Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu Emotional Availability Scale 4th ed Zeynep Biringen 2008 Saara Salo, PsT
Mitä vuorovaikutusobservaatiot arvioivat? The origins of attachment Varhaisen vuorovaikutuksen laaja-alaiset havainnointityökalut pyrkivät tunnistamaan sellaisia tunnepohjaisia vastavuoroisen säätelyn malleja, joiden varaan rakentuu vauvan peruskäsitys itseydestä suhteessa toiseen. Kapea-alaisemmat arviot pyrkivät tunnistamaan vuorovaikutustyylejä rajatuissa asetelmissa (esim. syömistilanteen arviot; ilmeetön-kasvo asetelma)
Yhteisiä pyrkimyksiä tunnistaa vuorovaikutuksen sensitiivisyys tunnistaa kyky tukea lasta kehityksessä, jäsentää lasta (strukturointi) fokus dyadin toiminnassa, mutta erillisten havaintojen kautta lapsesta ja vanhemmasta pyrkivät erottamaan huolestuttavan vuorovaikutuksen normatiivisesta vaihtelusta
Emotional Availability (tunnepohjaisen suhteen vaurioiden tunnistaminen (Biringen, 1998, 2008) Holistinen vuorovaikutuksen arvio Fokus emootioiden ilmaisussa: niiden lukeminen lapsesta, omien tunneilmaisujen aitous Ei pyri summaamaan osa-alueita erilaisiksi vanhemmuuden tyyleiksi - osa-alueilla itsenäinen merkitys lapsen kehityksen kannalta LAPSEN tunnereaktiot avain tulkintaan Sekä stressittömän että stressaavan tilanteen arvio voidaan toteuttaa 6 min - 1,5 tunnin asetelmalla, väh. 20 min. suositus voidaan arvioida strukturoiduista vuorovaikutusasetelmista (kuten MIM) tai vapaista leikkitilanteista
Emotionaalisen Saatavilla Olo- teoreettinen perusta Kiintymyssuhdeteorian ja emootioteorioiden yhdistäminen Sensitiviisyys (Ainsworth), mutta fokus aikuisen omassa tunneilmaisussa Affective attunement (Stern, EMDE) Emootiot organisoivat toimintaa - jaettujen tunnetilojen merkitys kehityksessä (Stroufe & Waters, 1977) Tunnetilojen koherenssin kehittyminen joko vahvistaa merkityksellistä suhdetta ympäristöön tai ei (Weinberg & Tronick, still-face-paradigma) 6 kk Iästä Sosiaalinen vastavuoroisuus Objektien tutkiminen Passiivinen vetäytyminen Vastustaminen Turvatankkaus (Mahler) --> Circle of Security
Sensitiivisyys Aikuisen kyky ilmaista aidosti positiivisia tunteita, havaita lapsen tunteet ja reagoida niihin tilanteeseen sopiva myönteisyys vs joka kerta ääneen nauraminen kyky ajoittaa oma toiminta, aloitteet lapsentahtisesti kyky tarkasti havainnoida lapsen tunnetiloja joustavuus, kekseliäisyys lapsen hyväksyntä - yksilöllisyys konfliktitilanteiden hallinta
Pisteitys: sensitiivisyys 7 p Erittäin sensitiivinen 5.5/6 Jos kaksi sensitiivisyyden piirteistä ei toteudu (esim. tunnetilan aitous, konfliktitilanteiden hallinta), tai hyvin neutraalit tunneilmaisut kuuluvat tähän 4 Pseudo-sensitiivisyys epäjohdonmukaisuus keinotekoiset positiiviset tunteet 2.5/3 Jonkin verran epäsensitiivinen kontrolloiva/passiivinen/lattea 1 Epäsensitiiviinen
Jäsennyskyky Kyky ohjata lasta eteenpäin toiminnassa myönteisellä tavalla Siten että ohjausyritykset onnistuvat Onko aikuisen ohjausta riittävästi Kyky asettaa rajoja Aikuisen roolissa pysyminen vs kaveriasemaan heittäytyminen 7...4...1 Kyky ohjata...epäjohdonmukainen...passiivinen
tunkeilevuus tunkeilevuus Tunkeilemattomuus (Eitunkeutuvuus) Kyky seurata lapsen aloitteita (vs aikuisen kontrolli) Tunkeilemattomien porttien löytäminen kommunikaatioon, fyysisen pakottamisen välttäminen Komentelun välttäminen Puhe lapselle Ohjaaminen vs didaktinen opettaminen Vain kielellisen tai fyysisen kanavan käyttäminen 7...4...1 Tunkeilematon Hyväntahtoinen Fyysinen
Ei-vihamielisyys Kielteiset ilmeet (kyllästyminen, kylmä tuijotus, huokailu, ärtyneet tuhahdukset) Erolla uhkaaminen Hermojen menettäminen stressitilanteessa Pelottava käyttäytyminen/ilmehdintä Hiljaisuuden käyttö vallan välineenä Vihamieliset, tuhoavat leikkiteemat 7...4...1 Ei-vihamielinen Piilotetusti Avoimesti vihamielinen vihamielinen
Lapsen responsiivisuus Myönteiset tunneilmaisut,yleinen tyytyväisyys Koherentti tunneorganisaatio (säätely) Ikään kuuluva erillisyys, tutkiminen Fyysinen asettautuminen (lähestyminen, turvakehä jne.) Roolien kääntymisen puuttuminen Välttelykäyttäytymisen puuttuminen 7...4...1 Aito myönteisyys Ahdistunut yhteys Yhteydettömyys
Lapsen aloitteellisuus Lapsen aloitteet ja niiden monimuotoisuus aikuista kohti Emotionaalinen vs instrumentaalinen aloitteellisuus Riippuvuuden puuttuminen (takertuminen) Kielelliset vs ei-kielelliset vihjeet 7...4...1 Paljon Negat. Puuttuu
EA & kiintymyssuhde EA sensitiivisyys liitetty turvalliseen kiintymyssuhteeseen EA tunkeilevuus liitetty disorganisoituneeseen kiintymyssuhteeseen (riskipopulaatiotutkimus: huumeitä käyttävät äidit) 4 v autismispektrumin häiriödiagnoosin saaneiden lasten vanhemmat EIVÄT eronneet 2-vuotiaana mitatussa sensitiivisyydessä. LAPSILLA enemmän kiintymyksen disorganisoitumista (SST) ja vähemmän EAaloitteellisuutta 2-vuotiaina.
EA & Kiintymyssuhde:ref Aviezer, O., Sagi-Schwartz, A., & Koren-Karie, N. (2003). Ecological constraints on the formation of infant-mother attachment relations: When maternal sensitivity becomes ineffective. Infant Behavior & Development, 26, 285-299. Biringen, Z., Damon, J., Grigg, W., Mone, J., Pipp-Siegel, S., Skillern, S., Stratton, J. (2005). Emotional Availability: Differential predictions to infant attachment and kindergarten adjustment based on observation time and context. Infant Mental health Journal, 26, 295-308. Bretherton, I., (2000). Emotional availability: an attachment perspsective. Attachment & Human Development, 2, 233-241. Easterbrooks, M., Biesecker, G., & Lyons-Ruth, K. (2000). Infancy predictors of emotional availability in middle childhood: The roles of attachment security and maternal depressive symptomatology. Attachment and Human Development, 2, 170-187. Egeland, B., & Farber, E. (1984). Infant-mother attachment: factors related to its development and change over time. Child Development, 55, 753-771. Oyen, A., Landy, S., & Hilburn-Cobb, C. (2000). Maternal attachment and sensitivity in an at-risk sample. Attachment and Human Development, 2, 203-217. Swanson, K., Beckwith, L., Howard, J. (2000). Intrusive caregiving and quality of attachment in prenatally drug-exposed toddlers and their primary caregivers. Attachment & Human Development, 2, 130-148. Ziv, Y., Aviezer, O., Gini, M., Sagi, A., & Koren-Karie, N. (2000). Emotional availability in the mother-infant dyad as related to the quality of infant-mother attachment relationship. Attachment and Human Development, 2, 149-169. Van Ijzendoorn, M., Bakermans-Kranenburg, M.J., van Daalen, E., Dietz, C., Buitelaar, J.K., Swinkels, S.H.N., Naber, F.B., & van Engeland, H. (2007). Parental sensitivity and attachment in children with autism spectrum disorder: Comparison with children with mental retardation, with language delays, and with typical development. Child Development, 78, 597-608.
EA & Vanhemmuuden mielikuvatasot Aikuisen kiintymyssuhderepresentaatiot AAI ennusti 54% sensitiivisyyden varianssista 5-vuotaiden lasten kohdalla Biringen, Z. Brown, D., Donaldson, L., Green, S., Krcmarik, S., & Lovas, G. (2000). Adult attachment interview: linkages with dimensions of emotional availability for mothers and their pre-kindergarteners. Attachment and Human Development, 2, 188-202. Rokotustilanteessa itsensä välteleviksi arvioneet vanhemmat (RSQ) olivat vähemmän sensitiivisiä lapsen (3-7 v) ilmaisemaa stressiä kohtaan Edelstein, R., Alexander, W., Shaver, P., Schaaf, J., Quas, J., Lovas, G., Goodman, G. (2004). Adult attachment style and par ental responsiveness during a stressful event. Attachment & Human Development, 6, 31-52. Aikuisen mind-mindedness Vanhemman mentalisaatiota ilmaisevat kommentit ennustivat vähäisempää vihamielisyyttä 4-vuotiaan kanssa Lok, S. & McMahon, C. (2006). Mothers thoughts about their children: Links between mind-mindedness and emotional availability. British Journal of Developmental Psycholgy, 24, 477-488. Vanhemman kokemus itsestään kyvykkäänä ja EA Vanhemman JÄSENNYSKYKY noin 2 v iässä ennusti vanhemman kokemusta itsestä kyvykkäänä myöhemmin (ja itsetuntoa vanhempana) Biringen, Z., Matheny, A., Bretherton, I., Renouf, A., & Sherman, M. (2000). Maternal representation of the self as parent: Connections with maternal sensitivity and maternal structuring. Attachment and Human Development, 2, 218-232.
EA & vanhemman psyykkinen oireilu/riski vanhemmuus Äidin masennus Ennusti vauvaiästä 7 vuoden ikään sensitiivisyyttä ja jäsennyskykyä Easterbrooks, M., Biesecker, G., & Lyons-Ruth, K. (2000). Infancy predictors of emotional availability in middle childhood: The roles of attachment security and maternal depressive symptomatology. Attachment and Human Development, 2, 170-187. Vauvaiässä erityisen matala sensitiivisyys jos depressiivisellä äidillä matala sosioekonominen status, huono itsetunto vanhempana Van Doesum, K., Hosman, M., Riksen-Walraven, J., Hoefnagels, C. (2007). Correlates of depressed mothers sensitivity toward their infants: The role of maternal, child, and contextual characteristics. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 46, 747-756 Raskauden aikainen Psykiatrinen tausta Ei ennustanut lapsen stressitasoa (kortisoli, EKG) eikä responsiivisuutta vaan äidin sensitiivisyys Kaplan, L.A., Evans, L. & Monk, C. (2008). Effects of mothers prenatal psychiatric status and postnatal caregiving on infant biobehavioral regulation: Can prenatal programming be modified? Early Human Development, 84, 249-256.
Varhainen Itsesäätely: EA & lapsuuisän kehitys(ongelmat) Äidin sensitiivisyys yhdistyy parempaan nukkumiseen Scher, A. (2001). Mother-child interaction and sleep regulation in one-year-olds. Infant Mental Health Journal, 22, 515-528. Scher, A. (2001). Mother-child interaction and sleep regulation in one-year-olds. Infant Mental Health Journal, 22, 515-528. Äidin vihamielisyys yhdistyi vaikeuteen tunteiden säätelyssä 12 kk iässä Little, C. & Carter, A. (2005). Negative emotional reactivity and regulation in 12-month-olds following emotional challenge: Contributions of maternal-infant emotional availability in a low-income sample. Infant Mental Health Journal, 26, 354-368 Äidin sensitiviisyys ja jäsennyskyky yhdistyneet parempaan tottelevaisuuteen Lehman, E., Steier, A., Guidash, K., & Wanna, S. (2002). Predictors of compliance in toddlers: Child temperament, maternal personality and emotional availability. Early Child Development and Care, 172, 301-310.
EA & erityiset lapsiryhmät SOKEAT & KUULOVAMMAISET Äidin sensitiivisyys ennusti mm. Parempaa kielen tuottamista 2-4 v Iässä kuulovaurioisilla lapsilla Campbell, J. & Johnston, C. (2009). Challenges in interaction for parents whose children are blind, Parenting: Science & Practice. Pressman, L., Pipp-Siegel, S., Yoshinaga-Itano, C., & Deas, A.M. (1999). Maternal sensitivity predicts language gain in preschool children who are deaf and hard of hearing. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 294-304. DOWN de Falco, S., Venuti, P., Esposito, G., & Bornstein, M. (2009). Mother-child and father-child emotional availability in families of children with Down Syndrome. Parenting: Science & Practice. IVF IVF ja ei-ivf äiti-lapsi parikit eivät eronneet toisistaan kiintymyssuhteen laadun tai emotionaalisen saatavillaolon osa-tekijöiden suhteen Gibson, F.L., Ungerer, J.A., McMahon, C.A., Leslie, G.I., Saunders, D.M. (2000). The mother-child relationship following in vitro fertilization (IVF): Infant attachment, responsivity and maternal sensitivity. Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines, 41, 1015-23. PIKKULAPSIPSYKITARIA Syömishäiriöisillä matalin EA, kiintymyshäiriöt, käytösongelmat, säätelyhäiriöt. Wiefel, A., Wollenweber, S., Oepen, G., Lenz, K., Lehmkuhl, U., & Biringen, Z. (2005). Emotional availability in infant psychiatry, Infant Mental Health Journal, 26, 392-403.
Suomessa DURING INFANCY Mother s of opioid exposed infants scored lower in Maternal Sensitivity, Intrusiveness, and Structuring (EAS 3rd ed; Biringent et al., 1998) Infants scored lower on Bayley Scales and Infant Involvement Maternal own childhood foster care and criminal record correlated with sensitivity and intrusiveness Significant risk for physical abuse Early development of opioid-exposed infants born to mothers in buprenorphine-replacement therapyby: Salo; Politi; tupola; Biringen; Kalland; Kahila; Halmesm ki; Kivitie-KallioJournal: CJRI Journal of Reproductive and Infant Psychology (in press) BY 3 YEARS OF AGE When compared to the biological mothers, foster mothers scored systematically higher on Maternal Sensitivity, Nonhostility and child Responsiveness and Involvement, and Bayley Language and Cognitive Emotional Availability, Parental Self-Efficacy Beliefs, and Child Development in Caregiver-Child Relationships with Buprenorphine-Exposed 3-Year-Olds. Saara Salo, Kaisa Kivistö, Riikka Korja, Zeynep Biringen, Sari-Mari Tupola, Hanna Kahila, and Satu Kivitie-KallioParenting: Science and Practice, 2009, 9/3-4
EA & muut hoitoympäristöt PÄIVÄHOITO Howes, C. & Hong, S.S. (2008). Early emotional availability: Predictive of pre-kindergarten relationships among Mexican heritage children? Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 4, 4-26 Zimmerman, L & Fassler, I. (2003). The dynamics of emotional availability in childcare. Infants and Young Children 16, 258-269. INTERVENTIOTUTKIMUS KOULU Biringen, Z., Skillern, S., Mone, J., & Pianta, R (2005). Emotional availability is predictive of the emotional aspects of childrens school readiness. Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 1, 81-97.
havaintoja Fokusoi erityisesti tunne-ilmaisuun ja sen vääristymiin --> on laajentanut traditionaalisesti mitatun sensitiivisyyden koskemaan vanhemman kykyä negatiivisten tunteiden kontrolliin/säätelyyn Kliinisesti ja tutkimuksellisesti (psykometrisesti) luotettava välinen pitkällä havaintojalla Voidaan toteuttaa sekä stressaavassa että stressittömässä havainnointitilanteessa mikä lisää luotettavuutta Pystyy identifoimaan erityisesti TUNNESUHTEEN häiriöt ja Antaa terapeuttisia työkaluja kohti muutosta Lapsen arviointi on kapea-alaisempaa? Foksuoi valikoivasti äidillisiin vuorovaikutuksen osa-alueisiin? Lovas, G. (2005). Gender and patterns of emotional availability in mother-toddler and father-toddler dyads, Infant Mental Health Journal, 26, 327-353.
SUUNTA.. EA näkökulma interventiotyöskentelyssä Video-palaute työskentely Vanhempi-ryhmät Päivähoidon henkilökunta Vanhemmat (2 kirjaa) Fokus; Olla tietoinen vuorovaikutuksen tunne-elementeistä Ymmärtää omassa itsessä suojaavat/estävät prosessit Käyttää havaintoja muutoksen mahdollisuutena - aktiivisten leikkituokioiden käyttäminen Kehittää itse-tiedostamista vanhempana Biringen, Z. & Easterbrooks, A.E. (2008). Understanding relationships and relationship interventions, Journal of Early Childhood and Infant Psychology, 4, 1-3.
Esim. Mielikuvat Sitoutumisen taustalla Mitä ajattelen lapsesta, miten havainnoin, tulkitsen lapsen käyttäytymistä, erilaisia tunnetiloja, koenko voivani niihin vaikuttaa Kuvaa lasta 5:llä adjektiivilla Kerro, mitä lapsi tarvitsee rauhoittuakseen Kuvaa miten toimit (ja miltä se tuntuu) kun autat lasta tämän vaikeuksissa, esimerkiksi impulssien säätelyssä Mentalisaatio = Kyky tavoittaa lapsen näkökulma, eläytyminen toisen tunnetilaan Kyky mentalisaatioon on rakentunut omien kiintymyskokemusten varaan Kehittämällä mentalisaatiota voimme vaikuttaa omaan vuorovaikutustoimintaamme
Esim. Olenko sensitiivinen? Pystynkä luomaan tälle lapselle/ryhmälle mukavia, iloisia leikkihetkiä, joissa nauretaan ja viihdytään? Pystynkö ilmaisemaan aidosti myönteisiä tunteita lasta/ryhmää kohtaan? Pystyykö lapsi/ryhmä ilmaisemaan minulle, jos kokee turvattomuutta, pelkoa, hätäännystä? Olenko luotettava ja ennustettava reaktioissani? Ymmärränkö nämä kiintymystunteet oikein? Pystynkö siirtämään kasvatus/opetustehtävän välillä sivuun ja keskittymään ihmissuhteen rakennustehtävään?
Esim. En ole vihamielinen? Hallitsenko oman kiukun ja yritän luoda yleisesti myönteisen ilmapiirin itseni ja lasten väliin? En pura ärtymystäni lapseen? Jos suutun, sanoitan sen lapselle ja annan mallia, miten näitä tunteita voidaan yhdessä käsitellä. Pystyn huomioimaan, kuka lapsi kykenee käsittelemään tätä ja kuka ei. En koskaan tee tätä ennakoimattomasti, pelottavasti varsinkaan pienelle lapselle. En näytä lapselle väsymystäni, kyllästymistäni, en ole siis epäsuorasti vihamielinen. En viesti vanhemmalle väsymystäni, epävarmuuttani. En puhu lapsesta ikäviä asioita muistuttamatta, että pidän lapsesta ja haluan huolehtia vanhemman poissaollessa hänen lapsestaan. Katson silmiin, hymyile, olen turvallinen ja rauhoittava, kuitenkin suora. Pidän vanhemman on-line yhteydessä päivittäisiin vahvuuksiin ja tuettaviin kohtiin.
Kouluttautuminen & Työnohjaus http://www.emotionalavailability.com/ etäkoulutus Kansalliset työnohjausryhmät/jatkokoulutusryhmä perusteilla kevät 2010 (saara.salo@iki.fi)