2.4. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% yhteensä 141000- Tulot 4 450 990 105 000 4 555 990 4 255 056-300 934 93,4 146000 Menot -41 001 840-105 000-41 106 840-39 717 636 1 389 204 96,6 Netto -36 550 850 0-36 550 850-35 462 580 1 088 270 97,0 Nettomenot /asukas -3 658 0-3 658-3 549 109 97,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Sosiaalitoimen hallinto (141000) Toiminnan kuvaus: Sote- ja maakuntauudistus sekä hanketyö Valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu jatkui tiiviinä. Tavoitteena oli edelleen, että uudistus toteutetaan 1.1.2019 alkaen. Keuruun kaupunki antoi uudistuksiin liittyen ministeriöille lausunnot: - päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistamisesta - maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta sekä - sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Valinnanvapautta koskevan lainsäädännön lausuntokierros toteutuu v. 2017. Myös maakunnallinen uudistusten esivalmistelu Keski-Suomen liiton organisoimana alkoi poliittisen ohjausryhmän ja johtoryhmän sekä soten osalta jatkui sote työvaliokunnan ja palvelutuotantotyöryhmän toimesta. Keski-Suomen Sote2020 hanke päättyi lokakuussa. Hanketyö jatkuu valtakunnallisten kärkihankkeiden maakunnallisissa, Jyväskylän hallinnoimissa Kukoistava kotihoito ja Kepa Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeissa. Lisäksi maakuntaan palkattiin kaksi muutosagenttia kehittämään ikääntyneiden palveluja (valittu Keuruun vanhustyön johtaja) ja lapsiperhepalveluja. Perustoimeentulotuen siirtoa vuoden 2017 alusta Kelaan valmisteltiin maakunnallisesti yhteistyössä Kelan kanssa. Paikallisesti panostettiin asiakasohjaukseen ja siirto vaikutti sujuvan hyvin. Kuntaan jäi edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jako. Valtakunnallisessa Kansakoulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano hankkessa aloitettiin kirjaamisvalmentajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on varmistaa määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto ja valmius liittyä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin sosiaalihuollossa. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta kokoontui 12 kertaa (157+62 :ää). Muutoksenhakuja viranhaltijapäätöksiin tuli perusturvalautakuntaan ainoastaan yhdeksän (v. 2015, 14) koskien vammaispalvelua, toimeentulotukea, palveluseteliä, omaishoidon tukea ja palvelumaksuja. Perusturvalautakunta teki päätöksiä mm. seuraavista toiminnallisista muutoksista: kehitysvammaisten iltapäivätoiminnan aloittaminen 8/2016, Palvelukeskus Lehtiniemen ja Palvelutalo Seiponrannan siivous 12/2016, hoivaosasto Tarhialan paikkaluvun vähennys 1/2017 ja lyhytaikaishoidon kehittäminen vanhuspalveluissa sekä maahanmuuttajien vastaanotto 2016. Perusturvalautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.2.2016 Keurusseudun kotouttamisohjelman ja kaupunginhallitus 7.3.2016 ELY-keskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Näissä asiakirjoissa on määritetty, että kaupunki vastaanottaa vv.2016, 2017 ja 2018 vuosittain 25 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ja arvioi itsenäisesti muuttavien määräksi viisi vuodessa. ELY-keskus tuki kuntien toimintaa johtamalla Keski-Suomen Vastaanottokeskuksesta kuntaan toimintamallin 2016-2018 laatimista. Vastaanoton mahdollistamiseksi
Keuruulle palkattiin kesällä maahanmuuttokoordinaattori. Oleskeluluvan saaneita Keuruulle muuttajia oli yhteensä 21, joista kuntapaikalle tuli 19. Keuruun seurakunnan ylläpitämä hätämajoitustoiminta Isohiekassa päättyi keväällä. Keuruun vastaanottokeskuksen paikkamäärä on pienentynyt noin 450:een ja nuorten alaikäisyksikön toiminta päättyi lokakuussa. Työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lainsäädännön nojalla kuntien tuli olla vuoden 2016 alusta mukana monialaisessa yhteispalvelussa. Keuruu liittyi eteläisen Keski-Suomen TYP:n toiminta-alueeseen yhdessä 15 muun kunnan kanssa sopimuksen mukaisesti. Perusturvalautakunta vahvisti vuodelle 2017: Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliohjeen, Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen, Vammaispalvelulain ja asetuksen sekä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet, Omaishoidon tuen toimintaohjeen, Palvelusetelin toimintaohjeen / kotipalvelukotisairaanhoito, Palvelusetelin toimintaohjeen / vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä perusturvan asiakasmaksut ja taksat. Perusturvalautakunnalle raportoitiin neljännesvuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta. Varsinaisen toiminnan osalta vuosi sujui suunnitellusti. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1.3.2016. Perusturvan virkojen ja toimien kelpoisuusluettelo hyväksyttiin. Ammatinharjoittamislain myötä tilapäisen sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimukset tiukkenivat ja vaikeuttivat viranhaltijan palkkaamista sosiaalityöntekijän virkoihin. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien ilmoituksia hyväksyttiin yhdeksän, joista viisi kaupungin rekisteriin tukipalvelujen tuottajana. Perusturvalautakunnan vuosille 2013 2016 nimeämät Keuruun vammaisneuvosto ja Keuruun vanhusneuvosto kokoontuivat suunnitellusti. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalitoimen hallinto Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 141000 Tulot 280 0 280 834 554 297,8 Menot -197 930 0-197 930-192 160 5 770 97,1 Netto -197 650 0-197 650-191 326 6 324 96,8 Nettomenot /asukas -20 0-20 -19 1 96,8 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Valmius pakolaisten vastaanottoon kuntaan Keurusseudun kotouttamisohjelman päivitys valmis 1/2016 toteutunut Tietoturvan, tietosuojan ja tietojärjestelmien käytön kehittäminen Ajantasainen arkistointi Omavalvontasuunnitelma valmis Omavalvontasuunnitelma hyväksytty ja henkilöstö perehdytetty 5/2016 lomakkeet ja tietosuojaselosteet laadittu Uusi arkistosuunnitelma hyväksytty 12/2016 arkistomateriaali siirretty uuteen arkistoon Tehtävät syyniin Henkilöstön tarkistetut tehtäväkuvat valmis 12/2016 toteutunut omavalvontasuunnitelman muu päivitys jatkuu työ jatkuu v. 2018 loppuun
Sosiaalityö (143000) Toiminnan kuvaus: Sosiaalityössä työskenneltiin lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön tiimeissä. Lastensuojelun avoimiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin ei saatu kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ja tehtävissä jatkoivat työhön hyvin orientoituneet sosionomit. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ja lastensuojelu Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset esimerkiksi lastensuojelulakiin tulivat voimaan vuonna 2015 ja noin puolet lastensuojelun asiakkaista siirrettiin sosiaalihuollon asiakkuuteen. Uuden lain mukaan lastensuojeluilmoituksen tai muun yhteydenoton jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi sosiaalihuollon asiakkuudessa. Lastensuojeluilmoituksia jätettiin 175, yhteensä 113:ta lapsesta (v.2015, 186/103). Lisäksi tehtiin yhteydenottoja lasten asioissa sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi 17 kertaa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuoden aikana 71 lasta tai nuorta (v.2015, 129). Lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön piirissä oli 46 perhettä (40 lasta), joista 21 uutta. Lapsiperheiden kotipalvelua käytti kahdeksan perhettä. Huostaanottoja tehtiin yksi ja lapsen kiireellisiä sijoituksia yksi. Vuoden lopussa huostassa oli 10 lasta ja avohuollollisesti tai muuten sijoitettuna neljä lasta. Jälkihuollossa oli yhdeksän lasta tai nuorta. Sosiaalipäivystys ostettiin Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä, minkä etupäivystäjänä toimii edelleen kriisikeskus Mobile. Isyyden vahvistamisia tehtiin 25 (v.2015, 28), Lasten isyyden pystyi tunnustamaan uuden lain myötä myös äitiysneuvolassa. Lasten huolto- ja tapaamisoikeus sopimuksia vahvistettiin 59 (v.2015, 59) ja elatussopimuksia 64 (v.2015, 98). Aikuissosiaalityö / Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihdekuntoutuksessa oli vuoden aikana yksi henkilö (v.2015, 6) ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä kymmenen henkilöä (v.2015, 8). Ystäväntupa ry:n, Haapamäen Katulähetys ry:n ja Keuruun A-killan toimintaa päätettiin tukea toiminta-avustuksin. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimesta Keuruun erityispalveluyksikön toimintaa alettiin uudelleen järjestellä. Perusturvalautakunta hyväksyi joulukuussa päivitetyn Keuruun mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Keuruulla toimeentulotukea (sisältää kuntouttavan työtoiminnan matkakorvauksen) maksettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotuen piirissä oli vuoden aikana 562 taloutta (v.2015, 550 tukeen käytettiin noin 0,89 m (v.2015, 0,94 m ). Vammaispalvelut Perusturvalautakunnan päätöksellä elokuussa aloitettiin Aurinkolinnan tiloissa erityishuoltona kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminta, mille vahvistettiin myös toimintasuunnitelma. Toiminnan piirissä oli kahdeksan koululaista. Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulmassa asui 10 asukasta yksiöissä ja viisi ryhmäkotiasunnoissa. Henkilöstöä Runokulmassa työskenteli varahenkilö mukaan lukien 12,5. Perusturvalautakunta hyväksyi Runokulmalle ohjeen itsemääräämisoikeus ja rajoittamistoimenpiteet. Rakentamisen vuoden 1986 toimikunta valitsi helmikuussa Runokulman v.2015 arvotetuksi rakennussuoritukseksi. Keskustan viikoittaista palveluliikennettä, Puikkaria, käytti keskimäärin 25 henkilöä/päivä (v.2015, 20). Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti vuoden aikana 182 henkilöä (v.2015, 181 ), joista yli 65-vuotiaita 127. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti 28 asiakasta. Henkilökohtaista apua myönnettiin 29 henkilölle. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli 9 henkilöä. Keuruu osallistui Jyväskylän hallinnoimaan hankkeeseen: Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi 2015-2016 ja perusturvalautakunta päätti jatkaa hankkeessa 2017-2018 perhehoidon kehittämiseksi. Maahanmuutto Keuruulle on v.2016 osoitettu ja jäämässä kuntapaikalle 19 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Perusturva on palkannut kesällä maahanmuuttokoordinaattorin, joka on yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja vapaaehtoisten
kanssa vastannut maahanmuuttajien kotouttamisesta. Keski-Suomen TE-toimiston hankkima vuoden kestävä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus alkoi joulukuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalityö Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 143000 Tulot 737 080 105 000 842 080 751 974-90 106 89,3 Menot -5 529 530-105 000-5 634 530-4 906 603 727 927 87,1 Netto -4 792 450 0-4 792 450-4 154 628 637 822 86,7 Nettomenot /asukas -480 0-480 -416 64 86,7 Poistot ja arvonalentumiset Tuloarvion alitus johtui siitä, että perustoimeentulotuki ja sen perusteella määräytyvä valtionosuus jäivät arvioitua pienemmäksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Sosiaalihuoltolain mukaisten ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Lasten ja nuorten Keuruu suunnitelman päivitys suunnitelman ja talousarvion mukainen toiminta 4/2016- kesken resurssipula Läheisväkivallan ehkäisy Lainsäädännön edellyttämien määräaikojen noudattaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa Perustoimeentulotuen onnistunut siirtyminen Kelalle v. 2017 alusta Toimintasuunnitelman toteutuminen toteutunut 12/2016 Lähisuhdeväkivaltatyöryhmä on arvioinut toimintasuunnitelman toteutumista. Toimintasuunnitelma on osittain toteutunut suunnitellusti. thl -seuranta noudatetaan Määräaikoja on noudatettu. Asiakasinformointi Yhteistyö Kelan kanssa toteutus 31.12.2016 mennessä Perustoimeentulotuki siirtyi yhteistyössä Kelalle 1.1.2017 Työllisyyspalvelut (143900) Toiminnan kuvaus Työllisyyspalvelut tuottaa ja kehittää laadukkaita työllisyyspalveluja kaupungin sisäiseen työllistämiseen kuin myös työnhakijoiden ohjaamiseen lähialueiden yrityksiin ja yhdistyksiin. Työllisyyspalvelut vastaavat toiminnoillaan vajaakuntoisten, osatyökykyisten, ja pitkäaikaistyöttömien yksilöllisiin tarpeisiin työhön kuntoutumisen ja työllistymisen sekä sosiaalisesti paremmin voimisen näkökulmasta. Työllisyyspalvelut toteutti Keurusseudun yrittäjien kanssa yhteistyössä nuorten kesätyökampanjan jo 24 kerran. Työllisyyspalvelut tulosalueella on määrätietoisesti kehitetty pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoitoa ja aktivointia sekä työ ja toimintakyvyn arviointia. Keuruulla on toimiva TYP-lakiin pohjautuva palveluohjausmalli vajaakuntoisten, monialaista yhteispalvelua tarvitsevien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden sekä aktivoinnin parantamiseksi. Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain ja asetuksen mukaan kunnat ovat olleet mukana monialaisessa yhteispalvelussa vuoden 2016 alusta. Keuruu kuuluu Keski-Suomen eteläiseen TYP:iin 15 muun kunnan kanssa. Monialaista yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaan eteläisen Keski-
Suomen TYP:in toiminta-alueen yhteinen toimipiste sijaitsee Jyväskylässä, ja palvelut tuotetaan alueelle TEtoimiston, Kelan ja kuntien välisenä yhteistyönä joko etäyhteydellä tai paikallispalveluina. Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 388 420 euroa keskimäärin 96 henkilöstä/kk (v.2015, ka.105 henkilöstä/kk yhteensä 454 570 euroa). Vuoden 2016 aikana työmarkkinatuen maksatuksen kautta tuli työllisyyspalveluille uusia asiakkaita 66. Palkkatukityöllistäminen Kaupungin eri yksiköissä tarjoutui 48 palkkatukityöpaikkaa. (v. 2015, 54 ). Yhteensä palkkatukityössä työllistyi 77 eri henkilöä (v.2015, 70). Vuoden 2016 alusta palkkatuen myöntämisen ehtoihin tuli kunnille tiukennuksia; työllistettävältä vaadittiin osaamisen vaje ko. palkkatukitehtävään ja hänen piti olla monialaisen yhteispalvelun asiakas. Palkkatukien sähköinen hakeminen ja yhteistyö TE-toimiston kanssa toimi moitteettomasti, palkkatukipäätökset ja palkkatukien maksatus ovat pääsääntöisesti tulleet 4-8 pv sisällä. Palkkatukityöllistämiseen käytettiin nettona suunnitellun 576 370 euron sijaan noin 406 010 euroa. Keuruu-lisä Keuruu-lisään varattiin 48 000 euroa ja sitä käytettiin yrityksissä 15 henkilön palkkatukityöllistämisen tueksi 12 750 euroa. Lähes kaikki Keuruu-lisää käyttäneet yritykset olivat työllistäneet työntekijän työllisyyspalvelujen avustuksella. Kuntouttava työtoiminta Työtoimintapäiviä toteutui 13 433 kpl (v.2015, 14 468 kpl). Työtoiminnassa oli ka 115 henkilöä/kk (v.2015,ka 112,5 henkilöä/kk). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 175 eri henkilöä (v. 2015, 166). Kuntouttavan työtoiminnan asiakasvolyymi kasvoi hieman, vaikka kuntouttavan työtoimintapäivien enimmäismäärä oli neljä päivää viikossa. Työtä tehtiin asiakkaan oikea-aikaisten palveluiden eteen monialaisessa yhteistyöverkostossa joka toimii hyvin. Asiakkaat olivat sitoutuneita yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin ja asiakkaiden ohjaus oikeisiin palveluihin toimi hyvin. Työkokeilu Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi TE-toimiston työllistämistoimenpiteistä työkokeiluun osallistui 37 eri henkilöä (v.2015, 43). Työllisyyspalveluiden asiakkaiden siirtymät 1. Passiivituelta aktivoituminen kuntouttavaan työtoimintaan tms.: 80 siirtymää (Mukana kelan listalta aktivoidut) 2. Asiakkaiden aktivointi: 421 sopimusta (kuty / työkokeilu) 3. Työtoiminnasta opiskeluun, palkkatuki- tai muuhun työhön: 73 henkilöä (v.2015, 123 hlöä) 4. Palkkatukityöstä perus- tai ansiosidonnaiselle pv-rahalle, 91 henkilöä (v.2015, 94 hlöä) uuteen työhön tai eläkkeelle: Työllistymistä edistävä koulutus Kaupungin palveluksessa palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli 8 henkilöä (v.2015,13 henkilöä). Nuoria alle 29 v. eri työllistämistoimenpiteissä oli 59 henkilöä (v.2015, 43 hlöä ), joista 33 henkilöä (v.2015, 39 hlöä) sijoittui eteenpäin. Kesätyökampanja Kesätyökampanjassa työnhakijoita oli 278 nuorta, jotka solmivat 253 työsopimusta, työtä vaille jäi 23 nuorta. Keuruun kaupungin eri hallintokuntiin työllistyi yhteensä 148 nuorta joista 15 17 vuotiaita oli 104 hlö ja 18 29 vuotiaita 42 hlö. Yrityksiin työllistyi 107 nuorta joista 15 17 vuotiaita oli 73 hlö ja 18 29 vuotiaita 34 hlö. Navikka toimintakeskus tarjosi työtä ja työtoimintaa 46 osatyökykyiselle henkilölle (v.2015, 48 henkilölle). Toimintakeskuksen sisäilmaongelmista johtuva saneeraus valmistui alkuvuodesta. Remonttia jatkettiin Navikan puuosaston purunpoiston uudistamisella. Kivilouhoksen väistötilat nuorten pajalle ja kehitysvammaisten pienelle päivätoimintaryhmälle olivat edelleen käytössä. Hankkeet ja kehittäminen Nuorisotyöttömyyteen pureutuvaa toimintaa kehitettiin pääosin hankkeiden avulla kuitenkin tiiviissä yhteistyössä perustoimintojen kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämänä saatiin v. 2015 2016 nuorten työpajatoimintaan, avustus käytettiin Nuorten Navikka II-hankkeeseen. Hankkeessa kaksi työntekijää keskittyi alle 29-vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen. Nuorten Navikka II-hanke päättyi heinäkuussa 2015. Jatkohakemus jätettiin marraskuussa 2015. Jatkohakemukselle saatiin myöntö v. 2016 2017 ja uusi Työnalla hanke jatkoi elokuusta 2016 lukien Kivilouhoksella nuorten toimintojen kehittämistä mm. starttipajamallia. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 68 (v. 2015 96). Työttömän asiakkaan moniammatillista palvelupolkua TE-toimiston, Kelan ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen eri yksiköiden kanssa on edelleen kehitetty toimivammaksi. Kela yhteistyö on tiivistynyt TYP toiminnan myötä ja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tutkimisen palveluohjausta on mallinnettu Eteläisen Keski-Suomen monialaisessa TYP verkostossa ja mm. Multia on ottanut käyttöön Keuruun mallin. TE-toimiston palvelut toimivat monikanavapalveluina erittäin hyvin ja ne toteutetaan keuruulaisille asiakkaille etälaitteella, netissä tai puhelimella. Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä työnhakija-asiakas asioi TE-toimiston kanssa varaamalla ajan etäpalvelulaitteelle. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Työllisyyspalvelut Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 143900 Tulot 817 000 0 817 000 675 236-141 764 82,6 Menot -2 392 210 0-2 392 210-1 963 743 428 467 82,1 Netto -1 575 210 0-1 575 210-1 288 507 286 703 81,8 Nettomenot /asukas -158 0-158 -129 29 81,8 Poistot ja arvonalentumiset Talousarvion tulot toteutuivat 78 % sekä menot 82 %. Palkkatukityöllistämisessä oli loppuvuodesta nähtävillä kunnan työllistämisilmoitusten lisääntyminen ja velvoitetyöllistettäviä v. 2016 oli 14 hlö. Kuntouttavassa työtoiminnassa työtoimintapäivien vähentyminen neljään päivään viikossa sekä työtoiminnassa tehtävien töiden vähyyden vuoksi tuotot jäivät suunniteltua pienemmiksi. Vastaavasti kunnan maksama työmarkkinatukiosuus alitti arvioidun 61 500 eurolla. Palveluohjausmalli sekä palveluohjaajien tekemä tuloksellinen työ tuotti tulosta. Navikka toimintakeskuksen tulot sekä menot olivat talousarvion mukaiset. Työllistämisen hankkeissa nuorten hankkeet olivat talousarvion mukaiset. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Toimiva monialainen yhteispalvelu Palveluohjausmallin toimivuus, monialainen yhteistyö. Työttömyys ei kasva Asiakkaiden etenemät Työmarkkinatuen kuntaosuus Työttömyysaste Nuorten työttömyysaste Asiakkaat etenevät Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee Työttömyysaste ei nouse, Keski- Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 15,8 % nuoret alle 25 v. 12/ 2015 96 nuorta Toteutunut TA 2016. 450 000 euroa toteuma 388 420 euroa 12/2016 15,3 % nuoret alle 25 v. 12/2016 68nuorta Hidas talouden kohentuminen Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Asiakkaiden urasiirtymät Keuruu-lisä palkkatuen lisänä Aktivointiaste - Kelasto tilastosta kelan työmarkkinatukilista hlöä/kk vuosiseuranta Aktivointiaste säilyy 2015: 51,5 % keskimäärin 100 hlö/kk, 1300 työtoimintapäivää/v 2015: 14468 nuoret 60 %, muut 30 % Käyttö 250 e x 192 kk=48 000 e 2016 52,6 % toteutunut 115 hlö/kk 1120 pv/kk 2016: 13433 nuoret 56 %, muut 41% Toimiva palveluohjausmalli kuntouttava tt. 4pv/vko nuorten koulutuksen puute heikentää työllistymismahdollisuuksia 12 750 euroa yritysten vaikea työllisyystilanne jatkunut
Vanhuspalvelut (144000) Toiminnan kuvaus: Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa vuonna 2015. Suunnitelman visiona on Vauvasta vanhuuteen aktiivista ja turvallista elämää Keuruulla. Hyvä vanhuus on Keuruun yhteinen asia. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoidon piirissä oli 389 kotitaloutta, näistä palveluseteliä käytti 43. Kotihoidossa on ollut käytössä noin kaksi vuotta Effica kotihoitoon liittyvä toiminnanohjausjärjestelmä ja mobiili. Järjestelmällä on haettu välittömän työajan nostamista, tiimien ja työntekijöiden välittömän työajan erojen pienentämistä, sairaanhoitajien osaamisen jakamista tasaisemmin tiimien käyttöön ja sijaisten tarpeen vähentämistä. Osa lyhyistä poissaoloista on hoidettu ilman sijaisia tiivistämällä töitä optimoinnin avulla ja yhdistämällä kahden tiimin työvuorosuunnittelu sekä käyttämällä tiimien työntekijöitä ristiin. Välittömän työajan suhteen ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistyö jatkuu edelleen. Tukipalveluita vuonna 2016 käytti 493 yli 65-vuotiasta henkilöä, näitä palveluita olivat ateria-, kylvetys- tai turvapalvelu, päivätoiminta ja vaatehuolto. Omaishoidontuki Vuonna 2016 omaishoidon tukea maksettiin 92 (v.2015, 93) hoidettavan hoidosta 90 (v.2015, 91) hoitajalle. Uusia omaishoidontukipäätöksiä tehtiin 23, joista viisi tehtiin määräaikaisena; oletuksena, että hoidettavan henkilön toipuminen edistyy niin, ettei tukea toipumisvaiheen jälkeen enää tarvita. Kielteisiä päätöksiä ei vuonna 2016 tehty yhtään. Kaikille hakeneille ja kriteerit täyttäneille on voitu myöntää tuki hakemiskuukauden alusta. Perhehoito Ikäihmisten perhehoitoa ei ole saatu käynnistettyä kuluneena vuonna, koska yrityksistä huolimatta ei ole löytynyt ketään perhehoitajaksi ryhtyvää. Vanhuspalvelut on mukana yhdessä vammaispalveluiden kanssa maakunnallisessa perhehoidon koordinointi-pilotti hankkeessa. Palveluasuminen Palvelutalo Seiponrannassa palveluasumisen vuorokausia tuotettiin vuonna 20 611 sisältäen myös lyhytaikaishoidon. Tavallista palveluasumista tuotti myös Palvelukoti Metsätähti (9 asuntoa) Haapamäellä. Metsätähdessä remontoitiin wc tiloja, remontin ajan asukas oli muualla evakossa. Metsätähdessä asumispäiviä oli 2 957, tämä sisältää 20 lyhytaikaishoidon vuorokautta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen yksikköinä toimivat muistisairaille tarkoitetut Saarelmakoti ja Suvantokoti (yht. 41 asukaspaikkaa) sekä Lahdelmakoti ja Valkamakoti (41 asukaspaikkaa). Palvelukeskus Lehtiniemen asukaspaikoista kahdeksan oli varattu lyhytaikaishoitoon. Omana toimintana asumisvuorokausia kertyi yhteensä 29 380. Tehostettua palveluasumista tuettiin myös palvelusetelillä: Tuurilakodissa on keskimäärin 30 asukasta ja muissa yksityisissä palvelukodeissa neljä henkilöä on asunut palvelusetelillä tuettuna. Yksityisten tuottamia palveluvuorokausia kertyi yhteensä 12 380. Hoivaosasto Pitkäaikaista laitoshoitoa toteutettiin hoivaosasto Tarhialassa. Tarhialan paikkamäärä oli alkuvuodesta 29, syksyllä paikkamäärää alettiin vähentämään ajatuksella, että vuoden vaihteessa Tarhialan paikkamäärä on 22, tähän myös päästiin. Tarhialan toiminta keskittyy nyt vain yhteen kerrokseen eli se on keskitetty alakertaan. Hoitovuorokausia oli kaikkiaan 9 505.
Muuta huomioitavaa Palvelukeskus Lehtiniemen sekä Palvelutalo Seiponrannan yleisten tilojen siivous kilpailutettiin kahdeksi vuodeksi ja mahdollisesti optiovuodeksi. ISS aloitti siivouspalveluiden tuottajana 1.12.2016. Lehtiniemen muisti- ja tehostettujen yksiköiden keittiöremontit valmistuivat loppuvuodesta 2016. Palveluiden laadun kehittämiseksi vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta toimitettu HaiPro järjestelmä on ollut nyt käytössä toisen kokonaisen toiminta vuoden, järjestelmässä on mahdollisuus myös asiakkaan tai hänen omaisensa ilmoittaa vaaratilanteesta. Vuonna 2016 järjestelmään tehtiin vanhuspalveluista 983 asiakasturvallisuuteen ja 80 työturvallisuuteen liittynyttä ilmoitusta. Järjestelmän käyttö on laajaa ja tunnollista. Asiakasturvallisuuteen liittyviä HaiPro ilmoituksia oli liki sata vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta työturvallisuusilmoituksia oli 11 enemmän kuin vuonna 2015. Asiakasturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset koskevat lähinnä lääkehuoltoa tai tapaturmia. Vuoden aikana ilmoituksia käytiin läpi vanhuspalveluiden yksiköissä ja vanhustyön sekä perusturvan johtoryhmissä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Lääkehoidon suunnitelma päivitettiin maaliskuussa 2016. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kehitytään kimpassa hanke on virittänyt, tukenut ja vahvistanut kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää arkea paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhuspalveluissa oli 156,5 vakanssia varahenkilöstö (12) mukaan luettuna. Tulosalueen henkilöstön koulutuksessa jatkui edellisenä vuonna aloitettu kuolevan ihmisen hoitotyökoulutus. Lähiesimiehille aloitettiin Sote-2020 hankkeeseen liittyvää lähiesimieskoulutusta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vanhuspalvelut Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 144000 Tulot 2 783 630 0 2 783 630 2 733 339-50 291 98,2 Menot -11 434 090 0-11 434 090-10 976 723 457 367 96,0 Netto -8 650 460 0-8 650 460-8 243 384 407 076 95,3 Nettomenot /asukas -866 0-866 -825 41 95,3 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Perhehoidon käynnistäminen hoitovrk.t n. 340 vrk 0 vrk yrityksistä huolimatta ei ole löytynyt perhehoitajaa Lyhytaikaishoidon Suunnitelma valmis 11/2016 on tehty kehittäminen Kotihoidossa välitön asiakastyö lisääntyy työtunti 60 % työtunneista välittömässä asiakastyössä Palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk 95 % x (60+9 p )x 366=23 991 vrk Tehostettu palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk oma toiminta 95% x 82p x 366=28 511 vrk Hoivahoito käyttöaste/hoitovrk 98 % x 29p x 366=10 401 vrk ei ole toteutunut suunnitellusti 23 568vrk 93,32% 29 380vrk 97,89% 9 505 89,55% kehittämistyö jatkuu edelleen Metsätähden asunnoissa on tehty wc remontteja, jolloin sieltä on ollut asukkaita evakossa, jotka vähentävät vuorokausia. Tarhialassa ei ollut koko vuotta enää 29 paikkaa, vaan paikkalukua vähennettiin vähitellen loppuvuoden aikana.
Perusterveydenhoito (145000) Toiminnan kuvaus: Keuruun perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sovittujen sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Perusterveydenhuollon tuottajana sairaanhoitopiirissä toimii Keski-Suomen Seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Joutsalle, Keuruulle, Konnevedelle, Laukaalle, Luhangalle, Multialle, Petäjävedelle ja Toivakalle. Seututerveyskeskusalueella on noin 46.000 asukasta. Seututerveyskeskuksen suunniteltu liikevaihto oli 36,15 milj.euroa ja toteutunut 36,57 milj.euroa (101,2 %). Kuntalaskutettavia oman toiminnan suoritteita tuotettiin 253 862 talousarvion vastaavien suoritteiden ollessa 249 833, kokonaistoteuman ollessa 262 865. Seututerveyskeskuksen toiminta on organisoitu avohoidon, laitoshoidon ja suun terveydenhuollon vastuualueisiin. Keuruun sairaalan paikkaluku nostettiin 1.3.2015 alkaen 38:aan, koska Petäjäveden sairaalan toiminta loppui. Sekä multialaiset että petäjävetiset käyttivät Keuruun sairaalan palveluja arvioitua vähemmän ja paikkalukua vähennettiin ensin 35:een ja 1.6.2016 32:een. Keskimääräinen hoitoaika oli 5,4 vrk/potilas ja kuormitus 72 %. Keuruun toteutuneet suoritteet vastuualueittain: Toteuma 2011 Tot.2012 Tot.2013 Tot.2014 Tot.2015 2016 Avohoitokäynnit 56.452 52 830 52 790 51 966 50.199 Hammashoidon käynnit 10.604 11 939 12 611 11 801 12.225 Vuodeosaston hoitopäivät 8.168 9 199 7 638 7705 6.890 6 430 Kuntalaskutus on toteutettu toimipistekohtaisilla suoritehinnoilla, joita tarkistettiin syyskuussa ja yksittäisiä hintoja myös joulukuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Perusterveydenhoito Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 145000 Tulot 0 0 0 0 0 Menot -9 142 410 0-9 142 410-9 159 081-16 671 100,2 Netto -9 142 410 0-9 142 410-9 159 081-16 671 100,2 Nettomenot /asukas -915 0-915 -917-2 100,2 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys johtui eläkevakuutusmaksujen arvioitua suuremmasta määrästä. Perusterveydenhuollon kustannusten jakauma: Ta 2016+ Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteutuma Muutos Muutos muutokset 2016 2016 2016 2015 % Avohoito 5 138 340 5 347 225 208 885 104,1 % 5 574 248-227 023-4,1 % Suun terveydenhoito 1 203 680 1 030 671-173 009 85,6 % 1 202 987-172 316-14,3 % Vuodeosastohoito 1 992 550 1 952 814-39 736 98,0 % 1 966 607-13 793-0,7 % Seututk:n hoitopalvelut yht. 8 334 570 8 330 710-3 860 100,0 % 8 743 842-413 132-4,7 % Hoitotarvikkeet 155 000 151 636-3 364 97,8 % 186 509-34 873-18,7 % Päivystys (K-S shp) 95 200 102 380 7 180 107,5 % 79 271 23 109 29,2 % Eläkevakuutusmaksut 557 640 574 355 16 715 103,0 % 605 804-31 449-5,2 % Tulosalue yhteensä 9 142 410 9 159 081 16 671 100,2 % 9 615 426-456 345-4,7 %
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Avohoidon palvelut käynnit 50 934 / 46 766 / Hammashoidon käynnit 12 113 / 11 971 / palvelut Vuodeosastopalvelut hoitopäivät 8 014 / 6 694 8 946 / 6430 Erikoissairaanhoito (146000) Toiminnan kuvaus: Keuruun kaupungin erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa pääosin Keski-Suomen keskussairaala. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan ostopalveluina mm. KYS:stä ja TAYS:sta. Tulosalueen menoiksi on kirjattu lisäksi mahdolliset yksityisiltä hankitut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumenot. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muutti perussopimustaan 1.1.2009 alkaen siten, että sairaanhoitopiiri voi hoitaa jäsenkuntiensa osoittamassa laajuudessa kehitysvammaisten erityishuollon sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä. Erityishuollossa sairaanhoitopiiri päätti sopimusteitse tukeutua Vaalijalan ky:ään. Keuruun ensihoidon järjestäminen siirtyi v. 2011 alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, tuottajana jatkoi edelleen Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kalliitten hoitojen tasauslasku, mikä syntyy jakamalla yli 60 000 euroa/vuosi/henkilö maksaneet hoitokustannukset kunnille asukaslukujen suhteessa, oli v.2016 Keuruun osalta 278.387 euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto lakkautti Juurikkaniemen sairaalan toiminnan 1.2.2016 alkaen. Yksityisten hoitokotien - HIlmari ja Jalmari toiminta jatkui kiinteistössä. Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen alettiin keväällä rakentaa uutta Keski-Suomen sairaalaa Novaa, minkä on tarkoitus valmistua v. 2020. Novan yhteyteen rakennetaan myös tuotantokeittiö. Sairaanhoitopiiri sitoutui Unayhteistyöhön tulevaisuuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän hankinnassa. Jyväskylän keskussairaala on jatkossa yksi 12:sta ympärivuorokautisen laajan yhteispäivystyksen toimipisteistä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Erikoissairaanhoito Ta 2016 Ta:n Ta 2016+ Tp 2016 Poikkeama Toteut.-% 146000 Tulot 113 000 0 113 000 93 672-19 328 82,9 Menot -12 305 670 0-12 305 670-12 519 327-213 657 101,7 Netto -12 192 670 0-12 192 670-12 425 655-232 985 101,9 Nettomenot /asukas -1 220 0-1 220-1 244-23 101,9 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys johtui hoitopalvelujen arvioitua suuremmasta käytöstä. Tuloarvion alitus johtui arvioitua pienemmistä hoitopalvelumaksuista.
Erikoissairaanhoidon kustannusten jakauma Ta 2016+ Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteuma Muutos Muutos muutokset 2016 2016 2016 2015 % K-S shp hoitopalvelut 10 883 400 11 144 356 260 956 102,4 % 11 831 932-687 576-5,8 % K-S shp ensihoitopalvelut 475 000 443 565-31 435 93,4 % 402 556 41 009 10,2 % K-S shp yhteensä 11 358 400 11 587 921 229 521 102,0 % 12 234 488-646 567-5,3 % Muut sairaalat 50 000 0-50 000 0,0 % 0 0 MT-ostopalvelut 760 000 790 336 30 336 104,0 % 715 899 74 437 10,4 % Yhteensä 810 000 790 336-19 664 97,6 % 715 899 74 437 10,4 % Hoitopalvelut yhteensä 12 168 400 12 378 257 209 857 101,7 % 12 950 387-572 130-4,4 % Eläkevakuutusmaksut 137 270 141 069 3 799 102,8 % 144 778-3 708-2,6 % Tulosalueen menot yht. 12 305 670 12 519 327 213 657 101,7 % 13 095 165-575 838-4,4 %