Kuva: Tarja Tervo-Heikkinen Kuva: Minna Kurttila TYÖ OPIKSI! Sairaala-apteekissa Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Nimi: Sähköpostiosoite: Opiskelijanumero: Sairaala-apteekki:
Sisällysluettelo 1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS... 7 Tehtävä 1.1: Tavoitteiden asettaminen harjoittelun alkuvaiheessa... 9 Tehtävä 1.2: Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä... 11 Tehtävä 1.3: Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa... 12 Tehtävä 1.4: Kirjoitelma Farmasian oppilaana sairaala-apteekissa... 18 2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen... 19 Tehtävä 2.1: Sairaala-apteekki osana julkisen terveydenhuollon rakennetta... 20 Tehtävä 2.2: Sairaala-apteekki osana potilaan hoitoa... 21 Tehtävä 2.3: Sairaala-apteekin henkilökunta ja henkilöstöhallinto... 23 Tehtävä 2.4: Sairaala-apteekin talous... 24 3. Sairaalan tietojärjestelmät... 25 Tehtävä 3.1: Sairaala-apteekin ja sairaalan tietojärjestelmät... 26 Tehtävä 3.2 potilastietojärjestelmät... 27 4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima... 28 Tehtävä 4.2: Lääkkeen toimittaminen sairaala-apteekista... 30 Tehtävä 4.3: Sairaala-apteekin tuotevalikoima ja velvoitevarastointi... 31 Tehtävä 4.4: Tuotevirheet... 33 Tehtävä 4.5:Automaatio... 34 5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus... 35 Tehtävä 5.2: Lääkevalmistuksen ohjeistus ja dokumentointi... 38 Tehtävä 5.3: Lääkevalmistuksen tilat ja niiden kontrollit... 40 Tehtävä 5.4: Harjoittelujaksolla valmistetut lääkevalmisteet... 42 6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima... 43 Tehtävä 6.1: Paikalliset hoitosuositukset ja niiden merkitys potilaan hoidossa... 44 Tehtävä 6.2: Peruslääkevalikoiman merkitys osana rationaalista lääkehoitoa... 45 Tehtävä 6.3: Lääkkeiden käytön tilastointi ja seuranta rationaalisen lääkekäytön näkökulmasta... 46 7. Potilaan lääkehoito sairaalassa... 48 Tehtävä 7.1: Lääkkeiden jakaminen ja antaminen... 49 Tehtävä 7.2: Potilaan lääkehoito, sen seuranta ja dokumentointi osastoilla... 50 Tehtävä 7.3: Moniammatillinen yhteistyömalli potilaan lääkehoidossa... 55 Tehtävä 7.4: Lääkehoidon perusteista eri sairauksissa... 56 8. Lääkitysturvallisuuden varmistaminen osana laatutyötä... 57 Tehtävä 8.1: Lääkitysturvallisuuden muodostuminen... 58 Tehtävä 8.2: Korkean turvallisuusriskin lääkkeet... 59 Tehtävä 8.3: Lääkityspoikkeamien dokumentointi ja analysointi... 61 Tehtävä 8.4: Sairaala-apteekin sisäinen valvonta ja tarkastukset... 62 9. Kliiniset lääketutkimukset, erityisluvallinen lääkehoito ja lääkkeiden off label -käyttö... 63 Tehtävä 9.1: Kliinisten lääketutkimusten periaatteet ja niiden toteutus omassa harjoittelupaikassa... 64 Tehtävä 9.2: Sairaalassa käytettävät erityislupavalmisteet... 65 Tehtävä 9.3: Lääkkeiden off label -käyttö... 67 10. Lääkeinformaatio, lääkeinformaatiopalvelut ja viestintä... 68 Tehtävä 10.1: Lääkeinformaatiopalveluiden organisointi sairaalassa... 69 Tehtävä 10.2: Potilasneuvonta sairaalassa... 70 Tehtävä 10.3: Sairaala-apteekkiin esitetyt kysymykset... 71 11. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen... 74 Tehtävä 11.1: Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sairaalassa ja sairaala-apteekissa... 75 Tehtävä 11.2: Toimipaikkakoulutuksen pitäminen harjoittelupaikassa... 76 Liitteet... 77 1
ESIPUHE Yliopistossa koulutetut lääkealan asiantuntijat (farmaseutit ja proviisorit) kuuluvat oleellisena osana potilaan lääkehoidon onnistumisesta ja turvallisuudesta vastaavaan ammattilaistiimiin. Sairaalafarmasia on kehittyvä lääkehuollon osa-alue Suomessa ja sairaala-apteekkiharjoittelulla on tärkeä merkitys uusien lääkehuollon ammattilaisten kouluttamisessa sairaaloiden ja terveyskeskusten tarpeisiin. Meille tarjoutui keväällä 2009 mahdollisuus Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tuella määritellä sairaalaapteekkiharjoittelun ydinaines ja uudistaa harjoittelun kulkua ohjaavan työkirjan sisältö. Työskentelimme tiiviisti ryhmänä kaksi kuukautta. Sinä aikana muodostimme sairaala-apteekkiharjoittelun ydinaineksen, jonka pohjalta laadimme oppimistehtävät harjoitteluun. Kädessäsi oleva työkirja on hankeemme konkreettinen tulos. Meillä oli käytettävissämme runsaasti taustamateriaalia, jonka pohjalta työstimme ydinaineksen. Kävimme työryhmässä paljon keskusteluja ja pohdintoja siitä, mikä on oleellista sairaalaapteekkiharjoittelussa. Päädyimme lopulta yksimielisesti siihen, että suuntaamme kirjassa kohti potilaslähtöistä lähestymistapaa, vaikka se ei vielä välttämättä ole sairaalassa työskentelevien farmasistien arkea Suomessa. Työkirja on pyritty laatimaan siten, että logistinen ja potilaan lääkehoitoon suuntautuva työskentely sairaala-apteekissa kulkisivat toisiinsa nivoutuneina. Ne yhdessä takaavat potilaan turvallisen lääkehoidon. Emme myöskään nostaneet työkirjassa osastofarmasiaa omaksi osiokseen, vaan se kulkee mukana läpi koko kirjan. Tämä on työkirjan ensimmäinen versio ja tiedekunta tulee aktiivisesti keräämään palautetta sen toimivuudesta ja työstämään kirjaa eteenpäin. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita arvokkaasta panoksesta harjoittelun uudistamisessa. Erityiskiitokset haluamme esittää farmaseuttiopiskelijoille Johanna Ahokkaalle ja Tarja Lehdolle, joiden farmaseutin lopputyö oli hyvänä pohjamateriaalina työllemme. Kiitämme myös farmaseuttiopiskelija Marjut Pietarista ja proviisori, FaT Susanna Saanoa arvokkaista kommenteista työhömme. Helsingissä 29.5.2009 Professori Marja Airaksinen, Helsingin yliopisto Lehtori Anne Eriksson, Åbo Akademi Proviisoriopiskelija Emilia Galli, Helsingin yliopisto Proviisori, FM, jatko-opiskelija Seija Kivilompolo, Helsingin yliopisto Suunnittelija Carita Linden- Lahti, Helsingin yliopisto Erikoissuunnittelija Sanna Passi, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Yliopisto-opettaja Katja Pitkä, Helsingin yliopisto Johtava proviisori Merja Rasilainen, HUS-apteekki Proviisori Liisa Toppinen Koulutusasiamies Maaret Varunki, Suomen Farmasialiitto Päivitetty x.x.2016: Kirsti Laitinen, Susanna Saano, Annika Kiiski 2
FARMASEUTIN JA PROVIISORIN OPINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU Harjoittelu on tärkeä osa opintoja Opetusapteekkiharjoittelu on laajin opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15 + 15 opintopistettä, ajallisesti yhteensä 3 + 3 kk). Tutkintoon kuuluva harjoittelu on osa Tieteellinen ajattelu ja ammatillinen kasvu -juonnetta. Harjoittelun aikana opiskelija soveltaa käytäntöön teoriaopintoja sekä oppii sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita on tarkoituksenmukaista ja mielekästä harjoitella aidossa työympäristössä. Opetusapteekkien harjoitteluvastuuhenkilöt ja apteekkien muu henkilökunta vaikuttavat paljon siihen, miten opiskelijan ammatillinen taito ja näkemys kehittyvät. Osalle opiskelijoista harjoittelujakso on ensimmäinen kosketus lääkehuollon työelämään. Näin ollen sillä voi olla opiskelijan kannalta hyvinkin merkittävät ja kauaskantoiset vaikutukset. On tärkeää, että opiskelija saa harjoittelun aikana myönteisen kokemuksen apteekin toiminnasta ja työilmapiiristä. Opiskelijat antavat palautetta harjoittelun onnistumisesta tiedekunnalle. Harjoittelu Helsingin yliopistossa Harjoittelun voi suorittaa apteekeissa ja sairaala-apteekeissa kotimaassa sekä ulkomailla. Harjoittelu on jaettu tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Alla oleva kuva osoittaa, miten harjoittelu ajoittuu teoriaopintoihin. Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijalla on takanaan lähes kahden vuoden opinnot ennen ensimmäistä harjoittelujaksoa (Ajoituskaavio seuraavalla sivulla). Ennen ensimmäiseen harjoitteluun lähtöään jokainen opiskelija on suorittanut vähintään seuraavat opintojaksot: - Farmaseuttinen lainsäädäntö (590013) - Apteekkioppi (590208) - Asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta, alkukuulustelu (590024A) - Systemaattinen farmakologia (590020) - Farmakoterapia I (590216) - Farmakokinetiikka (590343) TAI Biofarmasia ja farmakokinetiikka, luennot (590223) ja harjoitukset I (590224) - Lääkevalmiste I (590335) ja II (590336) TAI Farmasian teknologian harjoitustyöt (590016) - Farmaseuttinen mikrobiologia, luennot (590018) 3
I opetusperiodi 5.9. 23.10.2016 II opetusperiodi 31.10. 18.12.2016 III opetusperiodi 16.1. 5.3.2017 IV opetusperiodi 13.3. 7.5.2017 Intensiivijakso 8.5. 31.5.2017 1. lukuvuosi, syksy 1. lukuvuosi, kevät Juonne 1: Johdatus farmasian opintoihin, 2 op (alkaa viikkoa ennen periodia) TVT-ajokortti, 3 op Lääkehuolto terveydenhuollossa, 3 op Vieras kieli, 1. osa, 2 op Juonne 2: Biotieteiden perusteet farmasiassa, 4 op Tautioppi ja ravitsemus, 4 op Systemaattinen farmakologia I, 6 op Juonne 3: Farmaseuttisen kemian laskuharjoitukset, 3 op Farmaseuttisen kemian harjoitustyöt I, 3 op Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa I / Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanisen kemian perusteet, 3 Systemaattinen farmakologia II, 6 op Farmakokinetiikka, 3 op Lääkevalmiste I, 4 op Farmaseuttisen biologian harjoitustyöt, 3 op Farmakokinetiikka (jatkuu seuraavaan periodiin) Farmaseuttinen mikrobiologia, 3 op Luonnonaineet terveydenhuollossa, 3 op Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanisen kemian perusteet (jatkuu edellisestä periodista) Lääkehoitoprosessi ja sen johtaminen, 3op Pakolliset yht 58 op 15 op 12 op 12 op 16 op 3 op Valinnaiset opinnot väh. 2 op Juonne 1: Juonne 2: Juonne 3: Pakolliset yht 52 op Valinnaiset opinnot 8 op Kemian perusteet, 3 op Ihmisen fysiologia ja anatomia (jatkuu seuraavaan periodiin) Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Lääkevalmiste II (sisältää harjoitukset), 6 op (alkaa viikkoa ennen periodia) Farmaseuttinen kemia, 5 op Ihmisen fysiologia ja anatomia, 5 op Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa II, 3op (pakollinen proviisorin tutkinnossa) 2. lukuvuosi, syksy 2. lukuvuosi, kevät Lääkeneuvonta ja farmakoterapia I, 6 op (sisältää viestintäopintoja 1 op) Biofarmasia, 4 op Biologiset lääkevalmisteet, peruskurssi, 3 op Toinen kotimainen kieli, 4 op Toksikologia, 3 op Farmaseuttisen kemian harjoitustyöt II, 4 op Kaikkia valinnaisia opintoja ei ole sijoitettu ajoituskaavioon. Opiskelijan on itse huolehdittava valinnaisten opintojen valinnasta ja suorittamisesta. 13 op 13 op 11 op 15 op Kaikkia valinnaisia opintoja ei ole sijoitettu ajoituskaavioon. Opiskelijan on itse huolehdittava valinnaisten opintojen valinnasta ja suorittamisesta. 3. lukuvuosi, syksy 3. lukuvuosi, kevät Harjoittelu I 15 op viikot 11 23, 3 kk Harjoitteluinfo I: 1. lukuvuoden huhtikuussa Harjoitteluinfot II ja III: 2. lukuvuoden tammikuussa Juonne 1: Lopputyö (aiheet ja prosessin käynnistäminen) Akateemisen kirjoittamisen perusteet ja kypsyysnäyte (jatkuu harjoittelun jälkeen) Harjoittelu II 15 op viikot 44 4, 3 kk Lopputyö Akateemisen kirjoittamisen perusteet, 1 op ja kypsyysnäyte Lopputyö, 6 op (lopputyösymposium) Juonne 2: (Vieras kieli, 2. osa, 2 op, vasta syksyllä Fytoterapian perusteet, 3 op Lääkeneuvonta ja farmakoterapia II, 4 op Turvallinen ja rationaalinen lääkehoito (orientaatioluennot ja harjoitteluun liittyvät tehtävät) Turvallinen ja rationaalinen lääkehoito, 4 op (seminaarit ja harjoittelun palaute) Farmaseutin näyttötilaisuus (tiedekunnan yhteinen) Pakolliset yht 35 op 9 op 15 op 1 op 10 op Valinnaiset Fysiikan peruskurssi, 4 op opinnot 25 op Kaikkia valinnaisia opintoja ei ole sijoitettu ajoituskaavioon. Opiskelijan on itse huolehdittava valinnaisten opintojen valinnasta ja suorittamisesta. (pakollinen proviisorin tutkinnossa) Tutkinnon laajuus on yhteensä 180 op. Harjoitteluun vaadittavat opintojaksot on merkitty keltaisella.
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Sairaala-apteekkiharjoittelun tavoitteena on - Oppia ymmärtämään sairaala-apteekin tehtäviä ja merkitystä terveydenhuollossa - Perehtyä mahdollisimman monipuolisesti sairaala-apteekin toimintaan ja farmaseuttisiin työtehtäviin sairaalassa - Oppia hahmottamaan eri ammattiryhmien tehtävät potilaan hoidossa ja omaksua moniammatillisen yhteistyön periaatteet - Oppia tuntemaan keskeiset sairaalassa käytettävät lääkehoidot - Ymmärtää potilaan lääkehoidon toteutuminen hoitoketjussa - Oppia hahmottamaan turvallisuuskulttuurin periaatteet ja niiden soveltaminen (erityisesti lääkehoitojen osalta) - Tukea ammatillisen identiteetin kehittymistä - Tukea työelämä- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä Tarkoituksena on, että oppilas perehtyy kaikkiin farmaseuttisiin tehtäviin sairaalassa. Voit katsoa tarkemmat harjoittelun oppimistavoitteet ydinainesanalyysistä, joka on työkirjan liitteenä. Tarkoituksena on, että jokainen perehtyy Must know osiossa kuvattuihin asioihin. Jos sinulle jää aikaa, tai olet erityisen kiinnostunut jostain aiheesta, voit myös tutustua muihin sairaaloiden lääkehuoltoon liittyviin asioihin (kuvattu Should know ja Nice to know osioissa). Pyri osallistumaan mahdollisimman paljon eri toimintoihin osastoilla ja sairaala-apteekissa. Näin opit parhaiten. Työkirja Tämä perehdyttämiskirja on keskeinen osa sairaala-apteekkiharjoittelua. Osa kirjan tehtävistä on sellaisia perehdytystehtäviä, jotka edellyttävät tehtävän läpikäymistä työaikana yhdessä perehdyttäjän kanssa. Osan tehtävistä voit tehdä itsenäisesti. Keskeisintä työkirjan tehtävien tekemisessä on opiskelijan oma pohdinta ja vastausten perusteleminen, joka tukee kokonaiskäsityksen muodostumista sairaaloiden lääkehuollosta. Sekä oppilaan että harjoittelun vastuuhenkilön on hyvä lukea työkirja kokonaisuudessaan läpi harjoittelun alussa ja hyödyntää sitä mm. HOPS:in laadinnassa (Tehtävä 1.1: Tavoitteiden asettaminen harjoittelun alkuvaiheessa). Harjoittelu on parhaimmillaan yhteinen oppimiskokemus sekä opiskelijalle että opetusapteekin henkilökunnalle, minkä vuoksi työkirjan tehtäviä on tärkeää käydä yhdessä läpi.
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Opetusapteekit ja harjoitteluvastuuhenkilö Jokaisessa opetusapteekissa tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut harjoitteluvastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on huolehtia harjoittelun sujumisesta ja tavoitteiden toteutumisesta, kouluttaa apteekin muuta henkilökuntaa harjoitteluun liittyvissä asioissa sekä jakaa vastuuta oppilaan ohjaamisesta opetusapteekin henkilökunnan kesken (perehdyttäjät). Opetusapteekin harjoitteluvastuuhenkilö on myös sairaala-apteekin ja koulutusyksikön välinen yhdyshenkilö. Tiedekunta hyväksyy sairaala-apteekin opetusapteekiksi. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos järjestävät yhteistyössä vuosittain opetusapteekkien neuvottelupäivän sekä uusien opetusapteekkien perehdytyspäivän. Tarkempaa tietoa tilaisuuksien ajankohdista löytyy opetusyksiköiden kotisivuilta. Opiskelijan vastuu Ennen ensimmäisen harjoittelujakson alkua opiskelijoiden kanssa on yliopistossa käyty läpi harjoittelun tavoitteet sekä selvitetty muita harjoitteluun liittyviä käytännön asioita. Opiskelijalla itsellään on suuri vastuu harjoittelunsa onnistumisesta. Aktiivisella panoksellaan hän voi vaikuttaa paljon harjoittelun onnistumiseen. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija toimittaa työtodistuksen tiedekunnan kansliaan opintopisteiden saamiseksi. Lisäksi opiskelija palauttaa täytetyn työkirjan annettujen ohjeiden mukaisesti tarkastettavaksi. Kaikki tehtävät tulee olla tehtynä ennen työkirjan luovuttamista tarkastukseen. Palauta elektroninen työkirja Moodlessa Työ opiksi! työkirjan palautusalueelle tai paperinen versio postilaatikkoon (Biokeskus 2:n 7. kerros, pahvilaatikko). Yhteystiedot Helsingin yliopistoon Harjoittelusta vastaa sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen. Opetusapteekkien ja tiedekunnan yhteyshenkilönä toimii yliopisto-opettaja Annika Kiiski. Hän huolehtii myös harjoitteluasioiden käytännön järjestelyistä yhdessä farmasian tiedekunnan kanslian kanssa. Postiosoite: Farmasian tiedekunta, PL 56 (Viikinkaari 9), 00014 Helsingin yliopisto. Yliopisto-opettaja Työsopimuksiin ja opintosuorituksiin Annika Kiiski liittyvät asiat: puh.: 02941 58752 / farmasia-info@helsinki.fi gsm. 050 318 0270 s-posti: annika.sjoblom@helsinki.fi 6
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS 1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Osion tavoitteena on: 1) Edistää suunnitelmallisen harjoittelun toteuttamista 2) Oppia suunnittelemaan aikatauluja tehtävien tekemiseksi 3) Oppia seuraamaan tavoitteiden toteutumista 4) Oppia hahmottamaan omaa kehittymistä ja oppia asettamaan tavoitteita tulevaisuuteen 5) Oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta Osion vastuuhenkilö: 7
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Tavoitteiden asettaminen harjoittelulle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen harjoittelun alussa Harjoittelujakson onnistumisen varmistamiseksi on tärkeää tehdä oppilaan kanssa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS). Suunnitelma tehdään tiedekunnan, opiskelijan ja sairaalaapteekin tavoitteiden pohjalta. Käytännössä suunnitelmaan vaikuttavat opiskelijan tieto- ja kokemuspohja, apteekin resurssit ja ominaispiirteet sekä yliopiston oppimistavoitteet. Harjoittelujakson on todettu onnistuvan paremmin, mikäli HOPS laaditaan harjoittelujaksolle harjoittelun alussa ja sen toteutumista seurataan harjoittelujakson aikana. HOPS:in laatimisessa on hyvä huomioida mm. seuraavat asiat: opiskelijan valmiudet aikaisempi opiskelu-, apteekki- / sairaala-apteekki- ja muu työkokemus elämänkokemus ja -tilanne tulevaisuuden urasuunnitelmat vahvuudet ja kehittämiskohteet mikä harjoittelujakso on kyseessä (missä muualla opiskelija on suorittanut tai aikoo suorittaa harjoitteluaan) sairaala-apteekin henkilökunnan ja oppilaan odotukset vastuuhenkilöt / perehdyttäjät, aikataulutus HOPS:in päivitys Työ opiksi -kirjan tehtävien tekeminen palaute- ja kehityskeskustelut sekä niihin valmistautuminen Suunnitelmaan voidaan sisällyttää apteekkikohtainen perehdytysohjelma. Keskeistä HOPS:in laatimisessa on oppilaan ja harjoitteluvastuuhenkilön yhteinen aloituskeskustelu, oppimistavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamisen säännöllinen arviointi. On toivottavaa, että myös oppilas voi tehdä halutessaan aloitteen kehitys- tai palautekeskustelusta. HOPS tulee laatia harjoittelujakson alussa. HOPS:in muoto ja sisältö voivat vaihdella eikä niiden tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa tai muotoilua. Suunnitelmasta kannattaa tehdä riittävän joustava, jotta sitä voidaan tarvittaessa muokata harjoittelun aikana. Henkilökunnan kanssa on hyvä sopia harjoitteluun liittyvät yleiset pelisäännöt jo ennen harjoittelujakson alkua (esim. työkirjan täyttäminen, 8
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS oppilaan rooli ja tehtävät). Oppilaan kanssa laadittu HOPS kannattaa laittaa koko apteekin henkilökunnan nähtäville, jotta kaikki pystyvät seuraamaan harjoittelun etenemistä. Perustietoa oppilaan ohjauksesta löytyy Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun internetsivuilta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/index.htm. Tehtävä 1.1: Tavoitteiden asettaminen harjoittelun alkuvaiheessa Oppilas ja harjoitteluvastuuhenkilö laativat yhdessä HOPS:in harjoittelun alussa. Työkirjan sisällysluetteloa voi hyödyntää harjoittelun keskeisen sisällön hahmottamisen ja aikataulun laatimisen pohjana. HOPS:in voi tehdä seuraavalla sivulla olevalle lomakkeelle tai käyttää lomaketta suunnitelman laatimisen apuna. HOPS -lomake löytyy sekä työkirjasta että harjoittelun verkkooppimisalueelta Moodlesta. HOPS toimitetaan Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan viimeistään kuukausi harjoittelun alkamisen jälkeen Moodlen kautta. Opiskelijat ovat kirjautuneet harjoittelun Moodle-alueelle ennen harjoittelua ja saaneet ohjeet Moodlen käytöstä ja HOPSin palauttamisesta. 9
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS HOPS - Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Oppilas: Vastuuhenkilö: Apteekki: Aika ja paikka: Oppilaan odotukset / tavoitteet harjoittelujaksolle: Opetusapteekin odotukset / tavoitteet oppilaan harjoittelujaksolle: Oppilaan ohjauksen tarve harjoitteluvastuuhenkilöltä ja muilta ohjaukseen osallistuvilta: Apuna ohjauksen tarpeen arvioinnissa voi käyttää työkirjan keskeisintä sisältöä sisällysluettelon avulla. Harjoittelujakson tavoitteet (katso s. 4, mitä tavoitteet tarkoittavat konkreettisesti kyseisen oppilaan kohdalla?): Käytännön toimenpiteet edellä mainituissa asioissa (tavoitteet, ohjauksen tarve, vastuut, aikataulutus jne.): Työkirjan hyödyntäminen / täyttäminen harjoittelun aikana: Palautekeskustelut ja niihin valmistautuminen: 1. palautekeskustelu (pvm + sisältö): 2. palautekeskustelu (pvm + sisältö): Muuta huomioitavaa: 10
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Tehtävä 1.2: Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä Käykää harjoittelun vastuuhenkilön kanssa yhdessä läpi alkuperäinen oppimissuunnitelma (HOPS) ja arvioikaa sen toteutumista. Asettakaa yhdessä arviointikeskustelun perusteella tavoitteet harjoittelujakson loppuajalle. Palaute- ja arviointikeskusteluja voi käydä myös useammin tarpeen mukaan. Keskustelkaa suunnitelman toteutumisen lisäksi taitojen kehittymisestä. Tämä symboli tarkoittaa, että aiheesta keskustellaan ohjaajan kanssa Oppilaan kehittyminen Näissä asioissa on edetty suunnitelman mukaan: Tämä symboli tarkoittaa, että sinun tulee kirjoittaa aiheesta harjoittelukirjaan Näihin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota: 11
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Tehtävä 1.3: Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa Käykää harjoitteluvastuuhenkilön kanssa yhdessä loppukeskustelu 1-2 viikkoa ennen harjoittelun päättymistä. Arvioikaa, miten opiskelijan tiedot ja taidot ovat kehittyneet harjoittelun aikana. Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointilomakkeet Seuraavat lomakkeet on tarkoitettu opiskelijan ammatillisen kehittymisen arviointiin sekä ammatillisten vahvuuksien ja kehittymistavoitteiden määrittämiseen. Lomaketta käytetään apuna oppilaan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä kehityskeskustelussa määrittämään oppilaan vahvuus- ja kehittämisalueet. Keskustelu käydään harjoittelun loppuvaiheessa. Lomakkeita voidaan hyödyntää myös harjoittelujakson sisällön suunnittelussa. Ohjaajan lomakkeen avulla harjoitteluvastaava arvioi opiskelijan osaamista ja kehittymistä ja vertaa arviointiaan opiskelijaan omaan arvioon harjoittelun toteutumisesta. Oppilaan lomakkeen avulla opiskelija puolestaan arvioi omaa kehittymistään ja vertaa arviotaan harjoitteluvastaavan arvioon, asettaa omia tavoitteitaan tulevaisuudelle sekä antaa opetusapteekille palautetta harjoittelujaksosta. Oppilaan taitoja arvioidaan harjoittelujakson alussa asetettujen tavoitteiden mukaan (HOPSlomake). Palautteessa on tärkeää muistaa, että arvioitavana on oppimassa oleva opiskelija, ei kokenut ammattilainen. 12
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS a) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI (ohjaajan lomake) Tätä lomaketta* käytetään apuna harjoittelijan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä palautekeskustelussa määrittämään harjoittelijan vahvuus- ja kehittämisalueet. Keskustelu käydään harjoittelun loppuvaiheessa. Vastuuhenkilön lomakkeessa HARJOITTELUVASTUUHENKILÖ arvioi harjoittelijan osaamista sekä kehittymistä ja vertaa arviointiaan harjoittelijan omaan arvioon harjoittelun toteutumisesta. Harjoittelijan taitoja arvioidaan harjoittelujakson alussa asetettujen tavoitteiden mukaan (HOPS-lomake). Palautteessa on tärkeää muistaa, että arvioitavana on harjoittelija, ei ammattilainen. Arvioinnissa = hallitsee erittäin hyvin, = hallitsee riittävän hyvin, = kehitettävää Oppiminen - kyky omaksua tietoa - innostuneisuus ja halu oppia lisää Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - vuorovaikutustaidot työyhteisössä - vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa - lääkeneuvontataidot Työn hallinta - aikaansaavuus - täsmällisyys - ajanhallinta - stressinsietokyky - tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot - Suhtautuminen työhön - asiakaslähtöisyys - ammatillinen vastuunotto - sitoutuminen työyhteisöön - tavoitteellisuus - Ammatillinen työote - ammatin arvostaminen - vastuullisuus ja luotettavuus Työyhteisön jäsen - yhteistyöhakuisuus - muiden arvostaminen - joustavuus - tiimityövalmiudet Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen - kyky etsiä tietoa/tietolähteiden käyttö - kyky tiedon soveltamiseen - tiedon kriittinen arviointi - ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - kyky hahmottaa kokonaisuuksia - asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen *mukaillen Vesterinen 2002
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS b) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet ohjaajan näkökulmasta Oppilaan vahvuusalueet: Oppilaan kehittämisalueet ja tavoitteet tulevaisuudelle: Muuta: Päiväys: / 20 Oppilas: Vastuuhenkilö: 14
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS c) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI (harjoittelijan lomake) Tätä lomaketta* käytetään apuna harjoittelijan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä kehityskeskustelussa määrittämään harjoittelijan vahvuus- ja kehittämisalueet. Kehityskeskustelu käydään harjoittelun loppuvaiheessa. Harjoittelijan lomakkeella HARJOITTELIJA arvioi omaa osaamistaan sekä kehittymistään ja vertaa arviointiaan harjoitteluvastuuhenkilön arvioon harjoittelun toteutumisesta. Arvioi omia taitojasi soveltuvien osin siltä pohjalta, missä voit olettaa taitojesi olevan harjoittelun jälkeen (älä vertaa valmiuksiasi useita vuosia työskennelleen farmasistin taitoihin). Arvioinnissa = hallitsee erittäin hyvin, = hallitsee riittävän hyvin, = kehitettävää Oppiminen - kyky omaksua tietoa - innostuneisuus ja halu oppia lisää Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - vuorovaikutustaidot työyhteisössä - vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa - lääkeneuvontataidot Työn hallinta - aikaansaavuus - täsmällisyys - ajanhallinta - stressinsietokyky - tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot Työyhteisön jäsen - yhteistyöhakuisuus - muiden arvostaminen - joustavuus - tiimityövalmiudet Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen Suhtautuminen työhön - asiakaslähtöisyys - ammatillinen vastuunotto - sitoutuminen työyhteisöön - tavoitteellisuus Ammatillinen työote - ammatin arvostaminen - vastuullisuus ja luotettavuus - kyky etsiä tietoa/tietolähteiden käyttö - kyky tiedon soveltamiseen - tiedon kriittinen arviointi - ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - kyky hahmottaa kokonaisuuksia - asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen *mukaillen Vesterinen 2002 15
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS d) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet harjoittelijan näkökulmasta Omat vahvuusalueeni: Omat kehittämisalueeni ja tavoitteeni tulevaisuudelle: Palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta (mikä onnistui, missä olisi kehitettävää): Päiväys: / 20 16
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Harjoittelija: Vastuuhenkilö: 17
1. Harjoittelun tavoitteiden asettaminen ja HOPS Tehtävä 1.4: Kirjoitelma Farmasian oppilaana sairaala-apteekissa Kirjoita harjoittelun loppuvaiheessa ennen harjoittelun loppukeskustelua lyhyt kirjoitelma (1 2 sivua) aiheesta Farmasian oppilaana sairaala-apteekissa. Sisällytä siihen ajatuksiasi mm. seuraavista aiheista: - Mitä tärkeitä asioita olet oppinut harjoittelujakson aikana tulevaa ammattiasi varten? - Minkälainen työnkuva farmasistilla voi olla sairaalassa (logistinen rooli vs. potilaskeskeinen rooli)? - Miten moniammatillinen yhteistyö sujuu sairaalassa käytännössä? - Miten harjoittelu on vaikuttanut käsitykseesi itsestäsi tulevana farmasian alan ammattilaisena? - Minkälaiset valmiudet yliopiston opetus antoi sairaala-apteekkiharjoitteluun? Mitä kehitettävää opetuksessa olisi? 18
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen 2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Osion tavoitteena on: 1) Saada kokonaiskuva julkisen terveydenhuollon rakenteesta, sairaalasta organisaationa ja sairaala-apteekin roolista potilaan hoidossa 2) Perehtyä sairaala-apteekin toimintaa sääteleviin säädöksiin ja niiden kautta muodostuviin sairaala-apteekin velvollisuuksiin 3) Tutustua sairaala-apteekin hallintoon, henkilöstöhallintoon ja talouteen, sekä sairaala-apteekissa tehtävään laatutyöhön Osion vastuuhenkilö: 19
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Tehtävä 2.1: Sairaala-apteekki osana julkisen terveydenhuollon rakennetta Harjoittelujakson aluksi on hyvä tutustua työpaikan toimintaympäristöön. Sairaalat ovat osa julkista terveydenhuoltoa. Tutustu julkisen terveydenhuollon rakenteeseen. Pyri saamaan selville, mitkä ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävät ja miten ne eroavat toisistaan. Tutustu hoidon porrastukseen ja hoitoketjuihin. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaan Suomi on jaettu sairaanhoitopiireihin. Ota selvää, mihin sairaanhoitopiiriin harjoittelupaikkasi sairaala kuuluu, ja mikä merkitys sairaanhoitopiireillä on. Tutustu omaan harjoittelusairaalaasi esimerkiksi sairaalan toimintakertomuksen tai sairaalan intranetin avulla. Etsi vastauksia mm. seuraaviin asioihin: mitä osastoja sairaalassa on, kuinka monta potilaspaikkaa sairaalassa on, onko sairaala erikoistunut joihinkin tiettyihin hoitoihin, erityisaloihin jne. Keskustele apteekkarin tai proviisorin kanssa sairaalan organisaatiosta ja sairaala-apteekin roolista potilaan hoidossa. Tutustu myös sairaala-apteekin strategiaan ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Selvitä itsellesi, mihin suuntaan sairaalaapteekin toimintaa ollaan tulevaisuudessa viemässä. Keskustele apteekkarin tai proviisorin kanssa, minkälaista yhteistyötä sairaalalla on perusterveydenhuollon kanssa. Tutustu terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Mitä vaikutuksia lailla on sairaalaapteekkien ja lääkekeskusten toiminnan näkökulmasta? Keskustele apteekkarin proviisorin kanssa miten SOTE-uudistus muuttaa sairaala-apteekin roolia terveydenhuollossa Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 20
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Tehtävä 2.2: Sairaala-apteekki osana potilaan hoitoa Mitkä lainsäädännölliset määräykset ja ohjeistukset ohjaavat sairaala-apteekin toimintaa. Mitkä ovat sairaala-apteekin velvoitteet? Mitä kuuluu sairaala-apteekin käytännön työtehtäviin? Perehdy sairaala-apteekissa oleviin toimintaohjeisiin. Mitkä toimintaohjeet ovat mielestäsi keskeisimmät harjoitteluasi silmällä pitäen? 21
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Minkälaisten tahojen kanssa sairaala-apteekki tekee yhteistyötä sairaalassa (esim. asiantuntijaryhmät, toimikunnat jne.)? Mikä rooli sairaala-apteekilla on näissä? Keskustele harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa siitä, mitä laatutyö tarkoittaa. Missä eri muodoissa laatutyö tulee esille harjoitteluapteekkisi jokapäiväisessä toiminnassa? 22
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Tehtävä 2.3: Sairaala-apteekin henkilökunta ja henkilöstöhallinto Tutustu sairaala-apteekin henkilökuntarakenteeseen. Millä nimikkeillä sairaalaapteekissa on työntekijöitä? Mitä heidän vastuisiinsa ja tehtäviinsä kuuluu? Tutustu myös sairaala-apteekin henkilöstön perehdyttämiskäytäntöihin. Pohdi asiaa mielessäsi. 23
2. Sairaala-apteekin hallinto ja johtaminen Tehtävä 2.4: Sairaala-apteekin talous Mistä koostuvat sairaala-apteekin tulot? Entä menot? Miten nämä suhteutuvat toisiinsa vuosibudjetissa? Mitkä ovat sairaala-apteekin keskeiset talouden indikaattorit (sairaala-apteekin liikevaihto, lääkehankinnat euroina, lääkehävikki, sairaala-apteekista toimitetut lääketilaukset / toimitusrivit / lääkepakkaukset, sairaala-apteekissa valmistetut lääkkeet, varaston arvo)? Tutustu myös sairaala-apteekin hinnoittelu- ja laskutuskäytäntöihin sekä ostolaskun tarkastukseen. 24
3. Sairaalan tietojärjestelmät 3. Sairaalan tietojärjestelmät Osion tavoitteena on: 1) Saada kokonaiskuva sairaala-apteekissa ja sairaalassa käytettävistä tietojärjestelmistä 2) Saada käsitys siitä, miten tietojärjestelemistä saatua tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toiminnanohjauksessa 3) Oppia käyttämään tietojärjestelmiä apteekin eri toimintakokonaisuuksien näkökulmasta Osion vastuuhenkilö: 25
3. Sairaalan tietojärjestelmät Tehtävä 3.1: Sairaala-apteekin ja sairaalan tietojärjestelmät Käy yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa läpi seuraavat tietojärjestelmiin liittyvät kysymykset. Mitä tietojärjestelmiä sairaalassa on käytössä ja miten ne liittyvät sairaalaapteekin toimintaan? Mitä tietojärjestelmiä sairaala-apteekissa on käytössä ja mihin niitä käytetään? Miten tietojärjestelmistä saatavaa tietoa hyödynnetään sairaala-apteekin toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa (mm. lääkityspoikkeamaraportointi, lääkekulutus, varastonvalvonta, kiertonopeus, inventointi, kustannuskehitys, tuottavuus, henkilöstösuunnittelu jne.)? Tutustu IT-järjestelmän parametreihin. Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin. - Mistä tiedät että tuote jää jälkitoimitukseen? - Miten seuraat tuotteen hälytysrajoja? - Miten seuraat tuotteen kulutustietoja? - Miten seuraat varaston arvoa? Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 26
3. Sairaalan tietojärjestelmät Lisätehtävä Kiinnostuksen ja sairaala-apteekin tarpeen mukaan voit seurata tietyn lääkeryhmän (esim. antibioottien tai kipulääkkeiden) kulutustietoja osastoittain. Etsi kulutustiedot tietokannasta. Halutessasi voit muokata tiedot graafiseen muotoon (kuva tai taulukko). Tehtävä 3.2 potilastietojärjestelmät Keskustele harjoitteluvastuuhenkilön tai perehdyttäjän kanssa seuraavista tietojärjestelmiin liittyvistä kysymyksistä. Mitä potilastietojärjestelmät ä sairaalassa käytetään? Miten farmaseutti tai proviisori voi edistää potilasturvallisuutta käyttämällä potilastietojärjestelmiä? Millaisia heikkouksia potilastietojärjestelmissä voi esiintyä? Tähän tehtävään palaat käytännössä tehtävässä 7.2. 27
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima 4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Osion tavoitteena on: 1) Hahmottaa sairaala-apteekin asiakasryhmät logistisesta näkökulmasta 2) Perehtyä lääkkeiden tilaus- ja toimituskäytäntöihin 3) Tutustua sairaala-apteekin tuotevalikoimaan 4) Tutustua velvoitevarastointiin 5) Tietää lääkepalautusten ja lääkejätteiden käsittelyn periaatteet 6) Oppia toimimaan tuotevirhetilanteissa Osion vastuuhenkilö: 28
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tehtävä 4.1: Sairaala-apteekin logistiset asiakasryhmät Keitä ovat sairaala-apteekin logistiset asiakkaat? Mistä eri ryhmistä asiakaskunta koostuu? Mitä erityispiirteitä kunkin asiakasryhmän kohdalla voidaan havaita (esimerkiksi mitä kautta tilaukset saapuvat apteekkiin ja miten lääkkeet toimitetaan kohteisiin). 29
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tehtävä 4.2: Lääkkeen toimittaminen sairaala-apteekista Perehdy lääketilausten käsittelyyn ja toimittamiseen liittyviin käytäntöihin ja ohjelmiin yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa. Kuittaa listaan, kun olet käynyt läpi kunkin osa-alueen perehdyttäjän kanssa. Vastuuhenkilö / perehdyttäjä puolestaan kuittaa lopuksi, että oppilas on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin osa-alueisiin. Osaan käyttää tilaustenkäsittelyohjelmaa, käyty läpi: Tiedän opetusapteekkini tilausten toimituskäytännöt, käyty läpi: Tiedän sairaalan lääkevalikoimaan kuulumattoman lääkkeen toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän erityislupavalmisteiden toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän huumausaineiden toimittamiseen ja kulutuksen seurantaan liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän alkoholin toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän infuusionesteiden toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän poikkeavia toimituskäytäntöjä vaativien valmisteiden (esim. lääkkeelliset kaasut, radioaktiiviset aineet, jääplasma, solunsalpaaja-annokset) toimittamiseen liittyvät käytännöt ja vastuut apteekissa, käyty läpi: Tiedän tartuntatautipotilaan reseptin toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän lääkkeiden kuljetukseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Tiedän rokotteiden toimittamiseen liittyvät käytännöt, käyty läpi: Olen tutustunut lääkkeiden olosuhdeseurantaan, käyty läpi: Olen tutustunut vanhenevien tuotteiden kontrollointiin, käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) Mitä lääkkeitä / valmisteita sairaanhoitajat voivat tilata ja mitkä tilaukset vaativat lääkärin hyväksynnän? 30
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tehtävä 4.3: Sairaala-apteekin tuotevalikoima ja velvoitevarastointi Perehdy sairaala-apteekin tuotevalikoimaan ja velvoitevarastointiin yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa. Kuittaa listaan, kun olet käynyt läpi kunkin osa-alueen perehdyttäjän kanssa. Vastuuhenkilö / perehdyttäjä puolestaan kuittaa lopuksi, että oppilas on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin osaalueisiin. Olen perehtynyt sairaala-apteekin tuotevalikoimaan ja sen sijoitteluun, käyty läpi: Olen perehtynyt velvoitevarastointilakiin (979/2008) ja -asetukseen (1114/2008), käyty läpi: Ymmärrän, mitä velvoitevarastointi tarkoittaa käytännössä sairaala-apteekissa, käyty läpi: Tiedän, mitkä sairaala-apteekin tuotteet kuuluvat velvoitevarastoinnin piiriin, käyty läpi: Tiedän, mitä ilmoituksia velvoitevarastointiin liittyy, käyty läpi: Tiedän, miten sairaala-apteekissa on järjestetty lääkkeiden saanti apteekin aukioloaikojen ulkopuolella, käyty läpi: Tiedän lääkepalautusten ja lääkejätteiden käsittelyn periaatteet, käyty läpi: Muuta: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 31
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tutustu sairaalan infuusionesteisiin (fysiologiset, lääkkeelliset ja ravitsemusliuokset). Listaa tähän kolme erityyppistä, paljon käytettyä infuusionestettä ja kuvaile lyhyesti missä tilanteessa mitäkin infuusionestettä käytetään. Katso myös tehtävä 7.2. Potilaalle on määrätty 40 mmol natriumbikarbonaatia (NaHCO3). Kuinka monta millilitraa lisäät perusnesteeseen Natriumbikarbonate Braun 75 mg/ml (893 mmol/l) - konsentraatti? 32
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tehtävä 4.4: Tuotevirheet Tutustu tuotevirheisiin liittyvään Fimean määräykseen (4/2009) ja sairaalan toimintaohjeisiin tuotevirheiden käsittelystä. Vastaa seuraaviin tuotevirheisiin liittyviin kysymyksin: Kuinka toimitaan kun faksilla tulee ilmoitus, jossa valmiste pyydetään palauttamaan valmistajalle lääkevalmisteeseen liittyvän tuotevirheen takia? Kuinka toimitaan kun osastolta soitetaan ja kerrotaan, että injektioneste on sameaa ohjeen mukaisen käyttökuntoon saattamisen jälkeen, vaikka sen tulisi olla kirkasta? Kuinka toimitaan, kun apteekissa havaitaan, että osassa varastoon valmistetuista injektionesteistä on havaittavissa saostuma? 33
4. Lääkelogistiikka ja sairaala-apteekin tuotevalikoima Tehtävä 4.5:Automaatio Selvitä onko harjoittelupaikassasi käytössä lääkkeiden varastointiin tai valmistukseen liittyvää automaatiota. Jos on, selvitä millaista ja mitä hyötyä siitä on. Jos automaatiota ei ole käytössä, mieti mitä se voisi olla. Tarjoaako sairaala-apteekki annosjakelupalvelua? Mikä laite on käytössä? Kuinka laajaa toiminta on (monelleko osastolle tai potilaalle annoksia jaetaan)? Millaiset potilaat ja osastot soveltuvat annosjakelun piiriin ja miksi? Millaisia lääkkeitä koneella voidaan jakaa? Miten jaetut lääkkeet tarkistetaan? Millainen työnjako annosjakelussa on? Voit halutessasi piirtää prosessikaavion. Pohdi kysymyksiä kirjallisuuden perusteella, jos annosjakelua ei ole käytössä. 34
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus 5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Osion tavoitteena on: 1) Tutustua sairaala-apteekissa valmistettaviin lääkkeisiin ja lääkemuotoihin 2) Perehtyä lääkevalmistusta sääteleviin ohjeistuksiin ja määräyksiin 3) Tutustua lääkevalmistuksen tiloihin ja laitteisiin sekä niiden kontrolleihin Osion vastuuhenkilö: 35
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Tehtävä 5.1: Sairaala-apteekissa valmistettavat lääkkeet ja lääkemuodot Osallistu lääkkeiden valmistamiseen sairaala-apteekin mahdollisuuksien ja käytäntöjen mukaisesti. Pyri ainakin seuraamaan aseptista lääkkeiden valmistusta (steriilit lääkevalmisteet) ja solunsalpaajien käyttökuntoon saattamista. Mikäli mahdollista, tee itse aseptisen työmenetelmän testaus. Mitä eri lääkkeitä sairaala-apteekissa valmistetaan ja missä tilassa (galeeninen / aseptinen)? Sytostaatit apteekilla ja osastolla: Miten sytostaattiliuosten valmistaminen tapahtuu (prosessikuvaus) ja missä (osastolla vai sairaala-apteekissa)? Jos sairaala-apteekissa ei ole sytostaattien valmistusta, mihin potilaat ohjataan? Mitä tulee ottaa huomioon, kun valmistetaan sytostaatteja tai potilaalle annetaan peroraalisia sytostaatteja? 36
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Valitse kaksi usein valmistettavaa, eri lääkemuotoa olevaa valmistetta. Mitä laatuvaatimuksia valmisteille on, ja miten lopputuotteen asianmukainen laatu varmistetaan? Minkälaisia lääkelaskuja farmasistin tulee osata lääkevalmistuksessa sairaalaapteekissa ja osastoilla? Anna esimerkkejä harjoittelusi aikana vastaan tulleista lääkelaskuista. Kertaa tarvittaessa lääkelaskentaa Sigmasta. 37
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Tehtävä 5.2: Lääkevalmistuksen ohjeistus ja dokumentointi Tutustu sairaala-apteekin lääkevalmistusta sääteleviin ohjeistoihin ja määräyksiin (mm. GMP, PIC/S, Fimean määräykset jne.). Mieti, miksi on olemassa sekä GMP- että PIC/S-opas. Tutustu myös sairaala-apteekin lääkevalmistuksen ohjeistuksiin (esim. toimintaohjeet, valmistusohjeet). Perehdy solunsalpaajiin liittyvään työturvallisuuteen. Keskustele yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa, miksi solunsalpaajien käsittelyyn liittyy erityisiä turvallisuusohjeita. Tutustu lääkevalmistukseen liittyvään dokumentaatioon. Perustele lyhyesti: Miksi valmistuksen aikaiset poikkeamat valmistusohjeen mukaisesta toiminnasta tulee dokumentoida? Miksi korjauksia esim. valmistuseräpöytäkirjoihin ei saa tehdä korjauslakalla? 38
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Miksi varastoon valmistetusta lääkevalmisteesta tulee säilyttää joitakin pulloja (nk. referenssinäytteet) sairaala-apteekissa viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen? Kuinka kauan niitä säilytetään? Miksi valmistuksen aikainen kontrollointi aseptisessa valmistuksessa on tärkeää etenkin jos lopputuotetta ei tutkita? Miten lääkkeenvalmistusprosessi validoidaan? Miksi yhdessä sairaala-apteekissa tehty lääkevalmistusprosessin validointi ei päde muissa sairaala-apteekeissa, vaan saman prosessin validointi on suoritettava niissä erikseen? 39
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Tehtävä 5.3: Lääkevalmistuksen tilat ja niiden kontrollit Piirrä tähän lääkevalmistustilat ja selvitä mihin pudastilaluokkaan mikäkin tila kuuluu. Mitä eri luokat tarkoittavat? Mitä on otettava huomioon lääkevalmistustiloja siivottaessa? 40
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Minkälaisia kontrollitoimenpiteitä aseptisten tilojen puhtauden ja laadun varmistamiseksi on? Entä työntekijän kontrollit? Miksi niitä tehdään? Käy asiat läpi harjoitteluvastuuhenkilösi tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa ja kirjaa pääkohdat tähän. 41
5. Sairaala-apteekin lääkevalmistus Tehtävä 5.4: Harjoittelujaksolla valmistetut lääkevalmisteet Kirjaa taulukkoon harjoittelujaksolla valmistamasi lääkevalmisteet (varastoon tehdyt ja ex tempore -valmisteet). Valmiste Ex tempore / varasto Lääkemuoto Steriili / aseptisesti valmistettu / muu Pvm 42
6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima 6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima Osion tavoitteena on: 1) Perehtyä sairaalan omiin ja valtakunnallisiin hoitosuosituksiin ja ymmärtää niiden merkitys potilaan hoidossa 2) Ymmärtää sairaalan peruslääkevalikoiman merkitys 3) Saada käsitys siitä, miten lääkkeiden käytön seurannasta saatavaa tietoa voidaan käyttää hyväksi rationaalisen lääkkeenkäytön edistämisessä Osion vastuuhenkilö: 43
6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima Tehtävä 6.1: Paikalliset hoitosuositukset ja niiden merkitys potilaan hoidossa Selvitä, mitä omia hoitosuosituksia sairaalassa on ja mistä ne löytyvät. Tutustu yhteen suositukseen ja kuvaile sisällön pääkohdat. 44
6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima Tehtävä 6.2: Peruslääkevalikoiman merkitys osana rationaalista lääkehoitoa Tutustu peruslääkevalikoimaan käsitteenä (Fimean määräys 6/2012). Miksi sairaaloissa on peruslääkevalikoima ja miten se muodostetaan? Mitä valmisteita peruslääkevalikoimaan otetaan mukaan ja millä perustein? Kuinka usein peruslääkevalikoima päivitetään? Miten sairaalan hoitohenkilökunta perehdytetään peruslääkevalikoimaan (erityisesti lääkärit ja hoitajat)? Miten suuren osan sairaalan vuotuisista kokonaislääkekustannuksista muodostavat perus-lääkevalikoimaan kuuluvien lääkkeiden kustannukset? Lääkkeiden ATC-luokitus liittyy olennaisesti peruslääkevalikoiman muodostamiseen. Mihin lääkkeiden ATC-luokitus perustuu? Valitse yksi lääkeaine ja esittele luokitus sen avulla. Mistä löysit tiedon? Peruslääkevalikoimaan valitaan yleensä vain yhden lääkevalmistajan tuote tietystä vaikuttavasta aineesta ja vahvuudesta. Kannattaako peruslääkevalikoimaan ottaa geneerinen vai alkuperäisvalmiste? Perustele vastauksesi ja anna esimerkkejä. 45
6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima Tehtävä 6.3: Lääkkeiden käytön tilastointi ja seuranta rationaalisen lääkekäytön näkökulmasta Keskustele harjoitteluvastuuhenkilösi tai hänen nimeämän perehdyttäjän kanssa, miten osastojen lääkemenoja seurataan ja miten tilastoinnista saatua tietoa välitetään osastoille. Mikäli mahdollista, pyri myös selvittämään, miten lääketilastoinnista saatua tietoa käytetään hyväksi osastoilla. Mitä keinoja harjoittelusairaalassasi on rationaalisen lääkkeenkäytön seuraamiseksi ja edistämiseksi? Miten sairaalasi mikrobilääkekulutusta seurataan rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta ja kuinka siitä saatua tietoa hyödynnetään osastoilla? Selvitä itsellesi, mitä tarkoitetaan DDD (Defined Daily Dose) -käsitteellä. Voit perehtyä asiaan esimerkiksi Fimean sivuilla: http://www.fimea.fi/laaketieto/kulutustiedot 46
6. Rationaalisen lääkehoidon periaatteet sairaalassa ja peruslääkevalikoima Mitkä ovat harjoittelusairaalasi kolme eniten kustannuksia muodostavaa lääkevalmistetta? Kuinka suuren osan kaikista lääkekustannuksista ne muodostavat? Mihin ATCluokkiin nämä valmisteet kuuluvat? 47
7. Potilaan lääkehoito sairaalassa 7. Potilaan lääkehoito sairaalassa Osion tavoitteena on: 1) Saada yleiskäsitys potilaiden lääkehoidosta sairaalaympäristössä 2) Ymmärtää potilaan lääkehoitoon liittyvät käytännön vaiheet osastolla 3) Perehtyä lääkehoidon sisältöön ja toimintatapoihin osastoilla 4) Tutustua moniammatilliseen yhteistyömalliin potilaan lääkehoidossa Osion vastuuhenkilö: 48
7. Potilaan lääkehoito sairaalassa Tehtävä 7.1: Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Käy lääkehoitajan / muun hoitajan tai osastofarmaseutin kanssa yhdessä läpi lääkkeiden jakamiseen ja antamiseen liittyviä asioita. Kuittaa listaan, kun olet käynyt läpi kunkin osa-alueen perehdyttäjän kanssa. Perehdyttäjä puolestaan kuittaa lopuksi, että oppilas on perehtynyt kaikkiin listassa mainittuihin osa-alueisiin. Ymmärrän erilaisten yhteisvaikutusten merkityksen lääkehoitojen kannalta (esim CYP-interaktiot lisättäessä ja poistettaessa lääkkeitä, farmakokineettiset / farmakodynaamiset yhteisvaikutukset), käyty läpi: Tiedän lääkkeiden puolittamiseen ja murskaamiseen liittyvät periaatteet ja ongelmat, käyty läpi: Tiedän lääkkeen käyttökuntoon saattamisen periaatteet osastolla (Mitä valmisteita käyttökuntoon saatetaan osastolla ja mitä sairaala-apteekissa, miten käyttökuntoon saattaminen on järjestetty osastolla?), käyty läpi: Tiedän miten lääkkeiden jakamisen ja käyttökuntoon saattamisen lääkitysturvallisuuden varmistaminen on organisoitu?, käyty läpi: Olen tutustunut parenteraalisen lääkityksen periaatteisiin, käyty läpi: Olen tutustunut kipupumpun käyttöön, käyty läpi: Olen perehtynyt osastolla oleviin muihin lääkehoitoihin liittyviin välineisiin, käyty läpi: Olen perehtynyt lääkehoidossa hallittaviin asioihin ja valmiuksiin henkilöstöryhmittäin (THL Ohjaus 14/2015), käyty läpi: Olen tutustunut Fimean Lääke 75+ tietokantaan, käyty läpi: Olen perehtynyt siihen, miten sairaanhoitaja seuraa potilaan tilaa, oireita ja lääkehoidon vaikuttavuutta hoidon aikana ja sen jälkeen, käyty läpi: Käyty läpi: / (perehdyttäjä) 49
7. Potilaan lääkehoito sairaalassa Tehtävä 7.2: Potilaan lääkehoito, sen seuranta ja dokumentointi osastoilla Keskustele harjoitteluvastuuhenkilön tai hänen nimeämänsä perehdyttäjän kanssa, mitä osastoja sairaalassa on ja minkälaisia hoitoja sairaalassa annetaan. Valitse osasto, johon haluat tutustua paremmin osastofarmaseutin / lääkehoitajan / muun sairaanhoitajan kanssa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi viikon ajan. Kirjaa ylös, minkälaisia potilaita valitsemallasi harjoitteluosastolla on ja minkälaisia lääkehoitoja siellä annetaan. Jos mahdollista, mene mukaan lääkärien potilaskierrolle. Kuvaa lyhyesti, mitä kierrolla tapahtui ja mitä opit tästä. 50
7. Potilaan lääkehoito sairaalassa Millä tavoin osastofarmaseutti voi vaikuttaa potilaiden lääkehoidon toteutukseen? Miten potilaan lääkitys selvitetään ja kirjataan osastolla. Keskustele hoitajan tai osastofarmaseutin kanssa mm. farmaseutin roolista prosessissa. Oma potilastapaus Tee harjoittelun aikana mahdollisimman monta lääkityksen arviointia ja kuvaa niistä yksi tähän. Sovi osastolääkärin ja / tai hoitajan sekä osastofarmaseutin kanssa potilaasta, jonka lääkehoitoihin voit perehtyä tarkemmin. Valitse mahdollisuuksien mukaan tulovaiheessa oleva potilas. Pyydä lupa potilaalta hänen lääkityksensä läpi käymiseen ja lääkityksen päivittämiseen lääkelistaan. Ota huomioon potilaan intimiteettisuoja valitessasi haastattelupaikkaa. Seuraa potilaan lääkitystä päivittäin, ole mukana myös potilaan kotiuttamisvaiheessa. Jos kyseinen potilas ei kotiudu osastoharjoitteluviikkosi aikana, valitse joku toinen potilas, jonka kotiuttamistilanteessa olet mukana. Jos sinulla ei ole mahdollisuuksia suorittaa tätä tehtävää edellä esitetyllä tavalla, pyri tutustumaan potilaiden lääkelistoihin. Minkälaisia lääkityksiä potilailla on tyypillisesti? Tarkastele lääkityksiä myös mahdollisten interaktioiden, päällekkäisten tai päälle jääneiden lääkitysten näkökulmasta. 51