Opas paihdetoimintasuunnitelman laatimiseen helsingin kouluille ja oppilaitoksille
SISALLYS 1. JOHDANTO... 4 2. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 5 Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä... 5 Miksi ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä?... 6 Suojaavat tekijät ja riskitekijät... 8 Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä?... 10 3. MITÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ TARKOITTAA KOULUN ERI TOIMIJOILLE?... 12 Koulun ehkäisevä päihdetyö koostuu mm. seuraavista toimista... 12 Henkilöstö... 14 Oppilaat... 15 Huoltajat... 17 Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa.20 Vinkkejä keskustelun vetäjälle... 20 Tyypillisiä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat:... 21 Vinkkejä savuttomaan kouluun... 22 Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä... 22 Kirje opiskelijoille ja huoltajille toisen asteen päättöluokilla... 23 4. PÄIHDETOIMINTASUUNNITELMA... 24 Arviointi ja päivitys... 24 5. PUUTTUMINEN KOULUSSA... 26 Lähtökohdat... 26 Kun epäillään päihteidenkäyttöä... 26 Tupakkatuotteet... 26 Jos oppilaan havaitaan tupakoivan tai nuuskaavan koulussa... 28 Ilmoitus tupakoinnista... 29 Alkoholi, huumeet, lääkkeet... 30 Jos oppilaan havaitaan olevan alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena... 30 Jos oppilaalla on hallussaan alkoholia, huumeita tai lääkkeitä, jotka ovat tarkoitettu päihtymistarkoitukseen... 30 Mitä voi tehdä, jos on epäilys/huoli oppilaan päihteidenkäytöstä... 32 Mitä voi tehdä, jos on huolta täysi-ikäisestä oppilaasta?... 32 Muut toimenpiteet... 32 Lastensuojeluilmoitus... 32 Mitä lastensuojelu tekee?... 33 Voiko ilmoituksen tehdä nimettömänä?... 34 Yhteistyö huoltajien kanssa... 34 Vinkkejä keskusteluun huoltajien kanssa... 34 Miten toimia, jos on huolestunut huoltajan päihteidenkäytöstä... 34 6. OHJE NIKOTIINIKORVAUSHOIDOSTA... 37 Ohje koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettavasta Nikotiinikorvaushoidosta 4.10.2010... 37 Lähteet... 38 7. TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA... 40
1. JOHDANTO Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen Helsingin kouluille ja oppilaitoksille, on työkalu, joka auttaa pitkäjänteisessä ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja päihteiden kokeiluun ja käyttöön puuttumisessa. Ennen kaikkea oppaan avulla luodaan yhteiset toimintatavat oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille. Opas päihdetoimintasuunnitelman laatimiseen antaa myös mahdollisuuden yhteiseen päihteistä käytävään arvokeskusteluun. Opas toimii parhaiten silloin, kun koko kouluyhteisö noudattaa sovittua toimintasuunnitelmaa. Oleellista on ottaa mukaan kaikki osapuolet oppilaat, koulun henkilöstö ja huoltajat. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ja koulun yhteisten sääntöjen luomiseen. Oman alueen Klaari-koodinaattorilta saa apua ja tukea suunnitelmaan liittyvissä asioissa. Sekä oppaan että suunnitelman on hyvä olla helposti saatavilla koulun henkilöstölle. Suunnitelman, koulun säännöt ja puuttumisen mallit voi julkaista verkossa, ja niiden olemassaolosta on hyvä kertoa uusien oppilaiden ja henkilöstön aloittaessa koulussa. Myös huoltajille voi tiedottaa lukukauden alussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmasta sekä erilaisista päihteiden käyttöä ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin heidän lapsensa osallistuvat. Tekstissä käytetään käsitteitä oppilas/opiskelija ja huoltaja. Päihteeksi määritellään paitsi alkoholi ja huumausaineet, myös tupakka, nuuska, lääkkeet ja liuottimet. Muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.
2. EHKAISEVA PAIHDETYO Taustaa nuorista ja päihteiden käytöstä Oppilaat kohtaavat päihteitä ja päihteidenkäyttöä useilla eri tavoilla. Jo pienet lapset havaitsevat arjessaan aikuisten päihteidenkäyttöä vanhempien ja muiden aikuisten käyttäessä alkoholia ja tupakkatuotteita. Siksi on tärkeää, että keskustelu päihteistä aloitetaan jo pienten lasten kanssa. Myös erilaiset juhlat, esimerkiksi syntymäpäivät ja vappu, ovat tilanteita, joissa alaikäiset voivat joutua tekemisiin päihteidenkäytön kanssa. Lapset ja nuoret saattavat tuntea turvattomuutta omien huoltajiensa humaltuessa tai nähdessään humaltuneita ihmisiä ympärillään, esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa tai puistossa. Päihteet näkyvät myös mediassa, TV:ssä, elokuvissa ja musiikkivideoissa. Nuorten päihteidenkäytöstä saadaan tietoa erilaisten kyselyjen ja tutkimusten kautta. Klaari-koordinaattorit, joista useimmat ovat kouluterveyslähettiläitä, auttavat kouluja tarvittaessa hyödyntämään Kouluterveyskyselyiden tuloksia ja heiltä saa myös tietoa muista lasten ja nuorten hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvistä ajankohtaisista tutkimustuloksista. Oppilaiden ja opiskelijoiden päihteiden kokeilua ja käyttöä voidaan seurata esimerkiksi terveystarkastuksissa ja suun terveydenhuollossa. Myös erilaisten koulun hyvinvointikyselyjen kautta saadaan tietoa oppilaiden päihteiden kokeilusta ja käytöstä. Laittomat päihteet, kuten huumausaineet, herättävät voimakkaita tunteita ja ne yhdistetään usein hengenvaaraan, riippuvuuteen, väärinkäyttöön ja syrjäytymiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että useimpien koululaisten arkipäivässä näkyvät aikuisille lailliset päihteet (alkoholi ja tupakkatuotteet) joko muiden tai oman käytön myötä. Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa kouluille ja kunnille 14 20 -vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. http://www.thl.fi/fi_fi/web/ fi/tilastot/vaestotutkimukset/ kouluterveyskysely Espad -kyselystä saadaan tietoa 16-vuotiaiden eurooppalaisten koululaisten päihteidenkäytöstä. http://www.espad.org/ Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu valtakunnallisin postikyselyin 12 18-vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia vertailukelpoisin menetelmin joka toinen vuosi vuodesta 1977 alkaen. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_ julkaisu/1859221 Suomen sosiaali ja terveys ry julkaisee päihdebarometrian, jossa käsitellään alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä päihdehoitopalveluita kuntien ja järjestöjen näkökulmasta: Raportti vuodelta 2012 http://issuu.com/soste/docs/ 5
Miksi lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä pitää ehkäistä? Kaikkien koulun aikuisten vastuulla on auttaa ja tukea oppilaiden ja opiskelijoiden myönteistä, turvallista kasvua ja kehitystä. Ehkäisevä päihdetyö on osa ammatillista tehtävää lasten ja nuoren kanssa toimiessa. Lasten ja nuorten parissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä on monia tavoitteita, esimerkiksi: Tukea lapsia ja nuoria tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja ja tietoa Suojella lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä Ehkäistä syrjäytymistä Ehkäistä riippuvuutta/ongelmakäyttöä Turvata terve ja itsenäinen elämä Yhteiskunnalliset säästöt Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää saatavuutta ja tarjontaa haittoja Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, niihin olosuhteisiin, jotka aiheuttavat päihteiden ongelmakäyttöä (katso suojaavia ja riskitekijöitä käsittelevä luku). päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin Ehkäisevä päihdetyö jaetaan yleiseen ehkäisyyn, riskiehkäisyyn ja korjaavaan työhön. Yleinen ehkäisevä työ kohdistuu koko väestöön. Tavoite voi olla esimerkiksi ehkäistä tupakan, alkoholin ja huumausaineiden käytön aloittaminen kokonaan tai lykätä aloittamista tai lisätä tietoisuutta päihteiden käytön haitoista. Riskiehkäisy kohdistuu ryhmiin tai yksilöihin sillä perusteella, että on tunnistettu jokin juuri niitä koskeva riski. Tavoite voi olla syrjäytymisen ehkäisy, päihteiden käytön vähentäminen tai käytöstä aiheutuvien ongelmien vähentäminen. Korjaava päihdetyö tarkoittaa sellaisia palveluita, jotka kohdistuvat ilmenneisiin päihdehaittoihin ja ongelmakäyttöön. Tavoite voi olla päihdeongelmien uusiutumisen ehkäisyä tai ongelmakäytön ja päihderiippuvuuden haittojen vähentämistä tai niiden pahenemisen ehkäisyä. 6
On tarkeaa muistaa, etta aikuisen kielteinen asenne ala-ikaisten paihteidenkayttoon on tarkeampaa kuin se, kayttaako han itse paihteita vai ei. 7
Suojaavat tekijät ja riskitekijät Miksi joillekin ihmisille kehittyy päihteiden käytön suhteen ongelmia ja joillekin riskitekijöistä huolimatta ei. Olosuhteita ja tekijöitä jotka lisäävät päihdeongelmien todennäköisyyttä kutsutaan riskitekijöiksi. Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan olosuhteita ja tekijöitä jotka tukevat terveellisen ja turvallisen kehityksen todennäköisyyttä. Koulu ei voi vaikuttaa tekijöihin koulumaailman ulkopuolella. Mutta koulu voi toiminnallaan vähentää ja ehkäistä riskitekijöitä vahvistamalla koulun toimintaan liittyviä suojaavia tekijöitä. Vaikka oppilaan elämässä olisi useita riskitekijöitä, ne eivät automaattisesti johda vahingolliseen kehitykseen. Toisaalta vaikka oppilaan elämässä ei olisi riskitekijöitä, hän ei automaattisesti ole suojassa päihteiden ongelmakäytöltä. Kouluterveyskysely tarjoaa tietoa päihteidenkäytöstä sekä monista suojaavista ja riskitekijöistä. Tämä antaa sekä yksittäiselle koululle että alueelle mahdollisuuden suunnitella ehkäisevän päihdetyön toimintaa ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella.
Suojaavia tekijöitä Riskitekijöitä KOULUSSA: aikuisten malli selvät normit/säännöt ja odotukset aikuisilta positiivisen käyttäytymisen huomioiminen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne hyvä sosiaalinen ilmapiiri ja tunneilmasto oppilaiden viihtyminen koulussa hyvä koulumenestys ja onnistumisen tunne oppilaiden osallisuus selvät rajat kiusaamiselle, vahingonteolle ja luvattomille poissaoloille KOTONA: rakastavat, lämpimät ja läheiset suhteet ja luottamuksellinen vuoropuhelu positiivisen käyttäytymisen huomioiminen tieto siitä, mitä lapsi tekee kodin ulkopuolella selvät normit ja odotukset huoltajilta huoltajien kielteiset asenteet lasten päihteidenkäyttöä kohtaan YKSILÖ, KAVERIT sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kyky käsitellä ristiriitoja kyky käsitellä pettymyksiä kyky käsitellä riskejä kyky ennakoida seurauksia harrastukset tunne siitä että voi vaikuttaa omaan elämään aikuiset esikuvat ja luottamukselliset suhteet aikuisiin koulumenestys koulumenestys ja onnistumiset koulussa KOULUSSA: rakenteiden puute: oppilas tai opettaja ei tiedä miten toimitaan ongelmatilanteissa epäonnistumiset koulussa luvattomat poissaolot huono viihtyvyys ja työilmapiiri koulunkäynnin keskeyttäminen koulukiusaaminen KOTONA: puutteet huolenpidossa ja kasvatuksessa huono suhde huoltajiin vakavat perheristiriidat aikuisten sallivat asenteet päihteiden kokeiluun ja käyttöön huoltajat tai muut aikuiset ostavat tai tarjoavat tupakkatuotteita, alkoholia tai muita päihteitä huoltajat eivät tiedä, mitä lapsi tekee vapaa-ajalla päihde- ja mielenterveysongelmat YKSILÖ, KAVERIT varhainen ja pitkäaikainen epäsosiaalinen käyttäytyminen keskittymisvaikeudet kaverit, joilla on ongelmia aikainen altistuminen ja myönteinen asenne päihteisiin biologiset/geneettiset tekijät päihdemyönteisyys perheessä ja ystäväpiirissä YHTEISKUNNASSA päihteiden saanti helppoa tai huonosti valvottua epäselvät odotukset ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti vaikeaa YHTEISKUNNASSA päihteiden saatavuus vaikeaa selvät kielteiset asenteet ja normit nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä kohtaan avunsaanti helppoa 9
Mikä toimii ja mikä ei toimi lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä? Ehkäisevää päihdetyötä tehdessä on hyvä tietää millaiset menetelmät tieteellisen tutkimuksen mukaan toimii lasten ja nuorten ehkäisevässä päihdetyössä! TOIMII elämäntaito-opetus vuoropuhelu, keskustelu, vuorovaikutus pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet selvät kiellot ja seuraamukset kouluaikana tapahtuvalle päihteidenkäytölle johdonmukainen puuttuminen päihteiden kokeiluun ja käyttöön samat signaalit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen ohjelmat, jotka vahvistavat vuorovaikutustaitoja päihteidenkäytön lyhytaikaisten vaikutusten painottaminen (esim. itsehillinnän menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta EI TOIMI YKSINÄÄN opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen päihteistä lyhyet, yksittäiset toimenpiteet pelkkä faktojen opetus/luettelu/esittely pelkkä materiaalin jako yksittäiset teemapäivät (jos täydentää ttopetusta, silloin ok) yksittäiset kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin oppilaisiin kohdistuvilla) Huumesalkut, aineisiin tutustuminen EI SUOSITELLA entiset päihteiden käyttäjät, jotka kertovat elämästään (voi antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää erilaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) pelottelu ja shokkiefektit 10
11
3. MITA EHKAISEVAÄ PAIHDETYO TARKOITTAA ERI TOIMIJOILLE? Koulu on lasten ja nuorten terveyden edistämisen kannalta tärkeä toimijataho. Koska suurin osa lapsista käy peruskoulun, on koulussa mahdollista tehdä pitkäjänteistä ehkäisevää päihdetyötä osana terveyden edistämistä. Tutkimukset osoittavat että koulussa tehtävällä päihdetyöllä on vaikuttavuutta. Edellytys ehkäisevälle päihdetyölle on tieto lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja käyttötavoista. Hankkimalla ja hyödyntämällä tietoa oppilaiden/ opiskelijoiden ja asuinalueen riski- ja suojaavista tekijöistä sekä päihteiden käytön tilanteesta saadaan realistinen käsitys siitä missä mennään ja onko syytä toimenpiteisiin. Tietoa saa esimerkiksi kouluterveyskyselystä, oppilashuollosta, poliisilta ja nuorisotyöstä. Päihteitä koskeva terveystiedonopetus ja ehkäisevän päihdetyön menetelmien toteuttaminen on vain osa koulun ehkäisevää päihdetyötä. Koulussa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu olennaisesti myös koulutyön ja kouluviihtyvyyden kehittäminen. Tämä ei ole projektiluontoista toimintaa vaan luonnollinen osa koulun kehittämistoimintaa. Myös paikallinen verkostotyö on tärkeä ehkäisevän päihdetyön muoto koulussa. KOULUN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KSTUU MM. SEURAAVISTA TOIMISTA Terveen ja turvallisen kasvun tuki Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistäminen Opetus joka vahvistaa oppilaiden kykyä ottaa kantaa ja argumentoida ja kriittisesti tarkastella yhteiskunnallisia ilmiöitä Toimintaohjeita ja suunnitelmia jotka lisäävät koulussa toimivien ryhmien ymmärrystä päihteettömyydestä koulussa ja kouluun liittyvissä juhlissa ja matkoilla Yhteistyö kotien kanssa Tukea opetukseen jotta koulupudokkuutta voidaan ehkäistä terveystarkastukset suunnitelmallinen puuttuminen oppilaiden päihteiden käyttöön Moniammatillinen oppilashuoltotyö 12
Henkilöstö Suomessa päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen. Päihdetietoa ja keskustelua on luonnollisesti myös muiden oppiaineiden opetuksessa. Päihdekasvatuksessa koulut voivat turvautua myös kumppaneiden apuun. Koko henkilöstön vastuulla on pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö, joka tukee oppilaan tervettä kehitystä ja kasvua. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu koko koulun henkilöstölle suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen oppilaiden päihteidenkäytön ehkäisy on kaikkien työntekijöiden vastuulla. PÄIHDEOPETUS VOIDAAN JÄRJESTÄÄ KOULUSSA USEIN ERI TAVOIN: Koulu vastaa siitä itsenäisesti opetuksen ja oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön avulla. Koulu täydentää omaa tarjontaansa ulkopuolisten palveluntarjoajien ja asiantuntijoiden kertaluontoisilla luennoilla tai tapahtumilla. Koulu toteuttaa päihdeopetuksen pitkäaikaisessa yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on olemassa erityinen päihdekasvatusohjelma, jota opetuksessa sovelletaan. HENKILÖSTÖ VOI VAHVISTAA KOULUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VAIKUTUSTA MUUN MUASSA SEURAAVILLA TAVOILLA: Luodaan yhdessä toimintamallit, joihin aikuiset sitoutuvat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että: Henkilöstö ei käytä tupakkatuotteita kouluaikana Henkilöstö puuttuu johdonmukaisesti koulun sisä- ja ulkoalueella havaittuun tupakkatuotteiden käyttöön. Henkilöstö kuuntelee ja huomioi oppilaiden keskustelut ja kysymykset päihteistä. Henkilöstö toimii hyvänä esimerkkinä ja tukee päihdekielteistä asennetta. Oppilashuoltohenkilöstö huomioi päihteisiin liittyvät kysymykset työssään ja toimii oppilaita motivoivalla tavalla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto puuttuu asiaan huolestuttavissa tilanteissa ja silloin kun apua tarvitaan. Oppilashuoltohenkilöstöllä on usein sellaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista, joka on tärkeää ehkäisevässä toiminnassa. Kiusaamista ehkäisevä työ: sekä kiusatut että kiusaajat voivat huonosti. Molemmilla ryhmillä on luvattomia poissaoloja muita oppilaita useammin. Myös kiusaajat ovat riskiryhmä päihteiden ongelmakäytön suhteen. Koko koulun tulee yhdessä ja selvästi puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen vastaisten sääntöjen tulee olla selkeitä. Opettajalla on johtajuus luokkahuoneessa: luomalla järjestystä ja työrauhaa luokkahuoneeseen opettaja voi tukea hyvää oppimista ja ehkäistä ongelmakäyttäytymistä. Yksi johtajuuden perustekijä on huomioida ja tukea sitä, mitä oppilaat tekevät oikein ja hyvin. HENKILÖSTÖN TOIMENPITEITÄ VOIVAT OLLA Keskustelu omista arvoista ja asenteista Vastaavatko koulun linjaukset omia arvojani? Miten suhtaudun nuorten päihteiden kokeiluun ja -käyttöön? Opastus ja keskustelu omasta roolista koulun ehkäisevässä päihdetyössä Kenen tehtävänä on puuttua? Käytänkö opetusaikaa päihteistä keskustelemiseen, jos aihe tulee ajankohtaiseksi luokassa? Opastus päihteiden kokeilun ja käytön ehkäisyyn Mitkä menetelmät sopivat eri kohderyhmille, mitä tietoa tarvitsen päihdekasvatuksen tueksi, miten saadaan aikaan hyvä keskustelu päihteidenkäytöstä? Tukea ja apua henkilöstölle tupakoinnin lopettamiseen, sekä apua ja tukea henkilölle, jonka päihteidenkäyttö huolestuttaa. 14
Puuttuminen on valittamista. Oppilaiden on tarkeaa tietaa, missa rajat kulkevat ja miksi ne ovat olemassa. Oppilaat Päihteidenkäyttöä ehkäisevän opetuksen tulee olla pitkäjänteistä ja sen tulee sisältää toimenpiteitä kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Kaikkein tärkeintä ehkäisevää toimintaa on kaikki se, mikä tapahtuu koulun tavallisen toiminnan puitteissa. Tämä voi esim. tarkoittaa, että päihteet, omat valinnat, riskit, kyky hahmotta valintojen seurauksia ja kaveripaine ovat teemoja opetussuunnitelman mukaisessa eri oppiaineiden opetuksessa ja keskusteluissa oppilaiden kanssa. Tietoa ehkäisevän päihdetyön huomioimisesta opetuksessa löytyy esimerkkitaulukoista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että koulun henkilöstö suhtautuu kielteisesti alaikäisten päihteiden kokeiluun ja käyttöön ja toimii hyvänä esimerkkinä. LISÄKSI KOULU VOI TARJOTA OPPILAILLE ehkäisevän päihdetyön ohjelmia/menetelmiä tutustumiskäyntejä ja teemapäiviä. HUOM! Tällä toiminnalla ei ole merkittävää ehkäisevää vaikutusta, jos sitä ei yhdistetä muuhun koulun toimintaan, opetukseen, keskusteluihin huoltajien kanssa jne. Klaari-koordinaattorit auttavat suunnittelemaan ehkäisevää päihdetyötä ja kertovat menetelmistä, toimintamalleista, luennoitsijoista jne. Katso myös klaarihelsinki.fi -kotisivuilta! 15
On tärkeää, että oppilaat ovat mukana keskustelemassa koulun päihteisiin liittyvistä käytänteistä ja yhteisistä puuttumistavoista. Oppilaiden kanssa keskustellaan niin koulussa tapahtuvan tupakoinnin kuin muiden päihteidenkäytön seuraamuksista. Yläasteella ja toisella asteella on hyvä käydä koulun Kouluterveyskyselyn tulokset läpi yhdessä oppilaiden kanssa. Koska yksi päihteidenkäytöltä suojaavista tekijöistä on tunne, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä, on tärkeää edistää ja ylläpitää elinvoimaista kouludemokratiaa. Päihdekasvatuksessa on tärkeää tuoda esille oppilaiden oikeus päihteettömään elämään ja saada tarvittaessa apua. Päihteiden käyttöön ja kokeiluun voi nuorilla liittyä monia positiivisiakin kokemuksia, jotka ovat muokanneet heidän yleistä asennoitumistaan päihteitä kohtaan. Valtaosa lapsista ja nuorista kaipaa ehkäisevän päihdetyön tekijöiltä suoraa selkeää puhetta oman identiteettinsä rakennuspuuksi. Puheen täyttyy olla sopusoinnussa kohderyhmän omien kokemusten, arvojen ja maailmankuvan kanssa, jotta sillä olisi merkitystä. RYHMÄPERUSTAISEEN PÄIHDEKASVATUKSEEN KUULUU SEURAAVIA ASIOITA: 1. TIEDON TARJOAMINEN PÄIHTEISTÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 2. ELÄMÄNTAITOJA JA ARVOJA KÄSITTELEVÄ KESKUSTELU 3. KIELTÄYTYMISEN JA SOSIAALISEN PAINEENSIETOKYVYN OPETTELEMINEN 4. PÄIHTEETTÖMIEN TOIMINTATAPOJEN ESILLE NOSTAMINEN JA NIIDEN LISÄÄMINEN 5. VERTAISTUEN JA MALLIEN HYÖDYNTÄMIEN PÄIHDEKASVATUKSESSA 16
Huoltajat Huoltajilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta ja vapaa-ajasta. Huoltajille voi olla haastavaa luoda alkoholiin ja tupakkaan liittyviä selkeitä sääntöjä ja rajoja, ja he voivat tarvita muiden huoltajien ja koulun tukea. KOULU JA HUOLTAJAT VOIVAT TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ OPPILAIDEN PÄIHTEIDENKÄYTÖN EHKÄISYSSÄ JA RAJOJEN ASETTAMISESSA MM. SEURAAVASTI: Koulu tiedottaa huoltajille ajankohtaisista ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin oppilaat osallistuvat/ovat osallistuneet ja kannustavat huoltajia keskustelemaan asiasta kotona. Koulu tiedottaa päihdetoimintasuunnitelmasta ja koulun päihteitä koskevista käytännöistä kotisivujen, tapaamisten ja Wilman avulla. Huoltajille tarjotaan myös mahdollisuus keskustella koulun päihdetoimintasuunnitelmasta. Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuden keskustella vanhemmuudesta, murrosiästä, rajojen asettamisesta jne. Tämä voidaan tehdä yhdessä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten VINKKI! Klaarikoordinaattoreilla on tietoa jarjestajista, jotka ovat laadukkaita yhteistyokumppaneita, ja he voivat auttaa suunnittelemaan yhteistyota huoltajien kanssa. vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Koulu käy Kouluterveyskyselyn päihteisiin liittyvät tulokset läpi yhdessä huoltajien kanssa ja tiedottaa heitä siitä miten tuloksia hyödynnetään koulun toiminnan suunnittelussa. Koulu ja huoltajat voivat luoda toimintamalleja yhdessä esim.: Huoltajat sitoutuvat siihen, etteivät osta tai tarjoa päihteitä lapsilleen. (vanhempainsopimus seuraavalla sivulla)
Vanhempainsopimus Emme osta alkoholia alaikaisille nuorille emmeka myoskaan tarjoa alkoholia toisille nuorille. Olemme myos sopineet siita, etta lapsemme eivat saa vieda mukanaan alkoholia toisten nuorten kodissa mahdollisesti pidettaviin juhliin. Samat saannot koskevat myos tupakkaa ja nuuskaa. Kerromme toisillemme, mikali naemme jonkun tuntemamme nuoren paihtyneen/ tupakoimassa, taikka sellaisessa ymparistossa jossa hanen ei kuuluisi olla tai ulkona sellaiseen aikaan jolloin hanen ei kuuluisi olla ulkona. Reagoimme, jos jokin kauppa tai kioski myy alaikaiselle alkoholia tai tupakkaa. Tallaisessa tapauksessa puhumme suoraan kauppiaan kanssa tai otamme yhteytta viranomaisiin.
Vinkkejä, miten aikuiset voivat keskustella päihteistä lasten ja nuorten kanssa Päihteitä on kaikkialla koululaisten arjessa, lähiympäristössä, mediassa, ystävien ja perheen parissa. Ei ole eettistä välttää niin tärkeätä keskustelunaihetta. Oppilaat arvostavat huoltajiensa ja opettajiensa antamia tietoja ja näkemyksiä. Tartu rohkeasti härkää sarvista ja anna oppilaalle mahdollisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide! Siitä on paljon apua nuorelle, joka liikkuu ympäristössä, jossa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tapaa. Vinkkejä keskustelun vetäjälle O O Nuoret haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. Opettajana on muistettava valvoa lakeja, jot ka koskevat ikärajoja, tupakointikieltoa koulun alueella. Keskustelun tarkoituksena on antaa oppilaalle mahdollisuus vertailla omia mielipiteitään ja arvojaan muiden samanikäisten ja aikuisten kanssa. On viisasta välttää sitä, että oppilaiden kanssa käytävät keskustelut juuttuvat yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille. Jos oppilaat haluavat tietoja eri aineista, voit ohjata heidät luotettaville verkkosivuille, kuten viranomaisten sivustoille www.paihdelinkki.fi. O O Vaikka laittomat huumeet kuulostavat usein jännittävämmältä ja kiinnostavammalta aiheelta, on tärkeää keskittyä niihin päihteisiin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten, eli tupakkatuotteisiin ja alkoholiin. Yläasteella ja toisella asteella näihin kuuluvat myös kannabis. Monissa perheissä/suvuissa on jäseniä, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. On hyvä pystyä puhumaan päihteistä tavalla, joka ei loukkaa ongelmista kärsiviä eikä heidän lähei siään. On myös tärkeää käydä eettisiä keskusteluja ongelmakäyttäjistä tai syrjäytymisestä. Esitä kysymyksiä, jotka inspiroivat jatkamaan keskustelua. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei Keskustelu on myös hyvä tapa saada selville, mitä nuoret tietävät päihteistä. Korjaa selkeät virheet tai väärinkäsitykset (esim. ettei krapulaa tule, jos syö paljon ennen kuin alkaa juoda tai että kannabiksen polttaminen puhdistaisi keuhkot). Kuuntele aktiivisesti ja osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyen yhteenvedon oppilaan kertomasta tai vain toistamalla joitakin sanottuja asioita. Ota esille uusia näkökulmia ongelmiin esittämällä eroavaisuuskysymyksiä. Esimerkiksi: Onko sillä jotain eroa, ostaako vanhempi, kaveri tai tuntematon välittäjä alkoholia 16-vuotiaalle? Joissakin maissa kannabiksen käyttö on sallittua, luuletteko että niiden maiden ja oman maamme nuorissa on eroa? Sen sijaan, että annettaisiin valmis vastaus siihen, miten tietyssä tilanteessa pitäisi toimia, voidaan keksiä tarina ja kysyä oppilailta, mitä he itse tekisivät. Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Älä anna valtaa tunteille vaan varaa aikaa keskusteluun sinua huolettavista vastauksista. Älä tuomitse! Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele tarkkaavaisesti ja uskalla kysyä. 20
Jos haluat, että oppilaat uskovat sinua, et voi antaa päihteistä liian kaavamaista kuvaa. On esimerkiksi todettava, että päihteiden käyttäjät voivat kokea päihteet positiivisina. Voit myös osoittaa tietäväsi, että monet nuoret juovat ja että osa käyttää huumeita, mutta ei tulisi olettaa, että juuri keskusteluun osallistuvat nuoret juovat alkoholia tai käyttävät muita päihteitä. Hyviä tilaisuuksia keskustella päihteistä ovat tilanteet, joissa ne tulevat esille uutisissa, lehdissä, TV:ssä tai jos lapsi/nuori on havainnut juopuneita ihmisiä arkipäivässään (myymälän ulkopuolella, raitiovaunussa, paikallisjunassa...) Sillä miten puhut päihteistä, on merkitystä. Vältä päihdemyönteisiä normeja ja asenteita sanavalinnoillasi! Puhuttaessa raittiudesta käytetään usein termiä pidättäytyä alkoholista. Tämä luo mielikuvan, että juomattomuus on uhraus eikä aktiivinen ja positiivinen valinta. Sanomme myös usein nuorille, että heidän täytyy odottaa 18 vuoden ikään saakka voidakseen juoda alkoholia, aivan kuin olettaisimme, että kaikki aikuiset ennemmin tai myöhemmin alkavat juoda. Kaikki eivät kuitenkaan juo. Vältä siksi ilmauksia, kuten kun juotte, ajatelkaa. Se voi vahvistaa kuvaa siitä, että kaikki muut nuoret juovat alkoholia (nk. yleinen luulo). On parempi käyttää ilmaisuja kuten niiden nuorten, jotka juovat, olisi fiksua. Pelkistä kielloista ja säännöistä keskustelemisen sijaan kannattaa puhua esim. oikeuksista oppilailla on oikeus savuttomaan kouluympäristöön ja lapsia ja nuoria on suojeltava alkoholilta ja sen haittavaikutuksilta. Tyypillistä vastarintaa synnyttäviä puhetapoja ovat esimerkiksi seuraavat: Syyttelyansa: Sinä toimit vastuuttomalla ja väärällä tavalla! Konfrontaation eli kieltämisen ansa: Päihteiden käyttö on väärin / kielletty /laitonta. Asiantuntija -ansa: Minä tiedän mikä sinulle on parasta! Leimaamisen ansa: Sinä olet syrjäytynyt = (epäonnistunut). Kysymys -vastaus ansa: Eikö sinustakin asia ole niin, että Ennenaikaisten johtopäätösten ansa: Olemme siis yhtä mieltä siitä, että, LUKUVINKKEJÄ Soikkeli Markku: Miten puhua huumeista. STAKES 2004 Kylmänen Petri: Kun kaikki muutkin... Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tammi 2005. Soikkeli Markku, Salasuo Mikko, Puuronen Anne, Piispa Matti: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto 2011. 21
Vinkkejä savuttomaan kouluun Esimerkkejä koulun päihteitä koskevista säännöistä Kaikkia koulussa toimivia henkilöitä koskevat samat tupakkatuotteisiin liittyvät säännöt. Tupakkatuotteiden käyttö on 1.10.2010 voimaan tulleen lain mukaan kielletty sekä oppilailta että henkilöstöltä koulun sisällä ja koulualueella. On selvästi määritetty, mitä seuraamuksia koulun sääntöjen rikkomisesta aiheutuu oppilaille ja henkilöstölle. On sovittu, miten koulun sääntöjen noudattamista valvotaan aktiivisesti välitunneilla, etteivät oppilaat tupakoi koulun alueella ja että heillä ei ole mahdollisuutta liikkua koulun alueen ulkopuolelle tupakoimaan. Yhteistyö muiden lähialueen toimijoiden kanssa sovitaan muun muassa läheisen nuorisotalon kanssa yhteisten sääntöjen noudattamisesta tupakoimattomuuden edistämisen suhteen. Koulu tarjoaa mielekästä välituntitoimintaa, joka tukee terveyttä ja yhteenkuuluvuutta ja luo viihtyisän opiskeluympäristön vaihtoehtona tupakoinnille. Muista, että koulun henkilöstö on tärkeä esimerkki lapselle ja nuorelle. Sama koskee myös huoltajia. Sekä henkilöstö että huoltajat saavat apua tupakoinnin lopettamiseen omasta työterveydenhuollosta. Vaikka aikuinen tupakoi, se ei estä säilyttämästä kielteistä asennetta alaikäisten tupakointiin! Koulun ja kouluajan tulee olla turvallisia ja terveellisiä oppilaille ja koulun henkilöstölle. Kaikilla on oikeus päihteettömään ympäristöön! Koulun alueella kaikilta (oppilaat, henkilöstö, huoltajat ja muut koulun aluetta käyttävät) on kielletty nuuskaus ja tupakointi. Kielto on voimassa ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Alaikäisiltä myös tupakkatuotteiden (tupakka ja nuuska) hallussapito on kielletty. Alaikäisiltä on myös kielletty alkoholinkäyttö ja alkoholituotteiden hallussapito. Katso: Ryhmäkirje 015/4.2.2014. Oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitorangaistuksista, ojentamisesta ja turvaamistoimista. Oikeudesta turvallisen opiskeluympäristöön, ks. s. 14 20. LUOKKARETKET: Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä alkoholituotteita. Kaikki aikuiset sitoutuvat olemaan käyttämättä tupakkatuotteita oppilaiden nähden. Aikuiset sitoutuvat siihen, etteivät tarjoa tai välitä päihteitä oppilaille. Ja puuttuvat oppilaiden päihteiden käyttöön Jos päihteidenkäyttöä havaitaan, toimitaan koulun puuttumissuunnitelman mukaisesti. 22
Kirje opiskelijoille ja huoltajille toisen asteen päättöluokilla Hyvä opiskelija ja huoltaja! Kouluaika on pian lopussa. Se tarkoittaa myös sitä, että opiskelijahuollon palvelut eivät ole enää oppilaan käytettävissä. Nuoria aikuisia, jotka eivät ole opiskelijahuollon piirissä, palvelee kunnallinen terveydenhuolto heidän kotikunnassaan. Helsingissä Terveysneuvonnasta, joka on auki ympäri vuorokauden (puh. 10023) saat tietoa siitä, mihin eri tilanteissa voi ottaa yhteyttä. KRIISIPÄIVYSTYS NUORILLE Sosiaalipäivystys 020 696 006 ja Kriisipäivystys 09 310 4422(Hki), (09) 8164 2439 Asiantuntija-apua ja neuvoja selviytymiseen arjen ongelmista. Puhelimet: Helsinki (09) 310 44222 24h/vrk Nuorten Kriisipisteen päivystys tarjoaa 12 29 -vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuden välittömään keskusteluun ilman ajanvarausta. Päivystys tiistai torstai klo 9.00 13.00. Päivystyksen aikana voi joko soittaa puh. 045 341 0583 tai tulla käymään ilman ajanvarausta osoitteessa Albertinkatu 33. Nuori voi asioida meillä myös nimettömänä. Päivystyspuhelin 045 341 0583 Päivystysajat ti-to klo 9.00 13.00 Chat-päivystys 5.2.2014 alkaen keskiviikkoisin klo. 17 19 Helsingin nuorisoasema, Siltasaarenkatu 4, 6krs ajanvaraus ja neuvonta arkisin 8.30-16.00 puh. 040-6883377 Päivystys ma klo 14-16.30, to klo 14-16.30 23
4. PAIHDETOIMINTASUUNNITELMA Oppaasta löydät tietoa, teoriaa ja vinkkejä ehkäisevään päihdetyöhön koulussa. Suunnittelutyökaluna toimivat erilliset taulukot, joista löytyy konkreettisia toimenpiteitä ehkäisevään päihdetyöhön. Jotta ehkäisevä päihdetyö olisi tehokasta, sen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Alakouluun, yläkouluun sekä toiselle asteelle on omat taulukot, joihin voi kirjoittaa lukuvuosittain suunniteltavat toimenpiteet. Liitteissä on valmiiksi täytettyjä esimerkkejä, jotka toivottavasti inspiroivat suunnittelussa. Kun suunnitelmaa säilytetään sähköisessä muodossa, kaikkien on helppo muokata ja tehdä merkintöjä taulukoihin. Suunnitelma kannattaa säilyttää myös koulun turvakansiossa. Arviointi ja päivitys Koulun ehkäisevän päihdetyön suunnitelman toteutumisen ja toimivuuden arviointia on hyvä tehdä ainakin päivityksen yhteydessä. Klaari ja Helsingin työntekijät arvioivat yhteistyössä koulujen henkilöstön kanssa sekä suunnitelman toimivuutta ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutusta. Suunnittelutyökalua päivitetään Klaarin toimesta ja uusi versio on saatavilla kotisivuilla www.klaarihelsinki.fi. ARVIOINNEISSA VOIDAAN KÄSITELLÄ SEURAAVIA KYSYMYKSIÄ: Onko suunnittelutyökalu toiminut? Onko suunnitellut toimenpiteet toteutettu? Onko koululla selkeitä sääntöjä/ohjeita päihteiden suhteen Noudattaako koko koulun henkilöstö sovittuja sääntöjä? Miten selkeästi vastuut on jaettu Onko uudelle henkilöstölle ja sijaisille kerrottu suunnitelmasta ja päihteitä koskevista säännöistä? Onko rehtori kannustanut henkilöstöä ehkäisevään päihdetyöhön? Onko dokumentointi toiminut? Miten koulun henkilöstölle, oppilaille/opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan suunnitelmasta? Millaista palautetta suunnitelmasta on tullut koulun henkilöstöltä, oppilailta/opiskelijoilta tai huoltajilta? Päihdetoimintasuunnitelma huomioidaan koulun toimintasuunnitelmassa. On hyvä valita henkilöt, jotka ovat vastuussa päihdetoimintasuunnitelman toimeenpanosta sekä dokumentoinnista ja arvioinnista. Määrärahojen varaaminen ehkäisevään päihdetyöhön Koulutusta tai opastusta henkilöstölle, sekä materiaalia ja muita asiantuntija- ja kansalaisjärjestöjen palveluja varten on hyvä varata budjettiin rahaa.. Klaari-koordinaattorit auttavat koordinoimaan erilaisia päihteidenkäytön ehkäisyyn ja päihdekasvatukseen tarkoitettuja ohjelmia ja toimenpiteitä koulussa. Heillä on myös ajankohtaista tietoa siitä, mitä päihteidenkäytön ehkäisyyn liittyviä toimijoita/järjestöjä/ ohjelmia Helsingissä on tarjolla. Klaarikoordinaattorit suosittelevat ainoastaan sellaisia yhteistyökumppaneita, joiden toiminta on arvioitu ja jotka täyttävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamat ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Klaari-koordinaattorit auttavat koulua päihdetoimintasuunnitelman päivittämisessä ja arvioinnissa. 24
25
5. PUUTTUMINEN KOULUSSA Lähtökohdat On tärkeää, että koululla on yhtenäinen linja, joka tukee oppilaiden ja opiskelijoiden päihteettömyyttä. Koko koulun henkilöstön on hyvä noudattaa toimintamallia johdonmukaisesti, jotta viesti lasten ja nuorten päihteettömyydestä muodostuu uskottavaksi. On myös tärkeää, että niin oppilaille/opiskelijoille kuin huoltajille kerrotaan, miten koulussa toimitaan päihteidenkäyttöä koskevissa tilanteissa ja kysymyksissä. Aina kun epäillään tai on havaittu oppilaan/opiskelijan käyttävän päihteitä kouluaikana, on kyse yksilöllisestä tapauksesta. Yhdessä sovittu toimintamalli on kuitenkin samalla sekä kannanotto päihteitä vastaan, että malli käytännön toiminnalle. Huomaa, että perusopetuslaissa on määräyksiä siitä, miten koulun tulee menetellä silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa. Tavoitteena on luoda mahdollisimman kannustava ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tärkeintä on lapsen etu! Jos epäillään päihteidenkäyttöä Tupakka on paihde, joka suorimmin koskettaa koulun paivittaista tyota, koska se on alaikaisten eniten kayttama paihde. TUPAKKATUOTTEET Kaikista päihteistä, mukaan lukien huumeet, nikotiinilla on suuri riippuvuutta aiheuttava vaikutus. Vaikka tupakka koetaan usein pienempänä pahana verrattuna alkoholiin ja laittomiin huumeisiin, se on yksi eniten käytetyistä päihteistä nuorten keskuudessa ja sillä on vakavia vaikutuksia terveyteen pitkällä aikavälillä. Jopa 93 % tupakoitsijoista saa haitallisia terveysvaikutuksia tupakoinnista. 26
27
Tupakointikiellon ylläpitäminen koulun alueella saattaa aluksi aiheuttaa konflikteja kieltoa rikkovien oppilaiden/opiskelijoiden kanssa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tupakointikiellon aktiivisella valvonnalla ja kieltoa rikkoviin kohdistettavilla toimenpiteillä on oppilaiden/opiskelijoiden tupakointia ehkäisevä ja vähentävä vaikutus. Koulun henkiloston johdonmukainen yhtenainen kielteinen linja on yksi tehokkaimmista toimenpiteista, oppilaiden tupakoinnin ehkaisyssa. Tupakointi ja nuuskaus ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta. Myös tupakkatuotteiden hallussapito on kiellettyä alaikäisiltä (Tupakkalaki 20.8.2010/698). Tupakointi on kiellettyä koulun alueella ja koulun toimintojen yhteydessä. Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (13.8.1976/693) Kun oppilaalla havaitaan olevan tupakkatuotteita, koulun rehtori voi tarkastaa laukun ja ottaa tuotteet. Kun epäillään, että joku on myynyt/välittänyt tupakkaa/tupakkatuotteita alaikäisille, on aina otettava yhteyttä poliisiin, joka tutkii, onko tapahtunut rikosta. Jos koulun läheisyydessä on kauppoja tai kioskeja, joiden epäillään tai tiedetään myyvän tupakkatuotteita tai alkoholia alaikäisille, asiasta ilmoitetaan poliisille. Jos oppilaan havaitaan tupakoivan tai nuuskaavan koulussa Kun oppilaan havaitaan tupakoivan koulun tiloissa, koulun aikuisten on aina puututtava asiaan: EHDOTUS TOIMINTAMALLIKSI KUN OPPILAS TAVATAAN KÄYTTÄMÄSTÄ TUPAKKATUOTETTA KOULUN ALUEELLA Puhuttele oppilasta ja tee selväksi, että tupakointi on kielletty koulun alueella ja että lain mukaan aikuisten velvollisuus on puuttua asiaan. Kerro oppilaalle miten koulussa toimitaan kun oppilas tavataan tupakoimasta tai nuuskaamisesta. Ota heti yhteyttä huoltajaan yhdessä oppilaan kanssa. Oppilas voi soittaa itse huoltajalle valvonnan alaisena. Jos huoltajaa ei tavoiteta, luokanohjaaja tai toinen opettaja ottaa häneen yhteyttä myöhemmin samana päivänä. Tee ilmoitus Wilmaan luokanohjaajalle ja merkintä oppilaalle. Tiedoksi: Oppilaan on havaittu tupakoivan koulun alueella, huoltajaa on yritetty tavoittaa puhelimitse. Täytä huoltajalle lähetettävä ilmoitus (liite). Kopioi ilmoitus ja anna kopio rehtorille. Postita ilmoitus kotiin oppilaan huoltajalle. Oppilas palauttaa huoltajan allekirjoittaman ilmoituksen rehtorille tai luokanohjaajalle. Jos oppilas tavataan toistamiseen tupakoimassa koulupäivän aikana, voidaan noudattaa viereistä ehdotusta toimintamalliksi. Käytännön järjestelyistä, kuten mistä puhelu soitetaan ja missä merkinnät tehdään, keskustellaan ja sovitaan opettajien kokousten yhteydessä. Toimintamalli esitellään uusille opettajille ja sijaisille. 28
ILMOITUS OPPILAAN TUPAKOINNISTA Tupakointi on kielletty koulun alueella ja koulun toiminnassa. (Tupakkalaki 10, koulun järjestyssäännöt) Oppilas on tavattu tupakoimasta kouluaikana. / 20 kello Kyseessä on koulun ensimmäinen puuttuminen asiaan. Toivomme oppilaan ymmärtävän asian vakavuuden ja pyydämme teitä kotona keskustelemaan yhdessä oppilaan tupakoinnista. Aikaisemmistatoimenpiteistähuolimattaoppilasontoistuvastirikkonutkoulunjärjestyssääntöjä ja tupakkalakia tupakoimalla koulun alueella. Pyydämme teitä uudelleen keskustelemaan oppilaan tupakoinnista. Toistuvat järjestyssääntörikkomukset vaikuttavat myös oppilaan käyttäytymisen arvosanaan. Jälki-istunto(PoL36,PoA18 ) Kasvatuskeskustelu apulaisrehtorin kanssa (oppilas + apulaisrehtori) Keskustelu kouluterveydenhoitajan kanssa (oppilas, huoltaja, terveydenhoitaja) Palautetaan allekirjoitettuna apulaisrehtorille viipymättä. Helsingissä / 20 puh. opettaja huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Verkosta löytyy paljon materiaalia, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria lopettamaan tupakointi. Materiaaleista voi kertoa oppilaille ja huoltajille. Joitakin apuvälineitä: www.smokefree.fi www.stumppi.fi www.fressis.fi www.tyokalupakki.net -sivulta löytyy tietoa ja materiaalia tupakasta ja nuuskasta terveystiedon oppitunneille. Jos alaikäisellä todetaan nikotiiniriippuvuus, koululääkäri kirjoittaa reseptin vieroitustuotteita varten. 29
Alkoholi, huumeet, lääkkeet Lainsäädännön mukaan alkoholinkäyttö ja alkoholituotteiden hallussapito on kiellettyä alaikäisiltä. Laissa on täydellinen huumeita koskeva kielto. Jos epäillään huumeidenkäyttöä, otetaan aina yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluun. Koulun henkilöstö voi etukäteen sopia, kenen tehtävänä on ottaa yhteyttä esim. huoltajiin, poliisiin ja lastensuojeluun. MITEN TIEDÄN, ONKO JOKU ALKOHOLIN, HUUMEIDEN TAI LÄÄKKEIDEN VAIKUTUKSEN ALAISENA? Alkoholin vaikutuksen voi todeta helpoimmin haistamalla oppilaan hengitystä mahdollisen alkoholin hajun tuntemiseksi. Monet huumeidenkäyttöön liittyvät tunnusmerkit ovat sellaisia, joita voi esiintyä murrosikäisillä muistakin syistä, kuten väsymys, masentuneisuus, mielialan muutokset ja levottomuus. Opettajat, huoltajat ja muut aikuiset, jotka kohtaavat oppilaita arkipäivän aikana, voivat huomioida muita asioita, kuten muutokset ystäväpiirissä, vaatetuksessa, päihteisiin liittyvät myönteiset asenteet, huono hygienia ja luvattomat poissaolot. JOS OPPILAAN HAVAITAAN OLEVAN ALKOHOLIN, HUUMEIDEN TAI LÄÄKKEIDEN VAIKUTUKSEN ALAISENA www.terveyskirjasto.fi Oltaessa huolissaan oppilaan terveydentilasta ja turvallisuudesta, soitetaan aina numeroon 112, muuten oppilas voidaan viedä omalle terveysasemalle, jossa arvioidaan hoidon tarve. Terveysasemien aukioloajat ovat ma-pe klo 8 16 ja oman terveysaseman ollessa suljettuna palvelee terveyskeskuspäivystys, joka on auki ma-pe klo 16 22 ja la-su klo 8 22. Kaikki puhelinnumerot löytyvät sivulla 40 olevasta taulukosta. Huoltajia informoidaan oppilaan tilanteesta sekä siitä, mihin oppilas on viety hoidettavaksi. HUOM! Kun oppilaan epäillään olevan huumeiden vaikutuksen alaisena, kartoita tilanne ja toimi sen mukaan. Soita vanhemmille, tarvittaessa terveysneuvontaan (puhelin nro 10023), poliisille ja lastensuojeluun. Kannabiksen vaikutusta tai käyttöä voi olla vaikea huomata, mutta jos sitä epäillään, voidaan ottaa yhteyttä huoltajiin, joilla on oikeus viedä oppilas nuorisoasemalle huumetestiin. Lastensuojeluun otetaan myös yhteyttä. JOS OPPILAALLA ON HALLUSSAAN ALKOHOLIA, HUUMEITA TAI LÄÄKKEITÄ, JOTKA OVAT TARKOITETTU PÄIHTYMISTARKOITUKSEEN Otetaan yhteyttä huoltajiin, poliisiin ja lastensuojeluun. Poliisiin tulee ottaa yhteyttä silloin, kun epäillään huumeiden hallussapitoa. On myös tärkeä muistaa, että poliisin on tutkittava, mistä alaikäinen on saanut haltuunsa päihteitä ja vain poliisilla on oikeus hävittää alkoholituotteita. Oppilaille tiedotetaan ennen koulun toimintaan kuuluvia matkoja, että koulun päihteitä koskevia sääntöjä noudatetaan myös kouluretkillä. Vastaavat opettajat kertovat, mitä tapahtuu sääntöjä rikottaessa. 30
Ehdotus toimintamalliksi silloin, kun on huoli oppilaan päihteidenkäytöstä Joku koulun henkilökunnasta on huolissaan oppilaan päihteidenkäytöstä TIEDOTA: oppilaan huoltajaa, oppilashuoltoryhmää, luokanopettajaa/ luokanvalvoja, rehtoria Puhu oppilaan kanssa Keskustele oppilaan, huoltajan, oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa, kerro oppilaan huolestuttavasta käytöksestä tai poissaoloista. Kysy huoltajan omat havainnot ja käsitys oppilaan päihteidenkäytöstä tai poissaoloista Tarvittaessa ehdotetaan yhteydenottoa nuorisoasemaan. Konsultoi lastensuojelua Jos huoltaja ei hyväksy toimenpiteitä Huoltaja hyväksyy mahdollisen huumausainetestin Jatkokeskustelu Testin tulokset Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus Jatkokeskustelu Seuranta 31
Lääkkeet, lainsäädäntö, miten yleensä toimitaan? MITÄ VOI TEHDÄ, JOS ON EPÄILYS/HUOLI OPPILAAN PÄIHTEIDENKÄYTÖSTÄ? Jos epäilet huumeidenkäyttöä, ota aina välittömästi yhteyttä lastensuojeluun ja poliisiin. Katso lisätietoja lastensuojeluilmoitusta koskevasta luvusta. Jos oppilaan epäillään käyttäneen alkoholia tai muita päihteitä, on äärimmäisen tärkeää seurata oppilaan vointia koulussa. Luokanopettaja/luokanohjaaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin. Huoltajat kutsutaan koululle tapaamiseen, johon osallistuvat myös oppilaan luokanopettaja, kouluterveydenhoitaja ja kuraattori. Tapaamisen aikana tehdään kirjallinen suunnitelma seurannasta ja mahdollisesta hoitoonohjauksesta. Sen jälkeen toimitaan yhdessä sovitusti. Mikäli näiden toimenpiteiden jälkeen huoleen on edelleen aihetta, otetaan yhteyttä lastensuojeluun se on laissa säädetty velvollisuus. Lastensuojelu arvioi oppilaan tilanteen yhdessä huoltajien kanssa. Katso lisätietoja lastensuojeluilmoitusta koskevasta luvusta. Jos huoli ei koske tiettyä oppilasta vaan ennemminkin päihdemyönteisiä asenteita, esim. puhutaan ja kerskaillaan viikonlopun humalasta tai koulussa kiertää huhuja oppilaiden päihteidenkäytöstä vapaa-aikana, koulussa voidaan järjestää ehkäisevän päihdetyön toimia ja keskustella asiasta oppilaiden kanssa. Klaari-koordinaattori auttaa toimenpiteiden suunnittelussa ja tuntee kouluissa ehkäisevää päihdetyötä tekevät tahot. MITÄ VOI TEHDÄ, JOS ON HUOLTA TÄYSI- IKÄISESTÄ OPPILAASTA? Kun oppilas on täysi-ikäinen, hän ei kuulu lastensuojelutoimenpiteiden alaisuuteen. Oppilaan täysi-ikäisyys ei kuitenkaan vapauta koulua ja opiskelijahuoltoa vastuusta työskennellä oppilaan terveyttä edistävästi. Täysi-ikäisten oppilaiden kanssa työskennellään motivoivasti. Keskustellaan ja ohjataan hoitoon tai tutkimuksiin. opiskelijahuolto voi esimerkiksi käyttää nuorille aikuisille ja aikuisille tarkoitettuja materiaaleja, kuten AUDIT-testiä, www.hel.fi/10kysymysta. Täysi-ikäiset oppilaat voidaan ohjata tutkittavaksi tai keskustelua varten terveysaseman päihdetyöntekijälle tai Nuorisoasemalle. Muut toimenpiteet LASTENSUOJELUILMOITUS Lastensuojelulaissa (13.4.2007/417, 25 ) todetaan muun muassa, että kaikki opetustoimen työntekijät ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä (katso lisää lastensuojelulaista ja Opetusviraston ryhmäkirjeestä 23, 21.3.2012). HUOM! Jos olet epävarma lastensuojeluilmoituksen aiheellisuudesta, lastensuojelua voi konsultoida oppilaan nimeä mainitsematta. 32
MITÄ LASTENSUOJELU TEKEE? MIKSI PITÄÄ ILMOITTAA? Lastensuojelu on taho, jolla on vastuu auttaa alaikäisiä, joiden turvallisuus ja kehitys ovat vaarassa. Ilmoitus on tapa jakaa vastuu oppilaan turvallisesta kehityksestä ja myös luovuttaa vastuu viranomaiselle, jonka tehtäviin asia kuuluu. Lastensuojelu tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille resursseja ja apua, joita koululla ei ole. Ilmoittamatta jättäminen on rikos ja siitä voidaan tuomita sakkoihin. Lastensuojelu arvioi lapsen elämäntilanteen silloin, kun huoltaja, lapsi itse, tai joku muu ottaa yhteyttä. Lapsella tai nuorella on oikeus saada alkuarviointi, jossa lastensuojelutarve selvitetään. Opetusviraston ryhmäkirje 23, 21.3.2012. Alkuarvioinnin tekee sosiaalityöntekijä, jolla on useimmiten työpari. Tavoitteena on saada yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa kokonaiskäsitys siitä, millaisena lapsi kokee arkipäivänsä ja elämäntilanteensa sekä luoda kuva lapsen tarpeista ja resursseista. Tavoitteena on arvioida, miten lasta ja perhettä voidaan parhaiten tukea, jos sen omat voimavarat eivät riitä. Sosiaalityöntekijät tapaavat lapsen ja huoltajat sekä yhdessä että erikseen. Jos lapsen asiakkuus lastensuojelussa jatkuu alkuarvioinnin jälkeen, lapselle tehdään yhdessä asiakassuunnitelma. Jos asiakkuuden jatkamiseen ei ole perusteita, päätös ja perustelut merkitään asiakastietojärjestelmään. Sosiaalityöntekijä kertoo, mistä muista palvelumuodoista ja palveluista lapselle tai huoltajille voi olla hyötyä. TEIMME ILMOITUKSEN, MUTTA TILANNE EI OLE PARANTUNUT... Lastensuojelulla on vaitiolovelvollisuus. Jos koululla on edelleen aihetta huoleen oppilaan tilanteesta, ota uudelleen yhteyttä lastensuojeluun ja kerro asiasta. Jos huolta ei raportoida, lastensuojelu ei voi tietää, miten oppilaan arki sujuu koulussa. 33
VOIKO ILMOITUKSEN TEHDÄ NIMETTÖMÄNÄ? Kun työskentelet lasten ja nuorten parissa, teet ilmoituksen nimelläsi ja yhteystiedoillasi (ne kerrotaan myös silloin, kun konsultoidaan lastensuojelua). YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Huoltajien kanssa ei ole aina helppoa keskustella oppilasta koskevasta huolesta. Usein he ovat kuitenkin helpottuneita siitä, että ei tarvitse jaksaa yksin. Vinkkejä keskusteluun huoltajien kanssa Päätä, ketkä ovat läsnä keskustellessasi huoltajien kanssa. Muotoile keskustelu sen ympärille, mikä teillä on yhteistä, eli huoli oppilaasta. Valmista osallistujia keskusteluun kerro, mitä seuraavaksi tapahtuu, kuka on yhteyshenkilö koulussa, lastensuojelussa jne. selvitä, mistä huoltajat voivat saada apua ja tukea. Vältä syyllistämästä huoltajia Jos tehtävä tuntuu vaikealta, kannattaa henkilöstölle järjestää koulutusta. MITEN TOIMIA, JOS ON HUOLESTUNUT HUOLTAJAN PÄIHTEIDENKÄYTÖSTÄ On tärkeää puuttua asiaan, jos epäillään, että huoltajan päihteidenkäyttö vaikuttaa oppilaaseen kielteisellä tavalla. Koulun henkilöstön tärkein tehtävä on auttaa ja tukea oppilasta niin, että hänestä tuntuu, että aikuiset kuuntelevat ja välittävät. Joitakin sääntöjä vuorovaikutukseen oppilaan kanssa: älä puolustele tai vähättele huoltajan käyttäytymistä älä puhu huoltajasta tuomitsevasti oppilaalle Oppilasta voi rohkaista käymään koulukuraattorin vastaanotolla tai ottamaan yhteyttä Helsingin kaupungin nuorisoasemiin, joista päihteiden ongelmakäyttäjien läheiset saavat tukea (yhteystiedot s. 40). Jos oppilaan tarpeita ja hyvinvointia laiminlyödään tai on merkkejä esimerkiksi oppilaan joutumisesta alttiiksi väkivallalle, tulee välittömästi ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Kaikki dokumentoidaan (keskustelujen ajankohdat, puhelinkeskustelut, mitä kirjeitä on lähetetty ja kenelle, ja ketkä on tehty osallisiksi asiassa ja milloin). 34
Ehdotus toimintamalliksi kun oppilas on päihtynyt koulupäivän aikana Päihtynyt oppilas Tilannearvio Hae kuraattori/ terveydenhoitaja, hae kollegan apua Tieto rehtorille Akuutti huoli oppilaan terveydestä: soita 112. Epäselvissä tapauksissa konsultoi terveysneuvontapuhelimesta Rehtori on yhteydessä huoltajaan ja lastensuojeluun Huoltajaan ei saa yhteyttä Huoltaja vie lapsensa terveyskeskuspäivystykseen, nuorisoasemalle tai kotiin koulun ohjeiden mukaan Lastensuojeluun tai klo 16.00 jälkeen sosiaalipäivystykseen Jatkokeskustelu, johon osallistuu oppilas, huoltaja, oma opettaja,terveydenhoitaja, kuraattori Seuranta sopimuksen mukaan Älä jätä oppilasta yksin Älä lähetä oppilasta yksin kotiin Älä jätä kollegaa yksin oppilaan kanssa 35
6. OHJE NIKOTIINIKORVAUSHOIDOSTA Ohje Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa annettavasta nikotiinikorvaushoidosta 4.10.2010 Voimassa olevan käypähoitosuosituksen Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (1.12.2006) mukaan nuorten tupakoinnin lopettamiseksi voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin aikuisillakin nikotiinikorvaushoidot mukaan luettuina. Nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää myös nuorten, päivittäin tupakoivien vieroituksen tukena. Korvaushoito on aiheellinen niiden nuorten vieroituksessa, jotka ovat selvästi riippuvaisia nikotiinista. Katso Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti käypähoitosuosituksesta. http://www. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/ tunnus/hoi40020 siis harkintansa mukaan määrätä alaikäisille nikotiinikorvausvalmisteita reseptillä. Edellytyksenä on opiskelijan sitoutuminen oppilaitoksessa järjestäviin tupakanvierotusryhmiin tai yksilötapaamisiin. Alaikäisen kohdalla on tärkeää myös yhteydenpito huoltajiin yhteistyössä opiskelijan kanssa. Kaarina Järvenpää Ylilääkäri Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Purukumin tai laastarin käyttö on käypähoitosuosituksen mukaan turvallista, vaikka se aiheuttaa samoja haittavaikutuksia kuin aikuisilla. Tavallisimmat haittavaikutukset ovat suun ja nielun arkuus sekä vatsavaivat. Nikotiinikorvaushoidon annos määräytyy Fagerströmin testituloksen perusteella: Jos alle 25 savuketta/vrk tai alle 3 pistettä Fagerströmin testissä: 2 mg (ad 24 palaa/vrk), Muut: 4 mg (ad 24 palaa/vrk). Tupakoinninvierotuksen ja nikotiinikorvaushoidon kesto on tavallisimmin kolme kuukautta. Tärkeintä on vierotukseen huolellinen valmistautuminen, keskustelu terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa ja seuranta. Vierotus voidaan toteuttaa joko ryhmissä tai yksilötapaamisissa. Joissakin oppilaitoksissa terveydenhoitajat ovat vastaanotolla antaneet oppilaitoksen hankkimia nikotiinikorvaustuotteita täysi-ikäisille vierotukseen sitoutuneille opiskelijoille. Vastaava toiminta on myös mahdollista alle 18-vuotiaille vierotukseen sitoutuneille opiskelijoille, mikäli heillä on lääkärin antama resepti nikotiinikorvaustuotteille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri voi 36
LAIT, JOTKA OHJAAVAT KOULUSSA TAPAHTUVAA EHKÄISEVÄÄ PÄIHDETYÖTÄ Alkoholilaki (8.12.1994/1143) Alkoholijuomaa ei saa alkoholijuomamyymälässä tai 14 :n 4 momentissa tarkoitetussa myyntipaikassa myydä:1) henkilölle, joka on kahtakymmentä vuotta nuorempi, kuitenkin niin että mietoa alkoholijuomaa voidaan myydä kahdeksantoista vuotta täyttäneelle; Alkoholijuomaa ei saa anniskella:1) kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle; Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vastaan on kielletty, jollei tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä muuta johdu. Alkoholijuoman välittäminen on kielletty myös ilman palkkiota henkilöille, joille 16 :n mukaan ei saa myydä alkoholijuomia. Perusopetusta koskevassa laissa (21.8.1998/628) todetaan, että kun yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsitellään oppilashuollossa, vain oppilaan opetukseen osallistuvat ja oppilashuoltoa järjestävät tahot sekä henkilöt, joille oppilaan asioiden hoito kuuluu, saavat osallistua käsittelyyn. Kun yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsitellään oppilashuoltotyössä, tehdään merkintä, josta selviää, kuka on ottanut asian esille, mitä asia koskee, päätös jatkotoimenpiteistä ja perustelu, kuka käsittelyyn on osallistunut ja mitä tietoja oppilaasta on jätetty ja kenelle ( 31a). Laki ammattikoulutuksesta (21.8.1998/630) Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa henkilö, joka ei ole täyttänyt kahtakymmentä vuotta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa kuitenkin pitää hallussaan ja kuljettaa mietoa alkoholijuomaa. Uusi tupakkalaki katso Helsingin kaupungin Henkilöstökeskuksen ohje 27.2.2012, sekä Helsingin kaupungin opetusviraston ryhmäkirje 16, 13.10.2010. Katso myös Savuton pääkaupunkiseutu -toimenpideohjelma ja Savuton kunta -toimenpideohjelma. Lastensuojelulaki. Katso Helsingin kaupungin opetusviraston ryhmäkirje 23, 21.3.2012. Huumelain (30.5.2008/373) mukaan huumeiden tuotanto, valmistus, tuonti Suomeen ja vienti Suomesta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, käsittely, hallussapito ja käyttö sekä kauppa on kielletty ( 5). Lisäksi henkilön, joka on saanut haltuunsa huumeita, eikä hänellä ole oikeutta niiden hallussapitoon, tulee toimittaa ne poliisille, tulli- tai rajavalvontaviranomaisille viipymättä ( 8). 37
Lähteet A non-smoking Generation. Tillsammans - mot tobak. En handledning för en tobaksfri skola. 2009. Berusning på schemat? Stöd och inspiration för undervisningen om alkohol, narkotika, dopning och tobak - i grundskolans senare år. Statens folkhälsoinstitut. 2011. http://www.fhi.se/pagefiles/10881/berusning-pa-schemat-grundskolans-senare-ar.pdf Berusning på schemat? Stöd och inspiration för undervisningen om alkohol, narkotika, dopning och tobak - för gymnasieskolan. Statens folkhälsoinstitut. 2011. http://www.fhi.se/pagefiles/10882/berusning-pa-schemat-gymnasiet.pdf Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja. 2002. Tästä on kyse tietoa päihteistä. Helsinki: YAD ry. 4. painos. Ehkäisy ja hoito. Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus. 2007. Helsinki: Stakes. Elämyksellisyys nuorten päihdekasvatuksessa. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja 9/2003. Koululainen tarvitsee turvaverkkoa. Alkoholiohjelma 2011(lehtinen ja PowerPoint -esitys) http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/ohjelmat/ alkoholiohjlemat Kylmänen Petri: Kun kaikki muutkin... Nuorten ehkäisevä päihdetyö. Tammi 2005. Laatutähteä tavoittelemassa. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. 2006. Helsinki: Stakes. Laivisto Virve, Salomäki Sanna-Mari: Oikeus savuttomaan lapsuuteen. Tupakoimattomuuden edistäminen ala-asteella. Opas tupakoimattomuuden tukemiseen peruskoulun vuosiluokilla 1-6. 2011. http://www.socca.fi/kehittaminen/savuton_paakaupunkiseutu Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim: Nuuskan terveyshaitat, Nikotiiniriippuvuuden genetiikka. Seppo Wickholm, Aira Lahtinen, Anja Ainamo ja Matti Rautalahti Maunu, Antti: Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen sosiaaliset motiivit ja juomisen koetut haitat. Elämäntapaliitto. 2011. Maunu Antti: Ryyppäämällä ryhmäksi? EHYT ry. 2012. Miten päihteet vaikuttavat ihmiseen? Helsingin sosiaaliviraston ehkäisevä päihdetyö. Juliste. www.hel.fi/ety Mustonen Niina, Ollila Hanna (toim.): Tupakatta työelämään. Savuttomuusopas ammatilliseen koulutukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 7. 2009. Pennanen Marjaana, Patja Kristiina, Joronen Katja: Tupakkakertomus 2006. Oikeus savuttomaan elämään. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 3. 2006. Puuronen Anne. Ei pala, palaa, ei pala Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Helsinki: Nuorisostutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto. 2012. Julkaisuja 126. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog/ kirjat/ei-pala-palaa-ei-pala Raitakari, Suvi & Virokannas, Elina (toim.) 2009. Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 96. Salomäki, Sanna-Mari, Tuisku, Johanna: Kuuntelua, kannustusta ja kehuja. Nuorten näkemyksiä tupakoinnin lopettamisesta ja lopettamisen tuesta. Syöpäjärjestöt. 2012. Savola Elina; Kouluyhteisön terveyden edistämiseen liittyviä säädöksiä ja suosituksia. Terveyden edistämisen keskus 2005. http://www.tekry.fi/web/pdf/publications/2006/2006_001.pdf Savuton Helsinki: Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma Helsinkiin. 2007 2015. 38
Soikkeli, Markku. 2004. Miten puhua huumeista. Helsinki: Stakes. 2. painos. Soikkeli Markku, Salasuo Mikko, Puuronen Anne, Piispa Matti: Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusverkosto 2011. http://www.thl.fi/fi_fi/web/neuvoa-antavat-fi/ se-toimii-sittenkin-kuinka-paihdevalistuksesta-saa-selvaa Teema: Tupakka (Erikoistoimittajat: Annamari Rouhos ja Johanna Arola) 2012;128. www.duodecimlehti.fi > uusin numero > arkisto Tigerstedt, Christoffer (toim.).2007. Nuoret ja alkoholi. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura & Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 75. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma. Helsingin kaupunki. 2010. http://www.hel.fi/hki/terke/fi/terveyspalvelut/p_ ihdehoito/vastuullisen+alkoholink_yt_n+toimenpideohjelma Yhteinen vastuumme. Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2009:58. http://www.tyokalupakki.net/pages/index.htm 39
7. TARKEITA YHTEYSTIETOJA Lastensuojelu Lapsi- ja perhetyön yksikkö Sosiaalipäivystys Helsingin nuorisoasema Lastensuojelun päivystyspuhelin ark. 8.15 16.00 310 24283 24 h 020 696 006 Siltasaarenkatu 4, 6krs ajanvaraus ja neuvonta arkisin 8.30 16.00 puh. 040-6883377 Päivystys ma klo 14 16.30, to klo 14 16.30 Terveysneuvonta Terveyskeskuspäivystys alle 16-vuotiaille lapsille ja nuorille Terveyskeskuspäivystys, Itä-, Kaakkois-, Koillis- ja Pohjois- Helsingin asukkaille yli 16-vuotiaille Terveyskeskuspäivystys, Etelä-, Keski- ja Länsi-Helsingin asukkaille yli 16-vuotiaille 24h 10023 ma-pe 16 22 10023 tai 4711 / vaihde ma-pe 16 22 310 67468 tai 310 6611 ma-pe 16 22 310 63231 tai 310 5018 40
OPPAAN TYÖSTÖ JA JATKOTYÖSTÖ Koulun päihdetoimintasuunnitelman kirjoittaminen aloitettiin Klaari Helsingin ja opetusviraston suunnittelemalla ja toteuttamalla työpajatyöskentelyllä. Työpajassa Jakomäen peruskoulun rehtori Ulla-Maija Vähäsarja ja Tahvonlahden ala-asteen koulun rehtori Kirsi-Marja Perttula-Häkämies esittelivät oman koulunsa päihdetoimintasuunnitelmat. Ruotsinkielisen version tuottamisesta vastasivat ruotsinkielisen ehkäisevän päihdetyön suunnittelijat Maria Normann ja Karin Rantala sekä suunnittelijaharjoittelija Heli Järvinen. Ruotsinkieliseen päihdetoimintasuunnitelmaan on saatu apua Pohjoisen suurpiirin rehtoreilta, Jakomäen peruskoululta sekä opetusviraston ruotsinkieliseltä päivähoito- ja koulutuslinjalta. Suunnitelmaa ovat kommentoineet koulukuraattorit Mervi Mehtiö ja Marjukka Nurro. Lähteissä mainitaan raportteja ja muuta materiaalia, joihin suunnitelma pohjautuu. Graafisen ulkoasun suunnittelivat Minna Eloranta ja Emilia Tammisto. Palautetta ja korjaus- ja täydennysehdotuksia voi lähettää kirjoittajille etunimi.sukunimi@hel.fi Ruotsinkielisestä versiosta ruotsinkielisen toiminnan suunnittelijalle ja suomenkielisestä versiosta johtavalle Klaari-koordinaattorille. Yhteystiedot löytyvät Klaarin nettisivuilta www. klaarihelsinki.fi 41
Merkintöjä 42
43