ARK-E5001 Possible Cities, 2015 H3 Knowledge Strategy Traffic Team Sebastian Bussman Annika Paaso Juha Väisänen
Sisällysluettelo Yleistä... 3 Liikenteen visio ja aluerajaus... 3 Joukkoliikenneyhteys... 4 Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä... 4 Liityntäpysäköinti... 4 Case 1: Turunväylän poistaminen ajoneuvoliikenteeltä... 5 Vaihtoehto A: Pikaraitiotie Munkkiniemi-Munkkivuori-Talin urheilupuisto-... 5 Pitäjänmäki... 5 Vaihtoehto B: Pikaraitiotie Huopalahdentie-Turunväylä-Leppävaara... 6 Case 2: Turunväylän muuttaminen... 8 Toimenpide 1: Ohikulkuliikenne eri tasossa... 9 Toimenpide 2: Väylän nosto ja silta... 9 Toimenpide 3: Rinnakkaiskadut... 10 Lähteet... 11
Yleistä Liikenteen visio ja aluerajaus Tässä liikenneselvityksessä pyritään selvittämään mahdollisuuksia Turunväylän muuttamiselle tai poistamiselle välillä Kehä I - Huopalahdentie. Selvityksessä on esitetty eri vaihtoehtoja alueen kehittämiselle. Selvityksessä on myös analysoitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia sekä liikennejärjestelmän kehittämisen asettamia vaatimuksia. Selvityksessä on otettu huomioon Turunväylän alueellinen liikennejärjestelmä Kehä I - Huopalahdentie välillä. Tämä kattaa Helsingin länsipuolen kaupunginosat sekä Espoon itäisen puolen kaupunginosat. Lisäksi selvityksessä on otettu huomioon myös seudullinen liikenne, joka kulkee alueen läpi. Tulevaisuudessa alueellinen liikennejärjestelmä täydentyy uusilla pikaraideyhteyksillä, jotka tulevat muuttamaan sekä Espoon että Helsingin saavutettavuutta. Nämä pikaraidetiet ovat Raidejokeri ja Tiederatikka. Tärkeät liikenteelliset alueet ovat Leppävaara, Pitäjänmäki sekä Munkkiniemi ja Pikku- Huopalahti. Leppävaara toimii liikenteen solmukohtana, jossa eri kulkumuodot tulevat kohtaamaan myös tulevaisuudessa. Lisäksi Raidejokeri mahdollistaa raitioliikenteen alueella tulevaisuudessa. Myös liityntäliikenne on tulevaisuudessa tärkeä osa Leppävaaraa. Pitäjänmäki toimii tärkeänä työssäkäyntialueena, jonne on taattava hyvät kulkuyhteydet eri kulkumuodoin. Munkkiniemen ja Huopalahden alue toimii liikenteen solmukohtana, jossa liikennevirrat Pitäjänmäestä, Helsingin keskustasta ja Kuusisaaresta kohtaavat. Tämä solmukohta toimii myös tärkeänä yhteytenä Meilahden sairaalaan ja Helsingin keskustaan. Selvityksessä on tutkittu yleisesti alueen tulevaisuuden liikenteen kehityksestä, jota on selostettu Helsingin yleiskaavassa 2050. Selvityksessä oletetaan, että yleiskaavan visio liiketeen kehityksestä toteutuu. Helsingin yleiskaavassa on asetettu tavoitteeksi parantaa joukko-, kävelyja pyöräilyliikenteen saavutettavuutta, jotta nämä muodostuivat kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautoliikenteelle. Liikennejärjestelmää kehitettäessä on näin ollen ensisijaisesti keskityttävä kestävien kulkumuotojen edellytysten parantamiseen. Helsingin seudun liikennemäärien kasvun ennustetaan jatkuvan, ja vuoteen 2030 mennessä Turunväylän liikenteen oletetaan kasvavan 50 %:lla tarkasteltavalla tieosuudella. Kyseinen tieosuus on kuitenkin saavuttanut maksimikapasiteettinsa, oletettavasti pääosin Huopalahdentien liittymästä johtuen. Henkilöautokapasiteetin lisääminen ei kuitenkaan ole liikenteellisten tavoitteiden mukaista, ja yhteysvälille tarvitaan siksi merkittävää joukkoliikennetarjonnan parantamista ja kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävien lisäämistä. Väylän välityskyvyn alentaminen tai väylän suoranainen poistaminen on mainituista syistä ongelmallista. Tässä tapauksessa ympäröivää tieverkkoa on kehitettävä, jotta yhteysvälille saadaan luotua kutakuinkin nykytilannetta vastaava kapasiteetti. Lännestä tuleva, keskustaan ja muualle Helsinkiin suuntaava liikenne ohjataan käyttämään raideliikenteen yhteyksiä, kuten Rantarataa ja Raidejokeria. Nämä yhteydet palvelevat kuitenkin heikosti Munkkiniemeen, Meilahteen tai Töölöön suuntaavaa liikennettä. Näiltä alueilta kulkee myös työmatkaliikennettä Leppävaaraan. Erityisesti Munkkiniemen ja Leppävaaran välillä ja nykyisen Turunväylän ympäristöstä joukkoliikenne- ja kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat tällä
hetkellä vaatimattomia. Palvellakseen tämän alueen matkustajia järjestetään uusi joukkoliikenneyhteys pikaraitiotiellä sekä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä Leppävaarasta Munkkiniemen kautta Meilahteen ja Töölöön. Joukkoliikenneyhteys Alueen joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisessa tukeudutaan pikaraitiotiehen. Tämä järjestely edistää tehokkaasti joukkoliikennejärjestelmän kehittymistä kestävämpään suuntaan sekä mahdollistaa suurten joukkojen liikuttamisen alueiden välillä tehokkaasti ja vaivattomasti. Myös Munkkiniemen alueen tulevan maankäytön (asuinrakentaminen) kannalta on keskeistä, että alueella on tehokas ja helppokäyttöinen joukkoliikenneyhteys, jolloin alueen sisäiseltä autoliikenteen kasvulta voidaan välttyä. Lisäksi uusi pikaraitiotieyhteys kytkeytyy vaivattomasti nykyiseen Munkkiniemi-Meilahti-Töölö raitiotiehen, Tiederatikkaan Munkkiniemessä sekä Raidejokeriin Leppävaarassa tehostaen alueellista liikennejärjestelmää entisestään. Pikaraitioteiden palvelualueen ulkopuolella joukkoliikennejärjestelmä perustuu kattavaan linjaautoverkostoon, joka hyödyntää myös tehokkaasti raitioteiden kapasiteettia suurten joukkojen liikuttajana. Tällä tavoin mahdollistetaan erilaiset matkaketjut, erityisesti vapaa-ajan matkoille, joihin on yleensä vaikea vastata joukkoliikenteen keinoin. Uusi pikaraitiotielinjaus muodostaa yhdessä muiden raitiotielinjojen kanssa liikenteen solmukohtia, jotka tarjoavat edellytyksiä tehokkaalle maankäytön kehitykselle näiden alueiden lähiympäristöissä. Esimerkiksi korkea rakentaminen, kattavat palvelut ja tehokas joukkoliikennejärjestelmä mahdollistavat yhdessä tiiviin ja tehokkaan kaupunkimaisen ympäristön, jossa liikkumisen ei tarvitse tukeutua yksityisautoiluun. Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä Myös jalankulku- ja pyöräilyväyliä nykyisen Turunväylän alueella kehitetään. Väylästä luodaan laatukäytävä, jossa liikkuminen on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Maasto laatukäytävässä pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena, jotta työmatkaliikenne olisi sujuvaa. Pyöräilykäytävän suunnat erotellaan omilla kaistoilla. Pyöräilyn laatukäytävästä pyritään luomaan maisemallisesti mahdollisimman houkutteleva, joka edesauttaa pyöräilyn osuuden kasvua eri kulkumuodoista. Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinnin merkitys korostuu huomattavasti Turunväylän muuttuessa autottomaksi väyläksi. Liityntäpysäköintiä tulee kehittää erityisesti joukkoliikenteen solmukohtiin, joista on hyvät yhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Suunniteltavan alueen kannalta eräs keskeisimpiä joukkoliikenteen solmukohtia on Leppävaara, jossa uuden pikaraitiotien ja Raidejokerin linjaukset yhtyvät. Leppävaara on näin ollen merkittävä alue liityntäpysäköinnin kannalta.
Case 1: Turunväylän poistaminen ajoneuvoliikenteeltä Tässä tapauksessa nykyinen Turunväylä tullaan poistamaan väliltä Kehä I-Huopalahdentie. Tämä tarkoittaa sitä, että ajoneuvoliikenne lännestä siirtyy Kehä I:lle. Tämä vaatii Kehä I:n kehittämistä, jolloin Kehä I:n kapasiteettia täytyy kasvattaa. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että Kehä I:lle joudutaan lisäämään kaistoja, koska ajoneuvoliikennettä ei voida kokonaan poistaa. Myös muita tieyhteyksiä joudutaan parantamaan Helsingin suuntaan. Esimerkiksi yhteyttä Leppävaarasta Pitäjänmäen työssäkäyntialueelle joudutaan parantamaan. Uudeksi tielinjaukseksi ehdotetaan Kehä I kohdalta Leppävaarasta Perkkaan ja Pajamäen läpi kulkevaa tietä. Sekä Kehä I että yhteyden parantaminen Pitäjänmäen suuntaan vaatii liittymien kehittämistä. Lisäksi myös Huopalahdentien ja Kuusisaarentien liittymää joudutaan parantamaan. Lisäksi Meilahden sairaalan pelastusajoneuvot otetaan huomioon Turunväylän poistamisessa, niin ettei se vaikeuta pelastustehtäviä. Ajoneuvoliikennettä pyritään korvaamaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden avulla. Leppävaara tulee olemaan yksi tärkeimmistä liikenteen solmukohdista ajatellen lännestä tulevaa liikennettä. Suunnitellut pikaraitiotiet (Raidejokeri ja Tiedejokeri) sekä junayhteydet Leppävaarasta ja Leppävaaraan tulevat palvelemaan jatkossa nykyisiä Turunväylällä liikkujia. Myös jalankulku- ja pyöräilyväyliä nykyisen Turunväylän alueella kehitetään. Väylästä luodaan laatukäytävä, jossa liikkuminen on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Turunväylän poistaminen vaikuttaa melua vähentävästi etenkin Munkkiniemessä, Munkkivuoressa sekä Huopalahdessa. Lisäksi ajoneuvoista aiheutuvat päästöt vähenevät, kun ihmiset käyttävät kestäviä ja ympäristöystävällisempiä kulkumuotoja. Munkkiniemen ja Munkkivuoren asuinalueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee pikaraitioteiden vaikutuksesta. Maankäytön kehittäminen on liikenteen uudistusten myötä välttämätöntä. Seuraavaksi on esitetty kaksi mahdollista linjausvaihtoehtoa pikaraitiotielle, kun Turunväylä Huopalahdentien ja Kehä I välillä on poistettu ajoneuvoliikenteeltä. Lisäksi on esitetty niistä aiheutuvia vaikutuksia. Vaihtoehto A: Pikaraitiotie Munkkiniemi-Munkkivuori-Talin urheilupuisto- Pitäjänmäki Vaihtoehdossa 1A on luotu uusi linjaus pikaraitiotielle (kuva 1). Linjaus palvelee etenkin Munkkiniemeä, Munkkivuorta ja Pitäjänmäkeä. Pitäjänmäessä pikaraitiotie yhtyy Raidejokerin linjaukseen. Uusi pikaraitiotien toteuttaminen vaatii suuria investointeja Helsingiltä, mutta yhteys tulee palvelemaan hyvin useita merkittäviä alueita. Raitiotielinjaus kulkee osittain Munkinpuiston ja Talin urheilupuiston läpi, jossa maasto on savista. Tällöin joudutaan tekemään suuria investointeja alueelle, mutta hyödyt raitiotiestä tulevat olemaan loppujen lopuksi suuremmat kuin investoinneista aiheutuvat kustannukset. Pikaraitiotie edistää myös Munkkivuoren saavutettavuutta, joka on ollut aiemmin heikompi ilman pikaraitiotietä. Entisen Turunväylän linjauksen kohdalle toteutetaan ainoastaan kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä. Laatukäytävästä tehdään liikenteellisesti ja maisemallisesti vetoava väylä, jossa liikkuminen on sujuvaa, nopeaa ja helppoa.
Kuva 1. Case 1a havainnekuva. Vaihtoehto B: Pikaraitiotie Huopalahdentie-Turunväylä-Leppävaara Vaihtoehdossa 1B on luotu uusi linjaus pikaraitiotielle (kuva 2). Linjaus kulkee nykyisen Turunväylän linjauksessa. Linjaus palvelee etenkin Munkkiniemeä sekä Espoon itäpuolen asukkaita. Pikaraideyhteys on kytköksissä myös Raidejokeriin. Tämä raideyhteys on nopeampi kuin vaihtoehdossa 1A esitetty linjaus uudesta pikaraitiotiestä, mutta tämä vaihtoehto palvelee heikommin esimerkiksi Munkkivuoren matkustajia. Pikaraitiotie edistää kuitenkin Munkkivuoren, Meilahden ja Helsingin keskustan saavutettavuutta Espoosta, joka on ollut aiemmin heikompi ilman pikaraitiotietä. Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä toteutetaan uuden raitiotielinjauksen viereen. Pikaraitiotien tuominen nykyisen Turunväylän linjaukseen vähentää ainakin osittain kustannuksia. Kuitenkin merenpinnan nousun vuoksi tien linjausta joudutaan ainakin paikoin nostamaan nykyistä korkeammalle tasolle, mikä puolestaan lisää kustannuksia.
Kuva 2. Case 1b havainnekuva.
Case 2: Turunväylän muuttaminen Tässä tapauksessa Turunväylää ei tulla poistamaan Kehä I-Huopalahdentien väliltä, mutta nykyistä moottoritieosuutta tullaan muuttamaan huomattavasti (kuva 3). Nykyinen Turunväylä on tärkeää nostaa korkeammalle tasolle merenpinnan nousun takia. Myös kävelyn- ja pyöräilyn laatukäytävä sekä pikaraitiotie nostetaan uuden sillan tasoon. Väylän nopeustaso lasketaan asteittain Espoon itäpuolen 100 km/h nopeustasosta 50 km/h nopeustasoon. Väylä pysyy suuntaansa kaksikaistaisena, sillä liikennemäärät alueella ovat niin suuret. Turunväylä voidaan muuttaa bulevardimaiseksi vaihtelevaksi ympäristöksi. Vaikka väylä on geometrialtaan ja nopeudeltaan bulevardimainen, voi sen ympäristö vaihdella tiiviistä rakentamisesta puistomaisiin alueisiin. Turunväylä tulee loogisesti jatkumaan Helsingin yleiskaavassa 2050 esitettyyn tunneliin. Nopeustason laskeminen 100 km/h:ssa 60 km/h:ssa vähentää melua alueella 6 db, joka on selvästi havaittavissa. Siltaratkaisu tulee lisäämään kustannuksia, mutta sillan nostamisella halutaan taata yhteinen vesialue ja ekosysteemipalveluiden kehittymisen edellytykset. Seuraavaksi selvityksessä on esitetty mahdollisia liikenteellisiä toimenpiteitä, joita voidaan harkita Case 2:n toteutuessa. Kuva 4. Case 2 havainnekuva.
Toimenpide 1: Ohikulkuliikenne eri tasossa Toimenpiteessä 1 Turunväylän linjaus kulkee ympäröivää maastoa alemmalla tasolla. Tämä on mahdollista, koska Munkkiniemi ja Munkkivuori sijaitsevat huomattavasti merenpinnan yläpuolella. Tällä toimenpiteellä väylä saadaan eroteltua tehokkaasti ympäristöstään, ja suoraan jatkava liikenne pääsee ajamaan sujuvasti alueen läpi. Tämä mahdollistaa viihtyisän kaupunkiympäristön toteuttamisen väylää korkeammalle tasolle heti väylän välittömään läheisyyteen. Kuvassa 4 on esitetty havainnekuva ohikulkutiestä eri tasossa. Kuva 4. Case 2 havainnekuva ohikulkutiestä eri tasossa. Toimenpide 2: Väylän nosto ja silta Toimenpiteessä 2 Turunväylän nostaminen sillalle mahdollistaa IsoHuopalahden ja Laajalahden yhdistämisen. Samalla silta toimii näyttävänä sisääntuloväylänä Helsinkiin. Sillan toteuttaminen on perusteltua myös siksi, että väylää on joka tapauksessa nostettava. Jotta merialueet todella tuntuisivat yhtenäisiltä, tarvitaan kuitenkin kylliksi suuri alikulkukorkeus. Tämä vaatii väylän nostamista enemmän kuin merenpinnan nousu oikeastaan vaatisi, jolloin myös kustannukset kasvavat merkittävästi. Väylän nostaminen saattaa tosin tehostaa melun leviämistä. Siksi on tärkeää, että väylän nopeustaso lasketaan enintään 60 km/h:ssa jo sillan kohdalla ja että väylän geometria muotoillaan kyseistä nopeustasoa tukevaksi. Kuvassa 5 on esitetty havainnekuva väylän nostosta ja sillasta.
Kuva 5. Case 2 havainnekuva väylän nostosta ja sillasta Toimenpide 3: Rinnakkaiskadut Toimenpide 3:n avulla Turunväylää ympäröivän kaupunkirakenteen saavutettavuutta voidaan parantaa Turunväylään yhteydessä olevilla rinnakkaiskaduilla. Rinnakkaiskadut toimivat väylän ja kaupunkimaisen ympäristön välissä eräänlaisena siirtymäalueena ja erottavat nämä tehokkaasti toisistaan. Katujen nopeustason tulisi olla enintään 40 km/h, ja liikenteen toimia jalankulkijoiden ehdoilla. Osoittamalla lisäksi katujen varteen pysäköintiä, muodostuu niiden ääreen otolliset olosuhteet palveluille. Koska pikaraitiotie toimii kaupunkimaisen ja pitkämatkaisen liikenteen välimuotona, sopivat rinnakkaiskadut myös pikaraitiotien kulkureiteiksi.
Lähteet Tiehallinto: Tieliikenteen melu Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Helsingin kaupungin meluntorjuntaselvítys R. T. Luttinen, M. Pursula, S. Innamaa: Liikennevirran ominaisuudet Paikkatietoikkuna.fi Yleiskaava.fi: Helsingin yleiskaavan kaavaehdotuksen selostus Turun raitiotie, yleissuunnitelma. 2015. http://www.turunraitiotie.info/raportti_turku_lowres.pdf Laaksonen Mikko. 2003. Miksi raitiovaunu on suositumpi kuin bussi? http://www.kaupunkiliikenne.net/ratikka_ja_bussi.htm Liikennevirasto. 2015. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/valmistuneet/keha_leppavaara/tiehanke/vaik utukset#.vi5co6m8lva Yrjölä Tiia & Viinanen Jari. 2012. Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa.
Grade-separated street pedestrian bicycle trees & parking LRT lane LRT lane trees & parking bicycle pedestrian 4,0 2,5 3,0 3,0 3,0 1,5 3,5 3,5 1,0 3,5 3,5 1,5 3,0 3,0 3,0 2,5 4,0 49,0
Boulevard-like street pedestrian bicycle trees & parking trees LRT lane LRT lane trees trees & parking bicycle pedestrian 4,0 2,5 3,0 3,0 3,0 3,5 3,5 3,0 3,0 3,5 3,5 3,0 3,0 3,0 2,5 4,0 51,0