Belvedere Resources Finland Oy 06.05.2015 MALMINETSINTÄLUVAN VUOSI- JA LOPPURAPORTOINTI KUVAILULEHTI Kohteen nimi: Jouhineva Raportin tekijä/tekijät: Riikka Taipale Malminetsintäluvan tunnus: 8397/1 Luvan haltija(t): Belvedere Resources Finland Oy Raportin tyyppi (vuosiraportti/loppuraportti): Loppuraportti Raportin otsikko: Tutkimustyöselostus Jouhinevan valtausalueella Kaiv. Rek. No 8397/1 vuosina 2009-2014 tehdyistä malmitutkimuksista. Tiivistelmä: The Jouhineva claim area locates some one kilometre to the SW of Rautio village in Kalajoki, Northern Ostrobothnia. 3,5 km west of the 49.78 hectare claim area lies Pahkamaa nature conservation area and in some eight km distance to the SE there is another conservation area, Iso Mällineva; both areas belong to the Natura 2000 network. Jouhineva was found in 1980, and has been studied by Outokumpu in the eighties and nineties as a multi-metal deposit. The most significant metals are copper, cobalt, gold and silver. Mineralisation is related with the Rautio batholith, which is known for its association with several metallic mineral occurrences. The mineralisation is hosted by intermediate to mafic volcanic rocks and forms three disc shaped ore bodies striking about 300 and dipping 70-90 SSW. The thickness of the ore bodies varies from 1 to 4,5 metres. Belvedere Resources Finland has performed rather limited amount of exploration activities on the property during the validity time of the claim. Field work includes minor rock sampling with nine collected and assayed hand samples. The historical drill hole data which represented several different coordinate systems was transferred to KKJ and this unified data was used to create 37 drill profiles and a 3D LeapFrog scene of the mineralisation. Sivumäärä: 7 Liitetiedostojen lukumäärä nimineen: 3 liitettä; 8397/1_2_21052015.xlsx, 8397_analyysitiedot_21052015_1.xls, 8397_analyysitiedot_21052015_2.pdf Kirjallisuusviitteet: Hirvas, H. & Huhta, P. 1982. Malminetsintää palvelevat maaperätutkimukset Raution alueella. Geologinen tutkimuslaitos. Raportti P 13.2.032. 6 s. Isohanni, M. 1984. Malminetsintätyöt Kalajoen Jouhinevalla vuosina 1978-1983. Outokumpu Oy, tutkimusraportti 001/2431/MAI/84. 12 s. Sandberg, E. 1985. Selostus valtausalueilla Petäjistö, Kivisaari ja Kivisaari 2 suoritetuista tutkimustöistä. Outokumpu Oy, tutkimusraportti 080/2431/EÄS/85. 2 s. Luvan haltijan yhteystiedot: Belvedere Resources Finland Oy Kummuntie 8 85560 Ainastalo Päiväys: 21.5.2015 Raportoijan allekirjoitus ja nimen selvennys: Riikka Taipale
Johdanto Raution kylä sijaitsee maanteiden7720 ja 774 risteyksessä hyvien kulkuyhteyksien varrella (Kuva 1). Kalajoen keskustaan on matkaa 23 kilometriä ja lähimmät kaupungit joista on lentoyhteys ovat Kokkola noin 70 kilometrin päässä sekä Oulu noin 140 kilometriä pohjoisen suuntaan. Molemmissa kaupungeissa on myös satama. Helsingin ja Kolarin välisellä rautatieyhteydellä olevat Ylivieskan ja Kannuksen rautatieasemat sijaitsevat molemmat 25 kilometrin säteellä Raution kylästä. Kuva 1. Valtausalueen sijainti merkittynä keltaisella tähdellä. Figure 1. The claim location marked with a yellow star. Valtaus sijaitsee vain noin kilometrin päässä Raution kyläkeskuksesta kaakkoon (Kuva 2). Valtauksen eteläpään läpi kulkee soratie ja valtausalueen sisällä risteilee ajopolkujen verkosto. Alueen keskiosassa on Outokummun vanha vedellä täyttynyt koelouhos.
Kuva 2. Jouhinevan valtausalue. Karttaan on merkitty keltaisin pistein myös käsinäytteiden ottopaikat. Figure 2. Jouhineva claim area. The map also shows the locations of taken hand samples which are marked as yellow dots. Valtausalueen omistus jakautuu yhdeksäntoista eri maanomistajan kesken. Yhteenveto maanomistajista on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Listaus Jouhinevan valtausalueen maanomistajista. Table 1. Jouhineva claim landowners. Valtauksen Lääni Kunta Kylä Tilan RN Tilan nimi Tilan Maanomistajan nimi nimi pintaala, ha Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-168 KIVISAARI 9.73 KIVISAARI TARMO MARTTI (1/3) Jouhineva Niemelä Kirsti Maarit (1/3) Jouhineva KAAKKO MARJA-LIISA (1/3) Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-29 AHOLA 0.05 Sipilä Anneli Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-39 OJAVAINIO 2.51 RÄIHÄ TARMO TAUNO JUHANI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-147 KARJAPELTO 3.06 RÄIHÄ TARMO TAUNO JUHANI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-166 HAAPASAARI 17.31 NIEMELÄ TAPIO KULLERVO Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-172 TARHALA 0.41 KALAJOEN KAUPUNKI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-179 KEVARI 5.06 PAANANEN ANITA ALINA Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-185 MATOPÖLLÖ 8.09 OKKONEN JAAKKO PÄIVIÖ Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-187 KELTAPÖLLÖ 9.25 FORS MAIJA-LIISA ja KARI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-188 KIVELÄ 4.36 FORS MAIJA-LIISA ja KARI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-189 MUSTASAARI 12.19 MUSTASAARI SEPPO KALERVO Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-1-194 Siltala 1.96 OLKKONEN ESKO PAAVO KALEVI (1/2) Jouhineva OLKKONEN ISMO ERKKI MATIAS (1/2) Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-3-50 KOIVULA 0.17 OJALA ERKKI PEKKA ja Marja-Leena Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-3-51 PIKKUTAIPALE 0.63 SIPILÄ OLLI ja Jouni Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-27-5 OJAVAINIO 0.94 FORS MAIJA-LIISA ja KARI Jouhineva Oulu Kalajoki RAUTIO 208-415-31-1 SIPILÄ 1.78 SIPILÄ OLLI ja Jouni Yhteensä 77.50 Valtausalueen lähistöllä on kaksi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa suojelualuetta; Pahkamaa, joka sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä alueesta länteen, sekä noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä kaakossa oleva Iso Mällineva (Kuva 3).
Kuva 3. Jouhinevan valtausalueen läheiset luonnonsuojelualueet. Figure 3. Nature conservation areas in the vicinity of Jouhineva claim. Outokumpu ja GTK ovat tehneet alueella ja sen ympäristössä laajamittaista malminetsintää useassa vaiheessa 1980-luvulta vuoteen 2006 saakka. Lukuisat tutkimusraportit löytyvät GTK:n ylläpitämästä raporttitietokannasta. Belvedere sai Jouhinevan valtausoikeudet huhtikuussa 2007. Yhtiön alueella tekemät maastotyöt rajoittuvat vähäiseen paljastuma- ja lohkare näytteenottoon. Raution alueen maaperästä on tavattu varmuudella vain viimeisen jäätikön virtauksen kerrostamaa moreenia. Jäätikkö on Jouhinevan alueella virrannut suunnasta 300-310. Pohjamoreeni alueella on pääasiassa runsaslohkareista hiekkamoreenia, josta on muodostunut erilaisia selänteitä. Selänteet ja niiden väliset laaksot ovat rantavoimien ja roudan vaikutuksesta pintaosistaan miltei lohkareikkoja. Nämä ovat siis syntyneet pohjamoreenin kivistä (Hirvas & Huhta 1982). Geologisesti kohde sijaitsee Raution batoliitin ja Raution liuskevyöhykkeen kontaktissa liuskeiden puolella. Liuskevyöhyke koostuu lähinnä puolipinnallisista ja pinnallisista vulkaanisista kivilajeista, joista vallitsevina ovat intermediaariset tuffit. Malmin isäntäkivinä ovat pääasiassa intemediaariset-mafiset vulkaniitit, jotka on tulkittu synnyltään puolipinnallisiksi. Muita isäntäkiviä ovat intermediaarinen tuffi ja mineralisaation luoteispäässä myös plagioklaasiporfyyri (Kuva 4). Mineralisaatiota ympäröi muuttuneiden kivien vyöhyke, jota luonnehtivat epidoottiutuminen, kvartsiutuminen ja karbonatiittiutuminen. Vanhoissa kairasydäntiedoissa on mainittu muuttumistuotteina myös graniitti (kalimaasälpä), kloriitti, talkki, serisiitti ja saussuriitti. Hiertyminen on usein voimakasta ja se on tuottanut myloniitteja ja breksioita. Parhaissa malmilävistyksissä on runsaasti sekundääristä kvartsia. Tavallinen esiintymistapa on juonina, joita malmimineraalit breksioivat. Mineralisaatio on rakenteiden kontrolloima siten, että se sijoittuu lähes pystyyn, noin 300-suuntaiseen siirrosvyöhykkeiden parveen. Malmi- ja muuttumismineraalit ovat sementoineet ruhjevyöhykettä. Mineraaliparageneesissa tavataan tärkeimpinä malmimineraaleina kuparikiisua, borniittia, kuparihohdetta, kobolttihohdetta, rikkikiisua ja arseenikiisua. Kuparihohde ja borniitti keskittyvät mineralisaation pintaosiin. Aksessorisena esiintyy tennantiittia, sinkkivälkettä, digenniittiä, kubaniittia, hematiittia, kultaa, ilmeniittiä,
hedleyiittiä, molybdeenihohdetta, scheeliittä ja hessiittiä (Isohanni 1984). Kuva 4. Jouhinevan alueen kivilajikartta (Sandberg, 1985). Figure 4. Bedrock map of Jouhineva (Sandberg, 1985). Suoritetut tutkimukset Kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä Jouhinevan alueelta on Belvederen valtausoikeuden aikana otettu yhdeksän vasaranäytettä, joiden sijainnit on esitetty kuvan 2 kartassa. Näytteiden analyysidata on liitteessä 1. Näyte numero 1 (eteläisin näyte) otettiin vanhaan koelouhintamonttuun kulkevan rampin kalliopaljastumasta. Näyte oli kvartsirikas ja sisälsi 3.1 ppm kultaa ja 0.36% kuparia. Loput kahdeksan näytettä kerättiin alueen luoteispäädystä. Kalliopaljastumien puutteessa näytteet otettiin alueella runsaina esiintyvistä kivikoista, joiden kivilajisto on
sangen yhdenmukainen ja todennäköisesti edustaa lähiympäristön kivilajistoa. Kaikki näytteet olivat kivilajiltaan alueelle tyypillistä felsistä plagioklaasiporfyyriä. Kullan pitoisuus nousi aavistuksen verran yli määritysrajan ainoastaan näytteissä 06 ja 07 (pohjoisimmat näytteet), joiden Au pitoisuudet olivat 0.02 ja 0.01 ppm. Kuparin suhteen anomaalisena näytteenä voidaan pitää niin ikään näytettä 06 122 ppm:n pitoisuudella. Näytteessä 04 volframipitoisuus nousi 370 ppm:n mutta muiden metallien osalta ei merkittäviä pitoisuuksien nousua havaittu. Näytteiden analyysitulokset ovat liitteenä olevassa taulukossa. Muut geologiset tutkimukset Esiintymän geologista mallintamista varten aiempien toimijoiden kairaustulokset koottiin GIS- ja 3Dmallinnusohjelmien hyväksymään muotoon ja kairaustiedot muunnettiin erilaisista paikalliskoordinaatistoista KKJ-koordinaatistoon (kuva 5). Käytettävissä oli tiedot 121 kairareiästä, jotka Outokumpu Oy kairasi vuosien 1980 ja 1998 välillä. Tietojen pohjalta valmistettiin 37 kairausprofiilia Discover-ohjelmalla, ja lopulta 3D-malli käyttäen LeapFrog mallinnusohjelmaa (kuva 6). Kairausprofiiilit toimitetaan oheisella levykkeellä. Kuva 5. Jouhinevan historialliset kairareiät. Figure 5. Historical drill holes in Jouhineva property.
Kuva 6. LeapFrog-ohjelmalla luotu malli Jouhinevan mineralisaatiosta katsottuna kaakosta päin. Figure 6. A LeapFrog scene created from the historical drill hole data. Mineralisation viewed from SE. Yhteenveto ja suositukset Laadituista kairausprofiilesta nähdään, että päämineralisaatio on avoin kulun suunnassa molemmista päistään. Mineralisaation jatkotutkimusten ensimmäiseksi vaiheeksi suositellaan kaakkois- ja luoteisjatkeiden testaamista pienellä kairausohjelmalla. Lisäksi rinnakkaisten mineralisaatioiden olemassaoloa on tutkittu kairaamalla harvakseltaan, joten joitain yksittäisiä reikiä päämineralisaation sivuille voisi kairata myös tässä tarkoituksessa. Lähteet Hirvas, H. & Huhta, P. 1982. Malminetsintää palvelevat maaperätutkimukset Raution alueella. Geologinen tutkimuslaitos. Raportti P 13.2.032. 6 s. Isohanni, M. 1984. Malminetsintätyöt Kalajoen Jouhinevalla vuosina 1978-1983. Outokumpu Oy, tutkimusraportti 001/2431/MAI/84. 12 s. Sandberg, E. 1985. Selostus valtausalueilla Petäjistö, Kivisaari ja Kivisaari 2 suoritetuista tutkimustöistä. Outokumpu Oy, tutkimusraportti 080/2431/EÄS/85. 2 s.
Sample No Easting Northing Type Rocktype Description Au Ag Al As Ba Be Bi Ca Cd Co Cr Cu Fe Ga K La Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb Sc Sr Th Ti Tl U V W Zn Sample from the Jouhinenva deposit. Traces of <0. Jouhineva 01 2511656 7107216 outcrop 5 51 0.3 <0.5 214 14 3640 2.56 0.1 1.3 178 1 0.37 26 130 <2 0.03 8 23 0.12 <10 107 10 43 Plagioclase Two angular to slightly rounded, moss-covered Jouhineva 02 2511641 7107554 boulder porphyry Plagioclase A 1 m3 rusty porphyry boulder. Some quartz Jouhineva 03 2511543 7107584 boulder porphyry Plagioclase 1 m3 boulder, slightly rounded. Quartz vein in Jouhineva 04 2511527 7107627 boulder porphyry Plagioclase Jouhineva 05 2511395 7107710 boulder Plagioclase Rusty quartz vein and pyrite. Some 0.5 m3 Jouhineva 06 2511348 7107797 boulder porphyry Plagioclase At least 10 m3 erratic porphyry boulder. Rusty Jouhineva 07 2511160 7107784 boulder porphyry Plagioclase Jouhineva 08 2511235 7107566 boulder Plagioclase Jouhineva 09 2511336 7107495 boulder Liite 1. Jouhinevan valtaukselta otettujen palanäytteiden sijainnit, kuvaukset ja analyysitulokset. Cu staining, quartz dominated sample. 3.1 3.4 1.67 1570 500 porphyry boulders with rusty coating. Possibly <0.01 <0.5 8.1 16 370 1.2 <2 3.3 <0.5 7 16 13 3.17 20 1.1 10 0.8 444 <1 3.28 2 550 <2 0.01 <5 6 459 <20 0.28 <10 <10 48 <10 39 blebs and growth of radial green amphibole. <0.01 <0.5 7.76 13 480 1.2 <2 2.8 <0.5 7 16 31 3.06 20 1.1 <10 0.8 432 <1 3.19 1 550 8 0.08 7 6 376 <20 0.27 <10 <10 48 <10 55 plg-porphyry. <0.01 <0.5 8.05 <5 310 1.7 5 3.6 <0.5 7 20 35 3.38 20 0.9 10 0.8 500 <1 3.29 2 540 2 0.12 <5 5 526 <20 0.27 <10 <10 46 370 49 porphyry Several m3 boulder. Quartz vein, epidote, rust. <0.01 <0.5 0.54 39 20 4.8 2 0.3 <0.5 1 10 8 0.87 <10 0.1 <10 0.1 141 1 0.17 <1 120 <2 0.01 <5 1 23 <20 0.03 <10 <10 7 10 6 boulder in the middle of an ancient shoreline 0.02 0.5 8.33 17 390 1.4 3 2.5 <0.5 6 23 122 3.02 20 1.2 10 1 276 <1 3.29 4 410 2 0.41 <5 8 486 <20 0.31 <10 <10 57 <10 38 cracks. 0.01 <0.5 8.42 59 280 7.8 2 3 <0.5 5 17 31 3.34 20 1.3 10 0.8 390 <1 3.12 1 590 <2 0.07 <5 6 519 <20 0.29 <10 <10 50 <10 40 porphyry Rusty quartz vein in plpf. <0.01 <0.5 7.69 15 390 1.1 <2 3 <0.5 10 17 72 3.21 20 1 10 0.8 500 1 3.12 1 520 5 0.19 <5 6 464 <20 0.26 <10 <10 47 <10 50 porphyry Mylonitized rusty porphyry. 0.1 m3 boulder. <0.01 <0.5 7.53 52 710 2.9 <2 2.1 <0.5 5 4 31 2.93 30 1 10 0.4 267 <1 3.63 <1 560 19 0.05 <5 13 347 <20 0.29 <10 <10 5 <10 59