Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma Valtuusto 4.12.2013 VISIO Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Sisällysluettelo ESIPUHE 1 ESPOO-TARINA 3 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 13 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 28 Yhteenvetotaulukot 37 KÄYTTÖTALOUSOSA 43 1 Yleishallinto 45 2 Sosiaali- ja terveystoimi 63 3 Sivistystoimi 101 4 Tekninen ja ympäristötoimi 155 Tilakeskus-liikelaitos 179 Suurpellon taseyksikkö 191 Tapiolan taseyksikkö 197 Palveluliiketoimen toimiala 205 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 221 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 227 Espoo Logistiikka -liikelaitos 233 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 239 Espoo Catering -liikelaitos 245 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 251 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 257 TULOSLASKELMAOSA 263 INVESTOINTIOSA 279 RAHOITUSOSA 295 LIITTEET 299 1 Valtuuston päätökset 2 Talousarvion sitovuus ja seuranta sekä noudattamista koskevat ohjeet 3 Investoinnit hankkeittain vuosina 2014-2018 Kannen kuva: RED/Espoo-tarina
1 ESIPUHE Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelman tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä kehitysohjelmilla. Tekemisessä ja kehittämisessä keskitytään Espoon tärkeimpiin tehtäviin. Espoo kasvaa yli 4 000 uudella asukkaalla vuosittain. Kasvu lisää erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palvelujen tarvetta. Maahanmuuttajien osuus väestönlisäyksestä on korkea. Samaan aikaan yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus näkyy työttömyyden kasvuna ja verotulojen hiipumisena. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Talousarvioon sisältyy kunnallisveroprosentin korotus 0,25 prosenttiyksiköllä 18,00 prosenttiin ja kiinteistöveron rakentamattoman rakennuspaikan korotus 3,0 prosenttiin vuonna 2014. Korotus on osa koko valtuustokauden mittaista talouden tasapainotusohjelmaa. Korotuksen jälkeenkin Espoon kunnallisverotusta voidaan pitää maltillisena verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Talousarvio ei sisällä korotusta maksuihin. Kasvavana kaupunkina Espoo ei suunnittele henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia. Henkilöstön määrä on noin 13 950. Henkilöstömäärän kasvu on Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista ja painottunut sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sivistystoimeen. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään siten, että jokainen avoimeksi jäävä tehtävä ja sen sisältö arvioidaan, ja paikan täyttäminen vaatii erillisen täyttöluvan. Kaupunki tarjoaa harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille, nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan erityisellä mallilla. Koko kaupungin toimintamenot kasvavat noin 2,8 prosenttia vuonna 2014. Tämä edellyttää vuonna 2014 noin 10 milj. euron ja valtuustokauden aikana 70 milj. euron tuottavuusparannusta. Vuonna 2014 verotuloja kertyy 1 336 milj. euroa veronkorotus mukaan lukien. Valtionosuuksia tilitetään noin 31 milj. euroa. Tähän sisältyy verotuloon perustuva tasausvähennys, joka vastaa Espoossa noin 3 veroprosentin tuottoa. Kaupungin vuosikate on noin 82 milj. euroa. Tulos on noin 32 milj. euroa alijäämäinen vuonna 2014. Investointeja peruspalveluihin Espoon vahvuus on viiteen aluekeskukseen perustuva verkostomainen kaupunkirakenne. Se antaa edellytykset järjestää palvelut sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne taloudellisesti ja ekologisesti. Hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja pääkaupunkiseudun yhteisten yhteisöjen taseisiin. Vuonna 2014 kaupungin investoinnit ovat yhteensä 273 milj. euroa ja merkittävät tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 275 milj. euroa. Noin viidennes kaupungin ja tytäryhteisöjen nettoinvestoinneista rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella ja valtionosuuksilla. Rahastoja puretaan investointien rahoitukseen 40 milj. euroa. Peruskaupunki ottaa uutta lainaa 117 milj. euroa vuonna 2014, joten lainaa on vuoden lopussa 282 milj. euroa eli 1 066 euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2014 yhteensä 302 milj. eurolla.
2 Kaupungin palveluja keskitetään tulevan Länsimetron varteen ensimmäisenä Matinkylässä, jonne tulee uudenlainen sivistys- ja terveyspalveluja yhdistävä palvelutori. Muita merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Länsimetron asemien ja tunneleiden varustelu on käynnissä koko linjalla vuonna 2014. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen kampus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä ikäihmisten Elä ja asu -keskukset. Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Espoo luo edellytykset noin 2 500 asunnon rakentamiseen vuosittain. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain 300 vuokra-asuntoa. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta päätetään keväällä Yleiseen talouskehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta. Valtio valmistelee parhaillaan rakennepakettia, jolla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Vielä ei tiedetä, kuinka se tehdään, mutta kuntien rahoitusmahdollisuudet suhteessa palveluvelvoitteeseen ovat joka tapauksessa selvästi riittämättömät. Suunnitteilla olevan valtionosuusuudistuksen ei uskota parantavan Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Valmisteilla oleva metropolihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voivat vaikuttaa Espoon talouteen voimakkaastikin. Espoo selvittää jo nyt yhteistyötä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, minkä lisäksi valtioneuvosto on määrännyt metropolia koskevan selvityksen. Vahvana peruskuntana Espoo kykenee huolehtimaan peruspalveluista ja osallistumaan voimakkaasti seudun hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämiseen jatkossakin. Espoo valmistelee vuoden 2014 maaliskuuhun mennessä koko valtuustokauden kestävän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, jonka avulla kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelman merkittävimpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Tuottavuuden parantamisen tärkeä elementti on Espoo-tarinan mukaisesti osallistuva henkilöstö. Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa 2013, mutta ei normaalikäytännön mukaisesti samalla päättänyt vuoden 2014 veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehtiin valtuustossa marraskuussa valtuustoryhmien talousarvioneuvottelujen jälkeen. Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta valtuusto päätti joulukuussa. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
Espoo-tarina 3 ESPOO-TARINA Valtuuston 10.6.2013 hyväksymä
Espoo-tarina 4
Espoo-tarina 5 JOHDANTO Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se kertoo, mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa. Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon, mikä sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden laadintaa, mitkä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ESPOO-TARINAN VALMISTELUPROSESSI Espoo-tarinaa on valmisteltu hyvässä vuorovaikutuksessa espoolaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa - yhdessä ideoimalla ja pohtimalla, millainen on paras mahdollinen Espoo vuonna 2025. Aineistoa ja ideoita Espoo-tarinaan on kerätty kuntalaisia monin eri tavoin osallistamalla. Kerättyä aineistoa käsiteltiin edellisen valtuuston seminaarissa 21.11.2012. Uuden valtuuston kanssa Espootarinan valmistelu käynnistyi 31.1. - 1.2.2013 strategiaseminaarissa. Espoo-tarinaluonnosta ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteita käsiteltiin valtuuston toisessa strategiaseminaarissa 13.5.2013. Espoo-tarina hyväksyttiin 10.6.2013 valtuustossa. Päätöksen yhteydessä valtuusto hyväksyi useita toivomuksia, mitkä otetaan huomioon Espoo-tarinaa toteutettaessa. STRATEGIAKÄSITTEET Espoon strategiamallissa käytetään samoja käsitteitä sekä Espoo-tarinan strategiaperustassa että toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskorteissa. Seuraavassa on esitetty käytettävät käsitteet määrittelyineen. Espoo-tarina kertoo, mistä olemme tulossa, mihin olemme menossa ja miten sinne päästään. Se kertoo espoolaisista arvoista, asenteista, toimintakulttuurista ja yhteisistä tavoitteista. Espoo-tarina konkretisoidaan strategian muotoon. Toimialan tarina johdetaan Espoo-tarinasta. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot, toimintaperiaatteet sekä Espoo-tarinasta johdetut päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Tuloskorteissa käytettäviä käsitteitä ovat näkökulmat, päämäärät, valtuustokauden tavoitteet, tulostavoitteet, tavoitteet ja mittarit/arviointikriteerit. Visio näyttää suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Arvot muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Arvot ovat luonteeltaan pysyviä. Toimintaperiaatteet konkretisoivat ja osoittavat, mitä arvot merkitsevät käytännön arjessa.
Espoo-tarina 6 Näkökulmat ovat strategisia alueita, joiden suunnasta päämäärät asetetaan. Päämäärät ovat visiosta johdettavia pitkän aikavälin (strategiakausi) tavoitteita, joiden toteutumisella visio saavutetaan tai kuljetaan kohti visiota. Valtuustokauden tavoitteet ovat asioita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Niiden on oltava mitattavissa tai arvioitavissa. Tulostavoitteet ovat valtuuston asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Tavoitteet ovat toimialan tai sen alaisen yksikön tulostavoitteiden lisäksi itselleen asettamia tavoitteita, joilla konkretisoidaan valtuustokauden tavoite. Sen tavoitetaso asetetaan vuosittain. Mittarit / arviointikriteerit ovat indikaattoreita, joilla kuvataan asian tila. Jokaiselle tulostavoitteelle/tavoitteelle määritetään pääsääntöisesti yksi mittari tai muu arviointikriteeri. ESPOO-TARINA: KUNINKAANTIEN VARRELTA KAUPUNKIKESKUSTEN VERKOSTOKSI Mistä olemme tulossa? Espoo täytti 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Espoo rakentui Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varteen, ja vuonna 1556 kuningas Kustaa Vaasa perusti Kauklahdessa sijaitsevan Espoon kartanon. Siitä Kuninkaantie jatkui Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanoon on nykyisinkin viralliselta nimeltään Kuninkaantie. Espoon kehitys kuvaa Suomea pienoiskoossa. Kehityksestämme löytyvät kaikki samat piirteet kuin Suomenkin kehityksestä: vahva agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alkava teollistuminen ja kaupungistumiskehitys, keskeinen rooli maan kehityksessä sodan jälkeen, voimakas väestönkasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja nykyinen kehitys osana vahvistuvaa, verkostomaista ja kansainvälistä metropolialuetta. Ensimmäiset 500 vuotta olivat Espoossa hitaan kasvun aikaa. Vasta 1950-luvun alussa asukasmäärä ylitti 20 000 asukasta. Sen sijaan viimeiset vuosikymmenet Espoo on kasvanut voimakkaasti. Kun koko Helsingin seudun asukasluku on viimeisen 60 vuoden aikana kaksinkertaistunut 1,3 miljoonaan asukkaaseen, on Espoon väkiluku samassa ajassa kymmenkertaistunut. Vuonna 1953 alkoi Tapiolan rakentaminen. Nuorehkot lapsiperheet saivat kodit uusissa asuintaloissa, jotka rakennettiin luonnonläheiseen ympäristöön. Kasvava Espoo on rakentanut asuntoja suomalaisten lapsiperheiden tarpeisiin. 1960-luvulla alkaneeseen suureen muuttoon Espoo vastasi aluerakentamissopimusten avulla. Sopimukset mahdollistivat asunnot, päiväkodit ja koulut uusille asukkaille. Espoota ja sen lähiöitä rakennettiin uudisraivaamisen hengessä. Uudet asukkaat olivat aktiivisia, ja monet tänään merkittävät kulttuuriyhdistykset ja urheiluseurat saivat alkunsa. Espooseen syntyi paljon lapsia, joten uusia päiväkoteja ja kouluja rakennettiin paljon. Tapiola rakennettiin teemalla Asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin. Perässä seurasivat Länsiväylän varteen rakentuneet Matinkylä-Olari ja Espoonlahti. Junaradan varressa kasvoivat Leppävaara ja Maxi-Market. Kaupungin hallinnollinen keskus sijoittui Espoon keskukseen. Espoosta tuli kauppala 1963 ja kaupunki 1972.
Espoo-tarina 7 Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Espoon kasvu jatkuu. Espooseen syntyvät lapset ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä keskimäärin yli 3 500 asukkaalla vuodessa. Vanhusväestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Vieraskielisen väestön kasvu on myös nopeaa. Tällä hetkellä vieraskielisiä asukkaita on lähes 30 000. Ennusteen mukaan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. Kasvusta johtuen myös investointiohjelma on euromääräisesti ennätyssuuri. Espoossa luonto on lähellä. Lähiluonnon lisäksi Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja Rantaraittia, 165 saarta, keskuspuisto ja Pohjois-Espoossa Nuuksion erämaa, jossa asutus kohtaa Nuuksion luontoarvot ja kymmenet järvet. Teknillisen korkeakoulun ja VTT:n sekä myöhemmin Aalto-yliopiston ansiosta Espooseen on kehittynyt huipputeknologiaa, innovaatioita ja korkeaa osaamista hyödyntävä tieteen, taiteen ja talouden keskittymä. Keilaniemessä on useita isojen yritysten pääkonttoreita, ja Otaniemestä on muodostunut nuorten yritysten kasvualusta. Kaupunkikeskusten asukkaita puolestaan palvelee lukuisa määrä eri alojen paikallisia pienyrityksiä. Olemme osa kasvavaa metropolialuetta. Kaupunkirataan tukeutuva Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi. Sen ytimessä on Sellon kauppakeskus, jossa on tarjolla sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Sellon kirjastossa on vuosittain yli miljoona kävijää. Kaupunkirataa on tarkoitus jatkaa Espoon keskukseen. Etelä-Espoossa Länsimetron louhintatyöt alkavat valmistua. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Esimerkiksi teknologiateollisuudesta on menetetty 14 000 työpaikkaa viimeisten vuosien aikana. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti. Meidän pitää huomioida kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet sekä ilmastonmuutoksen vaatimukset. Kasvavan rakennuskannan peruskorjaustarpeet tuovat haasteita kaupungin tilojen ylläpitoon. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Näihin meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Olemme keskeinen osa kehittyvää metropolialuetta ja Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta.
Espoo-tarina 8 Kaikista kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Tiiviit pientalovaltaiset alueet tukeutuvat läheisiin kaupunkikeskuksiin. Riittävästä pientalorakentamisesta ja tonttitarjonnasta pidetään huolta. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omien vahvuuksiensa mukaisesti. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijoittuvat Länsimetron, Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan läheisyyteen. Nykyisten Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskusten lisäksi uusia keskuksia ovat merellinen Finnoo metron varrella ja ekologinen Kera kaupunkiradan varrella ja myöhemmin Hista Espoo - Lohja -radan varrella. Kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Aidosti verkostomainen raideliikenteeseen tukeutuva kaupunkirakenne mahdollistaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti parhaan tavan kehittää kaupunkiamme. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan ja niiden suosio kasvaa. Espoolaisten ekologinen jalanjälki pienentyy ja kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Espoolaisten asuinympäristö on viihtyisä ja luontoarvot säilyvät. Kaikkien Espoo Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Kaupunki panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona, tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa Elä ja Asu -seniorikeskuksissa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. Kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Kuntalaisten tarpeet ja toiveet palvelujen suhteen muuttuvat aiempaa moninaisemmiksi. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen kehittämisessä. Palveluilta odotettua yksilöllisyyttä lisäämme yhdistämällä sähköisiä palveluja uudella tavalla perinteisiin palveluihin.
Espoo-tarina 9 Aktiiviset espoolaiset Espoon teatterilla on toimivat tilat ja kaikissa kaupunkikeskuksissa on arvostetut kirjastot ja uimahallit. Kirjastot toimivat kuntalaisten olohuoneina ja työväenopisto tarjoaa espoolaisille heille tärkeitä kursseja. Espoo on liikkuva kaupunki. Lähiluonto ja laajat metsäalueet antavat espoolaisille liikuntamahdollisuuksia ja espoolaiset liikuntaseurat liikuttavat kaiken ikäisiä espoolaisia monipuolisesti. Kilpaurheilussa mestaruuksia saavutetaan kaikissa ikäsarjoissa, mikä innostaa varsinkin nuorempia liikuntaharrastusten pariin. Espoolaisilla on mahdollisuus nauttia rikkaasta ja valtakunnallisesti laadukkaasta espoolaisesta kulttuuritarjonnasta. Espoolaisuus on elämää arjessa ja kohtaamisia mm. EMMAn näyttelyissä, Sinfoniettan ja Tapiolan kuoron konserteissa, April Jazzissa, Olarin voimistelijoiden näytöksissä, Bluesin, Hongan tai Oilersin otteluissa ja muissa erilaisissa harrastuksissa. Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaupunki on kansallisesti sekä kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava kaksikielinen kaupunki. Espoo on kansainvälisesti tunnettu osaamisen, tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö. Euroopan parhaimpien yliopistojen joukkoon nousseen Aalto-yliopiston lisäksi koulumme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Olemme onnistuneet yhdistämään vetovoimaiset kaupunkikeskukset ja innovaatiokeskittymät. Niissä panostetaan kasvaviin ja osaaviin nuoriin yrityksiin. Espoo edistää yritystoimintaa avaamalla toiminnasta kerätyt tiedot kaikille sitä tarvitseville. Julkisesti tuotettu tieto on avointa myös kuntalaisille. Hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Espoon työllisyysaste on 75 %, ja työttömyysaste on korkeintaan 5 %. Nuorten työllisyys on maan parhaalla tasolla. Kaupungin johtaminen Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella ylläpidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu. STRATEGIAPERUSTA Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvot ja toimintaperiaatteet Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen. Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi.
Espoo-tarina 10 Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Espoo-tarina 11 POIKKIHALLINNOLLISET KEHITYSOHJELMAT Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin toteutetaan viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Tämän valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat: 1. Osallistuva Espoo 2. Nuorten elinvoimaisuus 3. Elinvoimaa ikääntyville 4. Kestävä kehitys 5. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013 Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmien hyötytavoitteet ohjelmittain ovat seuraavat: Osallistuva Espoo Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorten elinvoimaisuus Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Elinvoimaa ikääntyville Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen
Espoo-tarina 12 Kehitysohjelmien ohjausryhmät ovat valtuuston 10.6.2013 päätöksen jälkeen jatkaneet ohjelmien suunnittelua. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmakuvaukset 2.9.2013. Ohjausryhmät valmistelevat syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmat, mitkä sisältävät vuoden 2014 aikana käynnistyvät tai käynnissä olevat projektit ja toimenpiteet. Kaupunginhallitus hyväksyy ohjelmasuunnitelmat joulukuussa 2013. Jokaiselle ohjelmalle on budjetoitu 200 000 euroa vuodelle 2014. Ohjelmat toteutetaan osin osana kaupungin ja yhteistyökumppaneiden perustoimintaa, osin ohjelman budjetista tuetuin toimin sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kehitysohjelmien toteutumisesta ja tulevien vuosien projekteista raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti muun seurannan kanssa. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tueksi ja kaupungin projektitoiminnan kehittämiseksi otettiin 1.8.2013 käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Ohjelmajohtamisen mallin osalta kehitys jatkuu kehitysohjelmien valmistelun ja suunnittelun etenemisen kanssa samanaikaisesti.
13 G TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT HELSINGIN SEUDUN JA ESPOON TALOUSNÄKYMÄT Tuotannon lasku näyttää elokuun lopulla tehdyn ennakkoarvion mukaan pysähtyneen Helsingin seudulla vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, lähes 3,5 prosenttia. Helsingin seudun tuotannon trendi on seurannut valtakunnallista trendiä viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden tuotanto ja kaupan reaalinen myynti laskivat edelleen toisella neljänneksellä. Sen sijaan liike-elämän palveluissa, informaatiopalveluissa ja kotitalouksien palveluissa reaalinen liikevaihto kasvoi. (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkitutkimus TA Oy) Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8.2013 päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo vuonna 2012 käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui vuoden 2013 tammi - maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan vuonna 2013 noin puoli prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot, kuten Suomen Pankki ja Nordea, ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2014 ja 1,9 prosenttia vuonna 2015.
14 Vuoden 2013 kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet edellistalven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä, mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena. Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2011 ja 3,9 prosenttia vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta 2008. Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan 1,4 prosenttiin vuonna 2013 ja olevan 2,4 prosenttia vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia vuonna 2013 ja 8,1 prosenttia vuonna 2014. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan vuonna 2013 keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna 2015. Helsingin seudun ja Espoon lähivuosien haasteita: - Tietoliikennealan rakennemuutos jatkuu. Helsingin seudun aluetalous on vahvasti riippuvainen tietoliikennealan tulevaisuudesta. Ala on erityisesti keskittynyt Espooseen. Nokian toiminta supistui erityisesti Espoossa. Miten tietoliikenneklusterissa kehittynyt valtava osaamispääoma saadaan kanavoitua uusien yritysten ja alojen kasvuvoimaksi? - Nuorten työikäisten syrjäytyminen opiskelusta ja työmarkkinoilta. Suhteettoman suuri osa Helsingin seudun nuorista, joista kasvava osa on vieraskielisiä, uhkaa syrjäytyä opiskelusta ja työstä. Heidän työvoimapotentiaalinsa jää käyttämättä samaan aikaan, kun monilla aloilla on työvoimapulaa. Lisäksi vakavasti syrjäytyneet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä sosiaalisia kustannuksia. - Yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta Helsingin seudulla asuminen hajautuu. Tämä johtaa investointi- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliiseen yhdyskuntatekniikkaan sekä palvelu- ja liikenneverkostoon. Työpaikka- ja asumistihentymien negatiivisia piirteitä ylikorostetaan, mutta hyötyjä ja kustannussäästöjä aliarvioidaan systemaattisesti. - Uuden maankäytön ja liikenneverkon kustannukset: Uuden maankäytön edellyttämän liikennejärjestelmän ja perusrakenteen rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja, koska nopea kasvu ja niukkeneva rahoituspohja ovat entistä vaikeampi sovittaa yhteen. Nykyistä suurempi osa näistä kustannuksista tulisi rahoittaa hyvän saavutettavuuden ja kaavoituksen aikaansaamalla maan arvon nousulla. - Kohtuuhintainen asuminen. Seudun tasolla asuntotuotannon volyymi on riittämätön vastaamaan väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aikaansaamaan asumiskysynnän kasvuun. Tämä heijastuu asuntomarkkinoille nopeasti nousevina hintoina ja vuokrina, jotka karkaavat asuntomarkkinoille tulevien, Espoossa mm. kotoa irtautuvat nuoret ja maahanmuuttajat, ulottumattomiin. Tarvitaan uusia malleja tarjonnan lisäämiseksi, mm. vuokra-asuntosijoittajien potentiaalin hyödyntämistä, ARA:n toiminnan uudelleenarviointia sekä asumistukijärjestelmän kehittämistä. - Työllisyysasteen nostaminen. Espoossa on potentiaalia nostaa erityisesti nuorten aikuisten, mm. maahanmuuttajataustaisten, sekä ikääntyvien työllisyysastetta, kun talous on enemmin tai myöhemmin kääntymässä uudelleen kasvuun.
15 ESPOON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestönkasvun aiheuttamat haasteet palvelutuotannolle Nopea väestönkasvu lisää palvelutarpeita. Vuonna 2012 Espoo on kasvanut edellisen vuoden tavoin noin 4 400 asukkaalla. Vuoden 2013 alussa espoolaisia oli lähes 256 900. Alkuvuoden 2013 kasvu on aikaisempia vuosia hitaampaa, mutta edelleen korkealla tasolla. Lyhyen ja pitkän aikavälin väestöennusteissa ei ole näköpiirissä väestönkasvun merkittävää hidastumista. Uusimman, vuoteen 2023 ulottuvan ennusteen mukaan Espoon asukasmäärä olisi kyseisenä vuonna noin 294 100 eli kasvua vuodesta 2013 olisi noin 37 000 asukasta. Väestönkasvu on myös erilaista kuin vielä 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä väestöä kasvattavat erityisesti syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto ja vuonna 2013 myös lisääntynyt maassamuutto. Väestönkasvu sekä väestörakenteen muutos on keskeinen syy siihen, että kaupungin investointiohjelma on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin suuri. Ikärakenteen vanheneminen. Vaikka Espoon väestön ikärakenne on vielä nuori, kasvaa vanhusväestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 2 900:sta 5 200:aan vuoteen 2023 mennessä. Erityisen nopeasti kasvaa yli 95-vuotiaiden määrä, joka nousee nykyisestä 180:stä 460 henkilöön. Vaikka tavoitteena on pitää ikääntyvä väestö mahdollisimman pitkään kotona, aiheuttaa osuuden kasvu paineita kaupungin järjestämille vanhuspalveluille. Toinen, joskin selvästi kaukaisempi vaikutus on huoltosuhteen muuttuminen, joka tulee myöhemmin vaikuttamaan myös kaupungin verotulokertymään. Vieraskielisen väestön kasvu on jatkossa voimakasta sekä Espoossa että koko seudulla. Vieraskielisiä on Espoossa tällä hetkellä noin 29 000 ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 52 000:een, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä olisi noin 17 prosenttia. Vastaava suhteellinen kasvu tapahtuu muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskunnissa kasvu on hitaampaa. Vieraskielisten osuuden ja määrän kasvaessa nousee tehokkaan kotouttamisen merkitys ensi arvoisen tärkeäksi. 2. Kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon varmistamisen tuomat haasteet Espoo on menettänyt usean vuoden ajan lapsiperheitä lähikuntiin. Yksi keskeinen muuton syy on tilavien perheasuntojen korkea hintataso ja toisaalta kaupungin tarjoaman omatoimiseen rakentamiseen soveltuvan tonttitarjonnan vähäisyys. Kaavoitusta nopeuttamalla ja maankäyttösopimuksia käyttämällä kaupunki pystyy lisäämään rakennuskelpoisten tonttien tarjontaa. Asuntojen korkeaa hintatasoa ylläpitävät monet tekijät, joihin kaupungilla ei ole suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Metroasemien ympäristön sekä kaupunkiradan asemaseutujen ja nykyisten kaupunkikeskusten kaavoituksen ja rakentamisen tiivistäminen luo uusia mahdollisuuksia asuntotuotannolle. Kuntien ja valtion yhteinen ja vaikutuksiltaan vahvempi asuntotuotannon aiesopimus voi myös tuoda ratkaisua tilanteeseen. 3. Ilmastostrategian vaatimukset Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, tuoreessa raportissa todetaan, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava roimaan laskuun jo ennen vuotta 2020 ja puoliintumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii rohkeita ja vastuullisia päätöksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vakavimman skenaarion mukaan, missä kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykykehityksen mukaisesti, maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä lähes viisi astetta. Kahden asteen lämpötilan nousua pidetään yleisesti rajana, jolloin ilmaston muuttumisen seuraukset eivät ole vielä kestämättömiä ja niihin on mahdollista sopeutua kohtuullisin kustannuksin. Espoon ilmastotyön painopistealueet ovat energian suunnittelu ja uusiutuva energia, monipuolinen ja kestävä liikkuminen sekä päätöksenteon elinkaariperusteisuus (Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2012 2014). Espoo-tarinassa todetaan myös, että kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Tällä hetkellä Espoon päästöt ovat kasvussa. Espoon ilmastotyötä tulee tehostaa. Kestävä kehitys -poikkihallinnollisen kehitysohjelman kuudesta hyötytavoitteesta kolme liittyy suoraan ilmastoasioihin ja ohjelmaan liittyvillä projekteilla vauhditetaan kaikkein tärkeimpiä ilmastotoimia.
16 Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja mm. liikenne- ja kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseksi kestävälle pohjalle. Länsimetron rakentaminen on tässä suhteessa suuri askel eteenpäin. Metron jatkorakentaminen Kivenlahteen sekä kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen ovat tulevien vuosien tärkeimpiä hankkeita. Espoo haluaa olla edelläkävijä raide- ja sähköautoliikenteen kehittämisessä ja siihen tarvittavan infrastruktuurin luomisessa. Rakentamisessa ja rakennusten käytössä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta. Omaa uudis- ja korjausrakentamista kehitetään toteuttamalla pilottikohteita. Kustannuksia tulee arvioida koko elinkaaren ajalta, investointien ilmastovaikutukset arvioida ja ottaa huomioon budjetoinnissa. Sähköisen asioinnin edistämisellä vähennetään liikkumistarvetta ja päästöjä. Kaupungin omista ilmastotoimista viestitään aktiivisesti ja kuntalaisten tietoisuutta lisätään. Myös kaupungin henkilöstöä koulutetaan ilmastoasioissa ja omaa asiantuntijuutta kehitetään. VÄESTÖ Vuoden 2013 alussa Espoossa oli 256 824 asukasta. Määrä kasvoi vuoden aikana 4 385 hengellä eli 1,7 prosenttia. Väestön lisäys oli lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli suurin sitten vuoden 2002. Muuttovoittoa lisäyksestä oli 2 226 henkeä, mikä oli 50,7 prosenttia kasvusta. Vuoden 2012 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto väheni 580 henkeen. Ulkomailta muuttovoittona saatiin yli 1 560 asukasta. Vuoden 2013 alussa espoolaisista oli ulkomaan kansalaisia 20 612 henkeä eli 8 %. Vieraskielisiä oli huomattavasti enemmän, 28 976, ja osuus väestöstä oli kohonnut vuoden aikana 11,3 %:iin. Yleisimmät Espoossa puhutut vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Ruotsinkielisiä Espoossa oli 20 241 ja heidän osuutensa oli laskenut 7,9 %:iin. Väestö suuralueittain 1.1.2013, 1.1.2016 ja 1.1.2023 2013 2016 Muutos 2013-2016 2023 Muutos 2016-2023 Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Suur-Leppävaara 63 601 24,8 65 872 24,5 2 271 19,0 69 827 23,7 3 955 15,6 Suur-Tapiola 43 657 17,0 45 057 16,8 1 400 11,7 50 418 17,1 5 361 21,2 Suur-Matinkylä 36 547 14,2 39 079 14,5 2 532 21,1 43 404 14,8 4 325 17,1 Suur-Espoonlahti 51 883 20,2 53 984 20,1 2 101 17,5 57 170 19,4 3 186 12,6 Suur-Kauklahti 7 672 3,0 8 889 3,3 1 217 10,2 11 265 3,8 2 376 9,4 Vanha-Espoo 38 592 15,0 40 016 14,9 1 424 11,9 43 435 14,8 3 419 13,5 Pohjois-Espoo 11 142 4,3 11 464 4,3 322 2,7 13 781 4,7 2 317 9,2 Muut 3 730 1,5 4 440 1,7 710 5,9 4 801 1,6 361 1,4 Espoo 256 824 100,0 268 800 100,0 11 976 100,0 294 100 100,0 25 300 100,0 Väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan Espoossa oli elokuun 2013 lopussa 259 189 asukasta. Kasvua vuoden alusta kertyi 2 385 henkeä, josta muuttovoittoa oli 860 henkeä. Väestön lisäysvauhti näyttäisi olevan edellisvuotta vaimeampi. Voimassa olevan väestöennusteen mukaan vuoden 2016 alussa väestöä tulee olemaan 268 800. Tämä edellyttää lähes 4 000 asukkaan vuotuista lisäystä. Vuosien 2013-2016 väestökasvusta viidennes tulee Suur-Matinkylään ja lähes yhtä suuri osuus Suur-Leppävaaraan. Vuoden 2023 alkuun mennessä Espoossa on ennusteen mukaan 294 100 asukasta. Tämä edellyttää 25 300 hengen lisäystä vuosina 2016-2023, mikä merkitsee yli 3 600 hengen vuosittaista lisäystä.
17 Väestö ikäryhmittäin vuosina 2008, 2013 ja ennuste vuosille 2016 ja 2023 Väestö Ikä yhteensä 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ 2008 23 151 27 615 11 950 52 338 98 780 14 408 9 805 238 047 2013 25 005 27 891 12 979 55 185 103 306 20 451 12 007 256 824 2016* 25 609 29 580 12 379 56 981 106 338 23 952 13 960 268 799 2023* 26 549 32 629 13 829 58 281 114 979 25 654 22 181 294 102 Osuus väestöstä % 2008 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 100 2013 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4,7 100 2016* 9,5 11,0 4,6 21,2 39,6 8,9 5,2 100 2023* 9,0 11,1 4,7 19,8 39,1 8,7 7,5 100 Espoon väestö pohjautuu suurelta osalta sodan jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin ja väestön ikärakenne vanhenee nopeasti näiden tullessa eläkeikään lähes samanaikaisesti. Vuoden 2013 alussa yli 65-vuotiaiden osuus espoolaisista oli 12,7 %, mutta vuoden 2016 alussa heitä on arvioitu olevan jo 14,1 % ja vuoden 2023 alussa jo 16,2 % asukkaista. Vuoteen 2023 yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli 15 000 henkilöä eli 49 %. Samanaikaisesti lasten osuus laskee, samoin nuorten työikäisten aikuisten. Espoon ikärakenne vuonna 2016 ja ennuste vuodelle 2023 % 45 40 35 30 39,6 39,1 25 20 21,2 19,8 2016* 2023* 15 10 5 9,5 9,0 11,0 11,1 4,6 4,7 8,9 8,7 5,2 7,5 0 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Kieliryhmät Vuoden 2013 alussa espoolaisista jo 11 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Yleisimpiä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Venäjän ja viron kielen puhujia oli molempia yli 4 000 henkeä. Vuonna 2012 tehdyn vieraskielisen väestön projektion mukaan Espoossa olisi vuonna 2016 vieraskielisiä 13 % väestöstä ja vuonna 2030 heitä olisi jo 20 %.
18 Työpaikat Vuonna 2012 laaditun Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektion mukaan Espoossa on vuonna 2013 noin 122 000 työpaikkaa. Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2010 (118 585 työpaikkaa). Työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan lähivuosina alle 1 500 työpaikan vuosivauhdilla, jolloin vuonna 2020 Espoossa olisi noin 131 000 työpaikkaa. Espoon työpaikkakehitys v. 2000-2020. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä Espoossa sijaitsevista työpaikoista 18 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 14 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (josta lähes puolet arkkitehti- ja insinööripalveluissa, neljännes ryhmässä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, pääkonttorien toiminta ja liikkeenjohdon konsultointi, sekä noin viidennes tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä). Työpaikoista 11 % oli teollisuudessa (josta noin kolmannes tietokone- ja elektroniikkateollisuudessa ja kolmannes öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa), 10 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 10 % informaatio- ja viestintäalalla ja 7 % rakennusalalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti 12 000 työikäistä (15 74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Vuonna 2010 Espoon työpaikoista 36 % sijaitsi Suur-Tapiolassa, 25 % Suur-Leppävaarassa ja 11 % Vanha-Espoon alueella. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2010 Suur-Leppävaaran, Suur-Tapiolan Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden alueilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, joka on ajantasaisin luotettava osa-alueittainen työssäkäyntiaineisto.
19 Työpaikat suuralueittain 31.12.2005 2010 Muutos 2009-2010 Suuralue 2005 2006 2007 2008 2009 2010 lkm % Suur-Leppävaara 26 333 28 196 28889 28664 28558 29224 666 2,3 Suur-Tapiola 36 880 39 713 42190 43580 41816 42949 1 133 2,7 Suur-Matinkylä 8 535 9 222 9656 9775 9443 9347-96 -1,0 Suur-Espoonlahti 8 591 9 160 9436 8928 8657 8905 248 2,9 Suur-Kauklahti 1 799 1 800 1877 1646 1631 1675 44 2,7 Vanha-Espoo 13 075 12 474 12963 12171 12734 12377-357 -2,8 Pohjois-Espoo 4 290 4 867 5085 4943 4654 4581-73 -1,6 Muut 9 007 6 912 6125 9205 8131 9 527 1 396 17,2 Yhteensä 108 510 112 344 116 221 118 912 115 624 118 585 2 961 2,6 Lähteet: Tilastokeskus: työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto Seppo Laakso & Tamas Lahdelma: Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot. Työttömyys Elokuun 2013 lopulla Espoossa oli 10 706 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 11,1 % (TEM, työnvälitystilasto). Työttömyys on kasvanut vuoden 2013 aikana voimakkaasti ja elokuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä 34,8 % (2 764 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Erityisesti nuorten työttömien määrä on kasvanut Espoossa voimakkaasti. Elokuussa 2013 Espoossa oli 1 189 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Määrä oli yli 50 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli elokuun lopussa 2 398 eli 22,4 % työttömistä. Määrä oli 48,5 prosenttiyksikköä (783 henkilöä) vuodentakaista suurempi. Avoimia työpaikkoja oli Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa 4,5 % vuodentakaista vähemmän. Espoon luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin. PTT ennustaa Suomen työttömyysasteen kasvavan vielä loppuvuonna, mutta laskevan hieman vuonna 2014 talouden positiivisen, joskin väliaikaisen, käänteen seurauksena. Työllisten määrän käännyttyä laskuun myös työvoiman tarjonta vähentyi vuonna 2013, mikä on pitänyt työttömyysasteen nousun maltillisena. Työvoiman määrän väheneminen ja työttömyysasteen yllättävä lasku kesällä 2013 ovat kuitenkin osittain seurausta poikkeuksellisista ja tilapäisistä tekijöistä.
20 Työttömyys Espoossa elokuussa 2012 ja 2013 (työ- ja elinkeinoministeriö) Vuosi 2012 2013 Muutos 2012-2013 Kuukausi VIII VIII VIII %-yksikköä Työttömyysaste, % 6,0 8,1 2,1 15-24-vuotiaat 5,9 8,9 3,0 25-49-vuotiaat 5,1 7,2 2,1 50-74-vuotiaat 7,9 9,7 1,8 miehet 6,6 8,9 2,3 naiset 5,4 7,3 1,9 % Työttömät työnhakijat 7 942 10 706 34,8 15-24-vuotiaat 791 1 189 50,3 25-49-vuotiaat 4 206 5 908 40,5 50-74-vuotiaat 2 945 3 609 22,5 Miehet 4 353 5 869 34,8 Naiset 3 589 4 837 34,8 Yli vuoden työttömänä 1 615 2 398 48,5 Avoimet työpaikat 1 190 1 244 4,5 Lähteet: Pellervon taloustutkimus, PTT - ennuste - Kansantalous 2/2013 Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Tilastokeskus, työvoimatutkimus Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen on ollut voimakasta 2010-luvun alkuvuosina, mutta vuoden 2012 jälkeen on tuotanto vähenemässä. Tammi - syyskuussa 2013 Espooseen valmistui kerrospinta-alaa 187 000 k-m 2: ä. Asuntoja valmistui tammi - syyskuussa lähes 1 500, eli 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin, tosin loppuvuonna näyttäisi valmistuvan vielä paljon asuntoja ja arvio 2 500 valmistuvasta asunnosta on edelleen toteutettavissa. Uutta kerrosalaa alettiin rakentaa tammi - syyskuussa noin 170 000 k-m 2 :ä. Asuntoja aloituksissa oli runsas 1 500, eli lähes 500 edellisvuotta vähemmän. Myös myönnettyjen rakennuslupien perusteella rakentamisen vauhti on hidastumassa. Tammi - syyskuussa 2013 rakennuslupia myönnettiin selvästi vuodentakaista pienemmälle kerrosalalle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli vajaat 1 400 uutta asuntoa, eli 1 100 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 valtion tukeman valmistuneen asuntotuotannon määrä kasvoi Espoossa edellisestä vuodesta jonkun verran. Merkittävä osuus valtion tukemasta tuotannosta oli edelleen ns. välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa (442 asuntoa). Vuokra-asuntoja valmistui 614 (josta Espoon Asunnot Oy:n tuotantoa 407 asuntoa) ja asumisoikeusasuntoja 349. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui 87 ja omistusasuntoja 1 172. Valtion tukemaa tuotantoa alkoi vuokra-asuntoina 387 asuntoa, josta kaupungin omaa tuotantoa 229 asuntoa. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 195 asunnon verran ja välimallin lyhyen korkotuen tuotantoa kolme asuntoa. Vuonna 2013 aloitetaan kaikkiaan noin 200 kaupungin vuokraasuntoa. Vuosina 2013-2022 arvioidaan Espooseen valmistuvan keskimäärin tavoitteen mukainen 2 500 asuntoa vuodessa. Suur-Tapiolan alueella asuntotuotanto on kasvanut merkittävästi ja muutenkin asuntorakentaminen painottuu Länsimetron, rantaradan ja kehäteiden tuntumaan.
21 Rakennustuotanto Espoossa 1.1. 30.9.2013 ja 2012 2013 2012 Erotus Erotus vuoden alusta vuoden alusta 2013-2012 2013-2012 % VALMISTUNEET RAKENNUKSET Kerrosala kaikki rakennukset (k-m 2 ) 187 068 354 502-167 434-89,5 Asuntojen lkm 1 458 1 890-432 -29,6 ALOITETUT RAKENNUKSET Kerrosala kaikki rakennukset (k-m 2 ) 167 093 313 351-146 258-87,5 Asuntojen lkm 1 514 2 009-495 -32,7 MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT Kerrosala kaikki rakennukset (k-m 2 ) 261 779 327 031-65 252-24,9 Asuntojen lkm 1 396 2 505-1 109-79,4 Ei sisällä rakennusten laajennuksia Luvut perustuvat 30.9.2013 Rakennustilastoon ja ovat ennakkotietoja (TeklaGIS). Asunnot asuntoyksikön arvioimana. Lähteet: Espoon kaupunki, TeklaGIS -rekisteri Espoon kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö, Asunto-ohjelmointi ESPOON KAUPUNGIN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtia Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitys kaupungin palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä on jatkuvasti kasvussa. Uudet palvelujen järjestämis- ja toimintamallit edellyttävät selkeää kehittämistoimintaa ja tutkimusta sekä arviointia mallien vaikutuksista. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla parannetaan palvelujen järjestämisen edellytyksiä, ennakoidaan palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia ja varmistetaan palvelujen resursointia tuottamalla tutkittua tietoa ratkaisujen pohjaksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja lähtökohtia ovat: Espoo-tarinan linjausten toteutumisen tukeminen ja valmentautuminen tuleviin haasteisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen tutkimustiedon käytön parantaminen suunnittelussa, johtamisessa, päätöksenteossa ja palvelutuotannon kehittämisessä toimialojen välisen yhteistyön edistäminen seutuyhteistyön vahvistaminen. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on toiminnan tekeminen läpinäkyväksi ja avoimeksi sekä kaupungin päättäjien ja muun organisaation että kuntalaisten keskuudessa.
22 Seudullinen yhteistyö ja kumppanuus Espoon kaupungin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on vahvat sidokset seudulliseen tutkimusyhteistyöhön ja myös joihinkin valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin. Yhä useammat tutkittavat ilmiöalueet kattavat maantieteellisesti laajoja alueita. Metropolialueeksi on vakiintunut neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia ja 10 kehyskuntaa. Alueittaista ja teemoittaista vaihtelua voi kuitenkin olla. Espoo tekee yhdessä Helsingin, Vantaan ja kehyskuntien kanssa yhä vahvistuvampaa yhteistyötä tietohuollon harmonisoinnissa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja tietoaineistojen hankinnassa. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti vuonna 2009 PKS-kaupunginjohtajakokouksen hyväksymän Seututietovisio 2020 -asiakirjan pohjalta. Visiossa on tuotu esiin keskeiset tiedon tuotantoon, käsittelyyn ja jakamiseen liittyvät periaatteet: tiedon käytön ja saatavuuden avoimuus, tiedon korkea laatu ja ajantasaisuus, tiedon skaalautuvuus tarkasteltavan ilmiön ja alueen mukaan ja käyttäjämyönteinen maksupolitiikka. Vision mukaisia toimenpiteitä toteuttaa seudullinen yhteistyöryhmä kaupunginjohtajien esittämien tavoitteiden mukaisesti. Keväällä 2010 käynnistynyt laaja yhteinen tietopalvelu- ja -tuotantoprojekti "Helsinki Region Infoshare" jatkuu. Järjestelmän tietosisältöä on laajennettu ja erityistä huomiota on kiinnitetty tiedon visualisointiin ja helppokäyttöisyyteen. Pääkaupunkiseudun osalta hanke on edennyt vuoden 2012 aikana suunnitelman mukaisesti ja uusia tietoaineistoja on viety järjestelmään. Hankkeen pilottivaihe ulottui vuoden 2012 loppuun, jonka jälkeen järjestelmä vakiinnutetaan osaksi seudullista avointa tietotuotantoa. Vuosien 2013 ja 2014 aikana Espoon avoimen tiedon tietotuotantoa laajennetaan. Tämä merkitsee myös muutoksia toimialojen tietotuotantoprosesseissa. Myös monet valtion laitokset ovat avanneet tietokantojaan (mm. Maanmittauslaitos, Tilastokeskus ja Finavia Oyj). Hankkeen rahoitukseen osallistuvat seudun kaupunkien lisäksi valtiovarainministeriö, Sitra sekä työ- ja elinkeinoministeriö. PKS-yhteistyönä Espoossa otettiin vuonna 2011 käyttöön pääkaupunkiseudun palvelukartta, joka on merkittävä seudullinen palvelutuote. Se tarjoaa käyttäjille sähköisessä muodossa kaikki kuntien julkisten palveluiden sijainti- ja vuorovaikutteiset yhteystiedot. Tätä kehitystyötä jatketaan mm. sijoittamalla karttapohjaan alueellisia väestö- ja muita ominaisuustietoja. Seudullisen yhteistyön muita konkreettisia tuotteita ovat verkkopohjainen aluesarjat-tilastotietokanta, ajankohtainen Helsingin seudun suunnat -neljännesvuosikatsaus ja yhteinen väestöennustejärjestelmä. Vuonna 2013 valmistui uusi vuoteen 2030 ulottuva Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Uuden ennusteen mukaan Helsingin seudulla asuisi vuonna 2030 noin 300 000 vieraskielistä. Tämä on 18 prosenttia koko seudun väestöstä. Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka sopimus yhteistyömallista jatkuu vuoden 2014 loppuun asti Uusi tutkimuksellinen yhteistyön muoto on valtion käynnistämän metropolipolitiikan ja kaupunkitutkimuksen välinen sidos. Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen kaupunkien, ministeriöiden ja keskeisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusyhteistyötä. Uudessa "kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka" -yhteistyömallissa kaupunkitutkimus tukee valtioneuvoston 13.5.2009 hyväksymää metropolipolitiikkaohjelmaa. Kansallisessa metropolipolitiikassa on neljä keskeistä painopistettä: A. Maankäyttö, asuminen ja liikenne, B. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, C. Monikulttuurisuus, maahanmuutto ja kaksikielisyys ja D. Sosiaalinen eheys. Pääkaupunkiseudun ja Lahden kaupunkien, seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä keskeisten ministeriöiden yhteistyöllä pyritään linkittämään ensimmäistä kertaa yhteisesti rahoitettu kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tukemaan mm. seudun asukkaiden hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteinen kaupunkitutkimusohjelma kattaa vuodet 2010-2014. Keväällä 2010 hyväksyttyä ohjelmarakennetta toteutetaan ja tutkimusta kohdistetaan neljään teema-alueeseen: Teema I: Elinympäristö ja kaupunkirakenne Teema II: Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Teema III: Hyvinvointipolitiikat ja -palvelut Teema IV: Talous ja kilpailukyky.
23 Kullekin teemakokonaisuudelle on määritelty ns. kotipesä, joka huolehtii ko. teeman tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinoinnista, rahoituksen järjestämisestä ja hankkeiden seurannasta ja tulosten jalkauttamisesta ja arvioinnista. Syksyn 2013 aikana tehdään ehdotukset vuonna 2014 käynnistyvistä tutkimushankkeista. Koulutusyhteistyö ja sopimuspohjainen T&K -yhteistyö Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Kaupunki vahvistaa ja kehittää verkostoyhteistyötä kumppaneina toimivien oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset ovat mukana hakemassa ratkaisuja kaupungin isoihin haasteisiin omassa koulutus- ja T&K&I -toiminnassaan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävässään. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhdessä tekemisen myönteistä ilmapiiriä ja eri tahojen kohtaamisia. Tarkoitus on myös vahvistaa yhteistyötä mm. opiskelijoiden harjoittelun ja harjoitustöiden tekemisessä sekä vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja kaupungin henkilöstön työelämäosaamista. Tätä toimintaa tukee myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhdessä perustama kaupunkiakatemia. Vuonna 2012 allekirjoitettua Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välistä puitesopimusta innovaatio-, opetus- ja tutkimusyhteistyöstä on työstetty eteenpäin. Tavoitteena on laaja ja tiivis yhteistyö mm. rakennetun ympäristön ja palveluarkkitehtuurin tutkimuksessa ja kehittämisessä. Keskeisiä kehittämisaihioita ovat myös poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa esitetyt hyötytavoitteet. Vuonna 2012 allekirjoitettua Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja työ- ja elinkeinoministeriön aiesopimusta koskien suomalaisen modernin puurakentamisen ja koko puutuotealan kehittämistä on viety käytäntöön. Tarkoitus on rakentaa Matinkylän keskukseen merkittävä puurakennuskohde, johon sijoittuu kaupungin palveluja. Rakennushankkeen arkkitehtikilpailu päättyy vuoden 2013 lopussa ja rakentamaan päästään vuoden 2014 loppupuolella. Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminta Kaupunkitason tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on ensisijaisesti tukea Espoo-tarinan päämäärien ja valtuustokauden tavoitteiden valmistelua ja toteutusta, mutta myös havainnoida ja ennakoida tulevia kaupungin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida niiden vaikutuksia. Sisällöllisiä painopisteitä ovat väestön hyvinvoinnin edistäminen, kaupunkirakenteen kehittäminen, kaupungin tuottamiin palveluihin, niiden rakenteisiin, laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen ja toiminnan vertailtavuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen sekä Espoon kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän toimintaan liittyvä tutkimus. Myös henkilöstön ja työvoiman saatavuuteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kohteet ovat toiminnan painopisteinä. Merkittävä parannus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa oli uuden espoolaisen projektitoiminnan mallin kehittäminen. Tämä Espro-malli yhtenäistää ja jäntevöittää kaupungin projektitoimintaa. Kaikki 1.8.2013 jälkeen käynnistetyt projektit noudattavat tätä uutta projektitoimintamallia. ICT:n kehittämistyössä kohteena on uuden ICT-toimintamallin kehittäminen (Itoma-projekti), joka käynnistettiin vuoden 2013 keväällä. Kaupungin tietotuotannossa on yhtenä painopistealueena vahvistaa paikkatiedon käyttöä kaupungin tietotuotannossa ja suunnittelun lähtöaineistona. Kaupunki päättänee myös loppuvuoden aikana osallistumisestaan yhdessä viiden muun suurimman kaupungin kanssa EU:n rahoittamaan Yhdennetyt alueelliset investoinnit -kehitysohjelmaan. Ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Rahoitus jakautuu siten, että EU rahoittaa ohjelmakokonaisuutta noin 40 milj. eurolla ja kansallista rahoitusta kootaan saman verran. Kansallisesta rahoituksesta TEM hoitaa 17 prosenttia ja suuret kaupungit 33 prosenttia. Ohjelmassa on kolme laajaa osakokonaisuutta: Avoimet innovaatioalustat, Avoin data ja rajapinnat ja Avoin osallisuus.
24 Hyvinvointi ja palvelujen arviointityö Kaupungin toimialojen yhteistyönä on suunniteltu ja rakennettu hyvinvointiteemaan ja Espoo-tarinan seurantaan liittyvät hyvinvointikertomus ja -barometri. Ne kuvaavat espoolaisten hyvinvoinnin tilaa eri ilmiöiden suhteen ja verrattuna muihin kuntiin. Vuoden 2013 syksyllä valmistui uusi laaja Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportti. Keskeisiä haasteita hyvinvoinnin näkökulmasta on väestömäärän nopea kasvu, nuorten syrjäytymisvaara ja alueiden väliset hyvinvointierot. Haasteena on myös pienituloisuuden ja pienituloisten lapsiperheiden määrän kasvu. Palvelujen arviointityön kannalta keskeinen tutkimushanke on FCG Oy:n toteuttama Kaupunkipalvelututkimus, johon Espoo on osallistunut neljän vuoden välein jo vuodesta 1983 lähtien. Välivuosina tehdään suppeampi kuntapalvelujen laatu -tutkimus. Nämä tutkimukset tuottavat oleellista tietoa Espoo-tarinan tavoitteiden arviointiin ja seurantaan. Sosiaali- ja terveystoimen merkittäviä projekteja Sosiaali- ja terveystoimessa kehittämistyö on organisoitu uudelleen vuoden 2013 alusta. Strategiatyötä sekä johtamisen ja asiakasprosessien parantamista koordinoi Ketterä-niminen pieni yksikkö yhdessä tulosyksikköjen verkostojen kanssa. Pääperiaatteina on kytkeä oppiminen ja kehittäminen osaksi jokaisen työtä ja valmentaa työyhteisöjä ja esimiehiä oman työn kehittämisen menetelmissä. Yhteistyötä on tehty Suomen Lean -yhdistyksen, Ruotsin Jönköpingin maakäräjien sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Oma sisäinen kehittäminen rakentuu strategisten tavoitteiden toteuttamistoimenpiteiden ja tuottavuuden parantamisen ympärille. Isommissa hankkeissa hyödynnetään Espro-mallia (espoolainen projektijohtamisen malli). Tietojärjestelmien kehittäminen kytkeytyy tukemaan toiminnan prosesseja ja se organisoidaan erilliseksi Sote-ohjelmaksi. Ketterä rakentaa myös tiedolla johtamisen järjestelmää sekä koordinoi potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpanoa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, maahanmuuttaja-asioita, osaamisen kehittämistä ja viestintää. Vuosien 2014 ja 2015 aikana näistä rakentuu perusta sosiaali- ja terveystoimen laatujärjestelmälle. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimessa on kolme ulkopuolista rahoitusta saavaa projektia, joita toteutetaan yhdessä muiden kuntien kanssa: 1) Palveluseteleiden ja ostopalveluiden sähköistämisen edellyttämän tietojärjestelmäratkaisun toteutus- ja käyttöönottoprojekti (PSOP). Projekti on osa viiden kaupungin laajaa yhteistyöhanketta, joka saa rahoitusta sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmasta (SADe). 2) Sujuva arki asiakaslähtöisellä resursoinnilla (SAKARI) -projekti tukee uuden vanhuspalvelulain toimeenpanemista. Hankkeen päätavoitteena on henkilöstöresurssien joustava, asiakaslähtöinen, tarkoituksenmukainen ja täysimääräinen hyödyntäminen. Projekti on Espoon kaupungin, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Porvoon kaupungin yhteinen projekti ja sille on myönnetty Kaste-rahoitusta (STM). 3) Espoon kuntakokeiluprojekti Työtä päin! on osa hallitusohjelmaan perustuvaa valtakunnallista kuntakokeilua, johon kuuluu yhteensä 61 kuntaa. Espoon kuntakokeilu kestää vuoden 2015 loppuun ja sitä rahoittaa kaupungin lisäksi Uudenmaan ELY-keskus. Espoon kuntakokeilun tavoitteena on tehostaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden ohjautumista kaupungin työllisyyspalveluihin ja edelleen avoimille työmarkkinoille.
25 Sivistystoimen merkittäviä projekteja Sivistystoimessa kehitetään toimintaa laajamittaisesti usein oman toiminnan ohella, mutta myös erillisinä projekteina. Sivistystoimessa on uudistettu organisaatiorakennetta ja sen työstö käytäntöön jatkuu vielä vuoden 2014 aikana. Erityisiä ponnisteluja vaatinee sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen muovaaminen uudeksi Svenska rum -tulosyksiköksi. Lisäksi valmistellaan kaupungin suomenkielisten aikuiskoulutuspalvelujen keskittämistä koulutuskuntayhtymä Omnian yhteydessä toimivaan Espoon seudun aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Keskus muodostaa kansallisesti merkittävän ja uusimuotoisen aikuiskoulutustoimijan, jossa yhdistyvät ammatillinen aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö sekä yleissivistävä aikuislukiokoulutus. Keskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2015 aikana. Sivistystoimen prosessien kehittämisestä on sovittu, että tulosyksiköiden keskeisten prosessien kuvaukset ajantasaistetaan uuden organisaation mukaisesti. Opetus- ja kasvatuspalvelujen suurena haasteena tulee lähivuosina olemaan opetussuunnitelmien uudistamistyö, joka jatkuu vuoteen 2016 asti. Suomenkielisessä opetustoimessa toteutetaan Sähköiset päätökset -projekti, joka jatkaa kaupungin palvelujen sähköistämistä suurelle kohderyhmälle. Tämä projekti mahdollistaa sen, että opetustoimen päätöksiä toimitetaan huoltajalle sähköisesti. Lisäksi keskeisenä kehittämiskohteena suomenkielisessä opetustoimessa on oppilaan tarvitseman tuen järjestäminen pääosin omassa lähikoulussa. Nuorisotoimen vetämänä kehitetään peruskoulun ja toisen asteen oppilaita tukevaa koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamallia. Lisäksi nuorisotoimella on Labra-niminen digitaalisen pelaamisen kehittämishanke, joka nivoutuu valtakunnalliseen verkkonuorisotyöhön. Kirjastolla ja nuorisopalveluilla on yhteishanke Leppävaarassa ja nuorisokasvatustyö nivoutuu yhteistyössä myös kauppakeskusympäristöön laajemminkin. Keskeisenä kehittämiskohteena kirjastossa on ICT-kokeilualusta Matinkylän palvelutorille, jonne muutenkin kootaan monipuolisesti sivistystoimen palveluja. Kokeilupilottina testataan kirjaston johdolla uusimpia oppimisalustojen innovaatioita (kuten älyseinät ja -lattiat, pelillisyys) ja kehitetään niistä palvelutorille palvelutuotteita. Kuntalaisten mukaan ottamista palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen jatketaan toteuttamalla palvelumuotoilun avulla sivistystoimen palvelujen uudistamista. Yhteistyötä tiivistetään entisestään myös koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä kehittämistyössä. Sivistystoimessa viedään eteenpäin laajasti kansainvälisestä ja paikallisesta Regional Centre of Expertise for Sustainable Development (RCE) -verkostosta ja muista kaupungin yhteisistä syötteistä saatavia kestävän kehityksen periaatteita noudattavia toimintoja. Teknisen ja ympäristötoimen merkittäviä projekteja Toimialan tutkimus- ja kehitystyötä tehdään maankäyttöä, asumista, liikennettä ja ympäristöä koskevissa projekteissa yhteistyössä yritysten, Tekesin ja eri tutkimuslaitosten kanssa. Keskeisiä kohteita ovat kaupunkikeskusten ja taantuneiden kaupunginosien ja tulevien metroasemien lähialueiden kehittäminen sekä merkittävien rakentamiskohteiden, kuten Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola Suurpelto (T3 -alue), Olari - Matinkylän ja Finnoon erityishankkeet. Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. T3 -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen ja talouden monipuolisena keskittymänä ja alueen edelläkävijyyttä edistetään autoilun sähköistyksen ja joukkoliikenteen kehittämisen avulla eri tutkimuslaitosten kanssa. Kaupunki osallistuu mm. Tekes-projektiin Sähköiset linja-autot/ebus. Alueella on myös puurakentamisen kehityshankkeita. Toimiala osallistuu KARA Kaupunkirakenteen kehityspiirteiden tutkimusverkostoon ja Energizing Urban Ecosystems -ohjelmaan, jossa luodaan Suomeen kaupunkikehittämisen kansainvälisesti arvostettu ja monitieteinen huippuosaamisen keskittymä. Tutkimusohjelma jakautuu viiteen eri osaan: Innovation Ecosystems, People Flow and Security, Service Business, Smart City Planning ja Resource Management. Espoon kaupunki osallistuu näistä Innovation Ecosystems ja Smart City Planning -tehtäviin.
26 Toimialalla on lisäksi meneillään useita innovatiivisia ilmastostrategia- ja energiasäästötavoitteisiin liittyviä pilottihankkeita, kuten yhdyskuntarakentamisen ekotehokkuuden arviointiprojekti - KEKO - Kaupunkien ja kuntien ekolaskurit ja APRILab -hanke, jossa tutkitaan kaupunkisuunnittelunmalleja, maankäytönsuunnittelun säätelykeinoja ja investointiprosesseja. Lisäksi toimiala on hakenut EUrahoitusta julkisten alueiden valaistus -projektiin sekä hankkeeseen, jossa selvitetään hulevesien hidastamisvaihtoehtoja ja kaupunkiviljelyn mahdollistamista. Class-tutkimushankkeessa kehitetään luonnonmukaisten hulevesien hallintaa. Toimiala tekee myös pienempiä tutkimusprojekteja ympäristöön, kuten veteen, eläinlajeihin, ilmastoon, metsiin ja saaristoihin liittyen. Tekninen ja ympäristötoimi osallistuu lisäksi Infrabim-sateenvarjon alla olevaan tuotemallipohjaisen suunnittelun ja koneohjatun rakentamisen kehittämiseen, jossa laaditaan suunnitelmat tuotemallipohjaisesti sekä helposti huollettavien puurakenteisten siltaratkaisujen kehittämiseen. Toimialalla on käynnissä myös pienempiä tuotemallipohjaisia kehittämisprojekteja. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi ja toiminnan arviointi Tilastokeskus tiedusteli kunnilta keväällä 2013 tutkimus- ja kehittämistilastoa varten tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyjä varoja ja henkilötyötä. Tutkimus ja kehittäminen rajattiin varsin korkeatasoiseen toimintaan. Sillä tarkoitettiin systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin tavoitteena tuottaa olennaisesti uutta tietämystä ja saada aikaan uusia tuotteita, palveluja, tuotantoprosesseja tai menetelmiä. Espoon kaupunki käytti vuonna 2012 näin määriteltyyn tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 0,7 milj. euroa, joka on puolet vähemmän kuin vuonna 2011. Rahoituksesta 154 000 euroa oli sellaisia ostopalveluja, joissa kaupungin työpanosta oli mukana. Ulkopuolista rahoitusta projekteihin kaupunki sai yhteensä 45 000 euroa, selvästi vuoden 2011 tasoa vähemmän. Henkilötyövuosia kaupunki käytti vuonna 2012 yhteensä 4. Kaupungilla on kuitenkin runsaasti sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka ei täytä Tilastokeskuksen tarkkaa määritelmää, mutta on kuitenkin merkittävää toiminnan kehittämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan Espoon kaupunki käyttää tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosittain omaa työtään arvion mukaan noin 200 henkilötyövuotta, joista tutkimustoiminnan osuus on noin 15 henkilötyövuotta. Tämä on vajaa 2 prosenttia kaupungin koko henkilöstöresursseista. Tämän lisäksi on käytössä tilapäistä ja määräaikaista työvoimaa (esim. opiskelijat ja harjoittelijat), joiden työpanosta on vaikea arvioida. Kaupunki on osallisena tai toteuttaa itse runsaasti erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Niistä suurin osa kohdistuu arjen ja päivittäisen työn kehittämiseen. Yleisenä ongelmana Espoossa ja muualla on todettu tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulosten vähäinen hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kaupungin tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sen roolia kaupungin johtamisen tukena ja kohteena selkiytetään edelleen. Kaupungissa on kehitetty uutta johtamisen mallia, jossa hyvän tietopohjan merkitys on oleellinen. Toiminnan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan mm. vahvistamalla ohjelmajohtamista ja projektinhallintaa, ja parantamalla toiminnan yleistä laatua ja näkyvyyttä toiminnan arvostuksen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminta liitetään myös nykyistä selvemmin osaksi kaupungin oppilaitos- ja muuta sidosryhmätyötä.
27 KUNTAUUDISTUS, SEUTUYHTEISTYÖ JA METROPOLIPOLITIIKKA Kuntauudistus Espoo toimii aktiivisesti kuntauudistuksen toteutukseen liittyvässä edunvalvonnassa. Vahvana peruskuntana Espoo kykenee huolehtimaan peruspalveluista ja osallistumaan voimakkaasti seudun hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kuntauudistus koostuu kuntarakennelain edellyttämien kuntajakoselvitysten toteutuksesta, uuden kuntalain valmistelusta, kuntien tehtävien arvioinnista, kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta sekä metropolilain valmistelusta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö uudistetaan osana kuntauudistusta. Kaikista uudistuksen osa-alueista annetaan lakiesitykset eduskunnalle vuonna 2014. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin yhdistymisselvitys Kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kesken on käynnistetty. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lisäksi kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollinen kuntien yhteinen yhdistymisesitys. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja se pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta vuoden 2014 loppuun mennessä. Metropoliratkaisu ja metropolipolitiikka Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman 29.8.2013 mukaan varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut vahvistamaan Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan suotuisan kehityksen edistämiseksi sekä metropoliseudun erityishaasteiden lievittämiseksi. Keinoja ovat mm. kuntien ja valtion väliset aiesopimukset, ohjelmat ja kumppanuushankkeet. Metropolipolitiikan sisällöllisiä painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen kilpailukyky, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Vuonna 2014 voimassa olevat aiesopimukset ovat: maankäyttö, asuminen ja liikenne -aiesopimus, seudun kilpailukykyä koskeva kasvusopimus, maahanmuuttajien työllistymistä ja kotouttamista koskeva aiesopimus, sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelma (valmisteilla), pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja sosiaali- ja terveystoimen aiesopimus. Seutuyhteistyö Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö perustuu kaupunkien ja kuntien yhteistyösopimuksiin. Pääkaupunkiseudun yhteistyön sisältöjä ovat mm. seudullinen omistajaohjaus, elinkeino ja innovaatiopolitiikka sekä kuntauudistukseen liittyvät asiat. Helsingin seudun yhteistyönä valmistellaan maankäytön suunnitelmaa, jonka tavoitteena on maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman laatiminen tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennesuunnittelujärjestelmän kanssa. Suunnitelmaluonnos valmistuu vuoden 2014 aikana. Suunnitelma tullaan käsittelemään Helsingin seudun yhteistyökokouksissa. Espoo jatkaa yhteistyötä myös Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kanssa kolmikantasopimuksen mukaisesti.
28 TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO ESPOO-TARINA JA TALOUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET Valtuusto hyväksyi 10.6.2013 Espoo-tarinan, joka on Espoon strategia vuosille 2014-2017. Se on konkretisoitu strategian muotoon ja sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Konserniesikunnan ja toimialojen valtuustokauden tavoitteet ja tulostavoitteet on valmisteltu toteuttamaan Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteita. Yleiseen talouskehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta ja suuremmankin kriisin uhka on kasvanut. Tulevan toimintavuoden aikana varaudutaan reagoimaan nopeasti, jos taloustilanne edelleen heikkenee. Vuoden 2014 helmikuun loppuun mennessä valmistellaan koko valtuustokauden kestävä talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelma, jonka avulla nyt epätasapainossa oleva kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuosi 2013 Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli yli 10 milj. euroa alijäämäinen. Heti alkuvuodesta ilmeni, että verotuloarviossa on merkittävä riski. Alkuvuoden aikana käynnistetty käyttötalouden kasvun hillintä on tuottanut jossain määrin tuloksia mutta syyskuun kuukausiraportin ennusteessa alijäämäksi ennustetaan noin 20 milj. euroa. Verotilitysten rytmityksen muutos tuo vuodelle 2013 noin 14 milj. euron ylimääräisen kertaluontoisen veroerän, jonka seurauksena on mahdollista että tulos paranee jonkin verran. Vuosikatetta kertyy syyskuun lopun ennusteen mukaan 13 milj. euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa suunniteltiin. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän noin 88 milj. euroa, mikä on noin 90 milj. euroa liian vähän terveen rahoitustasapainon näkökulmasta. Vuonna 2009 hyväksytyn tuottavuusohjelman pohjalta on jatkettu palvelujen järjestämiseen ja palveluverkon tavoitetilaan liittyvää suunnittelua sekä sisäisten tukipalvelujen uudelleenorganisointia liikelaitoksiin. Taloussuunnitelma 2014 2016 Taloussuunnitelman valmistelun edetessä on käynyt ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee olennaisesti suunnitelmakauden aikana. Väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Espoossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo samanaikaisesti nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin.
29 Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että myöskään pitkällä aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmistelee parhaillaan rakennepakettia, joilla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Vielä ei tiedetä, kuinka se tehdään, mutta kuntien rahoitusmahdollisuudet suhteessa palveluvelvoitteeseen ovat joka tapauksessa selvästi riittämättömät. Kunnat joutuvat ensi vuodeksi nostamaan veroprosenttejaan ja ottamaan entistä enemmän velkaa. Tänä syksynä ennätysmäärä kuntia on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvotteluja, joiden avulla ne pyrkivät sopeuttamaan toimintaansa kiristyvässä rahoitustilanteessa. Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa mutta ei normaalikäytännön mukaisesti samalla päättänyt tulevan vuoden veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehdään valtuustossa marraskuussa sen jälkeen kun taloussuunnitelmakokonaisuudesta käydyt valtuustoryhmien neuvottelut on käyty. Taloussuunnitelman yhteydessä päätetään talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta ja ohjelman käsittelystä helmi - maaliskuussa 2014. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2012 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan, eli taloussuunnitelma pitää sisällään veroprosentin 0,25 prosenttiyksikön korotuksen. Kiinteistöveroprosentit ovat arviossa vuoden 2013 tasolla, paitsi rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti, joka päätettiin nostaa 3,0 prosenttiin. Verotulojen kasvu ilman veronkorotusta olisi 2,6 prosenttia vuonna 2013. Se vastaa varsin hyvin suurten kaupunkien keskimääräisiä verotulojen ensi vuoden kasvuarvioita. Veronkorotus mukaan lukien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,4 prosenttia vuonna 2014. Talousarviovuoden käyttötalous on valmisteltu kokonaisuutena valtuuston syyskuussa hyväksymän kehyksen mukaisesti. TALOUDEN TASAPAINOTUS- JA TUOTTAVUUSOHJELMA Kaupungin talous on tasapainossa jos seuraavat tekijät toteutuvat: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. Investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. - Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen kehitys ja käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi.
30 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman merkittävimmät pääelementit on tunnistettu ja ohjelman tarkempi valmistelu käynnistyy siten, että ohjelma voidaan tuoda käsittelyyn vuoden 2014 maaliskuussa. Ohjelman pääelementtien sisältö tulee tarkentumaan ja valmistelussa huomioidaan myös poikkihallinnollisissa ohjelmissa ja tuloskorteissa olevat tuottavuustavoitteet. Talouden tasapainottaminen ja tuottavuusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: - tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt - käyttötulojen lisääminen - tulopohja ja verotaso - palvelutason tarkistaminen - tuottavuuden parantaminen o palvelujen järjestäminen o henkilöstö ja johtaminen o tilojen käytön tehostaminen o maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen o konserniyhteisöt. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille 2014-2016 yhteensä noin 70 milj. euron taloudellista hyötyä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu lyhyesti potentiaalisimmat pääelementit ja niissä olevat kehittämisalueet. Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt Menojen kehitystä hillitään ja harkintaa käytetään yhä voimakkaammin kaikessa toiminnassa ja hankinnoissa. Resursseja ohjataan entistä tiukemmin ja hankinnoissa haetaan aina kokonaistaloudellisesti edullisinta tapaa. Palveluissa ja hankinnoissa keskitytään ydintehtäviin ja muusta tekemisestä vapautuvat resurssit kohdennetaan tuottavampaan työhön tai määräaikaisista, esim. projektiresursseista luovutaan. Kustannussäästöillä tavoitellaan kestäviä ratkaisuja, jotta niiden seurauksena ei synny lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä. Käyttötulojen lisääminen Taksa- ja maksuperusteet käydään läpi ja verrataan maksujen tasoa suurten kaupunkien maksutasoon. Taksoja ja maksuja korotetaan erityisesti niissä palveluissa, joissa on osto- ja maksuvoimaa. Maksutason tarkistukset sekä tulevat korotukset kytketään pääosin ko. palveluista kaupungille aiheutuvien kustannusten tasoon ja kustannuskehitykseen. Niiltä osin kun kyseessä ei ole säännelty maksu, pyritään lähestymään tarjottavan palvelun omakustannushintaa. Maksuja määrättäessä huolehditaan myös siitä, että niiden toimintojen osalta, joissa yksityiset yritykset tarjoavat vastaavia palveluja, kaupunki ei vääristä markkinoita.
31 Palvelutason tarkistaminen Palvelutasoa ja palvelulaajuutta arvioidaan uudelleen palvelutuotannossa. Toiminnassa ja sen kehittämisessä on jatkossa lähtökohtana, että kuntalaisille tarjotaan lakisääteiset ja valtuuston strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelutason arviointiin vaikuttaa erityisesti valtion parhaillaan valmistelema rakenne-paketti, jolla tulee olemaan selviä vaikutuksia kuntien velvoitteisiin ja talouden sopeuttamiseen. Myös sote- ja valtionosuusuudistus sekä metropoliratkaisu tulevat vaikuttamaan valmisteluun. Palvelutason arviointi edellyttääkin suurelta osin päätöksiä edellä mainituista rakenneratkaisuista ennen kaupungin merkittäviä palvelutasopäätöksiä. Muiden kuin lakisääteisten tehtävien tasoa ja laajuutta tulee kuitenkin arvioida jo syksyn aikana. Tuottavuus a) Palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto Tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi palvelujen järjestämisen ja palvelutuotannon prosesseja kehitetään jatkuvasti. Kehittäminen kohdennetaan kustannusvaikuttavuudeltaan keskeisimpien palvelujen järjestämiseen, tuotantoon ja prosesseihin. Valikoiduissa palvelukokonaisuuksissa siirrytään monituottajamalliin, mikä edellyttää asiakkuuksien kautta segmentoitua kaupunkikeskuskohtaista ydinpalvelujen määrittelyä (palveluvalikoima) ja palveluvalikoiman sijoittumisen pitkän aikavälin suunnitelman täsmentämistä (palveluverkko). Palvelujen oston hankintataktiikoita parannetaan valikoiduissa kohteissa. Palvelutuotannossa keskitytään kaupungin ydintehtäviin sekä yksinkertaistetaan ja selkeytetään palveluvalikoimaa. Lisäksi otetaan käyttöön uusia toimintatapoja sekä sähköisiä asiointi- ja palvelukanavia. Palveluille taataan tarkoituksenmukainen laatu. Palvelutuotantoprosesseja ja niiden ohjausta ajanmukaistetaan automatisoinnin, sähköistämisen tai sähköisten työkalujen avulla ja kehittäminen kohdennetaan strategisesti tärkeisiin, volyymeiltaan suuriin palveluihin ja/tai palveluihin, joilla saadaan nopeasti kustannushyötyä. Toiminnallisia päällekkäisyyksiä puretaan ja ICT-arkkitehtuurin konsernitasoista hallintaa parannetaan kokonaisarkkitehtuurin kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sisäisten palvelujen palveluvalikoiman ja tilaamisen hallintaa yksinkertaistetaan ja selkeytetään. b) Johtaminen ja henkilöstö Peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön sitoutuminen kytkeytyy kiinteästi hyvään johtamiseen, jota kehitetään tukemaan muutosjohtamista sekä tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattamista. Henkilöstön osaamisen kehittämistä kohdennetaan palvelujen tuottamisen kannalta kriittisille kyvykkyysalueille, kuten projekti-, hankinta- ja ICT-osaamiseen. Jotta palvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, on henkilöstöresurssien joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä vahvistettava. Tähän liittyy kaupungin eri tehtäviin ja henkilöstön työrooleihin liittyvien päällekkäisyyksien selvittäminen ja purkaminen. Samalla on arvioitava kriittisesti projektitehtävien resursointi ja pyrittävä tuomaan projektiluontoinen kehittämistyö voimakkaammin osaksi vakinaisen henkilöstön perustyötä. c) Tilakustannusten pienentäminen Kaupungin tilankäyttöä tehostetaan ja tilojen käyttökustannuksia pienennetään. Toimitilojen käyttöä tehostetaan mm. tilajärjestelyin. Uusien ja vanhojen toimitilojen monikäyttöisyyttä, yhteiskäyttöä ja muuntojoustavuutta kehitetään. Vanhoista ja tehottomista tiloista luopumista nopeutetaan. Huonokuntoiset tilat puretaan. Tilojen energiatehokkuutta parannetaan eri keinoin.
32 Markkinoilta haetaan edullisempia, valmiiksi suunniteltuja ratkaisuja, jotta vältytään kalliilta ja yksilöllisiltä ratkaisuilta. Toimintatapoja ja monituottajamallin käyttöä kehitetään. Hankinnoissa painotetaan elinkaarikustannuksia ja niiden mukaisten kestävien ratkaisujen hakemista. Uusien toimitilojen hankintaprosessissa muutoksiin suhtaudutaan harkiten ja edellytetään käyttäjän tuottavuusvaikutusten todentamista. d) Maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen Maankäytön suunnittelussa priorisoidaan alueita, jotka ovat liitettävissä kustannustehokkaasti olemassa olevaan liikenne- ja palveluverkkoon sekä kunnallistekniikkaan. Maankäytöstä laaditaan ohjelma, jonka perusteella kaavoitetaan asuintontteja kaupungin omistamalle maalle kunnallistekniikan ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaavoituskohteiden järjestykseen vaikuttaa kaavatalous. Tavoitteena on, että alueiden tontinmyynti- ja sopimustulot kattavat kunnallistekniikan toteutuskustannukset. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen prosesseja nopeuttamalla ja kehittämällä varmistetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpi yhdyskuntarakenne. Erityisesti kaavoituksen nopeutta kasvatetaan. e) Konserniyhteisöt Yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tavoitteena on omalta osaltaan toteuttaa Espoo-tarinaa ja niitä koskevat samat periaatteet kuin kaupungin omaa toimintaa. Omistuksilla tavoitellaan tuottavaa tapaa toteuttaa palveluja ja niiltä edellytetään vastaavaa kustannusvaikuttavuutta kuin emolta. Omistuksille asetetaan tuottavuus/vaikuttavuustavoitteet sekä mahdollisuuksien mukaan tuottovaateet, joiden toteutumisen seuranta on aktiivista ja reagointi poikkeamiin nopeaa. Omistuksille tehdään säännönmukaisesti arviointi niiden toimivuudesta ja tehtävien suorittamisesta taloudellisesti ja vaikuttavasti. Epätarkoituksenmukaisista omistuksista irtaannutaan ja päällekkäiset toiminnot puretaan. Nykyiset yhteisöille annettavat avustukset ja rahoitussopimukset arvioidaan kriittisesti ja niiden tasoa tarkistetaan siten, että niissä on mukana tuottavuustavoite. Tiukemmalla omistajaohjauksella ja sopimusmenettelyillä varmistetaan, että kaupungin etu ei vaarannu, omaisuuden arvo ei laske tai aiheuta kaupungista riippumattomia, yllättäviä ja kohtuuttomia kustannuksia. Rahoitusrakenteilla varmistetaan, että kaupungin rahoituksella katetaan ainoastaan yhteisöille annettujen ydintehtävien hoitaminen. Henkilöstö Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Espoolaisen johtamismallin kehittämistä toteutetaan projektina vuonna 2014. Projektissa pilottiorganisaatioiksi valittavien yksiköiden kanssa kehitetään johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä. Johtamisen kehittämishankkeeseen liittyy myös tutkimuksellinen osuus. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan myös työhyvinvointimatriisilla, tapaturmataajuudella ja sairauspoissaolojen määrän kehittymisellä. Myös uudenlaisia mittareita kehitetään. Henkilöstön määrä oli syyskuussa 2013 noin 13 950. Henkilöstömäärä on vuoden kuluessa jonkin verran noussut. Kasvu on painottunut sinne, missä palvelutarve on jatkuvasti kasvanut eli sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstömäärän kasvu on kuitenkin Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista. Henkilöstömäärän kasvulle on lähivuosina edelleen suuria paineita johtuen mittavasta investointiohjelmasta sekä väestömäärän edelleen jatkuvasta kasvusta. Erityisesti niiden ikäryhmien osuus kohoaa, jotka eniten kunnallisia palveluja käyttävät. Koska kaupungin henkilöstömäärää ei lähivuosina ole mahdollista juurikaan kasvattaa, tulee toiminnan suunnitteluun perustuvassa henkilöstösuunnittelussa erityisesti huomioida joustava resurssien käyttö ja arvioitava tarkasti se, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään täysimääräisesti siten, että jokaisen avoimeksi jäävän tehtävän täyttötarve arvioidaan tarkasti. Vuonna 2008 aloitettu täyttölupamenettely pidetään edelleen voimassa ja jokainen vapautuva paikka käydään läpi, ennen kuin täyttölupa annetaan. Palvelujen
33 tuottamisen vaatimukset ohjaavat kaupungin tehtävärakenteen kehittämistä sekä henkilöstön osaamistarpeen arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa henkilöstösuunnittelua. Kaupunki tarvitsee kuitenkin jatkuvasti myös uusia osaavia työntekijöitä peruspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuuden työvoiman saannin varmistamiseksi sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Myös nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Terveydellisistä syistä uusia tehtäviä tarvitseville pyritään löytämään uusi työpaikka kaupungin organisaatiosta niiltä aloilta, joilla työvoiman tarve on jatkuva. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen jatkuu maahanmuuttajien rekrytointimallia hyödyntämällä ja maahanmuuttajien suomen kielen taitoa kehittämällä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintamenojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on edellä kuvattu 10 milj. euron tuottavuustavoite mukaan lukien noin 2,8 prosenttia talousarviovuonna 2014. Tavoitteena on, että tuottavuushyöty kasvaa ja kustannuskehitys hidastuu vuosina 2015 ja 2016, koska menojen kasvun pitää olla hitaampaa kuin tulojen kasvu, jotta kaupungin rahoitusasema voitaisiin nostaa kestävälle tasolle. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen kampus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä Elä ja asu -hankkeet, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia rahoitus- ja käyttökustannuksia. Samalla tavalla Länsimetron valmistumisen yhteydessä syntyy merkittäviä kynnyskustannuksia. Näistä kustannuksista valtaosa tulee kasvattamaan toimintakatteen alijäämää ja heikentämään vuosikatetta. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Esimerkiksi ei ole odotettavissa, että suunnitteilla oleva valtionosuusuudistus parantaisi merkittävästi Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Vuoden 2014 vuosikatteen arvioidaan jäävän 82 milj. euron tasolle. Vuosina 2015 ja 2016 on tavoitteena saavuttaa noin 130 milj. euron vuosikate. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 273 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuosina 2013 2015 käytetään rahastoja palveluinvestointien rahoitukseen vuosittain 40 milj. euroa. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 15,2 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2013 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2013 olemaan noin 20 milj. euroa alijäämäinen. Verotulokertymä saattaa muuttaa tulosta. Talousarviovuoden 2014 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 32 milj. euroa alijäämäinen, kuten jo vuosi sitten taloussuunnitelmassa arvioitiin. Vuosien 2015 ja 2016 tulos saadaan arvioiden mukaan hyvin lähelle nollaa. Vuonna 2013 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 116 milj. euroa ja lyhennykset ovat 65 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 209 milj. euroa eli 803 euroa/asukas. Vuonna 2014 otetaan uutta lainaa 117 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 282 milj. euroa eli 1 066 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2016 lopussa 501 milj. euroa eli 1 839 euroa/asukas.
34 Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, 20-50 prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2014-2018 on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,6 mrd. eurolla. Vuonna 2014 investointitaso kasvaa yli 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan noin 600 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille 2014 2016, jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Vuosien 2014-2018 investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuodessa noin 300 uutta vuokra-asuntoa, joista suurin osa on kerros- tai pienkerrostaloissa. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuvat aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen, uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen sekä Länsimetron rakentamiseen liittyvät kaupunkirakenteen muutokset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen ja Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat toimitilainvestointeja suunnitelmakaudella yhteensä noin 720 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 144 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitilarakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään.
35 Suunnitelmakauden investoinnit Vuonna 2014 kaupungin investoinnit ovat yhteensä 273 milj. euroa ja merkittävät tytäryhteisöjen kautta tehtävät investoinnit yhteensä 275 milj. euroa. Suurimpia investointiohjelmaan sisältyviä rakennushankkeita ovat: Länsimetro Ruoholahdesta Matinkylään, jonka rakentaminen jatkuu ja hankkeen on määrä valmistua vuoden 2016 alussa. Espoon Asunnot Oy rakentaa valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti vuosittain keskimäärin 300 uutta vuokra-asuntoa ja peruskorjaa omistamaansa asuntokantaa suunnitelmallisesti. Espoon sairaala, joka valmistuttuaan tarjoaa Jorvissa terveydenhoidon ja kuntoutuksen palveluja. Uudisrakennushankkeen toteuttaa kaupungin omistama Koy Espoon sairaala. Hankeen toteutus alkoi vuonna 2013 ja sairaalan on määrä valmistua vuonna 2016. Kokonaiskustannusarvio on 150 milj. euroa. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi sairaalan ictvarustuksen ja irtokalustuksen alustava kustannusarvio on yhteensä 25-30 milj. euroa Elinkaarimallilla peruskorjattavat koulut. Elinkaarikoulujen toisen kilpailutuserän koulujen peruskorjaus- ja laajennusurakat ovat alkaneet ja hankkeet jatkuvat vuoteen 2015 saakka. Hankkeita toteutetaan porrastetusti. Toiseen erään kuuluvat Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut. Elinkaarikoulujen kolmannessa erässä toteutetaan Lintuvaaran koulu ja päiväkoti vuosina 2014-2015 ja Päiväkehrän koulu vuosina 2015-2017. Viiden kouluhankkeen ja yhden päiväkodin kokonaiskustannusarvio on 93 milj. euroa ja rakennuttajana toimii kaupungin omistama Koy Espoon Toimitilat. Elinkaarikoulujen neljäs kilpailutuserä on suunnitteilla ja erään sisältyvät kolme koulua on alustavasti ajoitettu vuosille 2015 2018. Ajoitus ja kustannusarviot tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Tapiolan koulu ja lukio, joka peruskorjataan vastaamaan nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Hanke valmistuu vuonna 2016 ja sen kustannusarvio on 32,6 milj. euroa. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja uusi maauimala. Vuonna 1969 rakennettu uimahalli peruskorjataan ja laajennetaan ja hallin viereen rakennetaan maauimala. Maauimalan ulkohyppyallas toteutetaan katettuna hallitilana. Hanke valmistuu vuonna 2015. Kokonaiskustannusarvio on 41 milj. euroa. Opinmäen koulu rakennetaan Suurpellon alueelle. Sen rakennuttaa Koy Opinmäen Kampus -niminen kaupungin omistama yhtiö. Opinmäki rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat Espoon kansainväliselle koululle ja suomenkieliselle peruskoululle, suomen- ja englanninkielisen päivähoidon tilat sekä Matinkylän suuralueen liikuntahalli. Kuntalaiskäyttöä varten tulee kirjasto sekä kahvila. Hankeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2015 ja sen kustannusarvio on 50 milj. euroa. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus sisältää 140 palveluasuntoa ja avopalvelukeskuksen tilat. Uudisrakennushanke toteutetaan ARA-avustuksella ja sen kustannusarvio on 28 milj. euroa. Rakentaminen alkaa vuonna 2015 ja hanke valmistuu vuonna 2016. Hankeen toteuttaa kaupungin omistama Espoon Elä ja Asu -kiinteistöyhtiö, joka jatkossa rakennuttaa Elä ja asu -konseptin hankkeet. Matinkylän palvelutorille, kauppakeskus Ison Omenan yhteyteen, on suunnitteilla sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistystoimen toimitiloja. Uuden mallin myötä palveluja, joita käytetään usein ja kävijämäärät ovat suuret, tuodaan hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen ja palveluja tarjotaan laajemmilla aukioloajoilla ja osittain ilman ajanvarausta. Palvelutorille yhteiseen toimintatilaan sijoitetaan käynnistysvaiheessa vuonna 2016 aluekirjasto, terveysasema, suun terveydenhuolto, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste. Poliisilla, Kelalla, TEkeskuksella ja muilla julkisilla palveluntarjoajilla on myös mahdollisuus sijoittaa toimintojaan yhteiseen asiointipisteeseen. Terveysaseman yhteyteen tulee HUS-laboratorio ja HUS- Kuvantaminen. Tilat rakennetaan kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen yhteyteen, josta kaupunki vuokraa 20 vuoden pitkäaikaisella vuokrasopimuksella noin 6 000 m 2 toimitilaa. Liikenneväyliä ja katuja rakennetaan laaditun investointiohjelman mukaisesti. Merkittäviä suunnitelmakaudelle ajoitettuja rakennushankkeita ovat mm. Kauklahdenväylän parantaminen, Piispansillan lisäkaistat, Suomenlahdentie ja Finnoonsilta sekä Kilo - Turvesuon ja Perkkaan - Vermon projektikohteet. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu Tapiolan, Suurpellon ja Espoon keskuksen alueilla. Metroasemien ympärille rakennetaan metron liityntäliikenteen edellyttämää kunnallistekniikkaa. Kehä I:n mahdollisesta kattamisesta Keilaniemen kohdalla ja hankkeen ajoituksesta päätetään valtuustossa erikseen.
36 Konsernin taloudellinen asema Espoo-konsernin tulot vuonna 2012 olivat 2,2 mrd. euroa ja menot 2 mrd. euroa. Konserni investoi vuonna 2012 yhteensä 429 milj. eurolla, joista kaupungin investoinnit 218 milj. euroa, tytäryhteisöjen 164 milj. euroa sekä Espoon osuus kuntayhtymien investoinneista 47 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 4,5 mrd. euroa ja omavaraisuusaste 56,7 prosenttia. Lainakanta vuoden 2012 lopussa oli 1,55 mrd. euroa ja konsernilainat asukasta kohden 5 955 euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen nähden 173 milj. euroa, ja suurin osa kasvusta oli Länsimetro Oy:n lainoja (110 milj. euroa). Pääosa konsernin lainakannasta koostuu kaupungin 158 milj. euron lainojen lisäksi HSY-kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, HUS-kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Lainojen lisäksi kaupungilla on pitkäaikaisia vastuita 127 milj. euron edestä sekä myönnettyjä takauksia muille kun tytäryhteisöille yhteensä 66 milj. euroa, joista täytetakauksia 21 milj. euroa. Investointien rahoitus Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan 100 prosentin lainoituksella. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden sekä Finnoon ja Espoon keskustassa sijaitsevan Suviniityn kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamismenot tulevat katetuksi pääosin ko. alueiden maankäyttösopimuksilla ja tonttien myyntituloilla. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Kaupungin ja tytäryhteisöjen vuoden 2014 nettoinvestoinneista noin viidennes rahoitetaan kaupungin tulorahoituksella. Vuosikatteen noustessa vuosina 2015-2018 tasolle 129-150 milj. euroa, on tulorahoituksen osuus koko suunnitelmakaudella keskimäärin noin 40 prosenttia. Rahastoja puretaan investointien rahoitukseen 40 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015, jonka jälkeen peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoma tulee käytetyksi loppuun. Konsernin lainakanta kasvaa vuonna 2014 yhteensä 302 milj. eurolla ja koko suunnitelmakaudella 798 milj. euroa. Suunnitelmakauden lopulla koko konsernilla on lainaa noin 2,5 mrd. euroa, joka on noin 9 000 euroa asukasta kohden. Kaupungin ja tytäryhtiöiden investoinnit ja niiden rahoitus ENN 2013 TA 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2014-2018 Investoinnit MEUR Kaupunki 240 273 326 250 250 216 1 315 Yhtiöhankkeet* 161 275 229 115 68 29 715 Rahoitus Kaupungin vuosikate 93 82 129 130 150 150 641 Valtion rahoitusosuudet 49 74 55 4 3 2 138 Rahastojen purku 40 40 40 80 Lainanotto, netto 149 302 273 151 73-3 798 Konsernilainojen kehitys (huomioitu kaupungin ja merkittävien tytäryhtiöden lainakantojen kehitys) Lainakanta MEUR 1 679 1 982 2 255 2 406 2 479 2 477 Lainat euroa/asukas 6 438 7 483 8 389 8 830 8 984 8 846 * Merkittävät tytäryhtiöiden kautta tehtävät investoinnit, jotka rahoitetaan lainoilla. Espoon Asunnot Oy:n investoinnit on rajattu ulkopuolle, koska yhtiö rahoittaa omat investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan. Taloussuunnitelmaraportin lopussa olevassa investointiliitteessä on esitetty kaupungin, Tilakeskuksen sekä tytäryhtiöiden kautta toteutettavien merkittävien investointien ajoitukset. Liitteen lopussa on selvityskohdeluettelo, johon on merkitty sellaisia hankkeita, joiden tarkemmasta sisällöstä, sijoituspaikasta, ajoituksesta, toteutustavasta, kustannuksista tai rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voitaisiin sisällyttää investointiohjelmaan.
37 TULOSLASKELMA Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2014-2016 yhdistetty taloussuunnitelma Tuloslaskelma TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot + 736 264 754 647 775 604 847 401 926 365 Toimintamenot - -1 932 472-2 024 624-2 096 222-2 183 853-2 318 175 TASAP. JA TUOTT.TAVOITE 10 000 25 000 35 000 Toimintakate = -1 196 208-1 269 977-1 310 618-1 311 452-1 356 810 Verotulot + 1 249 323 1 286 420 1 336 653 1 397 214 1 450 675 Valtionosuudet + 47 526 40 771 31 439 25 139 23 139 Käyttökate = 100 641 57 214 57 474 110 900 117 004 Rahoitustulot ja -menot 44 902 35 438 24 715 18 403 13 782 Korkotulot + 14 982 14 381 14 076 14 176 14 176 Muut rahoitustulot + 34 980 26 417 17 250 16 250 16 040 Korkomenot - -3 171-3 810-5 161-10 673-15 184 Muut rahoitusmenot - -1 889-1 550-1 450-1 350-1 250 Vuosikate = 145 543 92 652 82 189 129 303 130 786 Suunnitelmapoistot - -116 477-104 847-114 291-122 425-134 440 Arvonalentumiset - -2 366 0 0 0 0 Tilikauden tulos = 26 700-12 195-32 103 6 878-3 655 Poistoeron lisäys (-) - 0-40 000-40 000-40 000 0 Poistoeron vähennys (+) + 4 167 245 245 245 245 Rahastojen/varausten lisäys - -4 728 0 0 0 0 Rahastojen/varausten vähennys + 0 40 000 40 000 40 000 0 Tilikauden yli/alijäämä = 26 139-11 950-31 858 7 123-3 410 * ENN 2013 = 11/2013 päiv itetty ennuste v uoden lopun tilanteesta Tunnuslukuja TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Toimintatulot/-menot % 38,1 37,3 37,0 38,8 40,0 Vuosikate poistoista % 125,0 88,4 71,9 105,6 97,3 Vuosikate euroa/asukas 31.12. 567 355 310 481 480 Asukkaat 31.12. 256 800 260 800 264 800 268 800 272 500
38 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Tulorahoitus Vuosikate + 145 543 92 652 82 189 129 303 130 786 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -27 703-31 700-29 180-39 493-48 483 Yhteensä = 117 840 60 952 53 009 89 810 82 303 Investoinnit Investointimenot - -217 543-240 000-273 139-325 983-249 862 Rahoitusosuudet investointeihin + 39 176 49 443 73 539 55 213 3 562 Pysyvien vastaavien luovutustulot + 29 957 32 200 30 310 40 710 44 770 Rahastojen käyttö investointeihin + 0 40 000 40 000 40 000 0 Investoinnit netto = -148 410-118 357-129 290-190 060-201 530 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -30 570-57 405-76 281-100 250-119 227 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - -18 248-500 -750-750 -750 Antolainasaamisten vähennys + 17 655 1 149 1 565 2 523 2 100 Antolainojen nettomuutos = -593 649 815 1 773 1 350 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 22 557 116 000 117 000 149 000 184 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -23 853-64 982-44 285-49 107-64 932 TA-lainojen nettomuutos = -1 296 51 018 72 715 99 893 119 068 Muut maksuvalmiuden muutokset 40 527-593 2 815-1 362-971 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 8 068-6 331 64 54 220 Tunnuslukuja TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Investointien tulorahoitus % 81,6 48,6 41,2 47,8 53,1 Lainakanta 31.12 158 413 209 431 282 146 382 039 501 107 Lainat euroa/asukas 31.12 617 803 1 066 1 421 1 839 Asukkaat 31.12. 256 800 260 800 264 800 268 800 272 500
39 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Talousarvio 2014 Peruskaupunki Tilakeskus Catering EKI LOG LUP EKA TALPA HELI Suurpelto Tapiola Rahastot Eliminoinnit Espoon kaupunki Toimintatulot 301 599 191 977 44 742 55 850 33 491 35 006 54 667 10 187 8 482 12 662 25 852 1 089 775 604 Toimintamenot -1 719 821-115 510-44 245-55 025-29 847-33 054-54 128-10 043-8 341-6 497-18 356-1 355-2 096 222 TASAP. JA TUOTT.TAVOITE 10 000 Toimintakate -1 418 222 76 467 497 825 3 644 1 952 539 144 141 6 165 7 496-266 0-1 310 618 Verotulot 1 336 653 1 336 653 Valtionosuudet 31 439 31 439 Rahoitustulot ja - menot 0 Korkotulot 13 975 0 0 26 1 0 5 0 0 43 0 276-250 14 076 Muut rahoitustulot 31 173 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 650-28 573 17 250 Peruspääoman korko -28 157-18 -260-65 0-19 -30-24 0 0 0 28 573 0 Kunnalle maksetut korkomenot -100 0 0 0-50 0-15 -10 0 0 0 175 0 Korkomenot -5 236 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 75-5 161 Muut rahoitusmenot -500 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-950 0-1 450 Vuosikate -10 718 48 210 479 591 3 580 1 902 525 99 107 6 208 7 496 13 710 0 82 189 Poistot ja arvonalentumiset -58 371-41 789-40 -31-3 251-1 902-299 0-41 -4 987-3 460-120 -114 291 Satunnaiset menot ja tulot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -69 089 6 421 439 560 329 0 226 99 66 1 221 4 036 13 590 0-32 103 Poistoeron lisäys (-) -40 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-40 000 Poistoeron vähennys (+) 0 0 0 0 245 0 0 0 0 0 0 0 245 Rahastojen/varausten lisäys -200 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 0 Rahastojen/varausten vähennys 40 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -69 289 6 421 439 560 574 0 226 99 66 1 221 4 036 13 590 200-31 858
40 Peruskaupungin, liikelaitosten, Suurpellon, Tapiolan ja rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Talousarvio 2014 Peruskaupunki Tilakeskus Catering EKI LOG LUP EKA TALPA HELI Suurpelto Tapiola Rahastot Eliminoinnit Espoon kaupunki Vuosikate -10 718 48 210 479 591 3 580 1 902 525 99 107 6 208 7 496 13 710 0 82 189 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -25 000 0 0 0-350 -148 0 0 0 0-3 682 0-29 180 Tulorahoitus -35 718 48 210 479 591 3 230 1 754 525 99 107 6 208 3 814 13 710 0 53 009 Investointimenot -186 359-55 741-27 -135-2 800-3 181-330 -300-266 -6 300-17 400-300 0-273 139 Rahoitusosuudet investointeihin 73 291 100 0 0 0 148 0 0 0 0 0 0 73 539 Pysyvien vastaavien luovutustulot 26 000 0 0 0 350 278 0 0 0 0 3 682 0 0 30 310 Rahastojen käyttö investointeihin 40 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 000-40 000 40 000 Nettoinvestoinnit -47 068-55 641-27 -135-2 450-2 755-330 -300-266 -6 300-13 718 39 700-40 000-129 290 Nettokassavirta -82 786-7 431 452 456 780-1 001 195-201 -159-92 -9 904 13 410-40 000-76 281 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-750 0-750 Antolainasaamisten vähennykse 565 0 0 0 0 0 0 0 0 500 0 500 0 1 565 Antolainauksen muutokset 565 0 0 0 0 0 0 0 0 500 0-250 0 815 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 117 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 117 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 285 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-44 285 Lyhytaikaisten lainojen lis. kunn 0 3 235 1-906 -680 1 621 55 201 159 0 9 904-13 590 0 Lainakannan muutokset 72 715 3 235 1-906 -680 1 621 55 201 159 0 9 904 0-13 590 72 715 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0-39800 39 800 0 Muut maksuvalmiuden muutokse 0 4 196-453 450-100 -620-250 0 0-408 0 0 2 815 Rahoituksen nettokassavirta 73 280 7 431-452 -456-780 1 001-195 201 159 92 9 904-40 050 26 210 76 345 Rahavarojen muutos -9 506 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0-26 640-13 790 64
41 Peruskaupunki (PK) Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelma Tuloslaskelma (PK) TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot + 283 218 302 287 301 599 319 518 348 198 Toimintamenot - -1 600 916-1 674 047-1 719 821-1 788 932-1 899 140 Toimintakate = -1 317 698-1 371 760-1 418 222-1 469 414-1 550 942 Verotulot + 1 249 323 1 286 420 1 336 653 1 397 214 1 450 675 Valtionosuudet + 47 526 40 771 31 439 25 139 23 139 Käyttökate = -20 849-44 569-50 130-47 061-77 128 Rahoitustulot ja -menot 43 137 40 385 39 412 34 550 30 340 Korkotulot muilta + 14 374 14 585 13 900 13 900 13 900 Korkotulot liilelaitoksilta + 288 559 75 175 175 Muut rahoitustulot + 3 437 2 110 2 610 2 610 2 900 Peruspääoman korko liikelaitoksilta + 28 231 28 500 28 563 29 076 29 076 Korkomenot muille - -3 171-3 810-5 161-10 673-15 184 Korkomenot liikelaitoksille - -155-559 -75-38 -27 Muut rahoitusmenot - 133-1 000-500 -500-500 Vuosikate = 22 288-4 184-10 718-12 511-46 788 Suunnitelmapoistot - -53 575-49 400-58 371-63 139-68 401 Tilikauden tulos = -31 287-53 584-69 089-75 650-115 189 Poistoeron muutos 0-40 000-40 000-40 000 0 Rahastojen/varausten muutos -4 728 39 800 39 800 40 000 0 Tilikauden yli/alijäämä = -36 015-53 784-69 289-75 650-115 189 * ENN 2013 = 11/2013 päiv itetty ennuste v uoden lopun tilanteesta Rahoituslaskelma (PK) TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Tulorahoitus Vuosikate + 22 288-4 184-10 718-12 511-46 788 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -17 333-31 000-25 000-25 000-25 000 Yhteensä = 4 955-35 184-35 718-37 511-71 788 Investoinnit Investointimenot - -137 847-143 033-186 359-181 359-107 648 Rahoitusosuudet investointeihin + 33 756 49 443 73 291 55 070 2 629 Pysyvien vastaavien luovutustulot + 17 847 31 500 26 000 26 000 26 000 Rahastojen käyttö investointeihin + 0 40 000 40 000 40 000 0 Varsinainen tominta ja investoinnit nett -81 289-57 274-82 786-97 800-150 807 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys - 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennys + 733 649 565 623 150 Antolainojen muutokset = 733 649 565 623 150 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 22 557 116 000 117 000 149 000 184 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -23 853-64 982-44 285-49 107-64 932 Lainakannan muutokset = -1 296 51 018 72 715 99 893 119 068 Muut maksuvalmiuden muutokset = 63 462 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- -18 390-5 607-9 506 2 716-31 589 Peruskaupungin tunnuslukuja TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Toimintatulot/-menot % 17,7 18,1 17,5 17,9 18,3 Vuosikate euroa/asukas 31.12. 87-16 -40-47 -172
42
43 KÄYTTÖTALOUSOSA
44
45 1 YLEISHALLINTO
46
47 1 YLEISHALLINTO KONSERNIESIKUNNAN TARINA Espoon voimakkaan väestönkasvun myötä esikunnan tehtävät ovat lisääntyneet. Vuoden 2012 alusta palvelutoiminta erotettiin esikuntatoiminnoista ja konsernihallinnon tehtäväksi muodostui johtaa, ohjata ja valvoa koko kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla. Ydintehtävämme on ohjata Espoo-tarinan valmistelua ja toteutusta, henkilöstöjohtamista, kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä, kaupunkitasoista seutuyhteistyötä, kaupungin päätöksentekoprosessia, viestintää ja keskitettyjä konsernipalveluja. Lisäksi vastaamme kokonaisarkkitehtuurista sekä talous- ja konserniohjauksesta. Edistämme hyvää hallintoa, päätöksentekoa, yhtenäisiä toimintatapoja, kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Konserniesikunnan yksiköt ja ryhmät vastaavat konserniesikunnan tehtävistä monialaisella asiantuntijuudella, esikunnan ja koko konsernin edustajista koostuvilla tiimeillä sekä verkostomaisella toimintatavalla. Lisäksi konsernihallintoon kuuluva sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa ja arvioi kaupungin sisäisen valvonnan laatua ja toiminnan tuloksellisuutta. Minne olemme menossa? Espoon haasteet ovat suuret. Väestö kasvaa nopeasti, lähes 4 000 uudella asukkaalla vuodessa. Ikääntyneiden, lasten ja vieraskielisten määrän kasvu lisää palvelutarpeita. Monet rakennuksemme kaipaavat peruskorjausta, minkä lisäksi lähivuosien investointiohjelma on ennätyssuuri. Verotulojen hidas kehitys ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen tulevat kiristämään Espoon lähivuosien taloutta. Haasteisiin vastaamme kaupunkikonsernin vahvalla ohjauksella. Tavoitteenamme on parantaa kaupungin tuottavuutta sekä voimistaa kaupungin elinvoimaisuutta ja siten myös verotulopohjaa. Viiteen kaupunkikeskukseen perustuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, tavoitteena viihtyisä ja turvallinen kaupunki. Vahvistamme Espoon asemaa kansainvälisesti merkittävänä innovaatiokeskittymänä. Valtuustolle tullaan valmistelemaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma, jonka toteuttamista konserniesikunta ohjaa. Tämä tarkoittaa tiukkuutta rahan käytössä, tuottavuuden parantamista, palveluvelvoitteiden ja palvelujen järjestämistapojen uudelleenarviointia sekä maksujen ja taksojen perusteiden tarkistamista. Kehitämme kaupungin johtamista yhteisten johtamisen kulmakivien pohjalta. Konserniohjaus, projekti- ja ohjelmajohtaminen ja kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ohjaavat tekemään vain strategialähtöistä kehittämistä. Työskentelemme sen hyväksi, että kuntauudistus ja metropolihallinto toteutetaan Espoon tavoitteiden mukaisesti. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan hyvän hallinnon, toimivan päätöksenteon, kumppanuuden sekä avoimen vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Miten sinne pääsemme? Keskitymme ydintehtäviimme. Keskeistä on, että konserniesikunta ohjaa koko kaupunkikonsernia tekemään espoolaisten kannalta oikeita asioita sujuvasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää toimivia ohjausprosesseja, hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, asiantuntemusta sekä innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä.
48 Espoo-tarinan myötä yhteinen visio ja päämäärät ovat selkiytyneet ja kaikki tunnistavat oman vastuunsa osana kokonaisuutta. Espoo-tarina elää arjessa, kun jokaisella työyhteisöllä on konkreettinen Espootarinasta johdettu toimintasuunnitelma ja jokaisella on henkilökohtaiset tavoitteet sekä aito halu kehittää omaa työtä ja osaamista. Konserniesikunta toimii tavoitteiden mukaisesti yhdessä tehden ja jokaisen osaamista arvostaen. Työyhteisö on avoin, joustava ja keskusteleva. Keskinäinen luottamus on hyvä ja vastuut ovat selkeät sekä toisiaan täydentävät. Yhteiset tietojärjestelmät toimivat ja tuottavat tarpeellisen ohjaustiedon kaupungin tavoitteisiin pääsemiseksi. Konserniesikunnan tilaratkaisut, työjärjestelyt ja tekniikka tukevat kohtaamisia, keskustelevuutta, asioiden jakamista ja niiden hoitamista. Työtä tehdään yhdessä muiden kanssa joustavasti. Kaupunkien yhteistyö ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaamme. Konserniesikunnan valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %. Mittari / arviointikriteeri Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos, % Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Kaupungin tasapainotus- ja tuottavuusohjelma on käytössä ja vaikuttavat toimenpiteet aloitettu. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Vuosikate vähintään 82 M Toteutuneet toimenpiteet Toimintakate, Vuosikate, M Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 282 M Kaupungin lainakanta, M Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 1 982 M Konsernin lainakanta, M Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä. Omistajapolitiikan ja ohjeiden hyväksyminen sekä käyttöönotto
49 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Johtaminen ja työhyvinvointi paranee. (Johtamisen kannustavuus ja vastuullisuus paranee, työhyvinvointi paranee.) Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Johtamisbarometri on luotu ja mittauksia pilotoitu. Konserniesikunta pilotoi johtamisen kehittämistä. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 15 päivää / henkilötyövuosi. Mittari / arviointikriteeri Konserniesikunnan ja toimialojen välinen yhteistyö sekä ohjauksen ja valmistelun laadukkuus Johtamisbarometri Pitotoinnin seuranta Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Projekti- ja ohjelmajohtamisen mallilla ohjataan tekemään vain strategian mukaista kehittämistyötä. EsPro -mallin käyttöönotto on edennyt käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. EsPro -projektin jälkiarviointi
50 Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveysja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Espoon kokonaisarkkitehtuuri 1. edistää kansallisen palveluväylän käyttöönottoa 2. parantaa palveluvalikoiman yhteensopivuutta ja palvelujen tuottamisen yhteentoimivuutta 3. monipuolistaa yritysten mahdollisuutta osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen 4. parantaa palveluvalikoimaa, palvelutuotantoa ja palvelujen laatutasoa ohjaavan lainsäädännön valmisteluun vaikuttamista. Konsernin asiakkuudet on segmentoitu. Konsernin palveluvalikoima on luokiteltu ydin-, lisä- ja tukipalveluihin. Konsernin ydinprosessit on kuvattu ja käyttöönotettu (asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotannon hallinta). Mittari / arviointikriteeri Asiakkuudet on kuvattu ja kuvauksen ylläpidon toimintamalli on otettu käyttöön. (Mahdollistaa yhteensopivan toiminnan kehittämisen.) Palveluvalikoima on kuvattu ja kuvauksen ylläpidon toimintamalli on otettu käyttöön. Prosessit on kuvattu ja kuvauksen ylläpidon toimintamalli on otettu käyttöön. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri T3 -aluetta kehitetään Pohjois-Euroopan vetovoimaisimmaksi innovaatiokeskittymäksi ja kansainvälisten osaajien kohtamispaikaksi. Round Table -konseptin kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Alueen elävöittäminen palvelutarjonnan monipuolistumisen myötä T3 -alueen toimijoiden yhteinen viesti terävöityy. Suunnitelma T3 -aluetta elävöittävän palvelutarjonnan kehittämisestä (mm. kahvilat, ravintolat) Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan.
51 Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Maahanmuuttajien kotoutuminen ylläpitää kaupungin elinvoimaisuutta sekä turvaa jatkossa työvoiman saatavuuden. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Vastataan kestävän kehityksen ohjauksesta kaupunkikonsernin toiminnassa. Kuntauudistus toteutuu Espoon tavoitteiden mukaisesti. Monikulttuurisuusohjelma on uusittu niin, että se on linjassa poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa. Espoon elinkeno-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Laaditaan elinkeinopoliittiset, elinvoimaisuuden ja kestävän kehityksen kaupunkitasoiset tavoitteet. Kaupunkitasoiset kestävän kehityksen tavoitteet edistävät kaupungin tasapainoista kehittämistä ja elinvoimaisuutta. Espoo tekee kuntarakenneselvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Espoo edistää metropoliratkaisun valmistumista kuntarakenneselvityksen rinnalla. Monikulttuurisuusohjelma on valmis ja sen toimeenpanosta on huolehdittu. Elinkeino-ohjelma on tehty ja sen toimeenpanosta on huolehdittu. Yritysvaikutusten arviointia käytetään kaupunkikeskusten kehittämisessä. Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelman tavoitteet toteutuvat. Selvitys on tehty. Metropoliratkaisun etenemispolku on hahmoteltu.
52 Resurssit ja johtaminen Kaupungin taloudellisena päämääränä on saada kaupunkikonsernin talous kestävästi tasapainoon. Heikon talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen takia koko suunnittelukauden keskeinen tehtävä on suunnitelmallisesti parantaa kaupunkikonsernin talouden tasapainoa ja tuottavuutta. Kaupungin talous on kokonaisuutena kohtuullisessa kunnossa, mutta palvelutarpeen jatkuvan kasvun käyttötalouden kustannukset ovat kasvaneet vuosina 2012 ja 2013 enemmän kuin verorahoitus. Verotulokehitystä heikentää lisääntynyt työttömyys, hidas palkkakehitys sekä yritysten tulosten ja veropohjan alentuminen. Taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä käynnistetään koko valtuustokauden kestävä talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelma. Espoolaisen johtamismallin kehittäminen jatkuu projektimuotoisena erillisen projektisuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnille on asetettu tavoitteet, joiden toteutumista seurataan työhyvinvointimatriisilla, tapaturmataajuudella ja sairauspoissaolojen määrän kehittymisellä. Konserniesikunta ohjaa kaupungin henkilöstövoimavaran hallintaa taloudellisesti haastavassa toimintaympäristössä. Henkilöstöresurssin käyttö on suunniteltava optimaalisella tavalla huomioiden käytössä olevat mahdollisuudet erilaisiin resursointitapoihin palvelujen järjestämiseksi. Samalla on myös varmistettava tulevien vuosien työvoiman saanti peruspalvelutehtäviin. Tulevaisuuden työvoiman saannin varmistamiseksi sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Myös nuorten kesätyöllistymisen tukemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään yhdessä toimialojen ja oppilaitosten kanssa. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin. Pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus kaupungin työntekijöistä on kasvanut tasaisesti. Konserniesikunnan henkilöstön osaamista hyödynnetään kaupunkitasoisten tavoitteiden edistämisessä aiempaa tiiviimmällä yksiköiden ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä. Asukkaat ja palvelut Espoon kaupunkikonsernin kokonaisarkkitehtuuria kehitetään siten, että se edistää kansallisen palveluväylän käyttöönottoa, parantaa palveluvalikoiman yhteensopivuutta ja palvelujen tuottamisen yhteentoimivuutta, monipuolistaa yritysten mahdollisuutta osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen sekä parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa palveluvalikoimaa, palvelutuotantoa ja palvelujen laatutasoa ohjaavan lainsäädännön valmisteluun. Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta ja kehittämissuunnitelmaa siitä, miten kaupunkikonsernin kyvykkyydet, asiakkuuslähtöiset toimintaprosessit, tiedot, tietojärjestelmät ja teknologiset ratkaisut toimivat kokonaisuutena ja toteuttavat kaupungin tehtäviä ja Espoo-tarinaa. Ensimmäisessä vaiheessa segmentoidaan kaupunkikonsernin asiakkuudet ja luokitellaan palveluvalikoima ydin-, tuki-, lisä- ja asiointipalveluihin. Lisäksi kuvataan ja otetaan käyttöön kaupunkikonsernin ydinprosessit eli asiakkuuksien hallinta, palvelujen järjestäminen ja palvelutuotannon hallinta, mikä mahdollistaa yhteensopivan toiminnan kehittämisen eri toimijoiden kanssa sekä kansallisen palveluväylän käyttöönoton. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin kestävän kehityksen kehittämistavoitteita toteutetaan poikkihallinnollisessa ohjelmassa. Ohjelman kautta rakennetaan toimintatapamallit, joilla valtuuston tavoitteet kehittämistoiminnalle saavutetaan. Elinvoimaisuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma puolestaan vastaa kaupungin vetovoimaisuuden kasvusta, uusien toimintatapojen ja ratkaisujen sekä yritysten palvelutoiminnan kehittymisestä. Ohjelmatoiminnan tavoitteena on edistää kestävien tuottavuutta parantavien toimintatapojen käyttöönottamista sekä sitouttaa kumppaneita Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttamiseen.
53 Yksi valtuustokauden keskeisistä elinkeinopoliittista tavoitteista on Otaniemen kampusalueen ja sen palvelurakenteen kehittäminen tiiviissä yhteistyössä muiden Otaniemen keskeisten toimijoiden kanssa (Aalto-yliopisto, tutkimuslaitokset, yritykset). Ohjelmatoiminta tukee kumppanuusyhteistyön kehittymistä sekä yhteisten toimintatapojen saavuttamista. Aalto-yliopiston ja kaupungin välisen puitesopimuksen mukaista strategista kumppanuutta hyödynnetään kaupungin palveluhaasteiden ratkaisemisessa. Kaupunki toimii aktiivisesti yrittäjyyden edellytysten kehittämiseksi tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston, Metropolian, Laurean, Omnian ja YritysEspoon kanssa. Kehitysohjelmien tehtävänä on määritellä kehittämistoimenpiteet sekä tukea yhteistyön tekemistä mm. InnoEspoo -hankkeen kautta. Hankintojen kehittämisen tavoitteena on avata kaupungin kehittämishaasteita ja vaikuttaa markkinoiden kehittymiseen ja siten myös elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittymiseen espoolaisten yritysten kesken. Kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita tukevien osakkuusyhtiöiden ja -yhteisöjen yhteistyötä tiivistetään ja niiden sisällöllistä omistajaohjausta tehostetaan. Kaupungin elinkeinopoliittinen agenda määrittelee kaupungin keskeiset toimet elinkeinojen kehittymiseen ja kilpailukyvyn paranemiseen. Erityisenä painopisteenä on yrittäjyyden edellytysten kehittäminen sekä ulkomaisten yritysten sijoittuminen Espooseen ja metropolialueelle ja näiden toimenpiteiden myötä uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Espoo on ollut aktiivinen kumppani TEM:n innovaatiotalon (Tekesin, Finpron ja Finnveran yhteinen toimitilahanke Otaniemeen) toteuttamisessa, johon myös keskitetään Matkailun edistämiskeskus MEK:in ja sitä myötä matkailun edistämistoiminta. Espoon elinkeinopalvelujen sijoittumista Otaniemen innovaatioympäristöön edistetään vuonna 2014. Kaupunkikehitysyksikkö koordinoi kaupungin kansainvälisiä toimintoja yhteistyössä toimialat kattavan kansainvälisten asioiden koordinaattori- ja yhteyshenkilöverkoston kanssa. Kansainvälisten toimintojen koordinoinnin tavoitteena on juurruttaa ajatus siitä, että Espoo on arjessa kansainvälinen. Kaupunkimarkkinointi- ja tapahtumatoiminnot ovat kaupungin vetovoiman kasvattamista. Koulutusorganisaatioiden tutkimus- ja kehitystoimintaa suunnataan kaupungin palvelujen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Tavoitteena ovat monialaiset ja eri koulutustasojen väliset yhteishankkeet, joilla ratkaistaan kaupungin kannalta keskeisiä kehittämishaasteita. Kaupungin palvelutuotannon tehostaminen sekä kaupunkikehittämisen haasteet vaativat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä yhdessä kumppaneiden kanssa. Toiminta Yleishallinnon toiminta koostuu valtuuston, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen, kaupunginhallituksen sekä konsernihallinnon toiminnasta. Konsernihallintoon kuuluva konserniesikunta huolehtii valtuuston ja kaupunginhallituksen päätettäväksi tuotavien asioiden valmistelusta sekä johtaa, ohjaa ja valvoo koko kaupunkikonsernia kaupunginjohtajan johdolla. Lisäksi konsernihallinnossa on kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastus. Yleishallinnon määrärahat sisältävät myös eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset. Yleishallinnon investointimenoihin on vuodesta 2011 alkaen keskitetty toimialoilta ICT-hankkeiden aineettoman omaisuuden määrärahat, millä varmistetaan tietohallinnon strategialähtöinen ja kaupungin kokonaisarkkitehtuurin mukainen kehittäminen. Yleishallinnossa on myös kaupunkiyhteisten ICThankkeiden toteuttamiseen tarkoitetut käyttötalousmenoihin kirjattavat määrärahat. Metroyhtiön valtionavustukset käsitellään ja ohjataan yleishallinnon kautta, mikä lisää yleishallinnon aineettomien investointien menoja ja tuloja yhtä suurilla summilla.
54 Keskeisiä kehittämistoimia Espoo-tarinan toteutuksen keskeisenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Niitä tukemaan laadittu projekti- ja ohjelmajohtamisen malli vakiinnutetaan käyttöön. Verkostomaisesti toimiva projektitoimisto vakiintuu ja tukee projekteja uuden mallin käyttöönotossa. Projektitoimistoa kehitetään saadun palautteen ja kokemusten perusteella. Kehitysohjelmien johtamisen ja koko projektimuotoisen kehittämistoiminnan tueksi luodaan yhteinen, systemaattinen tapa seurata ja ohjata projektimuotoista kehittämistoimintaa projektisalkun avulla. Espoolaisen johtamisen kehittäminen jatkuu vuonna 2014, kun kaupungissa käynnistyy koko valtuustokauden kestävä Espoo-tarinan tavoitteita tukemaan asetettu johtamisen kehittämisen projekti. Projekti pyrkii kuntajohtamista uudistavaan kulttuurimuutokseen, jossa arvostava vuorovaikutus, yhteistyö, työhyvinvointi sekä vastuullinen ja kannustava johtaminen vahvistuvat. Projektissa kehitetään kaupungin johtamisfoorumeita, johtoryhmiä, työyhteisöjä sekä esimiestyötä. Kehittäminen toteutetaan pilottimenettelyllä ja onnistuneet kokeilut laajennetaan koskemaan koko kaupungin johtamista. Projektin tavoitteiden toteutumista seurataan kaupungin työhyvinvointimatriisin sekä projektissa kehitettävän johtamisarviokäytännön avulla. Konsernille tärkeimmät valtuustokauden tavoitteet ovat tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Omistuksilla haetaan nykyistä tuottavampaa tapaa toteuttaa palveluja ja niille asetetaan vastaavat tuottavuustavoitteet kuin emollekin. Konsernirakenteen ja omistusten arviointia jatketaan sekä epätarkoituksenmukaisista omistuksista luovutaan. Yhteisöjen päällekkäisiä toimintoja puretaan ja omistusten sekä rahoitussopimusten edellytyksenä tulee yhä voimakkaammin olemaan, että yhteisöt toteuttavat kustannusvaikuttavasti kaupungin niille antamia tehtäviä. Vuonna 2014 tuodaan käsittelyyn uudistuneet omistajapolitiikka ja konserniohjeet, jotka toteuttavat Espoo-tarinaa. Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut konserniohjauksessa tullaan määrittelemään ja käyttöönottamaan. Niillä varmistetaan laadukas konserniohjaus- ja valvonta sekä konserniin liittyvien asioiden valmistelu. Konserniyhteisöjen hallitusjäsenien koulutuksia laajennetaan ja hyvän hallitustyöskentelyn lisäksi jäsenille järjestetään täsmäkoulutusta mm. riskienhallinnasta ja taloudesta. Tukipalvelujen järjestämistapaa ja organisointia kehitetään konserniesikunnan, palveluliiketoimen toimialan, teknisen ja ympäristötoimen sekä palvelutoimialojen kiinteässä yhteistyössä. Kaupungin sisäiset tukipalvelut on organisoitu valtaosaltaan liikelaitosmuotoon palveluliiketoimen toimialalle ja Tilakeskukseen. Palvelujen tuotteistusta ja hinnoittelua on kehitetty konserniesikunnan, tuottajien ja käyttäjätoimialojen yhteistyönä. Toimintaa kehitetään pääosin nykyisellä rakenteella suunnitelmakaudella niin, että vuoden 2016 alkupuolella voidaan arvioida, saavutetaanko valitulla toimintatavalla haluttuja tuloksia, vai onko sitä syytä joltain osin muuttaa. Sisäisten palvelujen tuottavuutta kehitetään määrätietoisesti ja vertailtavuutta vastaavien kunnallisten ja muiden saman toimialan toimijoiden tuotantoon ja tuotantokustannuksiin parannetaan. Kaupunki ostaa lähtökohtaisesti tukipalveluyksiöiden ja liikelaitosten palvelutuotannon. Hankintojen osalta laaditaan toimialakohtaisesti tarvittava määrä (n. 10 kpl) hankintataktiikoita hankinnan ennakoivan suunnittelun tehostamiseksi ja hankinnan painopisteiden (kestävä kehitys, terveen kilpailun edistäminen, luovat hankinnat, hankintojen sähköistäminen) toteuttamiseksi Espoo-tarinan toteuttamista tukien. Hankintojen vaikuttavuus nostetaan keskiöön; luodaan erilaisia malleja siihen, että suoritteiden sijasta hankitaan sekä asiakkaisiin kohdistuvaa vaikuttavuutta (esim. toimintakyky) että kustannusvaikuttavuutta. Kehitetään markkinavuoropuheluja seudullisesti ja luodaan yhtenäinen malli vuoropuheluiden toteuttamiseksi. Arvioidaan aktiivisesti erilaisia hankintamalleja tavoitteena markkinoiden kehittäminen ja monipuolistaminen. Edistetään yhteiskuntavastuullisia hankintoja erityisenä painopisteenä vajaakuntoisten ja erityisryhmien työllistäminen hankintojen kautta. Kokonaisarkkitehtuurin (KA) hallintamalli on hyväksytty ja otettu käyttöön sekä Espoon KA-periaatteet on määritelty ja ne ohjaavat kaupungin ICT-ratkaisukehittämistä. KA-ryhmä kokoontuu säännöllisesti määrittelemään tavoitekuvauksia sekä arvioimaan kehitysprojektien arkkitehtuurivalintoja. Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Lähtökohtana ovat strategiset tavoitteet ja kansalaisille tarjottavien palvelujen parantaminen. ICTtoimintamallia kehitetään ja ICT-ratkaisukehitysmalli otetaan käyttöön. Palveluväylän kehittämistä jatketaan pilotin kokemuksien pohjalta. Tieran omistajaohjauksesta huolehditaan.
55 Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönoton laajentamista jatketaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kilpailutuksista toteutettaisiin jatkossa sähköisesti. Terveen kilpailun edistämiseksi jatketaan tiivistä yhteistyötä veroviranomaisten kanssa mahdollisten riskiyritysten tunnistamiseksi, ennalta ehkäisevää työtä korostaen. Sähköisten työskentelytapoja kehitetään, jotta työn tuottavuus paranee. Viime vuosina on otettu käyttöön uusia työviestinnän, dokumentinhallinnan, kokouskäytäntöjen ja liikkuvan työn työkaluja. Tulevina vuosina kehitetään näitä työkaluja hyödyntäviä kaupunkikonsernin tietotyön toimintamalleja sekä tuetaan johtajia ja esimiehiä, yksiköitä ja henkilöstöä uusien työskentelytapojen käyttöönotossa sekä niiden tehokkaassa ja kustannuksia pienentävässä hyödyntämisessä. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen kohdennetaan niiden palvelujen kehittämiseen, joilla parannetaan palvelutuotannon ja palvelujen järjestämisen tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta tehokkaimmin. Samalla parannetaan asiakkaiden odottamaa palvelujen yksilöllisyyttä ja ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan niille palvelutuotannon alueille, joilla tarvitaan tuottavuuden parantamiseksi markkinoita täydentämään omaa palvelutuotantoa. Verkkoneuvomon välityksellä asiakas saa turvallisen sähköisen kanavan kautta neuvoa ja ohjausta talous- ja velka-asioiden hoitoon. Sähköisen ajanvarauspalvelun avulla neuvoloiden alle kouluikäisten lasten perheet ja aikuissosiaalipalvelujen asiakkaat voivat varata käyntiaikoja. Terveyspalveluissa laajennetaan kaupunkilaisten OmaHoito -palvelua. Sen avulla asiakas voi seurata terveys- ja hoitotietojaan, saa erilaista terveydenhoitoon liittyvää neuvontaa, voi varata aikoja sekä täyttää asiakaskäyntiin liittyviä esitietolomakkeita. Erilaisia hakemus- ja neuvontaprosesseja sähköistetään sosiaalitoimessa, rakennusluvan hankinnassa, liikuntatilojen ja venepaikkojen haussa sekä liikuntakursseille ilmoittautumisessa. Eri palveluissa otetaan käyttöön verkkomaksamispalvelu. Avustushakemusprosessit sähköistetään. Koululaisille ja opiskelijoille kehitetään uudenlaisia sähköisiä palveluita mm. kansallisten oppijan verkkopalvelujen käyttöönoton myötä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman. Tavoitteena on tukea kaupunkikeskuksen asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia, omaehtoista toimintaa ja kannustaa eri toimintojen tilojen yhteiskäyttöä. Tilojen käytön mahdollisimman suuri kustannushyöty saavutetaan rakentamalla monikäyttöinen ja muunneltava tila, johon eri palveluntuottajat sijoittuvat joustavasti palvelutarpeen mukaan skaalautuen. Palvelutorin rakentamisen aikana kehitetään uudenlainen julkisen kaupunkitilan palvelukonsepti ja toimintamalli. Kehittäminen tehdään integroimalla erilaisia palvelutuotannon kokeiluja (mm. digitaalinen asiakasohjaus) Ison Omenan palvelupisteissä ja muissa palveluverkon palvelupisteissä. Espoon kaupungin valmiutta myrskyihin ja muihin normaaliolojen häiriötilanteisiin parannetaan mm. päivittämällä keskushallinnon valmiussuunnittelun yleisohje sekä toimialojen valmiussuunnitelmat vuoden 2013 2014 aikana. Myös kuntalaisille suunnattua turvallisuusviestintää tullaan lisäämään ja siten lisäämään mm. tietoa omatoimisesta varautumisesta. Rakennetun ympäristön turvallisuutta tullaan kehittämään ja parantamaan niin suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden kuin perusparannusten yhteydessä. Päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn tullaan panostamaan myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Kaupunki sopii työllisyydenhoidon toimista ensimmäistä kertaa Espoon TE-toimiston tilalle sopimuskumppaniksi tulleen Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Kaupunki vastaa kasvaneeseen työttömyyteen sekä kasvattamalla palkkatukityöllistämisen volyymia omassa organisaatiossaan että lisäämällä työttömien mahdollisuuksia tuettuun työhön yrityksissä kaupungin tekemien julkisten hankintojen kautta. Nuorisotakuun työllisyystavoitteiden toteuttamiseksi palvelujärjestelmän toiminta analysoidaan ja sitä kehitetään tehdyn analyysin pohjalta. Lisäksi kaupunki varautuu reagoimaan Espoossa nähtyjen mittavien irtisanomisten jatkumiseen.
56 Taloussuunnitelmakauden riskit Kaupunki on edellä kuvannut toimintaympäristönsä ja taloutensa kasvavia haasteita sekä selostanut suunnitelmiaan ja kehitystoimiaan. Kaupungin taloussuunnitelmakauden keskeisimmät riskit koskevat Espoo-tarinan toimeenpanoa sekä talouden tasapainottamisen ja tuottavuusohjelman valmistelua ja sen tavoitteiden saavuttamista. Valtuusto on kesäkuussa päättänyt toteuttaa viisi poikkihallinnollista ohjelmaa vastaamaan kaupungin suurimpiin haasteisiin. Ohjelmien toimeenpanoon ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit toteutuessaan heikentävät Espoo-tarinan toteutumista. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus on johtanut yrityksissä irtisanomisiin, mikä yhdessä ostovoiman laskun kanssa aiheuttaa kasvavaa palvelukysyntää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluissa ja sitä kautta kasvattavat kaupungin kustannuksia. Myös väestömäärän ja -rakenteen muutokset kasvattavat palvelutarvetta samaan aikaan kun kaupungin tulot kasvavat vain niukasti. Henkilöstön saatavuus ja toisaalta toiminnan jatkuva tehostamistarve asettavat haasteita palveluiden järjestämiselle. Vuoden 2014 alusta voimaan astuva kuntalain muutos sekä toimintaympäristön haasteet tuovat mukanaan tarpeen ryhdistää ja kehittää kaupunkikonsernin riskienhallinnan käytäntöjä, etenkin ennakointia. Riskien arviointi on yhä keskeisempi osa kaupunkikonsernin suunnittelua ja päätöksentekoa. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Riskiympäristöä seurataan jatkuvasti. Taloudellisten riskien vaikutuksia hillitään tarkalla kokonaistalouden, kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Tuottavuutta kehitetään ja seurataan yhä tarkemmin. Työllisyyshankkeiden tahtia kiihdytetään ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään useiden tahojen kanssa. Kaupungin operatiivisia riskejä hallitaan ensisijaisesti siellä missä ne syntyvät, toimialoilla, liikelaitoksissa ja yksiköissä. Toiminnan ja palvelun kannalta merkittävimmiksi on arvioitu etenkin kustannusten nousuun ja kysynnän vaihteluun, henkilöstön saatavuuteen ja voimavaroihin sekä tietoliikenteeseen ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit. Nykyisen henkilöstön osalta eläkkeelle jäävien määrän kasvu sekä muu henkilöstön lähtövaihtuvuus edellyttävät vaihtuvuuteen liittyvien osaamisriskien tunnistamista ja tarvittavan osaamisen saannin turvaamista myös tulevalla taloussuunnitelmakaudella. Henkilöstön osaamiseen on panostettava tuottavuuden näkökulmasta. Työvoiman saatavuuteen on vastattava toimintatapoja ja prosesseja kehittämällä. Talous ja investoinnit Yleishallinnon määrärahat ovat sitovia pois lukien 112 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus. 1 YLEISHALLINTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 876 212 532 492 142 Valmistus omaan käyttöön 827 0 Toimintamenot 39 247 44 432 48 623 48 880 49 495 Toimintakate -37 544-44 220-48 091-48 388-49 353 Suunnitelmapoistot 4 526 2 598 2 913 2 804 2 205 Tilikauden tulos -42 070-46 818-51 004-51 193-51 558 Menot euroa/asukas 153 171 184 182 182
57 Investoinnit TOT 2012 911 Aineettomat hyödykkeet Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 33 684 57 031 76 241 58 520 6 079 Tulot 30 356 53 133 71 741 53 520 1 079 Netto 3 328 3 898 4 500 5 000 5 000 951 Koneet ja kalusto Menot 462 40 50 0 0 Tulot 0 0 0 0 Netto 462 40 50 0 0 961 Osakkeet ja osuudet Menot 7 107 1 500 1 500 1 500 1 500 Tulot 9 0 Netto 7 098 1 500 1 500 1 500 1 500 Toimintamenot tehtäväalueittain vuosina 2012-2016 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 YLEISHALLINTO 39 247 44 432 48 623 48 880 49 495 Valtuusto 1 629 1 569 1 404 1 424 1 444 Tarkastusltk ja tilintarkastus 585 821 850 830 835 Kaupunginhallitus 8 663 8 790 11 068 11 168 11 268 Verotustoimi 7 104 7 596 7 791 7 791 7 791 Konsernihallinto 12 562 19 293 20 349 20 449 20 549 Muu yleishallinto 8 703 6 363 7 162 7 219 7 609 11 VALTUUSTO JA TARKASTUSTOIMI 11 VALTUUSTO JA TARKASTUSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 4 4 4 4 Valmistus omaan käyttöön 436 0 Toimintamenot 2 214 2 390 2 254 2 254 2 279 Toimintakate -1 775-2 386-2 250-2 250-2 275 Suunnitelmapoistot 9 211 34 34 34 Tilikauden tulos -1 785-2 597-2 284-2 284-2 309 Menot euroa/asukas 9 9 9 8 8
58 111 VALTUUSTO Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kokouksia 13 12 12 12 12 Käsiteltyjä asioita 144 160 180 180 180 Määrärahassa on varauduttu valtuuston toiminnasta aiheutuviin menoihin, jotka muodostuvat pääasiassa valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista sekä toimitilavuokrista. 111 VALTUUSTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 4 4 4 4 Valmistus omaan käyttöön 436 0 Toimintamenot 1 629 1 569 1 404 1 424 1 444 Toimintakate -1 190-1 565-1 400-1 420-1 440 Suunnitelmapoistot 9 211 34 34 34 Tilikauden tulos -1 199-1 776-1 434-1 454-1 474 Menot euroa/asukas 6 6 5 5 5 112 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus. Tavoitteena on toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden turvaaminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen määrärahat ovat sitovia. 112 TARKASTUSLTK JA TILINTARKASTUS TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintamenot 585 821 850 830 835 Toimintakate -585-821 -850-830 -835 Suunnitelmapoistot 1 0 Tilikauden tulos -586-821 -850-830 -835 Menot euroa/asukas 2 3 3 3 3
59 12 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen kokonaismäärärahat sisältävät tehtäväalueiden 121 129 toimintamenot ja -tulot. Tehtäväalueet ovat kaupunginhallitus, konsernihallinto, verotustoimi sekä muu yleishallinto. 12 KAUPUNGINHALLITUS TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 873 208 528 488 138 Valmistus omaan käyttöön 391 0 Toimintamenot 37 033 42 042 46 369 46 626 47 216 Toimintakate -35 769-41 834-45 841-46 138-47 078 Suunnitelmapoistot 4 516 2 387 2 879 2 770 2 170 Tilikauden tulos -40 285-44 222-48 720-48 908-49 249 Menot euroa/asukas 144 162 175 173 173 121 KAUPUNGINHALLITUS Määräraha sisältää kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien toimintamenot sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan käyttömenot. Kaupunkitasoiset henkilöstöpoliittiset määrärahat mm. henkilöstöneuvostolle, joustaviin henkilöstöjärjestelyihin, henkilöstön kehittämisohjelmaan, työsuhdematkalippuun ja sportti- ja kulttuuripassiin sisältyvät kaupunginhallituksen määrärahoihin. Konserniavustusta maksetaan Espoo Catering -liikelaitokselle henkilöstöruokailun ruokasubventiosta. Reilun kaupan arvonimen tunnettavuutta lisätään. Vuonna 2014 kaupunginhallituksen määrärahoissa on mukana kolmen poikkihallinnollisen kehitysohjelman (Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys, Osallistuva Espoo, Kestävä kehitys) määrärahat sekä varaus työllistämiseen. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kokouksia 22 23 22 22 22 Käsiteltyjä asioita 343 335 500 500 500
60 121 KAUPUNGINHALLITUS TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 117 25 75 25 25 Toimintamenot 8 663 8 790 11 068 11 168 11 268 Toimintakate -8 547-8 765-10 993-11 143-11 243 Menot euroa/asukas 34 34 42 42 41 123 VEROTUSTOIMI Tehtäväalue sisältää valtiolle maksettavat verotuskustannukset, jotka ovat korvaus verohallinnon tekemistä verotuksen valmisteluun, veronkantoon ja verojen tilittämiseen liittyvistä tehtävistä. 123 VEROTUSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintamenot 7 104 7 596 7 791 7 791 7 791 Toimintakate -7 104-7 596-7 791-7 791-7 791 Menot euroa/asukas 28 29 29 29 29 125 KONSERNIHALLINTO Konsernihallinnon tehtäväalueeseen kuuluu konserniesikunta ja kaupunginjohtajan alaisuudessa oleva sisäisen tarkastuksen yksikkö. Konserniesikunta huolehtii kaupunginjohtajan johdolla valtuuston ja kaupunginhallituksen päätettäväksi tuotavien asioiden valmistelusta sekä johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia. Konserniesikunnassa toimii kuusi yksikköä: strategia ja talous, henkilöstö, kaupunkikehitys, palvelut ja laatu, hallinto ja lakiasiat sekä viestintä. Strategia ja talous -yksikkö on koottu kuudesta ryhmästä: strategia ja kehittäminen, tietohallinto, hankinnan ohjaus, taloussuunnittelu, rahoitus sekä konserniohjaus.
61 125 KONSERNIHALLINTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 79 183 113 113 113 Valmistus omaan käyttöön 391 0 Toimintamenot 12 562 19 293 20 349 20 449 20 549 Toimintakate -12 092-19 110-20 236-20 336-20 436 Suunnitelmapoistot 3 586 1 457 1 948 1 840 1 240 Tilikauden tulos -15 678-20 568-22 185-22 176-21 676 Menot euroa/asukas 49 74 77 76 75 129 MUU YLEISHALLINTO Muun yleishallinnon määräraha sisältää eri yhteisöjen jäsenmaksut, maksuosuudet ja avustukset mm. seuraaville: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinajärjestö, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun kauppakamari, Sydkustens Landskapsförbund, Laatuyhdistys, Suomen Riskienhallintayhdistys, Espoon asukasfoorumi ja Svenska Finlands folkting. Yleishallinnon määräraha sisältää myös hallinnon kopiointikulukorvauksen Kopiosto ry:lle. Toimialojen ja tulosyksiköiden talousarvioihin sisältyvät niiden toimintaan liittyvien yhteisöjen jäsenmaksut. 129 MUU YLEISHALLINTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 678 0 340 350 0 Toimintamenot 8 703 6 363 7 162 7 219 7 609 Toimintakate -8 026-6 363-6 822-6 869-7 609 Suunnitelmapoistot 930 930 930 930 930 Tilikauden tulos -8 956-7 293-7 752-7 799-8 539 Menot euroa/asukas 34 24 27 27 28
62
63 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
64
65 Taloussuunnitelma 2014-2016 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TARINA Missä olemme nyt: Suuri osa espoolaisista on hyvin koulutettuja, terveitä ja aktiivisia. Julkiset sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarjolla on myös runsaasti yksityisiä palveluja. Palvelujen järjestämistä on kuitenkin mietittävä uudella tavalla: Espoon väestö kasvaa, ikääntyy ja kansainvälistyy nopeasti. Talousnäkymät heikkenevät, työttömyys lisääntyy ja heikoimmin pärjäävien tilanne on huonontumassa. Palvelujen kysyntä kasvaa samalla kun koulutetusta henkilöstöstä on pulaa. Minne olemme menossa: Espoolaiset osaavat ja haluavat auttaa itseään ja läheisiään. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen keskitytään. Palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja niitä on tarjolla ajoissa ja tarpeen mukaan. Eheät palvelupolut ja sujuvat liukumäki -hoitomuodot ovat tavaramerkkimme. Espoossa työskentely houkuttelee, sillä täällä on tekemisen meininki. Miten pääsemme sinne: Työskentelemme innostuneesti, tavoitteellisesti, tuottavasti ja kumppanuuksia rakentaen. Kohtaamme espoolaiset miten voin auttaa -asenteella. Etsimme vaikuttavia toimintatapoja ja olemme valmiita uudistumaan. Käytämme vastuullisesti julkisia varoja. Lisäämme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Työn tuottavuus Sotepalveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Reaalimenot/asukas Tuottavuuden mittaaminen Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 % / vuosi. Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. HUS:n tuottavuuden kasvu on vähintään 1,5 %. Vaihtuvuus vähenee. Tyhymatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Toimintakate, M Espoon inflaatiokorjattu maksuosuus asukasta kohti Hakijoiden määrä per avoin vakanssi lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat TYHY matriisin lukuarvo = tavoite 66,7
66 Taloussuunnitelma 2014-2016 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 17 pv/htv. Terveysperusteiset poissaolot päivää / htv Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus kasvaa. Sotet seuraa lisäksi: lyhyet (1-3 pv) sairauspoissaolot % palvelusuhdepäivistä 2011 arvo: 1,14 % ja 2012 arvo 1,13 % Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä v. 2012/2013. Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Terveysasemien palvelukyky paranee. Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on alle 21 pv. T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75-v Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta vähenee. Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla Sijoitettuna olevien lasten osuus ikäluokasta Kiireellisten sijoitusten osuus (ikäryhmittäin) Huolitilanteisiin luotujen toimintamallien määrä 2014 ja niiden käyttö 2015 (asiakasmäärä)
67 Taloussuunnitelma 2014-2016 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Palvelusetelien ja ostopalvelun järjestelmä otettu käyttöön pilottitoiminnoissa. Järjestelmän käyttöönotto +/- Palvelusetelien määrä toiminnoittain Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu. Suunnitelma
68 Taloussuunnitelma 2014-2016 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Työn tuottavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa paranee toimialan oman valtuustokauden tavoitteen mukaisesti. Tuottavuuden kasvutavoite vuonna 2014 on 1 prosentti. Tuottavuuden kasvua arvioidaan reaalimenoilla asukasta kohden. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa täsmennetään tapaa arvioida tuottavuuden kehitystä. Tavoitteen saavuttamiseksi asiakastyön osuutta työajasta lisätään. Rutiiniprosesseja automatisoidaan ja itsepalveluun tarjotaan mahdollisuuksia. Tulostavoitteena tuottavuustavoitteen mukaisesti on myös, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toinen toimialan valtuustokauden tavoite on, että Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee. Tulostavoitteina on vähentää vaihtuvuutta, lisätä työhyvinvointia ja rajata henkilöstön terveysperusteiset poissaolopäivät enintään 17 päivään. Toimialan valtuustokauden tavoite on myös kasvattaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuutta henkilöstöstä. Lisäksi toimialan tavoitteena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) osalta on, että HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 prosenttia vuodessa. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoite on parantaa terveysasemien palvelukykyä. Vuoden 2014 tulostavoite on, että odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on alle 21 päivää. Toinen valtuustokauden tavoite on, että ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyvät asumaan kotonaan. Vuoden 2014 tulostavoitteena on tehostaa akuutisti sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Asukkaat ja palvelut näkökulman kolmas valtuustokauden tavoite on vähentää kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuutta ikäluokasta. Vuoden 2014 tulostavoitteena on lisätä asiakkaiden arkiympäristössään tarvitseman tuen koordinaatiota. Tulostavoite on jatkaa painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Valtuustokauden tavoitteen toteutumista edistetään talousarviovuonna ottamalla mm. käyttöön pilottitoiminnoissa palvelusetelien ja ostopalvelun järjestelmä.
69 Taloussuunnitelma 2014-2016 Taloussuunnitelmakauden riskit Talousarvioon vuodelle 2014 kohdistuvat suurimmat riskit ovat toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon menojen talousarvioon varattua suurempi kasvu. Talouden tasapainotusvaikutusten aikaansaamiseksi on palvelujen saannin kriteereitä tarpeen tarkistaa. Riskin tältä osin muodostaa, että päätökset toimintaohjeiden uusimisesta viivästyvät tai voimassa olevien säädösten tulkinta on joustamatonta esimerkiksi henkilöstömitoituksissa. Toimeentulotuessa ja erikoissairaanhoidossa, joissa on todettu suurimmat riskit, on huomattava, etteivät mahdolliset määrärahaongelmat vaikuta asiakkaiden palvelujen saantiin. Taloussuunnitelmakaudella palveluja tarvitsevan väestön kasvu ja väestörakenteen painottuminen aikaisempaa enemmän hoitoa ja hoivaa tarvitseviin merkitsee suurta haastetta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjille ja palveluja tuottaville. On epävarmaa, pystytäänkö tuottavuuden kehittämistoimilla rajaamaan kustannuskehitystä niin, että lisääntyvä palvelutarve pystytään tyydyttämään. Lähtökohtana on asiakkaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Rajallisia palveluja kohdistetaan eniten tarvitseville ja niille joiden oma toimintakyky on heikoin ja joiden osalta läheisten tuki puuttuu. Riskin muodostaa se, että palvelujen kohdistamisessa hoitotarpeen mukaan epäonnistutaan ja tyytymättömyys palvelujärjestelmää kohtaan kasvaa. Erityisesti huomio kohdistuu ympärivuorokautiseen raskaasti tuettuun palveluasumiseen. Myös erikoissairaanhoidon palvelujen kohdistamiseen kustannuksia rajattaessa liittyy haasteita. Toisaalta kaupungin mahdollisuudet erikoissairaanhoidon asiakas- ja resurssiohjaukseen ovat rajalliset. Riskinä on myös, että kiinnostus vaativiin hoito- ja hoivatehtäviin vähenee samanaikaisesti kun hoidettavien kuntoisuus hoitoon ottokriteerien tiukentuessa heikkenee. Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan rekrytointia hidastaa osaltaan heikko suomen kielen taito. Terveyskeskuslääkäreiden ja pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on edelleen vaikeaa. Yleinen heikko kansantalouden tila heijastuu työttömyyden kasvuna, pitkäaikaistyöttömyytenä ja yleisinä toimeentulo-ongelmina. Toimeentulotukimenojen kasvu on voimakasta. Valtiontaloutta tasapainotetaan siirtämällä julkisten palvelujen rahoitusvastuuta kasvavassa määrin kunnille. Riski on, että kuntien palvelujen järjestämisvelvoitteita samanaikaisesti lisätään, vaikka tavoitteena on normien vähentäminen. Riskinä on, että espoolaiset eivät omaksu riittävässä määrin hallitusohjelmaankin kirjattua toimintatapaa, jossa keskeistä on omatoimisuus ja omien voimavarojen hyödyntäminen. Kansalaisten odotetaan osaavan ja haluavan auttaa itseään ja läheisiään. Jokaisen odotetaan kantavan osaltaan vastuuta ongelmien ennaltaehkäisystä ja keskittyvän toimintakyvyn ylläpitämiseen. Omatoimisuuden ja ongelmien ennalta ehkäisyyn liittyy olennaisena osana, että palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja niitä on tarjolla ajoissa ja tarpeen mukaan. Palvelujen sisällölliseen kehittämiseen vastaamaan uudistettua palveluajattelua liittyy suuria haasteita. Riskeinä voi nähdä myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (ns. sote-uudistus), poikkihallinnolliset ohjelmat ja kansalliset ICT-kehittämishankkeet eivät etene tai niistä saavutettavat hyödyt jäävät odotettua vähäisemmiksi. Muutoksia lainsäädännössä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Kuntauudistuksen valmistelu on käynnissä. Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013. Se velvoittaa kaikkia kriteerit täyttäviä kuntia laatimaan selvityksen naapureidensa kanssa mahdollisen kuntaliitoksen hyödyistä. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti valmistelevat kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistämistä. Osana kuntauudistusta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.
70 Taloussuunnitelma 2014-2016 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen kohteena on sosiaalihuoltolaki ja noin 20 erityislakia. Tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa osallisuutta. Vammaislainsäädännön uudistaminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta on käynnistynyt. Tavoitteena on kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen. Myös sosiaalihuollon asiakaslakia ja asiakasmaksulainsäädäntöä uudistetaan ja sovitetaan yhteen sosiaalihuoltolain kanssa. Vanhuspalvelulaki voimaan asteittain 1.7.2013 lukien Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalvelulaki, on tullut voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa säännöksistä sovelletaan heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 lukien ja loppuja 1.1.2015 lukien. Laki täydentää muuta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja sen tavoitteena on turvata iäkkäille henkilöille hyvä hoito ja huolenpito yhdenvertaisesti koko maassa. Vuoden 2014 alusta lukien on voimassa velvoite laatia suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja osoitettava sen toteuttamiseksi riittävät voimavarat. Vanhusneuvosto on lakisääteinen 1.1.2014 lukien. Vuoden 2015 alusta on nimettävä vastuutyöntekijä iäkkäälle henkilölle. Omavalvontasuunnitelmat tulevat pakollisiksi vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumista vuoden 2014 aikana ja antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä, jos ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta. Terveydenhuoltolain mukainen vapaa valintaoikeus laajenee 1.1.2014 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta tulee voimaan 1.1.2014 lukien. Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Potilasdirektiivin toimeenpano Potilasdirektiivin lähtökohta on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Suomalaisille potilaille korvataan jatkossa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettu terveydenhuolto samoin periaattein kuin Suomessa. Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korvausmallia, jossa ulkomailla saatu hoito rinnastetaan Suomessa yksityiseen terveydenhuoltoon. Jos potilas matkustaa ulkomaille saamaan hoitoa, hoidon kustannuksista maksetaan potilaalle Kela korvaus samalla tavalla kuin Suomessa yksityisen terveydenhuollon käytöstä. Potilasdirektiivi toimeenpannaan säätämällä uusi laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Hallituksen esitys uudesta laista annetaan syksyllä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2014 lukien. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Laki koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukiokoulutusta sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta. Toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää ennaltaehkäisevään suuntaan.
71 Taloussuunnitelma 2014-2016 Mielenterveyslain muutokset Mielenterveyslakia ollaan muuttamassa siten, että myös muu kuin virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri voi laatia tarkkailulähetteen laissa säädetyillä edellytyksillä. Tarkkailulähetteellä (M1) tarkoitetaan mielenterveyslaissa lääkärin laatimaa lausuntoa tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. Poliisin virka-apua potilaan kuljettamiseksi terveyskeskukseen tai sairaalaan voisi kuitenkin pyytää vain virkasuhteinen lääkäri. Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on säädetty kirjavasti monessa eri laissa. Uudella lailla pyritään ajantasaistamaan olemassa olevia säännöksiä kehitysvammaisten erityishuollossa sekä sääntelemään rajoitusten käyttöä tilanteissa, joista säännökset tällä hetkellä puuttuvat kokonaan. Uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2014 loppupuolella. Talous ja investoinnit 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 70 258 77 300 78 500 80 100 81 700 Toimintamenot 680 585 724 727 739 185 772 322 821 837 Toimintakate -610 327-647 427-660 685-692 222-740 137 Suunnitelmapoistot 597 821 1 018 1 893 3 900 Tilikauden tulos -610 924-648 248-661 703-694 115-744 036 Menot euroa/asukas 2 650 2 785 2 791 2 873 3 016 Investoinnit 952 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 1 699 700 900 6 365 9 100 Tulot 3 0 Netto 1 696 700 900 6 365 9 100 Sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot vuonna 2014 kasvavat 1,2 milj. euroa eli 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 menot kasvavat 13,4 milj. euroa eli 1,9 prosenttia. Vuonna 2015 menojen ennakoidaan kasvavan edellisestä vuodesta 33,1 milj. euroa ja vuonna 2016 kasvu edellisestä vuodesta on 49,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä lisätään kestävän kehityksen mukaisesti tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta niin, että toiminta on vaikuttavaa ja estää myöhemmin tapahtuvaa kustannusten kasvua. Toimialan talouden tasapainotustoimenpiteenä arvioidaan kriittisesti henkilöstötarvetta ja lisätään työn tuottavuutta. Tilatehokkuutta nostetaan ja kustannuksia vähennetään.
72 Taloussuunnitelma 2014-2016 Toimintamenot tulosyksiköittäin vuosina 2012-2016 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Sosiaali- ja terveystoimi 680 585 724 727 739 185 772 322 821 837 Vanhusten palvelut 140 539 145 812 156 040 163 021 203 447 Terveyspalvelut 318 156 339 765 342 923 358 332 363 687 Perhe- ja sosiaalipalvelut 206 557 225 703 225 587 235 678 239 184 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta 15 332 13 447 14 635 15 291 15 519 24 VANHUSTEN PALVELUT Espoolaisen 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa noin 600:lla vuoden 2014 aikana. Heistä noin 92 prosenttia asuu kotona. Tulosyksikön päämääränä on, että vuoteen 2020 mennessä noin 93 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä voi asua kotona. Espoolaisella on oikeus saada palvelutarpeen arviointiin pohjautuvat ja tarvittavat palvelut kotiin elämänsä loppuun asti. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Tulosyksikön palveluihin sisältyvät koko Espoon perusterveydenhuollon sairaalahoito, vanhusten avopalvelut, kotihoito sekä pitkäaikaishoidon asumis- ja laitospalvelut. Väestön kasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun vastataan tulosyksikön resursseja kohdistamalla, asiakkuuskriteerejä tarkentamalla ja palvelutarpeen arviointia monipuolistamalla. Yhteistyö asiakkaiden, omaisten, asuinyhteisöjen ja vanhusneuvoston kanssa jatkuu. Yhteistyötä muiden toimialojen, palveluliiketoimen, yritysten ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten kanssa tiivistetään ja vastuita selkiytetään tarkoituksena ikäihmisten terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaaminen. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan monipuolistamalla ja tehostamalla kotihoidon, asiakasohjauksen ja sairaalan toimintaa sekä kehittämällä uutta liukumäkitoimintaa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Palvelujärjestelmän painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon jatkuu. Henkilöstö Osaavan, ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on merkittävä haaste. Henkilökunnan ammatillista osaamista edistetään ja työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää omaa työtään tuetaan mm. sisäisen koulutuksen ja oppilaitosyhteistyön avulla. Kotona asumista tukevien toimintojen henkilöstömäärää ja osaamista vahvistetaan. Kotihoidon resurssipoolin toiminta vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa.
73 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous ja investoinnit 24 VANHUSTEN PALVELUT TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 26 468 27 393 27 862 28 430 29 320 Toimintamenot 140 539 145 812 156 040 163 021 203 447 Toimintakate -114 071-118 419-128 178-134 591-174 127 Suunnitelmapoistot 123 230 259 1 197 3 108 Tilikauden tulos -114 194-118 649-128 438-135 788-177 236 Menot euroa/asukas 547 560 589 606 747 Vanhusten palvelujen menot sisältävät oman toiminnan lisäksi kunnilta ja kuntayhtymiltä ostettavaa sairaalahoitoa, ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavat asumis- ja laitospalvelut, saattohoidon sekä kotihoitopalvelut ja kotihoidon tukipalvelut. Espoon kaupunki edellyttää tuottavuuden kasvua kaikilla palvelualueilla. Espoon 75 vuotta täyttäneiden palvelujen kokonaiskustannusten kasvu on viime vuosina ollut selvästi pienempää kuin väestönkasvu kyseisessä ikäluokassa. Myös asukaskohtaisten kustannusten kehitys 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden on ollut varsin maltillista verrattuna muihin Kuusikko-kaupunkeihin (kuva alla). Vanhusten palveluissa tuottavuuden nostaminen on merkittävä haaste. Pitkäaikaishoidon asumispalvelut kilpailutetaan. Espoon uuden sairaalan rakentaminen on alkanut ja Leppävaaran ja Tapiolan elä ja asu -seniorikeskusten suunnittelu jatkuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon 75 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten ikävakioitujen kustannusten kehitys Kuusikossa 2008 2012 suhteutettuna Kuusikon keskiarvoon (1,00 = Kuusikon keskiarvo vuonna 2008, vuoden 2012 arvossa)
74 Taloussuunnitelma 2014-2016 241 AVOPALVELUT Palvelut Vanhusten avopalveluihin sisältyvät ennaltaehkäisevät palvelut, palvelukeskustoiminta, päivätoiminta, oma palvelutalotoiminta sekä omaishoidontuen järjestäminen 50 vuotta täyttäneille espoolaisille. Avopalvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista järjestämällä neuvontaa, tukea ja toimintaa ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Palvelukeskuksissa tarjotaan toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia sekä omien palvelutalojen asukkaille että alueen ikääntyneelle väestölle yhteistyössä muiden toimialojen ja järjestöjen kanssa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Vanhusten omaishoidontuki - asiakkaita 553 570 570 570 570 - tuettuja kuukausia 5 007 5 300 5 300 5 300 5 300 Päivätoiminta, oma toiminta - asiakkaita 360 370 380 380 380 - hoitopäiviä 7 411 8 500 8 600 8 600 8 600 Päivätoiminta, ostopalvelut - asiakkaita 86 80 80 80 80 - hoitopäiviä 2 156 2 500 2 500 2 500 2 500 Palvelutalot - asukkaita 108 103 105 105 105 - %-osuus RAI-arvioiduista asukkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea 65 65 65 65 65 - käyntejä 79 723 89 000 89 000 89 000 89 000 Talous 241 Avopalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 681 798 598 598 598 Toimintamenot 8 915 11 058 11 385 11 385 11 735 Toimintakate -8 234-10 260-10 787-10 787-11 137 Suunnitelmapoistot 200 Tilikauden tulos -8 234-10 460-10 787-10 787-11 137 Menot euroa/asukas 35 42 43 42 43
75 Taloussuunnitelma 2014-2016 242 PITKÄAIKAISHOITO Palvelut Pitkäaikaishoidossa korostuu asukkaan rooli oman elämänsä asiantuntijana sekä asukkaan mahdollisuus ylläpitää tärkeitä sosiaalisia verkostojaan. Kodinomaisuus merkitsee päivittäistä yhdessäoloa ja arjen askareisiin osallistumista sekä lämmintä ilmapiiriä. Asukkaan asuminen ja hoiva turvataan elämän loppuun saakka. Viherlaakson muistipalvelukeskus avataan asteittain. Kun Viherlaakson muistipalvelukeskus otetaan käyttöön sekä pitkäaikaishoitopaikkojen että kotihoitoa tukevan lyhytaikaishoidon paikkamäärä nousee. Taavinkodissa aloitetaan muistisairaiden kotona asumista tukeva päivätoiminta. Pitkäaikaishoitoon sisältyy omat ja ostetut asumis- ja laitospalvelut, asumispalvelujen palvelusetelit, omissa laitoksissa tuotettu kotihoitoa tukeva lyhytaikaishoito, sekä oman pitkäaikaishoidon ja ostettujen asumispalvelujen lääkäripalvelut. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Omat palvelut - asiakkaita vuoden aikana 821 780 830 830 830 - asiakkaita 31.12. 421 430 441 441 441 - laitoshoidossa pitkäaikaiset 328 338 278 230 230 - laitoshoidossa lyhytaikaiset 20 18 27 14 14 - asumispalveluissa pitkäaikaiset* 70 70 122 169 169 - asumispalveluissa lyhytaikaiset 3 4 15 28 28 - vuodepotilaiden %-osuus asukkaista 0 18 15 14 14 - hoitoaika pitkäaikaispäätöksestä ka. vuosina 0 3 3 3 3 - %-osuus asukkaista, joiden hoitoaika yli 5 vuotta 0 17 16 15 15 - %-osuus asukkaista, joiden hoitoaika alle 1 vuotta 0 25 25 25 25 Ostetut palvelut** - asiakkaita vuoden aikana*** 1 066 1 050 1 300 1 325 1 325 - asiakkaita 31.12. 822 878 902 920 920 - asumispalveluissa 816 870 900 920 920 - laitospalveluissa 6 8 2 0 0 *Sisältää keskeytyneet **Ei sisällä palveluseteliasiakkaita *** Sisältää asumis- ja laitospalvelut, ei palveluseteleitä
76 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 242 Pitkäaikaishoito TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 19 305 19 904 20 553 21 121 21 321 Toimintamenot 69 755 72 052 78 358 78 909 81 105 Toimintakate -50 449-52 148-57 805-57 788-59 784 Suunnitelmapoistot 91 0 223 224 333 Tilikauden tulos -50 540-52 148-58 028-58 012-60 117 Menot euroa/asukas 272 277 296 294 298 243 ESPOON SAIRAALA Palvelut Espoon sairaalan tavoitteena on turvata hyvä perusterveydenhuollon sairaalahoito, nopea hoitoon pääsy, tehokas kuntoutus ja nopea paluu kotiin. Toiminnan painopisteenä on päivystystoiminnan, kuntouttamisen ja kotiutumisen edelleen kehittäminen. Sairaalapaikkojen määrä pysyy vuoden 2013 tasolla. Espoon sairaala sisältää lyhytaikaisen akuuttisairaanhoidon, kuntoutuksen ja Espoon sairaalan avosairaanhoidon. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Vuodeosastot - vuoden aikana hoidettuja potilaita 2 650 2 760 2 900 2 900 3 300 - päivystyksenä tulleita potilaita 1 811 2 100 2 100 2 100 2 200-75 vuotta täyttäneitä 1 333 1 500 1 600 1 600 1 700 - hoitopaikkoja 218 218 218 218 255 - päättyneitä hoitojaksoja 2 961 2 865 3 050 3 050 3 100 - kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja 2 147 2 005 2 200 2 250 2 540 Päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita 257 260 275 275 275 - hoitopaikkoja 12 12 12 12 12 - päättyneitä hoitojaksoja 257 260 275 275 275 Kotisairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita 586 780 1 050 1 050 1 050 - hoitopaikkoja 30 30 30 30 30 - päättyneitä hoitojaksoja 734 880 1 150 1 150 1 150 Kertakäyntejä 446 400 400 400 400
77 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 243 Espoon sairaala TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 363 2 276 2 276 2 276 2 866 Toimintamenot 37 691 32 051 33 869 40 299 77 629 Toimintakate -35 328-29 775-31 593-38 023-74 763 Suunnitelmapoistot 32 30 37 973 2 775 Tilikauden tulos -35 360-29 805-31 630-38 996-77 538 Menot euroa/asukas 147 123 128 150 285 245 VANHUSTEN PALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Vanhusten palvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja asiantuntijapalvelut. 245 Vanhusten palvelujen yhteiset kustannukset TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 16 5 5 5 5 Toimintamenot 597 3 198 2 257 2 257 2 257 Toimintakate -581-3 193-2 252-2 252-2 252 Menot euroa/asukas 2 12 9 8 8 246 ASIAKASOHJAUSKESKUS Palvelut Asiakasohjauskeskukseen on keskitetty sairaalan ja pitkäaikaishoidon palvelujen asiakas- ja potilasvirtojen ohjaus sekä pitkäaikaishoitoon sijoittaminen. Asiakasohjauskeskus sisältää muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ostetun sairaalahoidon ja Terhokodilta ostetun saattohoidon. 246 Asiakasohjauskeskus TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 7 0 20 20 20 Toimintamenot 2 256 2 129 3 200 3 200 3 200 Toimintakate -2 250-2 129-3 180-3 180-3 180 Menot euroa/asukas 9 8 12 12 12
78 Taloussuunnitelma 2014-2016 247 KOTIHOITO Palvelut Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaikenikäisille espoolaisille, jotka yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsevat kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja kotipalvelun tukipalveluja. Kotihoitoon sisältyy alueellisen kotihoidon kotihoitopalvelut ja tukipalvelut sekä kotihoidon keskitetyn palvelutarpeen arviointiyksikkö. Kotihoitoa ja sen tukipalveluja suunnataan eniten apua tarvitseville. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin perustuvia ostopalveluja kohdennetaan entistä tarkemmin. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Alueellinen kotihoito - asiakkaita 4 359 5 600 5 600 5 600 5 600 - tukipalveluasiakkaita* 1 815 2 400 2 400 2 400 2 400 - %-osuus RAI-arvioiduista asiakkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea 51 58 60 60 60 - käyntejä 556 080 600 000 600 000 600 000 600 000 SHL-kuljetustuki, asiakkaita 1 313 1 050 1 400 1 400 1 400 *Asiakkaiden ja käyntien lukumäärä 2013 2015 ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin koska uusien asiakkaiden palvelutarpeen arviointi siirrettiin kotihoidon keskitettyihin palveluihin. Talous 247 Kotihoito TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 4 096 4 410 4 410 4 410 4 510 Toimintamenot 21 325 25 324 26 971 26 971 27 521 Toimintakate -17 229-20 914-22 561-22 561-23 011 Menot euroa/asukas 83 97 102 100 101
79 Taloussuunnitelma 2014-2016 25 TERVEYSPALVELUT Terveyspalveluihin sisältyvät mielenterveys- ja päihdepalvelut, avosairaanhoito, suun terveydenhuolto, avokuntoutuspalvelut, erikoissairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto ja tulosyksikön yhteiset kustannukset. Neuvottelut erikoissairaanhoidon kanssa käydään toimialatasoisesti. Seudullisena yksikkönä Espoon seudun ympäristöterveys vastaa myös Kauniaisten ja Kirkkonummen ympäristöterveydenhuollon tehtävistä. Vuonna 2014 terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Terveysaseman valintaoikeus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia. Valintaoikeuttaan käyttävä siirtää toiseen kuntaan kaikki perusterveydenhuollon avohoidon palvelunsa eli terveysasemien palveluiden lisäksi suun terveydenhuollon ja neuvoloiden palvelut. Valintaoikeus ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, pitkäaikaista laitoshoitoa eikä kotisairaanhoitoa. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi henkilön tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, niin henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön myös oman sairaanhoitopiirin tai oman erityisvastuualueen ulkopuolelta. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Oikeus hakea terveyspalveluja muusta EU-maasta laajenee kiireettömään hoitoon, jos laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astuu voimaan 25.10.2013 mennessä. Tämä saattaa aiheuttaa hoitoon hakeutumista sekä Suomeen päin että Suomesta muihin EU-maihin. Jos suomalainen hakeutuu hoitoon toiseen EU -maahan, kustannukset tullaan todennäköisesti korvaamaan Kelasta sairausvakuutusperiaatteen mukaisesti samoin periaattein kuin, jos hoito olisi annettu Suomessa yksityissektorilla. Korvausta maksetaan vain sellaisesta hoidosta, joka kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Erittäin vaativiin hoitoihin vaadittaneen ennakkolupa, jonka antaa Kela sairaanhoitopiirin suosituksella. Palvelut ja toiminnan kehittäminen Terveyspalvelujen perustehtävänä on väestön sairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito. Terveysasemien tavoitteena on lyhentää lääkärin vastaanoton odotusaika kiireettömässä hoidossa enintään 2-3 viikkoon. Monituottajamallin soveltuvuus Espoon terveysasematoiminnan järjestämiseen selvitetään vuoden 2013 aikana. Suun terveydenhuollossa on tavoitteena säilyttää hyvä hoidon laatu ja hyvä hoitoon pääsy huolimatta palvelutarpeen noususta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa palveluiden kohdentuvuutta ja saavutettavuutta lisätään. Kaikkien toimintojen pohjana on terveyshyöty ja objektiivisiin terveystarpeisiin vastaaminen. Alkoholiriippuvuuden kehittymisen estämiseksi toimitaan laajalla rintamalla. Ympäristöterveydenhuollon haasteena ovat valtakunnallisten valvontaohjelmien yhä kiristyvien tavoitteiden toteuttaminen. Raja-aitaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä puretaan. Diabeteskeskuksen ja Reumakeskuksen toiminta yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa vakiintuu ja vaativan diabetes- ja reumahoidon osaaminen myös perusterveydenhuollossa vahvistuu. Aivohalvauspotilaiden hoitoketju ja toimintatapa uudistetaan soveltaen EsPro -mallia. HUS tuottaa Espoolle erikoissairaanhoidon palvelut ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen. HUS:n eri liikelaitokset tuottavat valtaosan Espoon tarvitsemista terveydenhuollon tukipalveluista: laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisen fysiologian palvelut, välinehuollon ja lääkehuollon palvelut. Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoidon palveluista vastaa HUS käyttäen alihankkijoina pelastuslaitoksia ja muita palveluntuottajia. HUS-Logistiikka tuottaa terveydenhuollon yksiköiden tarvitsemat potilaiden siirtokuljetukset. Rintasyöpäseulonnat tuottaa Terveystalo Oy ja kohdunkaulasyöpäseulonnat HUSLAB. Seulonnat järjestetään asetuksen edellyttämille kohderyhmille. Helsingin kaupunki tuottaa suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen Haartmanin sairaalassa ja suun erikoishoidon Ruskeasuolla Helsingissä. Henkilöstö Terveyspalveluissa on ollut vuonna 2013 keskimäärin 824 vakanssia.
80 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 25 TERVEYSPALVELUT ml. Kivenlahden terveysasema TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 12 129 12 975 13 150 13 418 13 603 Toimintamenot 318 156 339 765 342 923 358 332 363 687 Toimintakate -306 027-326 790-329 773-344 914-350 084 Suunnitelmapoistot 175 219 271 324 439 Tilikauden tulos -306 202-327 008-330 044-345 238-350 523 Menot euroa/asukas 1 239 1 306 1 295 1 333 1 335 Terveyspalvelujen menot sisältävät oman toiminnan ja omien ostopalvelujen lisäksi HUS:lta ostettavan erikoissairaanhoidon ja muissa kunnissa espoolaisille annetut terveyspalvelut. HUS:n kanssa on neuvoteltu erikoissairaanhoidon budjetista. Neuvottelut ovat vielä kesken. Talousarviossa HUS:n palveluostoon on varattu 222 milj. euroa. Tulot koostuvat pääosin vastaanottotoiminnan, suun terveydenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen asiakasmaksuista, ulkokuntalaisten hoitokorvauksista, lakisääteisten tapaturma- ja liikennevakuutusten ja pakolaisten hoitokorvauksista. Tuloja saadaan myös lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jatkokoulutuksen korvauksista ja erilaisista hanketuloista. Terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tulossa pienet indeksikorotukset vuodenvaihteessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt palveluverkon kehittäminen -ohjelman ja sen toteuttaminen jatkuu. Nopeinta muutos on suun terveydenhuollon toimipisteissä. Terveyspalvelujen tuottavuuden nousu asukasta kohti on yksi prosentti vuodessa, kun otetaan huomioon, että henkilöstölisäys rajataan yhteen prosenttiin vuodessa, vaikka väestön kasvu on 1,5-2 prosenttia ja väestönkasvusta sekä ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu on 3 prosenttia. Pilottikokeiluun osallistuvan Kivenlahden terveysaseman sitova toimintakate eriytetään vuoden 2014 käyttösuunnitelmassa. 250 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoitopainotteisten palveluketjujen kehittämistyö jatkuu vuoden 2014 aikana. Liikkuvan työn työtapoja monipuolistetaan ja kohdennetaan vastaamaan paremmin kuntalaisten muuttuvia tarpeita. Avomielenterveystyön ja avokuntoutusosaston ajanvaraus on keskitetty. Kelnet-mielenterveystalo -hankkeeseen liittyen pilotoidaan Nettiterapiaa yhdellä terveysasemalla. Päihdetyön yhteistyötä terveysasemien kanssa laajennetaan, jos syksyllä 2013 toteutettu kokeilu näyttää tuottavan tuloksia. Psykiatrisen asumispalvelun ja kuntouttavan päihdehoidon sopimustoimittajat on kilpailutettu. Ridasjärven päihdekuntoutuskeskuksen käyttöä jatketaan vuoden 2013 tasolla. Opioidikorvaushoito järjestetään osittain omana toimintana ja osittain kilpailutettuna ostopalveluna. Sopimus on voimassa kesään 2014 saakka. Päihdepalvelujen kilpailutus valmistellaan syksyn 2013 aikana ja toteutus tapahtuu heti alkuvuodesta 2014. Olarinluoman vastaanottokodin vuonna 2012 valmistunut laajennusosa on kokonaisuudessaan otettu käyttöön ja muihin kuntiin sijoitetut päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaat on pääosin kotiutettu Espooseen. Aurorakoti osasto 1:n muuttamista avo-osastosta palveluasumiseen selvi-
81 Taloussuunnitelma 2014-2016 tetään. Neppersin jatkokäyttöä selvitetään yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut osallistuu Kuusikodin peruskorjauksen ja tulevan käytön suunnitteluun. Selvitetään myös, onko Nuorisopoliklinikka Nupoli tarkoituksenmukaisinta sijoittaa organisaatiossa mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Psykologit, asiakkaita 844 900 900 900 900 Psyk. sairaanhoitajat, asiakkaita 1 521 1 500 1 600 1 600 1 600 Psykiatristen hoitokotien ja perhehoidon ostopalvelut - asiakkaita 238 240 240 240 240 - hoitopäiviä 75 909 73 000 76 600 76 600 76 600 - hoitopaikkoja 214 208 210 210 210 Psykiatrinen tukiasuminen (Auroranportti) - tukiasumisvuorokausia 17 024 17 100 17 000 17 000 17 000 Psykiatrinen laitoshoito - asiakkaita 58 60 30 30 30 - hoitopäiviä 9 103 9 400 6 900 6 900 6 900 - hoitopaikkoja 26 26 20 20 20 Päihdehuollon oma toiminta - asiakkaita* 1 324 1 550 1 600 1 600 1 600 - käyntejä* 5 517 5 900 6 300 6 300 6 300 - hoitopäiviä** 35 488 44 800 48 000 45 000 45 000 - hoitopaikkoja*** 140 151 143 143 143 Selviämishoitoasema** - asiakkaita (sis. putka-asiakkaat) 1 354 1 500 1 400 1 400 1 400 - hoitopäiviä (sis. putkakonsultaatiot) 2 058 2 400 2 200 2 200 2 200 Päihdehuollon ostopalvelut - asiakkaita 2 684 2 800 2 700 2 700 2 700 - käyntejä 43 100 40 000 41 400 41 400 41 400 - hoitopäiviä 25 776 25 000 22 000 22 000 22 000 - asumispalveluhoitopäiviä 13 238 13 200 14 000 14 000 14 000 *Selviämishoidon asiakkaat ja käynnit eivät sisälly avohoidon suoritteisiin **Selviämishoidon asiakkaat ja hoitopäivät eivät sisälly oman toiminnan asiakkaisiin ja hoitopäiviin ***Sisältää selviämishoitoaseman 8 paikkaa Talous 250 Mielenterveys- ja päihdepalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 068 3 558 3 600 3 600 3 600 Toimintamenot 21 834 22 316 22 838 23 567 23 567 Toimintakate -18 765-18 758-19 238-19 967-19 967 Suunnitelmapoistot 85 88 39 20 0 Tilikauden tulos -18 850-18 846-19 277-19 987-19 967 Menot euroa/asukas 85 86 86 88 86
82 Taloussuunnitelma 2014-2016 251 AVOSAIRAANHOITO Palvelut Avosairaanhoitoon sisältyvät terveysasemien vastaanottotoiminta, laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lääkärityön osuus neuvoloissa, alakoulujen kouluterveydenhuollossa ja kotihoidossa, keskitetty päivystys, 10023-puhelinneuvonta, syöpäseulonnat sekä ensihoidon palvelut. Lääkäripulan ja palvelujen heikon saatavuuden vuoksi terveysasemilla on käynnissä kolme erilaista pilottikokeilua: yksityisen palveluntuottajan terveysasema Oma Lääkärisi Espoontori, nettobudjetoitu Kivenlahden terveysasema ja hoitajapainotteisena toimiva Samaria. Pilottiyksiköitä vertaillaan toisiinsa ja perinteisiin terveysasemiin. Syksyllä 2013 valmistellaan ja esitellään päätettäväksi terveysasematoiminnan laaja kehittämisohjelma. Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat yhteiset toimintamallit tiedonvaihtoon ja kuntien väliseen laskutukseen, kun asiakas vaihtaa terveysasemansa toiseen kuntaan. 10023-keskitetty puhelinneuvonta ostetaan Mawell Oy:ltä PKS-kuntien ja HUS:n yhteissopimuksella. Vuoden 2014 aikana on ratkaistava palvelun jatko joko kilpailuttamalla palvelu uudelleen tai tuottamalla se kuntien omana toimintana. Pitkäaikaissairaat hoidetaan omahoitomallin mukaisesti ja heille tarjotaan sähköisen asioinnin mahdollisuutta. Hoitajien puhelintuntien tavoitettavuusongelmia ratkotaan vastausaikoja pidentämällä ja kehittämällä sähköisiä kanavia laboratoriovastausten välittämiseen. Verenohennuspotilaiden tekstiviestipalvelua ja itsesäätelyä laajennetaan. Hoitovälinejakelu toimii keskitettynä, mutta tarvikkeita voi noutaa terveysasemien lisäksi myös yhteispalvelupisteistä ja useista kirjastoista. Kansallisten ohjeiden mukaisesti hoitovälinejakelun sisältö laajenee, mikä lisää kustannuksia. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Terveysasematoiminta (ei sisällä Jorvin tk-päivystystä) - asiakkaita 100 156 104 000 105 000 106 000 108 000 - lääkärikäyntejä 173 500 187 000 181 000 182 000 183 000 - hoitajakäyntejä 152 300 149 000 153 000 155 000 157 000 - peittävyys väestöstä, % 39 40 40 40 40 Talous 251 Avosairaanhoito ml. Kivenlahden terveysasema TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 540 2 730 2 750 2 825 2 877 Toimintamenot 46 193 46 859 49 397 50 929 51 255 Toimintakate -43 654-44 129-46 647-48 104-48 378 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 51 Tilikauden tulos -43 654-44 129-46 647-48 104-48 429 Menot euroa/asukas 180 180 187 189 188
83 Taloussuunnitelma 2014-2016 252 SUUN TERVEYDENHUOLTO Palvelut Puhelintavoitettavuus saman päivän aikana on pääsääntöisesti ollut yli 85 prosenttia. Haasteena ovat olleet tekniset ongelmat ja sairauslomat. Kaikkiin kiireellisen hoidon puheluihin on pystytty vastaamaan. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen: sähköistä ajanvarausta sekä itseilmoittautumista laajennetaan ja sähköinen esitietolomake on käytössä. Sähköistä palveluseteliä pilotoidaan suun terveydenhuollossa. Lähiesimiehisyyttä on vahvistettu vastaavilla hammaslääkäreillä ja vastuusuuhygienisteillä. Työnjakoa lasten ja nuorten tarkastuksissa kehitetään edelleen, kun lainsäädäntö mahdollistaa hammashoitajat tekemään tarkastukset pienille lapsille ja koululaisille. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys toteutetaan entiseen tapaan PKS-yhteistyönä Meilahdessa. Palveluverkon kehittämisestä tehdyn suunnitelman toteuttaminen jatkuu. Kilon yksikön laajennus saadaan käyttöön syksyn 2013 aikana. Leppävaaran alueelta siirtyy viisi pientä hoitolaa Kilon yksikköön. Ison Omenan palvelutorille ja Espoon uuteen sairaalaan suunnitellaan suun terveydenhuollon toimipisteet. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Perushoito - asiakkaita 75322 80000 78500 78500 78500 - sth peittävyys väestöstä, % 30 31 30 29 29 - käyntejä oma toiminta 189576 187000 190500 190500 190500 - ostopalvelukäyntejä 6408 6200 6850 6850 6850 - PKS-päivystyksessä 2314 2300 2500 2500 2500 - PKS-erikoishoidon yksikössä 2816 2300 2900 2900 2900 Oma oikomishoito, asiakkaita 1900 4000 2000 2000 2000 Talous 252 Suun terveydenhuolto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 4 568 4 755 4 805 4 998 5 131 Toimintamenot 21 926 23 332 24 854 25 502 25 739 Toimintakate -17 358-18 577-20 049-20 504-20 608 Suunnitelmapoistot 90 131 232 304 388 Tilikauden tulos -17 448-18 708-20 282-20 809-20 997 Menot euroa/asukas 85 90 94 95 94
84 Taloussuunnitelma 2014-2016 253 ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelut Erikoissairaanhoitoon sisältyvät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palvelut, oma kahden työntekijän korvalääkäriyksikkö, yksityissektorilta ostettavat lasten silmälääkäripalvelut, Folkhälsanin nuorisopoliklinikan palvelut ja joitakin tutkimuspalveluja. Erikoissairaanhoidon kysyntää ja kustannuksia kasvattavat väestönkasvu ja väestön ikääntyminen. Vuodeosastohoitoja lyhennetään kehittämällä potilaan hoitopolkua ja tehostamalla kuntoutusta. HUS:iin on vuonna 2012 perustettu perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtäviin kuuluu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen raja-aidan madaltaminen, yhteistyön parantaminen ja perusterveydenhuollon kehittäminen yli kuntarajojen. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Nord-drg -tuotteita 88 338 87 500 84 000 85 000 86 000 Hoitopäiviä 35 487 38 000 31 680 30 000 30 000 Avohoitokäyntejä 260 581 260 000 264 000 265 000 265 000 Hoidettuja asiakkaita 71 145 75 625 78 840 80 640 81 750 Peittävyys väestöstä, % 28 29 30 30 30 Talous 253 Erikoissairaanhoito TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 24 391 410 410 410 Toimintamenot 218 034 235 439 233 501 245 886 250 673 Toimintakate -218 010-235 048-233 091-245 476-250 263 Menot euroa/asukas 849 905 882 915 920 254 AVOKUNTOUTUSPALVELUT Palvelut Avokuntoutukseen sisältyvät avofysioterapia-, aikuisten toimintaterapia-, kuntoutuksen suunnittelu-, apuväline- ja veteraanipalvelut sekä kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU. Fysioterapiassa toimintaa kehitetään asiakaslähtöiseksi Hyvä vastaanotto -hankkeen menetelmin. Kaksivuotinen neurologistenpotilaiden kuntoutusta koskeva koulutusohjelma jatkuu. Apuvälineiden kysyntä on lisääntynyt väestön ikääntyessä. Myös laitoshoitopaikkojen korvaaminen asumispalvelupaikoilla ja elä ja asu -yksiköillä lisää yksilöllisten apuvälineiden tarvetta. Apuvälineiden huoltoa koordinoi Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos. Apuvälineyksikön tilojen suunnittelu tulevaan Espoon uuteen sairaalaan jatkuu. Espoon apuvälinepalvelujen siirtämistä HUS:n Apuvälinekeskukseen selvitetään ja päätökset tehdään kevään 2014 aikana. Veteraanien määrä vähenee. Veteraanipalveluja järjestetään Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti. Valtio myöntää veteraaneille määrärahaa kuntoutuksen lisäksi myös kotipalveluihin.
85 Taloussuunnitelma 2014-2016 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Fysioterapia - asiakkaita 8 155 8 500 8 400 8 400 8 400 - peittävyys väestöstä, % 3 3 3 3 3 - käyntejä yhteensä 38 004 36 000 31 000 31 000 31 000 - joista ostopalvelukäyntejä, % 8 11 13 13 13 Apuvälinepalvelut - asiakkaita* 0 3 650 3 400 3 450 - peittävyys väestöstä, % 1 1 1 - lainaus- ja palautuskäyntejä* 12 207 12 600 5 000 5 000 5 000 *Uusi tilastointitapa vuoden 2013 jälkeen Talous 254 Avokuntoutuspalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 979 894 980 980 980 Toimintamenot 6 501 6 985 7 306 7 347 7 347 Toimintakate -5 522-6 091-6 326-6 367-6 367 Menot euroa/asukas 25 27 28 27 27 256 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Palvelut Espoon seudun ympäristöterveys vastaa elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain edellyttämistä valvonta-, neuvonta- ja tarkastustehtävistä sekä eläinlääkintähuollosta Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Elintarvikelain muutoksen johdosta käyttöön on otettu ns. Oiva-tarkastukset, jotka ovat tarkoin Eviran ohjeistamat ja määrämuotoiset ja niiden valvontatulokset ovat julkisia. Jotta ympäristöterveys pystyy vastaamaan muun muassa Oiva-hymytoiminnan vaatimuksiin, otetaan vuoden 2014 alussa käyttöön toiminnan tehostamiseen tähtäävä työnjaon muutos. Uusi työnjako perustuu entistä enemmän tiimeihin. Eläinlääkintähuolto turvaa kotieläimille eläinlääkäriavun saannin kaikkina vuorokauden aikoina. Kaksi kaupungineläinlääkäriä toimii 30 prosenttia työajasta valvontaeläinlääkäreinä ja vastaa eläinsuojeluun ja tarttuvien eläintautien vastustukseen liittyvistä tehtävistä. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Eläinlääkintähuolto, käyntejä (sis. päivystys) 3 442 3 500 3 400 3 400 3 400 Yleinen terveysvalvonta, tarkastuksia 2 590 2 600 2 700 2 700 2 700
86 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 256 Ympäristöterveydenhuolto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 623 605 605 605 605 Toimintamenot 1 745 1 901 1 958 2 033 2 038 Toimintakate -1 122-1 296-1 353-1 428-1 433 Menot euroa/asukas 7 7 7 8 7 257 TERVEYSPALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Terveyspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja yhteiset koulutus- ja kehittämismäärärahat. 257 Terveyspalvelujen yhteiset kustannukset TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 328 42 0 0 0 Toimintamenot 1 924 2 933 3 068 3 067 3 067 Toimintakate -1 596-2 891-3 068-3 067-3 067 Menot euroa/asukas 7 11 12 11 11 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Perhe- ja sosiaalipalveluihin sisältyvät lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä aikuisten ja vammaisten sosiaalipalvelut. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja ovat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden perhetyö, lasten terapiapalvelut ja lastensuojelu. Aikuisten sosiaalipalveluja ovat toimeentulotuki, aikuissosiaalityö, työllisyyspalvelut, pakolaisten ja nuorten turvapaikanhakijoiden vastaanotto, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaalinen luototus. Vammaispalveluja ovat sosiaalityö, asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset muut palvelut ja tukitoimet. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tehdään monialaista verkostotyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan omissa arkiympäristöissään. Tavoitteena on vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta sekä edistää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä ja maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumista.
87 Taloussuunnitelma 2014-2016 Palvelut ja toiminnan kehittäminen Espoon väestö kasvaa suunnitelmakaudella 4,5 prosenttia eli 11 700 henkilöä. Alaikäisten lasten ja nuorten määrä kasvaa 3,6 prosenttia eli 2 161 lasta. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrän lisäys on kantaväestöä voimakkaampi. Alaikäisistä espoolaislapsista lähes joka kymmenes elää toimeentulotuen tarpeessa olevassa perheessä, ulkomaankansalaisista lapsista joka toinen. Vuosina 2014-2016 lastenneuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakasmäärä kasvaa saman verran kuin lasten määrä. Lastensuojelun asiakasmäärä kasvaa nykyisellä peittävyydellä avohuollossa noin 150 lapsella ja sijaishuollon palveluissa arviolta 26 lapsella. Toimeentulotuessa asiakasmäärän kasvu nykypeittävyydellä olisi 840 asiakasta. Vammaispalveluissa itsenäistyvien nuorten asumisen ja tukipalvelujen tarve lisääntyy vuosittain 20 henkilöllä. Myös muissa perhe- ja sosiaalipalveluissa: perhetyössä, lasten terapiapalveluissa, työllisyyspalveluissa ja talous- ja velkaneuvonnassa palvelujen kysyntä lisääntyy. Kustannuspaineita ovat aiheuttaneet viime vuosina erityisesti vaativahoitoisten nuorten määrän kasvu vammaispalveluissa ja lasten sijaishuollossa. Asiakasmäärän kasvupaineet edellyttävät palvelujen uudenlaista kohdentamista ja palveluihin pääsyn kriteerien tarkistamista. Viime vuosien lakimuutokset ovat tuoneet olennaisesti uusia velvoitteita perhe- ja sosiaalipalveluille. Seuraavat lakimuutokset ja valtakunnalliset suositukset ovat valmisteilla: - 1.1.2014 alkaen tulevat voimaan uudet valtakunnalliset suositukset äitiysneuvolatoimintaan. Uusi laki lisää terveydenhoitajan työtä. - Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon vaikuttaa 1.8.2014 voimaan tuleva uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. - Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valtakunnalliset lastensuojelun toimenpide-ehdotukset ja laatusuositukset lastensuojelun kehittämiseksi ja resursoinnin parantamiseksi. Työryhmällä on 54 ehdotusta. - Työmarkkinatuen maksatuksen ja työllisyyden hoidon vastuu siirtyy kunnille lähivuosina. - Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2012 velvoittaa kuntia toimenpiteisiin kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseksi. Espoon tavoite on purkaa laitoshoito vuoden 2017 loppuun mennessä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsiteltiin valtuustossa syyskuussa 2013. Suunnitelma toteutetaan yhdessä sivistystoimen kanssa. Toimenpiteiden painopiste on perheiden omien voimavarojen vahvistamisessa, ennaltaehkäisyssä sekä palvelujen ja niiden johtamisen yhteensovittamisessa. Suunnitelman muutokset toteutetaan kustannusneutraalisti. Perhe- ja sosiaalipalvelujen budjetista noin 90 prosenttia koostuu subjektiiviseen oikeuteen perustuvista ja lakisääteisistä palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sisältää aikaisempaa enemmän lakisääteisiä hoito- ja palvelutakuun aikarajoja, joita aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira seuraavat. Tällaiset aikarajat on säädetty neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon, osaan lasten terapiapalveluista, lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin. Lakisääteisissä palveluissa kunnan liikkumavara on palvelujen järjestämistavoissa. Talousarvioon sisältyy joitakin harkinnanvaraisia palveluja, joita kunta ostaa tai tukee esim. yhteistyösopimuksin. Tällaisia sopimuksia on tehty esim. seurakunnan kanssa perheasioiden neuvottelukeskuksen palveluista, SPR:n kanssa Nuorten turvatalosta, Omnian kanssa nuorten työpajatoiminnasta sekä joidenkin espoolaisten järjestöjen kanssa niiden tuottamista palveluista. Sopimukset on tehty talousarviovuodeksi kerrallaan.
88 Taloussuunnitelma 2014-2016 Henkilöstö Perhe- ja sosiaalipalveluissa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 991 vakanssia. Kaikkien meneillään olevien ja tulevien muutosten aikaansaaminen edellyttää johdon, esimiesten ja henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistamista ja uudenlaista osaamista. Työntekijöiden työhyvinvointia seurataan systemaattisesti ja sitä pyritään parantamaan työn sisältöjä, työprosesseja ja johtamista kehittämällä sekä edistämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Lyhyiden sairauspoissaolojen ja terveysperusteisten poissaolojen määrä on vähentynyt. Henkilöstön osuus, jolla ei ole lainkaan sairauspoissaoloja on lisääntynyt. Asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen lisätään. Perhe- ja sosiaalipalveluissa otetaan käyttöön systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä vuoden 2014 aikana. Talous ja investoinnit 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT TOT 2012* Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 31 480 36 335 36 882 37 634 38 150 Toimintamenot 206 557 225 703 225 587 235 678 239 184 Toimintakate -175 077-189 368-188 705-198 044-201 034 Suunnitelmapoistot 280 206 391 225 153 Tilikauden tulos -175 357-189 574-189 096-198 269-201 187 Menot euroa/asukas 804 867 852 877 878 *Toteuma 2012 toimintatulot ja -menot sisältävät Espoon hallinnoiman valtakunnallisen Kaste-ohjelman Ester-hankkeen 123 000 euroa. Hanke päättyy 31.12.2013. Perhe- ja sosiaalipalvelujen vuoden 2014 menojen määräraha on pienempi kuin vuoden 2013 ennustettu tilinpäätös. Toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja lasten sijaishuollon kustannuksiin sisältyy merkittävä riski, jonka hallintaan on varauduttava jo toimialan käyttösuunnitelmaa hyväksyttäessä. Investoinneista Matinkylän palvelutorin, Suviniityn ja Auroran neuvoloiden suunnittelu jatkuu neuvolan palveluverkon kehittämislinjausten mukaisesti. Aikuisten sosiaalipalveluille suunnitellaan kolmannen toimipisteen perustamista Tuomarilantielle. Yksikkö palvelee Espoon keskuksen asiakkaita. Korvaavia tiloja tai perusparannuksia selvitetään Läkkitorin ja Kipparinkadun yksiköille sisäilmaongelmien vuoksi. Kehitysvammaisten Riilahden toimintakeskuksen perusparannus ja laajennus käynnistyy vuodenvaihteessa 2014-2015. Kuusikko-vertailussa Espoon toimeentulotuen kotitalouskohtaiset kustannukset ovat vuodesta 2011 vuoteen 2012 nousseet 3 758 eurosta 4 153 euroon. Tulottomien asiakkaiden määrän lisäys nostaa toimeentulotuen asiakaskohtaisia kustannuksia. Tuloton asiakas on vailla työvoimapalveluja, työttömyystai muuta sosiaaliturvaa. Toimeentulotuen kustannuksiin sisältyvät pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki, jonka valtio korvaa 100 prosenttisesti. Vammaispalvelulain mukaiset asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat vuodesta 2011 vuoteen 2012 nousseet 5 152 eurosta 5 705 euroon.
89 Taloussuunnitelma 2014-2016 271 TERVEYDENHOITO JA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ Palvelut Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain pohjalta. Palveluihin sisältyvät ikäryhmäkohtaiset tarkastukset, laajat koko perheen hyvinvointia kartoittavat ja tukevat terveystarkastukset, kotikäynnit sekä tarpeen mukaiset lisäkäynnit. Laki edellyttää, että lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan varhain ja tuki järjestetään viiveettä. Uudet valtakunnalliset suositukset äitiysneuvolatoimintaan tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen. Uusi laki lisää terveydenhoitajan työtä. Vuonna 2014 tavoitteena on ensisynnyttäjien kotikäynnin peittävyyden nostaminen. Yhteistyötä tiivistetään perhetyön, neuvolan, lastensuojelun, terapiapalvelujen ja aikuisten palvelujen kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaamiseksi. Lapsiperheiden perhetyön sisältöä kehitetään ja palveluihin pääsyn kriteerejä arvioidaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut siirtyvät 1.1.2014 alkaen terveyspalveluista perhe- ja sosiaalipalvelujen terveydenhoidon palvelualueelle, missä muutkin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat. Alakoululaisten lääkäripalvelut tuotetaan edelleen terveysasemilta. Neuvolan uudistetun palvelukonseptin mukaisesti asiakkaiden mahdollisuutta sähköiseen asiointiin lisätään. Nettisivut päivitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita, kansalaisten ajanvarausta laajennetaan ja verkkoneuvontaa kokeillaan terveydenhoitajan ja asiakkaan välisessä viestinnässä. Opiskeluterveydenhuollossa otetaan käyttöön sähköinen terveyskysely. Neuvolan palveluverkon ja palvelukonseptin toimeenpanoa jatketaan. Monipuolisen palvelun ja nykyistä laajemman palveluajan toteutumiseksi neuvolapalvelut keskitetään 16 neuvolaan vuoteen 2016 mennessä. Tällöin valmistuvat Matinkylän palvelutorin, Suviniityn ja Auroran neuvolat. Tilasuunnittelu ja toiminnan kehittäminen jatkuvat mm. neuvolan, perhetyön, varhaiskasvatuksen ja kirjaston kanssa.
90 Taloussuunnitelma 2014-2016 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Koko palvelualue - asiakkaita 65 593 68 956 69 762 70 286 70 786 - käyntejä 237 074 226 176 236 850 238 075 239 139 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 186 851 176 637 187 252 188 230 189 056 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 40 155 40 494 40 553 40 800 41 038 Äitiysneuvola - asiakkaita 6 758 6 800 6 850 6 900 6 950 - synnytyksiä 3 415 3 599 3 561 3 650 3 670 - käyntejä 50 719 53 600 51 200 51 500 51 700 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 40 500 41 754 40 600 40 800 40 900 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 10 203 11 846 10 600 10 700 10 800 Lastenneuvola - asiakkaita 23 802 24 781 24 400 24 600 24 800 - käyntejä 86 788 80 300 86 200 86 450 86 700 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 66 925 63 758 69 000 69 200 69 400 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 17 821 16 542 17 200 17 250 17 300 Kouluterveydenhuolto - asiakkaita 27 024 27 989 28 276 28 500 28 700 - käyntejä 68 151 65 301 71 255 71 820 72 324 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 58 158 55 832 60 852 61 334 61 764 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 9 957 9 469 10 403 10 486 10 560 Opiskeluterveydenhuolto, asiakkaita 8 671 7 750 8 600 8 650 8 700 - lukiolaiset 3 789 3 550 3 600 3 650 3 700 Opiskeluterveydenhuolto, käyntejä 18 043 17 700 18 920 19 030 19 140 - lukiolaiset 7 722 8 018 7 920 8 030 8 140 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 6 752 6 832 6 890 6 986 7 082 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 970 1 186 1 030 1 044 1 058 Muut opiskelijat - asiakkaita 4 967 4 200 5 000 5 000 5 000 - käyntejä 10 321 9 682 11 000 11 000 11 000 - kaikista käynneistä terveydenhoitajakäyntejä 9 120 8 231 9 680 9 680 9 680 - kaikista käynneistä lääkärikäyntejä 1 201 1 451 1 320 1 320 1 320 Lapsiperheiden perhetyö - asiakkaita oma 855 1 026 1 026 1 026 1 026 - ostopalveluasiakkaita 198 242 242 242 242 - palveluseteliasiakkaita 144 138 138 138 138 - käyntejä oma 5 244 6 045 6 045 6 045 6 045 - ostopalvelukäyntejä 2 418 2 324 2 324 2 324 2 324 - palvelusetelikäyntejä 881 676 676 676 676 Muut asiakkaat - asiakkaita 1 711 230 230 230 230 - käyntejä 1 859 230 230 230 230
91 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 271 Terv.hoito ja lapsiperheiden perhetyö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 77 115 122 125 127 Toimintamenot 13 926 15 214 15 898 16 536 16 758 Toimintakate -13 849-15 099-15 775-16 411-16 631 Suunnitelmapoistot 21 21 7 0 111 Tilikauden tulos -13 870-15 120-15 782-16 411-16 742 Menot euroa/asukas 54 58 60 62 61 272 LASTEN TERAPIAPALVELUT Palvelut Lasten terapiapalvelujen lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola, lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä. Palvelujen saatavuutta lisätään asiakastyön prosesseja ja ajanvaraus- ja työkäytäntöjä uudistamalla. Lasten terapiapalvelujen resurssia kohdennetaan enemmän peruspalvelujen konsultaatioapuun. Tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä luoda uutta, joustavaa ja asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja toimivampia verkostoyhteistyön käytäntöjä. 1.10.2013 käynnistyneen lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön toiminnassa korostuu konsultaatiokäytäntöjen, lapsen kasvuympäristöön jalkautuvien palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittäminen perinteisen lastenpsykiatrisen vastaanottotoiminnan ohessa. Perheneuvoloiden työ painottuu vanhemmuuden tukemiseen, varhaisen vuorovaikutuksen hoitoon ja perheterapeuttiseen työskentelyyn. Lasten kuntoutuspalveluissa, lasten psykologitoiminta, toimintaterapia- ja puheterapiapalvelut, keskitytään lapsen tuen tarpeen arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen arjessa yhdessä lapsen ympäristön kanssa. Ryhmämuotoisia palveluja ja konsultatiivista työotetta lisätään resurssien riittävyyden turvaamiseksi. Lasten kuntoutuksen työnjakoa selvitetään yhdessä HYKS:n ja perusterveydenhuollon edustajien kanssa tavoitteena aikaansaada yhdenmukaiset linjaukset. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö 0 150 400 400 400 Perheneuvola, asiakkaita oma* 3 391 2 970 3 000 3 020 3 020 Perheneuvola, ostopalveluasiakkaita 718 750 750 750 750 Puheterapia, asiakkaita oma 2 404 2 480 2 620 2 620 2 620 Puheterapia, ostopalveluasiakkaita 54 120 120 120 120 Toimintaterapia, asiakkaita oma 702 580 580 580 580 Toimintaterapia, ostopalveluasiakkaita 13 35 35 35 35 Psykologitoiminta, asiakkaita 531 500 550 550 550 * Sisältää kaikki perheneuvolassa käyneet perheenjäsenet. Muissa palveluissa lapsi on asiakas.
92 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 272 Lasten terapiapalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintamenot 6 514 8 505 9 002 9 356 9 480 Toimintakate -6 514-8 505-9 002-9 356-9 480 Suunnitelmapoistot 0 0 25 25 13 Tilikauden tulos -6 514-8 505-9 027-9 381-9 492 Menot euroa/asukas 25 33 34 35 35 273 LASTENSUOJELUPALVELUT Palvelut Lastensuojelupalvelujen tavoitteena on edelleen vähentää sijoitettujen lasten laitoshoidon osuutta lisäämällä perhehoitoa ja intensiivisiä avopalveluja. Lyhytaikainen vastaanottoperhetoiminta on vähentänyt pienten lasten laitospaikkojen tarvetta. Auroran vastaanottokodin suuntaamista tehostettuun perhetyöhön tutkitaan. Kilpailutettuja yksityisiä sijaishuollon palveluja on yli puolet kaikista sijaishuollon palveluista. Poijupuiston lastensuojelupalveluissa kehitetään uusia toimintakäytäntöjä kriisi- ja arviointityön viemiseksi nuoren kotiin, jotta vältyttäisiin nuoren sijoittamiselta arviointijaksolle laitokseen. Muutoksella haetaan vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja nuoren tukemiseksi. Ensisijaisesti käytetään sosiaaliohjauksen palveluja, tehostettua perhetyötä tai avohuollon sijoitusta ja vasta äärimmäisenä keinona on sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Perhetyön ja tukipalvelujen lisäämistä ja synergiaa palvelujen tuottamisessa etsitään yhteistyössä kaikkien perhe- ja sosiaalipalvelujen kesken kilpailuttamalla tukipalvelut 1.1.2014 alkaen. Lastensuojelutarpeen arvioidaan kasvavan sekä avo- että sijaishuollossa yhteiskunnallisen tilanteen ja väestönkasvun seurauksena. Kesäkuussa 2013 avohuollon asiakasmäärä kasvoi 6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Aluehallintovirasto seuraa lastensuojelulain palvelutakuun aikarajoja kaksi kertaa vuodessa. Avo- ja sijaishuollon palvelutarpeen kasvuun ei ole varauduttu määrärahoissa. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on valmistunut valtakunnalliset lastensuojelun toimenpide-ehdotukset sekä laatusuositukset lastensuojelun kehittämiseksi sekä resursoinnin parantamiseksi. Työryhmällä on 54 ehdotusta. Tukiasumisella vähennetään jälkihuollossa olevien nuorten kalliita laitossijoituksia. Asuntojen saanti nuorille on vaikeutunut ja yhteistyötä asuntojen lisäämiseksi tehostetaan Espoon Asuntojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tukiasuntoja on 43. Perheasioiden yksikössä kehitetään edelleen palvelumallia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Uutta matalan kynnyksen palvelumallia toteutetaan yhteistyössä muiden peruspalvelujen kanssa. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelukokeilu, Follo-malli, jatkuu vuoden 2013 loppuun. Mallissa neljä työntekijää toimii perustyönsä ohella asiantuntija-avustajina Espoon käräjäoikeudessa. Vastineeksi oikeusministeriöstä saadaan korvaus yhden työntekijän kustannuksiin. Uuden lain valmistelutyö on käynnissä ja laki tulee voimaan toukokuussa 2014. Sovittelukokeilu on onnistunut hyvin ja uusi malli on vähentänyt käräjäoikeudelle annettavien selvitysten määrää. Adoptioneuvonta on voitu käynnistää ilman lisäresurssia.
93 Taloussuunnitelma 2014-2016 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Avohuollon lastensuojeluasiakkaita, 0-17-v. 4 555 3 200 4 758 4 850 4 850 Lastensuojelulaitosten oma toiminta - sijoitettuja lapsia/nuoria 174 175 175 180 180 - hoitopäiviä 19 595 24 000 24 000 24 000 24 000 - hoitopaikkoja 63 63 63 63 63 Lastensuojelulaitosten ostopalvelut - sijoitettuja lapsia/nuoria 443 390 390 390 390 - hoitopäiviä 95 571 88 000 90 000 90 000 90 000 Perhehoito - sijoitettuja lapsia/nuoria 208 230 250 260 270 - hoitopäiviä 62 976 60 500 64 000 66 000 68 000 - sijaisperheitä 106 120 125 130 135 Lastensuojelun perhetyö - asiakkaita oma 533 650 650 650 750 - ostopalveluasiakkaita 271 200 230 230 230 Talous 273 Lastensuojelupalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 782 2 438 2 277 2 323 2 355 Toimintamenot 50 638 54 334 53 849 56 247 57 080 Toimintakate -48 857-51 896-51 572-53 924-54 725 Suunnitelmapoistot 12 9 25 25 13 Tilikauden tulos -48 869-51 905-51 597-53 949-54 738 Menot euroa/asukas 197 209 203 209 209 274 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut Toimeentulotuen asiakasmäärät kasvavat työttömien määrän lisääntyessä. Tulottomien asiakkaiden määrä toimeentulotuen saajina on noussut, mikä selittää toimeentulotuen kustannusten nousua enemmän kuin asiakasmäärän kasvu. Työvoimapalvelujen ulkopuolelle jääneet tulottomat henkilöt ovat lisänneet sosiaalityön palvelujen kysyntää. Aikuissosiaalityön palvelutakuu edellyttää toimeentulotuen päätösten tekemistä ja yhteydenoton saamista sosiaalialan ammattilaiselle seitsemässä arkipäivässä. Espoon keskuksen ja Leppävaaran alueiden väestökasvun ja asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi on tarve perustaa pienempi sosiaalipalvelupiste Espoon keskuksen alueelle. Tarveselvitys valmistellaan vuoden 2014 alkuun mennessä. Aikuissosiaalityössä otetaan käyttöön sähköinen toimeentulotuen hakemus ja asiakkaan omat sähköiset toimeentulotuen sivut. Asiakkaiden neuvontaa lisätään uudella verkkoneuvonnalla, josta asiakas saa ammattilaisen neuvontaa ja ohjausta ajasta ja paikasta riippumatta.
94 Taloussuunnitelma 2014-2016 Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys, on noussut Espoossa voimakkaasti. Työllisyyspalvelujen toimintaa tehostetaan. Välityömarkkinoiden työpajojen käyttöastetta nostetaan. Pitkäaikaistyöttömien työkyvynarviointi ja eläkeselvitykset käynnistetään loppuvuonna 2013 aikuissosiaalityön ja terveyspalvelujen yhteistyönä. Työmarkkinatuen maksatuksen ja työllisyyden hoidon vastuu siirtyy kunnille lähivuosina. Espoo tutkii ko. asiaa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa, jossa kokeillaan kunnan tuottamaa pitkäaikaistyöttömien palvelua. Kuntakokeilussa työllistetään pitkäaikaistyöttömiä. Kuntakokeilun kustannukset eivät sisälly sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon. Nuorten toimintakeskus Vamos käynnistyy syyskuussa 2013 kolmevuotisena hankkeena Diakonissalaitoksen, Espoon sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen ja Omnian yhteistyönä. Toimintakeskus ohjaa vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia ja kotiin syrjäytyneitä nuoria mielenterveyspalveluihin, työhön ja koulutukseen. Toiminnalla on tarkoitus tavoittaa noin 300 espoolaisnuorta vuosittain. Vamos-toimintakeskus rahoitetaan sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen menoista. Sosiaali- ja terveystoimi kohdentaa toimintaan testamenteilla saatuja varoja. Asunnottomien palveluja vahvistetaan osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Väinöläkodin 35 asuntoa käsittävä tukiasuntoyksikkö valmistuu alkuvuonna 2014. Uudet tukiasunnot vähentävät tilapäisasumisen tarvetta ja kustannuksia. Asumisneuvontaa järjestetään yhteistyössä Espoon Asuntojen kanssa häätöjen ehkäisemiseksi. Asunnottomien päiväkeskustoimintaa jatketaan järjestökadulla. Vähävaraisten ruoka-avun jakelu toteutetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Maahanmuuttajapalveluissa lisätään nuorten alaikäisinä tulleiden asiakkaiden jälkihuoltoa valtion rahoittamalla uudella sosiaaliohjaajaparilla. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Työllistämispalvelut - asiakkaita yhteensä 1 631 1 600 1 700 1 800 1 800 - aktiivitoimenpiteen aloittaneita* 1 180 1 150 1 300 1 350 1 350 Talous- ja velkaneuvontapalvelut, asiakkaita 1 226 1 500 1 500 1 500 1 500 - myönteisen päätöksen sosiaalisesta luototuksesta saaneita vuoden aikana 0 70 70 70 70 Toimeentulotuki - asiakkaita 18 205 18 500 19 255 19 790 19 790 - pakolaiset ja maahanmuuttajat 693 800 800 750 750 - ruokakuntia 11 248 11 750 12 385 12 555 12 555 - pakolaiset ja maahanmuuttajat 395 500 500 400 400 Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut, asiakkaita 693 1 000 1 000 1 000 1 000 * Luvuissa 96 % Te-toimiston toimenpiteitä, joihin Espoo ei voi vaikuttaa
95 Taloussuunnitelma 2014-2016 Talous 274 Aikuisten sosiaalipalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 27 842 31 296 32 474 33 137 33 591 Toimintamenot 73 320 80 105 77 474 80 997 82 221 Toimintakate -45 477-48 809-44 999-47 861-48 631 Suunnitelmapoistot 84 120 129 72 17 Tilikauden tulos -45 562-48 930-45 129-47 933-48 647 Menot euroa/asukas 285 308 293 301 302 275 VAMMAISTEN PALVELUT Palvelut Vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa väestönlisäyksen suhteessa. Palvelutarve kasvaa väestönkasvua voimakkaammin. Palvelutarpeen kasvuun vaikuttavat Espoon nuori ikärakenne ja Valtioneuvoston vuoden 2012 periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisesta. Aikuisikäisiä kehitysvammaisia asuu lapsuudenkodissaan noin 200 ja noin 20-40 kehitysvammaiselle henkilölle haetaan vuosittain asumispaikkaa. Kehitysvammaisten laitoshoidon purku toteutetaan yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön ja Kårkulla samkommunin kanssa. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä laitoshoidossa olisi vain erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset asiakkaat, joiden palveluja ei pystytä muulla tavoin järjestämään. Laitoshoidon purku näkyy vaativampaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrän ja palvelutarpeen kasvuna avopalveluissa ja terveyspalveluissa. Kustannusten arvioidaan nousevan 1,5-kertaisiksi laitoshoidon kustannuksiin verrattuna mm. päivätoiminnan ja erilaisten tukipalvelujen lisääntyessä kevyempään asumiseen siirryttäessä. Akuutteihin ja välttämättömiin asumispalvelutarpeisiin varaudutaan. Päivä- ja työtoimintapalvelujen tarve kasvaa vuosittain keskimäärin 20 asiakkaalla, joista osa on opintonsa päättäviä kehitysvammaisia nuoria. Omaan päivä- ja työtoimintaan voidaan saada lisäpaikkoja lisäämällä toimintaan kaksi ohjaajaa. Tämä on mahdollista tehdä vaihtoehtokustannuksena ostopalvelulle. Henkilökohtaisessa avustajatoiminnassa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti työnantajamalli on ensisijainen palvelun järjestämistapa. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestetään erityisin perustein ja palveluseteli toimii työnantajamallin vaihtoehtona tilanteissa, joissa avustusta tarvitaan epäsäännöllisesti tai pieniä tuntimääriä kerrallaan. Sähköinen kuljetuspalvelutuen hakemus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2014. Sähköinen palveluseteli -hanke jatkuu. Vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä loma-ajan hoidon siirtämistä sivistystoimeen valmistellaan 1.1.2014 alkaen.
96 Taloussuunnitelma 2014-2016 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Vammaispalvelut, asiakkaita 4 519 4 264 4 341 4 419 4 498 - omaishoito 422 394 401 409 417 - kehitysvammapalvelut 852 832 847 863 879 Talous 275 Vammaisten palvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 541 2 466 1 987 2 028 2 055 Toimintamenot 60 503 64 501 65 780 68 795 69 843 Toimintakate -58 962-62 035-63 793-66 767-67 787 Suunnitelmapoistot 162 55 205 102 0 Tilikauden tulos -59 125-62 090-63 997-66 870-67 787 Menot euroa/asukas 236 248 248 256 256 276 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN HALLINTO Yhteisissä kustannuksissa on tulosyksikön yhteisiä menoja ja muita kohdentamattomia määrärahavarauksia. Talous 276 Perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 115 20 21 22 22 Toimintamenot 1 533 3 044 3 586 3 747 3 802 Toimintakate -1 418-3 024-3 565-3 725-3 780 Menot euroa/asukas 6 12 14 14 14
97 Taloussuunnitelma 2014-2016 29 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunnan tehtävänä on turvata palvelujen riittävä yhdenmukaisuus ja kuntalaisten tasapuolinen kohtelu kaupungin eri alueilla. Esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, päätöksentekoa, viestintää, hyvää hallintoa, yhtenäisyyttä, seutuyhteistyötä sekä tuottaa toimialalle keskitettyjä asiantuntijapalveluja. Esikunta tuottaa myös suoria asiakaspalveluja. Toimialan esikuntaan sisältyy kolme tehtäväaluetta: toimialanjohto ja toimialan yhteiset, talous ja hallinto sekä kehittäminen. Talous 29 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 180 597 606 618 627 Toimintamenot 15 332 13 447 14 635 15 291 15 519 Toimintakate -15 152-12 850-14 029-14 673-14 892 Suunnitelmapoistot 19 167 96 147 199 Tilikauden tulos -15 171-13 017-14 125-14 820-15 091 Menot euroa/asukas 60 52 55 57 57 290 TOIMIALANJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Tehtäväalueeseen sisältyvät toimialajohtaminen, toimialan valmiussuunnittelu, kansainvälinen toiminta ja toimialan vakanssipankki sekä varautuminen yhteisiin menoihin. Talous 290 Toimialajohto ja toimialan yhteiset TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 134 120 252 256 259 Toimintamenot 7 465 2 074 2 363 2 468 2 504 Toimintakate -7 330-1 954-2 111-2 212-2 245 Suunnitelmapoistot 4 167 96 147 199 Tilikauden tulos -7 334-2 121-2 207-2 359-2 444 Menot euroa/asukas 29 8 9 9 9 Menoihin sisältyy vuonna 2013 alkaneen elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman menot noin 0,1 milj. euroa ja varautuminen koko esikunnan sisäisten talouspalvelujen ostoihin.
98 Taloussuunnitelma 2014-2016 293 TALOUS JA HALLINTO Tehtäväalueelle sisältyvät talous- ja hallintojohtajan, lautakunnan, jaostojen, neuvostojen sekä talousohjaus-, henkilöstö-, tietohallinto- ja palveluyksiköiden menot. Lisäksi menoihin sisältyvät koko toimialan työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja järjestöavustukset. Palvelut Talouden ja hallinnon tulosalue vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, hallinnon ja talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon kehittämisestä. Lisäksi tulosalue vastaa yhteisten prosessien ja toimintamallien noudattamisesta, hankintojen ohjauksesta ja huolehtii asiamiestoiminnasta, ruotsinkielisten palvelujen koordinoinnista, päätöksenteon valmistelun laadusta ja ohjeistuksesta, lainopillisen neuvonnan järjestämisestä, yksilöasioiden jaoston prosessista ja seudullisesta yhteistyöstä. Muutoshakemukset viranhaltijapäätöksiin sekä valitukset ja kantelut ovat lisääntyneet. Muutoshakemusten käsittelyä nopeutetaan ja lisätään juridista asiantuntijatukea päätösvalmistelusta vastaaville. Hallintoa koskeva perehdytys- ja koulutusmateriaali uudistetaan ja hallinnollisten esimiesten valmennusta tehostetaan ja valmiuksia kehittää tuottavuutta lisätään. Asiakaspalvelua tukevien palveluliikelaitosten, konserniesikunnan ja toimialan hallinnon toimintatapojen uudistamista jatketaan. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Järjestöavustukset, 450 450 450 450 450 Järjestöhakemuksia 112 150 150 150 150 Talous 293 Talous ja hallinto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 45 38 102 106 109 Toimintamenot 6 894 8 708 10 070 10 523 10 681 Toimintakate -6 849-8 670-9 968-10 417-10 572 Suunnitelmapoistot 15 0 0 0 0 Tilikauden tulos -6 863-8 670-9 968-10 417-10 572 Menot euroa/asukas 27 33 38 39 39 Menoihin on varattu vanhusneuvoston toimintaan 9 100 euroa ja vammaisneuvon toimintaan 12 000 euroa. Toimiala varautuu earkiston käyttöönottoon ja muun ICT-toiminnan kehittämiseen yhteensä noin 1 milj. euron määrärahavarauksen lisäyksellä.
99 Taloussuunnitelma 2014-2016 296 KEHITTÄMINEN Tehtäväalueelle sisältyvät kehittämisjohtajan, kehittämisyksikön ja viestinnän menot. Palvelut Kehittämisen tulosalue vastaa johtamisessa tarvittavan tiedon tuotannon rakenteista, strategisia tavoitteita toteuttavien prosessien kuvaamisesta sekä henkilöstön ja esimiesten valmentamisesta. Tilastoja ja mittareita tarkistetaan tehostamaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Erillisiä hankkeita pyritään vähentämään ja keskittämään kehittämisen voimavaroja ydinprosesseihin. Sisäisessä kehittämisessä sekä projekteissa noudatetaan soveltuvin osin Espoon projektijohtamisen mallia. Potilasturvallisuussuunnitelma ohjaa laadun kehittämistä terveydenhuollossa, yleisempi laatujärjestelmä rakentuu vuosina 2014-2015 tämän rinnalle. Tulevien vuosien haasteina on erityisesti SOTE-järjestämislain ja muun lainsäädännön muutosten mukanaan tuomat muutokset sekä mahdolliset kuntauudistukseen liittyvät järjestelyt. Toimintaa tukemaan tarvitaan uusia ICT-ratkaisuja. Tätä varten käynnistetään erillinen SOTE-ohjelma. Talous 296 Kehittäminen TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 0 439 252 256 259 Toimintamenot 973 2 664 2 202 2 300 2 334 Toimintakate -973-2 225-1 950-2 044-2 075 Menot euroa/asukas 4 10 8 9 9
100 Taloussuunnitelma 2014-2016
101 3 SIVISTYSTOIMI
102
103 3 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN TARINA Sivistystoimi tarjoaa elämän eväitä ja hyvinvointia Tarjoamme espoolaisille mahdollisuuksia oppia, kehittää itseään ja ylläpitää hyvinvointia. Vastaamme nopeasti kasvavan ja monimuotoistuvan väestön palvelutarpeisiin hallintorajoista riippumatta. Suunnittelemme ja kehitämme toimintaamme yhdessä aktiivisten ja osallistuvien asukkaiden kanssa. Sivistyspalveluja tuottavat kaupungin ohella monet konserniyhteisömme, kumppanimme ja kolmannen sektorin toimijat. Oppiminen, liikunta, kulttuuri ja vapaa sivistystyö ovat paitsi tärkeitä itsessään, myös välineitä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Palvelukokonaisuutemme on vetovoimatekijä ja se rakentaa myönteistä, vireää ja osaavaa kaupunkia. Toimintamme vahvistaa Espoota kansainvälisesti tunnettuna tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä. Tietoa, taitoa, aktiivisuutta Hyvän elämän pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Edistämme lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista varhaiskasvatuksesta lähtien kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Jatkuva oppiminen ja vankka osaaminen ovat menestyksemme kivijalka. Tarjoamme oppijoille edellytykset kasvaa, kehittyä ja voida hyvin. Oppiminen alkaa lapsena, jatkuu läpi aikuisiän ja ikäihmisenä. Tulevaisuudessa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia opetellaan turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä. Varmistamme erinomaiset oppimistulokset, vastaamme tuen tarpeisiin ja takaamme sujuvan oppimispolun kouluasteelta toiselle ja työelämään. Aikuisille tarjoamme mahdollisuuksia ylläpitää osaamistaan sekä pysyä pitkään vireänä. Espoolainen osaaminen on huipputasoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Espoon kansainväliset ja kielitaitoiset kuntalaiset rikastuttavat kaupunkiamme. Helposti saavutettavat tapahtumat, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kirjastot sekä nuorisotoiminta tukevat asukkaidemme hyvinvointia sekä ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Kulttuuriverkostomme muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kuntalaisille on tarjolla taide- ja kulttuurikasvatusta, omaehtoista tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia ja ammattimaisesti tuotettuja rikastuttavia elämyksiä. Monipuoliset, espoolaista luontoa hyödyntävät ulkoilu- ja lähiliikuntapaikat synnyttävät alueellista aktiivisuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia luontoelämyksiin. Kasvatamme lapsia ja nuoria liikkumiseen, kannustamme työikäisen väestön liikunnallista elämäntapaa ja tuemme ikäihmisten omatoimisuuden säilyttämistä. Hoidettu ja turvallinen ympäristö innostaa oppimaan ja liikkumaan. Luomme edellytyksiä myös huippu-urheilulle, joka osaltaan innostaa kuntalaisia liikkumaan, tuottaa elämyksiä ja rakentaa myönteistä Espoo-mielikuvaa.
104 Kohtaamisia, vuorovaikutusta, yhteistyötä Espoon historian tuntemus vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. Kaksikielisyys on osa espoolaista perinnettä ja nykypäivää. Tarjoamme asukkaiden tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivia, helposti saavutettavia palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä kaikilla kaupungin omaleimaisilla suuralueilla. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat arvokas osa espoolaista arkea. Otamme monimuotoisuuden huomioon palvelujen järjestämisessä ja osaamisen lisäämisessä. Sivistyspalvelumme kiinnittävät espoolaiset osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Tarjoamme asukkaillemme mahdollisuuksia kohtaamisiin ja yhdessä tekemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Espoolaiset osallistuvat ahkerasti järjestö-, seura- ja yhdistystoimintaan. Tämä vahvistaa kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä. Avointa asennetta, jatkuvaa kehittämistä Haluamme olla edelläkävijöitä sivistyspalvelujen kehittämisessä. Tuotamme palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien tavoitteenamme asukkaiden entistäkin parempi palvelu ja arjen sujuvuus. Toteutamme palvelut tarkoituksenmukaisissa ja monikäyttöisissä tiloissa, kustannustehokkaasti hyödyntäen sähköisiä palveluja ja teknologiaa. Tarvittaessa viemme palvelut asiakkaamme luokse. Toimintaamme johdetaan sekä kuntalaisten palvelutarpeet että henkilöstön hyvinvointi huomioiden. Toiminnallamme on selkeät tavoitteet, joita toteutamme saumattomassa yhteistyössä keskenämme ja kumppaneidemme kanssa. Seuraamme herkästi muutoksia toimintaympäristössä ja kokeilemme ennakkoluulottomasti ja rohkeasti uusia toimintatapoja. Osaava henkilöstömme kehittää jatkuvasti toimintaansa. Sivistystoimi on aktiivinen ja verkottuva toimija kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaikessa toiminnassa noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Sivistystoimi on aktiivisen Espoon sykkivä sydän. Tärkein voimavaramme on aktiivinen espoolainen.
105 Valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Palveluliiketoimen kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiintuu. Sivistystoimella on palveluliiketoimen kanssa sopimukset sisäisistä palveluista. Sopimukset Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttöaste on selvitetty ja suunnitelma kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen tehokkaasta käytöstä ja käytön tehostamisen kustannusvaikutuksista on tehty. Suunnitelma Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12,9 päivää / htv. Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi Tulosyksiköiden keskeiset prosessit on ajantasaistettu sivistystoimen uudistetussa organisaatiossa. Uudistetut prosessikuvaukset Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Toimintakate Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Yksikköhinnat, palvelujen tuottamisen tehokkuus
106 Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Koulutus-, lisäopetusja työpajapaikat Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen) paranee. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. OPH:n tulorahoitusmittari Harrastaja- ja osallistujamäärät (SITOn oma toiminta) Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Espoon viidelle suuralueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Myöhäisellä iällä Suomeen tulleille nuorille maahanmuuttajille tarjotaan perusopetus 120 nuorelle. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielinen toiminta sekä ruotsinkieliset nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut muodostavat yhden toimivan kokonaisuuden. Kehittämisryhmät Nuoret palvelun piirissä Uuden tulosyksikön tarina ja verkostomainen toimintamalli
107 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Vanhemmilla on mielekkääksi kokemiaan mahdollisuuksia osallistua päiväkotien ja koulujen toimintaan. Taiteen perusopetuksen sopimukset on uusittu. Asiakaskyselyn tulokset Sopimukset Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisvaihtoehdot on kartoitettu ja pilottikoulut varustettu. Yhteistyössä kaupungin ulkopuolisten koulutusyhteisöjen kanssa kehitetään vähintään kaksi/kahta sivistystoimen palvelua. Palvelumuotoilun avulla kehitetään vähintään kaksi/kahta sivistystoimen palvelua yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Kartoitus, pilottikoulujen varustaminen Yhteistyössä kehitetyt palvelut Yhteistyössä kehitetyt palvelut Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla (paras neljännes) valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansalliset oppimistulosten seuranta-arvioinnit (OPH), ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle.
108 Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Aikuiskoulutuksen palvelukeskus on perustettu. Sivistystoimen osuudelle T3:ssa on tehty toimintasuunnitelma. Sivistystoimen tapahtumapalveluja koordinoidaan kokonaisuutena. Palvelukeskuksen perustamispäätös Toimintasuunnitelma Toimintamalli Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluja kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti on suunniteltu. Palvelukonsepti Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuudet on suunniteltu. Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu. Espoonlahden alueen sivistystoimen palvelukokonaisuus on suunniteltu. Suunnitelma Suunnitelma Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Sivistystoimen organisaatiomuutoksella on rakennettu edellytykset tuloksekkaalle johtamiselle. Muutosten vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Vuodelle 2014 asetetaan tulosyksikkökohtaiset tavoitteet palvelujen tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää palvelujen uudelleen arviointia sekä tuloyksikkörajat ylittävää toimintaa kaikissa sivistystoimen tulosyksiköissä. Palvelujen tarjonnassa ja järjestämisessä tehostetaan yhteistyötä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Kaupunki- ja väestörakenteen kehittyminen ja metron tuleminen edellyttävät sivistystoimen palveluverkon tarkastelua palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Palvelujen suunnittelussa ja mitoittamisessa seurataan myös muiden suurten kaupunkien palvelutasoa. Liikelaitosten kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiinnutetaan. Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä kehitetään. Vuonna 2014 tehdään selvitys tilojen käyttöasteesta ja suunnitelma käytön tehostamisesta ja kustannusvaikutuksista. Sivistystoimi kehittää johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kehitystä ja terveysperusteisia poissaoloja seurataan vuosittain. Sivistystoimen uudistetun organisaation prosesseja päivitetään toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä.
109 Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli valmistuvien nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain tulosrahoitusmittarin avulla. Yhteistyössä Omnian ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä työllistymisen mahdollistamiseksi. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2014 panostetaan lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Espoon viidelle suuralueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Ruotsinkielisille lasten, nuorten ja perheiden palveluille muodostetaan oma ryhmä. Päivähoitoon panostetaan ja varaudutaan mm. lakimuutosten aiheuttamiin lisäystarpeisiin lisäämällä perhepäivähoidon houkuttelevuutta niin asukkaille kuin työntekijöille. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Vuonna 2014 tarjotaan 120:lle myöhäisellä iällä Suomeen tulleelle nuorelle maahanmuuttajalle perusopetus. Sivistystoimen ruotsinkieliset palvelut muodostavat organisaatiomuutoksen myötä toimivan kokonaisuuden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Osallistumista lisätään mm. päiväkotien ja koulujen vanhempia osallistavien toimintakäytäntöjen avulla sekä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Taiteen perusopetuksen sopimukset uusitaan ja aloitetaan valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymiseen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteen toteuttamiseksi vahvistetaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä sekä ohjauspalveluja ehjien oppimispolkujen varmistamiseksi sekä luodaan edellytykset elinikäisen oppimisen koulutuskokonaisuuden kehittämiseksi. Vuonna 2014 tavoitteena on espoolaisten koululaisten sijoittuminen parhaan neljänneksen joukkoon valtakunnallisissa oppimistulosvertailuissa. Osaamisen lisäämiseen tähdätään myös aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisella sekä aktiivisella osallistumisella koulutusviennin kehittämiseen yhteistyössä eri koulutuksen järjestäjien kanssa. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Sivistystoimen osuudelle T3:ssa tehdään toimintasuunnitelma ja sivistystoimen tapahtumapalvelujen koordinointi kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluja kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelua jatketaan. Vuonna 2014 valmistuvat suunnitelmat Matinkylän palvelutorin (Omenatori) ja Espoonlahden alueen palvelukokonaisuuksista. Taloussuunnitelmakauden keskeisimmät riskit Taloussuunnitelmakauden keskeisimmät riskit liittyvät talous- ja tilakysymyksiin. Yleinen taloustilanne ja kustannustason nousu tuovat paineita talousarviossa pysymiseen. Toimitilakustannuksia ja muita sisäisiä kustannuksia seurataan tarkasti ja niihin kiinnitetään huomiota liikelaitosten kanssa käytävissä keskusteluissa ja sopimusneuvotteluissa. Erityisen hankalia ovat yllättävät tilaongelmat, jotka aiheuttavat väliaikaisratkaisuja, lisäävät kustannuksia ja tuovat uusia investointitarpeita.
110 Nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ovat sivistystoimelle erittäin keskeisiä tavoitteita. Nuorten hyvinvointia kehitetään ja seurataan yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja vuoden aikana kehitetään ohjauspalveluja ja yhteistä tieto- ja neuvontaportaalia. Toimenpiteissä onnistuminen pienentää osaltaan nuorten syrjäytymisriskiä, mikä on tärkeää ennen kaikkea nuorten itsensä takia, mutta myös kustannusnäkökulmasta arvioituna. Talous ja investoinnit Toimintamenojen kasvu aiheutuu mm. sopimusten mukaisista palkankorotuksista ja toimitilojen käyttökustannuksista. 3 SIVISTYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 41 059 41 983 46 567 47 502 48 457 Valmistus omaan käyttöön 369 0 0 0 0 Toimintamenot 633 350 675 388 683 829 698 299 711 201 Toimintakate -591 922-633 405-637 262-650 797-662 744 Suunnitelmapoistot 3 894 5 327 2 229 2 271 2 457 Tilikauden tulos -595 816-638 732-639 491-653 068-665 201 Menot euroa/asukas 2 466 2 596 2 582 2 598 2 610 Toimintamenot lautakunnittain vuosina 2012-2016 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Sivistystoimi 633 350 675 388 683 829 698 299 711 201 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 451 798 492 147 496 264 506 756 516 109 Svenska rum -lautakunta 54 861 60 903 60 579 61 869 63 012 Kulttuurilautakunta 55 200 56 572 55 953 57 133 58 188 Liikunta- ja nuorisolautakunta 37 970 41 208 42 892 43 791 44 600 Muu sivistystoimi 33 521 24 558 28 141 28 750 29 292
111 Investoinnit TOT 2012 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 996 1 200 1 200 1 200 1 200 Tulot 0 0 Netto 996 1 200 1 200 1 200 1 200 953 Koneet ja kalusto Menot 4 378 5 500 5 698 9 024 9 259 Tulot 60 0 0 0 0 Netto 4 318 5 500 5 698 9 024 9 259 Tehtäväalueen 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta. Tehtäväalueelle 953 Koneet ja kalusto on budjetoitu uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen sekä muun jaksotettavan irtaimen hankinta. 31 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Palvelut Suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköt yhdistettiin vuoden 2010 alusta suomenkieliseen varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntaan. Vuonna 2013 lautakunnan nimi muutettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnaksi. Talous ja investoinnit 31 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 27 407 28 889 29 689 30 282 30 889 Toimintamenot 451 798 492 147 496 264 506 756 516 109 Toimintakate -424 391-463 258-466 575-476 474-485 220 Suunnitelmapoistot 1 918 3 127 Tilikauden tulos -426 309-466 385-466 575-476 474-485 220 Menot euroa/asukas 1 759 1 891 1 874 1 885 1 894
112 Investoinnit 9531 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 2 302 3 269 3 698 6 934 5 749 Tulot 0 0 0 0 Netto 2 302 3 269 3 698 6 934 5 749 310 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue sisältää lautakunnan sekä suomenkielisen taiteen perusopetuksen määrärahat. Taiteen perusopetusta koskevat asiat siirtyivät kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan 1.8.2013. 310 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintamenot 3 892 4 113 4 220 4 304 4 377 Toimintakate -3 892-4 113-4 220-4 304-4 377 Menot euroa/asukas 15 16 16 16 16 SUOMENKIELINEN OPETUS Palvelut Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön perustehtävänä on opetus- ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Palveluina järjestetään esiopetusta kouluissa, perusopetus luokilla 1-9, lisäopetus 10-luokalla, toisen asteen lukiokoulutus sekä aikuislukion palvelut. Palvelujen järjestämisessä tehdään kuntien välistä yhteistyötä ja palvelujen valtionosuudet ohjautuvat clearing-järjestelmän avulla järjestäville kunnille. Kaupungin tuki Espoon yksityiskouluille ohjautuu myös suomenkielisen tulosyksikön budjetin kautta. Palveluissa huomioidaan uudistetun perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sitä tarvitseville oppilaille, sairaalaopetus ja kuntouttavat pienluokat, oppilashuolto- ja tukipalvelut, kerhotoiminta, iltapäivätoiminnan avustaminen, opetussuunnitelmalliset painotukset, maahanmuuttajien valmistava- ja oman äidinkielen opetus sekä kansainvälinen opetus. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa.
113 Suomenkielinen opetus tarjoaa yhteistyössä Omnian kanssa kaikille ilman tosien asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki ja valmistava opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan omassa koulussa. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja ja rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Opetussuunnitelmatyötä tehdään osallistavin menetelmin. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten vaatimat toimenpiteet on aloitettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Oppivelvollisuusiän ylittäneille Suomeen tulleille nuorille maahanmuuttajille tarjotaan perusopetusta ja käynnistetään Espoossa maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon palvelut tulee lakisääteisesti antaa kaikille perusopetuksen oppilaille. Lukiokoulutuksessa opiskelijat ohjataan palvelujen piiriin. Sekä koulupsykologit että -kuraattorit ovat suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Perusopetuksen lisäksi palvelut kattavat koulujen esiopetuksen ja lukioiden opiskelijahuollon palveluun ohjauksen. Peruskouluissa toimii 32 koulupsykologia ja 31 koulukuraattoria. Lukioissa on kolme psykologia ja kaksi kuraattoria. Tämä on keskimäärin 770 oppilasta oppilashuollon henkilöä kohden perusopetuksessa ja yli 1 500 opiskelijaa lukiokoulutuksessa päivälukioiden osalta. Kouluruokailu ja koulukuljetus ovat tukipalveluja. Ruoka- ja koulukuljetuspalvelut ovat sisäisten palvelujen ostoja, koulukuljetuspalvelut ostetaan kilpailutuksen perusteella. Koulukuljetusten järjestäminen siirtyy vuoden vaihteessa palveluliikelaitokseen. Toiminnan kehittäminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Lukuvuonna 2013-2014 jatkuvat mm. Perusopetus paremmaksi eli POP-hankkeet perusopetuksen laatuhanke ja kerhotoiminnan kehittämishanke. Näihin hankkeisiin on saatu ulkopuolista rahoitusta. Opetusryhmien pienentämiseen koulut ovat saaneet 3,2 milj. euroa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erillisrahoituksena tasa-arvorahaa 1,7 milj. euroa. Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Maailma koulussa kotikansainvälisyys- ja kielenopetuksen kehittämishanke. Opetushallituksen rahoituksella tuetaan edelleen romanioppilaiden perusopetusta. Muita ulkopuolista rahoitusta saavia hankkeita ovat Liikkuva koulu, Autistiopetuksen kehittäminen, Osaava - pääkaupunkiseudun yhteinen opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämishanke, Muuttuva oppiminen ja tulevaisuuden taidot. Rahoituksen painopiste on opetussuunnitelma 2016 -työn ennakoinnissa ja siihen valmistautumisessa. Suomenkielinen opetus on mukana kestävän kehityksen RCE (Regional Centre on Expertise) -verkostohankkeessa. Tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. Lisäksi suomenkielisessä opetuksessa on koulujen omia hankkeita, joihin ne ovat saaneet ulkopuolista rahoitusta suoraan Euroopan Unionilta tai opetushallitukselta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudistetut opetussuunnitelmat tulevat voimaan 1.8.2016. Tulevina vuosina kehittämishankkeissa painottuvat opetussuunnitelmauudistusten teemat, mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. Taiteen perusopetuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaiden harrastusmahdollisuuksien ja osaamisen parantamiseksi.
114 Henkilöstö Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan noin 3 245 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2014 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen ja oppilashuollon kouluttamiseen. Koulutuksissa ennakoidaan myös peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistusta. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista saadaan kehittämishankkeiden kautta. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää kehitetään sivistystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä paremmin Espoo-tarinan mukaisesti alueellisia palveluja kehittäväksi ja koulujen johtamistyötä tukevaksi. Talous ja investoinnit Suomenkielisen opetuksen keskeiset palvelut ovat lakisääteisiä, mutta tarjottujen palvelujen määrää ja toimintatapaa voidaan tarkastella. Talousarvioon sisältyy noin 4 prosentin opetusresurssin supistus syksystä 2014 alkaen. Talousarviovuonna ja tulevina vuosina toimintaa tehostetaan ja tarkennetaan tuottavuushankkeiden avulla. A31 SUOMENKIELINEN OPETUS TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 6 312 6 169 6 969 7 108 7 251 Toimintamenot 261 520 286 346 289 340 295 461 300 916 Toimintakate -255 208-280 177-282 371-288 353-293 665 Suunnitelmapoistot 1 674 2 562 Tilikauden tulos -256 882-282 739-282 371-288 353-293 665 Menot euroa/asukas 1 018 1 100 1 093 1 099 1 104 Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot lisäävät opetustoimen kustannuksia. Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää opetus- ja oppimisteknologian hankinnat sekä tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Espoonlahden koulun ja lukion peruskorjaus on valmistumassa loppuvuodesta 2013. Karakallion koulun peruskorjaus valmistuu kesällä 2014.
115 311 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalueelle sisältyvät tulosyksikön ja opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan määrärahat. 311 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 45 0 Toimintamenot 10 556 17 157 18 156 18 156 18 156 Toimintakate -10 511-17 157-18 156-18 156-18 156 Menot euroa/asukas 41 66 69 68 67 312 PERUSKOULUT Palvelut Esiopetus Esiopetuksen järjestämisvastuu on varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Esiopetusta järjestetään kuitenkin edelleen myös kouluissa. Koulujen esiopetuksessa on talousarviovuonna 888 lasta. Maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava esiopetus järjestetään suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä. Koulupolun alku -hankkeessa nivotaan yhteen valmistava opetus ja esiopetus siten, että vieraskieliset ja suomenkieliset oppilaat toimivat integroidusti yhdessä. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 24 540 oppilasta, heistä 16 992 on luokilla 0-6 ja 7 548 luokilla 7-10. Vuonna 2014 alakoululaisten määrä kasvaa 365 oppilaalla, joista vieraskielisiä on 70, ja yläkoululaisten 95 oppilaalla. Opetusryhmät muodostetaan niin, että perusopetusryhmän koko luokilla 1 2 on enintään 23 ja luokilla 3-6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7-9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä etenkin pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Lastensuojelulain perusteella toisiin kuntiin on sijoitettuna 200 lasta/nuorta. Heidän opetuskulunsa ohjautuvat Espoon kautta opetusta järjestävään kuntaan. Lisäopetusta 10-luokalla järjestetään 149 perusopetuksen päättäneelle oppilaalle mukaan lukien vammaisopetus. Lisäopetuksen yhteistyötä jatketaan toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen Omnian kanssa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Leppävaaran ja Saarnilaakson kouluissa toimii yhteensä kolme joustavan perusopetuksen JOPO-ryhmää. Osallisena Suomessa -hankkeen avulla aloitettiin myöhäisellä iällä Suomeen tulleiden nuorten perusopetus Espoon aikuislukiossa. Hankerahoitus loppui keväällä 2013, mutta 120 oppilaan opetus jatkuu.
116 Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui ja samalla muuttui tilastointitapa. Tukimuotoja ovat opetuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Ennen erityiseen tukeen siirtoa, oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea. Tähän opetuksen järjestäjän tulee varata resursseja. Espoossa muutos tehtiin kustannusneutraalisti. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan 1 859 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,6 prosenttia. Heistä 1 635 opiskelee erityisluokilla ja 224 integroituna yleisopetukseen. Lukuvuonna 2014-2015 aloitetaan erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisella henkilökunnalla. Uhkaja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 3 600 vieraskielistä oppilasta. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 3 300 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 33 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä kahdeksaa eri katsomusainetta. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa 10 vuoden aikana. Esivalmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään vuonna 2014 noin 500 oppilaalle. Opetus annetaan pienryhmissä ja siihen saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin. Espoo-tarinan yhtenä näkökulmana on elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Kansainvälistä, englanninkielistä opetusta annetaan Komeetan ja Postipuun kouluissa luokilla 1-6 sekä Espoo Internationalin tiloissa Pohjois-Tapiolassa luokilla 7-9. Kansainväliselle koululle on rakenteilla yhteiset, vuonna 2015 käyttöön otettavat tilat Suurpellon Opinmäkeen. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää kaikki peruskoulujen ja lukioiden keskitetyt tietotekniikkakustannukset, mm. ylläpito-, tukipalvelu- ja koulujen langattomat tietoliikennekustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasingvuokrat sekä tietotekniikkakoulutuksesta aiheutuvat menot. Tällä hetkellä perusopetuksen luokkatiloista noin 90 prosenttia on varustettu esitystekniikalla. Noin 100 jäljellä olevaa opetustilaa varustetaan esitystekniikalla vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana tutkitaan kuntalaisverkon kehittämisen kohteet ja aloitetaan ympäristön päivittäminen ajan tasalle. Tietoteknisellä ympäristöllä tavoitellaan kustannushyötyjä ja joustavuutta mm. pilvipalvelujen virtualisoinnin ja omien päätelaitteiden hyödyntämisen näkökulmasta. Nykyisen ja uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää riittäviä tieto- ja viestintätekniikan laitemääriä opettajien ja oppilaiden käyttöön. Tavoitteena on, että kolmen vuoden sisällä kaikilla opettajilla on asianmukaiset työvälineet opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ja kouluilla riittävät välineet oppilaiden oppimisen tueksi. Kahden seuraavan vuoden aikana loput koulut on kuidutettu ja lähiverkkojen riittävyys, kuuluvuus ja peittoalueet varmistettu.
117 Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteet uudistettiin vuonna 2012. Iltapäivätoiminta järjestetään pääosin koulun tiloissa. Tällä hetkellä iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 3 806 oppilasta. Heistä 2 260 on ensimmäisen luokan oppilaita, 305 erityisoppilaita ja 1 241 toisen luokan oppilaita. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Oppilaita yhteensä 24 409 24 780 25 000 25 000 25 000 Oppilaita/psykologi 857 870 878 878 878 Oppilaita/kuraattori 807 809 800 800 800 Erityisopetuspäätöksellä olevien oppilaiden osuus, % 7,6 8,4 8,4 8,4 8,4 Oppilaita maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa 426 507 600 650 700 Yleisopetuksen tunteja/oppilas 1,88 1,88 1,84 1,81 1,81 Menot yhteensä euroa/oppilas 8 581 9 100 9 350 9 378 9 596 Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/oppilas 5 574 5 927 5 982 6 226 6 445 Talous 312 Peruskoulut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 5 756 5 769 6 569 6 708 6 851 Toimintamenot 216 738 232 606 234 210 240 331 245 786 Toimintakate -210 982-226 837-227 641-233 623-238 935 Suunnitelmapoistot 1 639 2 562 Tilikauden tulos -212 621-229 399-227 641-233 623-238 935 Menot euroa/asukas 844 894 884 894 902 313 LUKIOT Palvelut Espoon päivälukioissa opiskelee 4 676 opiskelijaa ja aikuislukiossa 1 925 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti 520 opiskelijaa. Lukioiden oppilasmäärä pienenee 50 oppilaalla ikäluokan pienenemisestä johtuen. Lukioiden aloituspaikkamäärä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Espoossa lukioon pääsyn edellytyksenä on lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,00.
118 Espoolaisia opiskelee myös pääkaupunkiseudun muiden kuntien lukioissa, etenkin erityistehtävälukioissa. Espoossa valtakunnallinen eritystehtävä on Olarin lukiolla matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja Tapiolan lukiolla musiikissa. Etelä-Tapiolan lukiossa on kansainvälinen IB-opetus. Tämän lisäksi lukioihin hakeudutaan lukioiden eri painotusten mukaan. Suomeen perusopetusiän jälkeen tai sen loppuvaiheessa tulleet nuoret opiskelevat Espoon aikuislukion perusopetusryhmässä. Osallisena Suomessa -hankkeen kautta lukuvuonna 2012-2013 opetuspaikka tarjottiin 100 nuorelle. Hankkeen loputtua koulutusta tarjotaan 120 nuorelle osana nuorten koulutustakuuta. Lukioiden kehittämisen pääpaino on oppimisympäristön kehittämisessä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lukioiden kaikki opetustilat on varustettu esitystekniikalla. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 järjestetään ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin. Tavoitteena on Espoon lukioiden vetovoimaisuus ja erinomainen oppiminen. Vuoden 2014 keskeisenä kehittämishankkeena on lukioiden tietoteknisen infrastruktuurin sekä etäopetuksen ja verkko-oppimisen kehittäminen. Espoon lukiot laativat toimintasuunnitelman Shanghain kaupungin kanssa solmitun sopimuksen ja yhteistyön eteenpäin viemiseksi. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Päivälukion opiskelijoita 4 595 4 595 4 570 4 570 4 570 Opiskelijoita/psykologi 1 618 1 532 1 523 1 523 1 523 Opetustunteja/opiskelija 1,33 1,33 1,33 1,33 1,33 Menot yhteensä euroa/opiskelija 6 781 7 277 7 400 7 400 7 400 Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/opiskelija 4 474 4 810 4 917 4 917 4 917 Talous 313 Lukiot TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 511 400 400 400 400 Toimintamenot 34 226 36 583 36 974 36 974 36 974 Toimintakate -33 716-36 183-36 574-36 574-36 574 Suunnitelmapoistot 35 0 Tilikauden tulos -33 751-36 183-36 574-36 574-36 574 Menot euroa/asukas 133 141 140 138 136
119 SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS 314 SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKKÖ Suomenkielinen varhaiskasvatus sisältää kunnallisten päiväkotien, perhepäivähoidon, ostopalvelupäivähoidon, avointen varhaiskasvatuspalvelujen, lakisääteisen yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen, Espoolisien sekä esiopetuksen määrärahat. Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta kehitetään lasten ja heidän perheidensä tarpeista lähtien. Päivähoitoa järjestetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tulee kaupungin tukea myös tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. Palvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joiden keskeisin tavoite on lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä ostopalveluna hankittu päivähoito. Yksityistä päivähoitoa kunta tukee lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella. Lisäksi Espoossa maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidon tuki ja kunnan itsensä päättämä kuntalisä (Espoo-lisä). Pääkaupunkiseudulla päivähoitoa järjestetään kuntarajat ylittäen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Asiakaspalvelua parannetaan ja päivähoitopaikkojen käyttöä tehostetaan uudistamalla palveluneuvonnan ja lapsivalinnan prosesseja.
120 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Päivähoidossa olevia lapsia 13 771 13 837 13 945 14 148 14 264 - kaupungin päiväkodit 8 700 8 709 9 044 9 217 9 338 - perhepäivähoito 1 073 1 092 949 945 903 - ostopalvelut 2 113 1 983 1 937 1 884 1 834 - yksityisen hoidon tuki 1 885 2 053 2 015 2 102 2 189 Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia 5 013 5 354 5 348 5 348 5 398 - Espoo-lisän saajia 2 910 2 995 2 990 2 990 3 000 Toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla uuden kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) käyttöönottoa. Kestävän kehityksen kasvatusta kehitetään osana RCE-verkostoa (Regional Centres of Expertice) ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus on mukana Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -toiminnassa yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien, sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja oppilaitosten kanssa. Kehittämisyksikkö toteuttaa pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen käytännön tarpeista lähtevää kehittämistä ja tutkimusta sekä varmistaa tutkimustiedon hyödyntämistä työn kehittämisessä. Toiminnan yhteydessä pääkaupunkiseudulle on luotu tutkimuspäiväkotiverkosto. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä AMKopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Alle 3-vuotiaiden lasten omahoitajakäytännön toteuttamista jatketaan ja käytäntöä kehitetään edelleen. Isompien lasten toiminnassa korostetaan pienryhmätoimintaa, johon liittyvää osaamista vahvistetaan. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjä vahvistetaan edelleen. Uudet itsearviointikriteerit otetaan käyttöön. Arvioinnin kohteena ovat erityisesti lapselle ominaisten toimintatapojen toteutuminen sekä kestävään kehitykseen liittyvä toiminta. Varhaiskasvatusyksiköissä on käytössä jatkuvan parantamisen toimintatapa. Kunnallisen päivähoidon ja ostopalvelupäivähoidon laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien ja johdon suorittamien katselmusten avulla. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä toteutetaan päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan. Osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä parannetaan mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Varhaiskasvatuksessa edistetään yhteistyössä opetustoimen kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen jatkumoa varhaiskasvatuksesta opetukseen. Tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja alueellisten pedagogisten yhteisöjen luomista jatketaan. Varhaiskasvatuksen lasta ja perhettä tukevia yhteistyörakenteita kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
121 Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy myös herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan muun muassa järjestämällä lakisääteistä täydennyskoulutusta. Jokaiseen päivähoitoyksikköön laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä päivähoidon työhyvinvointisuunnitelma. Monikielisten ja -kulttuuristen lasten päivähoitoa kehitetään toteuttamalla suomi toisena kielenä (S2) -opetusta. Päivähoidon johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Esimiesten työtä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan. Tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina uudistamalla lapsivalinnan ja palveluohjauksen prosessi 1.8.2014 alkaen ja sen seurauksena tehostamalla päivähoitopaikkojen käyttöä ja tarkentamalla käytön seurantaa. Muun muassa uudistamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita säädellään henkilöstömenojen käyttöä entisestään. Päivähoitotiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Tarpeen muuttuessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä 166,4 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän 21,9 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu 118 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan 13,7 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu 3,5 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,5 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,3 milj. euroa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä 12,4 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,2 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoolisään on varattu 7,4 milj. euroa. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 11,7 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5 milj. euroa.
122 314 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 21 095 22 720 22 720 23 174 23 638 Toimintamenot 186 386 201 688 202 704 206 991 210 816 Toimintakate -165 291-178 968-179 984-183 817-187 178 Suunnitelmapoistot 244 565 Tilikauden tulos -165 535-179 533-179 984-183 817-187 178 Menot euroa/asukas 726 775 765 770 774 Investoinnit Alkuvuodesta 2014 otetaan käyttöön Hiirisuon asukaspuisto Kalajärvellä ja peruskorjattu Laajalahden päiväkoti sekä helmikuussa Leppävaaran alueella Kepelin päiväkoti. Elokuussa otetaan käyttöön Suurpellon päiväkoti ja Leppävaarassa Lipunkantajanpolun päiväkoti. Espoon seurakuntayhtymä rakentaa uuden Suvelan kappelin, jonka yhteyteen tulee korvaavat vuokratilat Suvelan asukaspuistolle. Ajoitus riippuu seurakuntayhtymän ratkaisuista. Varhaiskasvatuksen tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on yhteensä noin 0,8 milj. euroa vuodelle 2014. Varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen sekä päivähoitoyksiköiden IT-varustamiseen on varattu 0,2 milj. euroa. Vuoden 2015 aikana valmistuu Painiityn päiväkoti Leppävaaran alueelle. Suurpellon Opinmäkihankkeeseen tulee tilat varhaiskasvatukselle ja suomenkieliselle opetukselle. Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus valmistuu ja Lintuvaaran koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan tiloja varhaiskasvatuksen käyttöön. Mainingin koulun peruskorjauksen yhteydessä varhaiskasvatuksen käyttöön valmistuu tiloja siten, että toiminta voidaan käynnistää elokuussa. Nuumäen päiväkodin tilat valmistuvat vuoden 2015 lopussa. Tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2016. Vuonna 2016 valmistuu Espoon keskuksen alueelle Suviniityn päiväkoti, jossa on tilat myös vuorohoidolle, Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus, Paapuurin päiväkoti Saunalahteen, Kilon asukaspuisto nuorisotilan yhteyteen sekä Auroran päiväkodin tilat Auroran koulun korvaavaan uudisrakennukseen. Varhaiskasvatuspalvelut Päivähoitoa varaudutaan järjestämään yhteensä 13 945 lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä lapsista. Päivähoidon alueelliseen kysyntään vastataan päiväkoti- ja perhepäivähoidolla, ostopalveluilla sekä yksityisen hoidon tuella. Varhaiskasvatuksessa panostetaan Espoo-tarinan mukaisesti kasvatuskumppanuuteen lasten vanhempien kanssa. Vanhempia osallistavia toimintakäytäntöjä kehitetään. Varhaiskasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavasti laatimalla jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten osallisuutta toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistetaan. Alle 3-vuotiaan lapsen aloittaessa päiväkotihoidon hänelle nimetään niin sanottu omahoitaja, joka tutustuu lapseen ja perheeseen ja tukee näitä päivähoidon aloittamisvaiheessa.
123 Asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen palveluja tarjotaan kaikilla palvelualueilla. Laajuutta ja aukioloaikoja tarkistetaan. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintakäytännöt perustuvat varhaiskasvatussuunnitelmaan ja toteutuvat samansuuntaisina esiopetusta määrittävän perusopetuslain kanssa. Kasvun ja oppimisen tuki toteutuu yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Kolme päiväkotia toimii oppimiskeskuksena: Lakela autististen lasten, Kilo liikuntavammaisten lasten sekä Vanttila lasten liikunnan oppimiskeskuksena. Varhaiskasvatuksessa on käytössä päivähoitopaikkatakuu, jonka tarkoituksena on kannustaa perheitä hoitamaan lapsia kotona silloin, kun vanhemmat ovat kotona. Esiopetus Esiopetus järjestetään yhteensä noin 2 900 lapselle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 2 100 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa on kehitetty sähköiseen muotoon ja kehitystyötä jatketaan vuoden 2014 aikana. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen ja esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen toimintana. Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, jotka valitsevat lapselleen yksityisen päivähoidon. Perheelle maksettava tuki maksetaan päivähoitopalvelujen tuottajalle, jolloin tuki ei ole perheelle veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan 166,71 euroa/kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0-140,19 euroa/kk/ lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 61,34 euroa/ kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0-70,10 euroa/kk. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan 97 euroa/kk/alle 3-vuotias lapsi ja 20 euroa/kk/3-6-vuotias lapsi silloin, kun lapsi on päiväkodissa tai ryhmäperhepäivähoitopaikassa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 1.1. - 28.2. 503 /kk 400 /kk Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka 1.3. alkaen 600 /kk 420 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito 296 /kk 172 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona 554 /kk 150 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna 2014-2015 Esiopetusikäinen lapsi 90 /kk
124 Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 470 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna 2014-2015. Yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään 3 000 euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 98,04 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 63 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tulosidonnaista hoitolisää 0-175,24 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Kotihoidon tuen Espoo-lisä Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2014 yhteensä vähintään 6 553,20 euroa, ja kun perhe saa täyden hoitolisän enintään 8 656,08 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen päivähoitopaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Pidennetyn vanhempainrahakauden ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi. Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA Palvelut Svenska rum -tulosyksikkö aloittaa toimintansa tammikuussa 2014. Tulosyksikkö tuottaa varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja ruotsin kielellä tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä sivistystoimen muiden tulosyksiköiden kanssa. Yhteistyö kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisotulosyksiköiden kanssa määritellään kirjallisella sopimuksella. Yhteistyö suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetustoimen kanssa toteutetaan erikseen sovitulla tavalla. Lisäksi Svenska rum -tulosyksikkö on vahva vaikuttaja suomenruotsalaisissa verkostoissa.
125 Kaikenikäisille espoolaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua laadukkaaseen toimintaan ruotsin kielellä. Toiminta tekee kaksikielisen kulttuuriperinteen näkyväksi ja antaa kaikille espoolaisille mahdollisuuden osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuritarjontaan. Monipuolinen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä espoolaisten kanssa. Toimintaa tarjotaan eri puolilla Espoota ja tarkoituksenmukaisina aikoina. Toiminnan kehittäminen Svenska rum -tulosyksikkö aloittaa toimintansa tammikuussa 2014 uuden hallintomallin mukaisesti. Vuoden aikana mallia arvioidaan ja kehitetään edelleen. Dialogisen ja jaetun johtajuuden periaatteita noudatetaan kaikilla tasoilla. Uuden tulosyksikön tarina valmistellaan yhdessä kevään aikana. Valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus alkoi syksyllä 2013. Kunnan opetussuunnitelmatyö toteutetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti siten, että uudet opetussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Opiskelijat, jotka aloittavat lukio-opintonsa syksyllä 2014, tulevat suorittamaan osan ylioppilastutkinnostaan sähköisesti. Lukio-opintojen tulee tarjota heille tarvittavat edellytykset muuttuneessa tilanteessa selviämiseen. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset edellyttävät muutoksia myös perusopetuksessa. Espoo-tarina ja syksyllä 2013 luotu Kuntakesu ohjaavat tulosyksikön toimintaa. Kuntakesun tavoitteet vastuullinen johtajuus, eheä oppimispolku sekä osaava espoolainen 2020 saavutetaan yhteistyössä espoolaisten kanssa. Kaupungin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien vaikuttavuutta on tarkasteltava myös ruotsinkielisten palvelujen näkökulmasta. Nuorisotakuu edellyttää toimialarajoja ylittävää yhteistyötä myös ruotsinkielisissä palveluissa. Sopimukset taiteen perusopetuksen tuottavien toimijoiden kanssa uusitaan. Mattlidens gymnasium ja kaupungin suomenkieliset lukiot ovat aloittaneet yhteistyön joidenkin Shanghain lukioiden kanssa. Yhteistyösopimus on parivuotinen. Tulosyksikkö osallistuu pohjoismaiseen Nordplus-projektiin, jonka tavoitteena on varhaiskasvatuksen toiminnan kehittäminen luonnontieteen näkökulmasta. Nuorisotoiminnassa on keskusteltu aktiivisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä lähtökohtana kaupungin ystävyyskaupunkitoiminta. Päiväkodit ja koulut ovat määrittäneet lukuvuodelle 2013 2014 kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet. Henkilöstö Päivähoidon henkilöstötilanne on edelleen haastava. Pätevien hakijoiden lukumäärä avoinna oleviin virkoihin ja toimiin on pieni tai olematon. Muutoksia tähän tilanteeseen ei ole lähiaikoina odotettavissa. Keväällä valmistuvat ensimmäiset ruotsinkieliset lastentarhanopettajat Helsingin yliopistosta. Oppisopimuskoulutus korottaa päivähoidon henkilöstön pätevyysastetta. Yhteistyö Prakticumin, Arcadan ja Helsingin yliopiston kanssa on säännöllistä. Opettajan virkoihin pätevien hakijoiden lukumäärä on pieni. Oppisopimuskoulutuksella korotetaan kelpoisten koulunkäyntiavustajien määrää.
126 Talous ja investoinnit Toiminnan tehostaminen edellyttää vastuullista johtajuutta. Talousarvioon sisältyy noin 4 prosentin opetusresurssin supistus syksystä 2014 alkaen. Talousarviovuonna ja tulevina vuosina toimintaa tehostetaan ja tarkennetaan tuottavuushankkeiden avulla. Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus käyttävät joustavasti ja tehokkaasti olemassa olevia tiloja. Tilojen yhteiskäytön uudet mahdollisuudet Svenska rum -tulosyksikössä selvitetään osana koko sivistystoimen tilankäytön kokonaisselvitystä. Mattbergets daghemin uuden, korvaavan kiinteistön rakentaminen käynnistyy vuonna 2014. Boställsskolan ja daghemin uuden, korvaavan kiinteistön osalta tehtiin tarveselvitys syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehdään tarveselvitykset Kungsgårdsskolan ja daghemin sekä Smedsby daghemin ja skolanin uusien, korvaavien kiinteistöjen osalta. Kungsgårdin tarveselvityksessä huomioidaan myös Bastvikens daghem, jonka tarveselvitys on hyväksytty jo aikaisemmin. Karamalmens skola ja daghemin tarveselvityksessä huomioidaan samalla kiinteistöllä toimivan taiteen perusopetuksen oppilaitoksen tilanne. Vuoden 2014 aikana selvitetään Mattlidens skolcentrumin kehittämistarpeet. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 732 4 141 4 141 4 224 4 308 Toimintamenot 54 861 60 903 60 579 61 869 63 012 Toimintakate -51 129-56 762-56 438-57 645-58 704 Suunnitelmapoistot 281 383 0 0 0 Tilikauden tulos -51 410-57 145-56 438-57 645-58 704 Menot euroa/asukas 214 234 229 230 231 Investoinnit 9532 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 606 250 225 160 345 Tulot 0 0 0 0 Netto 606 250 225 160 345
127 321 SVENSKA RUM -TULOSYKSIKKÖ Tulosyksikkö vastaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen (päivähoitopalvelut), esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista sekä näihin liittyvistä yleisistä suunnittelu- ja hallintopalveluista. Tulevaisuuden oppimisympäristön kehittäminen myös tieto- ja viestintäteknologia huomioiden on olennainen osa tulosyksikön toimintaedellytyksiä ja kehittämistoimintaa. Vuoden 2014 alusta tulosyksikkö tuottaa myös muita ruotsinkielisiä opetus- kulttuuri- ja nuorisopalveluja tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä sivistystoimen muiden tulosyksiköiden kanssa. Talous Määräraha sisältää kaikki peruskoulujen, lukioiden ja päivähoidon keskitetyt tietotekniikkakustannukset. 321 Svenska rum -tulosyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 47 23 23 23 23 Toimintamenot 2 649 3 931 4 092 4 291 4 418 Toimintakate -2 602-3 908-4 069-4 268-4 395 Menot euroa/asukas 10 15 15 16 16 322 PERUSKOULUT Palvelut Espoossa on yhdeksän ruotsinkielistä alakoulua, yläkoulu ja kaksi yhtenäiskoulua. Yhdessä yhtenäiskoulussa on 10-luokka ja toisessa joustavan perusopetuksen JOPO-luokka. Ruotsinkielistä pienryhmäopetusta järjestetään Finno skolassa, Lagstads skolan yläluokilla sekä Mattlidens skolassa. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan noin 110 oppilaalla. Resurssiopettajatoiminnan avulla halutaan taata opetuksen hyvä laatu käytettävissä olevin taloudellisin resurssein. Finnoon resurssikeskus jatkaa toimintaansa samalla resursoinnilla kuin edellisenä vuonna. Yksi oppilashuollon ja opinto-ohjauksen tehtävistä on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Muilta kunnilta hankittaviin ostopalveluihin varaudutaan. Espoo maksaa ensisijaisesti Helsingissä opiskelevista erityisoppilaistaan.
128 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Oppilaita yhteensä 2 633 2 675 2 785 2 860 2 900 Oppilaita/psykologi 711 535 557 572 580 Oppilaita/kuraattori 731 892 928 953 967 Erityisopetuspäätöksellä olevien oppilaiden osuus, % 5,8 5,8 5,8 5,8 5,8 Yleisopetuksen tunteja/oppilas 1,91 1,91 1,88 1,83 1,83 Menot yhteensä euroa/oppilas 10 148 10 703 10 099 10 076 10 105 Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/oppilas 5 838 5 908 5 809 5 635 5 635 Talous Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun, kiinteistöjen, koulukuljetusten ja muun toiminnan (sis. iltapäivätoiminnan avustukset) kustannukset. 322 Peruskoulut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 409 372 372 442 462 Toimintamenot 26 676 29 827 29 291 30 072 30 545 Toimintakate -26 268-29 455-28 919-29 630-30 083 Suunnitelmapoistot 267 309 0 0 0 Tilikauden tulos -26 535-29 764-28 919-29 630-30 083 Menot euroa/asukas 104 115 111 112 112 323 LUKIOT Palvelut Mattlidens gymnasium on Espoon ainoa ruotsinkielinen lukio. Koulu on yleislukio, jolla on International Baccalaureate (IB) -linja. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan noin viidellä oppilaalla. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Opiskelijoita yhteensä 526 539 544 544 544 Opiskelijoita/kuraattori 526 539 544 544 544 Opetustunteja/opiskelija 1,39 1,39 1,37 1,33 1,33 Menot euroa/opiskelija 7 711 7 680 7 195 7 140 7 201 Hallinto, opetus, oppilashuolto euroa/opiskelija 5 162 4 993 4 895 4 728 4 728
129 Talous Määräraha sisältää hallinnon, opetuksen, oppilashuollon, kouluruokailun ja kiinteistöjen kustannukset. 323 Lukiot TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 36 35 35 48 48 Toimintamenot 3 893 4 140 3 914 3 884 3 917 Toimintakate -3 857-4 105-3 879-3 836-3 869 Menot euroa/asukas 15 16 15 14 14 324 RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS Palvelut Päivähoitopaikkoja järjestetään noin 1 600 lapselle. Päivähoitopaikoista 83 prosenttia on kunnan ja 17 prosenttia yksityisenä tai ostopalveluna tuotettuja paikkoja. Lakisääteinen kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä Espoon kuntalisä maksetaan samoin perustein kuin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Päivähoidossa olevia lapsia 1 588 1 645 1 655 1 665 1 685 - kaupungin päiväkodit 1 261 1 303 1 313 1 323 1 343 - perhepäivähoito 54 60 60 60 60 - ostopalvelut 162 172 172 172 172 - yksityisen hoidon tuki 111 110 110 110 110 Lasten kotihoidontuki - tuen piirissä olevia lapsia 297 300 300 300 300 - Espoo-lisän saajia 165 165 165 165 165 Henkilöstö Ruotsinkielisen päivähoidon erityislastentarhanopettajat, lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ovat yhä kriittinen työvoimavajeryhmä. Talous Määräraha sisältää kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen, päivähoitopalvelujen oston sekä yksityisen hoidon ja kotihoidontuen kustannukset.
130 324 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 231 3 701 3 701 3 701 3 765 Toimintamenot 21 391 22 777 22 898 23 233 23 740 Toimintakate -18 160-19 076-19 197-19 532-19 975 Suunnitelmapoistot 14 74 0 0 0 Tilikauden tulos -18 174-19 149-19 197-19 532-19 975 Menot euroa/asukas 83 88 86 86 87 325 RUOTSINKIELINEN KULTTUURI JA NUORISO Palvelut Vuoden 2014 alusta ruotsinkieliset kulttuuri- ja nuorisopalvelut siirtyivät Svenska rum -tulosyksikköön. Ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja järjestetään Karatalossa, Pikku-Aurorassa, Vindängenissä sekä Espoon muissa kulttuuritaloissa. Palveluja tuotetaan eri ikäryhmille. Alueellista tasapuolisuutta kehitetään hakeutuvan toiminnan avulla järjestämällä tapahtumia kirjastoissa (MatkaMetka), hoivakodeissa (Kulttuuriketju), kouluissa (KULPS!) ja päiväkodeissa. Palveluja kehitetään yhteistyössä Espoossa ja pääkaupunkiseudulla toimivien ruotsinkielisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Vindängen on sukupolvia yhdistävä kohtaamispaikka, jossa kehitetään kulttuuriyhteistyötä talon eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Yhteistyötapahtumia ovat Kulturen vid ån, Pentalan saaristopäivät, Espoo-päivä, Svenska veckan ja Nordisk biblioteksvecka, MatkaMetka sekä Bravo-lastenteatterifestivaali. Muiden kaupungin toimijoiden kanssa kehitetään mm. koulujen kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!:ia. Kulttuurineuvolatoimintaa sekä hoivakotien ja palvelutalojen kulttuuritarjontaa viedään alueellisesti eri puolille kaupunkia. Yleisötavoite on 8 500 kävijää. Espoon nuorisopalveluilla on sopimuskumppanuus ruotsinkielisen nuorten työpaja Svepsin ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluja tarjoavan Ung Infon kanssa, joiden avulla täydennetään ruotsinkielisille nuorille suunnattuja palveluja. Nuorten työpaja Sveps tarjoaa nuorille vaihtoehtoisia, joustavia sekä yksilöllisiä kehitysmahdollisuuksia. Kohderyhmänä ovat työttömät ruotsinkieliset 16-28-vuotiaat nuoret. Ung Info tarjoaa nuorille henkilökohtaista neuvontaa sekä toimipisteessään että verkossa toimivassa kysy-vastaa -palvelussa. Lisäksi se järjestää teemapäiviä ja tapahtumia omassa toimipisteessään ja esimerkiksi espoolaisilla kouluilla.
131 Talous 325 Ruotsinkielinen kulttuuri ja nuoriso TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 10 10 10 10 10 Toimintamenot 252 229 384 389 392 Toimintakate -242-219 -374-379 -382 Menot euroa/asukas 1 1 1 1 1 35 KULTTUURILAUTAKUNTA 35 KULTTUURILAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 4 659 3 436 3 250 3 315 3 381 Toimintamenot 55 200 56 572 55 953 57 133 58 188 Toimintakate -50 541-53 136-52 703-53 818-54 807 Suunnitelmapoistot 536 533 960 945 1 076 Tilikauden tulos -51 077-53 669-53 663-54 763-55 883 Menot euroa/asukas 215 217 211 213 214 Investoinnit 9535 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 993 1 201 725 1 170 2 355 Tulot 60 0 0 0 0 Netto 933 1 201 725 1 170 2 355 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Palvelut Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on kehittää kaupungin kulttuuritarjontaa ja kulttuurista profiilia, ohjata ja järjestää tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palvelujen tuottamista sekä huolehtia palvelualueensa yhteistyön ja alueellisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tulosyksikkö jakautuu kaupunkikulttuuriin ja alueellisiin palveluihin. Nettobudjetoidun kaupunkikulttuurin tavoitteista vastaa viisi palvelualuetta (Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta). Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet painottuvat myös yli 20:n kulttuuripalveluja tuottavan yhteisön toiminnassa.
132 Palvelut suunnataan espoolaisille tulosyksikön yhteisten tavoitteiden mukaisesti, mutta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Viestinnällisenä tavoitteena on kohdeyleisöjen tavoittamisen lisäksi tehdä Espoota tunnetuksi kansainvälisen tason kulttuurikaupunkina. Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on koordinoida ja tuottaa kaupunkikulttuuriin liittyviä profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. Kulttuurin tulosyksikkö vastaa osaltaan siitä, että Espoon kaupungin strategisten T3 (Tiede - Taide - Talous) -kilpailukykytavoitteiden mukaiset investointihankkeet (teatteritalo, Ahertajankulma/designtalo sekä Espoon kulttuurikeskuksen harjoitussali ja laajennus) ovat päätöksenteon ja suunnittelun osalta hankkeina edenneet. Kaupunginkirjasto, työväenopisto ja kulttuuripalvelut vastaavat alueellisesti organisoituneesta sivistystyön palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa kuntalaista lähellä olevia kulttuurielämyksiä, tiedonhankintaa sekä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, matalan kynnyksen harrastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun asiakasraatien, sosiaalisen median ja palvelumuotoilun keinoin. Erilaisten asiakkaiden tarpeita pyritään tunnistamaan ja vastaamaan niihin palvelutuotannossa. Tulosyksikkö vastaa siitä, että omistajaohjaus toimii kaupungin ja avustusta saavien yhteisöjen välillä. Kaupungin strategiaan keskeisesti liittyvät tavoitteet kirjataan tarvittaessa yhteisöjen ja kaupungin välisiin sopimuksiin. Toiminta-avustuksia myönnetään ammattimaisesti johdetuille yhteisöille sekä kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille. Kohdeavustuksiin kuuluvat kulttuuritapahtumat ja produktiot, ammattitaiteilijoiden taiteilija-apurahat sekä avustukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin korjauskohteisiin. Lisäksi yksikössä valmistellaan Espoon kulttuuripalkinto. Toiminnan kehittäminen Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Espoon kulttuurivisio näkee kulttuurin sekä välineellisenä että itsearvoisena toimintana, jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Asiakkaiden tarpeista ja Espoo-tarinasta noussut strateginen tavoite on lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen osallistavan ja voimaannuttavan taidekasvatuksen ja kulttuuritoiminnan avulla. Yhteistyötä liikunta- ja nuorisotoimen kanssa tiivistetään esimerkiksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi. Myös kansainväliset ja monikulttuuriset lapset, nuoret ja perheet huomioidaan palveluissa. Näitä keskeisiä tehtäviä hoidetaan yhdessä kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja kaikilla suuralueilla. Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden kannalta on merkittävää, että kirjasto ja kulttuuripalvelut ovat mukana myös Opinmäen kampuksessa. Opinmäkeen rakennetaan tiloja kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisotoimelle ja kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin työstäminen asiakkaiden näkökulmasta on yksi keskeisistä tehtävistä. Myös Espoonlahden alueellisten kulttuuri- ja kirjastotilojen suunnittelu on ajankohtaista. Toimintaympäristön nopean muuttumisen ja toiminnan kehittämistarpeiden takia esitys kirjastoverkkokokonaisuudesta on tuotava luottamushenkilöiden käsittelyyn mahdollisimman pian.
133 Kaupungin ja avustettavien yhteisöjen roolijakoa selkiytetään. Yhteisöt toimivat sääntöjensä puitteissa itsenäisesti ja kulttuurilautakunta voi avustuksilla tukea yhteisöjen toimintaa silloin, kun ne toteuttavat kulttuurilautakunnan toiminnalle asettamia tavoitteita. Toiminta-avustusta ei voida myöntää kahdelle hakijalle samaan tarkoitukseen, tiloihin ja toimintaan, jos näiden välinen tehtävänjako ei ole selkeä palvelujen tarjonnan suhteen. Vuonna 2014 kehitetään avustushakemusten siirtämistä sähköiseen avustustenhakujärjestelmään. Myös kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Henkilöstö Uuden tulosyksikön muodostaminen edellyttää monimuotoista työhyvinvointiin panostamista. Tulosyksikössä kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin, kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Osaamista kehitetään oman ammattialan jatkuviin muutostarpeisiin ja substanssikysymyksiin liittyen. Talous Talousarviovuonna ja tulevina vuosina toimintaa tehostetaan ja tarkennetaan tuottavuushankkeiden avulla. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuvat kaikkien palvelualueiden toiminnassa, mutta tavoitteiden painottuminen vaikuttaa toimintatapoihin siten, että osa palvelualueista on yhteisessä nettobudjetissa (kaupunkikulttuuri) ja osa palvelualueista on budjetoitu bruttoperiaatteella (alueellinen kulttuuri). Työväenopisto on oma nettobudjetoitu yksikkö, joka siirtynee 1.1.2015 aloittavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA pl. työväenopisto ja kaupunkikulttuuri TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 765 1 157 987 993 1 009 Toimintamenot 29 531 31 047 34 296 35 203 36 128 Toimintakate -28 766-29 890-33 309-34 210-35 119 Suunnitelmapoistot 296 242 374 320 491 Tilikauden tulos -29 062-30 132-33 683-34 530-35 610 Menot euroa/asukas 115 119 130 131 133 350 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Avustukset euroa/asukas 29,74 30,14 29,69 30,18 30,70
134 350 Kulttuurin tulosyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 22 20 Toimintamenot 9 597 9 756 12 854 13 370 13 827 Toimintakate -9 575-9 736-12 854-13 370-13 827 Menot euroa/asukas 37 37 49 50 51 352 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Espoo-tarinan mukaisesti kirjasto tarjoaa sekä paikallisesti että verkossa tasa-arvoisen tilan sivistykseen ja elämyksiin sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin elämäntapoihin ja -arvoihin. Kirjastoissa toimitaan asiakaslähtöisesti ja kaikenikäisiä espoolaisia sivistyspalvelujen kehittämiseen osallistaen. Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärien kasvu on jatkunut myös alkuvuonna 2013 (2,3 %). Voimakkainta kasvu on ollut Entressen ja Soukan kirjastoissa. Entressen kirjaston yhteyteen avattiin maaliskuun 2013 puolivälissä nuorten yhteisötila Jukeboksi, jossa oli pelkästään huhtikuun aikana 9 565 kävijää. Soukan kirjastossa entinen lehtien lukusalitila muutettiin nuorten kirjastotilaksi. Kirjasto Omenassa otettiin käyttöön entistä tilavampi nuorten tila, mikä on tuonut kirjastoon lisää nuoria. Kirjastojen laajojen aukioloaikojen turvaaminen varmistaa sen, että palveluihin sijoitetut resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Uusia tapoja lähikirjastojen aukiolojen laajentamiseksi tutkitaan ja kokeillaan vuoden 2014 aikana. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Lainauksia 4 191 270 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauksia/asukas 16,3 15,3 15,1 14,9 14,7 Käyntejä 2 990 677 2 710 000 2 730 000 2 760 000 2 770 000 Käyntejä/asukas 11,6 10,6 10,6 10,7 10,8 Menot euroa/lainaus 4,31 4,87 4,88 4,98 5,09 Kirjastohankinnat kpl 76 468 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha euroa/asukas 5,18 5,00 5,00 5,00 5,00 Toiminnan kehittäminen Kirjastoaineisto siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon. HelMet -kirjastot ovat ottaneet kokeilukäyttöön vuosien 2012 ja 2013 aikana useita eaineistopalveluja. Ekirjojen (Overdrive ja EBib) lisäksi kirjasto tarjoaa asiakkaille elehtiä (Zinio) ja eelokuvia (Indieflix) streamauspalveluna. Lisäksi on suunnitteilla lukulaitteilla tarjottavaa suomenkielistä sisältöä esimerkiksi lukupiireille yhdessä Readberry-palvelun kanssa. Erityisesti Zinion käytön kasvu tuo tarpeen kasvattaa tarjontaa. Espoon kaupunginkirjaston fyysisen materiaalin lainaus ei ole dramaattisesti laskenut, vaan eaineisto tuo uutta käyttöä, joka ei vähennä perinteisen aineiston käyttöä. Käyttötavat muuttuvat yhteiskunnan mukana tulevaisuudessa. Kirjaston rooliin kuuluu valmentaa kuntalaisia toimimaan yhteiskunnan jäseninä myös verkossa.
135 Matinkylän palvelutorin asiakasrajapinnan tietoteknisten ratkaisujen kokeilutoiminnan kautta etsitään toimivia palvelukonsepteja uudentyyppisiin toimialarajat ylittäviin asiakastiloihin. Kirjaston lisensoimien e-aineistojen käyttömahdollisuuksia parannetaan nostamalla wlanin toiminta peruspalvelun vaatimalle tasolle. Digitaalisella pajatoiminnalla nykyaikaistetaan kirjaston välineistöä sekä asiakkaiden omaehtoisen että ohjatun harrastetoiminnan käyttöön. Kaupungin resurssinvarausjärjestelmän ja pääkaupunkiseudun verkkomaksamisen sovelluksen käyttöönottoihin varaudutaan. Lisäksi kirjastoautolle toteutetaan tosiaikainen paikannus- ja reittitiedotuspalvelu. Kirjasto on mukana Opinmäen kampuksessa. Palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Henkilöstö Nuoret ovat löytäneet kirjastot ja oleskelevat kirjastoissa pitkiäkin aikoja päivittäin. Ammattitaitoisen henkilökunnan läsnäolo on välttämätöntä, kun paikalla on yhtä aikaa 50 100 eri kulttuureista lähtöisin olevaa nuorta. Kirjasto- ja nuorisopalvelut ovat yhdistäneet henkilöstövoimavaroja siten, että nuorisopalvelujen työntekijät työskentelevät kirjaston tiloissa Sellossa. Yhteistyön laajentamisesta muihin toimipisteisiin on käynnistetty neuvottelut syksyllä 2013. Kirjastopalvelut toteuttavat yhteiskuntavastuuta ottamalla kirjastoihin mahdollisimman paljon erilaisia harjoittelijoita, työllistettäviä ja kesätyöntekijöitä. Kirjastopalveluissa on jatkuvasti maahanmuuttajarekrytoinnin kautta palkattuja työntekijöitä. Kirjasto tarjoaa kieliharjoittelijoille paikkoja suomen kielen kehittämiseen. Talous Suurpellon Opinmäki-hankkeen koulujen kirjasto tulee toimimaan myös alueen lähikirjastona. Kirjastolla ja nuorisopalveluilla on yhteinen tila. Yhteiskäytön pohjalta Opinmäki tarjoaa tiloja myös muuhun kulttuuri- ja harrastustoimintaan. 352 Kaupunginkirjasto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 701 1 100 950 956 972 Toimintamenot 18 073 19 478 19 516 19 907 20 375 Toimintakate -17 372-18 378-18 566-18 951-19 403 Suunnitelmapoistot 264 227 311 250 446 Tilikauden tulos -17 636-18 605-18 877-19 201-19 848 Menot euroa/asukas 70 75 74 74 75
136 353 KULTTUURIPALVELUT Palvelut Alueellisten kulttuuripalvelujen toiminnan lähtökohtana ovat Espoo-tarinan linjaukset viidestä elinvoimaisesta ja omaleimaisesta aluekeskuksesta. Kulttuuripalvelujen alueellista toimintaa kehitetään osana sivistystoimen organisaatiomuutosta yhteistyötä painottaen. Yhteistyötä ja verkostoitumista lisätään sivistystoimen toimijoiden kesken ja myös muiden toimialojen välillä. Suurin muutos tulee olemaan ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan siirtyminen Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen, mutta verkostomainen työskentely ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan kanssa jatkuu. Alueellisten kulttuuripalvelujen tukikohtia ovat Lasten taidetalo Pikku-Aurora, Karatalo ja Kannusali, jotka ovat toimineet pitkään alueidensa monitoimitaloina. Jotta palvelut kaikilla suuralueilla toteutuvat, niitä järjestetään myös muiden alueellisten toimijoiden tiloissa. Palveluja tuotetaan eri ikäryhmille ja alueellista tasapuolisuutta kehitetään hakeutuvan toiminnan avulla. Myös maahanmuuttajat huomioidaan toiminnassa. Kulttuuritapahtumia voidaan järjestää asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa, vanhusten hoivalaitoksissa, kouluissa ja kirjastoissa yhteistyössä myös kaupunkikonsernin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Alueelliset kulttuuripalvelut vastaa toimiala- ja kuntarajat ylittävistä kehittämis- ja yhteistyöhankkeista, jotka liittyvät lähikulttuuriin, osallistamiseen ja tasa-arvoiseen kulttuuritarjontaan. Yksikkö koordinoi syyslukukaudesta 2008 toiminutta Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!:ia, joka on suunnitelmallinen ja opetussuunnitelmaan sidottu kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen toimintamalli peruskouluille. KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jonka yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset kulttuurin ja liikunnan toimijat. Toimintamallin laajentamista varhaiskasvatuksen piiriin suunnitellaan. Ruotsinkielinen KULPS! -osuus siirtyy Svenska rum -lautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Ikäihmisten kulttuuritarjontaa varten on luotu toimintamallit ja yhteistyötä lisätään Elinvoimaa ikääntyville -ohjelman ja liikuntapalvelujen kanssa. Kulttuuriketjun avulla viedään kulttuuria vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille ja kehitysvammaisille, jotka muuten jäisivät palvelujen ulkopuolelle. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kävijöitä yhteensä 78 700 79 400 67 000 68 000 68 500 Toiminnan kehittäminen Taidetalo Pikku-Auroraa kehitetään kansainväliseksi lastenkulttuurikeskukseksi. Ns. Tilanhoitajan talon kunnostustyöt valmistuvat syksyllä 2013. Meijerirakennus on kaupungin investointiohjelmassa ja kunnostetaan tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. Alueelliset kulttuuripalvelut koordinoi edelleen vuonna 2010 kokeiluna aloitetun Kulttuurineuvolahankkeen jatkoa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolaa kehitetään yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden ja taideoppilaitosten kanssa. Kulttuuripakkaus-pilottitoimintaa laajennetaan, koska kulttuurineuvolatoiminta on osa vanhemmuuden tukemisen ohjelmaa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelman periaatteet ovat keskiössä myös valtakunnallisessa ESRrahoitetussa Kolmiohankkeessa, jonka päämäärä on taiteen ja taidelähtöisten menetelmien käytön edistäminen hyvinvointipalveluissa.
137 Karataloa kehitetään monipuolisena alueellisena kulttuurikeskuksena, jonka tarjonnassa on kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta, työväenopiston opetusta ja toimintamahdollisuuksia kulttuuritoimijoille ja kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden talon toimijoiden kanssa, erityisesti nuorisopalvelujen kanssa. Kannusalin toimintaa monipuolistetaan elokuvatoiminnan osalta. Henkilöstö Kulttuuripalveluissa työskentelee 11 vakinaista henkilöä, kaksi määräaikaista tuottajaa, oppisopimuskoulutettava ja työllistettävä henkilö. Lisäksi lyhytaikaisiin tehtäviin palkataan henkilöstöä Seuren kautta. Sisällöntuottajiksi hankitaan taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia projektikohtaisesti. Talous Vastattaessa alueellisista kulttuuripalveluista on tilaisuuksien ja tapahtuminen pääsymaksut pidettävä kohtuullisina erityisesti lasten ja perheiden tapahtumissa. Toiminnan vaikuttavuus edellyttää monipuolista yhteistyöverkostoa, jolloin myönnetyillä taloudellisilla resursseilla saadaan yhteistyökumppaneiden kanssa aikaan mahdollisimman monipuolisia lähikulttuuripalveluja. 353 Kulttuuripalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 42 37 37 37 37 Toimintamenot 1 861 1 814 1 926 1 926 1 926 Toimintakate -1 819-1 777-1 889-1 889-1 889 Suunnitelmapoistot 33 14 63 70 45 Tilikauden tulos -1 852-1 791-1 952-1 959-1 934 Menot euroa/asukas 7 7 7 7 7 356 TYÖVÄENOPISTO Tulevina vuosina Espoon väestönkasvu sekä vieraskielisen työvoiman määrän kasvaminen kaupungissa ovat alueen toimintaympäristömuutokseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä. Tämä muuttaa palvelujen tarvetta julkisista palveluista yksityisten ja virtuaalipalvelujen suuntaan. Työ julkisella sektorilla muuttuu sisällöllisesti monimuotoiseksi. Samaan aikaan monet hallinnolliset muutokset vaikuttavat Espoon asemaan kuntarakennekentässä. Tulevaisuudessa julkisten palvelujen suurin haaste on tarjota riittävästi palveluja kaupungin eri asuinalueilla. Espoolaisten aikuisten elämänpituisista opintomahdollisuuksista vastaa työväenopisto. Espoon työväenopisto on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sen ydintehtävänä on kehittää yhteistyössä aikuisten kanssa uusia mahdollisuuksia itsensä elinikäiseen kehittämiseen ja oppimiseen. Opetusta annetaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä toimintaympäristön kansainvälistymisen myötä myös englannin kielellä. Espoon työväenopiston visio on olla Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä.
138 Vuoden 2014 aikana valmistellaan Espoon työväenopiston mahdollinen liittyminen osaksi alueellista aikuiskoulutuksen palvelukeskusta osana koulutuskuntayhtymä Omniaa. Samalla valmistellaan opiston ruotsinkielisen opetuksen siirtyminen Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen. Palvelut Työväenopisto osallistuu alueelliseen aikuispedagogiseen strategiayhteistyöhön. Tuloksena syntyy alueen aikuiskouluttajien yhteinen asiakirja, jossa on otettu huomioon aikuispedagogiikan haasteet sekä alueellisesti ja kansallisesti että globaalisti. Asiakirja toimii vapaan sivistystyön opetuksen ja sen kehittämisen pohjana. Opetuksen ydinprosessin keskeisenä tuloksena syntyy vapaan sivistystyön monikulttuurisuusstrategia osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista yhteistyössä aikuislukion ja Omnian aikuisopiston kanssa. Työväenopisto osallistuu maahanmuuttajakoulutuksen organisoitumisselvitystyöhön kaupungissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on käytössä kielitaidon tasotestaukset. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen tehostamiseksi toiminnan tuloksena syntyy vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen opinto-ohjaussuunnitelma. Opiston maahanmuuttajakoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden jatko-opintojen ja -työllistymisen tilannetta selvitetään tutkimushankkeella. Vuoden 2014 aikana maahanmuuttajaopetuksen kehittämisen tuloksena syntyy toimintamalli kotona lastaan hoitavien maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukselle yhdessä työväenopiston ja Espoon varhaiskasvatuksen kanssa. Työväenopisto vastaa tässä toimintamallissa opetuksesta ja varhaiskasvatus lastenhoidon järjestämisestä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen valmistelutyön tulos on vapaan sivistystyön ruotsinkielinen opetusja kehittämisasiakirja alueen ruotsinkielisen väestön tarpeiden pohjalta. Työväenopisto osallistuu ruotsin kielellä annettavan vapaan sivistystyön kehittämistyöhön. Kehittämistyön pohjana ovat pohjoismainen yhteistyö, kestävä kehitys, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisy. Espoolaisille aikuisille on vapaan sivistystyön kurssitarjotin, jonka suunnittelu perustuu vahvaan ainealueen substanssinhallintaan ja laadukkaaseen aikuispedagogiseen osaamiseen. Opetusta suunnitellaan sekä kohderyhmälähtöisesti että tarvelähtöisesti. Nuoret, lapsiperheet ja seniorit kohtaavat ikäisiään tai vertaisiaan saman mielenkiinnon kohteen ympärillä, omilla kohdennetuilla kursseillaan. Toisaalta eriikäiset ja eritasoiset oppijat voivat kohdata toisensa vapaasti kaikille tarkoitetuilla kursseilla, mikä tekee mahdolliseksi vertaisoppimisen ja tarjoaa tilaisuuden pidemmälle edenneille kurssilaisille jakaa omaa osaamistaan uusille oppijoille. Aikuisoppijat saavat opistosta opetusta, joka vahvistaa heidän edellytyksiään toimia aktiivisena kansalaisena muuttuvassa ja moniarvoisessa Euroopassa. Eri-ikäiset nuoret ja aikuiset löytävät opistosta kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia edistävää opetusta. Vapaan sivistystyön hyvinvointitehtävän mukaisesti aikuiset oppijat tulevat hakemaan opistosta myös mahdollisuutta osallistua, oppia ja jakaa osaamistaan hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä, ilman suorituspakkoa ja ennalta määrättyä tavoitetasoa. Toisaalta osallistujat saavat sekä opettajalta että oppijaryhmältä tukea omien tavoitteidensa laadintaan ja niiden saavuttamiseen. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Opetustunteja 67 516 66 150 66 150 66 200 66 200 - perusopetus 62 880 64 100 64 100 64 100 64 100 - myyntipalvelu 4 636 2 050 2 050 2 100 2 100 Nettomenot euroa/opetustunti 83,81 93,76 94,57 95,54 95,81 Tulot euroa/opetustunti 35,28 23,58 23,58 23,93 24,41 Kursseilla kävijöitä 51 375 55 700 55 700 55 700 55 700 Nettomenot euroa/kursseilla kävijä 110,15 111,35 112,31 113,55 113,88
139 Toiminnan kehittäminen Taloussuunnitelmakauden keskeisenä tuloksena on aktiivinen yhteistyö Omnian aikuisopiston ja Espoon aikuislukion kanssa, joka synnyttää työväenopiston osalta vapaan sivistystyön pedagogisen strategian osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista. Tutkimusluonteisen ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyy kehittämisstrategia osana vapaan sivistystyön pedagogista kehittämistä. Kehittämistyön strategisia painotuksia suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä aikuiskoulutuksen palvelukeskus -hankkeen alaisessa valmistelutyöryhmässä. Aikuiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena Espoon työväenopisto on vision suuntaisesti Suomen johtava vapaan sivistystyön organisaatio. Tutkimukseen perustuva kehittämistoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa saa aikaan uusia aikuiskoulutusinnovaatioita. Tutkittu tieto yhdistyy opetuskäytäntöihin, jotta työväenopiston opetuspalvelut ovat ajantasaisia ja tulevaisuuteen suuntaavia. Vahvat yhteistyösuhteet rakentuvat sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten kanssa. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Osaavaohjelman kautta. Tämä saa aikaan opettajakunnan osaamisen kasvun aikuispedagogiikassa, talouden ja markkinoinnin hallinnassa sekä tieto- ja viestintäteknologisissa taidoissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin suomenkielisen työväenopiston, Vantaan aikuisopiston ja Kauniaisten kansalaisopiston kanssa. Hanke kestää vuoden loppuun saakka. Vuoden 2014 kehittämisen tulos on vapaan sivistystyön tutkimustietopankki. Se on nettipohjainen palvelu, jossa on kootusti vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tuore tutkimustieto. Pääkaupunkiseudun opistojen yhteinen ICT-kehittämistyö on tuottanut kansallisesti uniikin tietohallintajärjestelmän (Kursor), jonka avulla hallitaan asiakkuuksia, taloushallintoa ja pedagogista suunnittelua. Se edistää toiminnan tehokasta kokonaissuunnittelua ja vaikuttavuuden hallintaa sekä luo uuden tilastointijärjestelmän toiminnan seurantaan. Opiston kansainvälinen kumppanuusverkosto vahvistuu, kun syntyy yksi uusi oppimiskumppanuus, joka rahoitetaan Grundtvig-ohjelmalla. Vuoden aikana toimeenpannaan sidosryhmäanalyysi ja määritellään eri tahojen kanssa suunnitelman yhteydenpitotavat sekä aikataulut. Opiston markkinointistrategia on valmis ja ohjaa toimintoja vuoden 2015 alusta alkaen. Se määrittelee toimintaympäristöanalyysin, kilpailuedut, asiakassegmentoinnit, tutkimussuunnitelman, tuotteet ja palvelut, hinnoittelun sekä markkinoinnin. Palvelumuotoilun avulla uudistetaan opiston asiakaspalveluprosessi. Opiston laadunvarmistusjärjestelmä vakiinnutetaan ja sen kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä muutosvaiheen toimijoiden kanssa. Henkilöstö Työväenopiston henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Espoon kaupungin henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti. Opiston henkilöstöhallinnon toimintatavat ovat tehokkaita. Jokainen työntekijä käy kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Uusien työtekijöiden perehdytyksessä on käytössä mentorointimalli. Henkilöstöjohtamisen tulos on henkilöstösuunnitelma, jolla tuetaan työyhteisön sosiaalista toimivuutta muutosvaiheessa. Henkilöstön kehittämisen tukena on osaamiskartoitus, joka liittyy Osaava-ohjelman Opet Oppii -hankkeeseen. Muutosvaiheessa painottuvat läpinäkyvä ja aktiivinen henkilöstötiedotus, jossa apuna ovat viikkotiedote, sähköinen henkilöstölehti sekä henkilöstön säännölliset tapaamiset. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen muutoshankkeessa mukanaolevien työryhmien jäsenten työtä tuetaan muutosvalmennuksella.
140 Talous Työväenopisto on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on -6 256 000 euroa. 356 TYÖVÄENOPISTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 382 1 560 1 560 1 584 1 616 Toimintamenot 8 041 7 762 7 816 7 909 7 959 Toimintakate -5 659-6 202-6 256-6 325-6 343 Suunnitelmapoistot 44 57 72 58 28 Tilikauden tulos -5 703-6 259-6 328-6 383-6 371 Menot euroa/asukas 31 30 30 29 29 357 KAUPUNKIKULTTUURI Kaupunkikulttuuri on nettobudjetoitu ja sen sitova toimintakate on -13 137 000 euroa. 357 KAUPUNKIKULTTUURI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 512 719 703 738 756 Toimintamenot 17 628 17 763 13 840 14 020 14 100 Toimintakate -16 116-17 044-13 137-13 282-13 344 Suunnitelmapoistot 196 234 514 567 557 Tilikauden tulos -16 312-17 278-13 652-13 849-13 901 Menot euroa/asukas 69 68 52 52 52 Kaupunkikulttuurin toimintamenot yksiköittäin vuosina 2012-2016 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Näyttelykeskus WeeGee 5 353 5 434 1 875 1 875 1 875 Kulttuurikeskus 3 286 3 225 2 908 2 908 2 908 Sellosali 1 742 1 648 1 662 1 712 1 742 Kaupunginmuseo 3 705 3 793 3 704 3 754 3 784 Kaupunginorkesteri 3 542 3 663 3 690 3 770 3 790 Yhteensä 17 628 17 763 13 840 14 020 14 100
141 NÄYTTELYKESKUS WEEGEE Palvelut Näyttelykeskus WeeGee toimii viiden museon (EMMA, KAMU, Suomen Leikkimuseo Hevosenkenkä, Kellomuseo ja Helinä Rautavaaran museo) sekä museokaupan ja ravintolan muodostamana palvelukokonaisuutena. Alle 18-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat pääsevät maksutta WeeGeen museoihin. Näyttelykeskuksen ja sen museoiden toiminnan keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen näyttely-, palvelu- ja tapahtumatarjonnan tuottaminen sekä museoiden tunnettuuden ja asiakasvirtojen kasvattaminen. Näyttelykeskus WeeGee vastaa keskuksen yhteisten palvelujen tuottamisesta. Näitä ovat aula-, lipunmyynti- ja infopalvelut sekä talon yhteistapahtumien tuottaminen. Lisäksi Näyttelykeskus WeeGee tukee museoiden toimintaa koordinoimalla talon näyttely- ja tapahtumatarjontaa sekä toteuttamalla tapahtumamarkkinointia, ylläpitämällä WeeGeen yhteisiä www-sivuja sekä seuraamalla museoiden tunnettuuden kasvua erilaisten tutkimusten ja ovensuukyselyjen avulla. WeeGeen museoissa on perusnäyttelyjen lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Lisäksi kesä- ja elokuussa järjestetään kesäleirejä. Toimintavuoden aikana järjestetään useita teematapahtumia ja tavoitteena on yli 230 000 museo- ja tapahtumakävijää. Edellisten lisäksi Näyttelykeskus WeeGeen henkilökunta osallistuu toimialan yhteisten tapahtumien tuottamiseen. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Museo- ja tapahtumakävijöitä 282 901 230 000 230 000 231 000 232 000 Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät museokauppakonseptin kehittämiseen, tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen sekä asiakaspalvelun monipuolistamiseen. Vuonna 2016 WeeGee täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden ohjelmasuunnittelu käynnistetään ja yhteistyökumppaneita etsitään. WeeGee -organisaation roolia terävöitetään ja toiminnassa keskitytään perustehtävien ylläpitoon, joita ovat asiakaspalvelutehtävät, toimintaympäristön seuraaminen ja keskuksen hallinnointi sekä keskuksen tunnettuuden kasvattaminen tapahtumamarkkinoinnin keinoin. Tavoitteena on tunnettuuden ja asiakasmäärien lisääminen kansallisella tasolla. Museokaupan konseptiuudistus viedään käytännön toteutukseen yhteistyössä Koy WeeGeen kanssa. Henkilöstö Henkilökunnan määrän pysyessä ennallaan keskitytään työtehtävien tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Henkilöstön räätälöityä kouluttamista jatketaan. Kehityskeskusteluissa työntekijöiden koulutussuunnitelmat päivitetään ja osaamista kehitetään kunkin oman työalan tarpeen mukaan. Kouluttautumista hidastaa henkilöstön vähäinen määrä.
142 KULTTUURIKESKUS Palvelut Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö. Kulttuurikeskuksen ohjelmakokonaisuus rakentuu yhteistyökumppanien, tilavuokraajien ja oman tuotannon yhdistelmästä. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Café Mezzo sekä festivaaliorganisaatiot, kuten Aprill Jazz, Espoo Ciné, KuoroEspoo ja Espoon Kansainvälinen Pianoviikko. Ohjelmatarjonnassa huomioidaan kaupungin ja T3 -alueen kulttuuri-imagoon liittyvät tavoitteet ja uusien kohderyhmien tavoittaminen. Ohjelmistossa on korkeatasoisia klassisen ja kevyenmusiikin konsertteja, teatterivierailuja sekä tanssi- ja elokuvaesityksiä. Lisäksi kulttuurikeskuksessa järjestetään runsaasti yritysten ja yhteisöjen juhla- ja koulutustilaisuuksia. Kulttuurikeskus on myös yhteisöllinen tila, joka tarjoaa puitteita kuntalaisten arki- ja juhlatilanteiden tarpeisiin. Kulttuurikeskuksessa annetaan mm. taiteen perusopetusta, järjestetään näyttelytoimintaa sekä luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten taideopiskelulle, tiedonhaulle ja vapaa-ajan harrastuksille. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Käyntikertoja 650 000 650 000 650 000 670 000 670 000 Kävijöitä (tilaisuudet) 160 000 160 000 160 000 170 000 170 000 Salitunteja 3 600 3 900 3 900 4 000 4 400 Salien käyttöaste, % 61 65 65 65 65 Toiminnan kehittäminen T3 -alueen rakentumisen myötä Espoon kulttuurikeskukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia talon kehittämisestä kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi vapaa-ajan keskukseksi. Kulttuurikeskuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista uusien kumppanuuksien löytämiseen ja entisten yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja uudistamista. Espoolaisten odotukset Espoon kulttuurikeskuksen toiminnasta liittyvät monipuolisten ja tasokkaiden kulttuuripalvelujen saatavuuteen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Näkyvyyttä internetissä ja sosiaalisessa mediassa pyritään kehittämään vastaamaan nykyaikaisen tapahtuma- ja markkinointiviestinnän tarpeita. Henkilöstö Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Sähköinen asiointi ja viestintämaailma edellyttävät monenlaisten uusien työkalujen haltuunottoa. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja päivittää osaamistaan oman työalansa tarpeiden mukaan. Henkilöstöä kannustetaan oman alansa ammatillisten virtausten seuraamiseen niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla. Työtehtävien sisältöä käydään läpi kehityskeskusteluissa. Näin varmistetaan palvelujen ja tuotantotapojen laadukkuus ja sujuvuus myös muutosten keskellä. Henkilöstön turvallisuuskoulutuksia jatketaan.
143 Talous ja investoinnit Vuonna 2014 Espoon kulttuurikeskus täyttää 25 vuotta. Kiinteistön ikääntyminen asettaa yhä suurempia paineita talon peruskorjaukselle. Myös Espoon kulttuurikeskuksen tiloissa toimivien vakituisten käyttäjien lisätilatarpeiden ratkaiseminen tulee ajankohtaiseksi perusparannushankkeen valmistelun yhteydessä osana kulttuuriaukion ja sen lähialueen kehittämistä. Uudistamista tarvitsevat kulttuurikeskuksen koko infrastruktuuri, salitilojen tekniikka ja Tapiolasalin akustiikka. Talon turvallisuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat myös erilaiset it- ja sähköverkkoihin liittyvät uudistushankkeet, kuten sähköinen kulunvalvonta ja valvontakamerajärjestelmät. SELLOSALI Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritapahtumien estradina pääkaupunkiseudulla tarjoten eri väestöryhmille suunnattua monipuolista kulttuuritoimintaa. Keskeisimmät tavoitteet ovat monipuolisen ja korkeatasoisen tapahtumatarjonnan turvaaminen, riittävien talousresurssien ylläpitäminen sekä erityisesti lapsille ja perheille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittäminen. Sellosalin ohjelmisto muodostuu oman tuotannon tapahtumista, muiden tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä tuotetuista tapahtumista sekä ohjelmatoimistojen ja muiden tapahtumajärjestäjien ns. vuokratilaisuuksista. Sellosalin ohjelmistoon kuuluu monipuolisen konserttitarjonnan lisäksi musiikkiteatteria, musikaaleja, oopperaa, nukketeatteria, elokuvia, lastentapahtumia, levytyksiä sekä yritys- ja juhlatilaisuuksia. Yhteistuotantoja järjestetään mm. Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, Suomen Kansallisoopperan, Tapiola Sinfoniettan, Musiikkiopisto Juvenalian ja pääkaupunkiseudun nukketeattereiden kanssa. Sellosali on mukana kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! -hankkeessa tarjoamalla Espoon koulujen oppilaille kulttuuritarjontaa. Lasten ja nuorten tapahtumatarjontaan kuuluvat lisäksi lasten ja perheiden lauantait, päiväkoti- ja koululaisesitykset sekä erilaiset nuorisokonsertit. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kävijöitä (tilaisuudet) 35 004 42 000 40 000 40 000 40 000 Salitunteja 2 039 2 100 2 100 2 100 2 100 Salin käyttöaste, % 68 70 70 70 70 Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään pääkaupunkiseudun lisääntyneessä kilpailutilanteessa. Sellosalin tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti omaa elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pyrkimällä lisäämään omaa tunnettuutta, kehittämään laadukasta ja monipuolista ohjelmasisältöä sekä tavoittamaan uusia kohderyhmiä ja sitä kautta kasvattamaan kävijämääriä yleisötilaisuuksissa. Yleisötutkimusten ja asiakaspalautteiden analysointia tehdään säännöllisesti ja toimintaa verrataan muihin valtakunnan toimijoihin, mm. Helsingin kulttuuritaloihin, sekä osallistutaan kaupunkikulttuurin yhteisen viestinnän kehittämiseen.
144 Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään palvelukonseptia muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi suoritetaan myös teemahaastatteluja lastentapahtumien sekä rytmimusiikin ja klassisen musiikin konserttien yleisöille. Henkilöstö Sellosalissa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin, kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Osaamista kehitetään oman ammattialan jatkuviin muutostarpeisiin ja substanssikysymyksiin liittyen. Koko henkilöstö osallistuu vuosittain turvallisuus- ja ensiapukoulutuksiin sekä tarvittaessa muuhun ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen hyvään laatuun ja sen seurantaan kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti. Talous ja investoinnit Sellosali hyödyntää toiminnasta saatavia vuokra- ja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Sellosalin investoinnit keskittyvät pääasiassa näyttämötekniikan muuttuviin teknisiin tarpeisiin. Valo- ja äänikalustoa täydennetään siten, että Sellosali säilyttää myös tulevaisuudessa paikkansa korkeatasoisena musiikkitalona teknisen varustelunsa osalta. KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa viidessä toimintapisteessään (KAMU, talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Rulludd ja Pentalan saaristopäivät) kaupunkilaisille palveluja espoolaisen historian ja sen laajemman kontekstin ymmärtämiseksi. Missionsa mukaisesti museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään sekä rakentaa ja ylläpitää espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Museo- ja näyttelykävijöitä 70 610 71 000 71 500 71 500 72 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 1 200 1 200 1 250 1 250 1 300 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 20 513 16 000 25 000 25 000 25 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 242 800 244 600 246 400 248 200 250 000 Opastusten lukumäärä 1 452 450 2 200 2 100 2 300 Viranomaislausunnot 73 73 73 73 73 KAMUn (kaupunginmuseo) uusittu perusnäyttely avattiin 29.10.2013.
145 Toiminnan kehittäminen Näyttelykeskus WeeGeellä sijaitsevassa KAMU-päänäyttelytilassa syksyllä 2013 avattu pysyvä, entistä laajempi "Tuhat tarinaa Espoosta"-näyttely mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman pedagogisen ohjelmistotarjonnan, jossa huomioidaan entistä enemmän Espoo-tarinaan sisällytettyjä kehittämisohjelmia mm. nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja varttuneen väen suhteen. Omana produktiona toteutettavat vaihtuvat näyttelyt ovat keväällä avattava Espoon kadonneet kartanot -näyttely sekä syksyllä avattava näyttely terveyskylpylöiden kulttuurihistoriasta. Näyttelyn lähtökohtana on Espoon terveyslähde, mutta se laajenee tarkastelemaan kylpylöitä antiikista nykypäivään. Pentalan saaristomuseon valmistelua jatketaan siten, että korjausvuorossa on ns. Rosengårdin huvila. Yhteistyötä muiden museoiden ja toimijoiden kanssa kehitetään edelleen mm. valtakunnallisen TAKOtallennusprojektin yhteydessä sekä osallistumalla työskentelyyn useamman museon yhteisen kokoelmakeskuksen aikaansaamiseksi. Museon omaa roolia Espoon ja valtakunnallisen toiminnan osana selkeytetään laatimalla museolle tutkimuspolitiikka aiemmin julkaistun kokoelmapolitiikan jatkoksi. Henkilöstö Museon tehtävien muuttuessa ja monipuolistuessa lisääntyvää huomiota kiinnitetään henkilökunnan osaamisen pitämiseen ajan tasalla. KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taidekasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taideelämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja kapellimestareita sekä esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Vuoden aikana järjestetään vähintään 55-59 konserttia (48 Espoossa, 5 muualla Suomessa ja 2-6 ulkomailla). Lisäksi järjestetään 30-40 muuta esiintymistilaisuutta, joita ovat KULPS! -työpajat ja vanhainkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset.
146 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Varsinaisia konsertteja 65 60 56 48 48 - Espoossa 55 46 48 42 42 - muualla Suomessa 10 5 5 4 4 - ulkomailla 0 9 3 2 2 Muita tilaisuuksia 35 40 35 50 50 Levytyksiä 3 2 3 3 3 Kuulijoita yhteensä 37 775 45 000 45 000 45 000 45 000 - lapset ja nuoret 6 467 7 000 7 000 8 000 8 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 610 630 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 23 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 3 3 3 3 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 12,48 13,24 13,14 13,13 13,00 Toiminnan kehittäminen Kansainvälistymistä vahvistetaan soittamalla toukokuussa radioitava konsertti Radio Francessa Pariisissa. Lisäksi on suunnitteilla kiertue Japaniin. Orkesteri kutsuu yhä korkeatasoisempia vierailijoita samalla kun omien soittajien solistista ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Talous ja investoinnit Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisolautakunnat yhdistyivät 1.1.2013. Henkilöstö Tulosyksikössä laaditaan henkilöstön työhyvinvointiohjelma. Osaamisen kehittämistä jatketaan henkilöstön työnkierrolla sekä henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien avulla. Näin peruskorjauksen takia suljettavien liikuntapaikkojen henkilöstö voidaan siirtää mm. uusien valmistuvien tekojäiden kunnossapitotehtäviin. Tehtävät hoidetaan nykyisellä henkilökunnalla tehtäväkuvia tarkistamalla. Palvelupinnassa olevan henkilöstön määrä on tärkeä säilyttää vähintään nykytasolla. Talous ja investoinnit Suunnitelmakaudella on varauduttu Keski-Espoon urheilupuiston ja Tapion kentän huoltorakennusten, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan, Luukin leirikeskuksen uuden saunan, Kirkkojärven ja Opinmäen nuoriso- ja liikuntatilojen sekä uusien ja peruskorjattujen koulujen liikuntatilojen toimitilavuokriin ja siivouksiin. Kumppanuusmallilla toteutettavaa liikuntarakentamista tullaan jatkamaan suunnitelmakaudella. Tämä malli edellyttää, että kaupunki tukee urheiluseuroja vuokra-avustuksin.
147 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 793 3 827 3 827 3 904 3 982 Valmistus omaan käyttöön 14 0 Toimintamenot 37 970 41 208 42 892 43 791 44 600 Toimintakate -34 163-37 381-39 065-39 887-40 618 Suunnitelmapoistot 1 159 1 284 1 269 1 326 1 381 Tilikauden tulos -35 322-38 665-40 334-41 213-41 999 Menot euroa/asukas 148 158 162 163 164 Investoinnit TOT 2012 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 996 1 200 1 200 1 200 1 200 Tulot 0 0 Netto 996 1 200 1 200 1 200 1 200 9538 Koneet ja kalusto Menot 476 780 1 050 760 810 Tulot 0 0 0 0 Netto 476 780 1 050 760 810 380 LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Tehtäväalue sisältää lautakunnan, hallinnon ja kehittämisen sekä viestinnän ja markkinoinnin määrärahat. Vuosien 2014-2016 osalta määrärahat siirretään tehtäväalueelle käyttösuunnitelman yhteydessä. Tällä hetkellä luvut sisältävät vain sisäiset toimitilavuokrat ja siivouksen. 380 Liikunta- ja nuorisopalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 29 0 Toimintamenot 1 338 2 186 160 190 217 Toimintakate -1 310-2 186-160 -190-217 Menot euroa/asukas 5 8 1 1 1
148 362 LIIKUNTAPALVELUT Palvelut Liikuntapaikkoja on kiinni peruskorjausten takia. Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimalan rakentaminen alkaa. Laaksolahden jäähalli on käyttökiellossa ja peruskorjaus alkanee vuonna 2016. Kannusillanmäen väestönsuojan liikuntatilat ovat kuntalaisten käytössä syksyllä 2014. Keski-Espoon urheilupuiston ja tekojään huoltorakennuksen rakentaminen valmistunee loppuvuonna 2014. Tapiolan tekojää valmistui vuoden 2013 lopulla. Tulevana talvena oheispalveluna on lähinnä kahvio. Palvelukonseptia kehitetään seuraavalle kaudelle mm. luistinvuokrauksella ja erilaisella ohjelmapalvelulla. Karakallion pallokentän tekonurmi, Veräjävahdin koulun kentän tekonurmi Leppävaarassa sekä talviaikainen jalkapallohalli toteutetaan kumppanuusperiaatteella jalkapalloseurojen kanssa. Koulukenttien jäädytys, pallokenttien kunnossapito sekä hiihtolatujen teko toteutetaan vuoden 2013 tasoisena. Yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa uusitaan ja parannetaan kuntoratoja ja ulkoilureittejä ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Erityisesti parannetaan talviaikaisten kävelyreittien olosuhteita Keskuspuistossa. Uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2013 tasoisena. Liikuntapalveluja järjestetään edelleen yhteistyössä urheiluseurojen, yhdistysten ja liikunta-alan yritysten kanssa. Erityisesti kehitetään nuorten harrasteliikuntatoimintaa. Uimahallien valvonnan ja alakoulujen uinninopetuksen toteuttaa uimaseura. Paikalliset urheiluseurat vastaavat Espoonlahden urheiluhallin sekä Otaniemen ja Kauklahden kenttien valvonnasta. Saariston reittiliikenne toteutetaan vuoden 2013 tasolla. Kumppanuutta on toteutettu myös liikuntakohteiden rakentamisessa. Seurat ovat toteuttaneet uusia liikuntahalleja kaupungin myötävaikutuksella. Strategian mukaisesti liikuntapalvelut on edistänyt näiden uusien hallien syntymistä ja näin kaupunki on välttynyt uusilta investoinneilta. Liikuntatilojen vuokraavustus seuroille on tällä hetkellä noin 31 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Vuokraavustuksen lisääminen on välttämätöntä kumppanuusmallien turvaamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että avustus seuroille on 40 prosenttia toteutuneista vuokrakustannuksista. Koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään edelleen, käyttövuoroja keskitetään ja valvontaa jatketaan urheiluseurojen kanssa ns. omavalvontana. Koulujen kanssa on päästy sopimukseen ns. omaillan siirtämisestä liikuntapalvelujen päätettäväksi, jolloin tilojen käyttöä voidaan tehostaa. Terveyttä edistävää liikuntaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä kohdennetaan yhä selvemmin niihin ryhmiin, joiden liikkumistottumuksissa on eniten parantamisen varaa, jotka eivät ole liikkuneet aktiivisesti tai joilla liikunnan harrastamisesta on kulunut aikaa. Erityistä huomiota kiinnitetään sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten liikuntamahdollisuuksiin. Kohderyhmämarkkinointiin panostetaan suuntaamalla liikuntapalvelujen markkinointia tietyille ikäryhmille. Eri vuodenaikojen liikkumismahdollisuuksien tarjoamiseen ja liikuntapalvelujen saatavuuteen läpi vuoden kiinnitetään erityistä huomiota. Luontoliikunnan merkitystä korostetaan. Liikunnallista elämäntapaa tuetaan ja seurataan henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä lisätään kaikkia ikäryhmiä koskevia liikuntaneuvontaan tulotapoja. Lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan tietoa, tukea ja mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan.
149 Koulu- ja varhaiskasvatus ja -oppilaitosyhteistyötä lisätään. Erityislasten ja -nuorten liikuntaa lisätään järjestämällä kaikille sopivaa liikuntaa. Monikulttuurisen liikuntapolun myötä karsitaan kulttuuriset ja taloudelliset esteet osallistua kantaväestön liikuntatarjontaan. Ala- ja esikoululaisten uinninopetus toteutetaan kuljetuspalveluineen uimahalleissa. Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen vuoksi uinninopetuksen toteuttaminen nykyisellä tasolla on haasteellinen. Erityisryhmien huomioimista liikuntapalvelutarjonnassa vahvistetaan eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Ikääntyville tarjotaan laadukkaita, helposti saavutettavia ja edullisia liikuntapalveluja eri vuodenajat huomioiden. Ulkoliikuntaa lisätään kouluttamalla vertaisohjaajia. Senioriliikuntaa järjestetään myös yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa palvelutarjonnan kattamiseksi. Palvelutarjontaa lisätään vastaamaan 68 vuotta täyttäneiden määrän kasvua. Palvelujen vaikuttavuutta mitataan. Espoon kaupungin henkilöstölle tarjotaan kuntojumppatunteja ja maksutonta uintia uimahalleissa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kävijöitä - uimahallit* 1 043 798 960 000 900 000 980 000 1 150 000 - Keski-Espoon uimahalli 245 184 250 000 250 000 250 000 250 000 - urheiluhallit** 527 118 470 000 490 000 530 000 530 000 - jäähallit*** 587 355 500 000 500 000 500 000 540 000 Menot euroa/käynti - uimahallit**** 3,35 3,50 3,60 3,50 3,60 - Keski-Espoon uimahalli***** 6,15 6,20 6,25 6,30 6,35 Jäähallit - käyttötunteja 20 671 17 500 17 500 17 500 19 000 - menot euroa/käyttötunti**** 72,71 73,10 73,50 74,10 74,15 Järjestöille myönnettävät avustukset - euroa**** 2 345 767 2 640 000 2 640 000 2 640 000 2 640 000 - euroa/asukas**** 9,13 10,12 9,97 9,82 9,69 Ohjattu liikunta, menot euroa/käynti**** 5,42 5,40 5,45 5,50 5,55 * Leppävaaran uimahallin peruskorjaus vuosina 2013-2015 ** Kannusillanmäen liikuntahallin peruskorjaus kesä 2013 - talvi 2014 *** Laaksolahden jäähallin käyttökielto 1.12.2012 alkaen **** laskentamalli LiikuntaVertin mukaan ilman pääomakustannuksia ***** ilman pääomakustannuksia Toiminnan kehittäminen Liikunta- ja ulkoilupalveluja kehitetään espoolaisten kumppanien ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien toimijoiden kanssa järjestetään säännöllisiä tapaamisia avustusten ja liikuntapalvelujen sekä käyttövuorojen jaon kehittämiseksi. Omavalvontaa pyritään lisäämään edelleen. Uudet ja saneerattavat koulut tulee suunnitella ja rakentaa omavalvontamahdollisuudet huomioiden. Venesatamapalveluja kehitetään yhteistyössä venekerhojen ja veneilyalan yritysten kanssa.
150 Talous 362 Liikuntapalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 3 628 3 695 3 695 3 757 3 830 Valmistus omaan käyttöön 14 0 Toimintamenot 30 828 32 476 35 654 36 388 37 097 Toimintakate -27 186-28 781-31 959-32 631-33 267 Suunnitelmapoistot 1 139 1 248 1 241 1 290 1 340 Tilikauden tulos -28 326-30 029-33 200-33 921-34 607 Menot euroa/asukas 120 125 135 135 136 372 NUORISOPALVELUT Nuorisopalvelut huolehtii osaltaan nuorisolain mukaisesti kunnan tehtäviin kuuluvasta nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat mm. nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut sekä nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta sekä nuorten ympäristökasvatus. Tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista. Lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Näillä tavoitteilla ja menetelmillä nuorisopalvelut tukee lasten ja nuorten hyvinvointia heidän kasvuympäristössään ja kaupunkikeskuksissa. Lapset ja nuoret osallistuvat nuorisopalvelujen toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ruotsinkieliset nuorisopalvelut siirtyvät vuoden 2014 alusta Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen. Palvelut Nuorisopalveluilla on kaikkien lasten ja nuorten saatavilla olevaa ohjattua toimintaa 18 nuorisotilalla. Nuorisotilat ovat turvallisia, savuttomia ja päihteettömiä vapaa-ajanviettopaikkoja. Nuorisotilatoiminta kohdentuu ikäryhmittäin arki-iltapäiviin, iltoihin ja viikonloppuihin. Pääosin nuorisotilatoiminnan kohderyhmän muodostavat 9-17-vuotiaat. Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjotaan erilaisia matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi nuorisotiloilla mahdollistuu eri-ikäisten lasten ja nuorten omaehtoinen toiminta. Nuorisopalveluilla on kumppanuussopimus Espoon Tyttöjen Talon toiminnasta Kalliolan Nuoret ry:n kanssa. Tällä toiminnalla parannetaan palvelutarjontaa Espoossa. Nuorisopalvelujen ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan erityisesti ehkäisevän päihdetyön viikolla Selvästi Hot -materiaalin avulla. Nuorisopalvelujen kasvatuksellista sisältöä tukevat myös nuorisopalvelujen seksuaali-, ympäristö- ja kohdennetun työn mallit. Lastensuojelulain näkökulmasta nuorisopalvelujen erityisen tuen muoto on suunnitelmallinen kohdennettu yksilö- ja pienryhmätyö. Ryhmiin ohjataan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Lisäksi nuorisopalvelut ryhmäyttää, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, peruskoulun 7. luokkien oppilaat kaksivaiheisesti.
151 Nuorisopalvelut tarjoaa leiripaikan 400 peruskouluikäiselle lapselle ja nuorelle koulujen loma-aikoina. Lisäksi järjestetään kesäkursseja ja kesäpajatoimintaa 200:lle ja päiväleirejä 200 lapselle ja nuorelle. Nuorisopalvelut vastaa nuorten palveluoperaatioista uudenvuoden aattona, vappuaattona ja koulujen alkamisen ja päättymisen yhteydessä. Nuorten itsenäistymistä tukevia palveluja annetaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa, Nupolissa, Pulmakulmassa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Teemapajojen sisällöt vaihtelevat nuorten tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi itsenäinen asuminen ja oman talouden hallinta, kansainvälistyminen, opinnot ja työelämävalmiudet. Nuorten kesätyöllistymistä tuetaan 900 kesäsetelillä. Kesäseteliin ovat oikeutettuja vähintään 15 vuotta ja enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset. Verkossa tehtävää nuorisotyötä tehdään erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi nuorisopalvelut toimii Pelastakaa Lapset ry:n koordinoimassa Netari-verkkonuorisotalossa. Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toimintaa tuetaan avustuksilla, myöntämällä tiloja kerhoja leiritoimintaan sekä lainaamalla toimintavälineitä. Avustuksiin varataan 414 000 euroa. Kulttuurinen nuorisotyö mahdollistaa nuorille harrastustoimintaa ja esiintymistilaisuuksia. Tapahtumat ja muut toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimilla on kumppanuussopimus kulttuurisen nuorisotyön tapahtumista, joita järjestetään vuoden aikana yhteensä kolme. Nuorisopalvelut tukee ja tekee yhteistyötä nuorisovaltuuston kanssa mm. Itse Tehty -mallin rahoituksen myöntämisessä nuorten omaehtoiseen toimintaan. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Nuorisopalveluiden asiakaskäyntejä* 198 473 200 000 200 000 210 000 215 000 Nuorisotilatoiminnot* - toimintatunteja 18 272 15 900 15 900 16 300 16 600 - käyntikertoja 91 663 120 000 125 000 130 000 140 000 Pienryhmäohjaus* - toimintatunteja 3 795 3 700 3 700 4 000 4 100 - käyntikertoja 11 706 13 000 12 000 13 000 13 200 Lasten ja nuorten leiriläisvuorokausia* 2 220 2 500 2 300 2 300 2 300 Avustukset - euroa 409 680 414 000 414 000 414 000 414 000 - euroa/asukas 1,60 1,59 1,56 1,54 1,52 * Sökö ungdomslokal remontissa syyskaudella 2011-2012 Luukin leirikeskuksen saunan remontti syksy 2013 - kevät 2014 Kirkkojärven ja Opinmäen nuorisotilat valmistuvat syksyllä 2015 Matinkylän monitoimitalon peruskorjaus 2.5. 31.12.2012, vaikuttaa vuoden 2012 kävijämääriin Toiminnan kehittäminen Syksyllä 2013 alkaneita kouluyhteistyön kehittämishanketta ja Labra - digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan hanketta jatketaan. Molemmat hankkeet ovat saaneet valtionrahoitusta ja rahoituksen jatkuminen vaikuttaa osaltaan hankkeiden laajuuteen. Hankkeilla on yhteydet valtakunnalliseen kehittämiseen. Nuorisopalvelujen ympäristökasvatusmalli päivitetään siten, että lasten ja nuorten oma toiminta kestävän kehityksen edistäjänä korostuu.
152 Nuorisopalvelut päivittää liikunta- ja nuorisolautakunnan avustusohjetta, joka koskee tuen myöntämistä espoolaisille nuorisojärjestöille ja -yhdistyksille sekä nuorten toimintaryhmille. Nuorisopalvelut kehittää 18 vuotta täyttäneiden nuorten aikuisten palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistoiminnan tavoitteena on löytää yhteisiä hyvinvointia tukevia toimintamalleja. Nuorisopalvelujen kansainvälisyystyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toiminnoissa mm. nuorten osallisuutta Espoon pohjoismaisessa ystävyyskuntatoiminnassa. Talous 372 Nuorisopalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 136 132 132 147 152 Toimintamenot 5 803 6 546 7 078 7 213 7 286 Toimintakate -5 667-6 414-6 946-7 066-7 134 Suunnitelmapoistot 19 37 29 37 42 Tilikauden tulos -5 687-6 451-6 974-7 102-7 175 Menot euroa/asukas 23 25 27 27 27 39 MUU SIVISTYSTOIMI Muuhun sivistystoimeen sisältyvät toimialajohto, toimialan esikunta ja toimialan yhteiset menot. 39 MUU SIVISTYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 467 1 690 5 660 5 777 5 897 Valmistus omaan käyttöön 355 0 Toimintamenot 33 521 24 558 28 141 28 750 29 292 Toimintakate -31 698-22 868-22 481-22 973-23 395 Menot euroa/asukas 131 94 106 107 107 391 SIVISTYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunnan tehtävänä on vastata koko toimialan strategian valmistelusta, talouden ohjauksesta, tietohallinnosta, toimitiloista ja investoinneista. Lisäksi esikunta huolehtii lakimies- ja lautakuntien sihteeripalveluista. Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää toimialan viestintää, avustaa toimialan johtoa viestinnällisissä tehtävissä sekä toteuttaa toimialatasoisia viestintätehtäviä.
153 Esikunnan tehtävänä on ohjata ja tukea johtoa sekä tuottaa henkilöstötyön palveluja, hoitaa sivistystoimen lautakuntien talousasiat, taloussuunnitelmat, seuranta, raportit sekä talous- ja toimintatilasto. 391 Sivistystoimen esikunta TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 0 0 Toimintamenot 5 712 7 093 6 990 7 136 7 265 Toimintakate -5 712-7 093-6 990-7 136-7 265 Menot euroa/asukas 22 27 26 27 27 393 TOIMIALAJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Määräraha sisältää toimialajohdon kustannusten lisäksi toimialan yhteiset menot, mm. varauksen työkykyä ylläpitävään kuntoremonttitoimintaan. Talousarvio sisältää määrärahan myös koko toimialan Gramex-korvauksiin, Metropolia Oy:n avustuksiin ja Suomen Kansallisoopperan ja Helsingin seudun kesäyliopiston sekä Västra Nylands Folkhögskola -kuntayhtymän avustuksiin. Lisäksi määrärahaan sisältyy sivistystoimen maksuosuus VAMOS-toiminnasta. Toiminta on aloitettu syksyllä 2013. Perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän mukaiset kotikuntakorvaukset sisältyvät määrärahaan. Määräraha sisältää palveluliiketoimen sivistystoimelle tuottamien sisäisten palvelujen kustannukset vaihdepalvelujen ja yhteispalvelupisteiden osalta. 393 Toimialajohto ja toimialan yhteiset TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 467 1 690 5 660 5 777 5 897 Valmistus omaan käyttöön 355 0 Toimintamenot 27 808 17 465 21 151 21 614 22 027 Toimintakate -25 986-15 775-15 491-15 837-16 130 Menot euroa/asukas 108 67 80 80 81
154
155 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI PERUSKAUPUNKI TILAKESKUS-LIIKELAITOS SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ
156
157 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TARINA Varmistamme hyvän maankäytön ja asumisen Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja palveluille. Vastaamme toimitiloista, katuverkosta ja monipuolisista virkistysalueista. Kuluneella vuosikymmenellä olemme kaavoittaneet ja rakentaneet uusia asuinalueita ja aloittaneet suuria rakennushankkeita isojen väylähankkeiden lisäksi. Suurin talonrakennushankkeemme, Espoon sairaala, valmistuu vuonna 2016. Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina, jossa asuu yli 270 000 asukasta vuonna 2017. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain 2 500 uutta asuntoa. Edistämme monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tuemme erilaisten väestönryhmien asumista. Myötävaikutamme aluekeskusten ja olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen ympäristöä kunnioittaen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia Tapiolan ja Matinkylän alueella varmistamme edellytykset kulttuuri- ja kaupalliselle toiminnalle. Otaniemen ja Keilaniemen alueella vahvistetaan Aalto-yliopiston sekä alueen yritysten toimintaedellytyksiä. Espoon keskuksen, Espoonlahden ja Leppävaaran keskuksia uudistetaan ja laajennetaan palveluja kehittäen. Suurpellon, Finnoon, Keran, Niittykummun ja Länsimetron jatkeen alueet kehittyvät nykyistä kaupunkimaisemmiksi. Turvaamme viihtyisän asumisen, sujuvan asioinnin ja vapaa-ajan toiminnan. Tehostamme joukkoliikennettä Eheytämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin ja luomalla edellytykset Raide- Jokerille. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Varmistamme, että joukkoliikenteen palvelutaso on laadukasta ja kaupunkikeskusten välillä on toimivat julkisen liikenteen poikittaisyhteydet. Kehitämme joukkoliikennettä sekä katu- ja kevyenliikenteen verkostoa erityisesti Etelä-Espoossa ja junaradan yhteydessä. Tämä mahdollistaa asemien lähialueilla monipuolisten palvelujen ja asumisen kehittymisen sekä eri pysäköintiratkaisujen ja kevyenliikenteen lisäämisen. Joukkoliikenteen järjestelyjen vaikutus näkyy kaavoituksessa, rakentamisessa ja kaupungin palvelujen ja toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Uudistamme metroasemien ympäristöt. Esimerkiksi Matinkylässä avataan kuntalaisille uudenlainen palvelukokonaisuus metroaseman yhteyteen. Matinkylän koulu, uimahalli, palvelutalo ja uudet asunnot rakentuvat lähialueelle. Huolehdimme kaupunkiympäristöstä Säilytämme luontoarvot. Espoon monimuotoinen luonto on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Turvaamme monipuolisen lähiluonnon tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ja huolehdimme ekologisten yhteyksien toimivuudesta. Pidämme vesistöt hyvälaatuisina ja suojelemme vesiluonnon monimuotoisuutta.
158 Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Tarjoamme laadukkaat viranomaispalvelut. Varmistamme resurssit viihtyisien ja turvallisten asuinalueiden, liikenneyhteyksien, toimivien palvelujen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Koordinoimme kaupungin investointiohjelmaa ja tuotamme toimivat ja turvalliset toimitilat kaupungin käyttöön. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Yritystontteja kaavoittamalla vahvistamme Espoota yhtenä johtavana korkean teknologian yritysten sijoittumiskaupunkina. Asuntotuotantoa koskevien sitoumusten täyttämiseksi tehostamme maanhankintaa ja lisäämme kaavoitusta sekä rakentamista. Asuinlähiöitä kehitetään täydennyskaavoituksella ja peruskorjauksin. Tuotamme palvelut yhteistyöllä Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme ja toteutamme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Kaupungin kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella. Tuotamme palveluja yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa eri vuorovaikutusmenetelmiä käyttäen. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö, jossa luonto on lähellä. Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja vuosikohtaiset tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Mittari / arviointikriteeri Toimintakate Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Tuottavuuden kasvu
159 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserniosakkuusyhteisöjen ja sopimusyhtiöiden talouden ja toiminnan omistajaohjaus on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Espoon Asunnot Oy huolehtii omaisuuden arvon säilymisestä ja kehittymisestä rahoittamalla perusparannukset omalla tulorahoituksellaan ja lainanotolla. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 98 %, asukastyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla ja asukaspalvelua on kehitetty. Mittari / arviointikriteeri Tulosten saavuttaminen Tulosten saavuttaminen Länsimetro Oy:n metron rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Metron ja liityntäliikenteen käyttöönoton järjestelyt etenevät. Rakentamisen aikataulun ja budjetin toteutuminen Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen Toimitilojen käyttö tehostuu ja niiden käyttökustannukset pienenevät. Kaupungin omistamien kiinteistöjen korjausvelan kattaminen etenee suunnitelman mukaisesti. Toimialan matriisimaista toimintatapaa vahvistetaan johtamisessa ja ohjaamisessa. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on tiivistänyt yhteistyötä kaavoituksesta, maankäytöstä ja asumisesta vastaavien kaupunkien organisaatioiden kanssa. Tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % / vuosi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on tiivistänyt yhteistyötä kaupunkien organisaatioiden kanssa ja verkostojen laajennusja saneerausinvestoinnit on sovitettu yhteen kaupungin investointiohjelmien kanssa. Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Tilojen käyttökustannukset vähenevät. Siirrytään monituottajamalliin. Korjaukset tehdään tarvetta vastaavasti. Toimialan johtoryhmien, projektien ja ohjausryhmien sovittaminen matriisimaiseksi toimintatavaksi etenee. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Tuottavuus % / vuosi Toimenpiteet yhteistyön tiivistämiseksi ja investointiohjelmien yhteensopivuus Tuottavuus % / vuosi Tilojen käyttö- ja energiakustannukset Palvelujen osto monituottajamallilla Korjausvelan pieneneminen suunnitelmien mukaisesti Johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko ovat sujuvaa. Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi
160 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 päivää / henkilötyövuosi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Mittari / arviointikriteeri Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy hyvänä ja toimiva liityntäliikenne raideliikenteen yhteydessä on käytössä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kasvaa ja palvelutaso on vähintään edellisen vuoden tasolla. Liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelu ja rakentaminen etenee. Mittari / arviointikriteeri Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Pyöräilyn kulkumuotoosuus HSL:n palvelutason arviointimittarit Liityntäliikenteen järjestely. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuotettu vastuullisesti asiakkaille. Hakemukset käsitellään luvatussa ajassa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten viheralueisiin ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Käsittelyaika Laaja asuinkuntaindeksi, muut palvelujen laatumittarit Kustannustehokkuus Tilatehokkuus
161 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Uudistuotannosta on keskimäärin 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. 20 % osuus Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Edistetään vuokra-asuntojen sijoittumista tasaisemmin eri alueille Espoossa. Varmistetaan Länsimetron, kaupunkiradan ja T3 -alueen kehittämisen eteneminen. Valtuustokauden asuntotuotannon määrä Toteutuneet toimenpiteet Toteutuneet toimenpiteet
162 Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Rakennetaan hyvinvointia yhteistyössä kuntalaisten kanssa eri konseptimallien mukaisesti. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä, palvelutuotannossa ja kaavoituksessa. Metron asemaseutujen, Suurpellon, Espoon keskuksen, Finnoon ja Histan kehittäminen etenevät. Edistetään Palvelutori -konseptin toteutumista. Kehitetään yhteistyössä Elä ja asu -konseptia. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuustoimintasuunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua. Edistetään Espoon Luonnon monimuotoisuusohjelman toimenpiteiden toteutumista. Kaavoituksen ja investointien eteneminen Konseptin suunnittelun edistäminen CO2 -päästöjen kehittyminen energiakulutuksen määrä uusiutuvan energian osuus toimenpiteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen Toimialan valtuustokauden tavoitteet ja vuoden 2014 tulostavoitteet edellyttävät kuntalaispalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä. Kasvun haasteita hallitsemme kustannustehokkaasti oikealla henkilöstön resursoinnilla ja osaamisella sekä monituottajamallia hyödyntämällä. Toimialan tavoitteena on, että toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen ja tuottavuus on kasvanut tulosyksiköissä. Omistajaohjauksen kautta PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja sopimusyhteisöjen talous ja toiminta on tehokasta muodostaen toimivan kokonaisuuden. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja käyttökustannuksissa haetaan säästöjä. Toimialan matriisimaista johtamisen toimintatapaa vahvistetaan. Henkilöstön osalta tavoitteena on, että toimialan henkilöstö- ja osaamisrakenne tukevat palvelujen tehokasta tuottamista. Tavoitteena on, että henkilöstön työhyvinvointi pysyy vähintään vuoden 2013 tasolla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta henkilöstöstä pyritään lisäämään. Asukkaat ja palvelut Toimialan palvelut ja palvelutaso ovat hyvällä tasolla. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Toiminnan lähtökohtana on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä toimialan järjestämiin palveluihin ja asukkaiden tyytyväisyys on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan, sen suosio kasvaa ja palvelutaso säilytetään hyvänä ja metron liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelua jatketaan. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Toimitilat palvelujen tuottamiselle tuotetaan kustannustehokkaasti. Palveluja arvioidaan yhtenäisillä mittaustavoilla. Asuin- ja palvelualueita kehitetään yhteistyössä. Espoolaisten mahdollisuuksia osallistua palvelujen ja lähiympäristönsä kehittämiseen tuetaan.
163 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungin elinvoimaisuutta vahvistetaan eheyttämällä kaupunkirakennetta ja tehostamalla maankäytön sijoittumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien, Kaupunkiradan, Länsimetron sekä tulevan Länsiradan vaikutuspiiriin. Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola - Suurpelto -kokonaisuuden, Olari - Matinkylän, Finnoon, Niittykummun ja Länsimetro-jatkeen alueita kehitetään. Toimialalla luodaan edellytykset 2 500 asunnon vuosituotannolle ja tavoitteena on tarjota kilpailukykyisiä ja kiinnostavia yritysalueita ja tontteja. Kaupunkirakennetta vahvistetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja palveluverkon mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme ja toteutamme kaupungin ilmastotyötä. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Edistämme uusiutuvien energialähteiden ja rakennusmateriaalien käyttöä ja asumisen energiatehokkuutta. Toiminta Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Väestönkasvun edellytysten ja talouden turvaamiseksi alueella tarvitaan vuosittain 2 500 uutta asuntoa. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on sujuva joukkoliikenne, jota täydentää metroliikenteen käynnistyminen vuodesta 2016 lähtien. Kehitämme kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi metropolialueeksi yhteistyössä viranomaisten ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Luomme edellytykset yksityiselle asuin-, liike- ja toimitilarakentamiselle. Huolehdimme ympäristönsuojelusta ja kaupunkiympäristön laadusta. Olemme aktiivisesti mukana kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä ja koordinoimme kaupungin ilmastotyötä. Toiminnassa kehitämme palvelujen tuottamista yhdessä kaupunkilaisten, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on turvallinen, esteettömästi ja laadukkaasti rakennettu ja ylläpidetty kaupunkiympäristö. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä asiakaspalvelun laadun parantamista. Toimitilojen käyttöä tehostetaan ja niiden käyttökustannuksia pyritään vähentämään. Palvelujen ostoa kehitetään monituottajamallilla. Toimintaan vaikuttavat lakimuutokset Rakennepoliittisen ohjelman kautta selvitystyö kuntien velvoitteista ja tehtävistä on käynnissä. Ympäristöministeriö on tehnyt muutosehdotukset mm. maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristösuojelulaista. Valtioneuvosto teki 13. kesäkuuta 2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Laki energiatodistuksesta ja siihen liittyvät asetukset tulivat voimaan 1.6.2013. Suomessa valmistellaan parhaillaan vuonna 2012 hyväksytyn EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa vuoden 2014 kevääseen mennessä. Kuntaliitto tukee EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita.
164 Rakennusurakoita ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus tulee voimaan kesällä 2014. Taloussuunnitelmakauden riskit Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Kustannuksia nostaa yleinen kustannuskehitys sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee lähinnä toimialan ulkopuolista toimintaa. Toimintamenoihin vaikuttavat myös sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 17 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin toiminnan ja palvelujen järjestämisen turvaamiseksi. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (ml. Tilakeskus-liikelaitos) oli syyskuun 2013 lopussa 49,1 vuotta. Suurin ikäryhmä olivat 45 49-vuotiaat. Talous ja investoinnit Toimialan määrärahat ilman liikelaitoksia 4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 113 388 111 160 114 264 129 688 156 163 Valmistus omaan käyttöön 26 433 27 798 31 158 31 158 31 158 Toimintamenot 213 653 203 504 219 387 240 635 287 811 Toimintakate -73 831-64 546-73 965-79 788-100 489 Suunnitelmapoistot 46 614 46 753 50 836 55 223 60 020 Tilikauden tulos -120 446-111 299-124 801-135 011-160 510 Menot euroa/asukas 832 782 829 895 1 056 Investoinnit 954 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 133 226 300 240 240 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 133 226 300 240 240
165 Toimintamenot tulosyksiköittäin vuosina 2012-2016 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Tekninen ja ympäristötoimi 213 653 203 504 219 387 240 635 287 811 Tekninen lautakunta 112 406 98 674 112 986 128 386 132 186 Kaupunkisuunnittelultk 10 235 10 972 10 960 10 960 10 960 Ympäristölautakunta 2 247 2 682 2 708 2 708 2 708 Rakennuslautakunta 3 520 3 740 3 802 3 802 3 802 Joukkoliikenne 52 820 54 399 54 399 59 053 101 150 Pelastustoimi 16 618 17 017 17 352 17 352 17 352 Muut tekniset ja ymp.palv. 15 806 16 020 17 179 18 373 19 652 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen keskuksen muodostavat kolme palvelualuetta: katu- ja viherpalvelut, kaupunkimittaus- ja geotekniikka sekä hallinto. Palvelut Tekninen lautakunta turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön rakentamisesta, kunnossapidosta ja viihtyisyydestä sekä hoitaa maanmittausalan palvelutehtävät kaupungin alueella. Teknisellä keskuksella on laaja yhteistyö ympäristökuntien ja valtion kanssa erilaisissa liikenneverkon rakentamishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Toiminta yhteistyökumppanien kanssa perustuu keskinäisiin puite- ja vuosisopimuksiin. Toiminnan kehittäminen Katu- ja vihertoimen tuottavuusvaatimus suunnataan ostettavien palvelujen yksikköhintoihin. Kaupungin itse tuottamien palvelujen rinnalle on hankittu uusia tuottajia markkinoilta ja yksityisten palvelutuottajien käyttöä ylläpidossa lisätään. Tuottavuus ei kuitenkaan kasva siinä määrin, että sillä voitaisiin ylläpitää aiempaa laatutasoa. Laatutasoa joudutaankin tarkistamaan harkitusti alaspäin. Katu- ja viheromaisuuden hallintaa tehostetaan kehittämällä toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena on investointien taloudellisuuden ja palvelu sekä ylläpitotoiminnan tuottavuuden parantaminen. Henkilöstö Investointien määrän pysyminen korkealla tasolla vaikuttaa ohjelmointi-, suunnittelu-, rakennuttamis- ja ylläpito-organisaatioiden resurssitarpeeseen. Tekninen kehitys ja lainsäädännön muutokset edellyttävät henkilöstön osaamistason kehittämistä, mm. hankintaosaaminen korostuu. Ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä huolehditaan. Henkilöstömäärän arvioidaan maltillisesti kasvavan tilaajatoimintojen vahvistamisen ja korkean investointitason vuoksi.
166 Talous ja investoinnit Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia pois lukien 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut, joiden toimintakate on sitova. Vuoden 2014 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 17,6 milj. euroa ja toimintamenot 48 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön osuus on 3,5 milj. euroa. 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 65 853 51 768 55 044 70 444 74 244 Valmistus omaan käyttöön 26 278 27 688 31 048 31 048 31 048 Toimintamenot 112 406 98 674 112 986 128 386 132 186 Toimintakate -20 276-19 218-26 894-26 894-26 894 Suunnitelmapoistot 46 240 46 656 50 655 55 062 59 970 Tilikauden tulos -66 516-65 874-77 549-81 956-86 864 Menot euroa/asukas 438 379 427 478 485 Investoinnit 9541 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 133 226 254 240 240 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 133 226 254 240 240 411 HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2014 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut Hallinto ja asiakaspalvelut toimii teknisen keskuksen johdon apuna ja asiantuntijana. Tuotettavia palveluja ovat mm. lautakunnan tarvitsemat palvelut, johdon tuki, lakimies-, arkisto- ja viestintäpalvelut sekä teknisen keskuksen keskitetyt asiakaspalvelut. Viranomaistehtävät -yksikkö huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan toteutumista.
167 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Asiakaspalvelun käsittelemien palautteiden määrä - kirjalliset 9 607 10 000 10 000 10 000 10 000 - puhelut 25 256 30 000 30 000 30 000 30 000 Maksukehoituksia pysäköinninvalvonnas 30 819 40 000 45 000 45 000 45 000 Ajoneuvojen siirtopäätöksiä 779 600 600 600 600 Henkilöstö Hallinnon henkilöstömäärän muuttuviin tarpeisiin vastataan pääosin työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työkyvyn ylläpitoon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan osana toimintaa. Talous 411 Hallinto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 812 2 130 2 000 2 000 2 000 Toimintamenot 2 201 2 515 2 885 2 885 2 885 Toimintakate -389-385 -885-885 -885 Menot euroa/asukas 9 10 11 11 11 413 KATU- JA VIHERPALVELUT Katu- ja viherpalvelut vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidon järjestämisestä kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut Katu- ja viherpalvelut järjestää ja hallinnoi katu- ja viheralueita sekä vastaa niiden omistajaohjauksesta. Toiminta on jaettu neljään palveluyksikköön: ohjelmointi, suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Liikenneväylien ala milj. m² 8,90 9,20 9,40 9,70 9,70 Viherhoitoala milj. m² 9,63 10,10 10,40 10,70 10,70
168 Henkilöstö Henkilökunnan määrä pysyy lähes vuoden 2013 tasolla. Palveluksesta muualle siirtyvien ja eläkkeelle lähtevien virat/toimet tarkistetaan ja ajanmukaistetaan tarvittaessa. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talous ja investoinnit Investointitaso pysyy edelleen erittäin korkeana. Kohteita teetetään urakoitsijoilla sekä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksella. Suurimmat kohteet ovat Länsimetroon liittyvät rakenteet, Finnoo - Kaitaan, Tapiolan, Perkkaan ja Espoon keskuksen projektirakentaminen. Keskeisiä tavoitteita ovat mm. hankintamenettelyjen ja kustannushallinnan kehittäminen. Katu- ja viheromaisuuden hallintaa tehostetaan. Tavoitteena on investointien ja ylläpidon taloudellisuuden ja palvelutoiminnan tuottavuuden sekä kilpailukyvyn parantaminen mm. yhteistyössä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Katujen ja yleisten alueiden uudisrakennustoimenpiteiden ohjelmointi pyritään ulottamaan nykyistä talousarviokautta pidemmälle ajanjaksolle. 413 Katu- ja viherpalvelut (KVP) TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 19 501 21 958 13 684 13 684 13 684 Valmistus omaan käyttöön 2 597 2 997 2 797 2 797 2 797 Toimintamenot 39 483 39 198 38 000 38 000 38 000 Toimintakate -17 386-14 243-21 519-21 519-21 519 Suunnitelmapoistot 46 100 46 554 50 470 54 876 59 761 Tilikauden tulos -63 486-60 797-71 989-76 396-81 280 Menot euroa/asukas 154 151 144 141 139 415 ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla operaattoreille suoritetut kaivut ja putkitukset. Suurin ulkopuolisille tehtävien töiden tilaaja on HSY Vesi, joka tilaa tekniseltä keskukselta vesi- ja viemäriverkostonsa rakentamispalveluja noin 8-10 milj. eurolla vuosittain. Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova.
169 415 ULKOPUOLISET TYÖT TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 14 678 8 000 14 000 14 000 14 000 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintamenot 13 922 8 000 14 000 14 000 14 000 Toimintakate 756 0 0 0 0 Menot euroa/asukas 54 31 53 52 51 417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut vastaa mittaus- ja kartastotoimesta, kiinteistönmuodostustehtävistä sekä muista kaupunkimittaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä huolehtii maa- ja kallioperää koskevista tutkimustiedoista ja tietopalveluista. Palvelut Kaupunkimittausyksikkö vastaa maanmittausalan palvelutehtävistä kaupungin alueella sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohjakartan, opaskartan ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkayksikkö huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Espoon opaskartta julkaistaan uutena painettuna versiona. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Tonttijakoja 164 150 150 150 150 Lohkottuja tontteja 371 300 300 300 300 Lohkottuja yleisiä alueita 251 150 170 170 170 Mitattuja monikulmiopisteitä 968 350 350 350 350 Rakennusvalvontamittauksia 1 956 1 800 1 800 1 800 1 800 Uudiskartoituksia ha 1 350 1 500 1 500 1 500 1 500 Johtomittauksia 731 650 650 650 650 Johtojen näyttöjä 834 700 700 700 700 Johtojen sijaintiselvityksiä 4 834 4 500 4 500 4 500 4 500 Pohjatutkimusrekisterin havaintorivejä (1 000) 5 346 5 400 5 600 5 800 5 800
170 Toiminnan kehittäminen Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavat sähköiset palvelut sekä maaperä- ja rakennettavuuskartan automaattinen päivittäminen pohjatutkimusrekisterin maalajitulkinnan yhteydessä. Kiinteistö- ja rakennusrekisteritietojen päivityksessä siirrytään uusimuotoisen kiinteistötunnuksen ja valtakunnallisen pysyvän rakennustunnuksen käyttöön. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittaus- ja kairauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietopalvelujen osalta laajennetaan paikkatiedon sisältöä sekä ylläpidetään intranet- ja internetpaikkatietopalveluja. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja sekä tietoja maa- ja kallioperästä sekä pohjavedestä sähköisinä palveluina. Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus panna vireille kiinteistötoimituksia ja muita viranomaistoimenpiteitä sähköisen asioinnin avulla. Henkilöstö Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelujen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Työhyvinvointia edistetään kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti. Henkilöstön kouluttamiseen panostetaan muuttuvien työtehtävien ja menetelmien edellyttämällä tavalla. Erityisenä haasteena on eläköityminen, jonka yhteydessä on turvattava tietopääoman siirtyminen ja panostettava korvaavan ammattitaitoisen henkilöstön saamiseen. Talous ja investoinnit Investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. 417 Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 748 2 260 1 960 1 960 1 960 Valmistus omaan käyttöön 733 691 691 691 691 Toimintamenot 6 738 7 541 7 141 7 141 7 141 Toimintakate -3 258-4 590-4 490-4 490-4 490 Suunnitelmapoistot 140 102 185 186 209 Tilikauden tulos -3 397-4 692-4 676-4 676-4 699 Menot euroa/asukas 26 29 27 27 26
171 418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT Rakentamisen sisäisten palvelujen menot koostuvat Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden tilauksesta tehdyistä suunnittelu- ja rakentamistöistä sekä teknisen keskuksen Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta tilaamista rakentamistöistä. Taseyksiköiltä sekä peruskaupungin investoinneista saadaan näitä menoja vastaavat tulot. Rakentamisen sisäisten palvelujen toimintakate tilinpäätöksessä on nolla. Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. Talous 418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 27 114 17 420 23 400 38 800 42 600 Valmistus omaan käyttöön 22 948 24 000 27 560 27 560 27 560 Toimintamenot 50 062 41 420 50 960 66 360 70 160 Menot euroa/asukas 195 159 192 247 257 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämissuunnitelmia ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyössä (MAL-sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelut Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä k-m² 500 000 350 000 350 000 350 000 350 000
172 Henkilöstö Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Talous ja investoinnit 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 373 240 197 197 197 Toimintamenot 10 235 10 972 10 960 10 960 10 960 Toimintakate -9 862-10 732-10 763-10 763-10 763 Suunnitelmapoistot 23 0 0 0 0 Tilikauden tulos -9 884-10 732-10 763-10 763-10 763 Menot euroa/asukas 40 42 41 41 40 Investoinnit 9543 Koneet ja kalusto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 0 0 46 0 0 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 46 0 0 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan alaisen ympäristökeskuksen tehtävänä on hyvän elinympäristön ja luonnon turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa mm. valvomalla ympäristöä kuormittavaa toimintaa ja välittämällä ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa. Palvelut Ympäristölautakunta palvelee niin kuntalaisia kuin yrityksiäkin. Yritysten toiminnan valvonnassa varmistetaan lainsäädännön keinoin kuntalaisille hyvä elinympäristö mm. yhteistyössä PKS-kuntien kanssa. Villa Elfvikin luontotalo välittää ympäristö- ja luonnonsuojelutietoa yleisesti kävijöille ja täsmätietona kouluille ja päiväkodeille. Ympäristökeskus koordinoi ja kehittää kaupungin ekotukitoimintaa, mikä palvelee ilmastonmuutoksentorjunnan tavoitteita. Espoon Solvallassa aloitti vuonna 2013 toimintansa Metsähallituksen Haltia-luontokeskus, jonka toiminnassa Espoo on mukana yhtenä osakkaana. Haltia esittelee niin Suomen kansallispuistoverkostoa kuin PKS-seudun keskeisiä luontoarvoja.
173 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Valvottuja kohteita 841 750 750 750 750 Villa Elfvikin luontotalo - kävijöitä 30 308 30 000 30 000 30 000 30 000 - käyttökulut euroa/kävijä 15 13 13 13 13 - luontokoulun toimintapäiviä 105 116 116 116 116 Toiminnan kehittäminen Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevan tavoitteen perusteella. Henkilöstö Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista, joten koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. Talous Talousarvioneuvotteluissa lisättiin rahaa ilmastonmuutoksentorjuntaan ja vesiensuojeluun. 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 75 64 50 50 50 Toimintamenot 2 247 2 682 2 708 2 708 2 708 Toimintakate -2 172-2 618-2 658-2 658-2 658 Suunnitelmapoistot 8 0 0 0 0 Tilikauden tulos -2 180-2 618-2 658-2 658-2 658 Menot euroa/asukas 9 10 10 10 10 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvontakeskus toimii laissa tarkoitettuna rakennusvalvontaviranomaisena, osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna alueiden viihtyisyyttä ja hyvän kaupunkikuvan mukaisuutta valvovana viranomaisena sekä maa-aineslaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Palvelut Rakennusvalvontakeskus edistää toimivan, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomista antamalla rakentamista ja sen suunnittelua koskevia ohjeita sekä valvomalla rakentamista ja sen ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä.
174 Rakennusvalvontakeskus antaa muille toimialan keskuksille asiantuntija-apua osallistumalla asemakaavoituksen ja muiden kaupungin kannalta tärkeiden hankkeiden valmisteluun niiden kitkattoman etenemisen varmistamiseksi. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Myönnettyjä lupia - kpl 1 942 1 900 1 900 1 900 1 900-1 000 m3 2 090 2 000 2 000 2 000 2 000 Toiminnan kehittäminen Toiminnassa varaudutaan lisääntyvään vaativien lupahankkeiden määrään, rakennusten energiatehokkuuden ja rakennustuotedirektiivin seurantaan, ympäristön valvonnan tehostamiseen sekä asiakaspalvelun ja ulkoisen tiedottamisen parantamiseen. Rakennustyömaitten turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelujen saatavuuden parantamista jatketaan alueellisella toimintamallilla. Tavoitteena on työkuorman tasoittaminen ja hakijoille luvatuissa lupakäsittelyajoissa pysyminen. Sähköistä lupa-asiointia edistetään opastamalla lupahakijoita järjestelmän käytössä ja kehittämällä järjestelmää yhdessä toimittajan kanssa. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä on käytössä kaupunkikuva- ja teknisessä yksikössä. Rakennuslautakunnan sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisen valmistelu on käynnissä ja tavoitteena on, että toimintatapa otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. PKS-yhteistyötä jatketaan ohjeiden ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja asiakaspalvelun ja toiminnan tasoa vertaillaan yhtenäisellä sähköisellä asiakaskyselyllä. Henkilöstö Strategian mukaan tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Rekrytoinnilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden palvelujen, rakentamisen uusien määräysten ja erityiskohteiden vaatima henkilöstö. Talous 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 5 010 4 193 3 802 3 802 3 802 Toimintamenot 3 520 3 740 3 802 3 802 3 802 Toimintakate 1 489 453 0 0 0 Suunnitelmapoistot 246 0 Tilikauden tulos 1 244 453 0 0 0 Menot euroa/asukas 14 14 14 14 14
175 46 JOUKKOLIIKENNE Määrärahalla rahoitetaan Espoon asukkaiden käyttämistä joukkoliikenteen palveluista ja niiden tuottamisesta Espoolle koituvat nettomenot. Espoo tilaa joukkoliikenteen järjestämisen ja suunnittelun ostopalveluna Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä (HSL), jonka toimialue kattaa Espoon, Vantaan, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Sipoon ja Kirkkonummen alueella liikennöitävän seudullisen ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen. Määrärahaan sisältyy joukkoliikenteen kuntaosuus eli Espoon osuus HSL:lle koituvista joukkoliikenteen operointi-, yleis- ja infrakustannuksista. Näiden lisäksi määrärahalla rahoitetaan Espoon kaupungille joukkoliikenteen koordinoinnista, viranomaistehtävistä ja matkustajia palvelevien toimintojen mm. Kampin terminaalin ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Palvelut Vuonna 2014 seutuliikenteen palvelutarjonta ja reitistö säilyvät vuoden 2013 kaltaisina. Katuverkon muutostöistä johtuen kaikki Tapiolan bussilinjat ajavat vuoden 2013 tapaan poikkeusreiteillä. Tulevien metroasemien rakentaminen saattaa muuallakin aiheuttaa viivästystä matka-aikoihin. Sen seurauksena monet Etelä-Espoon bussit ovat aikaisempaa kuormittuneempia. HSL:n taloussuunnitelman mukaan seutulippujen hintoja korotetaan 1.1.2014 alkaen keskimäärin 3,0 prosentilla. Vastaavasti Espoon sisäisten lippujen hintoja korotetaan keskimäärin 2,8 prosentilla vuoden 2013 tasosta. Talousarviossa oletetaan, että Länsimetro ja sen liityntälinjasto otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Sen seurauksena liikennöinti Länsiväylän seutulinjoilla lakkaa. Vuonna 2016 Espoon suunnan seutulinjojen suorite tulee merkittävästi pienenemään ja sisäisten linjojen liikennöintiosuus kasvamaan. Liityntälinjaston suunnittelu on vielä kesken, siksi arviota sisäisten ja seutulinjojen tulevista linjakilometreistä ei voi tässä vaiheessa vielä antaa. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Sisäisten linjojen linjakm (1 000 km) 11 944 11 809 11 734 12 047 Ei saatavilla Seutulinjojen linjakm (1 000 km) 22 533 22 767 23 187 23 444 Ei saatavilla Talous 46 JOUKKOLIIKENNE TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 554 2 332 2 499 2 423 24 998 Toimintamenot 52 820 54 399 54 399 59 053 101 150 Toimintakate -50 266-52 067-51 900-56 630-76 152 Menot euroa/asukas 206 209 205 220 371
176 48 PELASTUSTOIMI Pelastustoimeen sisältyy Espoon maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnasta sekä seuraavat Espoon omat pelastustoimen menot: Espoon kaupungin johtokeskuksen toimitilavuokra, avustukset kahden sopimuspalokunnan rakennushankkeiden rahoituskuluihin, poistot siitä omaisuudesta (mm. autot), joka on hankittu ennen alueellisen pelastuslaitoksen muodostamista vuonna 2004 sekä niiden henkilöiden eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka ovat jääneet eläkkeelle Espoon pelastustoimesta ennen alueellisen pelastuslaitoksen muodostamista. 48 PELASTUSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintamenot 16 618 17 017 17 352 17 352 17 352 Toimintakate -16 618-17 017-17 352-17 352-17 352 Suunnitelmapoistot 20 14 8 8 8 Tilikauden tulos -16 638-17 031-17 360-17 360-17 360 Menot euroa/asukas 65 65 66 65 64 49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelut Toimialan esikunta koordinoi ja kehittää koko toimialaa koskevia yhteisiä asioita ja hankkeita. Esikunta antaa hallinto-, kehittämis-, henkilöstö-, viestintä-, tietohallinto- ja talouspalveluja keskuksille ja Tilakeskus-liikelaitokselle ja muille toimialoille. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus, aluerakennushankkeiden, kuten suurien projektien Tapiola, Suurpelto, Espoon keskus, Finnoo - Espoonlahti ja Matinkylä - Niittykumpu johtaminen, kaupungin maanomistus ja maankäyttöasiat, asuntopolitiikka- ja ohjaus sekä joukkoliikenteen koordinointi kuuluvat toimialan esikunnan tehtäviin. Toimialan esikunta osallistuu yhteistyössä konserniesikunnan kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) sekä muiden kaupungin konserni- ja osakkuusyhteisöjen ohjaukseen. Asuntoyksikkö huolehtii kaupungille kuuluvista asuntoasioista. Tavoitteena on myötävaikuttaa eri kaupunginosien tasapainoiseen kehitykseen, edistää asunto-olojen ja asumisen laadun parantumista, vähentää asunnottomuutta, edistää MAL 2012 2015 aiesopimuksen mukaista 2 500 asunnon vuosituotantoa, tukea ARA-vuokra-asuntotuotantoa ja omaa asuntotuotantoa sekä edistää energiatehokkuuden parantumista asumisessa. Espoon Asunnot Oy toteuttaa kaupungin omaa asuntotuotantoa ja rakennuttaa keskimäärin 300 asuntoa vuodessa. Tonttiyksikkö hankkii ja luovuttaa maata sekä huolehtii maan saatavuudesta yhdyskuntarakentamiseen. Tavoitteena on ensisijaisesti hankkia asumiseen ja työpaikkarakentamiseen soveltuvaa raakamaata hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja keskusten tuntumasta. Maanhankintaan on varattu 4 milj. euroa. Merkittävät ja strategisesti tärkeät maanhankinnat ja niiden rahoitus käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Näihin hankintoihin voidaan käyttää investointirahaston varoja.
177 Asuntorakentamiseen luovutetaan noin 30 000 km 2 :ä. Asuntotontteja varataan ensisijaisesti valtion tukemaan asuntotuotantoon. Omatoimiseen rakentamiseen asetetaan haettavaksi vähintään 80 tonttia. Työpaikkatontteja myydään tai vuokrataan noin 20 000 km 2 :ä. Tonttiyksikön tuloarvio sisältää maanmyyntivoittoja yhteensä 25 milj. euroa. Kaupungin maaomaisuuden kehittämistoimia jatketaan. Kaupungin maiden kaavoituksen tärkeyttä painotetaan ja kaavamuutosten pohjaksi laaditaan maankäyttöön liittyviä selvityksiä. Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyyttä, työssä viihtymistä ja suorituskykyä lisätään hyvällä johtamisella. Talous Toimialan tietohallintoon on keskitetty 0,8 milj. euroa koko toimialan tietojärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen. Talousarvioneuvotteluissa lisättiin rahaa Leppävaaran projektijohtoon. 49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 39 523 52 563 52 673 52 773 52 873 Valmistus omaan käyttöön 156 110 110 110 110 Toimintamenot 15 806 16 020 17 179 18 373 19 652 Toimintakate 23 873 36 653 35 603 34 510 33 331 Suunnitelmapoistot 78 84 173 153 42 Tilikauden tulos 23 795 36 569 35 431 34 357 33 289 Menot euroa/asukas 62 62 65 68 72
178
179 TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
180 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Toiminta Tilakeskus-liikelaitos toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta. Liikelaitoksessa on talonsuunnittelusta, talonrakentamisesta, tilahallinnosta, ylläpidosta ja sisäisistä palveluista vastaavat yksiköt. Omalla organisaatiolla tuotetaan ydintoiminnot ja tukitoiminnot ostetaan peruskaupungin yksiköiltä, muilta liikelaitoksilta tai tuotetaan ulkopuolisina ostopalveluina. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista noin 95 prosenttia on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 5 prosenttia ulkopuolisille toimijoille. Talonsuunnittelusta ja -rakentamisesta vastaavat yksiköt hoitavat talonsuunnittelu- ja talonrakennustehtäviä, investointiohjelman toimeenpanoa sekä esiselvityksiä ja tutkimustehtäviä. Yksikkö rakennuttaa, suunnittelee ja toteuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Lisäksi yksiköt suorittavat kaupungin yhtiöiden ja kumppanuusyritysten tilaamat rakennuttamis- ja suunnittelutyöt. Tilakeskus rakennuttaa merkittävästi Espoon kaupungin tytäryhtiöiden hankkeita. Tilahallinnosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö hoitaa tilahankintaa (osto, vuokraus), tilojen vuokrausta käyttäjille, isännöintitehtäviä sekä ylläpito- ja kunnossapitopalvelujen hankintaa palvelutuottajayksiköiltä. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimitilat - oma rakennuskanta, m² 772 671 769 808 762 834 774 739 812 291 - osaketilat, m² 135 280 135 280 171 088 205 598 250 178 - vuokratilat, m² 149 492 149 996 150 592 150 592 150 592 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tilakeskus kehittää asiakaspalautteen pohjalta toimintaansa aktiivisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Espoo-tarinan ja teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan pohjalta Tilakeskus-liikelaitos on laatinut toimintaa ohjaavan Tilakeskus-tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Toiminta on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä. Kaupungin toimitilahankkeiden toteutusmuodot ovat monipuoliset. Toimitilahankkeet toteutetaan eri omistusmuodoin sekä erimuotoisin elinkaarimallein ja kumppanuushankkein. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Johtamista tila-asioiden hallinnassa selkiytetään ja yhteydenpitoa Tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä tiivistetään. Tilakeskus reagoi tiloissa ilmeneviin sisäilmaongelmiin nopeasti. Raportointivastuu ongelmista on tilojen käyttäjillä. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti.
181 Lähivuosien tärkeimpiä kehittämisalueita ovat rakennushankkeiden investointi- ja elinkaarikustannusten hallinta kehittämällä kustannusohjausta ja laadunhallintaa sekä ympäristönäkökulman ja ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen toimitilahankkeissa. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa pyritään energiatehokkuuteen ja huomioidaan ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta koskevien rakennusmääräysten kiristyminen edelleen lähivuosina asettaa eri suunnittelualoille ja toteutukselle yhä suurempia haasteita. Tarvitaan sekä oman osaamisen kehittämistä että ulkopuolista asiantuntemusta. Tilojen hankinnassa käytetään taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaita toteutusmalleja. Ylläpidon tilaajatoimintaa kehitetään suunnitelmakautena monituottajamalliksi. Monituottajamallin tavoitteena on vertailutiedon saaminen ja kulujen aleneminen. Hankintoja kehitetään muun muassa siten, että toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintoja yhdistetään mittakaavaetujen saamiseksi. Kiinteistöjen sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Tämän lisäksi toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan ja palveluverkkoselvityksen mukaiset tilajärjestelyt etenevät ja tilahankkeet on uudelleen arvioitu. Suunnitelmakauden tavoitteet Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten osuutta ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä. Lisäksi siirrytään monituottajamalliin ja ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. Tilatarpeet ratkaistaan yhdessä vastuullisesti asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit otetaan huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Energiatehokkuutta parannetaan ja materiaalien kulutusta vähennetään. Arviointikriteerinä on energiasäästötavoitteen saavuttaminen. Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia peruspääomalle. 2. Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 6,4 milj. euroa ylijäämäinen tulos. 3. Talonrakennusinvestointien kokonaismäärä on enintään valtuuston päättämän määrän mukainen. Espoo-tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet 1. Tuottavuus paranee vuosittain. 2. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä sekä ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. 3. Monituottajamalliin siirtyminen ja mallin arviointi. 4. Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten ja laajennusten osuutta kasvatetaan ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. 5. Työhyvinvointi pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. 6. Tilatarpeet ratkaistaan vastuullisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 7. Energiakulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu.
182 8. Työnjaon selkiyttäminen ja yhteydenpidon parantaminen Tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä. 9. Suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa lyhennetään merkittävästi toimintatapoja uudistamalla. 10. Rakennusten korjausten prioriteettilistojen ylläpito siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. 11. Sisäilmaongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti kuntalaisille. Henkilöstö Tilakeskuksen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Tilakeskuksen henkilöstömäärä on 81, josta vakituisia on 77 henkilöä. Yli 60-vuotiaita on 19 henkilöä (24 prosenttia). Tilakeskuksen henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta. Henkilöstön osaamista kehitetään ja sisäistä siirtymistä edistetään. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista edistetään. Työhyvinvoinnin tulee pysyä vähintään vuoden 2013 tasolla. Vuosien 2014 2016 henkilöstömenot on suunniteltu vuoden 2013 vakanssimäärän mukaisena huomioiden täyttöajankohdat. Tilakeskus-liikelaitoksen vakanssimäärä on 85. Oppilaitosyhteistyötä on tehty mm. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. Talous ja investoinnit Vuonna 2014 liikevaihdon arvioidaan olevan 183,7 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 174,5 milj. euroa ja ulkoisten vuokratuottojen 6 milj. euroa. Toimitilakannan vuokratason nousu on 3,1 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 1,8 milj. euroa. Toimintamenoihin on budjetoitu 115,5 milj. euroa. Sisäiset palveluostot ovat 32,6 milj. euroa, josta 9,3 milj. euroa kohdistuu kiinteistönhoitoon, 14,2 milj. euroa vuosikorjauksiin ja 8,3 milj. euroa perusparannuksiin. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 52,4 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 10,9 milj. euroa. WeeGee Oy:n ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen elinkaarihankkeiden rahoitusvastikeosuus 7,8 milj. euroa sisältyy investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi. Vuosille 2015 2016 liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Merkittävät uudet toimitilat, joiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2015 ovat Leppävaaran uimahalli, Painiityn ja Nuumäen päiväkodit sekä Opinmäen Kampus ja vuonna 2016 Tapiolan koulu ja lukio, Keskuspaloasema, Keskuskeittiö, Auroran koulu, Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Espoon sairaala ja Leppävaaran Elä ja Asu -kohde. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella on toimitilojen käyttökuluja tarkistettu vuosille 2015 2016. Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Tulorahoituksen lisäksi investointien rahoitukseen käytetään valtiolta rakennushankkeisiin saatuja rahoitusavustuksia. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille 2014 2016 liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Vuoden 2014 rahoitustarve 3,2 milj. euroa nousee aina 20 milj. euroon vuonna 2016. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt. Mikäli peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan, vähentää järjestely liikelaitoksen rahoitustarvetta.
183 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 169 997 181 172 181 687 183 687 192 758 220 819 Valmistus omaan käyttöön 7 365 9 546 9 000 8 290 8 290 8 290 Liiketoiminnan muut tuotot 9 315 0 1 246 Tuet ja avustukset 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 53 775 58 020 62 052 56 494 56 699 58 294 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 807 19 427 19 120 19 316 19 621 20 585 Palvelujen ostot 35 968 38 592 42 931 37 178 37 078 37 709 Henkilöstökulut 4 907 6 255 5 499 5 857 5 906 5 955 Palkat ja palkkiot 3 277 4 158 0 3 827 3 866 3 906 Henkilösivukulut 1 630 2 096 0 2 031 2 040 2 049 Eläkekulut 1 475 1 845 0 1 810 1 817 1 824 Muut henkilösivukulut 155 252 0 220 223 225 Poistot ja arvonalentumiset 52 354 42 546 42 546 41 789 43 198 46 453 Suunnitelman mukaiset poistot 49 989 42 546 42 546 41 789 43 198 46 453 Arvonalentumiset 2 366 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 44 749 52 629 44 106 53 159 55 028 71 428 Liikeylijäämä (-alijäämä) 30 893 31 269 37 731 34 677 40 218 46 980 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 224 455 40 100 100 100 Muille maksetut korkokulut 5 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 28 157 28 157 28 157 28 157 28 670 28 670 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 506 2 657 9 533 6 420 11 448 18 210 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 506 2 657 9 533 6 420 11 448 18 210 Poistoeron muutos 3 921 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 3 921 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 428 2 657 9 533 6 420 11 448 18 210
184 TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 30 893 31 269 37 731 34 677 40 218 46 980 Poistot ja arvonalentumiset 52 354 42 546 42 546 41 789 43 198 46 453 Rahoitustuotot ja -kulut -28 386-28 612-28 197-28 257-28 770-28 770 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 54 861 45 203 52 079 48 209 54 646 64 662 Investointien rahavirta Investointimenot -41 913-55 570-54 540-55 741-93 525-86 043 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 0 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 919 1 150 1 150 100 0 800-36 994-54 420-53 390-55 641-93 525-85 243 Toiminnan ja investointien rahavirta 17 867-9 217-1 311-7 432-38 879-20 581 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta -18 853 9 372 5 611 3 236 38 364 19 955 Saamisten muutos muilta -177 30 30-410 -40-30 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 1 164-185 -4 330 4 606 555 655-17 867 9 217 1 311 7 432 38 879 20 580 Rahoituksen rahavirta -17 867 9 217 1 311 7 432 38 879 20 580 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0
185 Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilakeskuksella. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT 2014 2015 2016 2017 2018 Aineettomat hyödykkeet 90 90 90 90 90 UUDISRAKENTAMINEN Sosiaali- ja terveystoimi 245 634 8 041 6 769 2 490 Sivistystoimi 31 136 63 877 33 808 52 004 68 216 Tekninen ja ympäristötoimi 4 970 2 640 1 700 1 200 1 200 Palveluliiketoimi 0 4 884 17 104 8 201 4 611 Muu talonrakentaminen 2 150 2 150 2 150 2 150 2 150 UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ 38 501 74 185 62 803 70 324 78 667 PERUSPARANTAMINEN 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Koneet ja kalusto 250 250 250 250 250 Osakkeet ja osuudet 7 900 10 000 13 900 16 100 16 100 Investointimenot (Brutto) 55 741 93 525 86 043 95 764 104 107 Investointitulot 100 0 800 0 800 Investoinnit (Netto) 55 641 93 525 85 243 95 764 103 307 Vuonna 2014 Tilakeskuksen investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 55,7 milj. euroa ja tulot 100 000 euroa. Rakennusinvestointien osuus on 38,5 milj. euroa, perusparantamisen 9 milj. euroa ja muiden investointien 8,2 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu noin 15,8 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. Kaupunki toteuttaa toimitilahankkeita yhä lisääntyvässä määrin omistamiensa kiinteistöyhtiöiden taseisiin. Espoo-konsernin investointihankkeita on käsitelty talousarvion yleisperusteluissa kohdassa Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus ja Tilakeskuksen hankekohtainen investointiohjelma sekä muiden merkittävien toimitilahankkeiden ajoitukset on listattu talousarvioraportin lopussa olevalla investointiliitteellä. Aineettomat hyödykkeet Tietojärjestelmien investointeihin on varattu 90 000 euroa. Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankintoihin on varattu 250 000 euroa vuosittain uudisrakentamiskohteiden keittiölaitteiden hankintaan.
186 7192 UUDISRAKENTAMINEN TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 28 726 62 101 38 501 74 185 62 803 Tulot 4 863 1 150 100 0 800 Netto 23 863 60 951 38 401 74 185 62 003 Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu toimitilojen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Suureen osaan talonrakennushankkeista liittyy joko perusparannus tai hanke korvaa aiemman toimitilan. Korjausrakentamisen vuotuinen investointitaso vaihtelee yksittäisten peruskorjauskohteiden ajoituksesta johtuen. Uudisrakennuskohteissa huolehditaan kosteusvalvonnan järjestämisestä siten, että pyritään ehkäisemään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilakeskus vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Tilakeskuksen vastuulla on myös Opinmäen koulua ja liikuntakeskusta varten perustetun Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus yhtiön suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät. Lisäksi Tilakeskus toimii asiantuntijakonsulttina Kiinteistö Oy Espoon sairaala yhtiölle, joka rakennuttaa Espoon sairaalaa Jorviin. Rakentaminen jaettuna uudis- ja korjausrakentamiseen 2014 2015 2016 2017 2018 Uudisrakentaminen 10 383 34 217 33 517 38 888 35 906 Korjausrakentaminen 36 968 48 818 38 136 40 286 51 611 - erilliset hankkeet 27 968 39 818 29 136 31 286 42 611 - kohdistamaton peruskorjaus 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Suunnittelu 150 150 150 150 150 Rakennukset yhteensä 47 501 83 185 71 803 79 324 87 667 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 4 135 7 071 245 634 8 041 Tulot 554 0 0 0 0 Netto 3 581 7 071 245 634 8 041
187 Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu terveydenhoidon ja vanhustenhuollon sekä lastensuojelu- ja vammaispalvelujen hankkeiden toteuttamiseen. Tilakeskuksen rakennusohjelma sisältää kaksi rakennusten peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä yhden uudisrakennushankkeen. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan Espoon sairaala sekä Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus. Vuokrahankkeena suunnitellaan palvelutiloja Matinkylän palvelutorille kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen yhteyteen. Tilakeskuksen ohjelmassa vuosina 2014 2017 toteutettavia hankkeita ovat Postipuun vastaanottokoti ja Riilahden toimintakeskus ja vuosina 2016 2018 Matinkylän terveysaseman peruskorjaus. 7192C SIVISTYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 21 180 37 556 31 136 63 877 33 808 Tulot 4 063 800 100 0 800 Netto 17 117 36 756 31 036 63 877 33 008 Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi ja Opinmäen koulun rakennuttaa kaupungin omistama Koy Opinmäen Kampus. Opinmäen koulu ja elinkaarimallin hankkeet on esitetty investointiliitteessä. Tilakeskuksen vuosien 2014 2018 rakentamisohjelmassa on kolme koulujen peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä kaksi koulujen uudisrakentamishanketta. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Vuosina 2013 2016 toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus ja Auroran koulun korvaava uudisrakennus nykyistä rakennusta huomattavasti suurempana. Tapiolan koulua ja lukiota ei ole mahdollista purkaa, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Leppävaaran koulun peruskorjaus, Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus ja Perkkaanpuiston koulun korvaava uudisrakennus. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan huomioon ottaen uusien asuinalueiden edellyttämät päivähoitopalvelut. Suunnitelmakauden alkuvuosina rakennetaan Nuumäen, Painiityn, Kirkkojärven, Suviniityn, Pohjois- Tapiolan ja Paapuurin päiväkodit ja Auroran päiväkodin peruskorjaus ja muutostyö sekä Mattbergets daghemin korvaava päiväkoti. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Matinkylän keskuksen, Heimolan, Vermon ja Nepperinportin päiväkotien sekä Bastvik daghem uudisrakennushankkeet ja Karamäen, Jupperin ja Haukilahden päiväkotien peruskorjaukset ja muutostyöt. Tällöin toteutetaan myös Kilon nuorisotilan ja asukaspuiston rakentaminen. Kulttuuritoimen rakennushankkeista Rosengårdin huvilan peruskorjaus saatetaan loppuun vuonna 2014 ja Pikku-Auroran kulttuurirakennuksen peruskorjauksen toinen osa tehdään suunnitelmakauden lopussa. Liikuntatoimen hankeohjelmassa suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennus, Leppävaaran uimahallin laajennus ja peruskorjaus sekä maauimalan rakentaminen ja Tapion kentän huoltorakennus. Laaksolahden uusi jäähalli, Matinkylän uimahallin uudisrakennus, Olarinniityn ulkoilukeskus ja Leppävaaran ulkoilupuiston huoltorakennus on ajoitettu suunnitelmakauden loppuvuosille ja sen jälkeen.
188 Nuorisolautakunnan investoinneista suunnitelmakauden alussa toteutetaan Luukin leirikeskuksen uusi sauna ja jätevedenpuhdistamo ja suunnitelmakauden lopussa Luukin leirikeskuksen peruskorjaus. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 1 329 11 074 4 970 2 640 1 700 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 1 329 11 074 4 970 2 640 1 700 Vuosina 2014 2016 on varauduttu Puolarmetsän paikallissairaalan välttämättömiin korjauksiin, Metsolan päiväkodin kiireelliseen peruskorjaukseen, opettaja-asuntojen peruskorjaukseen sekä Karhusaaren ja Aurorankodin päärakennusten rakennusinvestointeihin. Tilakeskuksessa on 1,2 milj. euron vuosittainen varaus siirtokelpoisten toimitilojen investoinneille. 7192F PALVELULIIKETOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 751 5 600 0 4 884 17 104 Tulot 246 350 0 0 0 Netto 505 5 250 0 4 884 17 104 Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus ja keskuskeittiön uudisrakennus toteutetaan suunnitelmakauden alkuvuosina. Loppuvuosille on ajoitettu Espoon kaupunginpuutarhan, Laaksolahden huoltotukikohdan ja Soukan tukikohdan sekä Espoonlahden paloaseman peruskorjaukset ja laajennukset. 7192E MUU TALONRAKENTAMINEN TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 1 327 800 2 150 2 150 2 150 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 1 327 800 2 150 2 150 2 150 Muu talonrakentaminen sisältää hankkeiden sellaisen esisuunnittelun ja suunnittelun, johon ei ole osoitettu hankekohtaista suunnittelu- ja rakentamisrahaa. Määrärahaa voidaan osoittaa myös sellaisiin pitkävaikutteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää rakentamis- ja kunnossapitokohteissa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle sekä sivistystoimelle on 2 milj. euron vuosittainen varaus palveluverkkoselvityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin.
189 7193 PERUSPARANTAMINEN TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 6 480 9 000 9 000 9 000 9 000 Tulot 56 0 0 0 0 Netto 6 424 9 000 9 000 9 000 9 000 Perusparannushankkeet, joissa kaupungin omistaman kiinteistön arvo pysyvästi nousee, joiden kustannusarvio ylittää 0,6 milj. euroa tai joiden yhteydessä muutetaan toimitilan käyttötarkoitusta, esitetään erillisinä talonrakennushankkeina. Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentelyympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella on vuosittain käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin, joita tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi. Perusparannushankkeissa otetaan huomioon energiansäästötavoitteet. Rakennusten vuosikorjausmenoihin on käyttötalouden toimintamenoissa varattu vuosittain noin 15,8 milj. euroa. Perusparannushankkeiden kosteusvalvonta järjestetään siten, että pyritään ehkäisemään ennakolta kosteus- ja homevaurioiden syntyminen. 7196 OSAKKEET JA OSUUDET TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 5 725 14 220 7 900 10 000 13 900 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 5 725 14 220 7 900 10 000 13 900 Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyy ostamalla, vuokraamalla tai muulla vastaavalla tavalla hankittavat toimitilat. Toimitilahankkeisiin sisältyy osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus sekä kaupungin osakkuusyhtiöiden peruskorjaushankkeiden pääomarahoitus. Investointisuunnitelmaan sisältyy Tilakeskuksen WeeGee Oy:lle ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille maksamat rahoitusvastikkeet, yhteensä noin 7,9 milj. euroa vuonna 2014. Vuosille 2015 2018 on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun, kun uusia yhtiökohteita valmistuu yhtiöissä Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus, Kiinteistö Oy Espoon sairaala ja Espoon Elä ja Asu Oy. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden vuosittaisten talousarvioesitysten pohjalta. Selvityskohteiksi merkityille hankkeille ei pääsääntöisesti sisälly määrärahavarausta taloussuunnitelmassa. Hankkeiden toteutus- ja rahoitustapa on edelleen ainakin osittain auki ja toteuttamisesta ja toteutustavasta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Kohteen mahdollisesti edellyttämä kaupungin rahoitusosuus sisällytetään Tilakeskuksen investointiohjelmaan sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Kohteiden toteuttaminen edellyttää kaupunginhallituksen tai valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa. Merkittävät vuokrahankkeet sekä selvityskohteina olevat rakennushankkeet on listattu investointiliitteeseen.
190
191 SUURPELLON TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
192 SUURPELLON TASEYKSIKKÖ Toiminta Taseyksiköllä on elinaikainen tavoite: toteuttaa asumista, työpaikkoja ja palveluja uudella tavalla yhdistävä innovatiivinen asuin-, koulutus- ja työympäristö Suurpellon alueelle rahoittamalla alueen kunnallistekniikka sekä keskeiset palvelutilat alueelta perittävin maankäyttömaksuin sekä kaupungin tonttien myynneillä 10 15 vuodessa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Suurpellon taseyksikkö on kaupungin sisäinen erillinen raportointiyksikkö, mikä mahdollistaa alueen rakentamiskustannusten ja alueelta saatavien tulojen pitkän aikavälin seurannan. Alueelta saatavat maankäyttömaksut tuloutetaan taseyksikölle. Kaupungin omistamien tonttien myynnistä myyntivoiton osuus kirjataan taseyksikön tuotoksi. Mikäli tontit vuokrataan, vuokratuotot kertyvät taseyksikölle. Taseyksikkö tilaa alueen kunnallistekniikan rakentamisen pääsääntöisesti Tekniseltä keskukselta ja kattaa keräämillään maankäyttömaksuilla ja muilla tuloilla rakentamiskustannukset. Suurpellon asuntorakentaminen jatkuu. Ennen suunnitelmakauden alkua alueella asui jo noin 2 000 ihmistä. Ennakoitavissa on asuntorakentamisen jatkuminen alueella palvelukorttelialueen lähellä. Kehittämisen kannalta on tärkeää saada aikaan edellytykset alueen kaupallisten toimintojen sijoittumiselle. Vuoden 2014 aikana hankkeen keskeisimpiä toimia ovat: - aloituskaava-alueiden I ja II pohjoisosassa kunnallisteknisten rakennusurakoiden valmistelu, käynnistäminen ja toteutus - kaava-alueiden IV ja V asemakaavojen vahvistaminen - maakäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimusten tekeminen kaava-alueille IV ja V - kaava-alueiden VI ja VII kaavojen työstäminen nähtävillä olon jälkeen - yhteistoiminnan kehittäminen edelleen alueen asukkaiden, rakennuttajien, rakentajien sekä muiden sidosryhmien välillä - asukas- ja toimijaverkoston ja yhteistoiminnan aktivoiminen - Suurpellon päiväkodin valmistuminen alkuvuodesta 2014 - Opinmäen kampuksen käynnistyneen rakentamisen edistäminen aikataulun mukaisena siten, että kohde valmistuu keväällä 2015 - imujätejärjestelmän käyttöönoton jatkaminen aloituskaavojen alueelle yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa - tukea keskusta-alueen palvelukortteleiden rakentamisen pikaista käynnistymistä siten, että ensimmäisen korttelin rakentaminen käynnistyy. Suunnitelmakauden tavoitteet - Kaava-alueiden I ja II osalta keskustan palvelukorttelialueen riittävän aikaisen rakentumisen varmistaminen - Kaava-alueiden IV ja V kunnallistekniikan rakentamisen käynnistäminen - Joukkoliikenneväylän avaaminen Kuurinniityn puolelle - Kaava-alueen III asemakaavojen vahvistaminen - Kaava-alueiden VI ja VII asemakaavojen vahvistaminen
193 Henkilöstö Taseyksikön palveluksessa on yksi henkilö. Henkilömäärä on pysynyt samana taseyksikön perustamisesta lähtien. Talous ja investoinnit Tulot kertyvät pääosin maankäyttömaksuista, joita tuloutetaan toteutuneiden investointien tahdissa taseyksikön liikevaihtoon. Investoinnit rahoitetaan saadulla tulorahoituksella. Menot liittyvät operatiiviseen johtamiseen sekä kaupungin yksiköiltä ostettaviin palveluihin, kuten kaavoituksen, kunnallistekniikan suunnittelun ja taloushallintopalvelujen kustannuksiin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. Kaupungin ja taseyksikön välisen yhdystilin saldo on koko suunnitelmakauden positiivinen Suurpellon hyväksi. Taseyksiköstä on myönnetty laina Suurpellon jätehuolto Oy:lle. Suunnitelmakauden keskeisimmät investoinnit ovat Suurpellon päiväkoti, Opinmäen kampuksen rakentaminen, kaava-alueiden I ja II kunnallistekniset urakat sekä kaava-alueiden III, IV ja V kunnallistekninen suunnittelu ja ko. alueiden ensimmäiset urakat. Kaava-alueiden III, IV ja V kunnallistekniikan osalta investointien ajoittuminen riippuu asemakaavojen lainvoimaiseksi tulosta. Suurpellon päiväkodin sekä Opinmäen kampuksen rakentaminen ajoittuvat suunnitelmakauden alkuvuosille.
194 SUURPELTO Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 18 570 16 535 16 489 6 353 13 953 22 253 Valmistus omaan käyttöön 15 943 8 973 8 927 6 300 13 900 22 200 Liiketoiminnan muut tuotot 461 0 126 Tuet ja avustukset 0 0 Materiaalit ja palvelut 16 365 9 070 9 025 6 389 13 989 22 289 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 0 4 0 0 0 Palvelujen ostot 16 364 9 070 9 022 6 389 13 989 22 289 Henkilöstökulut 93 95 95 98 98 98 Palkat ja palkkiot 78 78 0 80 80 80 Henkilösivukulut 15 18 0 18 18 18 Eläkekulut 12 13 0 14 14 14 Muut henkilösivukulut 4 5 0 5 5 5 Poistot ja arvonalentumiset 3 653 4 697 4 600 4 987 5 637 6 550 Suunnitelman mukaiset poistot 3 653 4 697 4 600 4 987 5 637 6 550 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 11 2 0 0 0 0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 14 853 11 644 11 821 1 178 8 128 15 515 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 168 150 90 43 32 21 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 15 021 11 794 11 911 1 221 8 160 15 535 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 15 021 11 794 11 911 1 221 8 160 15 535 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15 021 11 794 11 911 1 221 8 160 15 535
195 SUURPELTO TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 14 853 16 344 11 821 1 178 8 128 15 515 Poistot ja arvonalentumiset 3 653 4 697 4 600 4 987 5 637 6 550 Rahoitustuotot ja -kulut 168 150 90 43 32 21 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -110 0-126 0 0 0 18 564 21 191 16 385 6 208 13 797 22 086 Investointien rahavirta Investointimenot -18 507-21 173-16 473-6 300-13 900-22 200 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 236 0 126 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0-18 271-21 173-16 347-6 300-13 900-22 200 Toiminnan ja investointien rahavirta 294 18 38-92 -103-114 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 1 147 0 0 500 1 100 1 100 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 1 147 0 0 500 1 100 1 100 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 17 665-26 320-31 499 5 892 7 903 11 214 Saamisten muutos muilta -574 46 765 46 765 0 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 807-3 866-2 325-915 -2 109-3 368 Korottomien velkojen muutos muilta -15 724-16 597-12 980-5 385-6 791-8 832-1 441-17 -38-408 -997-986 Rahoituksen rahavirta -294-17 -38 92 103 114 Rahavarojen muutos 0 1 0 0 0 0
196 Suurpellon investoinnit SUURPELTO INVESTOINTISUUNNITELMA 2014-2018 Hankkeen Ennen Ennuste TA kok.kust. 2013 2013 2014 2015 2016 2017 jk-2017 RAKENNUKSET Suurpellon päiväkoti 5 000 2 693 2 007 300 Suurpellon II päiväkoti 3 600 0 0 200 1 700 1 700 Infopaviljonki 250 250 RAKENNUKSET YHTEENSÄ 8 849 2 942 2 007 300 200 1 700 1 700 0 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET LIIKENNEVÄYLÄT Kehä II, Suurpellon eritasoliittymät 22 001 19 501 2 500 0 LIIKENNEVÄYLÄT YHTEENSÄ 29 767 27 267 2 500 0 0 0 0 0 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Kadut Kaavan I ja II infrastruktuuri yhteensä 49 459 38 139 2 820 2 500 2 000 2 000 2 000 0 Kaavan III infrastruktuuri 8 500 0 0 500 1 000 3 500 3 500 Kaavojen IV ja V infrastruktuuri 43 659 1 859 500 1 300 7 000 7 000 10 000 16 000 Kaavan VI ja VII infrastruktuuri 21 900 0 200 500 2 200 7000 7 000 5 000 Kadut 123 518 39 998 3 520 4 800 12 200 19 500 22 500 21 000 Puistot, raitit, kentät 10 477 2 877 900 1 200 1 500 1 000 1 000 2 000 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA YHTEENSÄ 133 995 42 875 4 420 6 000 13 700 20 500 23 500 23 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ 163 762 70 142 6 920 6 000 13 700 20 500 23 500 23 000 KONEET JA KALUSTO 0 0 0 OSAKKEET JA OSUUDET Maakirjan päivökoti /VVO 2 037 2 037 Suurpellon jätehuolto Oy 31 31 Koy Opinmäen kampus 10 126 2 626 7 500 OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ 12 194 4 694 7 500 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 184 806 77 779 16 427 6 300 13 900 22 200 25 200 23 000
197 TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
198 TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ Toiminta Tavoitteena on turvata Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi eli ns. T3 -alueen Espoo-tarinassa määriteltyjen kehittämistavoitteiden toteutumisedellytykset alueelta kerättävin tuloin noin kymmenessä vuodessa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tulot ovat kaupungin luovuttamien kiinteistöjen myyntivoittoja, pitkäaikaisten vuokrasopimusten vuokratuloja tai maankäyttösopimustuloja. T3 -aluetta kehitetään tieteen, taiteen, talouden ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. Länsimetron toteuttaminen luo alueen kehittämiselle uudet lähtökohdat. Toinen suuri muutos alueella liittyy Aalto-yliopiston toiminnan kehittymiseen. Taseyksikön tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: - Tapiolan keskuksen uudistaminen metron rakentamisen rinnalla - Kehä I:n uudistaminen välillä Kalevalantie - Länsiväylä - Otaniemen kehityksen tukeminen - uusien asuntojen rakentaminen T3 -alueelle - Jousenpuiston lähiympäristön kehittäminen (alueeseen sisältyy myös urheilupuisto). Suunnitelmakauden tavoitteet - Otaniemi Keilaniemi Tapiola Suurpelto -kokonaisuutta kehitetään tieteen, taiteen, talouden (T3) ja liikunnan monipuolisena keskittymänä sekä puutarhamaisena asuinalueena. - Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Espoo-tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet - Metron rakentaminen ja Tapiolan keskustan uudistaminen on käynnissä. - Kaupunkirakenteen vahvistaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstö Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja toimii teknisen ja ympäristötoimen alaisuudessa. Talous ja investoinnit Merkittävimmät tulot liittyvät asuintonttien maankäyttömaksuihin ja myyntituloihin. Tulojen aikataulu riippuu siitä milloin asemakaavat tulevat voimaan. Tapiolan keskuksen uusista rakennusoikeuksista saatavat myyntitulot ja maankäyttömaksut ohjataan Tapiolan keskuksen uudistamiseen. Otaniemessä ja Keilaniemessä on toimitilatontteja, joista saatavat tulot riippuvat siitä milloin hankkeita käynnistyy. Merkittävimmät uudet rakenteilla olevat asuntokohteet ovat Revontuli ja Metsätapiola. Suunnitteilla ovat Tuuliniitty, Ahertajankulma, Jousenpuisto sekä Orionin alue. Kaupungin omistukseen hankitulle ns. Poliisiopiston tontille suunnitellaan tutkija- ja opiskelija-asuntoja yhdessä HOAS:n ja AYY:n kanssa (Aalto Village).
199 Merkittävimmät investoinnit alueella liittyvät Tapiolan keskukseen. Tapionaukion pysäköintilaitos (450 ap.) ja Tapionaukion julkiset alueet valmistuivat vuonna 2013, jolloin myös entiseen Sokoksen taloon avattiin kauppakeskus Ainoa. Kalliopysäköintilaitoksen (1 600 ap.) ja keskushuollon sekä yhteisväestönsuojan louhintatyöt valmistuvat alkuvuodesta 2014 ja varsinaiset rakennustyöt vuosina 2014 2016. Merituulentien perusteellinen uudistaminen käynnistetään vuonna 2014, jolloin aloitetaan myös ensimmäisen uuden liike-/asuinrakennuksen rakentaminen. Kehä I:n uudistamisen (osuudella Länsiväylä - Otasolmu) suunnittelu ja rakentamisen valmistelu etenevät vuonna 2014 ja rakentaminen käynnistetään vuonna 2015. Kehä I:n uudistamisen suunnittelu jatkuu Maarinsolmun osalta vuonna 2014. Tavoitteena on päästä Maarinsolmun osalta toteutusvalmiuteen mahdollisimman nopeasti. Otaniemen kehittäminen jatkuu voimakkaana. Kehittämiskohteita ovat Servinniemi ja Otaranta, Otaniemen keskus, Kivimiehenranta, Maarinranta ja Hagalundinkallio. Jousenpuiston metroaseman yhteyteen rakennetaan pysäköintilaitos ja liike-/asuinrakennuskokonaisuus metron toteuttamisen aikataulun mukaisesti.
200 TAPIOLA Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 3 400 1 200 950 4 770 15 020 13 430 Valmistus omaan käyttöön 12 912 10 500 8 200 17 400 25 100 22 100 Liiketoiminnan muut tuotot 9 623 0 0 3 682 14 000 23 000 Tuet ja avustukset 0 0 Materiaalit ja palvelut 13 062 10 611 8 291 18 257 26 239 23 479 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 1 1 Palvelujen ostot 13 052 10 610 8 290 18 257 26 239 23 479 Henkilöstökulut 104 96 110 98 98 98 Palkat ja palkkiot 87 78 0 80 80 80 Henkilösivukulut 16 18 0 18 18 18 Eläkekulut 12 13 0 14 14 14 Muut henkilösivukulut 4 5 0 5 5 5 Poistot ja arvonalentumiset 1 520 3 087 2 650 3 460 4 620 6 762 Suunnitelman mukaiset poistot 1 520 3 087 2 650 3 460 4 620 6 762 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 173 23 213 0 0 0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 077-2 116-2 114 4 036 23 162 28 190 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 57 85 0 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 11 134-2 031-2 114 4 036 23 162 28 190 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 11 134-2 031-2 114 4 036 23 162 28 190 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 11 134-2 031-2 114 4 036 23 162 28 190
201 TAPIOLA TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 11 077 10 884-2 114 4 036 23 162 28 190 Poistot ja arvonalentumiset 1 520 3 087 2 650 3 460 4 620 6 762 Rahoitustuotot ja -kulut 57 85 0 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -9 623-10 000 0-3 682-14 000-23 000 3 031 4 056 536 3 814 13 782 11 952 Investointien rahavirta Investointimenot -17 106-18 500-12 200-17 400-28 600-22 100 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 9 623 10 000 0 3 682 14 000 23 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0-7 483-8 500-12 200-13 718-14 600 900 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 453-4 444-11 664-9 904-818 12 852 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 587-587 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 587-587 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta -3 555 4 667 11 673 9 904 231-11 625 Saamisten muutos muilta 9 221 640 640 0 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta -1 213-862 -649 0 0-640 4 453 4 445 11 664 9 904 231-12 265 Rahoituksen rahavirta 4 453 4 445 11 664 9 904 818-12 852 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0
202 TAPIOLAN TASEYKSIKKÖ INVESTOINTISUUNNITELMA Hankkeen Ennen Ennuste TA kok.kust. 2013 2013 2014 2015 2016 2017 jk-2017 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tapiolan keskusta 89 380 30 280 5 400 11 300 13 900 11 000 17 500 0 Keskuspysäköinnin eteläinen ajoyhteys 9 130 6 630 300 200 1 000 1 000 Tapiolan ympyrä 6 000 2 000 3 000 1 000 Tapionaukio 1 800 1 800 Keskuspysäköinnin itäinen ajoyhteys 11 511 9 011 300 200 1 000 1 000 Etelätuulentie-Revontulentie 4 104 3 504 600 Merituulentie välillä Tapiolantie-Pohjantie 17 052 2 252 300 2 500 2 500 4 000 5 500 Merituulentie välillä Pohjantie-Koivumankkaan tie 3 300 300 3 000 Länsituulentien/kujan itäpään muutokset 0 Tapionraitti ja tori, Keskusallas, Kulttuuriaukio - peruskorjaus 3 604 1 254 800 150 900 500 Kulttuuriraitin pohjoisosa 3 250 3 250 Tapiolan keskustan julkiset alueet 15 014 4 714 1 300 500 500 500 7 500 Tapion kenttä 2 200 200 2 000 Leimuniitty 8 108 108 2 000 3 000 3 000 Westendinrannan puisto 1 500 1 500 Jousenpuisto, urheilupuisto ja Orionin alue 26 282 4 182 4 200 2 600 6 700 6 600 2 000 0 Jousenpuiston kunnallistekniikka 9 382 4 182 4 200 1 000 Urheilupuiston kunnallistekniikka 7 000 1 000 2 000 3 000 1 000 Koivu-Mankkaan tie 5 400 400 2 000 2 000 1 000 Orionin kunnallisteknikka 4 500 200 2 700 1 600 Otaniemi ja Keilaniemi 130 219 3 119 2 100 3 000 4 000 4 000 3 000 111 000 Kehä I 120 730 2 230 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 111 000 Keilaniemen liikennejärjestelyt 5 104 604 500 1 000 2 000 1 000 Otaniemen liikennejärjestelyt 4 385 285 100 500 500 1 500 1 500 Uusien asuntokohteiden kunnallistekniikka 2 835 335 500 500 500 500 500 -Ahertajankulma,Tuuliniitty KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ 250 512 39 712 12 200 17 400 25 100 22 100 23 000 111 000 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Keskusväestönsuojan kaupungin osuus 3 500 3 500 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 3 500 0 0 0 3 500 0 0 0 OSAKKEET JA OSUUDET Tapiolan keskuspysäköinti Oy 956 956 Koy Jousenpuiston pysäköinti 7 7 OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ 963 963 0 0 0 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 254 975 40 675 12 200 17 400 28 600 22 100 23 000 111 000
203
204
205 PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA PERUSKAUPUNKI ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS ESPOO CATERING -LIIKELAITOS ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS
206
207 PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA PALVELULIIKETOIMEN TARINA Mistä tulemme? Toimialamme monihaaraiset juuret löytyvät muilta toimialoilta, keskushallinnosta ja vanhoista liikelaitoksista. Nuori ja versova palveluliiketoimi perustettiin 1.1.2011 ja tehtävämme on olla Espoon kaupungin oma palveluntuottaja. Palvelujemme kulmakivet Me tarjoamme meiltä tilattuja, hyvin johdettuja ja laadukkaita palveluja muille toimialoille. Kaupunkikonsernille tuotettavat palvelut ovat tehokkaita ja niiden tuottavuus nousee vuosi vuodelta. Pidämme esimerkiksi kaupungin toimitilat ja kadut siisteinä, hoidamme koko kaupungin työntekijöiden palkanmaksun ja työterveydenhuollon sekä rekrytoimme kaupungille työntekijöitä. Palvelumme ovat kustannustehokkaita ja niiden seuranta ja hinnoittelu on selkeää ja läpinäkyvää. Moni palveluistamme koskettaa suoraan kuntalaisia, sillä tuotamme esimerkiksi kuljetus-, ruoka- ja pelastustoimen palveluja. Palvelujen laatua seurataan säännöllisesti ja hyvät keskitetyt sähköiset palvelut edesauttavat jatkuvan asiakaspalautteen monipuolista antamista nykyaikaisin keinoin. Tuomme lisäarvoa Kohtaamme kaupunkilaiset niin, että he ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin ja kokevat asuinalueensa ja yhteisönsä turvallisina. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta lisää alueellista turvallisuutta. Teemme toimintamme tutuksi ja kaupunkilaiset voivat myös halutessaan entistä aktiivisemmin osallistua palvelujemme kehittämiseen ja tuottamiseen. Työntekijämme tiedostavat kaupunkilaisen kohtaamisen merkityksen ja ostopalvelujen tuottajilta edellytetään samaa palveluasennetta kuin kaupungin työntekijöiltä. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme sekä niiden ja ostopalvelujen suhdetta yhdessä muiden toimialojen, asukkaiden ja kumppanien kanssa. Tuemme muita toimialoja uusilla toimintatavoilla ja -menetelmillä sekä tarjoamme asiantuntija-apua tarvittaessa. Sisäisten palvelujen hyvä toimivuus antaa muille toimialoille enemmän aikaa keskittyä omaan perustehtäväänsä. Tehokas sisäinen yhteistyö ja kaksinkertaisen tekemisen poistaminen tuovat lisäarvoa myös asukkaille. Tehostamme tuottavuutta Taloutemme on terveellä pohjalla ja meillä on tarkoin mittaroidut tavoitteet. Mittaamme tuottavuutta ja tehostamista jatkuvasti. Meidän korkeatasoisella hankintaosaamisellamme saavutamme säästöjä Espoon kaupungin yksiköille ja toimialoille. Liikelaitokset kehittävät keskinäistä kumppanuusyhteistyötä, esimerkiksi pihojen, katujen ja puistojen hoitamisesta löydetään synergioita. Nämä synergiat johtavat vuorostaan tehokkuuteen ja taloudellisiin säästöihin. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat isossa roolissa kun toteutamme palveluja ja hankintoja. Kestävä kehitys näkyy myös arjen teoissa, niin ruokahävikin minimoimisessa kuin raaka-aineiden käytössä. Me käytämme jatkossa yhä enemmän aurinkoenergiaa ja sähköautoja.
208 Arvostamme henkilöstöä Meidän motivoitunut, työkykyinen ja sitoutunut henkilöstömme tuottaa tuloksellisesti palveluja. Henkilöstön työhyvinvointi lisääntyy ja esimiesten arki sujuu paremmin heitä hyvin palvelevan keskitetyn tuen avulla. Työpaikkamme ovat terveellisiä ja turvallisia, sillä työturvallisuus on tärkeä osa arjen johtamista ja työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöidemme työ on arvostettua joka tasolla ja tämä varmistaa rekrytoinnin sujuvuuden. Työntekijöitä rohkaistaan myös innovatiivisuuteen. Edistämme hankintojen kautta sosiaalista työllistymistä nykyistä merkittävästi enemmän. Harjoittelupaikkoja on tarjolla ympäri vuoden ja niiden lisäksi tarjoamme kesäisin monia työmahdollisuuksia nuorille työnhakijoille. Toiminta Palveluliiketoimen toimiala tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti sekä huolehtii pelastustoimesta. Palvelutuotteiden hinnoittelu on selkeää ja läpinäkyvää ja kattaa kaikki tuotannosta aiheutuneet kulut yleiskuluineen. Toimialalle kuuluu seitsemän liikelaitosta, kaksi nettobudjetoitua tulosyksikköä ja esikunta. Liikelaitoksia ovat Espoo Kaupunkitekniikka, Espoo Kiinteistöpalvelut, Espoo Logistiikka, Espoo Catering, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, Espoo Talouspalvelut sekä Espoo Henkilöstöpalvelut. Nettobudjetoituja tulosyksiköitä ovat kaupunkitiedon tulosyksikkö ja tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö. Espoon yhteispalvelu siirtyy suunnitelman mukaan sivistystoimesta palveluliiketoimen toimialalle 1.1.2014 alkaen. Kaupunkitieto ja yhteispalvelu muodostavat yhdessä kaupunkitiedon tulosyksikön. Espoon ICT:n toimintamallia ollaan uudistamassa ja uudistaminen tulee vaikuttamaan palveluliiketoimen tietotekniikkapalvelut -yksikön toimintaan ensi vuoden alusta. Palveluliiketoimen toimialan tuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kaikki toimialan kulut on vyörytetty tuotteisiin. Toimialan tulosyksiköiden tuotot vuonna 2014 ovat yhteensä noin 270 milj. euroa. Ennuste vuodelle 2013 on noin 251 milj. euroa eli kasvua on noin 7 prosenttia. Pääosin liikevaihdon kasvu johtuu siitä, että henkilökuljetukset tullaan keskittämään muilta toimialoilta Espoo Logistiikka -liikelaitokseen 1.1.2014 alkaen. Tämän muutoksen kustannusvaikutus on noin 16 milj. euroa eli noin 6 prosenttia.
209 Palveluliiketoimen valtuustokauden ja vuositason tavoitteet Taulukossa kaupunkiyhteiset tulostavoitteet on merkitty lihavoidulla kursiivilla ja tulostavoitteet lihavoinnilla. Resurssit ja johtaminen Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Palvelutuotannon taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Taloudellista tehokkuutta mitataan systemaattisesti ja riittävän kattavasti. Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Taloudellisen tehokkuuden mittaaminen Tuottavuuden kasvu Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Tulosvastuullisten yksiköiden tulos pysyy hyvällä tasolla. Tulos 1 % Tulos/liikevaihto - % Työhyvinvointi ja esimiestyö ovat paremmalla tasolla kuin vuonna 2013. Henkilöstön työkyky on työkykyindeksin mukaan lisääntynyt. Työkykyindeksi Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 %. Terveysperusteista aiheutuvista poissaoloista aiheutuva kuorma (päivää per henkilötyövuosi)
210 Asukkaat ja palvelut Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Asukkaiden aktiivisuus, turvallisuuden tunne ja suhteellinen tyytyväisyys paranee. Luodaan suunnitelma miten asukkaiden aktiivisuutta, turvallisuuden tunnetta ja suhteellista tyytyväisyyttä parannetaan. Suunnitelma Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Sisäinen yhteistyö luo lisäarvoa jatkuvalle kuntapalvelujen kehittämiselle. Sisäinen yhteistyö on kehittynyt valtuustokauden tavoitteen mukaisesti. Asiakaskysely (palautekysely)
211 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokauden tavoitteet (Espoo-tarina) Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Harmaa talous estetään kaikessa palvelutuotannossa. Käytännön malli harmaan talouden estämiseen Poikkeamien määrä Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Hankinnoissa käytetään sosiaalisen työllistämisen velvoitetta. Sähköistetään manuaalisia prosesseja. > 30 työllistettyä Työllistettyjen määrä Toimialan suunnitelmat on tehty ja vähintään kaksi prosessia on sähköistetty. Sähköistetyt prosessit Resurssit ja johtaminen Toimiala tuottaa kaupunkikonsernin sisäisiä palveluja, joten toimialan tuotanto sopeutetaan muiden toimialojen ja koko kaupungin budjetin mukaisesti. Toimialan tulostavoite on 1 prosenttia liikevaihdosta, jotta liikelaitokset pystyvät rahoittamaan omat investointinsa. Tulostavoitteeseen pääsemiseksi tulee tuottavuutta tehostaa. Laskutus perustuu sisäisten asiakasyksiköiden tilaamiin suoritemääriin. Toimialan päätehokkuusmittarit ovat käytössä ja taloudellista tehokkuutta mitataan systemaattisesti ja riittävän kattavasti.
212 Palvelujen tuloksellinen tuottaminen saavutetaan motivoituneen, työkykyisen ja sitoutuneen henkilöstön avulla. Palveluliiketoimen toimialalla on yhteensä noin 2 300 työntekijää. Työhyvinvointia ja esimiestyötä kehittämällä, töiden mitoituksella, työvälineitä ja tiloja kehittämällä, työaika- ja työvuorosuunnittelulla sekä osaamisrakennetta uudistamalla parannetaan tuottavuutta. Tavoitteena on, että henkilöstön työkyky on työkykyindeksin mukaan lisääntynyt, työtapaturmat ja terveysperusteiset poissaolot ovat vähentyneet ja kokonaisuudessaan työhyvinvointi ja esimiestyö ovat paremmalla tasolla kuin vuonna 2013. Asukkaat ja palvelut Palveluliiketoimen toiminnan lähtökohtana on sisäisen asiakkaan tarpeen ymmärtäminen ja sitä kautta myös kuntalaisille tuotettujen palvelujen kehittyminen. Asukkaiden aktiivisuutta, turvallisuuden tunnetta ja suhteellista tyytyväisyyttä parannetaan. Sisäisten palvelujen hyvä toimivuus antaa muille toimialoille enemmän aikaa keskittyä omaan perustehtäväänsä. Sisäinen yhteistyö ja kaksinkertaisen tekemisen poistaminen tuovat lisäarvoa jatkuvalle kuntapalvelujen kehittämiselle. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Toimiala toimii aktiivisesti terveen kilpailun edistämiseksi. Harmaata taloutta estetään kaikessa palvelutuotannossa siihen kehitetyn käytännön mallin mukaisesti. Toimialalla tehdään noin 200 hankintakilpailutusta vuodessa. Hankintoja suunnitellaan kokonaisuutena ja niissä käytetään tavoitteellisesti sosiaalisen työllistämisen velvoitetta. Manuaalisia prosesseja sähköistetään kustannustehokkuuden ja kestävän kehityksen lähtökohdista. Vähintään kahden prosessin sähköistäminen toteutetaan toimintavuoden aikana. Taloussuunnitelmakauden riskit Palveluliiketoimen toimialalla riskien arviointi on osa suunnittelua ja päätöksentekoa. Tavoitteissa pysymistä seurataan sekä toiminnan että talouden näkökulmasta säännöllisesti tuloskokouksissa ja henkilöriskejä tarkemmin myös henkilöstötoimikunnan ja työsuojeluorganisaation kokouksissa. Harmaiden markkinoiden toimintaa torjutaan kaupungin hankintaohjeistuksen ja tilaajavastuulain mukaisesti sekä kehittämällä henkilöstön osaamista ja tekemällä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Riskeiksi on todettu mm. seuraavat: Resurssit ja johtaminen 1. Ennakoimaton kustannusten nousu 2. Tilaajien määrärahojen supistuminen 3. Avainhenkilöiden väsyminen 4. Ammattitaitoisen henkilöstön sitoutumisessa ja rekrytoinnissa epäonnistuminen 5. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien lisääntyminen sekä työkyvyn aleneminen 6. Työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamat kustannukset Palvelujen järjestäminen 1. Laajat tietoliikennehäiriöt 2. Sisäinen yhteistyö Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys 1. Sähköisten palvelujen hidas käyttöönotto 2. Strategisesti tärkeiden hankintojen epäonnistuminen 3. Tuottavuuden kehittämisprojektien epäonnistuminen
213 J PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 12 694 29 515 30 578 30 578 30 578 Toimintamenot 17 288 29 278 28 796 28 796 28 796 Toimintakate -4 594 237 1 782 1 782 1 782 Suunnitelmapoistot 877 1 039 1 508 1 508 1 508 Tilikauden tulos -5 472-802 274 274 274 Menot euroa/asukas 67 113 109 107 106 HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toiminta Toimialan esikuntana toimiva hallinto- ja kehittämisyksikkö koordinoi palveluliiketoimen toimialan strategian, hallinnon, toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa sekä kehittää koko toimialaa koskevia yhteisiä asioita. Yksikkö vastaa toimialan päätöksentekoprosessin toimivuudesta ja viestinnästä sekä toimialan seutuyhteistyön valmistelusta. Yksikön kaikki kustannukset jyvitetään ja veloitetaan toimialan tulosyksiköiltä. Henkilöstö Hallinto- ja kehittämisyksikössä työskentelee 12 vakinaista henkilöä, yksi määräaikainen projektipäällikkö ja yksi juniorimallilla palkattu harjoittelija. Yksikköön on keskitetty koko toimialaa tukeva, yhtenäistävä ja koordinoiva henkilöstö, joka toimii samalla linkkinä konserniesikuntaan. Talous J01 Hallinto- ja kehittämisyksikkö TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 1 688 1 720 1 454 1 454 1 454 Toimintamenot 5 083 1 720 1 454 1 454 1 454 Toimintakate -3 395 0 0 0 0 Menot euroa/asukas 20 7 5 5 5
214 TIETOTEKNIIKKAPALVELUJEN TULOSYKSIKKÖ Toiminta Tietotekniikkapalvelut tuottaa työasema-, tietoliikenne-, puhelin-, tietojärjestelmä- ja asiantuntijapalveluja. Asiakkaita ovat kaupungin johto, toimialat ja niiden tulosyksiköt sekä luottamushenkilöorganisaatiot. Tietotekniikkapalvelujen tavoitteena on tuottaa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti liiketaloudellisin periaattein. Palvelujen kustannukset ovat täysin läpinäkyvät asiakkaille, ja niiden sisältöä kehitetään asiakasorganisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Työasemia 14 376 14 162 15 000 15 500 15 500 Kohteita omassa kuituverkossa 192 263 272 272 272 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tietotekniikkapalvelut on tuotteistettu loppuun vuoden 2013 aikana. Tuotevalikoima on katselmoitu useaan otteeseen asiakasorganisaatioiden kanssa kehityskokouksissa. Vuoden 2014 budjetointi on perustunut tähän tuotteistustyöhön toteutuneisiin volyymeihin. Huhtikuussa 2013 allekirjoitettiin uusi puhe- ja tietoliikennesopimus TDC Finland Oy:n kanssa. Sopimuksen käyttöönottoprojekti aloitettiin välittömästi tämän jälkeen ja se saadaan vietyä loppuun vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Uuden sopimuksen mukaiset hinnat on otettu käyttöön vuoden 2014 tuotehinnoittelussa. Sopimuksen mukaisesti Espoon verkko myös päivitetään teknisesti niin, että palvelutaso paranee ja lisääntynyt kapasiteetti mahdollistaa paremmat vasteajat ja uusien palvelujen käyttöönoton. Vuoden 2013 aikana kilpailutettiin myös Espoon perustietotekniikkapalvelut. Kilpailutus saatiin loppuun elokuussa, ja loppukäyttäjäpalvelujen toimittajaksi valittiin CGI Suomi Oy ja taustapalvelujen toimittajaksi Fujitsu Finland Oy. Uudet sopimukset tuovat kustannussäästöjä ja mahdollistavat uusien tuotantotapojen käyttöönoton Espoolle tuotettavissa palveluissa. Touko - elokuussa kilpailutettiin tietotekniikkapalvelujen palvelunhallintajärjestelmä. Kilpailutuksen voitti Sofigate Oy. Uusi palvelunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön perustietotekniikkapalvelujen uusien sopimusten käyttöönottoprojektien yhteydessä. Uudella palvelunhallinnalla mahdollistetaan mm. parempi asiakaspalvelu, tarkempi omaisuudenhallinta sekä tehokkaampi toimittaja- ja sopimushallinta. Suunnitelmakaudelle vuoden 2016 loppuun asti tietotekniikkapalvelujen tavoitteet liittyvät uuden ICTtoimintamallin hyötytavoitteisiin: Kuntapalvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan uuden ICT-toimintamallin avulla. ICT:n avulla selvästi parempi ja kustannustehokkaampi hallinto. ICT-toiminnan tuottavuuden ja mitattavuuden paraneminen. Näiden tavoitteiden mittarointi ja seuranta on osa ICT-toimintamalliprojektia.
215 Tietotekniikkapalvelujen vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa uusi ICT-toimintamalli, määritellä roolit ja vastuut, ja organisoitua niiden mukaan varmistaa kaikkien ICT-palvelujen jatkuvuus uuden ICT-toimintamallin ja uusien sopimusten käyttöönottojen aikana tuottaa asiakkaille uusien sopimusten mukaiset kustannus- ja laatuparannukset parantaa jatkuvasti palvelujen laatua ja seurattavuutta uuden palvelunhallintajärjestelmän avulla. Tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat: 1. Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen. 2. Investoinnit ovat maksimissaan 720 000 euroa. 1) 1) Kattaa vain kuituverkon kehittämisen. Muut investoinnit sisältyvät yleishallinnon budjettiin. Henkilöstö Tietotekniikkapalvelujen kokonaisvahvuus on 33 henkilöä. Yksikön koko nykyisessä organisaatiorakenteessa ei tule muuttumaan. Suunnitteilla olevan uuden ICT-toimintamallin käyttöönoton yhteydessä koko kaupungin ICT-tehtäviä ja tehtäviä keskitetään, ja tietotekniikkapalvelut tulee sulautumaan muodostettavaan uuteen organisaatioon. Uusi toimintamalli tuo vaatimuksia henkilöstön kehittämiselle. Kehittämiskohteita ovat parempi toimittajahallinta, projektinhallinta sekä uusien teknologioiden tuntemus. Näissä tullaan järjestämään koulutusta ja tukemaan itsenäistä oppimista. Järjestelmätoimittajilta tullaan myös edellyttämään teknisen koulutuksen riittävää tarjontaa. Yksikön työhyvinvointia on kartoitettu useilla kyselyillä vuoden 2013 aikana. Niiden pohjalta tehdään yksikön sisäisiä toimenpide-ehdotuksia. Näiden toteutusta ja vaikutuksia seurataan edelleen neljännesvuosittain tehtävällä samansisältöisellä kyselyllä. Seuraava Kunta 10 -kysely suoritetaan vuoden 2014 lopussa, ja sen tuloksena saatavien kehityskohteiden tunnistaminen, parannustoimenpiteet ja seuranta tehdään suunnitelmakauden aikana. Talous ja investoinnit Tietotekniikkapalvelut toimii nettobudjetoituna yksikkönä. Yksikön budjetoitu liikevaihto vuodelle 2014 on 24,6 milj. euroa, ja se perustuu asiakasyksiköiden toteutuneisiin vuoden 2013 alun mukaisiin volyymeihin ja niiden pohjalta tehtyyn hinnoitteluun. Tietotekniikkapalvelujen hallinnon kustannukset muodostavat noin 6 prosenttia palvelutuotteiden laskutuksesta sisältäen toimintakatteen, jolla kehitetään yksikön toimintaa. Yksikön toimintamenot ovat noin 23 milj. euroa, eli ne säilyvät vuoden 2013 tasolla. Ulkoiset palvelujen ostot muodostavat noin 69 prosenttia toimintamenoista. Näistä merkittävimmät ovat tietojärjestelmä-, puhelin-, tietoliikenne- ja perustietotekniikkapalvelut. Ulkoiset leasingvuokrat ovat noin 20 prosenttia toimintamenoista. Henkilöstökulujen osuus on noin 8,5 prosenttia.
216 J03 Tietotekniikkapalvelut TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 8 437 25 036 24 665 24 665 24 665 Toimintamenot 8 331 23 261 22 982 22 982 22 982 Toimintakate 106 1 775 1 683 1 683 1 683 Suunnitelmapoistot 827 975 1 437 1 437 1 437 Tilikauden tulos -721 800 246 246 246 Menot euroa/asukas 32 89 87 85 84 Investoinnit Aineettomat hyödykkeet Kaikki aineettomien hyödykkeiden investointimäärärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon. Määrärahat kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille projektiesitysten perusteella. Tietotekniikkapalvelujen investointiesitykset ovat Puhe- ja tietoliikennepalvelujen käyttöönotto (PuhTi-sopimus) 200 000 euroa. ICT-palvelunhallintajärjestelmän käyttöönotto 170 000 euroa. Perustietotekniikkapalvelulen käyttöönotto 1 000 000 euroa. Koneet ja kalusto Tulosyksikkö varautuu myös kuituverkon kehittämiseen 720 000 euron investoinneilla. KAUPUNKITIEDON TULOSYKSIKKÖ J05 Kaupunkitieto TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot 2 569 2 759 4 459 4 459 4 459 Toimintamenot 3 874 4 297 4 360 4 360 4 360 Toimintakate -1 305-1 538 99 99 99 Suunnitelmapoistot 50 64 71 71 71 Tilikauden tulos -1 356-1 602 28 28 28 Menot euroa/asukas 15 17 16 16 16
217 Kaupunkitieto Toiminta Yksikkö johtaa ja ohjaa kaupungin asiakirjahallintoa ja tuottaa asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalveluja sisäisille asiakkaille sekä myös kuntalaisille. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Yksikkö noudattaa vuonna 2014 kaupungin ja palveluliiketoimialan toiminnan tuottavuudelle ja kustannustehokkuudelle asetettuja tavoitteita. Asiakirjahallinnon johtamisessa ja kehittämistyössä keskeisenä tavoitteena on edelleen asiakirjatiedon sähköinen säilyttäminen ja siihen liittyvät kehittämistyöt ja toimintatapamuutosten ohjeistaminen. Kaupungin kokonaisarkkitehtuurin periaatteissa vuodelta 2013 on kirjattu kaupungin tiedonhallintaan liittyvät kaupunkitasoiset linjaukset ja vuonna 2014 pyrimme tietohallinnon ja yleishallinnon kanssa yhteistyössä suunnittelemaan lähivuosien etenemismallin. Kokemukset tiedonohjausjärjestelmän vuoden 2013 integroinnista D 360 -järjestelmään ovat tärkeitä. Kaupunginarkiston tavoitteena on arvokkaan asiakirja-aineiston säilyminen ja saattaminen asiakkaiden käyttöön. Vuonna 2014 päivitetään uudistettu arkistonhallintajärjestelmä ja kuntalaisille avataan mahdollisuus arkistoluettelojen ja -kuvailujen käyttöön nettisivultamme. Kotiseutuarkistotoiminnan tavoitteena on tehdä kotiseutuarkistotoiminta tunnetuksi ja vastaanottaa Espoolle tärkeät yhdistysten, yhteisöjen ja yksityisten arkistot kaupunginarkistoon. Kirjaamon asiakaspalvelu ja asiakirjahallinnon tietopalvelut jatkaa hyvää ja laadukasta palvelua kuntalaisille ja muille asiakasryhmille. Tietopalvelujen keskeisenä tavoitteena on tuottaa ja päivittää kaupungin johdon, päätöksenteon ja suunnittelun tarpeisiin keskeiset kaupungin toimintaympäristöä kuvaavat tiedot ja ennusteet. Tilastojen saatavuutta ja käytettävyyttä parannetaan vuonna 2014 verkkotilastopalvelujen ylläpidolla ja kehittämisellä. Espoo-tarinan, johdon ja päätöksenteon tarpeisiin tuotetaan Toimintaympäristön tila -aineisto Espoo-tarinan aikataulun mukaisesti sekä tiedot kuntauudistusprosessia varten. Yksikkö osallistuu merkittävällä panoksella toimialojen tietotuotannon kehittämiseen ja seudullisten tilastojen, rekisterien ja tietopalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Käännöspalvelujen keskeisenä tavoitteena on tuottaa laadukkaita, oikea-aikaisia, viestinnällisesti selkeitä ja asiakaslähtöisiä käännöksiä suomesta ruotsiksi. Pääasiallinen tehtävä on valtuuston ruotsinkielisen esityslistan ja pöytäkirjan tuottaminen sekä kaupungin toimialojen kuntalaisille tuottaman materiaalin kääntäminen kielilain mukaisesti. Valtuustokauden tavoitteiksi on asetettu kolme tavoitetta: 1. Normit ja määräykset täyttävän sähköisen tiedonhallinnan kehittäminen 2. Kaupunkitiedon asiantuntijapalvelut ja yhteistyö on kiitettävää sekä 3. Tilastojen jakelukanavat ovat kunnossa. Edellä mainittuja toteutetaan vuoden 2014 tavoitteilla: 1. Tiedonohjausjärjestelmä on toimiva ja arkistonhallintajärjestelmä on uudistettu ja käytössä 2. Kaupunkitieto osallistuu asiakkaiden kehityshankkeisiin mm. kuntaliitosselvityksiin EKKVyhteistyössä ja mahdollisiin PKS-seudun selvityksiin sekä tiedonhallinnan ja sähköisen arkiston edellytysten selvitykseen. 3. Kuntauudistus- ja seutuhallinnon uudistus -prosessit saavat tarvittavat tiedot sovitusti.
218 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kaupunginarkiston aineistomäärä hyllym (hm) 5 870 5 800 6 050 6 050 6 050 Käännöspalvelujen käännettyjä merkkejä 6 216 698 5 200 000 6 300 000 6 300 000 6 300 000 Tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat: 1. Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen. 2. Investoinnit 0 euroa. Henkilöstö Vuonna 2013 työntekijöiden määrä väheni asiakirjahallinnossa yhdellä. Henkilökunnan määrä on 26 ja pysyy vuonna 2014 ennallaan. Talous Toimintatulot ovat 2,7 milj. euroa ja toimintamenot 2,6 milj. euroa. Yhteispalvelu Yksikkö siirtyy palveluliiketoimeen 1.1.2014. Toiminta Yhteispalvelun tehtävä on tarjota kuntalaisille julkishallinnon ja muiden toimijoiden palveluja keskitetysti yhden luukun periaatteella. Toiminta perustuu lakiin julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007). 1.2.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä johtaa valtiovarainministeriö ja tehtävänä on myös sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan Espoossa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Espoon yhteispalvelu kehittää jatkuvasti toimintaansa yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa asiakaspalvelun edelleen kehittämiseksi. Yhteispalvelupisteiden etuna on erityisesti niiden sijainti lähellä kuntalaista sekä virastoaikoja joustavammat aukioloajat. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Yhteispalvelupisteet palvelevat kuntalaisia kaikilla Espoon suuralueilla. Vuodelle 2014 VM:n Asiakaspalvelu 2014 -hanke tuonee yhteispalvelulle uusia tehtäviä. Tosin hankkeen nimestä huolimatta toteutus tapahtunee vasta vuoden 2015 puolella. Yhteispalvelupisteiden uudelleen organisointi palveluliiketoimen toimialalle tapahtunee 1.1.2014 alkaen. Näin ollen yhteispalvelut ovat suurten muutosten edessä. Yhteispalvelun antamia opastus-, neuvonta- ja asiointipalveluja monipuolistetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti yhteistyössä sekä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten että valtion paikallishallinnon kanssa. Painopisteinä on neuvoa ja opastaa asiakkaita käyttämään sähköisiä asiointipalveluja ja antaa monikulttuurisille asiakkaille yleisneuvontaa ja opastusta julkishallinnon palveluista.
219 Yhteispalvelupisteissä hoidetaan kaupungin käteiskassapalvelut. Yhteistyö- ja toimeksiantosopimuksia palvelujen antamisesta kuntalaisille on tehty useita mm. HSL:n joukkoliikenteen lipunmyynti, Länsi- Uudenmaan Poliisin lupahallintoon kuuluvien ajokorttihakemusten ja maksujen vastaanotto, Kelan avustavat asiakaspalvelutehtävät ja Lippupisteen ja Lippupalvelun lipunmyynti. Muualta muuttaneiden sekä monikulttuurisen asiakaspalvelun kehittämistä on jatkettu Reaaliaikainen neuvonta Click -hankkeen myötä. Hankkeessa on mukana myös Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Hankkeelle on saatu ESR:n rahoitus. Hankkeen tavoitteena on saada käyttöön chat-palvelu asiakkaille sekä mahdollistaa palveluneuvojien kesken kuntarajat ylittävä Lync-palvelun käyttö, jolloin neuvontatyöhön on mahdollista saada ns. pikaapua silloin, kun esim. kielitaito asettaa rajoituksia tai jokin asia on varmistettava toisesta kunnasta. Palveluneuvojien välinen Lync-yhteys on ollut käytössä Espoon ja Helsingin välillä ja asiakkaille tarkoitettu chatti otettaneen pilottina käyttöön vuoden 2014 alussa kaikissa kaupungeissa. Yhteistä päivystysaikaa on viikoittain 6 tuntia ja palvelukielet ovat pilotin aikana suomi ja englanti. Henkilöstö Yhteispalvelun henkilökuntamäärä on pysynyt jo vuosikaudet vakiona (24 palveluneuvojaa, yksi kiertävä palveluneuvoja, kiertävä palveluesimies, palveluesimies ja yhteispalvelupäällikkö). Nykyinen henkilökuntamäärä mahdollistaa tämänhetkiset laajat aukioloajat sekä nykyisen palveluverkon toiminnan. Toiminnan laajentuminen sekä asiakaspalvelutehtävien monipuolistuminen, asiakkaiden tarve saada palvelua myös virka-ajan ulkopuolella, Kelan neuvontatyöt sekä sähköisen asioinnin tuen lisääntyminen ja myös jatkuvasti kasvavat asiakasmäärät aiheuttavat haasteita henkilökunnalle. Asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden ajan seuraavasti vuosi asiakasmäärä 2007 129 692 2008 143 152 2009 143 680 2010 158 398 2011 161 558 2012 164 516 Asiakasmäärään ei ole sisällytetty ennakkoäänestyksen aikaan äänestämässä käyneitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä jatketaan omalla sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamalla koulutuksella yhteistyösopimusten mukaisesti. Talous ja investoinnit Vuosien 2014-2015 aikana varaudutaan eri yhteispalvelupisteiden toimintojen siirtämiseen uusiin toimitiloihin. Matinkylän yhteispalvelupisteen toiminnan on suunniteltu siirtyvän palvelutorialueelle. Tapiolan yhteispalvelupisteen toiminnan siirtymien uuteen tilaan on edelleenkin selvityksessä. Neuvotteluja mahdollisuuksista eri toimijoiden kanssa yhteisiin tiloihin siirtymisestä jatketaan. Espoonlahden yhteispalvelupisteen toiminta siirtyy vuonna 2007 hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti Espoonlahden aluekirjaston kanssa yhteisiin toimitiloihin. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteen toimintojen on suunniteltu siirtyvän Entressen kirjaston läheisyyteen.
220
221 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JATALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
222 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Henkilöstöpalvelut tuottaa HR-asiantuntija- ja työterveyspalveluja kaupungin toimintayksiköille, esimiehille ja työntekijöille. Palvelujamme ovat: rekrytointipalvelut, urapalvelut ja uudelleensijoitus, maahanmuuttajarekrytointi, oppisopimuskoordinointi henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipalvelut palvelussuhdeneuvonta ja -ohjaus työterveyspalvelu. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet HR-palvelujen tarjoaminen kaupunkitasoisesti keskitettynä lisää tuottavuutta ja varmistaa tasalaatuisen palvelun kaikille kaupungin toimintayksiköille, esimiehille ja työntekijöille. Tuemme esimiehiä ja toimimme kumppanina henkilöstöön liittyvissä toimenpiteissä. Palveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja sähköistäminen parantavat tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta suunnitelmakaudella. Suunnitteilla on talouden ja hankinnan järjestelmätuen siirto Talouspalvelut -liikelaitokseen vuoden 2014 alusta lukien. Muutos vaikuttaa toimintamenoihin ja henkilöstömäärään muutamalla henkilöllä. Työterveyspalvelut antavat laadukasta, ennaltaehkäisevää työterveyspalvelua kustannustehokkaasti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on toiminnan, prosessien ja innovatiivisten palvelumuotojen kehittäminen. Toiminnan painopistealueet suunnitellaan ja sovitaan yhdessä asiakkaittemme kanssa vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Keskeisimpiä tavoitteita ovat sairauspoissaoloprosessin kehittäminen, asiakaspalvelun sähköistäminen, kuntouttavien palvelujen ja kuntoutusosaamisen kehittäminen. Palvelutuotannon manuaaliprosessit sähköisiksi Jatkamme vuoden 2013 suunnitelman pohjalta palveluprosessien asiakaslähtöistä kehittämistä ja sähköistämistä. Vuoden 2013 aikana on jo sähköistetty useita oman toiminnan prosesseja tai työvaiheita. Lisäksi on tehty suunnitelma pidemmällä aikavälillä sähköistettävistä prosesseista, joiden toteutusta jatkamme. Henkilöstöpalvelujen osalta odotamme HR-toimintojen kaupunkitasoisia sähköisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat etenemisen myös meidän omissa prosesseissa. Vuoden 2014 aikana tulevat toteutukseen mm. rekrytointijärjestelmän uudistaminen sekä koulutuksen hallintaan ja palvelussuhdeasioihin liittyvät sähköistämiset. Työajanseurannassa ja työvuorosuunnittelussa on paljon kehitystarpeita ja mahdollisuuksia sähköisiin toiminnallisuuksiin. Lainsäädäntömuutos kolmen koulutuspäivän kannusteesta edellyttää koulutuspäivien sähköisen seurannan toteutusta jo vuoden 2014 alusta lukien. Palvelut paremmiksi asiakasyhteistyöllä ja kumppanuudella Palvelujen kehittäminen perustuu Espoo-tarinan päämääriin. Palvelemme kaupungin esimiehiä ja työntekijöitä ja tuotamme sitä kautta lisäarvoa kuntalaispalveluihin. Nykyisin asiakasyhteistyöhön kuuluu säännölliset kehityskokoukset sekä asiakaspalautteiden käsittely. Toiminta perustuu palvelusopimuksiin. Pyrimme kumppanuuteen, jossa kehitämme palveluja yhdessä asiakkaidemme kanssa.
223 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistaa tehokkaat ja laadukkaat palvelut Asiakkaamme arvostavat palvelujen laatua ja tehokkuutta. Huolehdimme henkilöstön osaamisesta ja riittävästä koulutuksesta. Seuraamme palvelutoiminnan palautteita ja vasteaikoja. Suunnittelemme pitkällä aikavälillä henkilöstötarpeen. Henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen suunnitelma otetaan käyttöön vuodesta 2014 lukien. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Julkaistuja rekrytointi-ilmoituksia 2 476 2 594 2 050 2 150 2 250 Työtapa-analyyseja 438 342 340 350 350 Rekrytointihaastatteluja 764 608 586 600 600 Palvelussuhdeneuvonta, yhteydenottoja 14 342 13 000 14 000 14 000 14 000 Koulutus- ja työhyvinvointitilaisuuksien osanottajia 3 894 3 200 3 200 3 200 3 200 Sairausvastaanottokäyntejä 10 607 10 000 10 000 10 000 10 000 Työpaikkaselvityksiä 165 120 130 130 130 Terveystarkastuksia 3 303 2 500 2 600 2 600 2 600 Työkykyarvioita 600 600 650 650 650 Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat seuraavat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 266 000 euroa. Henkilöstö Espoo Henkilöstöpalvelujen henkilöstömäärä on 77 vuonna 2014. Henkilöstösuunnitelmassa on huomioitu mahdollinen talouden ja hankinnan järjestelmätuen siirto Espoo Talouspalvelut -liikelaitokseen. Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä. Henkilöstön määrään vaikuttavat erilaiset tekijät, mm. kaupunkitasoisten prosessien sähköistämisen aste, työterveydessä lääkärien saatavuus sekä sijaisten määrä. Henkilöstön osaamiseen panostetaan ja varaudutaan tulevina vuosina tapahtuvaan eläköitymiseen. Talous ja investoinnit Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen liikevaihto on 6,6 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen on 4,2 prosenttia. Liikevaihto muodostuu sisäisistä myyntituotoista. Liiketoiminnan muissa tuotoissa on Kelakorvaus työterveyshuollon kustannuksista 1,9 milj. euroa. Toimintamenot ovat 8,3 milj. euroa ilman suunnitelman mukaisia poistoja. Kasvua edellisvuoteen on 2 prosenttia. Toimintamenot koostuvat pääosin henkilöstökuluista ja palvelujen ostoista. Liikelaitoksen tulos on 1 prosenttia liikevaihdosta eli 66 000 euroa. Investoinnit Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos varautuu nykyisen rekrytointijärjestelmän vaihtamiseen uuteen. Nykyinen järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2004. Lisäksi kehitämme työajanseuranta- ja työvuorosuunnitelmajärjestelmät vastaamaan paremmin nykyistä tarvetta. Investointivaraus vuodelle 2014 on 266 000 euroa.
224 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 6 042 6 314 6 278 6 582 6 582 6 582 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 3 0 0 Tuet ja avustukset 1 673 1 900 1 900 1 900 1 900 1 900 Materiaalit ja palvelut 2 861 2 916 3 321 3 100 3 100 3 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 79 112 104 121 121 121 Palvelujen ostot 2 781 2 804 3 217 2 979 2 979 2 979 Henkilöstökulut 3 800 4 576 4 125 4 542 4 542 4 542 Palkat ja palkkiot 3 066 3 665 0 0 0 0 Henkilösivukulut 734 911 0 0 0 0 Eläkekulut 545 687 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut 189 224 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 35 30 41 41 41 Suunnitelman mukaiset poistot 0 35 30 41 41 41 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 722 687 678 699 699 699 Liikeylijäämä (-alijäämä) 336 0 24 100 100 100 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 10 10 10 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 24 24 24 24 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 336 0 0 66 66 66 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 336 0 0 66 66 66 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 336 0 0 66 66 66
225 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 336 0 24 100 100 100 Poistot ja arvonalentumiset 0 35 30 41 41 41 Rahoitustuotot ja -kulut 0-24 -34-34 -34 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 336 35 30 107 107 107 Investointien rahavirta Investointimenot 0-75 -75-266 -50 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 0 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 0-75 -75-266 -50 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 336-40 -45-159 57 107 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 0 40 45 159-57 -107 Saamisten muutos muilta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 0 0 0 0 0 0 0 40 45 159-57 -107 Rahoituksen rahavirta 0 40 45 159-57 -107 Rahavarojen muutos 336 0 0 0 0 0
226
227 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
228 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa talous- ja palkkahallinnon palveluja sekä hankintapalveluja liiketaloudellisin perustein kaupungin toimialoille, kaupunkikonserniin kuuluville yksiköille, henkilöstölle ja sidosryhmille asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Liikelaitoksen tuotanto perustuu sopimuksiin ja tilauksiin, joissa liikelaitoksen asiakas määrittelee haluamansa tuotteen tai palvelun ja palvelutason ja jotka asiakas maksaa sovitun mukaisesti. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Espoo Talouspalvelut aloitti toimintansa liikelaitoksena 1.1.2013. Liikelaitos jakaantuu hankintapalvelutpalveluyksikköön sekä kirjanpito- ja myyntilaskut, ostolaskut, palkanlaskenta ja tuotannon tuki -palvelualueisiin. Espoo Talouspalvelut -liikelaitos vastaa kaupungin taloushallinnon operatiivisesta toiminnasta, kuten hankintojen kilpailuttamisesta ja sopimusseurannasta, kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, osto- ja myyntilaskujen käsittelystä sekä palkan- ja palkkiolaskennasta. Lisäksi tuotannon tuki -palvelualue tuottaa liikelaitoksen tarvitsemat tukipalvelut ja liikelaitoksen toimintaan liittyvät asiantuntijapalvelut sekä hoitaa liikelaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelun, seurannan sekä arvioinnin. Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen tavoitteena on tuottaa palvelusopimuksien mukaiset palvelut kustannustehokkaasti, oikea-aikaisesti ja virheettömästi tarjota asiantuntevaa ja osaavaa palvelua kehittää prosesseja ja palvelua asiakaslähtöisesti Espoon etua ajatellen. Liikelaitoksessa on ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehty suunnitelmallisesti prosessien kehittämistyötä. Tämä työ on alkanut tuottaa jo hienoja tuloksia. Työntekijöiden työtehtäviä on pystytty monipuolistamaan, varamiesjärjestelyt toimivat täydellä teholla lähes kaikissa tehtävissä, osaamisen jakaminen ja kehittäminen on päässyt vauhtiin ja turhia työvaiheita on saatu karsittua useista työvaiheista. Työnjako liikelaitoksen ja toimialojen välillä on selkiytynyt, vaikka siinä on edelleen paikoitellen tarvetta tarkennuksille. Asiakkaiden kanssa on pidetty säännöllisesti kehityskokouksia sekä pienempimuotoisia kehittämispalavereja. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa on sovittu kehitystyöpajatoiminnan aloittamisesta. Kehitystyöpajoissa on tarkoitus parantaa ja yksinkertaistaa tällä hetkellä turhan monimutkaisia, useiden eri toimijoiden yhteisiä, osaprosesseja. Ensimmäisen kehitystyöpajan aiheeksi on valittu työ- ja työmatkatapaturmiin sekä liikennevahinkoihin liittyvien korvausten hakeminen Kelasta ja vakuutusyhtiöiltä. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Myyntilaskuja 472 524 500 000 500 000 490 000 490 000 - joista e-laskuja, % 9,3 20,0 60,0 80,0 80,0 Ostolaskuja 246 249 223 500 230 000 230 000 230 000 - joista sähköisesti, % 65,0 65,0 80,0 85,0 90,0 Palkkalaskelmia 241 911 248 071 249 076 249 076 249 076 Kilpailutuksia 146 150 150 150 150
229 Kaupungin talouspalvelutoimintojen keskittämisen mahdollistaman prosessien läpikäynnin yhteydessä on tunnistettu useita prosessivaiheita joita voidaan tehostaa merkittävästi esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköisiä työvälineitä. Espoo Catering -liikelaitoksen käyttöönottama Aromi-tuotantojärjestelmä on loistava esimerkki sähköistyksen tuomista eduista koko kaupungille. Aromi-järjestelmän tuottamien tilausten perusteella saapuvat ostolaskut saadaan kohdistettua automaattisesti tilauksiin eikä ostolaskuja tarvitse enää esikirjata, tiliöidä, tarkastaa eikä hyväksyä erikseen. Tämä poistaa käytännössä kokonaan ostolaskujen käsittelyyn aiemmin käytetyt työvaiheet. Työaikaa säästyy ostolaskujen käsittelystä sekä Talouspalveluissa että Cateringissa. Vastaavaan toimintamalliin tulee päästä kaikessa kaupungin tilausja ostotoiminnassa ja tämä onkin seurantajakson suurin yksittäinen kehityskohde Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksessa. Edellä mainitun kaltaisia kehityshankkeita on tunnistettu myös muissa toiminnoissa kuin ostoissa. Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat seuraavat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 0,3 milj. euroa. Henkilöstö Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuoden 2013 elokuun lopussa 161 henkilöä, joista vakinaisia viran- tai toimenhaltijoita 151 ja määräaikaisia 10. Henkilöstömäärän arvioidaan pienenevän suunnitelmakauden 2014-2016 loppuun mennessä 15 henkilöllä. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan hankintapalvelujen palveluyksikössä 13 henkilöllä. Kirjanpidon ja myyntilaskujen palvelualueella henkilömäärän arvioidaan vähenevän kolmella, ostolaskujen palvelualueella 15:llä ja palkanlaskennan palvelualueella 10 henkilöllä. Tukipalvelut-palvelualueella henkilömäärä pysyy nykyisellä tasolla. Kaikissa palveluyksiköissä on käytössä osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan voimakkaasti työtehtävien painotuksen siirtyessä enenevissä määrin vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Liikelaitoksen henkilöstö osallistuu sekä kaupunki- että toimialatasoiseen työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Talous ja investoinnit Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2014 on 10 milj. euroa ja muut tuotot 0,2 milj. euroa. Liikevaihdosta 98 prosenttia on sisäistä ja 2 prosenttia ulkoista myyntiä. Ulkoinen myynti koostuu lähes kokonaisuudessaan perinnän kautta tuloutuvista vanhoista saatavista, joita ei voida kohdistaa toimialoille. Toimintamenojen osuus vuoden 2014 budjetista on yhteensä 10 milj. euroa ilman suunnitelman mukaisia poistoja. Menot koostuvat pääosin palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Liikelaitoksen tilikauden tulos on 1 prosenttia liikevaihdosta eli 99 000 euroa. Investoinnit Suunnitelmakaudella on varauduttu investoimaan aineettomiin hyödykkeisiin yhteensä 4,2 milj. euroa. Kirjanpitojärjestelmän uusiminen vie tästä summasta arviolta 3,5 milj. euroa, josta 0,3 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2014 ja loput vuosille 2015 2016. Sähköisen tilaus- ja ostojärjestelmän uusimiseen on varauduttu yhteensä 0,6 milj. eurolla vuosina 2015 2016 ja kaupungin kassajärjestelmien uusimiseen 0,1 milj. eurolla vuonna 2016.
230 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 9 329 9 183 9 183 9 987 9 987 9 987 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 267 200 200 200 200 200 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 2 565 2 444 2 444 3 138 3 338 3 438 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 74 42 42 55 55 55 Palvelujen ostot 2 491 2 401 2 402 3 083 3 283 3 383 Henkilöstökulut 6 337 6 410 6 410 6 346 6 146 5 546 Palkat ja palkkiot 5 068 5 117 0 0 0 0 Henkilösivukulut 1 269 1 293 0 0 0 0 Eläkekulut 958 981 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut 311 312 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 500 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 500 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 491 518 529 558 558 558 Liikeylijäämä (-alijäämä) 204 12 0 144 144 144 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 15 15 15 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 5 30 30 30 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 204 12-5 99 99 99 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 204 12-5 99 99 99 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 0 0 0 0 Poisteron vähennys (+) 0 0 0 0 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 0 0 0 Varausten vähennys(+) 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 204 12-5 99 99 99
231 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 204 12 0 144 144 144 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 500 Rahoitustuotot ja -kulut 0-5 -45-45 -45 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 204 12-5 99 99 599 Investointien rahavirta Investointimenot 0-60 0-300 -1 700-2 150 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 0 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 0-60 0-300 -1 700-2 150 Toiminnan ja investointien rahavirta 204-48 -5-201 -1 601-1 551 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 0 60 5 201 1 601 1 551 Saamisten muutos muilta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 0 0 0 0 0 0 0 60 5 201 1 601 1 551 Rahoituksen rahavirta 0 60 5 201 1 601 1 551 Rahavarojen muutos 204 12 0 0 0 0
232
233 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
234 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Logistiikka -liikelaitoksen tehtävänä on hankkia kaupungille autoja ja työkoneita, järjestää kuljetusja varastopalveluja sekä painatus- ja postipalveluja sekä tuottaa vaihdepalveluja ja näihin liittyvä oheispalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Liikelaitos muodostuu neljästä palveluyksiköstä, jotka ovat auto- ja konepalvelut, kuljetus- ja varastopalvelut, painatus- ja postipalvelut sekä vaihdepalvelut. Lisäksi koko liikelaitoksen yhteisistä asioista vastaa tuotannon tuen palveluyksikkö. Liikelaitoksen tuotanto perustuu asiakaslähtöisiin kaupunkitasoisiin sopimuksiin ja tilauksiin, joissa liikelaitoksen asiakas määrittelee haluamansa tuotteen tai palvelun ja palvelutason ja jotka asiakas maksaa sovitun mukaisesti. Liikelaitoksen toimintaa on kehitetty vastaamaan kaupungin strategiaa ja eri asiakasryhmien tarpeita. Kuljetus- ja varastopalvelujen operatiivisessa toiminnassa Puolarmetsän sairaalan ja Aurorakodin sisäiset kuljetukset siirtyivät Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokseen 1.4.2013 sekä ei-kiireelliset potilaskuljetukset HUS-Logistiikkaan 1.5.2013. Kuljetus- ja varastopalveluihin siirtyy vuoden 2014 alusta sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksia. Kaupunginjohtajan perustama projektiryhmä valmisteli vuoden 2013 alkuvuoden aikana ehdotuksen kaupungin uudesta kuljetuspalveluhankintojen järjestämismallista. Projektiryhmän ehdotusten mukaisesti Espoo Logistiikka -liikelaitoksen kuljetus- ja varastopalvelut järjestää kaikki kaupungin kuljetukset vuodesta 2014 eteenpäin. Järjestämisvastuun ulkopuolelle jätettiin potilaskuljetukset, kiireelliset sairaskuljetukset ja Helsingin seudun liikenteen tuottamat kuljetukset. Uudistuksen tavoitteena on, että kuljetuksia ei enää kilpailuteta vain yhdelle yksikölle tai toimialalle, vaan eri yksiköiden kuljetustarpeet yhdistellään uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi ja kilpailutetaan Espoon hankinnan painopisteiden mukaisesti. Kuljetukset muodostuvat henkilö- ja tarvikekuljetuksista. Henkilökuljetukset ovat volyymiltään huomattavasti suuremmat. Koulukuljetusten piirissä on päivittäin noin 800 oppilasta ja sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten piirissä noin 3 500 kuntalaista. Tarvikekuljetuksiin kuuluvat mm. erilaiset muutot. Kaikki kuljetukset järjestetään ostopalveluna. Lisäksi kuljetus- ja varastopalvelut aloittaa optimointipalvelun tuottamisen, jonka avulla kuntalaispalveluja tuottavat yksiköt voivat järjestää liikkumista vaativat palvelunsa entistä tehokkaammin. Henkilökuljetusten lisäksi kuljetus- ja varastopalvelujen toiminta keskittyy materiaalilogistiikkaan ja sen hallintaan eikä pelkkään varastotoimintaan. Vaihdepalvelut on mukana Espoon sähköisen työympäristön kehittämisessä osallistumalla puhe- ja tietoliikennepalvelujen uudistamiseen, jonka tavoitteena on mm. henkilöstön tavoitettavuustiedon paraneminen ja kustannussäästöt. Liikelaitoksen palveluyksiköissä tehdään säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä. Lisäksi käytössä on reaaliaikainen asiakaspalautekanava. Saatuja asiakaspalautteita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
235 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Ajoneuvokaluston määrä 0 600 580 595 605 Korjaamotöiden määrä 0 1 000 850 890 930 Painotyömääräinten määrä 0 1 960 1 950 1 990 2 010 Postipalvelujen määrä 0 1 008 000 986 000 946 000 906 000 Kuljetusten määrä 0 13 730 4 000 4 000 4 000 Varaston tilausrivien määrä 0 56 600 60 000 62 000 64 000 Liittymien määrä 0 10 100 9 400 9 400 9 400 Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 2,8 milj. euroa. Henkilöstö Liikelaitoksen henkilöstömäärä on arviolta 50 henkilöä vuonna 2014. Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa palveluyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Espoo Logistiikka -liikelaitos osallistuu toimialan kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan. Talous ja investoinnit Liikevaihto on 33 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot ovat 0,5 milj. euroa. Yhteensä tuloja kertyy 33,5 milj. euroa. Liikevaihdosta 98 prosenttia on sisäistä ja 2 prosenttia ulkoista myyntiä. Ulkoisesta myynnistä suurin osa on poistettavan kaluston myyntiä ja Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) olevan kaluston vuokratuloja. Toimintamenojen osuus budjetista on yhteensä 29,8 milj. euroa ilman suunnitelman mukaisia poistoja. Tilikauden tulos on 1 prosenttia liikevaihdosta. Auto- ja konekalustoinvestointeihin on vuodelle 2014 budjetoitu yhteensä 2,8 milj. euroa. Suunnitelmakauden auto- ja konekalustoinvestointeihin on budjetoitu 2,6 milj. euroa vuosille 2015 2018. Henkilöautot hankitaan huoltoleasingilla ja muu kalusto ostetaan. Liikelaitoksen investoinnit toteutetaan liikelaitoksen tulorahoituksella ja peruskaupungilta saatavalla lyhytaikaisella rahoituksella. Hankinnoissa noudatetaan kaupungin investointiperiaatteita sekä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Harmaan talouden torjuntamalli on käytössä.
236 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 16 387 17 196 16 796 33 031 33 031 33 031 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 690 580 580 460 460 460 Tuet ja avustukset 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 9 702 10 962 10 508 26 098 26 098 26 098 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 233 6 893 6 489 6 072 6 072 6 072 Palvelujen ostot 3 469 4 068 4 018 20 026 20 026 20 026 Henkilöstökulut 2 852 2 604 2 604 2 684 2 684 2 684 Palkat ja palkkiot 2 192 1 842 0 1 845 1 845 1 845 Henkilösivukulut 660 761 0 839 839 839 Eläkekulut 529 649 0 732 732 732 Muut henkilösivukulut 131 112 0 107 107 107 Poistot ja arvonalentumiset 2 865 3 200 3 200 3 251 3 251 3 251 Suunnitelman mukaiset poistot 2 865 3 200 3 200 3 251 3 251 3 251 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 943 951 1 001 1 064 1 064 1 064 Liikeylijäämä (-alijäämä) 714 60 64 394 394 394 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 1 5 1 1 1 1 Muut rahoitustuotot 0 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 1 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 31 65 65 65 65 65 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 684-1 -1 330 330 330 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 684-1 -1 330 330 330 Poistoeron muutos 245 245 245 245 245 245 Poistoeron lisäys (-) 0 0 Poisteron vähennys (+) 245 245 245 245 245 245 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 Varausten vähennys(+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 929 245 245 575 575 575
237 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 714 60 64 394 394 394 Poistot ja arvonalentumiset 2 865 3 200 3 200 3 251 3 251 3 251 Rahoitustuotot ja -kulut -30-60 -64-64 -64-64 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -264-460 -460-350 -350-350 3 284 2 739 2 739 3 230 3 230 3 230 Investointien rahavirta Investointimenot -4 071-2 600-2 600-2 800-2 600-2 600 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 990 460 460 350 350 350 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 0-3 081-2 140-2 140-2 450-2 250-2 250 Toiminnan ja investointien rahavirta 203 599 599 780 980 980 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -591 591 591-50 0 0 Saamisten muutos kunnalta -215 125 125-680 -840-920 Saamisten muutos muilta 15 63 63 0 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 588-1 378-1 378-50 -140-60 -203-599 -599-780 -980-980 Rahoituksen rahavirta -203-599 -599-780 -980-980 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0
238
239 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
240 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Toiminta Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka hallinnollisesti on osa Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a -luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös 2009 2013 on hyväksytty pelastuslautakunnassa (nyk. johtokunta) 11.12.2008. Vuosien 2014 2017 palvelutasopäätös on valmisteilla ja pelastuslaitoksen johtokunnan päätettävänä 18.12.2013. Pelastuslaitoksen strategiatyön ja palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty alueen kuntien strategioita sekä pelastustoimen valtakunnallista strategiaa 2025. Pelastustoimi Pelastuslaitoksen toimintaa kehitetään edelleen palvelutasopäätöksen 2014-2017 ja Espoo-tarinan mukaisesti. Tulostavoitteena on palvelutasopäätöksen mukainen palvelutaso. Pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu. Keskuspaloaseman pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla laskee. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi on myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Pelastuslaitos tukee lisäksi kuntien turvallisuussuunnittelua kuntien esittämien tarpeiden mukaisesti ja resurssien puitteissa. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on edesauttaa ihmisten omatoimisuutta, asukkaiden ja kuntalaisten kykyä tunnistaa vaarat, ehkäistä vaaroja, toimia ja hälyttää apua tarvittaessa. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan 2 prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2014 on saavuttaa 12 prosenttia alueen kuntien asukkaista.
241 Ensihoitopalvelut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Jorvin alueen kiireelliset ensihoitopalvelut (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen). Ensihoitotehtävien jatkuvasta kasvusta sekä potilaiden ohjeiden mukaisesta tavoitettavuudesta johtuen pelastuslaitos on esittänyt sairaanhoitopiirille yhden perustasoisen 12 h/vrk x 7 pv viikossa ensihoitoyksikön perustamista Jorvin alueelle alkaen vuodesta 2014. Yksikön perustaminen ja ensihoitopalvelun tuottaminen ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisella tavalla edellyttää esitetyn määrärahan saamista. Ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2014 on 5 091 050 euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa sairaanhoitoalueiden (kolme sairaanhoitoaluetta) kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sitovat tulostavoitteet: 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. 2. Liikelaitoksen bruttoinvestoinnit ovat maksimissaan 3,2 milj. euroa. Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Resursointi ja osaaminen eivät ole olleet riittävää lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Ensihoitoon voi tulla tarvetta lisätä vakansseja, jos HUS näin edellyttää. Ensihoidon vakanssilisäyksestä aiheutuvat menot maksaa HUS. Pelastuslaitoksella on 438 vakanssia. Talous ja investoinnit Kaupungin kehysohjeen mukaan Espoon väestönkasvu oli vuosina 2011-2012 keskimääräistä nopeampaa ja kasvu on jatkunut vuonna 2013 lähes yhtä suurena. Espoon kaupungin taloussuunnitelman lähtöoletuksena on pidetty palveluvelvoitteen jatkuminen pääosin nykyisellään. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Kehysohjeiden mukaisesti tehtyjen laskelmien mukaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2014 tulee olemaan merkittävästi aiempia vuosia tiukempi. Tilanne edellyttää merkittävien säästökohteiden tunnistamista ja toimenpiteitä vuonna 2014. Tuloslaskelmassa supistukset on kohdistettu materiaalien ja palveluiden ostoihin. Vuonna 2014 Pelastuslaitoksen liikevaihto kasvaa 0,3 milj. euroa, mutta pelastustoimen maksuosuuksista saatava tuotto pienenee. Vuonna 2014 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 29 914 545 euroa ja ensihoitopalvelujen osuus on 5 091 050 euroa. Ensihoidon kustannuksista vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2013 laskelmissa, joten nousua vuoden 2013 talousarvioon on 7 prosenttia. Palkantarkistuksiin varataan 1 prosentin korotusta vastaava erä. Vuokrakustannukset tulevat kasvamaan johtuen mm. Keskuspaloaseman remontin aiheuttamasta muutosta Tapiolaan. Toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin 6 prosenttia. Tilikauden tulos on 0. Vuoden 2014 talousarviossa arvioidut kuntien maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.
242 Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2015 2016 nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2014 TA 2015 TA 2016 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet 278 360 420 Investointimenot 3 181 2 674 2531 Netto 2 903 2 314 2 111
243 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 31 439 32 628 32 642 32 941 33 714 34 428 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 203 180 180 189 190 190 Tuet ja avustukset 1 812 1 201 1 767 1 876 1 800 1 800 Materiaalit ja palvelut 6 085 6 459 5 997 5 749 5 985 6 378 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 841 1 817 1 651 1 750 1 850 1 920 Palvelujen ostot 4 244 4 642 4 346 3 999 4 135 4 458 Henkilöstökulut 21 884 21 646 23 181 23 261 23 541 23 775 Palkat ja palkkiot 17 222 16 831 0 0 0 0 Henkilösivukulut 4 662 4 815 0 0 0 0 Eläkekulut 3 508 3 774 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut 1 154 1 040 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 1 674 1 877 1 678 1 902 2 040 2 077 Suunnitelman mukaiset poistot 1 674 1 877 1 678 1 902 2 040 2 077 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 3 651 3 978 3 682 4 043 4 087 4 137 Liikeylijäämä (-alijäämä) 160 50 50 50 50 50 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 0 0 0 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 44 50 50 50 50 50 Muille maksetut korkokulut 10 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 105 0 0 0 0 0 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 105 0 0 0 0 0 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 0 0 0 0 Poisteron vähennys (+) 0 0 0 0 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 0 0 0 Varausten vähennys(+) 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 105 0 0 0 0 0
244 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELA TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 160 50 50 50 50 50 Poistot ja arvonalentumiset 1 674 1 877 1 678 1 902 2 040 2 077 Rahoitustuotot ja -kulut -54-50 -50-50 -50-50 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -109-180 0-148 -143-133 1 671 1 697 1 679 1 754 1 897 1 944 Investointien rahavirta Investointimenot -1 814-2 181-1 006-3 181-2 674-2 531 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 119 180 180 148 143 133 Rahoitusosuudet investointimenoihin 501 110 0 278 360 420-1 193-1 891-826 -2 755-2 171-1 978 Toiminnan ja investointien rahavirta 477-194 853-1 001-274 -34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 723 197-3 762 1 622 915 585 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 723 197-3 762 1 622 915 585 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta 0 562 0 0 0 0 Saamisten muutos muilta -515-200 970-221 -241-151 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta -684-364 -4 790-400 -400-400 -1 200-2 -3 820-621 -641-551 Rahoituksen rahavirta -477 194-7 583 1 001 274 34 Rahavarojen muutos 0 0-6 730 0 0 0
245 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
246 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS Toiminta Järjestämme laadukkaita ja kilpailukykyisiä catering-palveluja asiakkaidemme tarpeisiin sekä huolehdimme Espoon kaupungin keittiöverkoston rakenteesta. Sopimusasiakkaamme luottavat kykyymme järjestää kohokohtia jokaiseen päivään. Olemme haluttu yhteistyökumppani ja valtakunnallisesti arvostettu toimija catering-alalla. Kuntien ruokapalvelutyö on aterioiden valmistuksen ja tarjoamisen ohella ravitsemisvaikuttamista ja kansanterveystyötä. Se on investointia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yhtenä suurimmista alan toimijoista Espoo Cateringilla on merkittävä rooli tässä asiassa. Espoo Catering tuottaa ja järjestää lasten, nuorten, ikäihmisten, potilaiden ja henkilöstön sekä kokouksiin ja vierastarjoiluihin liittyvät ruokapalvelut. Espoo Catering tarjoaa myös ateriapalvelutoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluja. Sopimusmyyntiä tukevaa lisämyyntiä tuotetaan koulujen välipalamyynnillä, kahvilaja noutomyynnillä sekä vieras- ja tilaustarjoilumyynnillä. Espoo Catering osallistuu ikäihmisten ravitsemuskuntoutukseen sekä lasten ja nuorten ravitsemus- ja tapakasvatuksen tukemiseen yhdessä toimialojen kanssa. Henkilöstöruokailulla tuetaan kaupungin henkilöstön työssä jaksamista ja terveellisiä ruokavalintoja. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Espoo Cateringin toimintaa on kehitetty vastaamaan kaupungin strategiaa ja eri asiakasryhmien tarpeita. Espoo Catering tekee määrätietoista ja arvostettua työtä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen eteen. Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja tuotteiden valinnoissa toimitaan vastuullisesti. Pitkäaikaishoidon laitoksissa tarjotaan lähituottajan mansikkasosetta kerran viikossa elokuusta 2013 heinäkuun 2014 loppuun. Espoo Cateringin vuosittain päivitettävässä ympäristöohjelmassa on esitetty merkittävimmät ympäristönäkökohdat, -päämäärät ja -tavoitteet. Aromi-järjestelmän käyttöä laajennetaan vuonna 2014 lisäämällä sisäisille asiakkaille sähköisen aterioiden tilausjärjestelmän käyttömahdollisuutta. Keskuskeittiötä varten Aromin käytettävyyttä omavalvonnassa, työaika- ja työvuorosuunnittelussa sekä valmistuvan keskuskeittiön tuotannonsuunnittelussa verrataan muihin järjestelmiin ja tarvittaessa järjestelmää kehitetään vastaamaan Espoo Cateringin tarpeita. Toukokuussa 2013 alkanut - kuntien elintarvikevalvojien tekemä - keittiöiden valvontatarkastusten tulosten julkaisu Internetissä jatkuu vuonna 2014. Espoo Cateringin keittiöiden osalta pyritään erinomaisiin tai hyviin valvontatuloksiin. Kylmävalmistus otetaan vaiheittain käyttöön perinteisten ruoanvalmistusmenetelmien rinnalle. Menetelmän käyttö helpottaa toiminnan järjestelyjä henkilöstön poissaolotilanteissa. Vuosien 2014 2017 keskeiset tavoitteet ovat keskuskeittiön valmistuminen ja asiakastyön kokonaisvaltainen kehittäminen sekä ammattitaitoisen työvoiman saaminen ja pysyminen. Keskuskeittiön arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa. Sen valmistuminen aiheuttaa muutoksia koko Espoo Cateringin toimintaan ja suunnitelmat tuotannon uudelleen järjestämiseksi tehdään vuosina 2014 2016. Henkilöstön resursointiin, koulutukseen sekä ulkoiseen ja sisäiseen tiedottamiseen panostetaan. Keskuskeittiöön suunniteltu cook&chill -ruokatuotantomenetelmä (kypsennä ja jäähdytä) edellyttää reseptiikan kehittämistä ja säilyvyyskokeiden tekemistä. Keskuskeittiön käynnistäminen tapahtuu vaiheittain vuoden 2017 aikana.
247 Vuonna 2013 laadittujen ja jalkautettujen Asiakaspalvelun periaatteiden toteuttamista seurataan systemaattisesti. Asiakasraateja perustetaan ja ruokailija-asiakas otetaan entistä tiiviimmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Espoo Cateringin omaa ja ostopalvelujen toimintaa sekä tuotteiden ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, valvontakäyntien sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden, asiakaspalautteiden ja reklamaatioiden avulla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja asiakaspalautteita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja ruokalistasuunnittelussa. Asiakastyytyväisyyskyselyt lounasravintoloiden sekä palvelutalojen ja palvelukeskuksien ruokailijaasiakkaille tehdään vuosina 2014 ja 2016. Espoon sairaalan potilaille ja kotipalvelun ruokailija-asiakkaille kyselyt tehdään vuonna 2015. Sopimus- ja tilaaja-asiakkaille kyselyt tehdään vuosittain. Yhteisöllistä mediaa hyödynnetään asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisessa, palautteiden ja toimenpideehdotusten keräämisessä sekä toiminnan parantamisessa. Ammattitaitoisen ja riittävän työvoiman saamiseksi ja pysymiseksi laadittu palkkarakenteen uudistus toteutetaan vuonna 2014. Ketterä palkitseminen pyritään ottamaan työtavaksi ja se mahdollistaa erinomaisen työsuorituksen huomioimisen reaaliajassa. Koulutusta järjestetään kohdennetusti eri ammattiryhmille tarpeiden mukaan. Olemassa olevaa osaamista hyödynnetään henkilöstön työpisteiden valinnassa. Vuoden 2014 syksyllä tehtävän Kunta 10 -tutkimuksen tulokset analysoidaan ja kehittämiskohteet toteutetaan vuosina 2015 2016. Espoo Catering osallistuu toimialan kokonaisvaltaisen työhyvinvointiohjelman toteuttamiseen. Toimialan jatkuvan parantamisen -toimintamalli on käytössä. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Tuotettuja aterioita (1 000 kpl) 15 256 15 950 15 588 15 774 15 934 Keittiöitä yhteensä 258 262 263 266 270 Palvelupisteitä yhteensä noin 113 115 115 115 115 Tuotettujen aterioiden määrä kasvaa palveluvolyymin muutoksen ja keittiöiden määrä investointisuunnitelman mukaisesti vuosittain. Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat seuraavat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Investoinnit ovat maksimissaan 27 000 euroa Henkilöstö Vuonna 2014 Espoo Cateringin henkilöstön määrän arvioidaan olevan 513. Henkilöstömäärän kehittymiseen suunnitelmakaudella vaikuttavat toimialojen väestön kasvusta johtuvat volyymin ja palveluverkoston muutokset, yhteinen avustava henkilöstö -toimintamallin muutos sekä keskuskeittiön toiminta. Keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua suunnitelmakauden jälkeen henkilöstömäärää voidaan vähentää tehokkaampien tuotantoprosessien takia.
248 Esimiestyötä sekä henkilöstö- ja talousjohtamista toteutetaan espoolaisen johtamismallin ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että ympäristöpassin suorittaneiden henkilöiden määrä kasvaa 140:stä 170 henkilöön ja ekotukihenkilöiden määrä 28:sta 35 henkilöön. Espoo Catering osallistuu toimialan yhteiseen sosiaalisen työllistämisen suunnitelman toteuttamiseen. Vuosiloma-aikojen sekä kesäajan toiminnan suunnittelua tehostetaan. Talous ja investoinnit Espoo Cateringin liikevaihto vuonna 2014 on 44 milj. euroa. Liikevaihdosta 93 prosenttia on sisäistä ja 7 prosenttia on ulkoista myyntiä. Ulkoisesta myynnistä suurin osa on henkilöstöruokailua ja koulujen välipalanmyyntiä. Liikevaihto kasvaa edellisen vuoden talousarvioon nähden 1,4 milj. euroa eli 3,4 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattaa ostajien palveluvolyymin kasvu ja sisäisten palveluhintojen 1,8 prosentin korotus. Henkilöstöruokailuun kohdistuvat tuet pysyvät samansuuruisina kuin edellisenä vuonna. Kulut kasvavat 1 milj. euroa. Kasvusta 0,7 milj. euroa on palveluvolyymin kasvua, 0,2 milj. euroa varautumista palkankorotuksiin ja 0,1 milj. euroa sisäisten vuokrien kasvua. Muiden hintojen korotukset katetaan sopeuttamistoimenpiteillä. Vuonna 2009 aloitettujen tuottavuushankkeiden ja -toimenpiteiden vaikutuksesta vuosien 2009 2012 ylijäämät ovat yhteensä 6,5 milj. euroa, josta johtokunta on esittänyt ylijäämän palautusta peruskaupungille 2,5 milj. euroa. Henkilöstömäärä väheni 60:llä volyymin kasvusta huolimatta, ruokatuotantoprosessit yhtenäistettiin, hankintojen toimintamallit tarkistettiin, biojätemäärää vähennettiin sekä Aromiruokatuotantojärjestelmää kehitettiin ja sen automatisointia hyödynnettiin. Suurimmat rakenteelliset muutokset on jo tehty. Biojäteseurantaa tehostetaan edelleen ja keittiöitä ohjeistetaan ruoan erävalmistukseen. Ruokalistoja muutetaan siten, että kalliiden kappaletuotteiden tarjontaa harvennetaan, joidenkin raaka-aineiden osalta valitaan edullisemmat vaihtoehdot ja ruokia valmistetaan entistä enemmän itse. Lisäsäästöjä olisi saatavilla luopumalla luomutuotteista ja Reilun kaupan tuotteista. Näistä saatava säästö olisi arvioilta 60 000 euroa ja 10 000 euroa. Henkilöstökuluissa on varauduttu palveluvolyymin kasvuun ja palkankorotuksiin sekä kiertävien sijaisten ja henkilöstön määrän lisäykseen. Työvoimanvuokrauspalvelujen käyttöä vähennetään vastaavasti. Tulos on 1 prosenttia liikevaihdosta, eli 0,4 milj. euroa. Investoinnit toteutetaan omalla tulorahoituksella. Investoinneissa varaudutaan suunnitelmakauden edetessä keskuskeittiön laitehankintoihin ja ensikertaiseen varusteluun, Aromi-järjestelmän muuttamiseen Aromaksi sekä omavalvontajärjestelmän ja ruoankuljetusvaunujen ostamiseen.
249 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 39 928 42 566 42 650 43 996 44 516 45 016 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 1 0 0 Tuet ja avustukset 694 746 746 746 746 746 Materiaalit ja palvelut 20 718 23 074 22 794 23 127 23 297 23 248 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 659 13 104 13 025 13 610 13 771 13 713 Palvelujen ostot 8 059 9 969 9 769 9 517 9 526 9 534 Henkilöstökulut 15 470 16 304 16 343 16 969 17 229 17 476 Palkat ja palkkiot 12 342 12 573 0 13 134 13 346 13 547 Henkilösivukulut 3 129 3 730 0 3 835 3 883 3 929 Eläkekulut 2 508 2 950 0 3 060 3 096 3 130 Muut henkilösivukulut 621 781 0 775 787 799 Poistot ja arvonalentumiset 0 40 20 40 49 189 Suunnitelman mukaiset poistot 0 40 20 40 49 189 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 3 621 3 876 4 149 4 149 4 230 4 392 Liikeylijäämä (-alijäämä) 813 18 90 457 457 457 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 21 0 0 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 2 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 18 18 18 18 18 18 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 814 0 72 440 440 440 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 814 0 72 440 440 440 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 814 0 72 440 440 440
250 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 813 18 90 457 457 457 Poistot ja arvonalentumiset 0 40 20 40 49 189 Rahoitustuotot ja -kulut 1-18 -18-18 -18-18 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 814 40 92 480 489 629 Investointien rahavirta Investointimenot 0 0-120 -27-420 -4 345 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 0 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 0 0-120 -27-420 -4 345 Toiminnan ja investointien rahavirta 814 40-28 453 69-3 716 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta -1 107 433 496-4 -69 3 716 Saamisten muutos muilta -3-1 -1 4 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 294-472 -472-453 0 0-816 -40 23-453 -69 3 716 Rahoituksen rahavirta -816-40 23-453 -69 3 716 Rahavarojen muutos -2 0-5 0 0 0
251 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
252 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos tuottaa kaupungin toimitilojen ja rakennusten korjaus-, kunnossapitoja rakentamispalveluja, kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja, aula- ja turvallisuuspalveluja sekä apuvälinekorjaus- ja huoltokuljetuspalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti. Liikelaitoksen tuotanto perustuu sopimuksiin ja tilauksiin, joissa liikelaitoksen asiakas määrittelee haluamansa tuotteen tai palvelun ja palvelutason ja jotka asiakas maksaa sopimuksen mukaisesti. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos tuottaa kiinteistönomistajalle suunnattuja omistajapalveluja ja kiinteistön käyttäjille suunnattuja käyttäjäpalveluja. Omistajapalvelut perustuvat tilaajan eli Tilakeskuksen kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin ja ne sisältyvät omistajan tulosyksiköiltä perimään toimitilavuokraan. Siivous-, aula ja turvallisuus- sekä apuväline- ja huoltokuljetuspalvelut ovat käyttäjäpalveluja, joista aiheutuvat kustannukset peritään suoraan tulosyksiköiltä palvelusopimuksiin perustuen. Muut käyttäjäpalvelut laskutetaan suoraan tilaavalta tulosyksiköltä voimassa olevan hinnaston mukaan. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen visiona on mahdollistaa toimialoille kuntalaisten palveleminen. Palvelut tuotetaan niin, että käyttäjät voivat keskittyä omaan tärkeään työhönsä. Espoo Kiinteistöpalvelut haluaa olla ammattitaitoinen, asiakaspalvelun taitaja, sopimuskumppaneiden kanssa yhteistyötä tekevä, sähköisiä välineitä tehokkaasti käyttävä, toimintaansa jatkuvasti kehittävä, toiminnassaan ennakoiva ja suunnitelmallinen sekä joustava tuottaja. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Liikelaitoksen tuloksen tulee olla 1 prosenttia liikevaihdosta. Tulosyksikön toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella tai omalla pääomalla. Kaikki liikelaitoksen palvelut laskutetaan joko sopimuksiin tai tilauksiin perustuvina. Kaupungin ja palveluliiketoimen asettamat strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan toiminnan jatkuvalla kehittämisellä. Tavoitteena on kehittää palveluja ja saada joustavuutta toimintaan, lisätä toiminnan tehokkuutta ja parantaa asiakaspalvelua ja laatua. Lisäksi panostetaan henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Liikelaitos muodostuu viidestä palveluyksiköstä, joita ovat aula- ja turvallisuuspalvelut, kiinteistönhoitopalvelut, siivouspalvelut, rakennustekniset kunnossapitotyöt, sähkötekniset kunnossapitotyöt ja LVIA-tekniset kunnossapitotyöt. Sähkötekniset kunnossapitopalvelut -yksikössä on apuvälinekorjaus- ja huoltokuljetukset -palveluyksiköt. Liikelaitoksen yhteisistä asioista vastaa tuotannon tuki -palveluyksikkö. Palveluyksiköt toimivat omina tulosvastuullisina yksikköinään, joten talousseuranta selkeytyy edellisistä vuosista. Talousseurannan, -raportoinnin ja toiminnan suunnittelun parantamiseksi tarvitaan tuottajalle soveltuva tuotannonohjausjärjestelmä.
253 Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Kunnossapito, m³ 4 774 287 4 759 507 4 737 847 4 707 067 7 676 667 Vuosiohjelman työt, 9 734 959 11 896 417 11 896 417 12 134 345 12 377 032 Vuosiohjelman työmäärä, kpl 753 1 128 1 151 1 174 1 197 Lisätyöt, kpl 6 736 6 500 6 500 6 000 6 000 Kiinteistönhoito, m² 1 026 446 1 023 492 1 078 156 1 070 056 1 062 056 Siivous, m² 766 793 780 000 776 159 770 000 750 000 Vahtimestaripisteitä - sivistystoimi 50 34 52 53 54 - sosiaali- ja terveystoimi 20 46 21 22 23 - muut 21 16 16 16 16 Taloussuunnitelman lähtökohtana on olettamus, että toiminta jatkuu palveluyksiköissä vähintäänkin edellisten vuosien laajuisena. Liikelaitokseen vuoden 2013 aikana siirtyneet apuvälinekorjaus- ja huoltokuljetuspalvelut kehittävät toimintaansa yhteistyössä tilaajan kanssa. Tilakeskus-liikelaitoksen vuosikorjaus- ja perusparannusmäärärahojen määrä ja käyttäjäpalvelujen tilausmäärät vaikuttavat suoraan liikevaihtoomme. Toiminta mukautetaan myös palveluverkkouudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Yhteistyötä eri toimialojen kanssa jatketaan ja oman organisaation toimintaa kehitetään strategian vaatimusten saavuttamiseksi. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen eri palveluyksiköiden sisäistä yhteistyötä lisätään käyttäjien arjen helpottamiseksi ja toimia kohdistetaan liikelaitoksen palveluiden laadunvarmistukseen. Liikelaitos panostaa toiminnassaan hyvään palveluun ja asiakasyhteistyöhön lisäämällä henkilöstön asiakaspalveluosaamista. Ensimmäiset asiakaspalvelukoulutukset pidettiin jo vuoden 2013 aikana. Tuottavuuden parantamisessa yhtenä merkittävänä työvälineenä on tuottajalle soveltuvan tuotannonohjausjärjestelmän hankinta. Tuottajalle soveltuva tuotannonohjausjärjestelmä, joka sisältää palvelupyyntö-, työjonojenhallinta- ja laskutusmoduulit, on välttämätön, jotta voimme vastata tilaajatuottajamallin asettamiin haasteisiin ja kehittää toimintaamme niin, että pystymme työkohtaiseen laskutukseen. Talouden reaaliaikaista seurantaa ja laskutuksen ajantasaisuutta parannetaan kaikissa palveluyksiköissä. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen palvelutoiminnan perusta on osaava henkilökunta. Toimintavuoden aikana panostetaan henkilökunnan työhyvinvointiin sekä kouluttamiseen. Esimiestaitoja lisätään koulutuksella sekä tukemalla esimiehiä arjessa ja osallistumalla Espoolaisen johtamisen projektiin. Toiminnan avainsanat ovat ennakointi, joustavuus ja avoimuus. Kiinteistönhoidon toimintaa tehostetaan ja kehittämistä jatketaan päivittämällä mitoitukset ja yhdistämällä alueita. Palvelujen tilaajana on Tilakeskus-liikelaitos. Kunnossapidossa toiminta on jaettu rakennustekniset kunnossapitotyöt, sähkötekniset kunnossapitotyöt ja LVIA-tekniset kunnossapitotyöt -palveluyksiköihin. Nämä yksiköt toimivat asiantuntijayksiköinä. Kunnossapidossa panostetaan erityisesti vuosikorjausten ja perusparannusten ostopalvelujen hankintaan ja valvontaan. Terveen kilpailun edistäminen on kaupungissa kaikkien yhteinen tavoite. Palveluja tilaa pääasiassa Tilakeskus-liikelaitos. Apuvälineiden korjaus- ja huoltokuljetuspalveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Palvelutoiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan kehittäminen ovat toimintavuoden suurin tavoite. Laiterekisteröinnin valmistuminen on vuoden 2014 tavoite. Apuvälinekorjauspalvelujen tilaaja on sosiaalija terveystoimen toimiala. Huoltokuljetuksien tilaajana on Espoo Catering -liikelaitos ja sosiaali- ja terveystoimen toimiala.
254 Siivouspalveluissa siivouksen mitoitusten päivittäminen on jatkuvaa toimintaa. Siivouspalvelujen myyntilaskutuksen kehittäminen on yksi kehitystoimenpiteistä. Palveluja tilaajana ovat kaikki toimialat. Aula- ja turvallisuuspalvelujen palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Turvallisuuspalvelujen asiantuntijapalvelujen tilausten ennakoidaan lisääntyvän. Palvelujen tilaajana ovat kaikki toimialat. Toimialan jatkuvan parantamisen -toimintamalli on käytössä. Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2014 ovat seuraavat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 %. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 135 000 euroa. Henkilöstö Henkilöstöä on 646, joista vakinaisia on 619 ja määräaikaisia 27. Naisia on henkilöstöstä 327 ja miehiä 292. Vakinaisten miesten keski-ikä on 48,93 vuotta ja naisten 49,35 vuotta. Vakinaisia 60 vuotta täyttäneitä liikelaitoksen työntekijöistä on 99 eli 16 prosenttia. Liikelaitoksen suurimmat henkilöstöryhmät ovat laitoshuoltajat 300, kiinteistönhoitajat 95, vahtimestarit 72 ja kirvesmiehet 22. Tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja laatua ja lisätä henkilöstön motivaatiota oman työnsä kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Asiakaspalveluosaamiseen panostetaan ja järjestetään koulutusta. Työhyvinvointiin panostetaan yhteistyössä työterveyspalvelujen kanssa, jotta sairauspoissaolojen määrä saataisiin kääntymään laskuun. Myös tapaturmien määrän alentaminen on merkittävä tavoite jokaisessa palveluyksikössä. Työturvallisuuskoulutusta järjestetään työntekijöille ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä kehitetään. Talous ja investoinnit Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen liikevaihto on 55,8 milj. euroa. Liikevaihto muodostuu sisäisistä myyntituotoista, joista noin 34 % tulee siivouspalveluista, 38 % kunnossapitotöistä, 17 % kiinteistönhoitopalveluista, 7 % aula- ja turvallisuuspalveluista, 2 % apuvälinekorjaus- ja huoltokuljetuspalveluista ja 2 % käyttäjäpalveluista. Kunnossapidossa työt jakautuvat niin, että rakennustekniset kunnossapitotyöt ovat 65 %, sähkötekniset kunnossapitotyöt 20 % ja LVIA-tekniset kunnossapitotyöt 15 %. Kulut muodostuvat pääosin palvelujen ostosta ja henkilöstömenoista. Liikelaitoksen tuotot ovat 55,8 milj. euroa. Liikevaihdosta 99,5 prosenttia on sisäistä ja 0,5 prosenttia ulkoista myyntiä. Muut tuotot 35 000 euroa muodostuvat työllistämistuista. Liikelaitoksen kuluista pääosan muodostavat henkilöstökulut, jotka ovat 23,9 milj. euroa ja palvelujen ostot 27 milj. euroa. Henkilöstökulut laskevat edellisestä vuodesta -0,2 prosenttia ja palvelujen ostot kasvavat 5,2 prosenttia. Palvelujen ostojen kasvu johtuu liikevaihdon kasvusta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -kuluerät ovat 2,2 milj. euroa ja ne kasvavat 12,3 prosenttia johtuen liikevaihdon kasvusta. Liikelaitoksen tulos on 1 prosenttia liikevaihdosta eli 560 000 euroa. Liikelaitoksen aineettomiin investointeihin on varattu 120 000 euroa ja kunnossapidon kalustoon 15 000 euroa.
255 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 50 606 53 641 55 660 55 850 55 850 55 850 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 325 0 128 Tuet ja avustukset 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 27 217 27 541 29 378 28 906 29 186 29 366 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 003 1 949 2 389 2 191 2 341 2 391 Palvelujen ostot 25 214 25 591 26 989 26 715 26 845 26 975 Henkilöstökulut 21 424 23 942 23 192 23 883 23 703 23 523 Palkat ja palkkiot 17 024 18 695 0 0 0 0 Henkilösivukulut 4 399 5 248 0 0 0 0 Eläkekulut 3 202 3 679 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut 1 198 1 568 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 36 40 40 31 31 31 Suunnitelman mukaiset poistot 36 40 40 31 31 31 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 1 781 1 909 2 124 2 236 2 236 2 236 Liikeylijäämä (-alijäämä) 473 209 1 053 794 694 694 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 0 25 25 26 26 26 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 19 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 6 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 5 260 260 260 260 260 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 443-26 818 560 460 460 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 443-26 818 560 460 460 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 443-26 818 560 460 460
256 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 473 209 1 053 794 694 694 Poistot ja arvonalentumiset 36 40 40 31 31 31 Rahoitustuotot ja -kulut -30-235 -235-234 -234-234 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 479 14 858 591 491 491 Investointien rahavirta Investointimenot -58-120 -120-135 -75-55 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 5 100 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0 5 042-120 -120-135 -75-55 Toiminnan ja investointien rahavirta 5 521-106 738 456 416 436 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta -4 927 425-393 -906-316 -436 Saamisten muutos muilta 20 28 28 150 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta -614-374 -374 300-100 0-5 521 80-738 -456-416 -436 Rahoituksen rahavirta -5 521 80-738 -456-416 -436 Rahavarojen muutos 0-26 0 0 0 0
257 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016
258 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos rakentaa ja ylläpitää luotettavasti ja kustannustehokkaasti katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen piha-alueita ja hoitaa kaupungin metsäomaisuutta. Tehtäviin kuuluu lisäksi ylijäämämassojen läjittämisen ja lumenvastaanottopaikkojen operatiivinen toiminta sekä siirtoajoneuvojen varastointi. Liikelaitos huolehtii edellä mainituista tehtävistä tilaajien kanssa solmittujen kumppanuus- ja vuosisopimusten mukaisesti. Palveluja tuotetaan sekä omana tuotantona että ostopalveluina. Suurimmat asiakkaat ovat teknisen keskuksen katu- ja viherpalvelut ja Tilakeskus-liikelaitos. Lisäksi on mahdollista tuottaa palveluja myös muille kaupungin toimialoille ja tulosyksiköille. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Liikelaitoksen tulee toimia siten, ettei sen tilikauden tulos muodostu alijäämäiseksi. Kaikki palvelut laskutetaan joko sopimuksiin tai tilauksiin perustuvina. Liikelaitos muodostuu kolmesta palveluyksiköstä, jotka ovat rakentaminen, ylläpito ja ympäristöpalvelut. Lisäksi liikelaitoksen hallinnollisista asioista vastaa tuotannon tuen viiden hengen palveluyksikkö. Espoo Kaupunkitekniikka kehittää palvelujaan yhdessä tilaajan kanssa huomioiden kaupungin asettamat strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä myös mm. Espoo-tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteet toiminnassaan. Tavoitteena on lisätä toiminnan tehokkuutta, joustavuutta ja kustannushallintaa. Tavoitteet on jalkautettu esimies- ja työnjohtotasolle. Yksittäisenä isona kehittämiskohteena on Takapellon maanvastaanottopaikan toiminnan sujuvuuden parantaminen mahdollisten uusien materiaalilajikkeiden vastaanottotulojen lisäämiseksi. Taloussuunnitelma on valmisteltu annettujen laadintaohjeiden mukaisesti ottaen huomioon Espoostrategian 2014-2017 (Espoo-tarina) päämäärät ja tavoitteet sekä liikelaitoksen toimintaohje. Suunnitelmakauden tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu: 1. henkilöstö- ja koneresurssien käytön tehostaminen hyödyntämällä käyttöastemittauksia ja työaikajärjestelyjä 2. maansiirtoautojen odotusajan vähentämien 10 % vuoden 2014 aikana 3. tietomallipohjaisen koneohjauksen käyttöönotto 4. rakentamisen hankeseurantaa kehitetään projektiseurantajärjestelmän käyttöönotolla sekä työ- ja tilauskannan suunnitelmallisella ohjauksella ja seurannalla, töiden aikataulutuksella ja toteutuneiden kustannusten seurannalla 5. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseen hankitaan yhtenäinen, helppokäyttöinen tilaus- ja tarjousjärjestelmä sekä asiakastilauksiin että palvelujen tilaamiseen ulkoisilta palvelujen toimittajilta, joihin kuuluu muun muassa kone- ja autourakoitsijat sekä rakennusurakoitsijat. Vuosina 2014-2016 toiminta pyritään pitämään vuoden 2013 mukaisella tasolla. Taloustilanteesta johtuen palvelu- ja laatutaso saattavat kuitenkin laskea, mutta niistä sovitaan erikseen tilaajien kanssa. Toimialan jatkuvan parantamisen -toimintamalli on käytössä.
259 Tunnuslukuja TOT 2011 TA 2012 TA 2013 2014 2015 Rakentaminen Viherrakentaminen - puistojen rakentaminen, m² 180 000 180 000 180 000 - katuviheralueiden rakentaminen, m² 12 000 12 000 12 000 Rakennetut kadut - jakavan yläpinta, m² 34 565 34 565 34 565 - asfalttipäällysteet, m² 38 096 38 096 38 096 Ylläpito Viherylläpito - viheralueiden hoito, m² 8 180 000 8 180 000 8 180 000 - pihojen hoito, m² 3 200 000 3 200 000 3 200 000 Kadun hoito ja puhtaanapito - kunnossapitoluokka I, m² 1 441 911 1 441 911 1 441 911 - kunnossapitoluokka II, m² 1 091 621 1 091 621 1 091 621 - kunnossapitoluokka III, m² 3 182 707 3 182 707 3 182 707 Ympäristöpalvelut Luonnonhoito - hoidettavia metsiä (ha) 150 150 150 Maan vastaanotto - maamassojen vastaanotto, m³ 850 000 850 000 850 000 Sitovat tulostavoitteet ovat: 1. Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia. 2. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 3. Liikelaitoksen investoinnit ovat maksimissaan 330 000 euroa. Henkilöstö Liikelaitoksen henkilöstövahvuudessa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia taloussuunnitelmakaudella. Henkilöstömäärä vuoden 2013 elokuun lopussa oli henkilöstösuunnitelman mukaan noin 380 henkeä, joista vakinaisia viran- tai toimenhaltijoita on 324 ja määräaikaisia 56. Vastaamme sosiaalisen työllistämisen haasteisiin tarjoamalla noin sadalle nuorelle kesätyötehtäviä ja 20-30 harjoittelupaikkaa alan opiskelijoille ympäri vuoden. Tuemme myös aktiivisesti työllistymistä, joista vuositasolla maahanmuuttajia ja tukityöllistettäviä on keskimäärin 10 sekä työharjoittelijoita viisi henkilöä. Tavoitteemme on parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä lisätä henkilöstön motivaatiota oman työnsä kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Työssä onnistuminen edellyttää vankkaa ammatillista osaamista ja motivoituneita työntekijöitä. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksessa on määrällisesti hyvin tasapainossa erittäin kokeneet ja uudet työntekijät, joita molempia on lähes yhtä paljon. Uusia, 0-4 vuotta palvelleita työntekijöitä on 29 prosenttia ja kokeneita, 20-29 vuotta palvelleita 26 prosenttia kaikista työntekijöistä. Perehdyttämiseen on hyvät ja tarvittavat resurssit, joita tullaan suunnitelmallisesti hyödyntämään. Työhyvinvointiin panostetaan selkeiden työnkuvien, työtehtävien perehdytyksen, koulutuksen ja yksiköiden välisten auttamismahdollisuuksien kautta. Kunta 10 ja Espoo Kaupunkitekniikan vuosittain järjestettävän oman työhyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin suunnittelussa.
260 Talous ja investoinnit Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2014 on 54,6 milj. euroa. Liikevaihdosta 94 prosenttia on sisäistä ja 6 prosenttia ulkoista myyntiä. Ulkoisesta myynnistä suurin osa tulee maa- ja lumenvastaanottomaksuista. Tuloslaskelmassa supistukset kohdistuvat ulkoisiin kuluihin, lähinnä materiaalien ja palveluiden ostoihin, joita on vuoteen 2013 verrattuna vähennetty 1,2 milj. euroa. Tämä asettaa palvelujen tuottamiselle haasteita ottaen huomioon yleisen hintatason nousun ja supistuneen ostokyvyn. Lisähaasteen talouteen tuo supistuva tilauskanta mm. ylläpidossa; Tapiolan alueen siirtyminen yksityiselle urakoitsijalle syksyllä 2012 ja Pohjois-Espoon alueen siirto vuoden 2013 aikana. Vuoden 2012 hyvä tulos johtui maamassojen vastaanottopalveluista. Vastaanottotoiminta on hiljentynyt jo 22 prosenttia vuoden 2013 aikana ja tullee hiljentymään edelleen. Toimitilojen ja koneiden vuokrakulut vuodelle 2014 nousevat 7 prosenttia, joten nousua 2013 talousarvioon verrattuna on 9,1 prosenttia. Henkilöstökulut ovat supistuneet 2,5 prosenttia vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Palkantarkastuksiin on varattu 1 prosentin korotusta vastaava erä. Tilikauden liikeylijäämä on 0,226 milj. euroa. Investointeihin on budjetoitu yhteensä 330 000 euroa, joista koneiden, kaluston ja rakennelmien osuus on 190 000 euroa ja aineettomien hyödykkeiden 140 000 euroa.
261 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Tuloslaskelma TOT 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 58 807 55 090 55 090 54 667 54 667 54 667 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut tuotot 533 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 36 320 32 092 32 092 30 889 30 889 30 889 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 140 6 545 5 745 6 704 6 704 6 704 Palvelujen ostot 31 180 25 546 26 346 24 185 24 185 24 185 Henkilöstökulut 15 573 16 884 16 384 16 450 16 450 16 450 Palkat ja palkkiot 11 841 12 429 0 12 748 12 748 12 748 Henkilösivukulut 3 733 4 454 0 3 702 3 702 3 702 Eläkekulut 935 1 328 0 1 503 1 503 1 503 Muut henkilösivukulut 2 798 3 126 0 2 199 2 199 2 199 Poistot ja arvonalentumiset 111 136 136 299 299 299 Suunnitelman mukaiset poistot 111 136 136 299 299 299 Arvonalentumiset 0 0 Liiketoiminnan muut kulut 6 176 5 945 6 445 6 788 6 788 6 788 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 160 34 34 240 240 240 Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot 5 18 18 5 5 5 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 0 0 0 0 Muille maksetut korkokulut 7 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomasta 19 21 21 19 19 19 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 1 139 31 31 226 226 226 Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 139 31 31 226 226 226 Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Poistoeron lisäys (-) 0 Poisteron vähennys (+) 0 Vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Varausten lisäys (-) 0 Varausten vähennys(+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 139 31 31 226 226 226
262 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOT 2012 TA 2013 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 160 34 34 240 240 240 Poistot ja arvonalentumiset 111 136 136 299 299 299 Rahoitustuotot ja -kulut -21-3 -3-21 -21-21 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 0 0 0 0 0 1 249 167 167 518 518 518 Investointien rahavirta Investointimenot -240-635 -635-330 -1 080-190 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 54 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 0-186 -635-635 -330-1 080-190 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 063-468 -468 188-562 328 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset kunnalle 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäy 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäykset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähe 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennykset Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muut 0 0 0 0 0 0 Muilta saatujen lyhtaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos kunnalta -3 872 1 916-141 61 562-328 Saamisten muutos muilta 241 0 0 150 0 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta 2 057-2 057 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos muilta 511 609 609-400 0 0-1 063 468 468-189 562-328 Rahoituksen rahavirta -1 063 468 468-189 562-328 Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0
263 TULOSLASKELMAOSA
264
265 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa on peruskaupungin toimintatulot ja toimintamenot, joihin sisältyvät myös sisäiset erät. Liikelaitosten ja muiden erillisten taseyksiköiden toimintatulot ja -menot eivät ole talousarvion tuloslaskelmaosassa. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden osalta tuloslaskelmaosassa ovat vain korkoihin ja muihin rahoitustuloihin liittyvät sisäiset erät. Yleisperustelujen lopussa olevat tuloslaskelmat sisältävät peruskaupungin lisäksi liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ja ovat siten taloussuunnitelman arvio tilinpäätöksen mukaisesta tuloslaskelmasta. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Koska liikelaitokset ja taseyksiköt vaikuttavat oleellisesti peruskaupungin lukuihin, on taloussuunnitelman tunnusluvut laskettu yleisperusteluissa olevasta koko kaupungin tuloslaskelmasta. Verorahoitus on verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien yhteismäärä. Vuoden 2014 verorahoituksen on ennakoitu kasvavan vuoden 2013 toteuma-arvioon verrattuna noin 50,2 milj. euroa (3,9 %). Verorahoituksen kasvu suunnitelmakaudella on ennusteen mukaan keskimäärin 4,1 prosenttia/ vuosi. Ennusteeseen liittyy kuitenkin erittäin suuria epävarmuustekijöitä. Talouskehitys heijastuu verotuloihin osin välittömästi ennakkoverojen kertymien kautta ja viiveellä verojen jako-osuuksien ja valtionosuuden tasauksen kautta. Erityisen riskialtis ja nopealiikkeinen on yhteisöveron tuotto, joka vuoden 2012 lopulta asti on heikentynyt merkittävästi. Verotuloa on arvioitu kertyvän vuonna 2014 yhteensä 1 336,6 milj. euroa. Suunnitelmakauden verotulot on arvioitu vuoden 2012 verotietojen, vuoden 2013 ennusteen, vuoden 2014 esitettyjen ja päätettyjen veroperusteiden sekä taloudellisten kehitysarvioiden perusteella. Valtio on luvannut kompensoida ansiotuloon kohdistuvien veroperustemuutosten vaikutukset valtionosuuden kautta kunnille. Käyttötalouden valtionosuudet on arvioitu laskennallisten valtionosuuksien sekä verotuloon perustuvan tasauksen ennakkotietojen pohjalta. Hallituksen esittämät valtionosuusmuutokset on otettu huomioon laskelmissa. Espoon verotuloon perustuva tasausvähennys vastaa noin 3 veroprosentin tuottoa. Valtionosuuksia tilitetään vuonna 2014 kaupungille tasausvähennys huomioiden noin 31 milj. euroa. Valtionosuuden ennakoidaan alenevan vuonna 2015 noin 6 milj. euroa. Valmisteilla oleva valtionosuuden muutos voi kuitenkin muuttaa arvioita. Vuosikate osoittaa peruskaupungin pitkäaikaisten menojen kattamiseen käytettävissä olevan osuuden peruskaupungin toiminnan tuloksesta. Espoon kaupungin rakenne on sellainen, että investointien rahoitukseen kertyvä vuosikate näkyy pääosin liikelaitosten, taseyksiköiden ja rahastojen tuloslaskelmissa. Peruskaupungin vuosikate painuu negatiiviseksi vuosina 2014-2016. Peruskaupungin tilikauden tulos kääntyi vuonna 2012 alijäämäiseksi ja alijäämä kasvaa talousarviovuonna sekä kaikkina taloussuunnitelmavuosina. Peruskaupungin vuosikatteen sekä tuloksen tulkinta on vaikeaa, koska kaupungin organisaatio- ja laskentarakenne on muuttunut olennaisesti viime vuosina. Liikelaitostamiset on viety lähes loppuun vuoteen 2013 mennessä, mutta niiden vaikutuksen lisäksi peruskaupungin tunnuslukujen kehitykseen vaikuttavat kaupungin omistamat osakeyhtiöt, joiden taseissa on yhä kasvava osa kaupungin käytössä olevista toimitiloista. Talousohjauksen keskeisenä välineenä on jatkossa yhä enemmän kaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden muodostama kokonaisuus sekä kaupunkikonserni.
266 PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMA Peruskaupunki (PK) Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelma Tuloslaskelma (PK) TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot + 283 218 302 287 301 599 319 518 348 198 Toimintamenot - -1 600 916-1 674 047-1 719 821-1 788 932-1 899 140 Toimintakate = -1 317 698-1 371 760-1 418 222-1 469 414-1 550 942 Verotulot + 1 249 323 1 286 420 1 336 653 1 397 214 1 450 675 Valtionosuudet + 47 526 40 771 31 439 25 139 23 139 Käyttökate = -20 849-44 569-50 130-47 061-77 128 Rahoitustulot ja -menot 43 137 40 385 39 412 34 550 30 340 Korkotulot muilta + 14 374 14 585 13 900 13 900 13 900 Korkotulot liilelaitoksilta + 288 559 75 175 175 Muut rahoitustulot + 3 437 2 110 2 610 2 610 2 900 Peruspääoman korko liikelaitoksilta + 28 231 28 500 28 563 29 076 29 076 Korkomenot muille - -3 171-3 810-5 161-10 673-15 184 Korkomenot liikelaitoksille - -155-559 -75-38 -27 Muut rahoitusmenot - 133-1 000-500 -500-500 Vuosikate = 22 288-4 184-10 718-12 511-46 788 Suunnitelmapoistot - -53 575-49 400-58 371-63 139-68 401 Tilikauden tulos = -31 287-53 584-69 089-75 650-115 189 Poistoeron muutos 0-40 000-40 000-40 000 0 Rahastojen/varausten muutos -4 728 39 800 39 800 40 000 0 Tilikauden yli/alijäämä = -36 015-53 784-69 289-75 650-115 189 * ENN 2013 = 11/2013 päiv itetty ennuste v uoden lopun tilanteesta 81 VEROT JA TULONSIIRROT TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Tulot 1 296 849 1 326 620 1 368 092 1 422 353 1 473 814 Menot 0 0 0 0 0 Netto 1 296 849 1 326 620 1 368 092 1 422 353 1 473 814
267 811 VEROTULOT TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Tulot 1 249 323 1 286 420 1 336 653 1 397 214 1 450 675 Menot 0 0 0 0 0 Netto 1 249 323 1 286 420 1 336 653 1 397 214 1 450 675 TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Verotulot (milj. ) Ansiotulon vero 1 067,5 1 113,0 1 154,2 1 205,0 1 264,4 Yhteisövero 116,1 104,5 106,8 116,1 109,5 Kiinteistövero 65,7 68,9 75,7 76,1 76,7 Yhteensä 1 249,3 1 286,4 1 336,7 1 397,2 1 450,6 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Veroprosentit Tulovero 17,75 17,75 18,00 18,00 18,00 Kiinteistövero - yleinen 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 - vakituiset asuinrakennukset 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 - muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 - voimalaitosrakennukset 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 - rakentamaton rakennuspaikka 1,65 1,65 3,00 3,00 3,00 813 VALTIONOSUUDET TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Tulot 47 526 40 771 31 439 25 139 23 139 Menot 0 0 0 0 0 Netto 47 526 40 771 31 439 25 139 23 139 82 RAHOITUSTULOT JA -MENOT TOT 2012 TA 2013 muutettu TA 2014 2 015 2 016 Tulot 46 330 45 754 45 148 45 761 46 051 Menot 3 193 5 369 5 736 11 211 15 711 Netto 43 137 40 385 39 412 34 550 30 340
268 821 ja 823 KORKOTULOT JA -MENOT Korkotulot koostuvat kassavarojen sijoittamisesta saaduista korkotuloista, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän koroista sekä liikelaitosten maksamista sisäisistä koroista. Korkomenot koostuvat pääosin talousarviolainoista maksettavista koroista. Korkomenojen nousu johtuu kasvavasta lainamäärästä. TOT 2012 TA 2013 muutettu TA 2014 2 015 2 016 Tulot 14 662 15 144 13 975 14 075 14 075 Menot 3 326 4 369 5 236 10 711 15 211 Netto 11 336 10 775 8 739 3 364-1 136 824 ja 825 MUUT RAHOITUSTULOT JA -MENOT Rahoitustulot koostuvat rahastojen ja kassavarojen sijoittamisesta saaduista tuloista, verontilityskoroista, osinkotuloista sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman tuotoista. Rahoitusmenot koostuvat verontilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitomenoista. TOT 2012 TA 2013 muutettu TA 2014 2 015 2 016 Tulot 31 668 30 610 31 173 31 686 31 976 Menot -133 1 000 500 500 500 Netto 31 801 29 610 30 673 31 186 31 476
269 RAHASTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Rahastot osa käsittää kaupungin rahastot. Investointirahasto on erityiskatteinen rahasto. Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Espoon kaupungin vahinkorahasto sekä Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on sijoitusrahastoissa eri omaisuuslajeissa. Tämän vuoksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon, eikä kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Kirjanpidollisen tuloksen lisäksi rahastoja seurataan kuukausittain markkina-arvostettuna. Sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina-arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä. Alkuvuosi on ollut markkinoilla kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen neljännes oli riskinoton aikaa, kun mittavat keskuspankkioperaatiot tarjosivat markkinoille likviditeettiä. Koroissa turvaava valtionlainariski ei tarjonnut rahamarkkinoita parempaa tuottoa ja varoja allokoitiinkin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Vuoden toisella neljänneksellä markkinat saivat herätyksen, kun keskustelu Yhdysvaltain keskuspankin arvopaperiostojen keventämisestä avattiin toukokuun alussa. Korkotaso korjasi ylöspäin, volatiliteetti alkoi nousta, osakkeet ajautuivat sivuttaisliikkeeseen ja kehittyvien talouksien korkomarkkinoilla nähtiin mittavampi korjaus. Vuoden kolmas neljännes on tarjonnut positiivisia talouslukemia ympäri maailman, mutta epävarmuutta luo etenkin USA:n velkakatto-ongelmat ja epäselvyys elvytyksen jatkamisesta. Niin korko- kuin osakemarkkinoilla on todennäköisesti edessä aiempaa volatiilimpi periodi, jota leimaavat yritysten tulosten hienoinen parantuminen, poliittinen epävarmuus ja pitkien korkotasojen maltillinen nousu. Investointirahasto (erityiskatteinen) TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 7 945 80 779 80 779 80 779 80 779 Rahaston kartuttaminen 72 834 Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä Pääoma 31.12. 80 779 80 779 80 779 80 779 80 779 Investointirahaston tarkoituksena on turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta, kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen sekä valtuuston hyväksymän investointiohjelman ja investointien käyttöönoton toteuttaminen kaupungin talouden tasapainoa vaarantamatta. Rahastoa on aiemmin purettu Kehä I:n valtion rahoitusosuuden kattamiseksi. Puretut rahat palautettiin rahastoon tilinpäätösvuoden 2012 lopussa valtion maksaessa osuutensa kaupungille. Erillisinä taseyksikköinä olevat rahastot Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 367 991 367 991 367 991 367 991 367 991 Rahaston kartuttaminen Rahaston purku Pääoma 31.12. 367 991 367 991 367 991 367 991 367 991
270 Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon on rahastoitu vuonna 2006 energiayhtiön myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaupungin peruspalveluiden ja maanhankinnan investointien rahoitusta pitkällä aikavälillä. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet ja sille on kilpailutettu viisi varainhoitajaa. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan strategia ja talous - yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston oma pääoma oli vuoden 2012 lopussa 399,4 milj. euroa ja markkina-arvo 30.9.2013 460,3 milj. euroa. Syyskuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 24,4 %. Vuoden 2013 alusta syyskuun loppuun rahaston tuotto oli 5,3 %. Rahaston pääoma tullaan säilyttämään vähintään alkuperäisen suuruisena. Rahaston säännön mukaan rahastoa kartutetaan kaupungin tilinpäätöksen sen salliessa sen tuotolla vuosittain valtuuston päätöksen mukaisesti. Rahaston tuottojen käyttö on sääntöjen mukaan mahdollista kun Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston varat on käytetty. Tuon jälkeen rahaston tuottoa voidaan käyttää säännön mukaisesti peruspalvelu- ja maanhankintainvestointeihin. Rahaston pitkäaikaisten sijoitusten omaisuuslajeittainen neutraaliallokaatio on seuraava: emu-valtioiden lainat 28 %, yrityslainat - investment grade 10 %, yrityslainat - high yield 6 %, kehittyvien markkinoiden lainat 3 %, yrityslainat - muut 5 %, rahamarkkinasijoitukset 6 %, osakkeet - Suomi 6 %, osakkeet - Eurooppa 8 %, osakkeet - Pohjois-Amerikka 8 %, osakkeet - globaalit 6 %, osakkeet Japani 2 %, osakkeet - kehittyvät markkinat 5 %, pääomasijoitukset 2 % ja kiinteistörahastot 5 %. Talousarviossa rahaston tulos sisältää varovaisuuden periaatteen mukaisesti arvioitavissa olevat korkoja muut rahoitustulot sekä varainhoitopalkkioiden palautukset. Sijoitustoiminnan ensisijainen lähtökohta on pääoman reaaliarvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä. Toissijaisesti sijoituksille tavoitellaan vähintään 5 %:n tuottoa pitkällä aikavälillä. Vuotuinen tuoton vaihtelu voi kuitenkin markkinoiden kehityksestä riippuen olla suurta. Tuloslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Palvelujen ostot -5-55 -55-55 -55 Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) -5-55 -55-55 -55 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 0 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 25 355 20 000 13 000 13 000 13 000 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -865-750 -750-750 -750 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 24 486 19 195 12 195 12 195 12 195 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 24 486 19 195 12 195 12 195 12 195 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 24 486 19 195 12 195 12 195 12 195
271 Rahoituslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) -5-55 -55-55 -55 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 24 492 19 250 12 250 12 250 12 250 Satunnaiset erät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 24 486 19 195 12 195 12 195 12 195 Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman lisäys/vähennys Saamisten muutos -97 Korottom pitkä- ja lyhytaik.velkojen muut Rahoitustoiminnan nettokassavirta -97 0 0 0 0 Kassavarojen muutos 24 389 19 195 12 195 12 195 12 195 Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahasto TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 106 541 111 272 74 657 35 947 0 Rahaston kartuttaminen Rahaston purku -40 000-40 000-40 000 Rahaston yli-/alijäämä 4 731 3 385 1 290 395 Pääoma 31.12. 111 272 74 657 35 947 0 0 Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahastoon on rahastoitu vuonna 2002 energiayhtiön osakkeiden myynnistä saadut tulot. Rahaston tarkoituksena on varmistaa Espoo-strategian mukaisesti merkittävien peruspalveluinvestointien sekä niiden hoidon ja kehittämisen rahoitusta. Rahasto toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja konserniesikunnan strategia ja talous -yksikön rahoitusryhmä hallinnoi rahastoa ja koordinoi varainhoitajien toimintaa. Rahaston pääomaa käytetään kaupungin peruspalveluinvestointien rahoittamiseen, mutta rahaston tuottoa voidaan käyttää myös peruspalvelujen hoidon ja kehittämisen rahoitukseen. Rahastolla on kaupunginhallituksen hyväksymät sijoitusperiaatteet ja varojen sijoittamiseen on valittu kolme varainhoitajaa. Rahaston varat ovat sijoitettu eri omaisuuslajeihin seuraavin allokaatioin: Emu-valtioiden lainat 51 %, yrityslainat - investment grade 16 %, yrityslainat - investment grade 4 %, rahamarkkinat 21 %, osakkeet ja osakerahastot 8 %. Rahaston pääoma vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 111,3 milj. euroa. Rahaston pitkänaikavälin tuottotavoite on vertailuindeksien ylittäminen. 2014-2015 rahastoa tullaan purkamaan 40 milj. euroa vuosittain. Suunnitellut rahaston purut voidaan tehdä rahaston tuottotavoitetta vaarantamatta. Kaupunginjohtajan niin harkitessa voidaan rahaston purkaminen korvata talousarvio-lainanotolla edellyttäen, että lainanotto on taloudellisesti rahaston purkua edullisempaa. Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaan sisältyvien vuosittaisten rahastopurkujen jälkeen rahasto tullee käytetyksi vuonna 2015. Rahaston kirjanpidollinen arvo 30.9.2013 oli 66,0 milj. euroa ja markkinaarvo 82,5 milj. euroa.
272 Tuloslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Palvelujen ostot -14-15 -10-5 Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) -14-15 -10-5 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 0 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 4 927 3 700 1 500 500 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -184-300 -200-100 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 4 731 3 385 1 290 395 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 4 731 3 385 1 290 395 0 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 731 3 385 1 290 395 0 Rahoituslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) -14-15 -10-5 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 4 745 3 400 1 300 400 Satunnaiset erät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 4 731 3 385 1 290 395 0 Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman lisäys/vähennys -40 000-40 000-40 000 Saamisten muutos 47 Korottom pitkä- ja lyhytaik. velkojen muut Rahoitustoiminnan nettokassavirta 47-40 000-40 000-40 000 0 Kassavarojen muutos 4 779-36 615-38 710-39 605 0
273 Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 48 662 49 225 49 419 49 783 50 209 Rahaston kartuttaminen Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä 563 194 364 426 426 Pääoma 31.12. 49 225 49 419 49 783 50 209 50 635 Rahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä Espoossa. Rahaston toimintaa hoidetaan valtuuston Espoo-strategiassa asettamien tavoitteiden mukaisesti. Rahaston varoja voidaan osoittaa elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin joko erimuotoisina sijoituksina tai lainanantona. Hankkeiden tulee olla tuottavia ja taloudellisesti terveitä siten, että rahaston pääoma voidaan turvata. Sijoitukset ja lainananto tulee tehdä niin, ettei kilpailutilanne vääristy. Rahaston tuotoista voidaan osoittaa varoja elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja työllisyyttä tukeviin ja edistäviin kohteisiin, joista ei odoteta tuottoa. Rahaston tuoton muodostavat sijoitustuotot ja kiinteistösijoituksista saatavat vuokratuotot sekä lainanannosta saatavat korkotuotot. Rahaston pääoma vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 49,2 milj. euroa. Rahaston pääomasta on sitoutunut 9,7 milj. euroa maa- ja vesialueisiin ja 13,3 milj. euroa on lainattu Koy Otaniemen Tiedeasunnoille. Rahastosijoituksissa vapaata pääomaa on 20,5 milj. euroa. Rahaston pääomia käytetään mm. Hotelli Kuninkaantien välttämättömiin hoito- ja kunnossapitotöihin. Rahasto on ostanut omistukseensa Hotelli Kuninkaantien kiinteistön, ja vuokraa kiinteistöä hotellin ylläpitäjälle. Tämä kerryttää rahastolle vuokratuottoja, joita käytetään kiinteistön ylläpitoon ja kehittämiseen. Rahasto omistaa myös entisen poliisiopiston kiinteistön, josta osa on vuokrattuna Tapiolan koulun väistötiloiksi. Rahaston omistuksessa on kokonaan Koy Olarinluoma 15. Lisäksi rahasto omistaa osuuksia Otaniemen kehitys Oy:stä, Otarverkko Oy:stä ja Technopolis Oyj:stä. Rahastosta ei makseta avustuksia vuonna 2014. Tuloslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 0 200 108 110 110 Liiketoiminnan muut tuotot 898 300 380 390 390 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -133-200 -170-120 -120 Palvelujen ostot -259-300 -200-200 -200 Suunnitelman mukaiset poistot -122-122 -120-120 -120 Arvonalentumiset 0 Liiketoiminnan muut kulut -195 0 Liikeylijäämä (-alijäämä) 189-122 -2 60 60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 486 266 266 266 266 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 832 50 100 100 100 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -944 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 563 194 364 426 426 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 563 194 364 426 426 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 563 194 364 426 426
274 Rahoituslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) 189-122 -2 60 60 Poistot ja arvonalentumiset 122 122 120 120 120 Rahoitustuotot ja -kulut 374 316 366 366 366 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät -307 Investoinnit Investointimenot -1 890-300 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 1 893 luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 380 316 184 546 546 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäykset -18 248-353 Antolainasaamisten vähennykset 15 775 100 100 Saamisaten muutos Korott pitkä- ja lyhytaik. velkojen muut -6 621 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -9 094-353 0 0 0 Kassavarojen muutos -8 714-37 184 546 546 Espoon kaupungin vahinkorahasto TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 5 612 4 941 5 077 4 918 5 168 Rahaston kartuttaminen Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä -672 136-159 250 250 Pääoma 31.12. 4 941 5 077 4 918 5 168 5 418 Kaupungin vahinkorahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin takausvastuun perusteella maksettavat suoritukset, kaupungin omaisuutta tai kaupungin vastuulla olevaa omaisuutta kohdanneet merkittävät vahingot sekä muut merkittävät vahingot, joista kaupunki on vastuussa, siltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät niitä kata tai kun vahingon määrä alittaa vakuutuksen vahinkokohtaisen omavastuun. Rahaston tuloja ovat takausprovisioista saatu tuotto, rahaston varoille saatu korko tai muu tuotto, suoritetuista vahingoista takaisinperityt korvaukset sekä omaisuuden ja toiminnan vakuutusmaksuperusteista johdetut sisäiset maksut, joiden perusteet vahvistetaan talousarvion laatimista koskevien ohjeiden antamisen yhteydessä. Vahinkokertymä vaihtelee eri vuosina. Tätä ei ole mahdollista ennakoida vuositasolla etukäteen. Vahinkorahaston talousarvioon on kuitenkin huomioitu arvion tekohetkellä tiedossa olleiden sattuneiden vahinkojen kuluja (jotka maksetaan rahastosta vasta, kun vahingon selvittely on kokonaan valmis, usein vahinkotapahtumaa seuraavana vuonna) sekä varauduttu siihen, että korvattavia vahinkoja sattuu keskimäärin yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina.
275 Vahinkorahaston tuottamat korvaustilastot tukevat kaupungin riskienhallintatyötä. Vahinkorahasto toimii tehokkaana vahinkoriskien kustannusten tasaajana niin, että kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja - suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Yhdessä vahinkoriskien hallinnan ja oikein mitoitettujen vakuutusratkaisujen kanssa pyritään löytämään kaupungin vahinkoriskien kustannusoptimi. Vahinkorahaston 4 :n määrittelemien rahastotulojen ja menojen tulee olla tasapainossa. Rahaston varat on sijoitettu kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaisesti tuottavasti ja turvallisesti sekä siten, että varat ovat tarvittaessa tarkoitukseensa käytettävissä. Tuloslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto 216 Liiketoiminnan muut tuotot 299 586 591 700 700 Palvelujen ostot Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -1 620-500 -800-500 -500 Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 105 86-209 200 200 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 0 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 426 50 50 50 50 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -672 136-159 250 250 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -672 136-159 250 250 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -672 136-159 250 250 Rahoituslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 105 86-209 200 200 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 434 50 50 50 50 Satunnaiset erät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -672 136-159 250 250 Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman lisäys/vähennys Saamisten muutos 645 Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muut 426 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 072 0 0 0 0 Kassavarojen muutos 400 136-159 250 250
276 Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahasto TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Pääoma 1.1. 1 915 2 020 2 228 2 328 2 228 Rahaston kartuttaminen 200 300 200 Rahaston purku Rahaston yli-/alijäämä -95-92 -100-100 -100 Pääoma 31.12. 2 020 2 228 2 328 2 228 2 128 Rahastoa käytetään sosiaalisesta luototuksesta annetun lain (20.12.2002/1133) tarkoittamaan luotonantoon. Luotonannon tavoitteena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Vuonna 2014 rahaston pääomaa kartutetaan 0,2 milj. eurolla niin, että pääoma on vuoden 2014 lopussa noin 2,3 milj. euroa. Tämän jälkeen edellisiltä vuosilta palautuvat luotot kattavat rahaston toiminnan. Luottojen korkotulot kirjataan rahaston tuotoiksi ja lyhennykset palautuvat rahastoon. Annettujen luottojen takaisinmaksussa laskentapohjana on 10 000 euron keskimääräinen luotto neljän vuoden takaisinmaksuajalla. Vuonna 2013 luottoja palautuu laskelmien mukaan 500 000 euroa. Tuloslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 19 17 10 10 10 Palvelujen ostot Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -130-120 -120-120 -120 Liikeylijäämä (-alijäämä) -111-103 -110-110 -110 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 13 10 10 10 10 Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot 3 1 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -95-92 -100-100 -100 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -95-92 -100-100 -100 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -95-92 -100-100 -100
277 Rahoituslaskelma TOT 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) -111-103 -110-110 -110 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 16 11 10 10 10 Satunnaiset erät Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -95-92 -100-100 -100 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -517-550 -750-750 -750 Antolainasaamisten vähennykset 455 500 500 700 750 Oman pääoman lisäys/vähennys 200 300 200 Saamisten muutos Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muut. Rahoitustoiminnan nettokassavirta 138 250-50 -50 0 Kassavarojen muutos 44 158-150 -150-100
278
279 INVESTOINTIOSA
280
281 9 INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää Espoon peruskaupungin investoinnit omaisuuslajeittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit käsitellään kunkin yksikön suunnitelmien yhteydessä. Investointien kokonaisuutta on tarkastelu yleisperusteluissa kohdassa Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus. Vuonna 2014 peruskaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä 186 milj. euroa. Suunnitelmakaudella 2014 2018 bruttoinvestoinnit ovat vuosittain keskimäärin 132 milj. euroa. Länsimetron valtionosuus Espoon osalta sisältyy investointiosan aineettomien investointien tuloihin ja menoihin. Valtionosuuden vaikutus näkyy investointiohjelmassa vuoteen 2015 saakka. Metron valtionosuus ja muut rahoitusosuudet huomioiden peruskaupungin nettoinvestointimenot vuonna 2014 ovat 113 milj. euroa ja suunnitelmakaudella vuosittain keskimäärin 104 milj. euroa. Peruskaupungin investoinnit TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 137 847 170 832 186 359 181 519 108 298 Tulot 34 286 54 683 73 291 55 070 2 629 Netto 103 561 116 149 113 068 126 449 105 669 TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 INVESTOINTIMENOT Alakp1 9999 0 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Alakp1 35 229 9999 58 633 0 79 241 64 420 9 179 MAA- JA VESIALUEET Alakp1 9 668 9999 10 000 0 4 000 4 000 4 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITT Alakp1 78 447 9999 93 133 0 93 950 95 250 74 300 KONEET JA KALUSTO Alakp1 7 396 9999 7 566 0 7 668 16 349 19 319 OSAKKEET JA OSUUDET Alakp1 7 107 9999 1 500 0 1 500 1 500 1 500 YHTEENSÄ 137 847 170 832 186 359 181 519 108 298 Rahoitusosuudet 33 756 53 583 72 191 53 970 1 529 Käyttöomaisuuden myynti 530 1 100 1 100 1 100 1 100 INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 34 286 54 683 73 291 55 070 2 629 NETTOINVESTOINNIT 103 561 116 149 113 068 126 449 105 669
282 Investointimenot vuonna 2014 Koneet ja kalusto; 7 668 Osakkeet ja osuudet; 1 500 Aineettomat hyödykkeet; 79 241 Kiinteät rakenteet ja laitteet ; 93 950 Maa- ja vesialueet; 4 000 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 35 229 58 633 79 241 64 420 9 179 Tulot 30 356 53 133 71 741 53 520 1 079 Netto 4 874 5 500 7 500 10 900 8 100 911 YLEISHALLINTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 33 684 57 031 76 241 58 520 6 079 Tulot 30 356 53 133 71 741 53 520 1 079 Netto 3 328 3 898 4 500 5 000 5 000 912 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 14 385 3 000 5 900 3 100 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 14 385 3 000 5 900 3 100
283 Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pitkävaikutteisten atk-ohjelmien ja lisenssien hankintamenot, tietojärjestelmien rakentamiskustannukset sekä laajat tietojärjestelmien muutos- ja kehittämistyöt. Lisäksi aineettomien hyödykkeiden tulo- ja menoarvioihin sisältyy Länsimetron valtionavustukset, jotka kanavoidaan metroyhtiölle kaupungin talousarvion investointiosan kautta. Sähköisten asiointipalveluiden ja verkkoviestinnän sekä sisäisten sähköisten toimintatapojen kehittäminen jatkuu. Pääkaupunkiseudun yhteistyönä otetaan käyttöön palvelujen ja tuotteiden verkkomaksamispalvelu. Sosiaali- ja terveystoimessa sähköisen palvelusetelijärjestelmän rakentaminen ja hyvinvointipalvelujen verkkoneuvontapalvelun rakentaminen jatkuvat. Yleiskäyttöinen resurssivarausjärjestelmä otetaan käyttöön venepaikkojen, liikuntatilojen ja -kurssien varaamiseen. Ruotsinkielisessä opetuksessa sekä suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa hankitaan palvelutuotannon tarpeita vastaava oppimisympäristö sekä päivähoidon kokonaispalvelu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin varautuminen aloitetaan. Teknisen toimen työnohjauksen ja seurannan tietojärjestelmän käyttöönotto jatkuu. Rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistuksen sekä kiinteistötietojen ylläpidon muutosten vaatimat tietojärjestelmämuutokset toteutetaan. Henkilöstön ja organisaation perustietojen hallintaan otetaan käyttöön tietojärjestelmä, samoin työturvallisuusriskien hallintaan. Palvelukassajärjestelmään tehdään versiopäivitys ja sähköisten kilpailutusten järjestelmää kehitetään. Puhe- ja tietoliikenteen sekä perustietotekniikan uusien sopimusten mukaisten palveluiden käyttöönotot jatkuvat. ICT-palvelunhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin on varattu Espoon uuden sairaalan ICT-kustannuksiin yhteensä 12 milj. euroa vuosille 2014 2016. Sairaalan ICT-järjestelmät ja laitehankinnat tarkentuvat hankesuunnittelun edetessä. Kaikki aineettomien hyödykkeiden määrärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon lukuun ottamatta liikelaitosten investointeja sekä Espoon Sairaala -hankkeeseen liittyviä ICT-järjestelmähankintoja, jotka on budjetoitu Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin. Määrärahat kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille projektiesitysten perusteella ja tietohallinnon johtoryhmän esityksestä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen päätöksillä. Aineettomat hyödykkeet vuosina 2014 2018 2014 2015 2016 2017 2018 Yleishallinto - Länsimetron valtionavustus 71 741 53 520 1 079 1 595 0 - ICT-investoinnit 4 500 5 000 5 000 5 000 5 000 Sosiaali- ja terveystoimi - Espoon sairaalan ICT 3 000 5 900 3 100 Yhteensä 79 241 64 420 9 179 6 595 5 000
284 92 MAA- JA VESIALUEET TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 9 668 10 000 4 000 4 000 4 000 Tulot 412 1 100 1 100 1 100 1 100 Netto 9 256 8 900 2 900 2 900 2 900 Maanhankinnan tavoitteena on hankkia asunto- ja työpaikkarakentamista palvelevaa raakamaata sekä asemakaavan toteuttamiseksi tarvittavia yleisiä alueita. Maanhankintaan varataan vuosittain 4 milj. euroa. Maanhankinnan lisäksi määrärahoja käytetään tonttien myyntikuntoon saattamisen edellyttämiin investointeihin. Maankäyttösopimusten hyvityksenä vastaanotetut maa-alueet kirjataan samaan tapaan maanostoksi kuin rahalla maksettavat kaupat. Merkittävät ja strategisesti tärkeät maanhankinnat ja niiden rahoitus käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Maanmyyntituloksi arvioidaan keskimäärin 25 milj. euroa vuosittain vuosina 2014 2016. Tästä hankintahinnan osuus sisältyy investointituloihin ja myyntivoiton osuus tonttipalvelujen toimintatuloihin. Tonttikauppoihin ja maanmyyntituloihin vaikuttaa voimakkaasti yleinen talouskehitys ja suhdanteet. 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (94 Tekninen lautakunta, pl. 949) TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 77 450 91 933 92 750 94 050 73 100 Tulot 3 340 450 450 450 450 Netto 74 110 91 483 92 300 93 600 72 650 Peruskaupungin investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin ovat vuosina 2014-2018 keskimäärin 83 milj. euroa vuodessa. Lisäksi Tapiolan ja Suurpellon taseyksiköt investoivat omiin taseisiinsa yksiköiden investointiohjelman mukaisesti. Liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella painopisteinä ovat mm. Länsimetroon liittyvän kunnallistekniikan rakentaminen, kaavoitetut, tiivistyvät pientaloalueet, Espoon Asuntojen ja muiden rakennuttajien rakennushankkeiden vaatiman sekä uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahat vuosina 2014 2018 2014 2015 2016 2017 2018 Liikenneväylät ja rakenteet 13 650 13 150 14 300 18 550 22 650 Alueellinen kunnallistekniikka 18 800 18 900 20 500 20 500 20 100 Sopimusrakentaminen 58 800 60 500 36 800 30 800 15 800 Yleissuunnittelu 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Rakentaminen yhteensä 92 750 94 050 73 100 71 350 60 050
285 941 LIIKENNEVÄYLÄT TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 22 374 21 959 12 450 11 950 13 100 Tulot 1 227 0 0 0 0 Netto 21 147 21 959 12 450 11 950 13 100 Tehtäväalue pitää sisällään ELY -keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat maantiet, kaupunkirakenteen kannalta merkittävimmät pääkadut sekä joukkoliikenteen hankkeet, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä vanhoilla väylillä tai rakennetaan uusia joukkoliikenneväyliä. Kevyen liikenteen väylien määrärahalla rakennetaan uusia kevyen liikenteen yhteyksiä ja parannetaan vanhoja, mm laatureittimenetelmällä. Liikenneväylien perusparantamisen määrärahat sijoitetaan väylästön uudelleenpäällystämiseen ja rakenteelliseen perusparantamiseen. Hankkeiden tarkempi ajoitus ja rahoitus on esitetty talousarvion lopussa olevalla investointiliitteellä. Maantiet Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa yhteistyönä rakennettavat kohteet on ajoitettu mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Turunväylän liikenteenvälityskykyä on suunniteltu parannettavaksi rakentamalla moottoritielle kolmannet kaistat Tuomarilan ja Kehä II:n välille. Hankkeen suunnitelmat ovat valmistuneet ja sen toteutumiseen varaudutaan. Varautuminen realisoituu, kun Valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. Hanke edellyttää lisäksi meluntorjunnan rakentamista. Kehä II:n jatkototeutus välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä olisi liikenteellisesti tärkeää. Väylän ennustettu liikennemäärä on 27 000-42 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteyden rakentaminen helpottaisi Kehä I:n sekä Lähderannan, Laaksolahden ja Rastaalan alueiden liikennettä. Hankkeen kustannusarvio välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä on yleissuunnitelman perusteella noin 565 milj. euroa. Espoon osuus rakennuskustannuksista määräytyy myöhemmissä suunnittelu- ja neuvotteluvaiheissa. Yhteistyössä ELY-keskuksen, Helsingin ja Vantaan kanssa on selvitetty mahdollisuuksia toteuttaa väylä yleissuunnitelmaan nähden kevyemmin, mutta selvityksessä ei löydetty ratkaisua. Kehä II:n toteutuminen siirtynee 2020-luvulle. Turuntien muuttaminen yleisestä tiestä kaduksi on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymällä asemakaavalla, mutta siitä on valitettu. Tavoitteena on kehittää Turuntietä katumaiseksi kaupunkibulevardiksi ja mahdollistaa maankäytön kehittyminen sen varrella. Suunnitelmakauden alussa Turuntien joukkoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan pikaparannustoimenpitein. Jorvin kohdalla liittymät tulevat ensimmäisenä parannettaviksi ja Lähderannantien liittymän suunnittelu käynnistyy. Kauklahdenväylän muuttamista yleisestä tiestä kaduksi valmistellaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan maankäytön kehittymisen edellyttämässä järjestyksessä Vihdintiellä tehdään Mariannantien kiertoliittymä, josta aukeaa yhteys Juvanmalmin teollisuusalueelle. Hankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty ja sen suunnitelmat ovat valmistuneet. Hankkeen toteutumiseen varaudutaan ja varautuminen realisoituu, kun Valtion rahoitus hankkeelle varmistuu. ELY-keskus käynnistänee Lahnuksentien ja Niipperintien liittymien parantamisen suunnittelun. Maanteiden meluesteitä rakennetaan Kehä III:n varren uusien asuntoalueiden kaavamääräysten edellyttämällä tavalla. Osa rahoituksesta tapahtuu maankäyttösopimustuloilla.
286 Pääkadut Laaksolahden pääkatujen liikenneturvallisuuden parantamistarve perustuu maankäytön tehostumiseen ja liikennemäärien kasvuun Laaksolahden alueella. Laaksolahdentie parannetaan vuosina 2013-2015. Espoonväylä välillä Kuitinmäentie - Hösmärintie on Espoon yleiskaavan ja tavoitetieverkon mukainen pääkatu. Se poistaa läpiajoliikenteen nykyiseltä Finnoontieltä, joka on lukuisine tonttiliittymineen kokoojakatumainen ja usein ruuhkautuva. Rakentamisen mahdollistava asemakaavan laatiminen ja asemakaavamuutos ovat vireillä ja rakentaminen on mahdollista aloittaa aikaisintaan suunnitelmakauden lopulla. Säterinpuistontie yhdistää vuonna 2007 rakennetun katuosuuden, Nuijalantie - Friisinmäentie, radan ali Turuntielle. Haastavan radanalitus ja Monikonpuron sillan rakentaminen ajoitetaan samaan aikaan kaupunkiradan rakentamisen kanssa. Bassenkyläntien rakentaminen käynnistyi vuonna 2013. Kadun ja sen poikkikatujen rakentaminen mahdollistaa asemakaava-alueen tonttien rakentamisen. Tien viimeistely tehdään, kun alueen asuinrakentaminen on pääosin valmistunut. Nöykkiönkatua rakennetaan Malminkorven suuntaan ja parannetaan Nöykkiönkadun ja Finnoontien liittymä. Joukkoliikenteen hankkeet Kaupunkiradan jatkamiseen kuuluvat Leppävaaran ja Kauklahden välillä lisäraiteet, asemat, liityntäpysäköinti, Espoon keskukseen sijoittuva matkakeskus sekä radanvarren kevyen liikenteen väylä ja muut järjestelyt sekä melusuojaukset. Kevyen liikenteen liityntäpysäköinnin olosuhteita parannetaan koko suunnitelmakauden ajan. Matkakeskuksen rakentaminen aloitetaan vuonna 2017. Kaupunkiradan rakentamisen aloittaminen edellyttää hankkeisiin myös Valtion rahoitusta. Mikäli hanke aientuu liikenneviraston suunnitelmissa, aientaa kaupunki hanketta vastaavasti. Kaupunkiradan ratasuunnittelu on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2014 aikana. Joukkoliikenteen hankkeisiin sisältyvät informaatiojärjestelmän ja liikennevaloetuisuuksien kehittäminen sekä joukkoliikenteen erilliskohteiden rakentaminen erillisen, HSL:n kanssa yhteistyössä laadittavan toteutusohjelman mukaan aikaisemmalla vuosittaisella volyymilla. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien rakentamisella parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja edistetään pyöräilyolosuhteita kevyen liikenteen laatureittisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmakaudella suurin ponnistus on mutkaisen Kunnarilantien/Bodomintien kevyen liikenteen väylän jatkaminen välillä Aurinkoniityntie Snettansintie. Liikenneväylien perusparantaminen Katu- ja muun verkoston rakentaminen on kaupungilta mittava investointi. Tämän sijoituksen eli infraomaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää jatkossa kasvavaa panostusta liikenneväylien perusparantamiseen eli katujen ylläpitoon ja kunnostukseen. Rakennusinsinöörien liiton (RIL) teettämän valtakunnallisen ROTI (Rakennetun Omaisuuden Tila) -selvityksen perusteella voidaan arvioida Espoon katu- ja kunnallisteknisen verkoston arvoksi noin 1,5 mrd euroa.
287 Yleisiin alueisiin kohdistettujen investointien eli Rakennetun Infraomaisuuden Arvon Säilyttäminen (RIAS) edellyttää merkittävää panostamista peruskorjaukseen, katujen ja puistojen ylläpitoon sekä kunnostukseen. Korjausvelan laskeminen ja omaisuuden hallinta vaativat systemaattista kuntoarviointia ja omaisuuden määrän ja ominaisuuksien määrittämistä, joihin teknisessä keskuksessa vuonna 2008 käyttöön otettu YAOH-katu- ja viherrekisterisovellus tarjoaa mahdollisuuden. Espoon kaupungilla on noin 1 600 km kunnossapidettäviä liikenneväyliä, joita hoidetaan suunnitelmakaudella kulutuskerroksia uusimalla ja katujen sekä siltojen rakenteita parantamalla. Lisäksi rakennetaan liikenteen ohjauslaitteita ja täydennetään katuvalaistusta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 20 003 20 000 18 800 18 900 20 500 Tulot 1 030 450 450 450 450 Netto 18 973 19 550 18 350 18 450 20 050 Alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmän sisäinen jako esitetään talousarviossa ohjeellisesti noudatettavaksi. Alueellisen kunnallistekniikan rakentamisen painopisteet perustuvat mm. uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asunto-ohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmaan, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan, KTP-ohjelmaan sekä muihin selvityksiin. Tekninen lautakunta käsittelee alueellisen kunnallistekniikan rakentamiskohteet vuodelle 2014 kokouksessaan 18.12.2013. Alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoja vuonna 2014 ovat: Urheilupuistojen kunnallistekniikka, jolla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä KTP (Kaavoitetut, Tiivistyvät Pientaloalueet), joilla rakennetaan vanhojen alueiden katuverkkoa asemakaavoituksen edellyttämään kuntoon. Muu alueellinen kunnallistekniikka, joka sisältää asemakaavan mukaisten katujen, aukioiden ym. rakentamisen. Kotiseudun ulkoilupolut, jolla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman 2008 mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentaminen, jota käytetään puistojen ja raittien uusinvestointeihin. Puistojen ja raittien perusparantaminen, jota käytetään mm. leikkivälineiden uusimiseen ja kasvillisuuden perusparannuksiin. Ympäristön erityiskohteet, jota käytetään kaupungin luonnonympäristön parantamiseen, ympäristökeskuksen esittämiin kohteisiin, esimerkiksi luontopolkuihin sekä virtavesikohteiden ennallistamisiin. Vanhojen alueiden vesihuolto-ohjelman toteuttamisvastuu on siirtynyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle vuoden 2010 alusta. Espoon kaupunki varautuu suunnitteluttamaan ja rakennuttamaan ohjelmaa edelleen HSY:n tilauksen ja rahoituksen mukaisesti.
288 943 LIIKUNTARAKENTEET TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 2 411 3 758 1 200 1 200 1 200 Tulot 550 0 0 0 0 Netto 1 861 3 758 1 200 1 200 1 200 Määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Vuonna 2014 varaudutaan mm. Matinkylän urheilualueen peruskorjaukseen, Nokkalan venesataman parantamiseen, ulkoilusaarien palveluiden kehittämisen sekä lähiliikunta-alueiden parantamiseen. 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 1 626 1 500 1 500 1 500 1 500 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 1 626 1 500 1 500 1 500 1 500 Määrärahaan sisältyvät konsulttityönä tehtävät taloussuunnitelman kohteet, joille ei ole talousarviovuonna rakentamisrahoitusta. Määrärahaa käytetään investointeihin liittyvään yleissuunnitteluun, esiselvityksiin, maaperätutkimuksiin ja pienehköjen kohteiden katu-, puisto- ja rakennussuunnitteluun. 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 30 906 44 515 58 800 60 500 36 800 Tulot 533 0 0 0 0 Netto 30 373 44 515 58 800 60 500 36 800 Tehtäväalueelle on kerätty hankkeita, joiden rahoittajana on yksityinen kumppani maankäyttö- tai kunnallistekniikkasopimuksen kautta tai toimialavetoinen alueellinen projekti. Hankkeiden vuosittainen rahoitus on esitetty talousarvion lopussa olevalla investointiliitteellä.
289 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen Kunnallistekniikan sopimusrakentamisessa "tilaajana" toimii sopimuskumppani. Tekninen keskus toteuttaa kaupungille kuuluvat sopimuksen mukaiset velvoitteet, jotka rahoitetaan sopimuksessa mainitulla korvauksella. Kunkin maankäyttösopimuksen tultua voimaan kaupunki laskuttaa sopimuskorvauksen maksuehtojen mukaisesti. Kun sopimuskorvauksen mukainen kohde voidaan rakentaa, se otetaan investointibudjettiin ja investointimenoa vastaava summa budjetoidaan käyttötalouden tuloksi teknisen keskuksen tehtäväalueelle 413 Katu- ja viherpalvelut. Sopimuksen maksuehtojen mukainen maksu ja investointibudjetin meno eivät välttämättä osu samalle talousarviovuodelle. Ajallisen kohdentamisen välineenä käytetään Kunnallisten sopimusmaksujen tasetiliä. Suunnitelmakaudella kunnallistekniikan sopimusrakentamisen kohteet sisältävät alueita mm. Pellaksenmäestä, Saunalahdesta, Espoonlahdesta sekä Nupurista. Usein sopimustuloilla voidaan kattaa vain osa sopimuskohteen edellyttämästä kunnallistekniikasta, jolloin rakentamiseen joudutaan osoittamaan rahoitusta myös alueellisen kunnallistekniikan määrärahoista. Kunnallistekniikan projektirakentaminen Projektikohteet rahoitetaan maankäyttösopimuksilla tai katetaan maanmyynti- ja vuokratuloilla. Suunnitelmakauden projektikohteita ovat: Espoon keskuksen projektikohteet, joita ovat mm. Kylänraitti, Keski-Espoon urheilupuisto, kaupungintalokortteli sekä Suvelan lähiöohjelma. Blominmäen kalliopuhdistamon vaatima kunnallistekniikka, jolla rakennetaan Blominmäkeen louhittavan jätevedenpuhdistamon liikenneyhteydet. Kilo-Turvesuon projektikohteet Turvesolmun eritasoliittymä, joka yhdistää Turunväylään Turveradantien ja Friisinmäentien. Samalla rakennetaan Turunväylän melusuojaus liittymän itäpuolelle. Rakentaminen toteutetaan 2013 2015. Turveradantie, joka yhdistää Mankkaan alueen Turvesolmuun Turunväylälle sekä edelleen Nihtisillan ja Leppävaaran alueille. Turveradantien rakentaminen toteutetaan 2013 2015. Perkkaan - Vermon projektikohteet Vermontie, joka yhdistää Perkkaan - Vermon alueen Vermonsolmun eritasoliittymään Turunväylälle. Vermontie voidaan toteuttaa pääosin alueen maankäyttömaksuilla. Perkkaantien saneeraus: Tieto-hanke edellyttää Perkkaantien saneerausta liikenteen välityskyvyn parantamiseksi. Hankkeet edellyttänevät toimenpiteitä Monikonpuron suhteen. Suunnitelmakaudella valmistaudutaan kummankin hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perkkaantie saneerataan suunnitelmakauden alku- tai keskivaiheilla riippuen Tieto/Rovio -hankkeen etenemisaikataulusta. Vermontien rakentaminen on ajoitettu suunnitelmakauden loppupuolelle tai sen jälkeen.
290 Metroasemien vaatimat projektikohteet Kuitinmäentie muodostaa tärkeän Länsiväylän suuntaisen joukkoliikennettä, maankäyttöä ja liikeelämää palvelevan yhteyden. Kuitinmäentien parantamisen viimeinen osahanke, Suomenojan kiertoliittymä Länsiväylän ylittävä lisäsilta ja ramppien parantaminen toteutetaan 2014-2015. Matinkylän ja Niittykummun metroasemien vaatima kunnallistekniikka sisältää asemien ympäristöön kohdistuvat katu-, puisto ja vesihuoltotyöt. Matinkylän metroaseman ja Ison Omenan laajennuksen rakentaminen edellyttävät Suomenlahdentien itäpään siirtämistä, Piispansillan uudistamista Suomenlahdentien kohdalla sekä Markkinakadun jatkamista. Länsiväylän järjestelyt liittyen Länsimetron liityntäliikenteen Länsiväylälle rakennetaan lisäkaistoja Kehä II:n ja Espoonlahden välille, melusuojaus sekä kevyen liikenteen järjestelyjä ja liittymien ramppeihin liittyviä järjestelyjä. Valtio osallistuu hankkeeseen noin 10 milj. euron rahoituksella. Piispansilta ja itärampit. Matinkylässä Ison Omenan kohdalla Länsiväylän ylittävän Piispansillan rakentaminen 2+2 -ajorataiseksi toteutetaan vuosina 2013-2014. Länsiväylän ylitse rakennettava uusi silta mahdollistaa myöhemmin tehtävän ramppien rakentamisen Piispansillalta Länsiväylälle itään päin. Itärampit arvioidaan rakennettavaksi vuosina 2015 2017. Hankkeet liittyvät osaltaan metron liityntäliikennejärjestelyihin. Finnoo - Kaitaa -projekti Vuoden 2011 alusta perustettu projektialue, joka koostuu Finnoon osayleiskaava-alueesta (300 ha) laajennettuna Kaitaan alueella. Asukasmäärätavoite on noin 20 000 uutta asukasta ja lisäksi 4 000 6 000 työpaikkaa. Laaja alue tulee rakentumaan vaiheittain. Alueen eteläosa eli puhdistamon alue, pienvenesatama ja merikorttelit edellyttävät monia esirakennusvaiheita. Rakentaminen alkaa tulevan Finnoon metroaseman ympäristöstä ja alueen pohjoisosasta jo muutaman vuoden kuluttua. Espoon kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Käynnissä olevan Finnoon osayleiskaavatyön ja laaditun Finnoo- Kaitaa -vision jälkeen alueen tarkempi suunnittelu ja kaavoitus käynnistyvät syksyllä 2011. Suomenlahdentien katu- ja rakennussuunnitelmat on laadittu. Muusta alueesta tehdään aluksi kunnallisteknisiä suunnitelmia ja teknisiä esiselvityksiä, jolloin alueen kunnallisteknisten kustannusten ja alueen maanmyyntitulojen suuruusluokka saadaan arvioitua. Vuonna 2015 alkaa alueen esirakentaminen. Kun alueen maanmyynti- ja sopimustuloarvio sekä arvio alueen kokonaiskustannuksista selkiintyvät, projekti on tarvittaessa muutettavissa taseyksiköksi. Suomenlahdentie, Kaitaantie, Finnoonsilta ja Finnevikin silta ovat projektialueen keskeiset pääkadut, jotka täytyy rakentaa ensimmäisenä ennen kuin Matinkylän metro avataan v. 2015 lopussa. Suomenlahdentie yhdistää Matinkylän ja Espoonlahden suuralueet toisiinsa. Finnevikin kosteikkoalueen yli rakennetaan noin 360 metriä pitkä silta. Kaitaantie johtaa Finnoosta länteen Kaitaalle ja Finnoonsilta yhdistää Finnoon alueen Länsiväylään. Hanke on oleellisen tärkeä metron liityntäliikenteen ja projektialueen rakentumisen kannalta. Väylien ja sillan kustannusarvio on noin 27 milj. euroa. Rakentaminen alkaa vuonna 2013. Suunnitelmakaudella aloitetaan Hannuksenpelto II:n katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä Finnoon keskuksen pilaantuneiden maa-ainesten käsittely.
291 Länsimetron toisen vaiheen vaatiman kunnallistekniikan suunnittelu Matinkylä Kivenlahti metron rakennussuunnittelu on käynnissä ja tavoitteena on saavuttaa hankkeen rakentamisvalmius vuoden 2014 alussa. Rakentamisen käynnistäminen edellyttää Valtion sitoutumista hankkeeseen sekä valtuuston rakentamispäätöstä. Hankkeen rakennuttamistapa on vielä avoin ja siitä käydään neuvotteluja Länsimetro Oy:n osakkaiden kesken. Leppävaara-projekti Leppävaara-projektin rahoituksella turvataan Leppävaaran kehittäminen yhtenä Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista. Suunnittelukauden alussa parannetaan Läkkitori ja siihen liittyvien raittien sekä näiden ympäristöä, laatutasoa, kaupunkikuvallista ilmettä ja liikennejärjestelyjä merkittävällä tavalla. 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN (Liikunta- ja nuorisolautakunta) TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 996 1 200 1 200 1 200 1 200 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 996 1 200 1 200 1 200 1 200 Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikunta- ja nuorisolautakunta liikuntapaikkojen perusparantamiseen. 95 KONEET JA KALUSTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 7 396 7 566 7 668 16 349 19 319 Tulot 169 0 0 0 0 Netto 7 227 7 566 7 668 16 349 19 319 Koneiden ja kaluston hankintaan varatut rahat esitetään käyttötalousosassa asianomaisen lautakunnan kohdalla. Määrärahoilla voidaan tehdä vain yli 10 000 euron hankintahintaisia poistonalaisia hankintoja. Toimitilojen ensikertainen kalustaminen luetaan myös poistonalaiseksi hankinnaksi, silloin kun sen hankintahinta on yli 10 000 euroa. Määrärahat sisältävät rakennushankkeiden ensikertaisen varustelun ja kalustamisen (sisältäen opetusja oppimisteknologian) lisäksi yksittäisiä poistonalaisia hankintoja, kuten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan hankinnat, lähi- ja kuituverkot, terveysasemien laitteistojen uusinnat sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen laite- ja kalustohankinnat. Suunnitelmakaudella varaudutaan Espoon sairaalahankkeen kone- ja kalustohankintoihin yhteensä 14,6 milj. eurolla sekä Opinmäen sekä muiden valmistuvien kouluhankkeiden ensikertaiseen varustamiseen.
292 Koneiden ja kaluston määrärahat toimialoittain vuosina 2014 2018 2014 2015 2016 2017 2018 Yleishallinto 50 0 0 0 0 Sosiaali- ja terveystoimi 900 6 365 8 450 3 700 4 700 Sivistystoimi 5 698 8 864 9 259 9 619 6 034 Tekninen ja ympäristötoimi 300 240 240 240 240 Palveluliiketoimi 720 720 720 720 720 96 OSAKKEET JA OSUUDET TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 7 107 1 500 1 500 1 500 1 500 Tulot 9 0 0 0 0 Netto 7 098 1 500 1 500 1 500 1 500 Suunnitelmakaudella toteutettavat laajat osto-, vuokra- tai kiinteistöyhtiömuotoiset toimitilat on nimetty Tilakeskuksen investointiohjelmassa ja investointiosan liitteellä Osakkeissa ja osuuksissa. 961 YLEISHALLINTO TOT 2012 Muutettu TA 2013 TA 2014 2015 2016 Menot 7 107 1 500 1 500 1 500 1 500 Tulot 9 0 0 0 0 Netto 7 098 1 500 1 500 1 500 1 500 Yleishallinnon osakkeissa ja osuuksissa on varauduttu osakkeiden merkintään olemassa oleville tai perustettaville yhtiöille. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää Kuntien Tiera Oy:n mahdolliseen pääomalainaan. Pitkäaikaiset vastuut Kaupunki on hankkinut toimitiloja vuokra- ja elinkaarimenettelyllä. Näiden toimitilojen vuokravastuut muodostavat pitkäaikaisia, lainanottoon verrattavia vastuita jäljellä olevan pääomavuokran osalta. Oheiseen taulukkoon on sisällytetty merkittävimmät vuokrasopimuksella olevat vastuut ilman arvonlisäveroa. Uusien toimitilojen osalta niiden vuotuiset käyttökustannukset sekä ensikertaisen kalustamisen kustannukset on merkitty investointiosan liitteelle silloin, kun ne on voitu arvioida. Koy Espoon Toimitilojen elinkaarimallilla toteuttamat koulujen peruskorjaus- ja laajennushankkeet lisäävät osaltaan kaupunkikonsernin pitkäaikaisia vastuita.
293 Pitkäaikaiset pääomavuokravastuut 31.12.2013 Toimitila Vuokra-aika (vuotta) Pääomavuokra Jäljellä oleva p.o.-vuokra Iso Omena, kirjasto 1 505 483 Iso Omena, nuorisopalvelu 1 13 13 Iso Omena, yhteispalvelu 1 30 30 Sello, kirjasto 10 1 436 13 986 Sello, musiikkisali 10 530 5 168 Sello, 3. krs lisätila 10 33 319 Sello, Juvenalia 10 345 3 362 Espoon srk, Juvela 10 339 3 390 Kuninkaantien lukio 15 1 554 23 310 Kilon sosiaali-ja terveysasema 11 534 5 754 Espoon srk, Lintukulman päiväkoti 11 89 967 Tapiolan terveysasema 17 1 160 19 306 Keski-Espoon aluekirjasto Entresse ja Porrastalo 20 1 262 24 673 Vindängen 1.10.2010 alkaen 17 97 1 686 Yhteensä 7 927 102 447 Sitoumuksiin ja päätöksiin perustuvia pitkäaikaisia pääomavuokravastuita on vuoden 2014 alussa yhteensä 102,4 milj. euroa (alv 0 %). Tuleville vuosille ajoittuvista vuokrahankkeista merkittävin on Matinkylän Palvelutori kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen yhteydessä, josta kaupunki vuokraa toimitilat 20v pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
294
295 RAHOITUSOSA
296
Taloussuunnitelma 2014-2016 297 RAHOITUSOSA Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyden pääoma- ja investointimenoihin sekä rahoitusjäämän ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta, satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät vastaavat käyttöomaisuuden myynnistä, lähinnä maaomaisuuden myynnistä, saatua myyntivoiton osuutta, joka sisältyy käyttötalouden toimintatuloihin. Investointimenot ja -tulot sisältävät vain peruskaupungin. Pysyvien vastaavien luovutustuloissa on myös toimintatuloihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka vastaavat tulorahoituksen korjauseriä. Rahoituslaskelma osoittaa näin, kuinka paljon käyttöomaisuuden myynnistä on kaikkiaan saatu tuloja. PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma (PK) TP 2012 ENN 2013* TA 2014 2015 2016 Tulorahoitus Vuosikate + 22 288-4 184-10 718-12 511-46 788 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -17 333-31 000-25 000-25 000-25 000 Yhteensä = 4 955-35 184-35 718-37 511-71 788 Investoinnit Investointimenot - -137 847-143 033-186 359-181 359-107 648 Rahoitusosuudet investointeihin + 33 756 49 443 73 291 55 070 2 629 Pysyvien vastaavien luovutustulot + 17 847 31 500 26 000 26 000 26 000 Rahastojen käyttö investointeihin + 0 40 000 40 000 40 000 0 Varsinainen tominta ja investoinnit nett -81 289-57 274-82 786-97 800-150 807 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys - 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennys + 733 649 565 623 150 Antolainojen muutokset = 733 649 565 623 150 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 22 557 116 000 117 000 149 000 184 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -23 853-64 982-44 285-49 107-64 932 Lainakannan muutokset = -1 296 51 018 72 715 99 893 119 068 Muut maksuvalmiuden muutokset = 63 462 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- -18 390-5 607-9 506 2 716-31 589
Taloussuunnitelma 2014-2016 298 87 ANTOLAINAT Vuosien 2014 2016 lainanlyhennykset ovat kaupungin tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen lyhennyksiä. 88 TALOUSARVIOLAINAT Suunnitelmakauden lainanotto on yhteensä 466 milj. euroa ja lyhennykset 158,3 milj. euroa. TOT 2012 TA 2013 muutettu TA 2014 2015 2016 Lainanotto 22 557 116 000 117 000 149 000 184 000 Lainan lyhennykset 23 853 64 982 44 285 49 107 64 932 Netto -1 296 51 018 72 715 99 893 119 068 TOT 2012 TA 2013 muutettu TA 2014 2 015 2 016 Lainat 1.1. 159 709 158 413 209 431 282 146 382 039 Lainat 31.12. 158 413 209 431 282 146 382 039 501 107 Lainat euroa/asukas 31.12. 617 803 1 066 1 421 1 839 asukkaat 31.12. 256 800 260 800 264 800 268 800 272 500
299 LIITTEET
300
1 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 1 VALTUUSTON PÄÄTÖKSET Valtuusto 4.12.2013 1978/02.02.00/2013 170 Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus Kaupunginhallitus: Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella, 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2014, 6 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.
2 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 1 Käsittely Puheenjohtaja Laukkasen kannattamana ehdotti, että asia käsitellään pöydälle jaetun käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. --- Päätös Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa tehdyt toivomukset jätettiin hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti yksimielisesti pöydälle valtuuston 9.12.2013 kokoukseen. Liite 1 Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Yhdistelmä raha-asia-aloitteista 3 Neuvottelusopimus 15.11.2013 4 Neuvottelutulos 5 Pöytäkirjamerkinnät 1978/02.02.00/2013 Valtuusto 9.12.2013 173 Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain pöydälle 4.12.2013) Päätös Valtuusto: Valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Espoossa päiväkotien henkilökunnan työtä järkeistetään paperityötä vähentämällä, jotta aikaa jää enemmän lasten kanssa toimimiselle ja työn suunnittelulle. - Valtuusto toivoo, että seurataan vanhusten asumispalvelujen saatavuutta ja käytettävien resurssien riittävyyttä niin, että asiasta raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. - Valtuusto toivoo, että seurataan Espoon kaupungin mahdollisuutta tehdä terveydenhuoltolain mukaiset tarkastukset kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tarkastusten toteutumisesta raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. - Valtuusto toivoo, että määrärahalisäyksenä toteuttava Leppävaaran projektijohto rekrytoidaan mahdollisimman pikaisesti ja siten, että uusi projektijohto ehtii täysimittaisesti mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 23.9.2013 päättämän suunnitteluvarauksen (Leppävaaran Sellon pohjoispuolinen alue ym.) hakumenettelyn jatkovalmisteluun.
3 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 1 - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus tuo sosiaali- ja terveyslautakunnalle Omaishoidon tuen toimintaohjeen päivitettäväksi niin, että sen sisältö vastaa 1.7.2013 voimaantulleen vanhuspalvelulain tarkoitusta, palvelurakenteen muutosta ja tukee omaishoitoa ja omaishoitajia oikea-aikaisesti ja riittävästi resursoituna. Talousarviossa omaishoitoon käytettävän määrärahan laskelmissa on tarpeellista huomioida omaishoidon nettosäästöt verrattuna laitos-hoitoon ja muuten kodin ulkopuolella järjestettävään hoitoon. - Valtuusto toivoo, että kaupunki alkaa tehdä julkista listaa kosteusongelmaisista Espoon omistamista kiinteistöistä. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää vaikuttaako erityistuen piirissä olevien lasten sijoittaminen isoihin opetusluokkiin oppimistuloksia heikentävästi. - Valtuusto toivoo, että Pikku-Auroran tyhjänä olevan rakennuksen sekä Träskändan kartanon käyttöä kouluopetukseen ja vapaa-ajanviettoon soveltuvina kohteina selvitetään. - Valtuusto toivoo, että Espoossa aloitetaan Paltamon työllisyyskokeilun mukaisen menettelyn selvittäminen virkatyönä. Valtuusto edellyttää, että Paltamon mallin mukainen työllistämiskokeilu tulee tutkia ja valtuuston on siitä saatava raportti viimeistään vuoden 2014 toukokuun toukokuun loppuun mennessä.. - Valtuusto toivoo, että määrärahojen sopeutuksessa pyritään mikäli mahdollista talousarvoissa esitettyä päivätoimintapaikkojen määrää 380 kasvattamaan esimerkiksi viidelläkymmenellä 430:een, koska yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Espoossa vuosittain noin 400:lla ja pitkäaikaishoitopaikkoja karsitaan. On erittäin tärkeää lisätä kotonaasumista tukevaa päiväkerhotoimintaa Espoon omissa palvelukeskuksissa. Monipuolisia virikkeitä sisältävä päiväkerhotoiminta on erittäin sosiaalista ja kustannustehokasta ennaltaehkäisevää toimintaa. Se edesauttaa vanhusten kotona-asumista useilla vuosilla. Menot tässä toiminnassa ovat vain 43 euroa / asukas. (Viittaus talousarviokirjan sivulle 74, 241 AVOPALVELUT, Päivätoiminta, oma toiminta.) - Valtuusto toivoo, että neuvottelusopimuksessa ennaltaehkäisevään perhetyöhön sekä lastensuojeluun osoitetusta summasta (250 000 euroa) kohdennetaan varoja ensisijaisesti ennaltaehkäisevään perhetyöhön siten, että kohdennuksen jälkeen perhetyötä kyetään tarjoamaan sitä tarvitseville perheille koko budjettivuoden ajan. - Valtuusto toivoo, että budjettiin lisätyillä järjestö- ja kumppanuustoimintaan kohdennetuilla rahoilla ehkäistään syrjäytymistä luomalla lapsille ja nuorille edullisia ja monialaisia harrastusmahdollisuuksia. - Valtuusto toivoo, että jokaiselle espoolaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan. - Valtuusto toivoo, että tanssiharrastajien tarpeisiin suunniteltujen joukkoliikenteellä saavutettavien riittävän kokoisten harjoitus- ja esiintymistilojen tarve huomioidaan tulevia tilaratkaisuja suunniteltaessa (esim. A-link arena).
4 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 1 - Valtuusto toivoo, että homekoulujen korjaamiseen saataisiin ryhtiä esimerkiksi rakennusvalvonnan parantamisena ja sen puutteisiin liittyvinä sanktioina. Homekoulujen korjaamista tulisi vauhdittaa parakkijärjestelmien kehittämisen kautta. Uusien koulujen rakentamisessa tulisi huomioida suunnittelua säästäviä standardointimenetelmiä ja muita rakennusmenetelmiä, joissa rakentamisen aikana kosteusvaurioiden syntyminen vältetään helpommin. Esimerkiksi jotkut puurakennusmenetelmät sallivat säältä suojaavien rakenteiden pystyttämisen nopeasti. - Valtuusto toivoo saavansa vuosittain raportin kotikäyntien kestosta sekä kuinka monta käyntiä yksi hoitaja vuoronsa aikana tekee. - Valtuusto toivoo, että Espoo kiirehtii saattohoitoyksikön toiminnan käynnistämistä, koska Espoosta puuttuu oma saattohoitoyksikkö. - Valtuusto toivoo, että valtuutetuille annetaan selvitys Espoon saattohoidon tilasta. - Esitän valtuuston toivomuksena, että keväällä käsittelyyn tulevasta toiminnan ja talouden tasapainoitus- ja tuottavuusohjelmassa selvitetään, miten ikäihmisten palveluihin ajoissa panostamalla vähennetään heidän myöhemmin tarvitsemien palvelujensa kustannuksia elinkaaren aivan viimeisiin kuukausiin. Selvityksen mukaisesti tulee lisätä ensitilassa em. muiden palvelujen määrärahoja. Tulevaisuudessa vastaavien henkilöiden palvelujen kustannukset vähenevät vähintään ehdotetun rahoituksen aikaistamisen verran.
1 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 TALOUSARVION SITOVUUS JA SEURANTA SEKÄ NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET 1 TALOUSARVION SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä Espoo-tarinaan (=Espoon strategia) perustuvat kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet (valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet on merkitty tuloskortteihin vahvennetulla tekstillä), määrärahat ja tuloarviot sekä nettobudjetoitujen tulosyksiköiden toimintakatteet. Liikelaitosten tavoitteet ovat liikelaitosten suunnitelmateksteissä. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin tai valtuuston jäljempänä sitovien määrärahojen yhteydessä päättämin valtuutuksin. Sitovia erityisperusteluja käytetään tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Lautakuntien ja johtokuntien sekä toimialojen, tulosyksiköiden ja liikelaitosten johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Mahdollisista valtuustoon nähden sitovien määrärahojen, tuloarvioiden tai tavoitteiden tarkistustarpeista on ilmoitettava konserniesikunnan strategia ja talous -yksikölle heti kun poikkeamia havaitaan. Kaupunginjohtaja esittelee sitovuuteen liittyvät talousarviomuutokset. 1.1 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Käyttötalousosan sitovuustaso 1 Yleishallinto (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) 112 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 24 Vanhusten palvelut 25 Terveyspalvelut (pl. Kivenlahden terveysasema) 25081 Kivenlahden terveysasema (toimintakate sitova) 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut 29 Sosiaali- ja terveystoimen esikunta 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 32 Svenska rum -lautakunta 35 Kulttuurilautakunta (pl. työväenopisto ja kaupunkikulttuuri) 356 Työväenopisto (toimintakate sitova) 357 Kaupunkikulttuuri (toimintakate sitova) 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta 39 Muu sivistystoimi 41 Tekninen lautakunta (pl 415 ja 418) 415 Ulkopuoliset työt (toimintakate sitova) 418 Rakentamisen sisäiset palvelut (toimintakate sitova) 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta 44 Ympäristölautakunta 45 Rakennuslautakunta 46 Joukkoliikenne 48 Pelastustoimi 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut
2 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 J 01 J 03 J 05 Palveluliiketoimen toimialan hallinto- ja kehittämisyksikkö Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö (toimintakate sitova) Kaupunkitiedon tulosyksikkö (toimintakate sitova) Talousarviokirjassa esitetään raha- ja tunnuslukutietoja sitovaa tasoa alemmilla tasoilla. Nämä tiedot eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan sitovuustaso 81 Verot ja tulonsiirrot 82 Rahoitustulot ja -menot Investointiosan sitovuustaso Peruskaupungin investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeamat pääsitovuustasosta on ilmaistu ao. määrärahan kohdalla erikseen. Omaisuuslajien 91 Aineettomat hyödykkeet ja 95 Koneet ja kalusto sitovat määrärahat on ilmoitettu käyttötalousosassa asianomaisen lautakunnan yhteydessä sekä investointiosan liitteellä. Aineettomat hyödykkeet 911 Yleishallinto 912 Sosiaali- ja terveystoimi Aineelliset hyödykkeet 92 Maa- ja vesialueet 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet (pl. liikuntapaikkojen perusparantaminen) 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen Koneet ja kalusto 951 Yleishallinto 952 Sosiaali- ja terveyslautakunta 9531 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 9532 Svenska rum -lautakunta 9535 Kulttuurilautakunta 9538 Liikunta- ja nuorisolautakunta 9541 Tekninen lautakunta 95J1 Palveluliiketoimi Osakkeet ja osuudet 961 Yleishallinto 962 Sosiaali- ja terveystoimi 963 Sivistystoimi 964 Tekninen ja ympäristötoimi
3 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 Liikelaitokset Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilakeskus-liikelaitoksen uudisrakentamisen (7192) hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Tilakeskuksen muista investoinneista päätetään omaisuuslajeittain. Kaikkien muiden liikelaitosten investointien osalta Valtuusto päättää investointeihin käytettävien varojen kokonaismäärän. Taseyksiköt Valtuusto päättää taseyksiköiden investoinneista ja niiden rahoituksesta. Sitovuustaso on omaisuuslaji. Rahoitusosan sitovuustaso 87 Antolainat 88 Talousarviolainat Kaupunginhallituksella on oikeus tarkentaa valtuustoon nähden sitovien määrärahojen sitovuutta tarpeelliseksi katsomiensa osamäärärahojen osalta. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. kiinteän omaisuuden myyntitulojen, vuosi- ja peruskorjausmäärärahojen välisen jakosuhteen, koneiden ja kaluston, atk-ohjelmien, suunnittelukustannusten tms. poistonalaisten hankintojen sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksien kirjanpitolain edellyttämään oikeellisuuteen. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimintaan liittyvien menojen ja tulojen seuranta on järjestettävä kaupungin kirjanpidossa. Kaupunginhallitus voi lisätä tehtäväalueen 948-HA Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen, määrärahaa, mikäli tuloarviota korotetaan vastaavasti. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä investointien omaisuuslajien välisiä muutoksia. Toimialan johtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, joilla varmistetaan Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialan johtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahojen siirtoja. Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä vastaavia siirtoja yleishallinnon määrärahoista (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus). Näistä siirroista on ennen päätöksentekoa sovittava konserniesikunnan strategia ja talous -yksikön kanssa. Perusturvajohtajalla on oikeus siirtää Espoon työvoiman palvelukeskukselta muille tulosyksiköille työllistämiseen varattuja rahoja ja näistä saatavia korvauksia.
4 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 1.2 SITOVAT MÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa 1. Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Valtuustoon nähden sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2014 tulostavoitteet, liikelaitosten sitovat tavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät edellä todetut määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Valtuustolle ja kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutumisesta seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. 2. Lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Yleishallinnon käyttösuunnitelman hyväksyy kaupunginjohtaja. Toimialajohtajat hyväksyvät omalla toimialallaan niiden yksiköiden käyttösuunnitelmat, jotka eivät kuulu minkään lauta- tai johtokunnan toimialueeseen. Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Lautakunnat päättävät yhteisöjen jäsenyyksistä. Kaupunginhallitus päättää yleishallintoon kuuluvista jäsenyyksistä sekä sellaisista jäsenyyksistä, joissa on kyse useaan lautakuntaan liittyvästä toiminnasta. 3. Lautakunnat päättävät avustusten myöntämisperiaatteista. Ellei lautakuntaa ole, päättäjä on toimialan johtaja. Yleishallinnon tehtäväalueen 129 Muu yleishallinto avustuksista päättää kaupunginjohtaja. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. 4. Lautakuntien/tulosyksiköiden tulee yhteistyössä ao. yhteisöistä seurantavastuussa olevien kanssa ilmoittaa välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen oman hallinnonalansa kuntayhtymille ja muille yhteisöille sekä kaupunkia mainituissa yhtymissä ja yhteisöissä edustaville talousarviossa varatun määrärahan suuruus ja kaupungin em. yhteisöille asettamat toiminnalliset tavoitteet sekä valvoa, että talousarviopäätöksiä noudatetaan. Mahdollisista poikkeamista on ilmoitettava konserniesikunnan strategia ja talous -yksikölle ja toimialan johtajalle niin aikaisin, että kaupunginhallituksen on mahdollista tarvittaessa ottaa kantaa asiaan ennen poikkeamien toteutumista. 5. Kaupunkia eri yhteisöissä edustavien tulee valvoa kaupungin toiminnallisia ja taloudellisia etuja sekä ottaa huomioon kaupungin asettamat tavoitteet ja mahdollisesti erikseen antamat toimintaohjeet. 6. Kaupunginjohtajalla on oikeus ottaa tilapäislainoja siten, että niitä saa kulloinkin olla käytössä enintään 300 milj. euroa.
5 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 Investointiosa 1. Mikäli omaisuuslajien 7192 Uudisrakentaminen, 7193 Perusparantaminen sekä 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet osamäärärahan rakentamiskohteet on yksilöity investointiosan liitteellä hankkeittain, voidaan uusiksi rakentamiskohteiksi ottaa vain ne nimetyt hankkeet, joille talousarviossa on osoitettu rahoitus. Valtuusto päättää muiden kohteiden ottamisesta työkohteiksi tai hankkeen rakentamatta jättämisestä. Jos osamäärärahaa ei ole yksilöity hankkeittain, määrärahoja käyttävät lautakunnat ja johtokunnat päättävät toteutettavista työkohteista. Alueellisen kunnallistekniikan (942) määrärahan hankeryhmittäisen jaon muuttamisesta päättää tekninen lautakunta. Mikäli nimetyn hankkeen määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Mikäli hankkeen lisämäärärahan tarvetta ei voida kattaa muista hankkeista säästyvillä rahoilla, vaan se aiheuttaa sitovan kokonaismäärärahan lisätarvetta talousarviovuoden tai suunnitelmakauden kuluessa, on kyseessä lisämääräraha, josta päättää valtuusto. 2. Hanke- tai rakennussuunnitelmia voidaan tehdä niiden hankkeiden osalta, jotka sisältyvät investointiosan liitteelle. Teknisen ja ympäristötoimen johtajan päätöksellä voidaan määrärahojen puitteissa perustellusta syystä suunnitella myös muita hankkeita. Hankesuunnitelma on laadittava kaikista uudisrakennushankkeista sekä sellaisista peruskorjaushankkeista, joiden käyttötarkoitus muuttuu korjauksen yhteydessä. Hankesuunnitelmaa ei tarvitse laatia peruskorjaushankkeista, joiden kustannusarvio ei ylitä 0,6 milj. euroa ja jotka rahoitetaan tehtäväalueen 7193 Perusparantaminen määrärahalla. 3. Osto- ja vuokramenettelyllä tai kiinteistöyhtiönä hankittaviksi suunniteltujen toimitilojen ottamisesta investointiohjelmaan päättää kaupunginhallitus ja valtuusto. Kaikista toimitilojen rahoitussopimusten suunnittelusta ja kilpailutuksesta vastaa konserniesikunnan strategia ja talous -yksikkö. Selvityskohteina olevat rakentamishankkeet siirretään toteuttamisvaiheessa Tilakeskusliikelaitoksen hankkeiksi sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Muiden vastaavalla menettelytavalla hankittavien uutta toimintaa palvelevien toimitilojen osalta hankinnan valmistelun aloittaminen edellyttää kaupunginhallituksen erillispäätöstä tai hyväksyttyä hankesuunnitelmaa. Tämä koskee myös liitteellä todettuja selvityskohteita, joiden hankintatapa ja/tai rahoitusmuoto ovat selvityksen kohteena. Tehtyjen selvitysten perusteella kunkin hankkeen osalta toteutuksesta ja toteutustavasta tehdään erillinen päätös. Valtuusto hyväksyy uudet tilahankkeet ja päivittää taloussuunnitelmassa olevien hankkeiden kustannusarviot päättäessään talousarviosta ja -suunnitelmasta. Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnalla on oikeus tehdä sopimuksia tilojen hankinnasta silloin, kun tilan huoneistoala ei ylitä 300 m 2 :ä eikä hankinta aiheuta lisämäärärahan tarvetta talousarvioon ja -suunnitelmaan.
6 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 2 TALOUSARVION SEURANTA Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, määrärahojen riittävyydestä ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Talousarvion toteuttamista seuraavat viranhaltijat, toimialat, lautakunnat, johtokunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi kuntalain edellyttämien toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuntalaki edellyttää, että poikkeamat talousarvion sitovissa määrärahoissa, tuloarvioissa ja toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa viedään valtuuston käsiteltäviksi. Jos talousarvion määrärahat ja tavoitteet ovat yhteen sopimattomat, asianomaisen toimielimen ja toimialan on valmisteltava talousarvion tai tavoitteen muutosehdotus. Tiedossa olevat muutokset tulee valmistella siten, että valtuusto ehtii käsitellä ne etukäteen ja ennen tilikauden päättymistä. Kaupunginjohtaja esittelee nämä asiat kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportit Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kesä-, heinä- elo- ja joulukuun lopun tilanteista ei laadita erillistä raporttia kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista seurataan kuukausittain. Näkyvissä olevista poikkeamista tulee raportoida toimialan johtajalle sekä konserniesikunnan strategia ja talous -yksikölle välittömästi, kun sellaisia havaitaan. Kuukausiraporteissa seurataan myös investointeja kaupunkitasolla sekä kaupungin liikelaitoksia ja niihin verrattavia taseyksiköitä. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäviksi. Seurantaraportti ja ennakkotilinpäätös Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan heinäkuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta mukaan lukien konserniyhteisöraportti. Seurantaraportissa määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen esitetään sitovuustasolla. Raportissa käsitellään toimintaympäristön ja konsernin olennaisimmat tapahtumat sekä muutokset. Konserniyhtiöiden merkittävimpien investointien etenemistä ja rahoituksen toteutumista seurataan. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovittavat selvitykset. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia.
7 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 Lautakuntien ja johtokuntien raportointi Lautakunnat ja johtokunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit (31.7. ja 31.10. tilanteesta) osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Toteutumisen seurantatiedot ja korjaavat toimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn huhtikuun kuukausiraportin yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät tiedot seurantaraportin yhteydessä. Tavoitteiden toteutumisen sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Raportit tuodaan lautakuntien ja johtokuntien käsittelyyn omana lista-asianaan. Espoo-tarinan toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Espoo-tarina on hyväksytty valtuustokaudeksi. Vuosittain taloussuunnitteluprosessin käynnistämisen yhteydessä arvioidaan sen toteutumista. Tarvittaessa valtuusto tarkistaa valtuustokauden tavoitteita kehyspäätöksen yhteydessä. Investointien seuranta Investointiosassa määrärahojen ja tuloarvioiden seurantataso on sama kuin talousarvion sitovuustaso. Määrärahojen lisäksi seurataan valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteutumista kokonaisuutena. Seurantaraporttien yhteydessä raportoidaan hankekohtaisesti investointisuunnitelman olennaisista poikkeamista, joita on tapahtunut tai ennakoidaan tapahtuvan vuoden aikana. Päättäessään erikseen nimetyistä hankkeista valtuusto päättää myös niiden kokonaiskustannusarvioista. Näissä tapahtuneista muutoksista on raportoitava seurannan yhteydessä. 3 TALOUSARVION NOUDATTAMISTA KOSKEVAT OHJEET 3.1 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAADINTA JA TARKISTAMINEN Käyttösuunnitelmat laaditaan ja käsitellään valtuuston 4.12.2013 hyväksymän vuoden 2014 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Käyttösuunnitelma tehdään sekä käyttötalouden toiminnasta että investoinneista. Käyttösuunnitelmista päätetään taloussäännön ja johtosääntöjen sekä tämän ohjeen mukaan. Päätöksistä tulee lähettää tiedot konserniesikunnan strategia ja talous -yksikköön. Määrärahojen jaossa kirjanpidon tileille on noudatettava laskentatunnistekartan tiliohjeistusta sekä Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen asiasta antamaa erillistä ohjeistusta.
8 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 3.2 HENKILÖSTÖ, PALKAT JA TYÖLLISTÄMINEN Palkat ja vakanssimuutokset Kaikki henkilöstömenoihin tarkoitetut rahat sekä vuoden 2014 mahdolliset palkantarkistukset sisältyvät käyttötalouden määrärahoihin. Toiminta ja talous tulee järjestää niin, että em. kustannukset voidaan hoitaa yksiköille talousarviossa ja/tai käyttösuunnitelmassa osoitetuilla määrärahoilla. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2014 aikana perustettavien vakanssien perustamiset ja lakkauttamiset sekä päätäntävaltaansa kuuluvat vakanssimuutokset valtuuston talousarviopäätöksen jälkeen joulukuussa tai vuoden 2014 aikana. Työllistäminen Kaupungin konserniesikunta vastaa työllisyysasioiden linjausten valmistelusta ja toimeenpanon ohjauksesta. Työllistämistä koordinoi sosiaali- ja terveystoimen työllistämispalvelut-yksikkö. Työllistämispaikkoja järjestetään toimialoilla ja liikelaitoksissa. Espoon työvoiman palvelukeskus antaa ohjeet näiden tukien käytöstä sekä seuraa määrärahojen käyttöä ja työllistämistulojen kertymistä. Työllisyyden hoitoon kohdennettuja määrärahoja sisältyy perhe- ja sosiaalipalvelujen talousarvioon yhteensä noin 12,5 milj. euroa, josta noin 5 milj. euroa on kohdennettu kunnan rahoittamaan työmarkkinatukeen. Palkkatuettuun työllistämiseen varattujen menojen käyttö edellyttää, että työllistäminen perustuu hyväksyttyihin työ- ja elinkeinotoimiston laatimiin työllistämissuunnitelmiin ja työvoimaviranomaisten palkkatukipäätöksiin. Keskitettyihin työllistämisrahoihin on sisällytetty myös nuorten pajatoimintaan, kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluihin, työllistämishankkeiden sekä järjestöjen työllistämisen tukemiseen ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tukemiseen varatut määrärahat. Kaupunki valmistelee yhdessä Uudenmaan TE-toimiston kanssa työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen vuodelle 2014. Sopimusluonnos viedään vuoden 2014 alussa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsiteltäväksi. Vuoden 2014 yhteistyösopimus ohjaa toimialojen ja liikelaitosten työllistämistä. 3.3 OHJEITA ERÄIDEN TOIMINTAMENOJEN KÄYTÖSTÄ Kaupunginhallituksen määräraha Kaupunginjohtaja päättää tehtäväalueen 121 Kaupunginhallitus määrärahan käytöstä. Kaupungin johdon käyttö- ja edustusvarat jaetaan käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kaupunginjohtaja päättää valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajien järjestämistä edustustilaisuuksista. Virkamatkat Valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen jaostojen sekä kaupunginhallituksen asettamien toimikuntien ja niiden jäsenten virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus. Lautakuntien, jaostojen ja niiden jäsenten ulkomaille suuntautuvista virka- ja koulutusmatkoista päättää kaupunginhallitus lukuun ottamatta Ruotsiin, Viroon ja Pietariin suuntautuvia matkoja, joista päättää ao. lautakunta tai johtokunta.
9 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2 Avustukset Avustuksen myöntäjän tulee selvittää etukäteen avustettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurata avustuksen myöntämisen jälkeen avustuksen käyttöä. Kaupungille tulee olla mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Avustettavien yhteisöjen omarahoitusosuuden ja myönnettävän avustuksen suhteeseen on kiinnitettävä huomiota. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä. Suuret avustukset on maksettava useassa erässä tilikauden aikana. Ilmoitukset ja kuulutukset Kaupunginhallitus on päättänyt 16.3.2009 kaupungin ilmoitusten ja kuulutusten julkistamiskäytännöstä. Kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja sähköisesti kaupungin internet-sivustoilla suomeksi ja ruotsiksi sekä tarvittaessa joukkotiedotusvälineissä. Kaupungin avoimet työpaikat julkaistaan pääsääntöisesti vain sähköisissä verkkomedioissa, kuten Espoonrekry.fi, Mol.fi ja erikseen kilpailutettavassa verkkokanavassa. Verkkomedioita käytettäessä suositaan lähtökohtaisesti maksuttomia palveluja. Yksittäisten virkojen ja toimien rekrytointi-ilmoittelun maksaa aina se tulosyksikkö, johon rekrytoitava henkilö sijoitetaan. Työpaikkailmoittelusta on annettu kaupunginjohtajan päätöksellä ohjeet 1.4.2009 lukien (päivitetty 5.12.2011). Työpaikkailmoituksia Helsingin Sanomissa ja Huvudstadsbladetissa voi julkaista toimialan johtajan luvalla ja ammattilehdissä budjetin mukaan ja johdon suostumuksella. Kaavapäätösten kuuluttamiskustannukset sisältyvät kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintamenoihin. Tietohallinto Perustietoteknisten palvelujen (työasema-, tietoliikenne- ja puhelinpalvelut) ja kaupungin yhteisten tietojärjestelmien kustannukset on keskitetysti budjetoitu palveluliiketoimen tietotekniikkapalveluihin, joka laskuttaa kustannukset toimialoilta ja tulosyksiköiltä käytetyn volyymin perusteella. Toimialakohtaisten tietojärjestelmien hankinta-, käyttö-, ylläpito- ja lisenssikustannukset budjetoidaan kullakin toimialalla erikseen. Tietotekniikan kehittämiseen varatut investointimäärärahat on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon, josta ne kohdennetaan toteutuskelpoisille hankkeille projektiesitysten perusteella. Määrärahasiirrot keskitetystä määrärahasta tehdään kaupunginhallituksen päätöksillä niiltä osin kuin määrärahoja siirretään yleishallinnosta muille toimialoille. Yleishallinnon sisällä määrärahasiirroista päättää kaupunginjohtaja. Liikelaitosten ict-investointirahat ovat niiden omissa talousarvioissa, mutta myös niiden hankkeita koordinoi tietohallinnon johtoryhmä. Yleishallinnon budjetissa ovat myös kokonaisarkkitehtuurityön ja kaupungin ICT-toimintamallin kehittämisen kustannukset. Espoon Sairaala -hankkeeseen liittyvät ICT-järjestelmähankinnat on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimen investointimäärärahoihin.
10 Taloussuunnitelma 2014-2016 Liite 2
Liite 3 INVESTOINNIT HANKKEITTAIN VUOSINA 2014 2018
Liite 3 TALONRAKENNUS (valmiudet) To + As + Kt + Hs + Tontti tai rakennuspaikka kaupungin omistuksessa Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kunnallistekniikka rakennettu Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa
Raportti ESPOON KAUPUNKI Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiliite Peruskaupungin ja Tilakeskuksen investoinnit sekä merkittävät kaupungin tytäryhteisöjen kautta To+ Tontti tai rakennuspaikka kaupungin omistuksessa As+ Asemakaava vahvistettu tai poikkeuslupa saatu Kt+ Kunnallistekniikka rakennettu Hs+ Hankesuunnitelma hyväksytty kh:ssa/kv:ssa toteutettavat investointihankkeet K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs I PERUSKAUPUNGIN INVESTOINTIOSA Me 1 141 543 475 865 186 359 181 359 107 648 98 924 83 644 7 744 0 HI Investoinnit / Tu 293 238 157 353 73 291 55 070 2 629 2 695 1 100 1 100 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Me 299 702 135 267 79 241 64 420 9 179 6 595 5 000 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 230 658 102 723 71 741 53 520 1 079 1 595 0 0 911 YLEISHALLINTO Me 279 732 127 297 76 241 58 520 6 079 6 595 5 000 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 230 658 102 723 71 741 53 520 1 079 1 595 0 0 912 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Me 12 637 637 3 000 5 900 3 100 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 92 MAA- JA VESIALUEET Me 44 000 20 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 11 400 4 800 1 100 1 100 1 100 1 100 1 100 1 100 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Me 639 726 248 226 92 750 94 050 73 100 71 350 60 250 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 51 180 49 830 450 450 450 0 0 0 941 LIIKENNEVÄYLÄT Me 111 076 34 576 12 450 11 950 13 100 17 350 21 650 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 AA YLEISET TIET Me 33 126 12 026 5 850 4 900 5 850 2 850 1 650 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97305 Yleisten töiden suunnittelu Me 350 100 50 50 50 50 50 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97308 Turuntie Me 2 600 100 500 500 500 500 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97309 Kauklahdenväylä Me 19 500 2 700 5 000 4 000 5 000 2 000 800 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97312 Maanteiden meluesteet Me 1 700 1 200 100 100 100 100 100 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97314 Kehä II Me 350 100 50 50 50 50 50 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 98029 Lunastukset ja korvaukset Me 1 050 300 150 150 150 150 150 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 AB PÄÄKADUT Me 18 000 5 850 2 250 2 300 1 500 1 300 4 800 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97301 Laaksolahden pääkadut Me 5 900 2 900 2 000 1 000 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 1
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 97302 Espoonväylä Me 850 100 50 300 200 200 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 98232 Nöykkiönkatu Me 1 250 350 200 500 100 100 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 98245 Säterinpuisto Me 6 000 0 0 0 200 1 000 4 800 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 98281 Bassenkyläntie Me 2 000 500 0 500 1 000 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 AC JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET Me 23 950 3 000 450 850 850 8 300 10 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97870 Joukkoliikenteen toimintaedellytysten paranta Me 2 750 900 350 350 350 300 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97872 Kaupunkirata Me 20 600 1 500 100 500 500 8 000 10 000 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 AD KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Me 2 100 600 300 300 300 300 300 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 AE LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANTAMINEN Me 33 700 12 900 3 600 3 600 4 600 4 600 4 400 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97861 Kulutuskerroksien uusiminen Me 20 400 9 500 1 800 1 800 2 500 2 500 2 300 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97862 Rakenteiden parantaminen Me 3 100 1 200 200 200 500 500 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97863 Liikenteen ohjaus Me 1 200 200 200 200 200 200 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97864 Siltojen perusparantaminen Me 4 800 1 300 700 700 700 700 700 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97865 Erillinen katuvalaistus Me 3 600 600 600 600 600 600 600 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 97866 Muut liikenneturvallisuusjärjestelyt Me 600 100 100 100 100 100 100 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 942 ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me 203 000 104 200 18 800 18 900 20 500 20 500 20 100 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 11 220 9 870 450 450 450 0 0 0 BF VALTIONAPUKOHTEET Me 1 500 1 500 0 0 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 1 800 450 0 0 0 0 0 0 BG URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me 2 400 400 400 400 400 400 400 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 BJ KTP - ALUEET Me 40 400 7 100 5 900 6 000 7 100 7 100 7 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 2
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs BK MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Me 43 800 6 300 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 450 450 450 0 0 0 BN KOTISEUDUN ULKOILUPOLUT Me 4 800 800 800 800 800 800 800 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 BO PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENTAMINEN Me 10 200 1 700 1 500 1 500 2 000 2 000 1 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 BP PUISTOJEN JA RAITTIEN PERUSPARANTAMINEN Me 14 500 2 000 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 BR YMPÄRISTÖN ERITYISKOHTEET Me 1 200 200 200 200 200 200 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 943 LIIKUNTARAKENTEET Me 12 600 6 600 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 946 KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Me 14 400 6 900 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 FA KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Me 6 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 FB MAAPERÄTUTKIMUKSET Me 3 000 500 500 500 500 500 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 948 KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN Me 295 210 92 510 58 800 60 500 36 800 30 800 15 800 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 39 960 39 960 0 0 0 0 0 0 HA KT - SOPIMUSRAKENTAMINEN Me 77 000 17 000 12 000 12 000 12 000 12 000 12 000 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HC KUNNALLISTEKNIIKAN PROJEKTIRAKENTAMINEN Me 28 700 10 600 4 100 3 500 3 500 3 500 3 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HE KILO-TURVESUON PROJEKTIKOHTEET Me 29 650 1 650 15 000 13 000 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Turveradantie Me 9 650 650 5 000 4 000 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 VT1 Turvesolmun eritasoliittymä Me 20 000 1 000 10 000 9 000 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HF PERKKAAN-VERMON PROJEKTIKOHTEET Me 12 150 4 000 150 6 000 2 000 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Vermontien kaava-alueen kunnallistekniikka Me 150 0 150 0 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Perkkaantien saneeraus; Hevosenkenkä - Vermontie Me 12 000 4 000 0 6 000 2 000 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 3
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs HG METROASEMIEN VAATIMAT PROJEKTIKOHTEET Me 42 950 10 500 10 250 10 700 6 500 5 000 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Matinkylän ja Niittykummun metroas. vaatimat kunnallistekniset investoinnit Me 12 000 2 000 5 000 5 000 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Piispansilta ja Itärampit Me 20 000 2 500 4 450 1 550 6 500 5 000 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Kuitinmäentie; Finnoonsolmun parantaminen Me 9 450 5 800 0 3 650 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Länsiväylän tiejärjestelyt liittyen Länsimetroon Me 1 500 200 800 500 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HI FINNOO - ESPOONLAHTI -PROJEKTI Me 59 000 8 000 14 000 15 000 12 000 10 000 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Finnoonsilta Me 27 500 5 500 11 000 10 000 1 000 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Finnoo - Kaitaa -projekti Me 31 500 2 500 3 000 5 000 11 000 10 000 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HJ LÄNSIMETRON TOINEN VAIHE Me 500 0 100 100 100 100 100 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 HK LEPPÄVAARA-PROJEKTI Me 4 500 0 3 200 200 700 200 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN Me 11 200 5 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 95 KONEET JA KALUSTO Me 105 947 33 704 7 668 16 189 18 669 14 279 11 694 3 744 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 951 YLEISHALLINTO Me 408 358 50 0 0 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 952 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Me 29 201 5 086 900 6 365 8 450 3 700 4 700 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 953 SIVISTYSTOIMI Me 67 311 24 093 5 698 8 864 9 259 9 619 6 034 3 744 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 9531 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk Me 41 988 14 380 3 698 6 774 5 749 3 454 4 719 3 214 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 9532 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk Me 2 771 1 536 225 160 345 345 160 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 9535 Kulttuuriltk Me 15 754 5 894 725 1 170 2 355 4 965 645 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 4
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 9538 Liikunta- ja nuorisoltk Me 6 798 2 283 1 050 760 810 855 510 530 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 954 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Me 2 000 740 300 240 240 240 240 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 95J PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA Me 7 027 3 427 720 720 720 720 720 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 96 OSAKKEET JA OSUUDET Me 40 968 33 468 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 961 YLEISHALLINTO Me 33 308 25 808 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 TILAKESKUKSEN INVESTOINTIOHJELMA YHTEENSÄ Me 724 294 237 152 55 741 93 525 86 043 95 764 104 107 51 962 0 HI Investoinnit / Tu 13 963 12 263 100 0 800 0 800 0 7190 AINEETTOMAT Me 901 451 90 90 90 90 90 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192 UUDISRAKENTAMINEN Me 551 383 183 941 38 501 74 185 62 803 70 324 78 667 42 962 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 13 963 12 263 100 0 800 0 800 0 7192B Sosiaali- ja terveystoimi Me 39 779 21 600 245 634 8 041 6 769 2 490 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 1 900 1 900 0 0 0 0 0 0 7192BA Sosiaali- ja terveyspalvelut Me 39 779 21 600 245 634 8 041 6 769 2 490 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 1 900 1 900 0 0 0 0 0 0 71930 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennukset Me 3 200 0 0 241 2 533 426 0 0 900 200 + + + - 3075 Riilahden toimintakeskus / laajennus ja peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71930 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennukset Me 7 979 0 245 393 4 948 2 393 0 0 1 100 250 + + + - 3685 Postipuun vastaanottokoti / sis. perheidentalon Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71930 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennukset Me 7 000 0 0 0 560 3 950 2 490 0 0 0 + + + - 2042 Matinkylän terveysasema / Peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192C Sivistystoimi Me 409 884 121 881 31 136 63 877 33 808 52 004 68 216 38 962 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 11 213 9 513 100 0 800 0 800 0 7192CA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk Me 275 703 95 701 12 709 47 332 30 989 36 460 42 553 9 959 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 8 113 8 113 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 21 400 1 800 2 212 11 592 5 796 0 0 0 0 687 + + + - 4022 Auroran koulu / korvaava uudisrakennus+pvk+neuvola Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 32 600 5 750 5 757 14 888 6 205 0 0 0 0 1 257 + + + + 4037 Tapiolan koulu ja lukio / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 5
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 16 800 0 0 0 840 4 536 9 408 2 016 0 1 187 + + + - 4006 Leppävaaran koulu / Leppäv. ja Veräjäpellon peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 18 900 0 0 0 0 1 512 11 340 6 048 0 827 - - - - 4057 Perkkaanpuiston koulu / Korvaavat koulu ja päiväk. Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 29 000 0 0 0 2 320 14 553 12 127 0 0 445 + + + - 4024 Karhusuon koulu / koulu ja päiväkoti, lisärakennus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 3 800 0 304 3 496 0 0 0 0 1 150 185 + + + - 3672 Nuumäen päiväkoti / 1-kerroksinen vaihtoehto Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 5 355 2 000 2 368 987 0 0 0 0 1 400 185 + + + + 3684 Painiityn päiväkoti / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 6 100 0 488 0 3 741 1 871 0 0 0 185 + + + - 3754 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, uusi / korvaava uudisrakennus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 8 880 0 0 390 320 5 160 3 010 0 0 280 + + + - 3745 Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuist / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 11 320 700 500 6 390 3 730 0 0 0 1 930 230 + + + + 3690 Suviniityn päiväkoti / + Suviniityn neuvola Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 6 977 0 558 4 814 1 605 0 0 0 0 230 + + + - 3018 Pohjois-Tapiolan päiväkoti / peruskorjaus ja laajennus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 5 330 0 422 4 208 700 0 0 0 1 400 185 + + + - 3688 Paapuurin päiväkoti / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 4 200 0 0 335 2 319 1 546 0 0 850 150 + - - - 3689 Heimolan päiväkoti / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 5 145 0 0 0 0 409 2 841 1 895 0 185 3752 Vermon päiväkoti / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 5 145 0 0 0 409 2 841 1 895 0 950 150 + - + - 3692 Nepperinportin päiväkoti ja pienten lasten ko / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 2 100 0 0 0 168 1 932 0 0 0 185 + + + - 3020 Karamäen päiväkoti / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 2 100 0 0 0 0 168 1 932 0 0 185 + + + - 3015 Jupperin päiväkoti / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 2 100 0 0 0 168 1 932 0 0 0 0 - - - - 3021 Haukilahden päiväkoti / +Kaislikon avoin pk Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 100 0 100 0 0 0 0 0 0 50 8132 Suvelan asukaspuiston varastotila / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 800 0 0 64 736 0 0 0 0 45 + + + - 3036 Auroran päiväkoti / muutostyö Järvenperän asuk.puist. ja nuor. tila Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakenn. Me 2 100 0 0 168 1 932 0 0 0 451 45 + + + - 6339 Kilon nuorisotila / sis. asukaspuiston Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 6
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 7192CB Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk Me 14 015 5 200 344 3 652 665 4 154 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71941 Ruotsinkieliset koulu- ja päivähoitoraken. Me 4 715 200 0 0 361 4 154 0 0 0 185 + + + - 3669 Bastvik daghem / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71941 Ruotsinkieliset koulu- ja päivähoitoraken. Me 4 300 0 344 3 652 304 0 0 0 0 185 + + + - 3741 Mattbergets daghemin korvaava päiväkoti / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192CC Kulttuurilautakunta Me 5 370 2 300 570 0 0 200 2 300 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 300 300 0 0 0 0 0 0 71943 Kulttuuritoimen rakennukset Me 1 700 1 200 500 0 0 0 0 0 0 150 + - + + 6120 Rosengård huvila 1 / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71943 Kulttuuritoimen rakennukset Me 3 570 1 000 70 0 0 200 2 300 0 0 120 + + + + 5107 Pikku-Aurora, rakennus 2 / vaihe II (sisätilat peruskorjattu 12-13) Tu 300 300 0 0 0 0 0 0 7192CD Liikunta- ja nuorisolautakunta Me 114 796 18 680 17 513 12 893 2 154 11 190 23 363 29 003 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 2 800 1 100 100 0 800 0 800 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 3 430 2 230 1 200 0 0 0 0 0 120 50 + + + + 6054 Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennus / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 41 266 13 100 15 313 12 853 0 0 0 0 3 090 300 + - + + 6002 Leppävaaran uimahalli / perusparannus ja maauimala Tu 1 200 1 100 100 0 0 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 1 350 0 0 40 1 310 0 0 0 160 40 + + + - 6086 Tapion kentän huoltorakennus 2 / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 15 300 500 0 0 724 7 678 6 398 0 0 200 + + + - 8131 Laaksolahden uusi jäähalli / Jäähalli ja huoltorakennus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 21 600 200 0 0 0 1 712 13 125 6 563 1 410 150 - - - - 6009 Matinkylän uimahalli / Tu 800 0 0 0 800 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 21 400 0 0 0 0 0 0 21 400 1 007 150 + + + - 6024 Espoonlahden uimahalli / laajennus ja peruskorjaus Tu 800 0 0 0 0 0 800 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 1 500 0 0 0 120 1 380 0 0 0 50 6000 Olarinniityn ulkoilukeskus / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71942 Liikuntatoimen rakennukset Me 3 300 0 0 0 0 260 2 000 1 040 0 80 6004 Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus, uu / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71944 Nuorisotoimen rakennukset Me 1 000 0 1 000 0 0 0 0 0 0 50 + - + + 5078 Luukin leirikeskuksen uusi sauna / +jätevedenpuhdistamo Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71944 Nuorisotoimen rakennukset Me 2 000 0 0 0 0 160 1 840 0 50 50 + - - - 5004 Luukin leirikeskus / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 7
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 7192D Tekninen ja ympäristötoimi Me 25 960 13 150 4 970 2 640 1 700 1 200 1 200 1 200 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 500 500 0 0 0 0 0 0 7192DB Tilakeskus-liikelaitos Me 25 960 13 150 4 970 2 640 1 700 1 200 1 200 1 200 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 500 500 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 12 000 4 800 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 0 0 4046 Siirtokelpoiset toimitilat / peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 3 100 500 1 660 940 0 0 0 0 0 110 + + + - 3008 Metsolan päiväkoti / peruskorjaus, kiireellinen Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 3 000 2 000 1 000 0 0 0 0 0 0 0 + + + + 2001 Puolarmetsän paikallissairaala / korjaustyöt Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 2 500 1 000 500 500 500 0 0 0 0 0 + + + - 7005 Jousenkaaren koulun opettaja-asuntola 1 PURKU / opettaja-asuntolat yleensä Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 1 510 1 500 10 0 0 0 0 0 0 0 + + + - 0015 Pihatalo (keskusrakennus) / + VT3, lasirakenteet Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 300 0 300 0 0 0 0 0 0 0 + + + - 6062 Karhusaari, päärakennus / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71951 Tilakeskuksen rakennukset Me 300 0 300 0 0 0 0 0 0 0 + + + - 3001 Aurorakoti päärakennus vanhainkoti / Träskända Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192F Palveluliiketoimen toimiala Me 43 350 7 900 0 4 884 17 104 8 201 4 611 650 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 350 350 0 0 0 0 0 0 7192FA Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos Me 11 150 1 000 0 0 0 4 889 4 611 650 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71965 Kaupunkitekniikan rakennukset Me 4 150 1 000 0 0 0 2 489 661 0 156 50 + - + - 8012 Kaupunginpuutarha, toimisto- ja asuinrakennus / työhallin laajennus ja peruskor Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71965 Kaupunkitekniikan rakennukset Me 2 000 0 0 0 0 2 000 0 0 184 50 + + + - 8010 Laaksolahden huoltotukikohta, kad.rak. / laajennus ja peruskorjaus Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71965 Kaupunkitekniikan rakennukset Me 5 000 0 0 0 0 400 3 950 650 184 50 + + + - 1002 Espoonlahden sivupaloasema / Soukan tukikohta Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192FC Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos liikelaitos Me 20 100 2 500 0 2 960 11 328 3 312 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 350 350 0 0 0 0 0 0 Page 8
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs 71967 Pelastuslaitoksen rakennukset Me 3 600 0 0 0 288 3 312 0 0 0 0 + - + - 1006 Espoonlahden paloasema / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71967 Pelastuslaitoksen rakennukset Me 16 500 2 500 0 2 960 11 040 0 0 0 0 0 + + + - 1001 Keskuspaloasema / laajennus ja peruskorjaus Tu 350 350 0 0 0 0 0 0 7192FE Espoo Catering -liikelaitos Me 12 100 4 400 0 1 924 5 776 0 0 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71969 Espoo Cateringin rakennukset Me 12 100 4 400 0 1 924 5 776 0 0 0 0 4 550 + + + + 8300 Keskuskeittiö / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192E Muu talonrakentaminen Me 32 310 19 410 2 150 2 150 2 150 2 150 2 150 2 150 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192E Muu talonrakentaminen Me 16 000 4 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 0 0 + + + + Toimitilojen muutos Siton ja Soten käyttöön / Palveluverkkoselvitys Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7192EA Esisuunnittelu ja suunnittelu Me 16 310 15 410 150 150 150 150 150 150 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7193 PERUSPARANTAMINEN Me 91 000 37 000 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7195 KONEET JA KALUSTO Me 2 060 810 250 250 250 250 250 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 7196 OSAKKEET JA OSUUDET Me 78 950 14 950 7 900 10 000 13 900 16 100 16 100 0 0 YHT Investoinnit yhteensä / Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 VUOKRATILAT 71995 Toimitilahankkeet Me 0 0 0 0 0 0 0 0 1500 650 Matinkylän palvelutori (kirjasto, aluekirjasto,yhteispalvelupiste, terveysasema) Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Noin 6000 m2, alkaen vuodesta 2016 71995 Toimitilahankkeet Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Pihatörmä, Espoon eteläisen alueen lasten terapia Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 71995 Toimitilahankkeet Me 0 0 0 0 0 0 0 0 415 Jorvin päivystyssairaalan akuuttigeriatrinen osasto Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 9
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs YHTIÖHANKKEET Me 974 130 310 614 274 896 226 501 86 128 47 161 28 830 0 35 997 Kaupungin tytäryhtiöiden kautta toteutettavat merkittävät investointihankkeet Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Espoon Sairaala Jorviin Me 150 000 15 000 47 000 47 000 41 000 0 0 0 26 600 + + + + Koy Espoon Sairaala. Kustannusarvio on sidottu rakennuskustan- Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 nusindeksiin (RKI 2010=100) kustannustasossa 1/2012 on 104,5 Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskus Me 28 000 500 500 13 000 14 000 0 0 0 1 200 + - + - Espoon Elä ja Asu Oy Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Tapiolan Elä ja Asu seniorikeskus Me 40 000 500 0 500 0 19 000 20 000 0 1 500 - - + - Espoon Elä ja Asu Oy. Sijaintia selvitetään. Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Matinkylän Elä ja Asu seniorikeskus Me 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - - - - Espoon Elä ja Asu Oy Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Opinmäen koulu Me 50 000 10 000 30 000 10 000 0 0 0 0 1 785 + + + + Koy Opinmäen Kampus. Rahoituksesta 10 milj. euroa Suurpellon Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 taseyksiköstä. Loppuosa yhtiön ottamalla lainalla. Kustannusarvio on sidottu rakennuskustannusindeksiin (RKI 2010=100) kustannustasossa 5/2011 on 103,5 Elinkaari II Me 56 000 32 000 17 000 7 000 0 0 0 0 3 376 + + + + Koy Espoon Toimitilat. Toinen kilpailutuserä. Espoonlahden, Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Karakallion ja Mainingin koulut. Elinkaari III (a Me 19 000 1 000 6 000 12 000 0 0 0 0 809 + + + + Koy Espoon Toimitilat. Kolmas kilpailutuserä. Lintuvaaran koulu ja Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 päiväkoti Elinkaari III (b Me 18 000 0 1 000 4 000 9 000 4 000 0 0 727 + + + - Koy Espoon Toimitilat. Kolmas kilpailutuserä. Päiväkehrän koulu. Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Elinkaari 4 Me 51 000 0 0 2 120 19 610 20 440 8 830 0 0 + + + - Koy Espoon Toimitilat. Neljäs kilpailutuserä. Viherlaakson koulu ja lukio, Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 peruskorjaus 2015-2017. Kirstin koulu, peruskorjaus 2015-2017. Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus 2016-2018 Länsimetro Ruoholahti - Matinkylä Me 528 130 229 614 167 396 124 881 2 518 3 721 0 0 + + + + Länsimetro Oy. Espoon rahoitusosuus. Kustannusarvio on sidottu Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 maanrakennuskustannusindeksiin (MAKO 2000 =100). Kustannusarvio kustannustasossa 2014. Pysäköintiyhtiöt Me 34 000 22 000 6 000 6 000 0 0 0 0 Kaupungin rahoitusosuus Tapiolan keskuspysäköinnistä ja Tu 0 0 0 0 0 0 0 0 Koy Jousenpuiston pysäköinnistä Page 10
Raportti K-arvio E-2014 2014 2015 2016 2017 2018 J-2018 Käyttök. Kalusto To As Kt Hs SELVITYSKOHTEET 4000 Meri-Matin koulu, aikuislukio ja nuorisotilat Me 0 0 0 0 0 0 0 0 K507 Espoonlahden aluekirjasto ja kulttuurikeskus Me 0 0 0 0 0 0 0 0 K615 Sepänkylän päiväkoti (Suurpellon taseyksikkö) Me 0 0 0 0 0 0 0 0 3735 Smedsby daghem och skola Me 0 0 0 0 0 0 0 0 K613 Träskändan kartano Me 0 0 0 0 0 0 0 0 4094 Haukilahden koulu ja lukio Me 0 0 0 0 0 0 0 0 4013 Laajalahden koulu Me 0 0 0 0 0 0 0 0 K605 Espoon kaupunginteatteri Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Espoon kulttuurikeskuksen harjoitussali ja musiikkiopiston laajennus Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Espoon kristillisen koulun pysyvä tilaratkaisu Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Jorvin N-tornit Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Heikintori Oy, kirjasto Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Espoon kaupungintalo Me 0 0 0 0 0 0 0 0 4013 Laajalahden koulu ja lukio Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Perkkaanpuiston koulun laajennusosan muutostyö päiväkotitiloiksi Me 0 0 0 0 0 0 0 0 3691 Antinmäen päiväkoti Me 0 0 0 0 0 0 0 0 4010 Karamalmens skola Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Boställskolan Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Kungsgårdens daghem och skola Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Kuusikoti Me 0 0 0 0 0 0 0 0 Page 11