Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Myyrmäen alueellinen opetussuunnitelma vuosiluokat 1-9 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 1 Johdanto 2 2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä 11 3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi vapaaehtoisena A2-kielenä Ruotsi B1-kielenä 21 4 Vieraat kielet Englanti A1-kielenä Ranska vapaaehtoisena A2-kielenä Ranska valinnaisena B2-kielenä Saksa vapaaehtoisena A2-kielenä Saksa valinnaisena B2-kielenä 49 5 Matematiikka 52 6 Ympäristö- ja luonnontieto 58 7 Biologia ja maantieto 59 8 Fysiikka ja kemia 63 9 Terveystieto Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisopetus Osa-aikaisen erityisopettajan toimenkuva Niveltäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 117 Liitteet Liite 1 Kielikylpyluokkien opetussuunnitelma Uomarinteen koulu 121 Liite 2 Harjaantumis- ja autismiopetus Uomarinteen koulu 127 1

2 1 Johdanto Yhteistyöllä yhtenäiseen peruskouluun Myyrmäen alueella toimii 3 yläkoulua ja 6 alakoulua. Koulut toimivat itsenäisinä yksiköinä. Järkeviä mahdollisuuksia koulujen yhdistämisen kautta yhtenäiskoulujen synnyttämiseen ei ole, joten tavoitteemme on yhteisten opetussuunnitelmallisten linjausten kautta taata alueen koululaisille mutkaton koulupolku. Opetussuunnitelmallisten linjausten ja tiiviin yhteistyön kautta pyrimme turvaamaan korkeatasoisen perusopetuksen. Sisällöllisten linjausten rinnalla rakenteelliset linjaukset tukevat em. tavoitetta. Tiedonsiirto koulusta toiseen siirryttäessä on yhteistyön keskeinen kysymys. Opetustyötämme ohjaavat lait ja asetukset, opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet sekä Vantaan kaupungin opetussuunnitelma. Näiden asiakirjojen pohjalta on laadittu Myyrmäen alueen koulujen opetussuunnitelman yhteinen osa sekä kunkin koulun oma osuus. Alueellinen opetussuunnitelma on tehty työryhmissä. Jokainen alueen kouluissa työskentelevä opettaja on osallistunut jonkin työryhmän työskentelyyn. Yhdeksän erilaisen koulun opettajien työskentely yhdessä on ollut haasteellinen prosessi. Tätä suunnitelmaa tehtäessä prosessi on saatu liikkeelle ja tästä on hyvä jatkaa. Yhteistyö tulee jatkumaan mm. opetussuunnitelman arvioinnin ja koulutuksen merkeissä. Alueellisesti on määritelty opetussuunnitelman painopistealueet määrittämällä hyväksytyn ja hyvän suorituksen kriteerit. Näiden kriteereiden kautta määrittyvät myös luokka-asteittaiset / kurssittaiset sisällöt. Niiltä osin, kun alueellisessa opetussuunnitelmassa kriteerit on määritelty useammalle luokkaasteelle tai kursseittain, koulut päättävät oppiaineksen jakamisesta vuosiluokille. Kriteerit toimivat myös oppilaan edistymisen ja arvioinnin tukena. Kuitenkin niin, että arviointi suoritetaan oppilaan kokonaistilanne huomioiden ja tarvittaessa HOJKS:n tai oppimissuunnitelman avulla määritellään henkilökohtaisia tarkennuksia opetussuunnitelmaan. Taito- ja taideaineiden osalta hyväksytyn suorituksen kriteerinä mainitaan joissakin kohdin osallistuminen. Mikäli oppilas on estynyt osallistumaan oppitunteihin, sovitaan koulukohtaisesti huoltajan kanssa korvaavasta suorituksesta. Valtakunnallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteerit arvosanalle 8 ovat voimassa sellaisenaan kaikkien oppiaineiden osalta, samoin nivelkohtiin määritellyt hyvän osaamisen kuvaukset. Alueellisen opetussuunnitelman luokka-asteittaiset hyvän suorituksen kriteerit selventävät ja tuovat alueellisia painotuksia edellisiin. Alueellisessa opetussuunnitelmassa linjataan myös muut arviointia koskevat asiat. Kunkin koulun omassa opetussuunnitelmaosuudessa määritellään: Arvot ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Koulun toimintakulttuurin kuvaus Opetuksen mahdolliset painotukset Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Kerhotoiminnan järjestäminen 2

3 Tukiopetuksen järjestäminen Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Tarvittaessa tarkemmat ainekohtaiset suunnitelmat ja muut koulun omat tarkennukset Valinnaisaineet Alueellinen opetussuunnitelma ja uusi tuntijako tulee voimaan luokilla syksystä 2004, 8. luokalla syksystä 2005 ja 9.luokalla syksystä Joissakin oppiaineissa joudutaan siirtymäkaudella soveltamaan opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita ja sisältöjä, koska edeltävillä vuosiluokilla ei ole toimittu vielä uuden opetussuunnitelman mukaan. 2 Äidinkieli ja kirjallisuus 2.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ 1. VUOSILUOKKA ymmärtää suullisia ja helppoja kirjallisia ohjeita ja osaa osittain toimia itsenäisesti ohjeiden mukaisesti. osaa lukea lyhyitä sanoja ja lauseita. osaa kirjoittaa sanatasolla. osaa toimia ikätasoisesti arkipäivän puhetilanteissa ja pystyy seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden keskustelua ja ottamaan siihen osaa. osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. tuntee hyvin kirjain-äännevastaavuuden. osaa lukea melko sujuvasti yksinkertaisia ja ikäkaudelleen sopivia tekstejä ja ymmärtää lukemaansa. osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja luettavalla käsialalla ja lähes virheettömästi. on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan ja ikätasoaan vastaavia lastenkirjoja itsenäisesti. 2. VUOSILUOKKA ymmärtää suullisia ja kirjallisia ohjeita ja osaa osittain toimia itsenäisesti ohjeiden mukaisesti. osaa lukea ikäkaudelleen sopivaa tekstiä mekaanisesti ja kohtuullisen sujuvasti. ymmärtää lyhyiden lauseiden sisällön. osaa kirjoittaa lausetasolla ymmärrettävästi. osaa toimia ikätasoisesti arkipäivän puhetilanteissa ja pystyy seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden keskustelua ja ottamaan siihen osaa. 3

4 ymmärtää sanojen äänne- ja tavurakenteen. osaa riimitellä ja pohtia sanojen merkitystä. tuntee hyvin kirjain-äännevastaavuuden, osaa aakkosjärjestyksen ja osaa käyttää aakkosjärjestystä. osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. osaa lukea melko sujuvasti yksinkertaisia ja ikäkaudelleen sopivia tekstejä, ymmärtää lukemansa. on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan ja ikätasoaan vastaavia lastenkirjoja ja osaa käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja alkeelliseen tiedonetsintään. osaa kirjoittaa helppoja lauseita luettavalla käsialalla lähes virheettömästi ja on kokeillut kirjoittamista eri tarkoituksiin ja osaa käyttää mielikuvitustaan kirjoittaessaan. osaa käyttää käsialakirjoitusta melko luontevasti ja ymmärrettävästi. osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmalla. osaa käyttää medialukutaitoaan ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKILLA 1-2 Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet tulevat alkuopetuksen äidinkielessä mukaan lähinnä kalenterivuoteen sopivina teksteinä. Ne integroituvat muihin oppiaineisiin mm. ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen, tietotekniikan, kansainvälisyyskasvatuksen, liikenneturvallisuuskasvatuksen ja terveystiedon osalta. Alkuopetuksessa ko. kokonaisuuksia käsitellään monipuolisesti eri oppiaineissa ja pitkäjännitteisesti työskennellen. 3. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT harjoittelee tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua tutustuu ilmeikkääseen ja selkeään lukemiseen huviksi ja hyödyksi tutustuu kertomus- ja tietokirjallisuuteen ja opettelee erottamaan ne toisistaan keskustelee lukemastaan ja laatii pienimuotoisen kirjaesittelyn laatii pieniä esityksiä tutulle yleisölle opettelee erottamaan vokaalit ja konsonantit sekä löytämään sanoista diftongin ja äng-äänteen harjoittelee aakkostamista opettelee tunnistamaan yhdyssanoja ja tekemään niitä itse tunnistaa synonyymejä ja vastakohtia kehittää lausetajuaan ja oppii lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen tutustuu substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin tutustuu vuorosanoihin ja niiden kirjoittamiseen johtolauseen kanssa kertaa tyyppikirjoitusta ja vahvistaa persoonallista käsialaansa harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita (sanatasoinen oikeinkirjoitus, lopetusmerkin käyttö lauseessa, ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat ja repliikkien kirjoittaminen) harjoittelee erityyppisten tekstien kirjoittamista, lukee omaa tekstiään ja kehittelee ja viimeistelee sitä saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia tutustuu tekstinkäsittelyohjelmiin 4

5 osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa pääpiirteittäin osaa kirjoittaa lausetasolla ymmärrettävää tekstiä rohkenee ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan osaa käyttää puheenvuoroa keskustelutilanteissa on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi osaa aakkoset ja on harjoitellut aakkostamista tunnistaa lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen on harjoitellut oman tekstin kirjoittamista tietokoneella 4. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT harjoittelee havaintojen ja ajatusten kertomista, selostamista ja kuvailua suullisesti opettelee keskustelemaan ryhmässä, käyttää puheenvuoroa ja ilmaisee mielipiteitään ja harjoittelee niiden perustelua opettelee pienimuotoisen esitelmän pitämistä tukisanalistan avulla tutulle yleisölle rohkaistuu omien esitysten tekemiseen ja häntä ohjataan rikastuttamaan ilmaisuaan oppii erilaisia lausetyyppejä ja opettelee käyttämään pilkkua alistus- ja rinnastuskonjunktioiden yhteydessä oppii taivuttamaan verbiä persoonamuodoissa ja tutustuu verbin pääluokkiin, aktiiviin ja passiiviin, sekä opettelee tunnistamaan verbin aikamuodoista preesensin ja imperfektin oppii sanaluokista substantiivit, adjektiivit, verbit, numeraalit ja pronominit. Adjektiiveista hän oppii myös vertailumuodot. Hän tutustuu partikkeleihin alustavasti harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita harjoittelee erityyppisten tekstien kirjoittamista, lukee omaa tekstiään ja kehittelee ja viimeistelee sitä saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa opettelee tiivistämään lukemaansa omin sanoin käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa oman tekstin tuottamisessa ja muokkauksessa kehittää lukutekniikkaansa ja harjoittelee silmäilevää lukemista sekä tekee päätelmiä lukemastaan tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa pääpiirteittäin 5

6 on harjoitellut lukutaitonsa käyttämistä tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla rohkenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä pystyy ohjatusti pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja lauseita lähes virheettömästi on harjoitellut aakkostamista tunnistaa lausetyypeistä toteamus-, käsky- ja huudahduslauseen on harjoitellut pää- ja sivulauseen erottamista pilkun avulla tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla 5. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT tutustuu viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointiin harjaantuu tukisanalistan käyttöön ja laadintaan tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin ja predikaatin ja tutustuu myös objektiin tutustuu nominien taivutukseen alustavasti vahvistaa sanaluokkien osaamista oppii vuorosanojen kirjoittamista tekstiin vertailee äidinkieltään ja vierasta kieltä ja tutustuu lainasanoihin kirjoittaa monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa harjoittelee selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista oppii oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaa lukee monipuolisia tekstejä ja oppii käyttämään erilaisia lukutapoja syventää kirjallisuuden tuntemustaan on saavuttanut peruslukutaidon 6

7 osaa lukea ikäkaudelle sopivaa tekstiä kohtuullisen sujuvasti ja ymmärtäen osaa ohjatusti käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla tunnistaa oikeinkirjoituksen perusasiat lausetasolla ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja osaa perustella niitä ohjatusti pystyy pitämään pienimuotoisen suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta on saavuttanut peruslukutaidon ja osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä ja pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintunutta hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien oikeinkirjoitus-tavan pyrkii käyttämään kirjoitelmissaan erilaisia lauserakenteita ja kappalejakoa hallitsee aakkostamisen keskeiset periaatteet tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla osaa ryhmitellä prototyyppisiä sanoja sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbeillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja on lukenut runsaasti erilaisia tekstejä ja työstänyt niitä eri menetelmin on tutustunut elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon 6. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT tutustuu viestinnän perustekijöihin, vuorovaikutuksen havainnointiin ja ilmaisutapoihin harjoittelee erilaisissa keskustelutilanteissa toisten huomioonottamista, puheenvuoron oikeaa ajoittamista ja mitoittamista, kielimuodon valintaa ja eriävien mielipiteiden hyväksymistä sekä palautteen antamista ja vastaanottamista harjoittaa ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja katselua käyttää ja laatii tukisanalistaa esitysten ja kirjoitusten tukena harjoittelee virkkeen ja lauseen eron tunnistamista ja hänen lausetajunsa vahvistuu 7

8 vahvistaa sanaluokkien osaamistaan tunnistaa lauseenjäsenistä subjektin, predikaatin ja objektin tutustuu nominien taivutukseen; tunnistaa nominatiivin, genetiivin, partitiivin ja paikallissijat ja osaa soveltaa niitä mekaanisesti prototyyppisiin tehtäviin tutustuu murteisiin ja oppii tuntemaan ja arvostamaan äidinkieltään paremmin oppii vuorosanojen kirjoittamista tekstiin kirjoittaa monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee tekstiään saamansa palautteen pohjalta harjoittelee otsikointia ja kappalejakoa syventää selkeän ja sujuvan käsialan kirjoittamista oppii oikeinkirjoituksen perusasioiden hallintaa lukee monipuolisia tekstejä ja oppii käyttämään erilaisia lukutapoja syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja lukuharrastustaan tutustuu sanoma- ja aikakauslehtiin sekä sähköiseen mediaan ja kehittyy kriittiseksi viestinten seuraajaksi on saavuttanut peruslukutaidon osaa lukea ikäkaudelle sopivaa tekstiä sujuvasti ja ymmärtäen osaa käyttää lukutaitoaan tiedonhankintaan tunnistaa ja tuottaa ymmärrettävästi erilaisia lausetyyppejä kohtuullisen selkeällä käsialalla hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat lausetasolla tunnistaa kieliopillisia perusasioita lauseesta ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti tutussa ryhmässä osaa kertoa omista havainnoistaan ja vertailla niitä muiden havaintoihin osaa käyttää puheenvuoroaan keskustelutilanteissa ja kuuntelee muiden ajatuksia pyrkii siihen, että oma viesti on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan muodostaa omia mielipiteitä ja osaa perustella niitä ohjatusti pystyy pitämään suullisen esityksen tukisanalistan avulla on harjoitellut kirjastonkäyttöä ja tiedonhankintaa sähköisistä lähteistä ja tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta on saavuttanut peruslukutaidon ja osaa lukea ikätasolleen sopivaa tekstiä ja ymmärtää lukemaansa osaa käyttää lukutaitoaan huviksi ja hyödyksi löytää pääasiat ikätasoisestaan tekstistä ja pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen osaa kirjoittaa kohtuullisen selkeää ja ymmärrettävää tekstiä; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintunutta ja oma persoonallinen käsiala on muodostunut hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien oikeinkirjoitus-tavan käyttää kirjoitelmissaan erilaisia lauserakenteita ja kappalejakoa 8

9 hallitsee aakkostamisen tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmalla osaa ryhmitellä prototyyppisiä sanoja sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbeillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin, predikaatin ja objektin tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja on lukenut runsaasti erilaisia tekstejä ja työstänyt niitä eri menetelmin on tutustunut elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKILLA 3-6 Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet tulevat äidinkielessä mukaan lähinnä kalenterivuoteen ja lukuvuoden teemoihin sopivina teksteinä. Ne integroituvat muihin oppiaineisiin mm. ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen, tietotekniikan, kansainvälisyyskasvatuksen, liikenneturvallisuuskasvatuksen, osallistuvan kansalaisuuden/yrittäjyyden ja terveystiedon osalta. Tällöin äidinkieli oppiaineena toimii työskentelyvälineenä aihekokonaisuuksia käsitellessä. Niistä voi myös ottaa tekstejä, kirjoitusaiheita, keskustelun ja viestinnän teemoja äidinkieleen silloinkin, kun äidinkielessä harjoitellaan jotain kieleen liittyviä sisältöalueita. Viestintä ja mediataito ovat olennainen osa äidinkielen sisältöä luokilla 3 6. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT VUOSILUOKILLA 1-6 Äidinkielen työtavat eivät ole sidoksissa niinkään luokka-asteeseen. Äidinkieli oppiaineena mahdollistaa monipuolisten työtapojen käytön ottaen huomioon oppilaan sen hetkisen ikä- ja kehitystason. Erilaisia työtapoja, joita äidinkielen opetuksessa voi käyttää: vuorovaikutustaitojen kehittäminen ryhmässä toiminnallisesti opettajan esitellessä ja lukiessa erilaisia kirjoja ja houkutellessa oppilaita niiden pariin voidaan työtapoina käyttää taiteen eri muotoja. Yhteisöllistä työskentelyä ja lukemisen suhdetta itse lukijaan kannustetaan kirjoittamisessa pyritään mekaanisen harjoittamisen lisäksi luovaan kirjoittamiseen muita työtapoja ovat mm. pelit, leikit, kuuntelu, kerronta, ilmaisutaidolliset harjoitteet, opetuskeskustelu ja esim. lukupiiri. Opetus on toiminnallista ja etenee eriyttäen kunkin oppilaankehitystason mukaisesti. Pyritään luomaan luokkaan iloinen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri. 7. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT vuorovaikutuksen perustaitojen vahvistaminen ja syventäminen viestintärohkeuden kartuttaminen omien luku- ja kirjoitustottumusten ja -taitojen kehittäminen erilaisten tekstien luetun- / kuullun ymmärtäminen fiktiivisen tekstin tuottaminen muistiinpanojen tekeminen ja lähdeaineiston käytön harjoitteleminen oikeinkirjoituksen perusasioiden kertaaminen tekstin rakenteiden opiskeleminen (päälause, sivulause) sanaluokkien erotteleminen verbien ja nominien taivutus kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu; kaunokirjallisuuden pääluokkien oppiminen 9

10 osaa tuoda ajatuksensa esiin kirjallisesti ja suullisesti ymmärtää erilaisia tekstejä hallitsee oikeinkirjoituksen perusteet tunnistaa kielen rakenteita pystyy lukemaan kokonaisen kaunokirjallisen teoksen 8. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT perustietojen ja -taitojen hankkiminen eri tekstityypeistä ja tekstilajeista suullisen ja kirjallisen ilmaisun kehittäminen ja monipuolistaminen luku- ja kirjoitusprosessien kehittäminen ja monipuolistaminen omien näkemysten esittämisen harjoitteleminen kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu median ja omien mediankäyttötottumusten arviointia tekstin kokonaisrakenteen suunnittelu ja toteuttaminen faktan ja fiktion lajien tarkastelu ja tuottaminen kirjallisuuden peruskäsitteiden opetteleminen yhteisten ja valinnaisten tekstien lukeminen ja käsitteleminen verbien tapaluokkien, lauseenjäsenten ja nominaalimuotojen opetteleminen osaa tunnistaa, tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä pystyy erittelemään ja tulkitsemaan lukemaansa on harjaantunut omien näkemysten esittämisessä hallitsee perusasiat tapaluokista, lauseenjäsenistä ja nominaalimuodoista 9. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT kirjoitus-, puhe- ja palautteenantotaitojen monipuolistaminen omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoitteleminen kaunokirjallisten tekstien analysointi ja tulkinta perehtyminen kulttuurimme keskeisiin teoksiin erilajisten tekstien kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tietojen hankkiminen erityyppisistä lähteistä perustietojen saaminen Suomen ja maailman kielitilanteesta sekä äidinkielen merkityksestä suomen kielen ominaispiirteiden, vaiheiden ja vaihtelun tarkasteleminen kirjallisen ja kulttuurisen yleissivistyksen pohjan luominen tekstien tyylillisen pääjaon opetteleminen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen 10

11 pystyy tuottamaan ja muuntelemaan tekstiään ja puhettaan tilanteen ja tarkoituksen mukaan osaa antaa ja vastaanottaa asiallista palautetta osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisuutta on perehtynyt suomen kielen ja kulttuurin historiaan ja peruspiirteisiin osaa hankkia tietoa eri lähteistä hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat hallitsee erilaisiin tilanteisiin sopivat vuorovaikutustaidot osaa toimia, hankkia ja tulkita tietoja erilaisissa tekstiympäristöissä, tuntee eri tekstilajeja ja niiden tehtäviä pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin pystyy analysoimaan kokonaisia kaunokirjallisia teoksia tuntee suomen kielen keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kirjalliset ja suulliset tehtävät draaman keinoin oppiminen musiikin ja kuvien käyttäminen opetuksen tukena yhteiskunnallisten tapahtumien kytkeminen opetukseen itsenäiseen, vastuulliseen työskentelyyn ohjaaminen AIHEKOKONAISUUDET Kaikki aihekokonaisuudet voidaan haluttaessa toteuttaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisällä. Voidaan myös jakaa aihekokonaisuuksia muiden oppiaineiden kanssa tai toimia esimerkiksi eri aihekokonaisuuksia eri lukuvuosina painottaen. Luontevimmin äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöihin soveltuvat aihekokonaisuudet 1 (Ihmisenä kasvaminen), 2 (Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys) ja 3 (Viestintä ja mediataito). 2.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetuksessa noudatetaan Vantaan kunnallista opetussuunnitelmaa. Suomi toisena kielenä opetuksessa otetaan huomioon erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuus. Opetus tukee oppilaan identiteettiä. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys ja kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus. Peruskoulun aloitus Alueen alakoulut vastaanottavat maahanmuuttajalapset ensimmäiselle luokalle joko koulujen järjestämästä esiluokkaryhmästä, päiväkotien järjestämästä esiopetuksesta tai suoraan kotoa. Suomi toisena kielenä -opettajat tapaavat päiväkodin henkilökunnan hyvissä ajoin saadakseen tietoa tulevien oppilaidensa kouluvalmiuksista. Samoin tavataan koulun esiluokan opettaja. Opettajat neuvottelevat, sijoittuuko oppilas yleisopetukseen vai valmistavaan opetukseen. 11

12 Siirto alakoulusta yläkouluun S2-opettajat tekevät yhteistyötä suomi2-oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Tehokas yhteistyömuoto on helmi maaliskuussa pidettävä siirtopalaveri, johon osallistuvat alueen S2-opettajat. Palaverissa selvitellään oppilaan mahdollisesti tarvitsemia tukitoimia ja sitä, missä koulussa tukitoimia on saatavilla. Seitsemännen luokan alussa kartoitetaan alakoulusta siirtyvän oppilaan suomen kielen taito. Kielitaidon määrittämisessä voidaan käyttää erilaisia arviointimateriaaleja (esim. Kike, Allu, Portti, Avaimia ja Portaita). Peruskouluun muualta siirtyvät oppilaat Jos kouluun tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden tai lukuvuoden alussa, hänen kielitaitonsa testataan. Päättöarviointi Päättöarvioinnin apuna käytetään Suomi toisena kielenä päättöarvioinnin tueksi -koetta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuunteleminen erottaa pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat opetuskeskustelusta tunnistaa yleiskielen ja puhekielen välisen eron Puhuminen ilmaisee itseään suhteellisen vaivattomasti esim. käyttäen kuvailua, erittelyä, vertailua ja selostamista ääntää melko ymmärrettävästi Lukeminen ymmärtää erityyppisiä tekstejä ja kykenee erittelemään niitä sekä tekemään huomioita niiden sisällöstä sekä poimimaan olennaisen tiedon, vaikka ei koko tekstiä ymmärräkään osaa hankkia tietoja eri viestintävälineistä ja suhtautuu kriittisesti hankittuun tietoon Kirjoittaminen osaa omissa teksteissään käyttää monipuolista sanastoa ja vaihtelevia lauserakenteita osaa kirjoittaa erityyppisiä tekstejä, myös asiatekstejä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuunteleminen ymmärtää arkielämän puhetilanteissa oleellisen ja ymmärtää, mitä aihetta tunnilla käsitellään Puhuminen pystyy kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa ja ilmaisemaan mielipiteensä Lukeminen osaa lukea mekaanisesti kohtuullisen hyvin ymmärtää selkokielistä tekstiä 12

13 Kirjoittaminen osaa kirjoittaa ymmärrettävän kirjoitelman itselleen tutusta aiheesta hallitsee joitakin oikeakielisyyden perusasioita 3 Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli on ruotsi. 3.1 RUOTSI VAPAAEHTOISENA A2-KIELENÄ VUOSILUOKAT 4-6 TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ymmärtämään arkielämän tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön kirjoittamaan lyhyitä viestejä arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja muuhun pohjoismaiseen kulttuuriin harjoittelee viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa Opiskelustrategiat harjoittelee työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa koulussa ja kotona oppii opiskelemaan kieltä itsenäisesti, pareittain ja pienryhmissä harjoittelee käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä kielen opiskelussa oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan 4. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit minä, perheenjäsenet, koti, ystävät, koulu ja lähiympäristö vapaa-aika ja harrastukset kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat ja juhlapäivät Rakenteet substantiivit: en- ja ett-sanoja, yksikön lyhyt ja pitkä muoto verbit: perusmuoto, preesens, apuverbejä adjektiivi attribuuttina yksikössä 13

14 kysymyssanoja persoonapronomineja prepositioita lukusanat Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisia sanoja ja fraaseja. Puhuminen osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyesti. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää vain lyhyitä ja yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen harjoittelee, mutta viestii virheellisesti. Kuullun ymmärtäminen (ks. A1.3) ymmärtää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa. pystyy seuraamaan vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen (ks. A1.2) Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja vuosiluokan oppisisältöjen pohjalta. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean vuosiluokan oppisisältöjen mukaisen perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja vuosiluokan peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen (ks. A1.3) Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. 14

15 Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen (ks. A1.2) Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Osaa joitakin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut vuosiluokalla opiskellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 5. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit terveys ja hyvinvointi asioiminen eri tilanteissa vapaa-aika ja harrastukset perustietoja suomenruotsalaisuudesta ja heidän asuinympäristöstään aloitetaan tutustuminen Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen elämänmuotoon Rakenteet Substantiivit: en-sanojen monikko Verbit: säännöllinen imperfekti, apuverbejä Adjektiivit: taivutus yksikössä Prepositioita Sanajärjestys: päälause, kysymyslause Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. 15

16 Kuullun ymmärtäminen (ks. A1.3) Ymmärtää vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa. Pystyy seuraamaan vuosiluokan oppisisältöjen mukaisia yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen (ks. A1.2) Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja vuosiluokan oppisisältöjen pohjalta. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean vuosiluokan oppisisältöjen mukaisen perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja vuosiluokan peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen (ks. A1.3) Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen (ks. A1.2) Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään. Osaa joitakin vuosiluokan oppisisällöissä opiskeltuja perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut vuosiluokalla opiskellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 6. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tutustutaan eri Pohjoismaihin, niiden kulttuuriin ja nähtävyyksiin vapaa-aika matkustaminen asioiminen eri tilanteissa harjoitellaan kirjallista ja suullista viestintää eri viestimiä käyttäen Rakenteet Substantiivit: ett-sanojen monikko Verbit: imperfekti, apuverbejä, käskymuotoja Adjektiivit: taivutus monikossa, komparatiiveja, superlatiiveja Persoonapronominien objekti- ja omistusmuodot 16

17 Lukusanat: järjestyslukuja Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa Kuullun ymmärtäminen joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Puhuminen ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta uskaltaa ilmaista itseään. Ääntäminen aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia vuosiluokan tekstejä. Kirjoittaminen osaa viestiä lyhyin ilmaisuin. Kuullun ymmärtäminen (ks. liite A1.3) Puhuminen (ks. liite A1.2) Tekstin ymmärtäminen (ks. liite A1.3) Kirjoittaminen (ks. liite A1.2) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin, mm. palveluiden ja julkisen elämän alueille. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan kommunikaatiotaidot ruotsinkielisessä kulttuurissa kehittyvät. harjoittelee monipuolisesti kielen opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta tai tekstiä. selviytymään yksinkertaisista vuorovaikutus- ja palvelutilanteista. kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. havaitsemaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria. 17

18 viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä ja vieraissa kielissä oppimaansa. hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 7. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit luokilla 4-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut Ruotsi Rakenteet omistusmuodot, objektimuodot kertaus preesens ja imperfekti kertaus kysymyssanat kertaus prepositiot kertaus apuverbit kertaus adjektiivin taivutus kertaus substantiivin taivutus kertaus adjektiivien vertailu kertaus kuukaudet kertaus järjestysluvut kertaus kellonajat kertaus imperatiivi lyhyet vastaukset suora ja käänteinen sanajärjestys perfekti 18

19 Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia lausumia, henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä hyvin tutuista aiheista. Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (postikortti, omat henkilötiedot, sanelu). 8. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Norja Rakenteet lyhyet vastaukset pää- ja sivulauseen sanajärjestys refleksiiviverbit pluskvamperfekti sin, sitt, sina Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia tilanneyhteyteen tai omaan kokemukseen liittyviä keskusteluja. 19

20 Puhuminen osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään. Alkeellisessakin puheessa esiintyy peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tuttuun aihepiiriin liittyvän tekstin pääajatukset ja joitain yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa muutamia lauseita. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Kaikkein tutuimmat ilmaukset sujuvat. Muualla tauot ovat hyvin ilmeisiä. Puheessa esiintyy peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatuksen lisäksi joitakin yksityiskohtia. Pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. 9. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys Tanska, Islanti Rakenteet att+infinitiivi pronomini+substantiivi adjektiivi+substantiivi adverbien vertailu konditionaali futuuri s-passiivi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia tilanneyhteyteen tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja tutuista aiheista. 20

21 Puhuminen selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitain yksityiskohtia. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa itselleen tutusta aiheesta lyhyesti. Viesti välittyy virheistä huolimatta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan Kuullun ymmärtäminen (A.2.2.) Puhuminen (A.2.1.) Tekstin ymmärtäminen (A.2.2.) Kirjoittaminen (A.2.1.) 3.2 RUOTSI B1-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja lisää ymmärtämystä kulttuurien välisestä viestinnästä. TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. ymmärtämän jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana. kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot tutustuu suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja muuhun pohjoismaalaiseen kulttuuriin. harjoittelee viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. Opiskelustrategiat harjoittelee työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa koulussa ja kotona. oppii opiskelemaan kieltä itsenäisesti, pareittain ja pienryhmissä. harjoittelee käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä kielen opiskelussa. oppii käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan. oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan. 21

22 oppii tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. Viestintästrategiat Kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi. Vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen. Oman kielenkäytön tarkkailu. Puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla. Joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 7. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Ostoksilla käynti Ruokailu Rakenteet Nimi, ikä, asuinpaikka ja kieli Pohjoismaat, kielet ja pääkaupungit Lukusanat Kellonajat, viikonpäivät Persoonapronominien omistusmuodot Kysymyssanat, kysymyslause Preesens Substantiivin taivutus Adjektiivin taivutus Apuverbit Persoonapronominien objektimuodot Imperfekti Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmauksia. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 22

23 Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Puhuminen osaa vastata itseä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä. Kirjoittaminen osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. 8. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi matkustaminen julkisten palvelujen käyttö Ruotsi, Norja Rakenteet järjestysluvut, päiväys det finns -rakenne imperatiivi den här man-rakenne perfekti adjektiivien vertailu lyhyet vastaukset päälauseen sanajärjestys Kuullun ymmärtäminen ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Puhuminen osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Tekstin ymmärtäminen tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kirjoittaminen osaa tuottaa muutamia lauseita tutuista aiheista. 23

24 Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin tilannesidonnaisia ilmauksia ja peruskieliopin aineksia. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Kirjoittaminen Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisemmassakin vapaassa tuotoksessa on hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 9. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit aikaisemmin esiin tulleen lisäksi koulu asuminen maalla ja kaupungissa Tanska ja Islanti Rakenteet pluskvamperfekti sin, sitt, sina adverbien vertailu konditionaali futuuri s-passiivi sivulauseen sanajärjestys refleksiiviverbit PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄKSYTYLLE SUORITUKSELLE Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Hän ymmärtää lyhyitä arkielämään liittyviä tekstejä. 24

25 Kirjoittaminen osaa kirjoittaa hyvin yksinkertaisia päälauseita. Perusrakenteissakin esiintyy virheitä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan Kuullun ymmärtäminen (A.2.1.) Puhuminen (A.1.3.) Tekstin ymmärtäminen (A.2.1.) Kirjoittaminen (A.1.3.) 4 Vieraat kielet 4.1 ENGLANTI A1-KIELENÄ TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- että asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Oppilaan kielitaito laajenee vähitellen vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään. Hän oppii myös selviytymään vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista. kirjoittamaan viestejä, hakemuksia ja kuvauksia sekä pidempiä kirjoitelmia opetuksessa käsitellyistä aihepiireistä. tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 3. VUOSILUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit koti ja perheenjäsenet 25

26 harrastukset värit eläimet numerot ruokia ja juomia tervehtiminen viikonpäivät alkeisfraaseja arkisissa yhteyksissä Rakenteet olla ja omistaa -verbit yksikössä can-verbi a /an -artikkelit prepositiot in, on ja under säännöllinen monikko persoonapronominit yksikössä possessiivipronominit yksikössä s-genetiivi yksikössä Viestintästrategiat hyvin yksinkertaisten ilmaisujen tuottaminen ja ymmärtäminen HYVÄKSYTYN SUORITUKSET KRITEERIT Kielitaito taitotasoasteikolla ilmaistuna: Kuullun ymmärtäminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Puhuminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Tekstin ymmärtäminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kulttuuritaidot osaa nimetä muutaman maan, joissa puhutaan englantia Opiskelustrategiat osaa hyödyntää oppikirjan sanastoa Kielitaito taitotasoasteikolla ilmaistuna: Kuullun ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Puhuminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Tekstin ymmärtäminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Kulttuuritaidot osaa nimetä maita, joissa puhutaan englantia osaa käyttää muutamaa englanninkielisissä maissa tyypillistä kohteliaisuusfraasia (esim. please) 26