Mynämäen kunnanhallitus Mynämäen kunnanhallitus on..2013 kokouksessaan hyväksynyt alla olevan vastineen. KAAVAN LAATIJAN VASTINE MYNÄMÄEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN KORTTELISSA 501 (1201) Kaavan edettyä ehdotusvaiheeseen pyydettiin viranomaisilta uudet lausunnot, joihin laaditut vastineet ovat ohessa. Kaavaehdotus (pvm. 20.8.2012) on ollut MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti nähtävillä 10.9. 9.10.2012. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos 17.9.2012 (tiivistelmä): Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusviranomainen on tutustunut kaavahanketta koskeviin asiakirjoihin eikä sillä ole toimialaansa kuuluvaa huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Ei kommentoitavaa. Varsinais-Suomen liitto 24.9.2012 (tiivistelmä): Varsinais-Suomen liitto toteaa, että vaikutukset kulttuuriin tulee nähdä laajempana kokonaisuutena. Tällöin ratkaistavaksi tulevat mm. vaikutukset kulttuuriympäristöön. Rakentamisen ohjaaminen määräyksiin liitetyillä rakentamistapaohjeilla on hyvä tapa varmistaa muodostuvan ympäristön laatua. Kaavaehdotukseen liitetystä havainnekuvasta ilmenee, että kortteliin on sovitettavissa kolmikerroksisien rakentamisen lisäksi kaksikerroksista rakentamista. Juridiseen kaavakarttaan tätä massoittelumahdollisuutta ei ole kuitenkaan sisällytetty. Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että rakennusoikeuden määrän tulee ilmentää tavoitetta alueen hienovaraisesta täydentämisestä olemalla oikeassa suhteessa keskustan aluetehokkuuteen. Rakennusoikeuden jakamisessa tulee myös varmistaa maaomistajien tasapuolinen kohtelu. Rakennusoikeuden madaltaminen luonnoksen IV kerroksesta ehdotuksen III kerrokseen ja sen riittävyys toimenpiteiksi sovittaa korvaava uudisrakentaminen kulttuuriympäristöllisesti merkitykselliseen kaupunkinäkymään jää täten perustelematta. Kolmikerroksisen rakentamisen luonteen aiheuttamaa muutosta kaupunkikuvassa voi arvioida tarkastelemalla selostukseen liitettyä valokuvanäkymää Virastotieltä kirkon suuntaan (kuva 4), jossa näkyy hyvin nykyisten rakennusten ja kirkon suhde. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavamuutos on kulttuuriympäristön vaikutusten arvioinnin osalta jäänyt keskeneräiseksi. Vaikutusten arviointia keskusta- ja torialueen ympäristöön on tarkennettu ja kaavaratkaisua havainnollistavaa materiaalia on täydennetty. Lisäksi rakennusoikeuden määrää on vähennetty tontilla 1. Kunnantaloa palvelleen tontin koko on 4519 m². Tehokkuusluvun ollessa 0.7 muodostuu rakennusoikeudeksi 3163 kem². Rakennusmassojen porrastamisen periaate on tarkennettu kaavaan. Itä-länsisuuntainen, III-kerroksinen massa muodostaa rakennusmassa selkäosan. Kaksikerroksiset siipiosat sijoittuvat siten, että niiden päädyt suuntautuvat Virastotielle. Rakennusmassojen keskelle jää sisäpiha asukkaiden käyttöön. Massojen ulkoseinät muodostavat julkista tilaa mm. torialueen suuntaan. Kaavan mahdollistama ra-
kentamisen mittakaava on sovitettu nykyiseen aluerakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sitä täydentäen ja eheyttäen. Fortum Sähkönsiirto Oy 9.10.2012 (tiivistelmä): Alueen verkostokartta on oheisella karttaliitteellä. Torialueella sijaitsee 2001 rakennettu jakelumuuntamo. Esitämme sille kaavaan varausmerkintää oheisen liitekartan mukaisesti. Torin alueella sijaitsee myös useita maakaapeleita oheisen karttaliitteen mukaisesti, joille esitämme kaavaan johtoaluevarausmerkintää. Muuntamon ja kaapeleiden sijoituksen mahdollistava kaavamääräys on täydennetty kaavaan. Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 22.10.2012 (tiivistelmä): ELY -keskus toteaa, että yleiskaava ei tue kaavaratkaisua, kun julkisten palvelujen alueelle (PY) on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Kaavaselostukseen on tarpeen liittää perustelut voimassa olevasta yleiskaavasta poikkeamiseen. ELY -keskus tuo esille, että kaava-aineiston lähtökohdista puuttuu purettavaksi ajateltujen rakennusten osalta kulttuurihistoriallinen arvio, jota ei voi korvata selostuksessa esitetyllä kuntoarviolla. Kaavaselostuksessa todetaan, että valmisteluvaiheessa AL -rakennuspaikan osalta tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Näitä ei ole esitetty kaavaselostuksessa. Viranomaisneuvottelussa oli esillä valokuvasovitteita, joita myöskään ei ole liitetty kaavaselostukseen. Kaavaehdotukseen liittyy havainnepiirros, jossa AL -rakennuspaikalle on sijoitettu III-, II- ja I-kerroksisia rakennusmassoja. Kaavakartalla on kuitenkin osoitettu koko rakennuspaikalle kerrosluku III. ELY -keskus korostaa, että havainnepiirroksen on tarkoitus vastata kaavaratkaisua ja siinä on tarpeen esittää kaavan sallima maksimirakennusoikeus. Vaikutusten arvioinnin kautta tulee määritellä rakennusmassan ympäristöön sopivat enimmäiskorkeudet ja osoittaa ne kaavakartalla (esimerkkejä opaskirjan 12 sivuilla 89-90). Myös AL -rakennuspaikan komeiden puiden säilyminen on mahdollista varmistaa kaavamerkinnällä (esimerkkejä opaskirjan 12 sivuilla 165-167). ELY -keskus toteaa, että kaava-asiakirjoihin tulee liittää havainnollistavaa aineistoa varsinkin, kun kyseessä on vaikutukset valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Viranomaisneuvottelussa tuli muun muassa esille tarve havainnollistaa hankkeen vaikutuksia kaavaselostuksen valokuvan 4 suunnasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksen lähtökohdissa ja tavoitteissa on tuotu esille Mynämäen Pyhän Laurin kirkon läheisyyden huomioon ottaminen suunnittelussa. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan tämän tavoitteen toteutuminen ei ole asiakirjoista nähtävissä. Kaavaselostuksessa esitetty vaikutusten arviointi ei vastaa tarkoitustaan. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee varmistua siitä, että korttelialueeseen ei sisälly maantien tiealuetta. Hiljakkoin toteutetun Keskuskadun (Mynämäki - Vehmaa maantie 1950) parantamisen yhteydessä tiealueen rajaus on saattanut muuttua aikaisemmasta. Tietoimitus saattaa olla vielä kesken. Kaavaehdotuksessa on palolaitoksen alue osoitettu aluevarauksella YL-1 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Ympäristöministeriön opaskirjan 12 Asemakaavamerkinnät ja - määräykset (sivu 64) mukainen aluevarausmerkintä olisi ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Kaavoittajan vastineiden lisäksi kaavatyön aikaiset lausunnot ja muistiot sekä seurantalomake on tarpeen liittää kaavaehdotuksen asiakirjoihin.
Asemakaavaa hyväksyttäessä on katsottava, että kaavan pohjakartta on ajan tasalla ja kaavakartalla tulee olla merkintä pohjakartan hyväksymisestä. Edellä lausunnossa esitetty on tarpeen ottaa huomioon kaavaehdotusta kehitettäessä. Erityisestä kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi on kaavaehdotuksessa jäänyt puutteelliseksi. Myös kaavaselostus on tarpeen täydentää sisältämään MRA 25 :n mukaiset seikat. Kaavaselostukseen on täydennetty asemakaavamuutoksen perusteluja ja suhdetta voimassa olevaan osayleiskaavaan. Asemakaavamuutoksen kohteena olevassa korttelissa toteutetaan osayleiskaavaa tarjoamalla mahdollisuudet yksityisille ja julkisille palveluille sekä asumiselle. Julkisen hallinnon tiloja on paloaseman rakennuksessa. Virastotalo on tyhjillään ja teknisen toimiston toiminnot ovat siirtyneet pois alueelta. Asemakaavan muutoksella tarkennetaan yleispiirteisesti maankäyttöä ohjaavaa osayleiskaavaa alueella tapahtuneiden muutosten johdosta. Kokonaisuutena ja laajemmin tarkasteltuna korttelia koskeva kaavamuutos tukee keskustaan sijoitettavia hallintoa ja palveluja osoittaen alueelle myös keskusta-asumista. Mynämäen kunnassa on ehdotusvaiheessa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2009 valmisteluvaiheen kuulemista varten. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1), joka on määritelty yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi. Voimassa oleva keskustan osayleiskaava (1997) juridisena kaavana ohjaa asemakaavoitusta, mutta asemakaavatasolla on tarkoituksenmukaista valmistautua uuden osayleiskaavan mukaiseen maankäyttöön. Asemakaavan muutos noudattaa vireillä olevaa osayleiskaavaa vastaamalla siinä määriteltyihin aluevarauksiin ja kunnan tahtotilaan. Entisen kunnanviraston ja teknisen toimiston rakennuksista on tehty rakennusinventointi, joka on kaavan liitteenä. Kaavaselostukseen on myös tarkennettu muuta kunnan virastotalon tonttia koskevaa päätöksentekoa ja rakennuskannan selvitystyötä kustannusvaikutuksineen. Kaavan tavoitteita, vaikutusten arviointia lähialueen ympäristöön ja kaavaratkaisua havainnollistavaa materiaalia on täydennetty. Muun muassa havainnepiirros ja kaavakartan merkinnät on yhdenmukaistettu tarkemmin. Kaavamääräyksiä on täsmennetty kasvillisuuden, istutusten sekä säilytettävien puiden osalta. Lisäksi rakennusoikeuden määrää on vähennetty tontilla 1. Kunnantaloa palvelleen tontin koko on 4519 m². Tehokkuusluvun ollessa 0.7 muodostuu rakennusoikeudeksi 3163 kem². Rakennusmassojen porrastamisen periaate on tarkennettu kaavaan. Itä-länsisuuntainen, III-kerroksinen massa muodostaa rakennusmassa selkäosan. Kaksikerroksiset siipiosat sijoittuvat siten, että niiden päädyt suuntautuvat Virastotielle. Rakennusmassojen keskelle jää sisäpiha asukkaiden käyttöön. Massojen ulkoseinät muodostavat julkista tilaa mm. torialueen suuntaan. Keskuskadun maantien alueen rajaus on tarkennettu maanmittauslaitokselta saaduin tietoimituksen koordinaatein. Palolaitoksen rakennuspaikan kaavamerkintää on tarkistettu lausunnon perusteella. Y-merkintä sallii monipuolisemman maankäytön, esim. kunnan hallintotilojen sijoituksen alueelle palolaitoksen ohella. Kaava-aineistoon on täydennetty lausunnot, vastineet, viranomaisneuvottelun muistio sekä seurantalomake (kaavan hyväksymisen jälkeen). Kaavakartalle on lisätty pohjakartan tietoruutu.
Varsinais-Suomen Maakuntamuseo 12.3.2012 (tiivistelmä): Kaava-aineisto ei sisällä vaihtoehtotarkasteluja. Kunnan entisten virastorakennusten paalutuksen huonoa kuntoa esitellään kyllä, mutta minkäänlaista suunnitelmaa tai edes kustannusarviota rakennusten uudelleenpaalutuksesta ei esitetä. Myöskään kunnan toimitilojen tilannetta ja jatkosuunnitelmia ei kaavamateriaalissa käsitellä, kunnanvirasto toimii tällä hetkellä ainakin osittain pankin tiloissa. Kuntalaisten etu on, että kunnan palvelut tulevaisuudessakin sijaitsisivat kunnan keskustassa. Kaavaselostukseen sisältyy Rakennustapaohjeet, joissa annetaan sanallisia, toistensa kanssa ristiriidassakin olevia ohjeita, joiden perusteella on mahdotonta arvata, minkälaisia rakennuksia paikalle nousee. Ohjeissa todetaan mm., että Rakennuksen arkkitehtuuri tulee olla konstailematonta, selkeälinjaista ja modernia. Seuraavassa kappaleessa todetaan: Julkisivupinnossa tulee toteuttaa sisäänvetoja ja ulostyöntöjä siten, että julkisivupinnat muodostavat elävän kokonaisuuden. Lisäksi ohjeissa neuvotaan käyttämään Pyhän Laurin kirkon värimaailmaa ja julkisivujen puupinnoissa valkoista rappausta. Ohjeissa esitellään myös, että rakennusten tulee olla puupintaisia ja niiden tulee väritykseltään sopeutua ympäröivään rakennuskantaan. Varsinaisissa kaavamääräyksissä ei rakennustapaa ohjeisteta millään lailla. Kaava on osayleiskaavan vastainen ja se on selvitystensä osalta puutteellinen. Myös kaavan määräykset ovat niin puutteelliset, että kaava ei millään lailla varmista Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön välittömässä läheisyydessä tapahtuvan rakentamisen soveltumista mainittuun ympäristöön. Kaavan tavoitteita, vaikutusten arviointia lähialueen ympäristöön ja kaavaratkaisua havainnollistavaa materiaalia on täydennetty. Muun muassa havainnepiirros ja kaavakartan merkinnät on yhdenmukaistettu tarkemmin. Rakennustapaa ohjaavia määräyksiä on täsmennetty ja selkeytetty asemakaavamääräyksiin. Entisen kunnanviraston ja teknisen toimiston rakennuksista on tehty rakennusinventointi, joka on kaavan liitteenä. Kaavaselostukseen on tarkennettu kunnan virastotalon tonttia koskevaa päätöksentekoa, rakennuskannan selvitystyötä ja kustannustekijöitä. Kaavassa todetaan kunnan tiloja koskeva tilanne kaava-alueen osalta. Tällä asemakaavan muutoksella ei ratkaista sitä, mihin kunta toimitilojaan haluaa sijoittaa tulevaisuudessa. Kaavaselostukseen on täydennetty asemakaavamuutoksen perusteluja ja suhdetta voimassa olevaan osayleiskaavaan. Asemakaavamuutoksen kohteena olevassa korttelissa toteutetaan osayleiskaavaa tarjoamalla mahdollisuudet yksityisille ja julkisille palveluille sekä asumiselle. Julkisen hallinnon tiloja on paloaseman rakennuksessa. Virastotalo on tyhjillään ja teknisen toimiston toiminnot ovat siirtyneet pois alueelta. Asemakaavan muutoksella tarkennetaan yleispiirteisesti maankäyttöä ohjaavaa osayleiskaavaa alueella tapahtuneiden muutosten johdosta. Kokonaisuutena ja laajemmin tarkasteltuna korttelia koskeva kaavamuutos tukee keskustaan sijoitettavia hallintoa ja palveluja osoittaen alueelle myös keskusta-asumista. Mynämäen kunnassa on ehdotusvaiheessa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2009 valmisteluvaiheen kuulemista varten. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P-1), joka on määritelty yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi. Voimassa oleva keskustan osayleiskaava (1997) juridisena kaavana ohjaa asemakaavoitusta, mutta asemakaavatasolla on tarkoituksenmukaista valmistautua uuden osayleiskaavan mukaiseen
maankäyttöön. Asemakaavan muutos noudattaa vireillä olevaa osayleiskaavaa vastaamalla siinä määriteltyihin aluevarauksiin ja kunnan tahtotilaan. Turku, 22.3.2013, tark. 10.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa kaavan laatija