MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

Samankaltaiset tiedostot
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Torimyyntipisteiden hinta- ja punnitusselvitys 7/2018

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Karhunvadelman viljely

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Marjanviljely elinkeinona

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Lepakoiden inventointi Apajalahdenvuoren louhos, Heinola väliraportti

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

alkuperämaa (maan nimellä) kuljetuspakkaukseen tai kaupallisiin asiakirjoihin.

Valmiiksi pakattujen hedelmä- ja vihannestuotteiden punnitusselvitys 4/2018

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Ohesta löydätte ajankohtaista tietoa viljely- ja pakkaustarvikkeistamme.

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kuminan perustaminen suojakasviin

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

FI Euroopan unionin virallinen lehti L 336/37

esittää förevisar: MUSTA MYSTEERI osa 2 Det Svarta Mysteriet TUOTELUETTELO

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Työssäoppimisjakson päiväkirja

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Mansikan kukkaaiheiden

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Sisäilman mikrobitutkimus

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Mikko Kontiainen Avainnauhojen testaus


Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Vihannes- ja marjapakkaukset. Yleispainatukset ja -rakenteet

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

Biologinen kasvinsuojelu

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Hedelmän- ja marjanviljely

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Marjat ja vihannekset tarkkaan ja tarkoituksenmukaisesti

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan Laatinut Markku Levy

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg

TERRAMONITOR HAKKUIDEN MUUTOSTULKINTA JA RAJAUS PERUSTUEN SENTINEL-2 SATELLIITTIKUVA-AINEISTOON SUOMEN METSÄKESKUKSELLE RAPORTTI 13.2.

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Heimo ja Hilma energiansäästäjinä

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

1. Muunna seuraavat yksiköt. Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu. Oppilaitos:.. Koulutusala:...

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (70% villaa Superwash, 30% polyamidia. Kerässä noin 100 g = 150 m) NEULETIHEYS

Kylvö suoraan vai suojaan?

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

2 tutkittu alue n. 3 km

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Fantasia-Vadelmamuffinssi 24 kpl

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Salaattibaarien punnitusselvitys 5/2018

MATEMATIIKKAKILPAILU

Pikapaketti logiikkaan

(L) laktoositon (VL) vähälaktoosinen (G) gluteeniton (M) maidoton * tilauksesta maidoton, pyydä tarjous

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Transkriptio:

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin Suonenjoen koulukeskuksen keittiötiloihin, mistä saimme käyttöömme kaksi 9 m 2 :n kokoista kylmiötä. Näistä käsittely 1:n kylmiöön sijoitimme Airocide -puhdistuslaitteen. Kylmiö 2 toimi kontrollikäsittelynä ilman puhdistuslaitetta. KUVA 1. Kokeessa käytetty Airocide -ilmanpuhdistuslaite Osakokeet ja niiden tulokset Osakoe 1 aloitettiin 12.7.2016. Tuolloin laitettiin kahteen marjakoppaan kumpaankin 50 kpl samana päivänä poimittua tunnelikasvatettua Elianny -lajikkeen marjaa. Näistä astioista molemmat sijoitettiin omaan käsittelykylmiöönsä. Koeaikana laskettiin kummastakin kopasta homeiset ja pilaantuneet marjat, ja ne poistettiin kopasta (kuva 2). Tämä havainnointi tehtiin 1-2 kertaa viikossa aina osakokeen loppuun 5.8.2016 asti. Koppien 50 marjaa säilyi molemmissa kylmiöissä hyvälaatuisina aina elokuulle asti. Vasta kokeen päätöspäivänä 5.8 käsittelyssä 1 oli 5 vettynyttä ja 2 homeista marjaa. Käsittelyn 2 kopassa taas oli 9 vetistä ja 2 homeista marjaa (kuvat 3-4).

KUVA 2. Osakokeen 1 (Elianny) marjat kokeen toisella viikolla 18.7 KUVAT 3-4. Elianny -lajikkeen marjat kokeen päättämispäivänä 5.8. Marjoissa pari homeista ja muutamia vettyneitä molemmissa käsittelyissä

Osakokeessa 2 sijoitettiin 2,5 kg avomaalla viljeltyjä Polka -lajikkeen mansikoita viidessä eri rasiassa kumpaankin kylmiöön (kuva 5). Tämän jälkeen rasioita havainnoitiin kaksi kertaa viikossa 12.7.-22.7.2016 välisenä aikana. Tuolloin punnittiin rasia alussa, minkä jälkeen siitä erotettiin punnittavaksi vettyneet sekä homeiset ja pilaantuneet marjat. Kymmenen seuraavan päivän aikana mansikoita vettyi/pilaantui käsittelyssä 1 aluksi enemmän, mutta noin kokeen puolivälissä näiden osuus käsittelyssä 2 oli suurempi. (kuvio 1) KUVA 5. Polka -kokeen tilanne toisella viikolla 18.7. Vettyminen ja homehtuminen meneillään

KUVIO 1. Vettyneiden, homehtuneiden ja pilaantuneiden marjojen määrän kehitys (g) käsittelyittäin KUVIO 2. Marjarasioiden painon kehitys käsittelyssä 1 (Airocide -laite)

KUVIO 3. Polka -mansikoiden painon kehitys käsittelyssä 2 (ei Airocide -laitetta) Osakokeessa 3 asetettiin molempiin kylmiöihin kaksi 0,5 kg:n rasiaa vadelmia. Näitä rasioita havainnoitiin edellä mainitun kokeen tavoin erotellen pilaantuneet ja vettyneet 22.7 asti. Vadelmalla oli lähtökohtaisesti eri määrät vadelmia molemmissa rasioissa, sillä käsittelyssä 1 oli 9 g vähemmän marjoja kuin käsittelyssä 2. Suunnilleen tuon verran vähemmän pilaantuneita ja vettyneitä havaittiin tuon käsittelyn rasiassa koeaikana. Näin ei voida tehdä päätelmiä, kummassa käsittelyssä vadelmia pilaantui enemmän.

Johtopäätökset Airocide -ilmanpuhdistuslaitteella vaikuttaisi olevan kylmiön ilmaa kuivattava vaikutus. Tämä tulee ilmi kuviosta 2, jossa huomataan kuinka käsittelyn 1 (puhdistin) rasiat ovat loppua kohti kevyempiä kuin käsittelyn 2 rasiat. Käsittelyn 1 marjojen painoissa on lisäksi enemmän hajontaa. Myös kuviossa 1 huomataan, kuinka kauppakelvottomia mansikoita muodostui käsittelyssä 1 ensimmäisellä viikolla enemmän kuin käsittelyssä 2. Kuitenkin kokeen toisella viikolla marjoja pilaantui käsittelyllä 2 enemmän. Tästä johtopäätöksenä puhdistuslaitteen ilmaa ja samalla marjoja kuivattava vaikutus alkoi näkyä viiveellä. Mansikoiden osalta voidaan tehdä varovainen johtopäätös, että Airocide -ilmanpuhdistuslaitteen vaikutuksesta marjoja vettyi vähemmän kuin ilman puhdistinta olevassa kylmiössä. Tunnelissa viljellyt Elianny mansikat säilyivät marjakopassa lähes kuukauden (12.7.- 5.8), kun taas avomaan Polka lajikkeen osalta koe kesti huomattavasti lyhyemmän ajan (12.7.-22.7). Tämä saattaa johtua siitä, että puhtaammassa ympäristössä kasvaneessa tunnelimansikassa saattaa olla vähemmän taudinaiheuttajia kuin avomaan marjassa. Käsittelyn 1 (Airocide -laite) kylmiössä olleessa kopassa havaittiin myös muutama vettynyt marja enemmän, mutta tämä ei todennäköisesti ole merkittävä ero. raportin laati hanketyöntekijä MMM Juho Honkala