämään liittyvää sekä muuta selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytyy yksinkertaisissa puhetilanteissa ja osaa kirjoittaa suppeita viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista tiedostaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin keskeisiä eroavuuksia
7.4 Englanti A1, Ruotsi A2 TAVOITTEET KULTTUURITAIDOT 3-6 LUOKILLA oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta samanarvoisia kieliä ja kulttuureita osaa toimia kohteliaasti ja luontevasti toista kieltä puhuvien kanssa tunnistaa eroja oman ja vieraan kulttuurin välillä ei väheksy omaa kulttuuriaan ja kieltään 7-9 LUOKILLA syventää tietojaan omasta ja kohdekulttuurista osaa viestiä hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa arvostaa niin omaa kuin myös kohdekielten kulttuuria ja tiedostaa arvojen kulttuurisidonnaisuuden OPISKELUSTRATEGIAT 3-6 LUOKILLA työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti oppii hakemaan tietoa eri lähteistä tuottaessaan ja tukitessaan tekstiä oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita tuotoksissaan osaa työskennellä myös parin kanssa tai ryhmän jäsenenä osaa arvioida omaa oppimistaan ja työskentelyään oppien tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan 7-9 LUOKILLA hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita osaa esim. päätellä merkityksiä asiayhteyksistä ja korvata kielitaitonsa puutteita selittämällä toisin sanoin oppii tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan oppii arvioimaan ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan
7.4 Englanti A1, Ruotsi A2 TAVOITTEET VIESTINTÄSTRATEGIAT 3-6 LUOKILLA tunnistaa pääasiat tai löytää rajatun tiedon puheesta ja kirjoitetusta tekstistä osaa suunnitella omaa viestimistään ja tarvittaessa turvautuu puhekumppanin apuun suullisessa vuorovaikutuksessa 7-9 LUOKILLA osaa hyödyntää tilannetta ja kielellisiä vihjeitä viestin sisällön selvittämiseksi osaa käyttää viestintätilanteessa saadun palautteen ja kompensoi puutteellisen kielitaitonsa likimääräisillä ilmauksilla tarkkaillen omaa kielenkäyttöään osaa esim. pyytää, aloittaa ja lopettaa puheenvuoron sekä ylläpitää palautteellaan keskustelua 7.4 Englanti A1, Ruotsi A2 SISÄLLÖT SISÄLLÖT 1-2 luokat arkipäivän tilanteisiin liittyvä kommunikointi kouluun ja kotiin liittyvät teemat kielen kohdemaahan kuuluvat keskeiset piirteet, laulut, leikit ja lorut
7.4 Englanti A1 SISÄLLÖT TILANTEET JA AIHEPIIRIT 3. luokka tervehtiminen, esittäytyminen iän kertominen ja kysyminen ihmisten, asioiden ja esineitten yksinkertainen kuvailu elinympäristö, kaupunki ja maaseutu ostoksilla puhelimessa ruokaileminen koulussa värit eläimiä koti ja perhesuhteet kehonosat ääntämisen perusteet ja intonaatio 4. luokka haastatteleminen matkustaminen ja maiden nimiä koulupäivästä, harrastuksista ja vapaa-ajasta kertominen liikenne ja turvallisuus, tien neuvominen aika (viikonpäivät, kello) sää pukeutuminen 5. luokka Iso-Britannia (kulttuuria, maantuntemusta ja historiaa) henkilötietojen kysyminen ja antaminen aakkoset kuukaudet ohjeiden antaminen ja noudattaminen terveydentila toivotuksia ihminen ja teknologia lyhyehkön viestin kirjoittaminen
7.4 Englanti A1 SISÄLLÖT TILANTEET JA AIHEPIIRIT 6. luokka matkalla maailmalla kansainvälisyys yrittäjyys kulttuuri-identiteetti, kotikaupunkini Pietarsaari arki ja juhla tietoliikenne luonto arkipäivän tilanteista selviäminen esim. ruoan tilaaminen ja ostoksilla käynti pieni kirjoitelma esim. kirjeenvaihto 7. luokka erilaisista asioista kertominen: minä ja perheeni, harrastukset ja vapaa-aika eläimet mediataitoja kohdemaita ja kulttuureja ystävyys seikkailut ja jännitystarinat ruokaileminen ihmisenä kasvaminen, kohteliaisuus liikenne ja turvallisuus rahankäyttö 8. luokka kansainvälisyys, vieraat kulttuurit mm. koulunkäynti eri maissa ihmisenä kasvaminen (koulukiusaaminen, nuoret ja vanhemmat) sankarit esim. urheilussa viestintä ja mediataidot (nuortenlehdet, netti) pyyntöjä, mielipiteenilmaisuja reagointi erilaisissa arkipäivän tilanteissa (keskustelut vanhempien kanssa) vaativampia kirjallisia tuotoksia (esim. luokkalehti) 9. luokka vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta opiskelu, työ ja aikuistuminen Suomi ja muu maailma, monikulttuurisuus ihminen ja teknologia vaativampia tekstin- ja kuullunymmärtamisiä monipuolisia suullisia ja kirjallisia tuotoksia päättötyönä esim. kielisalkku
7.4 Englanti A1 SISÄLLÖT RAKENTEET 3. luokka be-, can- ja have-verbit tavallisimpia verbejä perusmuodossa lukusanat 1-20 adjektiiveja substantiivin monikko s-genetiivi persoonapronominit käskeminen ja kieltäminen 4. luokka päälauseiden ja kysymysten muodostaminen kesto- ja yleispreesens artikkelit adjektiivien vertailua epäsäännöllinen monikko isot luvut 5. luokka adjektiivien vertailua There is/are järjestysluvut pronominien possessiivi- ja objektimuodot imperfekti 6. luokka aikaisempien taitojen vahvistaminen imperfekti futuuriin tutustuminen of-genetiivi ainesanat ajanmääreitä adjektiivien vertailua pronomineja (esim. some ja any) 8. luokka aiemmin opitun kertaus (esim. aikamuodot, artikkelit) konditionaali abstrakti- ja ainesanat epäsuorat kysymyslauseet liitekysymykset indefiniitti- ja relatiivipronominit sanajärjestys adverbit can ja be able to asioiden selostaminen kohdekielellä 7. luokka aiemmin opittujen rakenteiden kertaaminen ja syventäminen (esim. adjektiivien vertailu) verbin perustaivutus keskeiset aikamuodot (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri) pronominit There is/are kertaus It is konjunktioita monikko sanajärjestys 9. luokka aiemmin opitun kertausta (esim. aikamuodot) passiivi yksikkömuotoiset substantiivit paljoussanat II konditionaali infinitiivi ja ing-muoto lisää relatiivipronomineista
7.4 Ruotsi A2 SISÄLLÖT SISÄLLÖT 1-3 luokilla arkipäivän tilanteisiin liittyvä kommunikointi kouluun ja kotiin liittyvät teemat kielen kohdemaahan kuuluvat keskeiset piirteet, laulut, leikit ja lorut TILANTEET JA AIHEPIIRIT 4. luokka tervehtiminen, hyvästely, voinnin tiedustelu ruotsinkielisiä nimiä ja niiden lausuminen kaupunkiympäristö värit ostoksilla, koulussa ruokaileminen aika (vuodenajat, viikonpäivät, kello) lasten perinnettä, leikkejä, jännitystä perheestä kertominen, sukulaissanastoa kehonosia harrastuksista kertominen mielipiteen ilmaiseminen tietokonesanastoa satuhahmoja 5. luokka Ruotsi, Pohjoismaat kielten ja maiden esittely tutustuminen, oma ja toverin esittely kellonaikoja, viikonpäivät ostoksilla syntymäpäivillä, onnitteleminen, keskustelu juhlilla perheestä kertominen eläimet harrastuksista kertominen 6. luokka ruoan tilaaminen (ravintolassa) haastattelu ilmoituksen tekeminen tien kysyminen ja neuvominen henkilön kuvailu puhelinkeskusteluja kirjeen kirjoittaminen tapahtumien selostaminen matkustaminen, matkustustavat
7.4 Ruotsi A2 SISÄLLÖT TILANTEET JA AIHEPIIRIT 7. luokka tutustuminen perhe harrastukset ja koulu paikkakunnan esitteleminen ja Pietarsaari arkiset viestintätilanteet tunteista ja tapahtumista kertominen ihmisenä kasvaminen 8. luokka nuorten elämää koulussa, kotona ja vapaa-ajalla julkisia palveluita ilmiöitä eri aikakausilta sää, matkustaminen ja nähtävyydet tutustuminen suomenruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin arkista jutustelua mm. lääkärissä käynti chattailua ja ohjeita kotisivun tekijälle viestintää ja mediataitoja 9. luokka mietelmiä elämästä, ihmissuhteet, elämänkatsomus, rippikoulu/et-leiri tulevaisuuden suunnittelua ja ammatteja kestävä kehitys tutustuminen kotimaahan ja muihin Pohjoismaihin vaativampia viestintätilanteita projekti- ja ryhmätöitä tai persoonallinen kansio kasvun peilinä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
7.4 Ruotsi A2 SISÄLLÖT RAKENTEET 4. luokka substantiiveja; en- ja ett- sanoja aakkoset lukusanat 1-100 tavallisimpia verbejä persoonapronominit yleisimpiä adjektiiveja yksinkertaisia lauseita 6. luokka aikaisemmin opittujen rakenteiden kertausta ja syventämistä ainesanat adjektiivien taivutus relatiivipronomineja (vilken, vilket, vilka) omistusmuotoja (min, mitt, mina; din, ditt, dina) substantiivit; monikon määräinen muoto en- ja ett- sanat apuverbejä (måste, behöver inte) imperfekti 5. luokka substantiivien taivutus genetiivi lukusanat persoonapronominit omistusmuotoja (min, din) tavallisimpia kysymyssanoja ja kysymyslauseen muodostaminen verbin preesens apuverbejä (ska, vill, kan, får) persoonapronominien objektimuotoja (mig, dig, honom, henne) imperatiivi väitelauseen suora ja epäsuora sanajärjestys 9. luokka kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittuja rakenteita superlatiivi attribuuttina partisiipin preesens ja perfekti 1. ja 2. konditionaali, vara- ja bli-passiivi 7. luokka aikamuodot tavallisimmat pronominit substantiivien ja adjektiivien taivutus adjektiivien vertailu päiväykset 8. luokka aikaisemmin opittujen rakenteiden kertaaminen pää- ja sivulauseen sanajärjestys adjektiivien ja substantiivien taivutus konditionaali man- rakenne ja s-passiivi