1 RISKIRYHMIEN PALVELUKONSEPTIEN KEHITTÄMINEN PALVELURA- KENTEITA MUOTOILEMALLA 2013-2015 Vasson hankekuntien (Turun ulkopuoliset Varsinais-Suomen kunnat) kehittämisosio VARSINAIS-SUOMEN AIKUISKASTE 2013-2015 1. Tarpeen tausta, lähtökohdat/perusteet, strategioihin sitominen, johdanto Tässä suunnitelmassa kuvataan Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien, Vasson hankekuntien, yhteistä hankesuunnitelmaa, joka on osa Turun hallinnoimaa Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla -hankesuunnitelmaa. Kehittämisosion lähtökohtana on tarve kehittää asiakaslähtöisesti kokonaisvaltaista palvelukokonaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Painopiste on aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä aikuissosiaalityössä ja kohderyhmänä näiden palveluiden käyttäjät. Keskeisenä periaatteena on asiakkaiden näkökulma palvelukokonaisuuteen, palvelujen muotoilu asiakaslähtöisesti. Aikuisilla asiakkailla tarkoitetaan hankkeessa laajasti erilaisissa perhetilanteissa olevia, lasten vanhempia tai yksin asuvia eri-ikäisiä aikuisia. Koulutuksellisena teemana halutaan painottaa muun muassa perhetilanteen ja lasten huomioimista aikuisten palveluissa. Kehittämisosio toteuttaa pääasiassa Kaste-ohjelman seuraavia osaohjelmia: I) Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan. Näiden ensisijaisten tavoitteiden edistämiseksi kehittämisosio liittyy myös osaohjelmaan VI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kehittämisosio koskee edellä mainittujen osaohjelmien seuraavia toimenpidekokonaisuuksia: Toimenpide 1. Tuetaan riskiryhmien selviytymistä kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja Toimenpide 8. Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Toimenpide 12. Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia. Kehittämistarve lähtee havainnosta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään vain vähän yhteistyötä aikuisten palveluissa, vaikka useissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuolto on hallinnollisesti yhdistetty. Päihdetiimityöskentelyä lukuun ottamatta työtä tehdään pitkälti erillään, vaikka asiakaskunta suurelta osin on samaa. Aikuisten palveluissa moniammatillinen, verkostomainen työskentelytapa ei ole kehittynyt toisin kuin esim. lapsiperheiden palveluissa. Asiakkaiden kannalta palvelujärjestelmä on liian pirstaloitunut. Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä paljon tarvitsevat asiakkaat, kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, eivät riittävästi hyödy palveluista, vaikka käyttävät niitä paljon. Asiakas- ja potilasnäkökulmasta sekä eri työntekijöiden työn organisoinnin ja kustannustehokkuuden kannalta palveluiden kokonaisuus, yhteistyö ja palveluketjut on tärkeää hahmottaa ja luoda toimivia käytäntöjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä kehittämällä kunkin rooleja ja tehtävänkuvia voidaan selkeyttää. Asiakkaan ja potilaan tilanne tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi ja palvelut, hoito ja palveluketjut mahdollisimman saumattomiksi, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen. Esimerkiksi aikuissosiaalityön tehtävänkuva nykyisellään on usein epämääräinen yhteistyökumppanien näkökulmasta, ja se mielletään kapeasti toimeentulotuen myöntämiseksi. Aikuissosiaalityötä halutaan kehittää suunnitelmallisemmaksi ja tuoda sen vaikutuksia näkyväksi. Erikoissairaanhoidossa puolestaan on tarvetta kehittää käytäntöjä, joissa potilas/asiakas ohjataan perusterveydenhuollon tai sosiaalityön piiriin, kun erikoissairaanhoidon tarve loppuu. Nykyisellään erikoissairaanhoidosta lähtevät potilaat jäävät usein vaille tukea ja tietoa mahdollisista peruspalveluista. Vastaavasti peruspalveluja tulee kehittää niin, että nekin voivat ottaa vastaan lähetteitä esimerkiksi erikoissairaanhoidosta.
2 Sosiaaliohjausta aikuisten palveluissa käytetään joissakin kunnissa, toisissa ei. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävärakenne edellyttäisi jäsentämistä käytännön tasolla. Kunnissa halutaan kehittää myös sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien parityöskentelyn käytäntöjä. Valtakunnallisesti määritelty tehtävärakennesuositus on tässä apuna. Kaste-ohjelman puitteissa on muilla alueilla toteutettu aikuissosiaalityön kehittämishankkeita, joiden kokemukset ja tuotokset ovat hyödynnettävissä Varsinais- Suomen kehittämistyössä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on tehty kooste toteutuneista hankkeista. Päihde- ja mielenterveysongelmista toipuvien ja pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen kuntoutus edellyttäisi kehittämistoimia moniammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ja yhteistyökäytäntöjä on tarve kehittää ja arvioida sekä ottaa käyttöön jo kehitettyjä, hyviksi arvioituja toimintatapoja. Laitoksista kotiutuville ja asumispalveluissa ei nykyisellään ole riittävästi kuntoutuksellisia työmuotoja, eivätkä asiakkaat näin ollen monestikaan saa riittävää tai sopivaa, tarvitsemaansa tukea elämänhallinnan kohentamiseksi. Tutkimusten mukaan (Hinkka ym 2006) sosiaalisen kuntoutuksen työmuodon toimivuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys ja kohdeherkkyys, luottamuksellisen asiakassuhteen luominen, työntekijän suhtautuminen sekä asiakkaan motivaatio ja sitoutuminen. Erityisesti asiakkaan motivoiminen on keskeinen tekijä kuntoutuksen positiivisten tulosten saavuttamisen kannalta. Hankkeessa korostuukin asiakkaiden rooli ja osallisuus sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Uudistuva sosiaalihuollon lainsäädäntö tulee sisältämään säädöksiä rakenteellisesta sosiaalityöstä. Rakenteellinen sosiaalityö voi sisällöltään olla muun muassa tiedontuotantoa hyvinvoinnin ja syrjäytymisen tekijöistä sekä asiakkaiden palvelutarpeista ja palveluiden vaikuttavuudesta alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Tällaisen ajantasaisen tiedon avulla voidaan palveluja myös kehittää tarpeiden mukaan. Tiedontuotannon muotoina voi tilastollisen tiedon lisäksi olla sosiaalinen raportointi sekä asiakkaiden tiedon hyödyntäminen ja asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa tietoa johtamisen tueksi ja linjauksiksi. Monialaisen johtamisen kehittäminen on myös välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja juurruttamiseksi. 2. Toimintaympäristön ja nykytilanteen kuvaus Kehittämisosio kattaa alueellisesti valtaosan Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomessa on toteutettu useita kuntaliitoksia ja edelleen on muotoutumassa uusia yhteistoiminta-alueita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden luominen on juuri nyt ajankohtaista. Masku, Mynämäki ja Nousiainen muodostavat perusturvakuntayhtymä Akselin. Terveydenhuollon palvelut ovat olleet kuntayhtymässä vuodesta 2011 alkaen. Peruskuntien sosiaalitoimen tehtävät ja henkilöstö siirtyvät 1.1.2013 alkaen perusturvakuntayhtymä Akselin alaisuuteen. Sosiaali- ja terveystoimi tulevat toimimaan samassa organisaatiossa. Muutostilanteessa tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen vahvaa yhteistyötä, yhteisten käytäntöjen kehittämistä ja sopimista niin, että eritoten asiakkaat hyötyvät tästä yhteistyöstä. Akselikunnat haluaa kehittää aikuissosiaalityön suunnitelmallista työprosessia, työn organisointia ja rakenteellista sosiaalityötä ja tässä erityisesti moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja työtapoja. Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön osalta tarve koskee yhteistyökäytäntöjen luomista erityisesti mielenterveys-, vammais- ja päihdetyössä sekä vajaakuntoisten asiakkaiden palveluissa. Härkätien kuntien (Lieto, Koski, Marttila ja Tarvasjoki) mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat siirtymässä sote-yhteistoiminta-alueelle vuoden 2013 alusta. Samassa yhteydessä uudistetaan myös etenkin aikuissosiaalityön työnjakoja ja prosesseja. Alueella valmistaudutaan ns. laajaan soteen, jolloin alueen kuntien kaikki sosiaali ja terveyspalvelut yhdistyvät vuoden 2015 alusta. Tästä syystä on tarvetta kehittää etenkin sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta ja aikuissosiaalityön suunnitelmallisia työprosesseja. Nämä kumpikin liittyvät uudessa rakenteessa olennaisesti yhteen, koska terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä ja aikuissosiaalityöntekijät toimivat jatkossa samassa tiimissä. Myös muissa osallistuvissa kunnissa nähdään erittäin tarpeelliseksi hankkeen tavoitteiden mukainen
kehittämistyö yhdessä muiden kuntien kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on tunnistettu vastaavasti yhteistyökäytäntöjen ja rakenteiden kehittämisen tarve kuntien peruspalveluiden kanssa. Kunnat käyttävät myös samoja järjestöjen ja A-klinikkasäätiön palveluja, joten yhteistyökäytäntöjen yhdenmukaistaminen palvelukokonaisuudessa on tarkoituksenmukaista. Aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön ja terveydenhuollon palvelujen toimivaksi kokonaisuudeksi saattaminen vaatii paljon eri toimijoiden yhteistä kehittämistyötä, monialaista osaamista ja monialaista johtamista. Valtakunnallisen palvelurakenneuudistuksen rinnalla kehittämisosio vahvistaa tarkoituksenmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden muodostamista Varsinais- Suomeen. 3 3. Päämäärien ja tulostavoitteiden määrittely Tavoitteet: Kehittämisosion tarkoituksena on asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen kehittäminen palveluja paljon tarvitsevien ja riskiryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tavoitteet jäsentyvät seuraavasti: 1) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTEN ASIAKASTYÖN KÄYTÄNTÖJEN JA PAL- VELUPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISESTI: Kehittää asiakaslähtöisesti sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta (sote-eheyttä) ja suunnitelmallista, moniammatillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Kehittää erikoissairaanhoidon ensihoidon, sosiaalipäivystyksen, aikuispsykiatrian sekä sosiaalityön ja psykologipalveluiden sekä peruspalveluiden yhteistyökäytännöt ja palveluketjut joustaviksi ja vaikuttaviksi asiakaslähtöisesti. Luoda palveluohjauksen käytännöt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalityöhön siten, että sairaanhoidon jälkeinen kokonaisvaltainen hoito, tuki ja seuranta varmistetaan. Jäsentää ja ottaa käyttöön asiakaslähtöiset palveluketjut ja yhteistyökäytännöt sosiaalityön, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden (A-klinikkasäätiö, diakoniatyö, järjestöjen palvelut jne.) kesken. 2) AIKUISSOSIAALITYÖN JA SOSIAALIOHJAUKSEN MENETELMIEN JA TEHTÄVÄRAKENTEI- DEN KEHITTÄMINEN JA TYÖN SUUNNITELMALLINEN ORGANISOINTI ASIAKASLÄHTÖI- SESTI Selkeyttää ja tehdä näkyväksi aikuissosiaalityön tehtävät. Kokeilla ja ottaa käyttöön uudenlaisia asiakaslähtöisiä työmenetelmiä (esimerkiksi intensiivityömenetelmät). Sopia moniammatillisista yhteistyökäytännöistä ja kehittää työtapoja. Jäsentää ja ottaa käyttöön aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen suunnitelmallinen työprosessi, toimiva yhteistyö, parityön käytännöt sekä organisoida työ asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kehittää ja pilotoida rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä. 3) SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TYÖMUOTOJEN JA MENETELMIEN KEHITTÄMINEN ASIAKKAIDEN TARPEITA VASTAAVIKSI
Parantaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittämällä moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja palveluohjausta asiakaslähtöisesti (esimerkiksi asumispalveluissa ja laitoksista kotiuduttaessa). Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ja käytäntöjä jäsennetään ja otetaan käyttöön hyviksi arvioituja kuntoutusmenetelmiä. Kehitetään ja pilotoidaan kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia. Sosiaalista kuntoutusta kehitetään kuntien välisellä ja monitoimijaisella yhteistyöllä (kunnat, TEtoimistot, järjestöt, asiakkaat). 4) MONIALAISEN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Johtamisen kehittämisellä tuetaan tavoitteiden 1-3 toteutumista. Monialaisen johtamisen kehittäminen toteutuu osana laajaa Länsi-Suomen hankekokonaisuutta yhteisten koulutusten muodossa, kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sisäisinä kehittämisprosesseina sekä johdon ja henkilöstön vuoropuheluna. 4 4. Kohderyhmän ja asiakasmäärien määrittely, ohjautuminen hankkeeseen Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin. Vähemmistöryhmiin kuuluvien (romanit, erilaiset maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt) erityisiä elämäntilanteita ja palvelutarpeita tulee myös tarkastella asiakaslähtöisesti. Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien palvelujen muotoilussa tulee aiempaa vahvemmin huomioida yhteisölliset näkökulmat ja menetelmät sekä niiden soveltuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Laajana tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta paremmin, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten soveltuviksi. Palveluiden vaikuttavuutta halutaan kehittää ja ottaa käyttöön asiakaslähtöisiä arviointikäytäntöjä ja -mittareita. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa palveluissa toimiva henkilöstö tuntee varsin hyvin asiakaskunnan sekä palveluprosessien ongelmakohdat ja puutteet erilaisten asiakasryhmien tilanteissa. Hankkeen lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tukea eri palveluista. Eri palveluissa toimivat ammattilaiset eivät kuitenkaan usein ole tietoisia asiakkaan palvelujen käytön kokonaisuudesta. Käytössä ei myöskään ole riittävästi erilaisten asiakkaiden tarpeisiin vastaavia työmuotoja. Pitkällä aikavälillä asiakaslähtöisesti kehitetyt palveluprosessit ja monialainen yhteistyö hyödyttävät kaikkia näitä palveluja käyttäviä asiakkaita. 5. Keskeiset toimenpiteet prosessikuvauksineen Toimintatavat: Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien kehittämisosiota toteuttamaan ja koordinoimaan palkataan kaksi hankekoordinaattoria/suunnittelijaa, joista toinen on terveydenhuollon ja toinen sosiaalihuollon ammattihenkilö. Lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ohjaa hankkeeseen henkilöstöresursseja. Hankkeen projektipäällikkö on yhteinen koko Länsi-Suomen alueen Palvelumuotoilu-hankkeessa.
Toteutuksessa hyödynnetään aiempi alueella ja Suomessa tehty kehittämistyö ja niiden kokemukset ja tulokset. Hyödynnetään muun muassa Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Alueellisen hyvinvointitiedon kehittämistyötä ja toimintamallia. Lisäksi kootaan tutkimustietoa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hankkeen tietopohjaksi (ks. esim. kirjallisuusluettelo lopussa). Toimenpiteet jäsentyvät tavoitteiden mukaisesti seuraavalla tavalla: 1. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTEN ASIAKASTYÖN KÄYTÄNTÖJEN JA PALVELUPROSESSIEN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISESTI: Hanketyöntekijät tutustuvat kaikkien osallistuvien kuntien tilanteisiin ja kehittämistarpeiden painotuksiin ja tekevät toimintasuunnitelman hankeajalle. Hanketyöntekijät sopivat keskinäisestä työnjaostaan. Hankekuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöstä muodostetaan seudulliset ja/tai aluekohtaiset kehittämistiimit. Kehittämistiimeihin rekrytoidaan asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi. Tiimityöskentelyyn otetaan erikseen sovittavalla tavalla mukaan muita yhteistyötahoja, kuten A- klinikka ja muita palveluntuottajia. Tiimit laativat hankeajalle toimintasuunnitelman yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. Hanketyöntekijät koordinoivat ja dokumentoivat tiimien toimintaa. Kehittämistiimeissä määritellään lähtötilanteen tärkeimmät palveluprosessien ja yhteistyön ongelmakohdat sekä muutostarpeet. Kehittämistiimit määrittelevät ja muotoilevat erilaisten asiakkaiden palvelutarpeiden näkökulmasta toimivat palvelu- ja yhteistyökäytännöt. Tiimityöskentelyssä sovelletaan palvelumuotoilun menetelmiä. Hanketyöntekijät dokumentoivat yhdessä sovitut käytännöt. Hankeaikana pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusia moniammatillisesti sovittuja ja toteutettavia palvelukäytäntöjä. 5 2. AIKUISSOSIAALITYÖN JA SOSIAALIOHJAUKSEN MENETELMIEN JA TEHTÄVÄRAKEN- TEIDEN KEHITTÄMINEN JA TYÖN SUUNNITELMALLINEN ORGANISOINTI Muodostetaan aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämistiimit hankekunnista. Jäsennetään sosiaalialan tehtävärakennesuositusten mukainen työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työskentelyyn. Hyödynnetään sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa luotuja asiakasprosessien malleja ja käsitteitä työ- ja asiakasprosessin jäsentämiseen Hyödynnetään muilla alueilla toteutettua aikuissosiaalityön kehittämistyötä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on tehty toteutuneista hankkeista kooste hankevalmistelun pohjaksi. Pilotoidaan valittuja aikuissosiaalityön menetelmiä, ja otetaan niitä käyttöön.
6 Kartoitetaan, kokeillaan ja otetaan käyttöön kokemusasiakkuuden ja sosiaalisen raportoinnin käytäntöjä. Järjestetään työkokouksia ja koulutuksia sovittavista teemoista 3. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TYÖMUOTOJEN JA MENETELMIEN KEHITTÄMINEN ASIAKKAIDEN TARPEITA VASTAAVIKSI Määritellään sosiaalisen kuntoutuksen toimijat alueellisesti, ja muodostetaan kehittämistiimit. Kootaan olemassa oleva tutkimus- ja arviointitieto ja hyvät sosiaalisen kuntoutuksen käytännöt ja menetelmät (ks. esim. kirjallisuusluettelo lopussa) Muodostetaan koko Länsi-Suomen hankealueen yhteinen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistiimi. Määritellään sosiaalisen kuntoutuksen asiakasryhmät ja otetaan kehittämistyöhön mukaan kehittäjäasiakkaita. Jäsennetään erilaisten asiakastyyppien lähtökohdista sosiaalisen kuntoutuksen hyvät periaatteet, asiakastyön ja moniammatillisen yhteistyön käytännöt sekä työn vaikuttavuuden asiakaslähtöisiä arviointimenetelmiä Muotoillaan, pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusia työtapoja 4. MONIALAISEN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Monialaista johtamista kehitetään koko Länsi-Suomen alueella järjestettävin koulutuksin ja työkokouksin. Hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen monialaisen johtamisen suosituksia Otetaan käyttöön uudenlaisia tietojohtamisen menetelmiä ja monialaisen johtamisen toimintamalleja Arviointia voidaan toteuttaa esimerkiksi Bikva-menetelmää soveltamalla Kehittämistyössä hyödynnetään Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöitä erilaisten selvitysten, kartoitusten ja arviointien toteutuksessa. Tutkimus- ja arviointitietoa kootaan oppi- ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä. Eri tavoitekokonaisuuksien toteuttamiseksi tehdään hankkeen alussa muun muassa asiakaskyselyjä nykytilanteen kartoittamiseksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään pitkällä tähtäimellä sosiaali- ja terveydenhuollon opetuksessa. Hankkeen kuluessa järjestetään yhteisiä seminaareja, työkokouksia ja koulutuksia, jotka mahdollistavat eri alueiden välisen vuorovaikutuksen, kokemusten ja tiedon vaihtamisen sekä yhteistyöstä sopimisen.
7 6. Aikataulu ja työsuunnitelma Hankkeeseen palkataan työntekijät kevään 2013 aikana. Kehittämisosion toiminta alkaa syyskuussa 2013. Kehittämistiimit muodostetaan ja ne aloittavat toiminnan syksyn 2013 aikana. Hanke toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2013 2015 aikana. Hankkeen hyvien tulosten juurruttaminen huomioidaan koko hankeaikana, ja tiiviimmin vuoden 2015 aikana. Suunnittelua jatketaan edelleen loppuvuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 aikana, ja hankkeen alkaessa laaditaan osallistujien kesken tarkempi aikataulu ja työsuunnitelma. 7. Hallinnointi, henkilöstö, ohjausryhmä ja organisointi Kehittämisosio on osa Turun kaupungin hallinnoimaa Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla 2013-2015 hanketta. Vasson hankekuntien kehittämisosiota toteuttamaan ja koordinoimaan palkataan kaksi työntekijää, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ohjaa hankkeelle henkilöstöresursseja. Ohjausryhmään nimetään Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien hankkeen edustajat ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustaja. Projektipäällikkö on koko Länsi-Suomen hankkeen yhteinen. Vasson hankekuntien kehittämisosioon palkattavat työntekijät voivat fyysisesti sijoittua kuntien yhteiseen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen. Alueellinen kehittämistyön yhteistyö ja vahvat verkostot tulee turvata organisoinnissa. 8. Arviointi, seuranta, raportointi ja tietojärjestelmien käyttö Arviointia ja seurantaa toteutetaan kehittämistiimien itsearviointina ja asiakasarviointina. Laajempi arviointi toteutetaan yhdessä Länsi-Suomen isomman hankekokonaisuuden yhteydessä. Kehittämistyössä ja sen dokumentoinnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan tietoteknologiahankkeissa luotua materiaalia. Hankkeessa otetaan käyttöön tietoteknologiahankkeessa määriteltyjä käsitteitä ja prosessimallinnuksia. Tällä tavoin valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan uudistamistyöhön, jota toteutetaan valtakunnallisesti THL:n Oper-yksikön johdolla. 9. Kustannusarvio ja kustannustehokkuus Usean eri kunnan yhteistyöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita ja asiakastyön prosesseja uudistetaan kustannustehokkaasti. Hankevalmistelussa on todettu, että kehittämistarpeet eri kunnissa ovat hyvin yhteneväisiä. Samalla hanke edistää kuntien pysyviä yhteistyörakenteita ja vertailukäytäntöjä. Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien hankekokonaisuuden kustannukset ovat yhteensä korkeintaan noin 300 000 euroa. Tämä sisältää hankkeen yhteisen osion (hallinnointi, koulutus jne.). Hankkeen omavastuurahoitus kunnille (25% kustannuksista) on koko kahden vuoden ajalta noin 75 000 euroa, 0,08 /as vuodelle 2013, 0,25 /as vuodelle 2014 ja 0,17 /as vuodelle 2015. Kuntakohtaiset omarahoitusosuudet näkyvät alla olevasta taulukosta.
8 /as/vuosi Yhteensä 2 v 2013: 4kk 2014: 12kk 2015: 8kk Kunta As.luku n. 75000 n. 12500 n. 37500 n. 25000 Masku 9585 4747,2 791,2 2373,6 1582,4 Mynämäki 8044 3984,0 664,0 1992,0 1328,0 Nousiainen 4814 2384,3 397,4 1192,1 794,8 Koski 2441 1209,0 201,5 604,5 403,0 Lieto 16690 8266,2 1377,7 4133,1 2755,4 Marttila 1998 989,6 164,9 494,8 329,9 Tarvasjoki 1944 962,8 160,5 481,4 320,9 Kustavi 886 438,8 73,1 219,4 146,3 Pyhäranta 2206 1092,6 182,1 546,3 364,2 Taivassalo 1690 837,0 139,5 418,5 279,0 Vehmaa 2353 1165,4 194,2 582,7 388,5 Laitila 8408 4164,3 694,1 2082,2 1388,1 Uusikaupunki 15685 7768,4 1294,7 3884,2 2589,5 Paimio 10471 5186,1 864,3 2593,0 1728,7 Sauvo 3043 1507,1 251,2 753,6 502,4 Somero 9268 4590,2 765,0 2295,1 1530,1 Naantali 18871 9346,4 1557,7 4673,2 3115,5 Raisio 24559 12163,5 2027,3 6081,8 4054,5 Rusko 5870 2935,0 469,6 1467,5 997,9 Pöytyä 8474 4197,0 699,5 2098,5 1399,0 Yhteensä 157300 n. 0,50 0,08 0,25 0,17 10. Tulokset ja arvioidut vaikutukset Hankkeen tuloksena: Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ne toteutuvat moniammatillisessa, hyvin toimivassa yhteistyössä, palveluketjut toimivat suunnitelmallisesti. Asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen on hallittua, palvelu ja hoito kokonaisvaltaista. Erikoissairaanhoidosta voidaan lähetteellä tai sovitulla yhteistyökäytännöllä ohjata potilas tai asiakas peruspalveluihin. Käytössä on uusia asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja. Palveluissa huomioidaan asiakkaan ja perheen kokonaisvaltainen elämäntilanne entistä paremmin. Tarkoituksenmukaiset palveluketjut, palveluohjaus ja yhteistyö ovat asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja taloudellisia. Parempi työn organisointi edistää työhyvinvointia ja henkilöstön sitoutumista. Riskiryhmien osallisuuden edistämiseen ja selviytymiseen tarvittavaa sosiaalista kuntoutusta ja muita palveluja on saatavilla ja toimintakäytännöt ovat asiakaslähtöisiä, eri toimijoiden yhteistyössä toteutuvia. Kehittämistyön tulos vastaa asiakkaiden tarpeita ja asiakkaat hyötyvät palveluista aiempaa paremmin. Vaikuttavuuden mittareita on otettu käyttöön. Aikuissosiaalityötä tehdään suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti, erilaisia interventiomenetelmiä asiakaskohtaisesti hyödyntäen. Aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen käytännöt ovat jäsentyneet erilaisten
asiakkaiden tarpeita hyvin vastaaviksi. Sosiaalityön ja ohjauksen vaikutukset ovat aiempaa paremmin arvioitavissa. Sosiaalisen raportoinnin ja asiakkaiden kokemustiedon hyödyntämisen käytäntöjä on kokeiltu ja otettu kunnissa käyttöön. Kunnilla on käytössään monipuolista ja ajantasaista hyvinvoinnin seurantatietoa, jota tuottavat mm. henkilöstö ja asiakkaat. Hanke edesauttaa uuden sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisten palveluiden kehittämistä sekä alueellista palvelurakenteiden uudistamistyötä. Johtamiskäytännöt tukevat monialaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä pitkäjänteisesti. 9 11. Hankkeen hallinnointi, valmistelu, organisoituminen ja rahoitus Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien kehittämisosion valmistelun koordinoijana on ollut Vasso. Valmistelua on tehty kuudessa eri työkokouksessa vuoden 2012 aikana, ja lisäksi käyty sähköpostikeskusteluja kehittämisen sisällöistä ja osallistujien rooleista. Työkokoukseen osallistuneet ovat asiakastyössä toimivia ja kehittämistarpeet omassa työssään tunnistaneita työntekijöitä. Hanketta on käsitelty Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohtajien kokouksissa kaksi kertaa, ja tavoitteet ovat vahvistuneet näissä keskusteluissa. Turun kaupungin organisoimissa hankekokouksissa on käsitelty koko Länsi-Suomen alueen hankekokonaisuutta. Vasson hankekuntien kehittämisosio voi organisoitua niin, että eri kuntien muodostamat kuntaryppäät kehittävät valitsemiensa painopisteiden mukaisia kokonaisuuksia. Kokonaisuus tiivistyy yhteisesti sovittuihin laajempiin tavoitteisiin. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien tulee saada hyöty hankkeen kokonaisuudesta, vaikka alueelliset painopisteet voivat olla hieman erilaisia. Alueellinen kehittämistyön yhteistyö ja vahvat verkostot tulee turvata organisoinnissa. Tämän toteutumiseksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen maakunnallinen toimijarooli on tärkeä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetöitä ja opiskelijoiden projektitöitä toteutetaan hankkeen toiminnan ja tavoitteiden suuntaisesti. Vaikuttavuuden arviointikäytäntöjä voidaan pilotoida opinnäyte- ja harjoittelutöinä. A-klinikkasäätiön, seurakuntien ja järjestöjen omat kehittämishankkeet ovat kuntien hankekumppaneina. Asiakaslähtöisiä palveluketjuja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kehittäjäasiakkaita voidaan rekrytoida sekä kuntien palveluiden piiristä että järjestöjen kautta. Turun kaupunki hallinnoi hanketta. Suunnitelmassa kuvattu Vasson hankekuntien kehittämisosio on osa laajempaa Länsi-Suomen Kaste-alueen yhteistä hanketta, Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla, 2013-2015. Hankehakemus jätetään Sosiaali- ja terveysministeriöön 31.12.2012 mennessä. Rahoituspäätöksen ollessa myönteinen hanke voi alkaa syksyllä 2013. Vasson hankekunnat toteuttavat hankesuunnitelman mukaista kehittämistyötä ajalla 1.9.2013-31.8.2015. Hankkeelle laaditaan hankkeen alkaessa vielä tarkempi toteutus- ja juurruttamisaikataulu. 11.Tiedotussuunnitelma Tiedotussuunnitelma on Länsi-Suomen hankkeen yhteinen. 12.Tuotteistaminen ja markkinointi
10 Tuotteistamis- ja markkinointisuunnitelma on Länsi-Suomen hankkeen yhteinen. 13.Toimitilat ja laitteet Varsinais-Suomen Aikuiskaste 2013-2015 -hankkeeseen palkattavat työntekijät voivat fyysisesti sijoittua Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen. Laite- ja tarvikekustannukset huomioidaan hankkeen budjetissa. 14. Tuloksien hyödyntäminen pysyväksi toiminnaksi Hankkeessa kehitettyjen hyvien toimintatapojen tulee juurtua pysyväksi toiminnaksi. Hankkeessa muotoillut toimintamallit dokumentoidaan ja viedään osaksi monialaisen johtamisen strategiaa, moniammatillisia toimintakäytäntöjä ja yhteistoimintaa. Koska palvelurakenteiden uudistamisprosessit ovat ajankohtaisia hankekunnissa, tulosten juurtuminen on välttämätöntä. Tahtotila palvelurakenteiden uudistamiselle on selkeä, mikä luo vahvan ja uskottavan pohjan kehittämistyölle. 15. Kirjallisuutta: Terhi Hinkka, Juha Koivisto ja Riitta Haverinen (2006) Kartoittava kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kuntoutuksen työmuodoista ja niiden vaikutuksista. Stakesin raportteja 12/2006. Arja Jokinen ja Kirsi Juhila (2008) Sosiaalityö aikuisten parissa. Vastapaino. Tampere. Kaisa Kaseva (2011) Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Integroitu kirjallisuuskatsaus. STM raportteja ja muistioita 16/2011. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1572350 Pirjo Kinnunen (2011) Nuoruudesta kohti aikuisuutta varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät. Terveystieteen väitöskirja. Tampereen yliopisto, terveystieteiden laitos. Merja Laitila-Ukkola ( 2005) Päihdehuollon näköinen sosiaalityö? Suomalaisen päihdehuollon sosiaalityötarinoita. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus, Lapin yliopisto Elina Palola, Katri Hannikainen-Ingman ja Vappu Karjalainen (2012) Nuoret koulutuspudokkaat sosiaalityön asiakkaina. THL Raportti 29/2012. Ruumensaari, Hanna (2012) Pois pullon pauloista : näkökulmia päihdekuntoutujien muutosmotivaatioon ja hoitoon hakeutumiseen. Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto, sosiaalityö. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. STM Julkaisuja 14/2007. http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/-/_julkaisu/1063293 Suomen romanipoliittinen ohjelma. Työryhmän esitys. STM Selvityksiä 48/2009.