Sosiaalilautakunta 23 25.04.2007 Kaupunginhallitus 537 03.12.2007 Sosiaalilautakunta 29 16.04.2008 VALTUUTETTU ARJA SAVOLAISEN YM. VALTUUSTOALOITE SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA NAANTALISSA 72/00.10/2007 7/08.01/2007 6/03.01/2007 SOSLTK 23 Valmistelija: Kari Virtanen Valtuutettu Arja Savolainen on valtuuston kokouksessa 26.2.2007 jättänyt 12 valtuutetun ja yhden varavaltuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän, jossa esitetään, että Naantalissa selvitetään sosiaalisen luottojärjestelmän käyttöönotto. Sosiaalikeskuksen sosiaalityön osastokokouksessa aloitteesta on keskusteltu. Aloitekirjelmä on esityslistan liitteenä (SOSLTK 25.4.2007). Johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen antaa valtuustoaloitteen johdosta seuraavansisältöisen lausunnon: Sosiaalista luototusta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2003. Lain mukaan sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ko. palvelun järjestäminen on vapaaehtoista toimintaa, ei lakisääteinen kunnan velvollisuus. Valtio osallistuu sosiaalisen luototuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin soveltamalla sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Sosiaalinen luotto voidaan perustellusta syystä myöntää henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä on luotonsaajalle annettava tiedot kunnan määrittelemistä sosiaalisen luoton perusteista. Velalliselta voidaan periä kohtuullinen vuotuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain 12 :n tarkoitettu viitekorko. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntäminen ei saisi olla sosiaalisen luoton myöntämisen este. Pienituloisten ja vähävaraisten henkilöiden tilannetta voidaan helpottaa sosiaalisen luototuksen avulla, sillä se tarjoaa laajemmin kuin toimeentulotukimahdollisuuden ehkäistä ja korjata toimeentulo-ongelmia. Sosiaalista luottoa ja esimerkiksi ehkäisevää toimeentulotukea saattaa joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista myöntää yhtäaikaisesti, jotta
voidaan vaikuttaa taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja toisaalta voidaan seurata henkilön tai perheen taloudellista selviytymistä pitkäaikaisesti ja tukea tarvittaessa antamalla taloudellista ohjausta ja neuvontaa sekä muuta psykososiaalista apua. Henkilön tai perheen kokonaistilanteen selvittämisen ja tarkoituksenmukaisen ratkaisun kannalta tiivis yhteistyö sosiaalitoimen ja talous- ja velkaneuvonnan kanssa on välttämätöntä. Sosiaalista luototusta järjestettäessä kunnan tulee määritellä sosiaalisten luottojen perusteet, käytettävissä olevan pääoman, millaisiin tarkoituksiin sosiaalista luottoa myönnetään, luoton myöntämisen esteet, koron määräytymisen periaatteet, yleinen yläraja myönnettäville luotoille, laina-ajan maksimipituus jne. Kunta voi varata luottopääoman vuosittain talousarvioonsa ja säädellä luottopääomansa riittävyyttä ja tasapuolista jakautumista. Jatkossa luottoja voidaan myöntää kertyvän pääoman puitteissa sen mukaan, kuinka myönnettyjä luottoja maksetaan takaisin. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut seurantatutkimuksen sosiaalisten luottojen takaisinmaksusta (STM julkaisuja 2004:14). Tiivistetysti voidaan sanoa, että kaikissa kunnissa korkotuotot olivat suuremmat tai selvästi suuremmat kuin luottotappiot. STAKES suorittaa kyselyn kaikissa kunnissa vuoden 2007 aikana, kyselyn tarkoitus on kartoittaa tilannetta sosiaalisen luototuksen osalta, missä järjestetään tällä hetkellä, missä suunnitellaan käyttöönottoa jne. Tällä hetkellä Lounais-Suomessa ei ole kuntia, jotka järjestävät asukkailleen sosiaalista luototusta. Lähimmät kunnat, joissa kyseistä toimintaa järjestetään, ovat Eura ja Hämeenlinna. Naantalin kaupunki on aikaisemmin käsitellyt sosiaalista luototusta hallintoelimissään. Kaupunginhallitus kokouksessaan 11.10.2004 esitti lausunnossaan, joka käsitteli lasten ja nuorten sekä vanhusten palveluja Turun seutukunnassa, että selvitetään mahdollisuutta perustaa seudulle palveluyksikkö, jossa olisi velkaneuvonnan, sosiaalisen luototuksen, sosiaaliasiamiehen, potilasasiamiehen, yleisen edunvalvonnan ja elatusturvan palvelut. Kaupunginhallitus kokouksessaan 12.9.2005 antoi lausunnon sosiaalialan tukipalveluyksikköselvityksen mukaisten palveluiden järjestämisestä. Lausunnossa otettiin kantaa Turun seudun sosiaalialan tukipalveluyksikön perustamiseen. Kaupunginhallitus mainitsi lausunnossaan, että mikäli ko. palvelu toteutetaan, niin seutuyhteistyönä esimerkiksi velkaneuvonnan palvelujen yhteydessä. Sosiaalinen luototus palvelumuotona edellyttää asiaa hoitavan henkilön/henkilöiden perehtymistä ja kouluttautumista asian hoitamiseen. Tiivis yhteistyö talous- ja velkaneuvonnan kanssa on välttämätöntä. Naantalin sosiaalitoimessa on viranhaltijoiden kohdalla ollut vaihtuvuutta, ja on edelleen, joka seikka aina tuo lisäpainetta jo nykyistenkin peruspalveluiden järjestämisessä asukkailleen. Yhteispalvelupiste Pointti on juuri saamassa jalansijaa palvelurakenteessa, oma asiakaspalvelun kehittäminen -hanke vaatii jokaiselta sosiaalityön parissa toimivalta henkilöltä panostusta työnsä kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden kanssa.
Parhaillaan on meneillään selvitystyö Saaristokaupunki-hankkeen parissa. Naantalin aikaisemmat päätökset sosiaalisen luototuksen järjestämisessä korostavat seutukunnan kuntien yhteistyötä. Näillä perusteilla, valmiudet sosiaalisen luototuksen käyttöönottoon eivät ole tällä hetkellä parhaat mahdolliset. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää antaa johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtasen lausunnon sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Naantalissa. Lisäksi lautakunta toteaa, että valtuutettu Arja Savolaisen ym. valtuustoaloite on tullut käsitellyksi. SOSIAALILAUTAKUNTA: KH 537 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen 27.11.2007: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaalilautakunta suhtautuu myönteisesti sosiaaliseen luototukseen ja sen mahdollistaminen tulee selvittää keväällä 2008. Kaupunginhallitus on 5.3.2007 lähettänyt aloitteen sosiaalikeskukselle ja kaupunginkamreerille "valmisteltavaksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten". Edelleen kaupunginhallitus teki TA2008:n käsittelyn yhteydessä pöytäkirjamerkinnän "vuonna 2008 tulee selvittää sosiaalisen luototuksen käyttöönoton mahdollisuus ja rahoitus laajemmin, niin Naantalin, yhteiskunnan, kuin asiakkaan kannalta katsottuna". Olen tutustunut asiaan sosiaali- ja terveysministeriön nettisivujen materiaalin pohjalta (osoite http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/sospa/shluo/index.htx). Kyseisillä sivuilla on useita julkaisuja aiheesta. Lisäksi olen saanut Hämeenlinnan kaupungilta hakemusasiakirjat sekä lainasopimusmallin. Esityslistan mukana jaettu oheismateriaali: Hämeenlinnan hakemus ja lainasopimus Aineiston perusteella voi päätellä, että toimintamuoto on hyvinkin vaativa. Sosiaalisen luototuksen tavoitteena on ministeriön mukaan tuoda vaihtoehtoinen tapa tukea asiakasta, mutta tästä vaihtoehdosta ei saa tulla viimesijaisen toimeentulotuen korvike, missä helposti luovutaan takaisinperinnästä. Tällaisten asiakkuuksien seulominen on varmasti vaativa toimenpide ja edellyttää ainakin Hämeenlinnan mallien mukaan melkoista dokumentaatiota ja sen läpikäymistä. Vaativuudesta todistanee myös se, että vain harva kunta on ottanut sen käyttöön. Hämeenlinnan ao. viranhaltijan kokemus asiasta on myönteinen.
Hämeenlinnan asian käytännön hoidosta lyhyt kuvaus: yhteistyökumppanina kaupungin rahatoimisto, jossa tehdään sopimuksen liitteeksi takaisinmaksutaulukot eräpäivineen, summineen myös suoritusten seuranta on rahatoimistossa maksamattomista eristä ilmoitetaan heti sosiaalikeskukselle sopimus perustuu aina suoraveloitukseen eli eriä ei laskuteta erikseen (asiakas toimittaa suoraveloitusvaltakirjan pankkiin ja hänen tililtään veloitetaan sopimuksessa mainittuna päivämääränä kuukausimaksuerä) luotto maksetaan ulos velkojen maksuna suoraan velkojille, ei koskaan asiakkaalle itselleen Ministeriön julkaisujen joukossa on Juhani Iivarin selvitys sosiaalisten luottojen takaisinmaksusta, minkä tiivistelmä ohessa: "Tutkimus sosiaalisten luottojen takaisinmaksusta osoitti, että takaisin maksamattomia oli lainansaajista 6,1 prosenttia. Mutta heistäkin suurin osa oli maksanut luottojaan takaisin jonkin aikaa ja totaalisesti takaisin maksamattomia (eivät maksaneet erääkään) oli vain 1,5 prosenttia lainansaajista. Tästä syystä luottotappiot lainakannasta muodostivat vain 2,5 prosentin osuuden. Kiinnostava havainto oli myös se, että korkotuotot olivat kaikissa kunnissa suuremmat tai selvästikin suuremmat kuin luottotappiot, puolitoista, jopa kaksinkertaiset luottotappioihin verrattuna. Helsingin suuressa massassa korkotuottojen osuus oli 179 000 samaan aikaan kun luottotappiot olivat 101 000. Helsingin osalta voidaan jo puhua järjestelmän tietyntasoisesta kustannuskompensaatiosta. Toisaalta, vaikka takaisin maksamattomien määrät eivät ole lisääntyneet, moitteettomasti maksavien määrät ovat vähentyneet selvästi kokeilun alkuvaiheeseen verrattuna. Painotus on siirtynyt maksujen myöhästymistä sallivaan suuntaan. Samaan aikaan vapaakuukausia käytetään yhä useammin korjauskeinona. Myös laina-aikojen pidentämisistä on tullut merkittävä keino lainan takaisinmaksusta selviytymisessä. Riskitekijät liittyvät selvästi lainansaajan taloudelliseen ponnistuspohjaan takaisinmaksun toteutumisessa: lainan määrän ja laina-ajan pituuden kasvaessa takaisinmaksu vaikeutuu. Myös toimeentulotuen käyttö ennen luoton saamista ja saadun toimeentulotuen määrän kasvaminen merkitsee heikentyvää ennustetta suoriutua maksuohjelmasta. Myös luoton kohteella on selvästi merkitystä takaisinmaksun onnistumiseen: riskit kasvavat kun kyseessä on vanhojen velkojen tai erityyppisten rästien luototus. Samoin pidentyvä työttömyys tai työhistorian lyhytkestoisuus liittyvät kiistattomasti takaisinmaksusta
SOSLTK 29 Valmistelija: Kari Virtanen selviytymiseen. Vaikka - kuten edellä todettiin - toimeentulotuen käyttö ennen luoton saamista ennusti maksuvaikeuksia - tutkimus tuotti yllätyksen siinä, että se kuitenkin osoitti toimeentulotukea saaneiden selviytyneen yleisesti ottaen luoton takaisinmaksusta paremmin kuin toimeentulotukea käyttämättömät henkilöt. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen luototuksen järjestelmä on toimiva, mutta tähdentää entistä huolellisemman lainoituksen harkinnan ja henkilökohtaisen seurannan tarvetta. Pelkkä maksukyvykkyyden arviointi ei riitä. Myös maksuhalukkuutta tulisi pystyä arvioimaan entistä enemmän. Tämä tehtävä näyttää onnistuvan paremmin pienissä kunnissa, joissa sosiaalityöntekijät tuntevat asiakkaansa henkilökohtaisesti." Iivarin selvityksen perusteella voidaan päätellä, että järjestelmän hallinto on erittäin raskas, varsinkin, jos se johtaa Iivarin esittämällä tavalla lukuisiin pieniin muutoksiin lainan hoitoaikana - kustannukset / toimenpide ovat korkeat eikä niitä voida laskuttaa, mikä johtanee hyvin nopeasti siihen, että saatu korko ei enää kata todellisia kustannuksia. Toisaalta kyse on kuitenkin sosiaalitoimeen kuuluvasta vapaaehtoisesta tukimuodosta, joka toimeentulotuen vaihtoehtona voi pääoman takaisinsaannin vuoksi olla hyvinkin kannattava. Käsitykseni mukaan myönnettävät lainat olisi kirjattava antolainoihin ja niiden lyhennykset antolainojen lyhennyksiin eli rahoitusosaan, samoin korkotuotot. Määrärahat voitaisiin ottaa vuosittain talousarvioon meno- ja tuloarvioina kuten muissakin toiminnoissa. Koska toiminta kuitenkin näyttää olevan varsin harvinaista eikä siitä tässä vaiheessa pystytä esittämään minkäänlaisia volyymiarvioita, esitän perusteellisen selvitystyön tekemistä ennen päätöksentekoa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee sosiaalilautakunnan ja kaupunginkamreerin lausunnot tiedoksi ja antaa sosiaalikeskuksen tehtäväksi selvittää 31.5.2008 mennessä muiden kuntien esimerkkien pohjalta tarvittavia voimavaroja ja määräraha-arvioita sekä käytännön menettelytapoja. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Rauman sosiaalisen luototuksen kokeilu
Lähialueen kunnista Rauman kaupunki on käsitellyt sosiaalista luototusta. Rauman kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.3.2008 päättänyt, että sosiaalinen luototus otetaan käyttöön kuluvan vuoden aikana kahden vuoden kokeiluna. Raumalla on päädytty menettelyyn, jonka mukaan palvelun vaatimana lisäresurssina yksi sosiaaliohjaaja arvioi ja valmistelee sosiaalista luototusta koskevat asiat yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden kanssa. Sosiaalitoimi on yhteistyössä kaupungin talousosaston kanssa, mm luoton taksinmaksun seurannan. Raumalla luototukseen sidottu pääoma on 200 000 euroa, luoton määrä 200-5 000 euroa, korko kiinteä 4 % tai alempi jos korkolain 12 :n mukainen viitekorko on 4,00 % alhaisem pi. Sosiaalisen luototuksen hoitamiseen palkataan yksi henkilö. Rauman mallin mukaisen asukaskohtaisen euromäärän perusteella Naantalin tulisi varata luototukseen 100 000 euroa ja palkata uutena resurssina 50 % työntekijän työpanos luototusasioiden hoitoon. Lisäksi tulee laskea kus tannuksiksi muun henkilökunnan työpanos rahatoimessa ja sosiaalitoimes sa. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida mahdollisten tapausten lukumäärää. Mitä on sosiaalinen luototus? Sosiaalista luototusta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2003. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ko. palvelun järjestäminen on vapaaehtoista toimintaa, ei lakisääteinen kunnan vel vollisuus. Naantalin aikaisemmat lausunnot sosiaalisen luototuksen järjestämisestä puoltavat toiminnan hoitamista seutukunnallisesti talous- ja velkaneuvonnan yhteydessä. Näin hoidettuna sosiaaliseen luototukseen satsattava panostus ulottuisi laajemmalle väestönosalle ja samalla toiminta tulisi ammatillisemmaksi. Sosiaalisen luototuksen hoitaminen Sosiaalisen luototus on yksi sosiaalityön työväline. Aikaisemmasta selvityksestä voidaan todeta, että taloudellisen maksukyvyn arvioinnin ja selvityksen lisäksi, tulee asiaa hoitavalla henkilöllä olla kykyä arvioida myös maksuhalukkuutta sekä selvittää velkojen syntymiseen vaikuttaneita olosuhteita. Perehtyminen aiheeseen ja lisäkoulutus on välttämätöntä. Koulutusta aiheeseen ei liiemmälti ole viime aikoina ollut saatavilla, käytännössä se edellyttää tutustumista niiden kuntien toimintaan, jotka kyseistä palvelua järjestävät. Jotta käytännön toteutus ei olisi riippuvainen vain yhden henkilön osaamisesta, jolloin palvelun toteuttaminen on haavoittuva, niin useamman viranhaltijan tulee olla riittävästi perehtynyt aiheeseen ja sen käytännön toimeenpanoon. Sosiaalisen luoton hakeminen
Tarvittavat hakemuslomakkeet ja muut asiakirjat tulee olla mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset. Määriteltävä on myös miten sosiaalista luottoa haetaan. Sosiaalisen luoton päätös Etukäteen on vaikea arvioida kuinka paljon sosiaalisen luoton hakemuksia tulisi kun toiminta alkaa. Jokainen hakemus pitää asianmukaisesti käsitellä, pyytää lisäselvityksiä usein montakin kertaa, katsoa täyttyykö luoton myöntämisen perusteet ja tehdä sen jälkeen päätös. Viranhaltijan sosiaalisesta luototuksesta tekemästä päätöksestä on tyytymättömällä asiakkaalla oikeus vaatia asian käsittelyä lautakunnassa, jonka päätöksestä edelleen asiakas voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Jotta muutoksenhakuelimet pystyvät perustelemaan ratkaisunsa, kunnan tulee riittävän tarkasti määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet, samaten perusteet, joilla sopimus voidaan irtisanoa. Sosiaalinen luotto on täytäntöönpantavissa ulosottoteitse. Hämeenlinnan kaupungin järjestämä sosiaalinen luototus Hämeenlinnan kaupunki on viime vuonna myöntänyt sosiaalista luottoa 25 000 euron verran, asukkaita 48 000. Hämeenlinnan sosiaalinen luototus on liitetty talous- ja velkaneuvontaan. Myönnettävän luoton määrä on 250-5 045,64 euroa, perittävä korko on 12 kuukauden EURIBOR ilman asiakaskohtaista marginaalia. Mikäli Naantalin kohdalla käytettäisiin samaa asukaskohtaista lukua, niin sosiaalisen luoton pääoma vuodessa olisi runsaat 7 200 euroa. Toiminnan jatkuessa vuosittain, seuraavien vuosien luototus myönnetään luottojen takaisinmaksulla kertyneillä varoilla. Mikäli sosiaalisen luototuksen pääoma on em suuruinen, mahdollisuus tehdä myönteisiä ratkaisuja on hyvin rajallinen, jolloin ko toiminta ei koske vuositasolla kovinkaan montaa henkilöä tai perhettä. Käytetyn panostuksen määrä suhteessa tuotokseen on epätaloudellinen. Suuri ajankäyttö ja muu panostus kohdistuu näin ollen turhan pieneen osaan kunnan asukkaita. Sosiaalisen luototuksen järjestämisen suunnittelu Luototuksen aloittaminen alussa edellyttää toiminnan suunnitteluvaiheessa usean henkilön runsasta ajankäyttöä, suurin panostus on jatkossa hakemusten käsittelyn vaatima selvitys ja muu päätöksentekoa edeltävä aika. Etukäteen pitää hoitaa perehtyminen asiaan, toteutus, menettelyt, kirjanpito, lomakkeet, tiedotus, yhteistyötahot, koulutus jne. Luototuksen aloittaminen edellyttää esimerkiksi 10 000 euron varaamista kyseiseen tarkoitukseen. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, niin kunnan velvollisuus on määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen kuntakohtaiset perusteet. Perusteissa tulisi määritellä esimerkiksi: sosiaalisiin luottoihin kunnassa käytettävissä oleva pääoma kenelle ja millaisiin tarkoituksiin luottoa kunnassa myönne tään
luoton myöntämisen esteet luoton koron määräytymisen periaatteet yleinen yläraja myönnettäville luotoille laina-ajan maksimipituus miten luottoa haetaan miten asiakkaita ohjataan jaettavissa olevan pääoman tilapäi sesti loppuessa kuinka luototustoimintaan liittyvä taloudellinen neuvonta ja ohjaus järjeste tään sosiaalisen luoton perintäkäytäntö. Sosiaalisen luototuksen käyttöön otto vaatii henkilökunnan osalta: henkilöstön kouluttamista taloudellinen ohjaus ja neuvonta-koulutus toimivallan delegoimista tehtävänkuvien muuttamista lisähenkilökuntaa (etuuskäsittelijä, sosiaaliohjaaja). Aikuissosiaalityön työryhmän työtilanne Aikuissosiaalityön työryhmään kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja toimistosihteeriä sekä erityistyöllistämispiste Pointin ja päiväkeskus Tuulentuvan henkilöstö. Vuoden 2009 alusta tapahtuva kuntaliitos aiheuttaa sosiaalityössä lisäpaineita palvelujen järjestämisessä. Nykyistenkin lakisääteisten palvelujen mahdollisimman joustava tuottaminen uusille Naantalin asukkaille on vaativa prosessi. Uusien toimintatapojen, yhteistyön omaksuminen uudessa toimintaympäristössä vaatii kaikilta osallistujilta vahvaa sitoutumista ilman uusiakin palvelumuotoja. Nykyisetkin palvelut pitää hoitaa ilman että palvelun tasoa heikennetään ottaen huomioon mm vuoden 2008 alusta tullut toimeentulotukilain 14 a, joka asettaa kunnille velvoitteita asioiden viivytyksettömään käsittelyyn ja henkilökohtaiseen keskusteluun määräajassa. Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt. Vuoden 2009 alusta muodostuva kuntaliitos vaatii aikuissosiaalityön työryhmältä lisätyötä ja panostusta kuntalaisten lakisääteistenkin palvelujen järjestämiseen määräaikana ja kuntalaisten tarpeiden mukaisina. Aikuissosiaalityön työryhmällä alkaa tänä vuonna Myötätuuli- päihdetyön kehittämishanke ja se jatkuu vuoden 2009 loppuun. Lisäksi edelleen työstetään erityistyöllistämispiste Pointin työn jatkumista. Pakolaisten vastaanottamissopimusta valmistellaan niin, että pakolaisia otetaan vastaan vuoden 2009 alusta vuosittain.
SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan, että sosiaalinen luototus oikein kohdennettuna on hyvä väline määrätynlai sen perheen taloudellisen tilanteen selventäjänä että sosiaalisen luototuksen järjestämiseen ei tässä vaiheessa ryhdytä, koska vuoden 2009 alusta tulevan kunta liitoksen, erityistyöllistä misen ja päihde palvelujen kehit tämishankkeiden sekä valmisteltavana ole van pakolais ten vastaanoton työmäärät lakisääteisten palvelujen li säksi vaa tivat aikuissosi aalityön työryhmältä erittäin paljon sosiaalisen luototuksen järjestäminen selvitetään keväällä 2010. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.