1 Loviisan kaupunki Tekninen keskus Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto VALKON KOLMION ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee kiinteistöjä 434-409-1-13, 434-409-1-16, 434-409-1-17, 434-409-1-18, 434-409-1-19, 434-409-1-21, 434-409-1-26, 434-409-1-31, 434-409-1-34, 434-409-1-35, 434-409-1-36, 434-409-1-37, 434-409-1-38, 434-409-1-39, 434-409-1-45, 434-409-1-46, 434-409-1-66, 434-409- 1-68, 434-409-1-111, 434-409-1-112, 434-409-1-113, 434-409-1-116, 434-409-1-134, 434-409-1-161, 434-409-1-162, 434-409-1-190, 434-409-1-207, 434-409-1-263, 434-409-1-264, 434-409-1-276, 434-409-1-309. Asemakaavan muutos koskee korttelia 1119 sekä katu-, rautatie- ja puistoalueita. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluilla kuulutuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua Loviisan kaupungin teknisessä keskuksessa tai kaupungin verkkosivuilla www.loviisa.fi koko asemakaavan valmistelun ajan. Loviisassa 5.2.2008 Täydennetty 5.1.2009 29.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite 3. Alueen kuvaus, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4. Osalliset 5. Tiedottaminen ja osallistuminen 6. Vaikutusten arviointi 7. Yhteystiedot
2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUALUE JA HANKKEEN TAUSTA Loviisan tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2007, 137 käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Valkon kolmion alueella. Alue sijaitsee Valkossa, n. 6 km Loviisan kaupungin keskustasta etelään. Suunnittelualue rajautuu idästä Valkon satamaan ja pohjoisesta ns. vapaavaraston alueeseen.. Lännestä alue rajautuu Uuteen Valkontiehen, joka sisältyy kaava-alueeseen. Alue on muodoltaan kolmio, josta kaava-alue on saanut nimekseen Valkon kolmio. Ensimmäinen asemakaava laaditaan alueen eteläosan vanhalle omakotialueelle. Suunnittelualueella on entuudestaan rakennettua omakotialuetta, metsä- ja kallioaluetta sekä katualuetta. Alueen eteläosassa sijaitsevien nyt pääosin asuinkäytössä olevien entisen kansakoulun ja kerrostalon alueiden osalta ensimmäisen asemakaavan laatiminen on tullut vireille teknisen lautakunnan hyväksymän vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kesäkuussa 2007. Kaavoittamattoman alueen asemakaavan laatimiseen on ryhdytty alueen asukkaiden aloitteen pohjalta. Kaava-alue on jaettu kahteen osaan. Tämä kaava koskee alueen eteläosaa. Pohjoiselle osalle tulee ensin laatia osayleiskaava ennen sen kaavoittamisen jatkamista. Suunnittelualue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevalle kartalle. Asemakaavoituksen vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. 2 SUUNNITTELUN TAVOITE Tämän asemakaavan tavoitteena on laatia ensimmäinen asemakaava aiemmin asemakaavoittamattomalle alueelle, joka tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on myös ajanmukaistaa voimassa olevat asemakaavat. Kaavan tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä ja luoda edellytykset eheälle ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiselle sekä kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvälle rakentamiselle. Asemakaavan tavoitteena on tutkia suunnittelualueen soveltuvuus omakotiasumiseen. Alueella on jo nyt omakotiasumista. Mikäli edellytykset hyvälle asuinympäristölle ovat olemassa, osoitetaan se sopivalla kaavaratkaisulla. Kaavan tavoitteena on säilyttää olemassa olevan asuinalueen luonteenomainen mittakaava ja turvata viihtyisä elinympäristö. Kaavan tavoitteena on määrittää ja osoittaa sataman tarpeiden mukaiset kasvualueet. Osoittaa tarvittavat suojaviheralueet, virkistysalueet ja alueen läpi kulkevat kevyenliikenteenreitistöt, jotta näiden jatkuvuus osayleiskaavan puuttuessa olisi turvattu. 3 ALUEEN KUVAUS, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Yleistä suunnitelmista ja maanomistuksesta Suunnittelualueen lounaispuolella on Valkon keskustan ruutukaavoitettu alue ja itäpuolella Valkon satama. Suunnittelualueen itäosat rajautuvat asemakaavoitettuihin satamatoimintoihin liittyviin alueisiin. Suunnittelualueen ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat alueet ovat yksityisomistuksessa ja muut alueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa. Ensikertaa kaavoitettavien alueiden maankäyttöä ei ole aiemmin pystytty ratkaisemaan, eikä alueen maankäyttöä ja rakentamista ohjaavaa asemakaavaa ole näin ollen hyväksytty. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maankäytön suunnittelu alueella on välttämätön asianmukaisen yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.
3 Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010. Alue on kokonaismaakuntakaavassa osoitettu satama-alueeksi (LS) ja Valkon Seveso II-direktiivin mukaisen konsultointivyöhykkeen sisään. Alue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Itä- Uudenmaan liitto on kuitenkin todennut lausunnossaan, että Eestintien omakotiasutus voidaan katsoa kuuluvan osaksi Uuden Valkontien länsipuolella olevaa maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta (A). Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 9.12.1987 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, jossa suunnittelualueen eteläosa on osoitettu asuntoalueeksi (A), ja tämän alueen pohjoispuolelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Vapaavaraston ja urheilukentän alue on osoitettu kauppamerenkulun satamaa palvelevaksi varastoalueeksi (LV2). Suunnittelualueen itäosalle on osoitettu kauppamerenkulun satama-alue (LV1). Asemakaava Alueella on voimassa kolme asemakaavaa. Pohjoisosan asemakaava on vahvistettu 8.4.1992. Kortteli 1119 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/1), jonka itäpuolella on satama-alue, jolle saadaan rakentaa sataman toimintaan liittyvien rakennusten, laitosten ja maanalaisten tilojen lisäksi palavien nesteiden säilyttämistä varten varastorakennuksia ja säiliöitä (LS/3). Korttelin 1119 länsi- ja pohjoispuolella on puistoa (VP). Rautatie on osoitettu rautatiealueeksi (LR) 4.12.1989 vahvistetussa asemakaavassa. Valkontie on osoitettu katualueeksi 20.6.1983 vahvistetussa asemakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutosta laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), sekä mahdolliset muut ilmenevät, laadittavat tai tarkentuvat selvitykset (MRL 24 ). Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on suoraan osoitettavissa seuraavat tavoitteet ja arvot: - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. - Jalankulun ja pyöräilyn verkostojen kehittäminen ja verkostojen jatkuvuuden edistäminen. - Yhtenäisen viheralueverkoston jatkuvuuden edistäminen. - Riittävien ja yhtenäisten virkistysalueiden turvaaminen. Olemassa olevat selvitykset, suojeluohjelmat, suojelupäätökset Aluetta koskevia selvityksiä ovat: - Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen kuvaus linnustosta, Maud Östman, 1994. - Loviisan lepakkoselvitys, 2005 (Köpbacka luokka II, suunnittelualueen pohjois- ja lounaisosan osalta). - Loviisan taajamametsäsuunnitelma vuosille 2007-2016, hyväksytty Kh 30.10.2006, 254. - Turvallisuustarkastelu Valkon satamaan sijoitettavalle polttoainevarastolle maankäytön suunnittelun näkökulmasta, Gaia, 22.10.2007. - Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantaminen välillä Loviisa Valko, Tiehallinto, 18.10.2007. - Köpbackanharjun esihistoriallisen- ja historiallisenajan muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto, Tapani Rostedt, lokakuu 2007. - Loviisan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 138-C6694, Suunnittelukeskus Oy (skoy), 31.5.2006 - Valkon kolmion luontoarvot, Loviisan kaupunki, Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto, Sisko Jokinen, 2008
4 - Lepakkoselvitys Loviisan asemakaava-alueilla vuonna 2008, Faunatica Oy, 2009 - Lepakkoselvitykset neljällä Loviisan asemakaava-alueella vuonna 2009, muistio 30.11.2009, Faunatica Oy - Rakennusinventointi 2009, Loviisan kaupunki, Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto, Maaria mäntysaari - Loviisan kaupungin tulvastrategia, Ramboll 2010 OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4 OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - suunnittelualueen asukkaat ja maanomistajat - alueeseen rajoittuvan maan omistajat ja lähinaapurit - yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomais- ym. tahot joita kuullaan kaavoituksen kuluessa: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Uudenmaan liitto - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Maakuntamuseo, Porvoon museo - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Porvoon kaupunki, terveydensuojelu - Kymenlaakson Sähkö Oy - Loviisan puhelin Oy - Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunta - Loviisan kaupungin tekninen toimi - Kiinteistö- ja paikkatietotoimisto - Yhdyskuntatekniikka - Loviisan satama - Liikennevirasto Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 5 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Kaavoituksen käynnistäminen ja aineiston hankinta Ohjeellinen kaava-alueen rajaus ja vireilletulo, TL 20.11.2007 137. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 5.2.2008, 9 hyväksynyt laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Asemakaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla kuten kunnalliset ilmoitukset kuulutetaan. Vireilletulo ja OAS saatetaan tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukseen, Itä-Uudenmaan liittoon ja Porvoon museoon. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana.
5 Perusselvitysvaihe, tavoitteet ja vaihtoehdot Perusselvitysvaiheessa kootaan kaavan lähtötietoaineisto sekä laaditaan mahdolliset tarpeelliset selvitykset ja täsmennetään kaavan tavoitteet. Perusselvitysvaiheessa laaditaan suunnittelualuetta koskeva rakennusinventointi. Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laaditaan kaksi- tai useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Perusselvitysvaiheessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ), mikäli Uudenmaan ympäristökeskus katsoo sen tarpeelliseksi. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin. Kaavaluonnosvaihe Kaavaluonnosvaiheesta kuulutetaan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja paikallislehdissä. Mielipiteet ja arvioinnit luonnoksesta voi jättää kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana teknisen keskuksen arkkitehtitoimistoon tai suoraan sähköpostilla osoitteeseen: kaavoitus@loviisa.fi Osalliset voivat kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä luonnoksesta/luonnoksista. Kaavaehdotusvaihe Luonnoksesta kehitetään saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella kaavaehdotus. Lautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävilläoloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava teknisen keskuksen kaavoitus- ja arkkitehtitoimistoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat muistutusta jättäessä ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2) kaavan hyväksymisen jälkeen. Osalliset voivat määräajassa jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus käsittelee lausuntojen ja vaikutusten arvioinnin sekä mahdollisten muistutusten avulla täsmentyneen kaavaehdotuksen. Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Uudenmaan ely-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaavan tulee perustua kaavoituksen kannalta riittäviin selvityksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuina.
6 7 YHTEYSTIEDOT Loviisan kaupunki, Tekninen keskus Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Kuningattarenkatu 15 B, PL 11 07901 LOVIISA Anneli Naukkarinen 0440 555 403 vs. kaupunginarkkitehti anneli.naukkarinen@loviisa.fi Barbro Kullström 0440 555 344 suunnitteluavustaja barbro.kullstrom@loviisa.fi