Liite 3 perusturvalautakunta

Transkriptio

1 Liite 3 perusturvalautakunta SOSIAALITOIMEN HALLINTO (141001) Sote- ja maakuntauudistus sekä hanketyö Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkui. Keuruun perusturvalautakunta käsitteli lausuntopyynnön koskien hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Pääministeri Juha Sipilä antoi keskiviikkona 27. kesäkuuta eduskunnassa pääministerin ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan Vuoden 2018 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen edellyttämät lait eivät edenneet eduskuntakäsittelyyn. Keski-Suomen liiton organisoima sote- ja maakuntauudistuksen uudistuksen valmisteluvaiheesta on vastannut 13 jäseninen johtoryhmä. Uudistuksen poliittinen ja strateginen ohjaus ovat Keski-Suomen maakuntavaltuustolla ja hallituksella. Keuruu oli aktiivisesti mukana maakunnallisissa Kukoistava kotihoito ja Kepa Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeissa. Kansakoulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano hanke jatkui myös. Hankkeen tavoitteena on varmistaa määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto ja valmius liittyä valtakunnalliseen KANTA-tietojärjestelmään viimeistään Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta kokoontui 12 kertaa ( :ää). Muutoksenhakuja viranhaltijapäätöksiin tuli perusturvalautakuntaan 19 (v. 2017, 4), joista 11 koski kuljetuspalveluja. Perusturvalautakunta kilpailutti VPL ja SHL kuljetukset sekä vahvisti toimintaohjeen koskien taksin käyttöä erityistilanteissa. Merkittävin muutos kuljetuspalveluissa oli, että elokuun alusta siirryttiin taksikortin käyttöön ja keskitettyyn tilausnumeroon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lasten, nuorten ja perheiden Keuruu Kehittämisohjelma vuosille sekä Keurusseudun kotouttamisohjelman vuosille Kaupunginhallituksen päätöksellä Keuruun hyvinvointikertomuksen laatiminen valtuustokaudelle aloitettiin. Perusturvalautakunta vahvisti vuodelle 2019: Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliohjeen, Maakunnallisen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen, Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisten palvelujen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeen, Omaishoidon tuen toimintaohjeen, Palvelusetelin toimintaohjeen / kotipalvelu-kotisairaanhoito, Palvelusetelin toimintaohjeen / vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä perusturvan asiakasmaksut ja taksat. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien ilmoituksia jätettiin 9, näistä seitsemän hyväksyttiin AVI:n rekisteröitäväksi, kaksi ilmoitusta sisälsi kaupungin rekisteriin merkittäviä tukipalveluja. Keuruun perhekeskus Valo aloitti toimintansa syyskuussa 2018 Vellamon kerrostaloon remontoiduissa tiloissa. Perusturva osoitti perhetyöntekijän osa-aikaisen työpanoksen toiminnan koordinoitiin. Tilan vuokrakulut jaetaan tasan perusturvan, sivistystoimen ja Seututerveyskeskuksen kanssa. Sosiaalitoimen hallinnossa tapahtui henkilövaihdos pitkäaikaisen perusturvajohtaja Riitta Vanhasen jäätyä eläkkeelle. Tuija Koivisto siirtyi tehtävään vaiheittain elokuusta alkaen. Sote-uudistukseen valmistautuminen kuntiin jäävät tehtävät sote-integraation suunnittelu toteutus Osittain Maakunta- ja soteuudistuksen lait eivät valmistuneet; aloitus siirtyi

2 Asiakaslähtöisemmät lapsiperhepalvelut Toimiva kotihoito Kepa hankkeen malli Kuko hankkeen toimintamallit hyväksytty perusturvalautakunnassa toimintamallit käyttöön otettu ja juurrutettu Lasten, nuorten ja perheiden Keuruu kehittämisohjelma valmistui Perhekeskus Valo aloitti toimintansa Toteutui Ajantasainen tietoturvaan, tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma suunnitelma ja koulutus Päivitetty suunnitelma hyväksytty perusturvalautakunnassa ja esimiehet koulutettu Toteutui SOSIAALITYÖ (143001) Sosiaalityön tulosalueella hoidettiin aikuisten ja lasten sosiaalihuollon palveluja, lastensuojelua, lapsioikeudellisia palveluja, vammaispalveluja ja maahanmuuttopalveluja. Lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön tehtävissä työskenteli 16 työntekijää. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ja lastensuojelu Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset esimerkiksi lastensuojelulakiin tulivat voimaan vuonna 2015 ja noin puolet lastensuojelun asiakkaista siirrettiin sosiaalihuollon asiakuuteen. Lastensuojeluilmoituksia jätettiin jälleen selkeästi aikaisempia vuosia enemmän 354, yhteensä 162:ta lapsesta (v.2017, 240/137). Lisäksi tehtiin yhteydenottoja lasten asioissa sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi 34 kertaa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuoden aikana 87 lasta tai nuorta (v.2017, 67). Lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön piirissä oli 52 perhettä (82 lasta), joista 24 uutta. Lapsiperheiden kotipalvelua käytti seitsemän perhettä. Huostaanottoja tehtiin kaksi ja lapsen kiireellisiä sijoituksia selkeästi enemmän kuin aiemmin eli kymmenen. Vuoden lopussa huostassa oli yhdeksän lasta ja avohuollollisesti tai muuten sijoitettuna kolme lasta. Jälkihuollossa oli kahdeksan lasta tai nuorta. Sosiaalipäivystys ostettiin Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä. Isyyden vahvistamisia tehtiin 37 (v.2017, 33), Lasten isyyden pystyi tunnustamaan uuden lain myötä myös äitiysneuvolassa. Lasten huolto- ja tapaamisoikeus sopimuksia vahvistettiin 95 (v.2017, 73) ja elatussopimuksia 113 (v.2017, 90). Keuruu osallistui Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeeseen vv Keuruulle on perustettu kokeiluna ajalle perhekeskuksen kohtaamispaikka Valo perusturvan, sivistystoimen ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen yhteistyöllä. Perusturvan perhetyöntekijä toimii kokeilun ajan osa-aikaisesti perhekeskuksen toiminnan suunnittelijana ja kehittäjänä. Aikuissosiaalityö / Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihdekuntoutuksessa oli vuoden aikana kahdeksan henkilöä (v ) ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä 13 henkilöä (v.2017, 11). Ystäväntupa ry:n, Haapamäen Kyläyhdistys ry:n ja Keuruun A-killan päivätoimintaa päätettiin tukea toiminta-avustuksilla. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alusta kansaneläkelaitoksen myöntämäksi. Kunta myöntää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Täydentävää toimeentulotukea sai 170 kotitaloutta (2017, 162) ja ehkäisevää toimeentulotukea 78 kotitaloutta (2017, 71) yhteensä n (2017, ) br. Kela ohjaa asiakkaita paitsi täydentävän toimeentulotuen piiriin, myös sosiaalityön tarpeessa olevia ja lain mukaisten asiakassuunnitelmien tekoon.

3 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulmassa asui kahdeksan asukasta yksiöissä ja viisi ryhmäkotiasunnoissa. Henkilöstöä Runokulmassa työskenteli varahenkilö mukaan lukien 12. Runokulmassa todettiin rakennusvaiheessa aiheutuneet kosteusvauriot talon kaikissa kosteissa tiloissa. Yhtä asukasta lukuun ottamatta kaikille asukkaille järjestyi väistötilat asunnoissa tehtävän remontin ajaksi talon sisältä. Saneeraus aloitettiin huhtikuussa ja se jatkuu vuoden 2019 puolelle. Aurinkolinnan tiloissa järjestettiin erityishuoltona kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoimintaa toimintasuunnitelman mukaisesti. Niittyvillat ryhmässä oli kolmen osa-aikaisen ohjaajan ohjauksessa kahdeksan koululaista. Keskustan viikoittaista palveluliikennettä, Puikkaria, käytti keskimäärin 25 henkilöä/päivä (v. 2017, 25). Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti vuoden aikana 177 henkilöä (v. 2017, 153), joista yli 65-vuotiaita 120. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti 58 asiakasta (v. 2017, 43). Henkilökohtaista apua myönnettiin 30 henkilölle. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli 7 henkilöä. Keuruu on osallistunut Jyväskylän hallinnoimaan hankkeeseen: Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi vuodesta 2015 alkaen. Perusturvalautakunta päätti jatkaa hankkeessa ajalla Perusturvalautakunta hyväksyi maakunnallisen ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen alkaen , jolloin perhehoidon järjestämisessä Keuruulla siirrytään yhdenmukaiseen käytäntöön maakunnan muiden hankekuntien kanssa. Maahanmuutto Keurusseudun Kotouttamisohjelma vuosille hyväksyttiin. Vuoden 2018 lopussa kaupungissa asui 29 turvapaikkaprosessin kautta maahan tullutta henkilöä. Perusturva on palkannut maahanmuuttokoordinaattorin, joka on yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa vastannut maahanmuuttajien kotouttamisesta. Keuruulla järjestettiin Keski-Suomen TE-toimiston hankkima vuoden kestävä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus sekä Jyväskylän kesäyliopiston järjestämä kurssi. Asiakaslähtöisemmät KSlape-hankkeen Toimivat eri tahojen toteutunut lapsiperhepalvelut mallit yhteistyömallit Maahanmuuttajien kotoutuminen Lainsäädännön edellyttämien määräaikojen noudattaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa määrä, koulutus, työ TYÖLLISYYSPALVELUT (143900) Toiminnan kuvaus suunniteltu Kuntaan asumaan tulleet jäävät kuntaan, kouluttautuvat ja lähtevät työelämään toteutunut osittain thl -seuranta noudatetaan toteutunut osa tulleista on muuttanut pois paikkakunnalta Työllisyyspalvelut vastaavat toiminnoillaan vajaakuntoisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien yksilöllisiin tarpeisiin, työhön kuntoutumiseen ja työllistymiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Työllisyyspalvelut tuottavat ja kehittävät laadukkaita työllisyyspalveluja kaupungin sisäiseen työllistämiseen sekä työnhakijoiden ohjaamiseen lähialueiden yrityksiin ja yhdistyksiin. Työllisyyspalvelut on toteuttanut Keurusseudun yrittäjä ry:n kanssa yhteistyössä nuorten kesätyökampanjan jo 25:tä kertaa.

4 Työllisyyspalvelut tulosalueella on määrätietoisesti kehitetty pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoitoa ja aktivointia sekä työ- ja toimintakyvyn arviointia. Keuruulla on toimiva TYP-lakiin pohjautuva palveluohjausmalli vajaakuntoisten, monialaista yhteispalvelua tarvitsevien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden sekä aktivoinnin parantamiseksi. Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta euroa keskimäärin 71 henkilöstä/kk (v.2017, ka.81 henkilöstä/kk yhteensä euroa). Vuoden 2018 aikana työmarkkinatuen maksatuksen kautta tuli työllisyyspalveluille uusia asiakkaita 22. Palkkatukityöllistäminen Kaupungin eri yksiköissä tarjoutui 35 palkkatukityöpaikkaa, 365 kk (v. 2017, 34). Yhteensä palkkatukityössä työllistyi 78 eri henkilöä (v.2017, 73). Palkkatukien sähköinen hakeminen ja yhteistyö TE-toimiston kanssa toimii moitteettomasti, palkkatukipäätökset ovat pääsääntöisesti tulleet 4-8 pv sisällä. Palkkatukien maksatus on nopeutunut. Palkkatukityöllistämiseen käytettiin nettona suunnitellun euron sijaan noin euroa, mihin palkkatukea anottiin euroa suunnitellun euron sijaan. Keuruu-lisä Keuruu-lisään varattiin euroa ja sitä käytettiin yrityksissä kahdeksan henkilön palkkatukityöllistämisen tueksi 7797 (v. 2017, 8250) euroa. Kuntouttava työtoiminta Työtoimintapäiviä toteutui kpl (v.2017, kpl). Työtoiminnassa oli ka 145 henkilöä/kk (v ka. 123 henkilöä/kk). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 212 eri henkilöä (v. 2017, 183). Kuntouttavan työtoimintapäivien enimmäismäärä asiakkaalla on neljä päivää viikossa. Valtion aktiivisuusmallin myötä asiakasvolyymi kasvoi ja asiakkaat sitoutuivat tehtyihin aktivointisuunnitelmiin. Asiakkaiden palvelujen oikeaaikaisuutta tarkasteltiin yhdessä asiakkaan, TE-palvelujen ja muun tarvittavan yhteistyöverkoston kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärä on lisääntynyt. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä toteutettiin yksi keväällä, yksi syksyllä, joista syksyn ryhmä toteutettiin yhteistyössä Seututerveyskeskuksen kanssa. Ryhmät olivat sisällöltään sosiaalista kuntoutusta ja asiakkaiden antama palaute oli positiivista. Yhteistyötä ja kehittämistä ryhmätoiminnoille Seututerveyskeskuksen kanssa jatketaan. Asiakasyhteistyötä tehtiin monialaisessa yhteistyöverkostossa (TE-palvelut, Kela, Seututerveyskeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalitoimi, työllisyyspalvelut ja yhdistykset) ja se toimii hyvin. Yhteydenottoja asiakasasioissa tehdään molemmin puolin. Työkokeilu TE-toimiston järjestämistä työllistämistoimenpiteistä työkokeiluun osallistui 38 eri henkilöä (v.2017, 28). Työkokeilusopimuksia tehtiin varmistamaan palkkatukityön sopivuus ja helpottamaan työhön perehtymistä sekä auttamaan nuoren koulutus- ja urasuunnitelmien selvittelyä. Työllisyyspalveluiden asiakkaiden siirtymät 1. Passiivituelta aktivoituminen kuntouttavaan työtoimintaan tms.: 128 siirtymää (v. 2017, 137 hlöä) (Mukana kelan listalta aktivoidut) 2. Asiakkaiden aktivointi: 549 sopimusta (v.2017, 413 kpl) (kuty / työkokeilu) 3. Työtoiminnasta opiskeluun, palkkatuki- tai muuhun työhön: 71 henkilöä (v.2017, 64 hlöä) 4. Palkkatukityöstä perus- tai ansiosidonnaiselle pv-rahalle, 47 henkilöä (v.2017, 41 hlöä) uuteen työhön tai eläkkeelle: Työllistymistä edistävä koulutus Kaupungin palveluksessa palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli 2 henkilöä (v.2017, 6 henkilöä). Osaamistodistuksia tunnistetuista oppimisympäristöistä kirjoitettiin kuntouttavassa työtoiminnassa, palkkatukityössä ja työkokeiluissa oleville asiakkaille yhteensä 10 kpl. Nuoria alle 29 v. eri työllistämistoimenpiteissä oli 62 henkilöä (v.2017, 52 hlöä), joista 34 henkilöä (v.2017, 16 hlöä) sijoittui eteenpäin.

5 Kesätyökampanja Kesätyökampanjassa työnhakijoita oli 254 nuorta, jotka solmivat 216 työsopimusta, ilmoittautuneista 39 nuorta eivät hakeneet tarjottuja työpaikkoja. Keuruun kaupungin eri hallintokuntiin työllistyi yhteensä 144 nuorta joista vuotiaita oli 102 hlöä ja vuotiaita 42 hlöä. Yrityksiin työllistyi 73 nuorta, joista vuotiaita oli 63 hlöä ja vuotiaita 10 hlöä. Navikka Toimintakeskus tarjosi työtä ja työtoimintaa 44 osatyökykyiselle henkilölle (v.2017, 46 henkilölle). Erityishuoltolain mukaisessa päivätoiminnassa Navikka toimintakeskuksen Kivilouhoksen päivätoiminnassa kävi 14 asiakasta. Hankkeet ja kehittäminen Nuorisotyöttömyyteen pureutuvaa toimintaa kehitettiin pääosin hankkeiden avulla kuitenkin tiiviissä yhteistyössä perustoimintojen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämänä saatiin v nuorten työpajatoimintaan. Avustus käytettiin Nuoska-hankkeeseen. Hankkeessa kaksi työntekijää keskittyi alle 28-vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen. Nuoska-hanke päättyi heinäkuussa Jatkohakemus jätettiin marraskuussa Jatkohakemukselle saatiin myönteinen päätös v ja uusi hanke, Neppari, jatkoi elokuusta 2018 lukien Kivilouhoksella nuorten toimintojen kehittämistä. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 56 (v. 2017, 77). Työttömän asiakkaan moniammatillisen palvelupolun kehittämistä on jatkettu TE-toimiston, Kelan ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen eri yksiköiden kanssa. TYP toiminnan myötä ja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tutkimisen palveluohjausta on mallinnettu Eteläisen Keski-Suomen monialaisessa TYP verkostossa. Keuruun työllisyyspalvelut esitti valtakunnallisilla TYP-päivillä oman toimintamallinsa Seututerveyskeskuksen yhteistyölääkärin kanssa, se herätti valtakunnallista kiinnostusta ja yhteydenottoja toimintatavastamme, joka on uraauurtavaa yhteistyötä. TE-toimiston palvelut toimivat monikanavapalveluina erittäin hyvin ja ne toteutetaan keuruulaisille asiakkaille etälaitteella, netissä tai puhelimella. Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä työnhakija-asiakas voi asioida TE-toimiston kanssa aikavarauksella etäpalvelulaitteella. Yritysyhteistyön lisääminen Työttömyys ei kasva Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Keuruu-lisä palkkatuen lisänä Asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut Asiakkaiden etenemät Työmarkkinatuen kuntaosuus Työttömyysaste Nuorten työttömyysaste Aktivointiaste kelan työmarkkinatukilista hlöä/kk Asiakkaat saavat työssäoloehtonsa täyteen Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee Työttömyysaste ei nouse Aktivointiaste säilyy keskimäärin 90 hlö/kk, 1150 työtoimintapäivää/kk 1300 Käyttö 250 e x100 kk = e Työ- ja Palvelutarpeen päivätoiminnan mukaiset palvelut tavoitteet vakiintuvat työ- ja päivätoimintaasiakkaille Palkkatuella olleet saivat työssäoloehdot täyteen. Työmarkkinatuen kuntaosuus laskenut v > ,08 % Työttömyysaste , ,6 % Aktivointiaste keskimäärin 70,6 hlö/kk, 1059 työtoimintapäivää/kk 1059 Käytetty 7797 Työ- ja päivätoiminnan asiakaskohderyhmät ja palvelut palvelutarpeen mukaiset. Työttömyysaste laskenut Asiakkaiden aktivointi TMT listalta on onnistunut, työtoimintapäisissä paljon yksipäiväisiä sopimuksia, sopimusten maksimi 4 pv/vko Asiakkaat eivät ole olleet valmiita yrityksiin

6 VANHUSPALVELUT (144001) Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa vuonna Suunnitelman visiona on Vauvasta vanhuuteen aktiivista ja turvallista elämää Keuruulla. Hyvä vanhuus on Keuruun yhteinen asia. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoidon piirissä oli 436 kotitaloutta vuonna 2018, näistä palveluseteliä käytti 41. Kotihoidossa on ollut käytössä noin neljä vuotta toiminnanohjausjärjestelmä ja mobiili. Toiminnanohjausjärjestelmällä on haettu välittömän työajan nostamista, hoidon jatkuvuuden paranemista, työntekijöiden osaamisen kohdentamista, sairaanhoitajien osaamisen jakamista tasaisemmin tiimien käyttöön ja äkillisen sijaistarpeen vähentämistä. Osa lyhyistä poissaoloista on hoidettu ilman sijaisia jakamalla töitä toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Vuonna 2018 alkuvuodesta, Kukoistava kotihoito hankkeen myötä otettiin kotihoidossa käyttöön toiminnan parantamiseen ja töiden tehostamiseen ns. Resurssipooli. Tämän myötä voitiin nostaa varsinaisen tiimin välitöntä työaikaa ja esim. turvahälytysten ohjaus poolin työntekijöille antaa tiimissä työskenteleville työrauhan keskittyä paremmin kulloisenkin asiakkaan hoitamiseen. Välittömän työajan suhteen on saatu positiivista kehitystä aikaiseksi varsinaisessa kotihoidontiimissä kuluneen vuoden aikana, mutta kehitystä täytyy jatkaa edelleen. Kukoistava kotihoito -hanke on tuonut tehokkuutta myös toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Kukoistava kotihoito hankkeen aikana on otettu säännölliseen käyttöön kuntouttavat arviointijaksot, kehitetty hoitoketjuja/prosesseja, myös niiden jatkotyöstäminen jatkuu, vaikka varsinainen hanke on jo loppunut. Palveluohjausta kehitetään maakunnan suuntaisesti. Tukipalveluita vuonna 2018 käytti 351 yli 65-vuotiasta henkilöä, näitä palveluita olivat ateria-, kylvetys- tai turvapalvelu, päivätoiminta ja vaatehuolto. Omaishoidontuki Vuonna 2018 omaishoidon tukea maksettiin 112 (v.2017, 102) hoidettavan hoidosta 110 (v.201, 100) hoitajalle. Uusia omaishoidontukipäätöksiä tehtiin 26. Kielteisiä päätöksiä tehtiin seitsemän. Omaishoidontuki voitiin myöntää ensimmäisen puolen vuoden ajan pääsääntöisesti hakemuksenkuukauden alusta. Uusien hakemusten runsauden vuoksi loppuvuonna hakemukset voitiin hyväksyä perusturvalautakunnan päätöksen nojalla. Näitä päätöksiä oli 12 kpl. Omaishoitajien vapaiden antamista tehostettiin. Perhehoito Ikäihmisten perhehoitoa ei saatu vielä käynnistettyä kuluneena vuonna, koska hoitajia ei ollut. Loppuvuodesta kaksi perhehoitajaksi haluavaa kävi perhehoitajille tarkoitetun koulutuksen ja ainakin toinen aloittaa v perhehoitoa ikäihmisille. Vanhuspalvelut on mukana yhdessä vammaispalveluiden kanssa maakunnallisessa perhehoidon koordinointi-pilotti hankkeessa. Palveluasuminen Palvelutalo Seiponrannassa palveluasumisen vuorokausia tuotettiin sisältäen myös lyhytaikaishoidon, joita palvelutalo Seiponrannassa on kahdeksan. Tavallista palveluasumista tuotti myös Palvelukoti Metsätähti (9 asuntoa) Haapamäellä. Metsätähdessä asumispäiviä oli 2 439, mihin sisältyy 25 lyhytaikaishoidon vuorokautta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen yksikköinä toimivat muistisairaille tarkoitetut Saarelmakoti ja Suvantokoti, joissa on yhteensä 41 asukaspaikkaa sekä Lahdelmakoti ja Valkamakoti, joissa myös on 41 asukaspaikkaa. Palvelukeskus Lehtiniemen asukaspaikoista kahdeksan oli varattu lyhytaikaishoitoon. Omana toimintana

7 asumisvuorokausia kertyi yhteensä Tehostettua palveluasumista tuettiin myös palvelusetelillä: Tuurilakodissa on keskimäärin 30 asukasta ja muissa yksityisissä palvelukodeissa keskimäärin viisi henkilöä. Yksityisten tuottamia palveluvuorokausia kertyi yhteensä Hoivaosasto Pitkäaikaista laitoshoitoa toteutettiin hoivaosasto Tarhialassa, jonka paikkamäärä on 22. Tarhiala on vastannnut myös tilapäisiin kriisihoidon tarpeisiin. Hoitovuorokausia oli kaikkiaan Muuta huomioitavaa Palveluiden laadun kehittämiseksi vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta toimitettu HaiPro järjestelmä on ollut nyt käytössä neljännen kokonaisen toimintavuoden, järjestelmässä on mahdollisuus myös asiakkaan tai hänen omaisensa ilmoittaa vaaratilanteesta. Vuonna 2018 järjestelmään tehtiin vanhuspalveluista 926 asiakasturvallisuuteen ja 78 työturvallisuuteen liittynyttä ilmoitusta. Järjestelmän käyttö on laajaa ja tunnollista. Asiakasturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia oli 227 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja työturvallisuuteen liittyviä HaiPro ilmoituksia oli 30 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset koskivat lähinnä lääkehuoltoa tai tapaturmia. Kuluneen vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota lääkehuoltoa koskeviin ilmoituksiin ja erilaisten toimenpiteiden ansiosta lääkehoitoon liittyvät HaiPro:t on saatu vähenemään. Vuoden aikana ilmoituksia käytiin läpi vanhuspalveluiden yksiköissä ja vanhustyön sekä perusturvan johtoryhmissä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kehitytään kimpassa hanke on virittänyt, tukenut ja vahvistanut kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää arkea paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke on päättynyt jo edellisenä vuonna, mutta hankkeessa kehitettyä, suuren suosion saanut Kahvia ja kohtaamisia tapahtumat ovat jääneet elämään keuruulaisten arkeen ja Kumppanuuspöytä on kokoontunut koko vuoden säännöllisesti. Keuruu on osallistunut maakunnalliseen Kukoistava kotihoito hankkeeseen. Kukoistava kotihoito hanke on osa hallituksen I&O kärkihanketta, jossa kehitetään ikäihmisten ja omaishoidon Toimiva kotihoito kokonaisuutta. Tavoitteena on, että koko Keski-Suomen maakunnassa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito 24/7. Hanke päättyi loppuvuodesta, mutta siinä alkaneita uusia toimintatapoja on juurrutettu osaksi kotihoidon arkea. Vanhuspalveluissa oli 156,5 vakanssia mukaan luettuna 8 varahenkilöä ja 4 kotihoidon resurssipooliin siirtynyttä varahenkilöä, vakanssien määrässä ei vuoden aikana tapahtunut muutosta. Yksi vastaavan hoitajan virka lakkautettiin ja muutettiin hoitajan toimeksi. Kaksi sairaanhoitajan virkaa muutettiin toimiksi, koska kyseisissä tehtävissä ei käytetä julkista valtaa vaan työ on sairaanhoitajan työtä. Tulosalueen henkilöstölle on pidetty ensiapukoulutusta kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2018 panostettiin erityisesti lääkehoitokoulutuksiin. Kirjaamiskoulutusta on annettu kaikkien yksiköiden henkilöstölle. Lähiesimiehille v aloitettu Sote-2020 hankkeeseen liittyvä lähiesimieskoulutus loppui vuoden 2018 aikana. Kotihoidon henkilöstö oli aktiivisesti mukana KuKo hankkeessa ja sen eri työryhmissä. Perhehoito hoitovrk.t n. 340 vrk 0 vrk Keuruulla ei ole ollut perhehoitajaa. Lyhtyaikaishoito hoitovuorokaudet noin 5000 vrk 4541 Kotihoidon vahvistaminen työtunti 60 % työtunneista välittömässä asiakastyössä Palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk 95 % x (60+9 p )x 365= vrk Tehostettu palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk oma toiminta 95% x 82p x 365 = vrk Hoivahoito käyttöaste/hoitovrk 98 % x 22p x 365 = 7870 vrk 50 % Poolin mukaan laskeminen vaikuttaa välittömän työajan %:iin. Kehitystyö jatkuu vrk 87% Kuluvana vuonna on poistuma ollut erityisen suurta vrk 96,7% ,5%

8 PERUSTERVEYDENHOITO (145000) Keuruun perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sovittujen sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Perusterveydenhuollon tuottajana sairaanhoitopiirissä toimii Keski-Suomen Seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Joutsalle, Keuruulle, Konnevedelle, Laukaalle, Luhangalle, Multialle, Petäjävedelle ja Toivakalle. Seututerveyskeskusalueella on noin asukasta. Seututerveyskeskuksen suunniteltu liikevaihto oli 36,1 milj. euroa ja toteutunut liikevaihto oli 38,2 milj. euroa (105,7%). Kuntalaskutettavia oman toiminnan suoritteita tuotettiin talousarvion vastaavien suoritteiden ollessa , kokonaistoteuman ollessa Seututerveyskeskuksen toiminta on organisoitu avohoidon, laitoshoidon ja suun terveydenhuollon vastuualueisiin. Seututerveyskeskus on strategiansa mukaisesti panostanut monipuolisiin lähipalveluihin, sähköiseen asiointiin, asiakaslähtöiseen yhteistyöhön, kustannustehokkuuteen ja ajantasaiseen viestintään. Keuruu maksoi Seututerveyskeskuksen palveluista noin 8,96 milj. euroa. Seututerveyskeskus tuotti keuruulaisille omana toimintana yhteensä suoritetta eli käyntiä tai hoitovuorokautta. Avohuollossa suoritteita kertyi 5,5 /asukas, laitoshoidossa 0,6/asukas ja suun terveydenhuollossa 1,4/asukas. Kustannukset/asukas olivat avohuollossa 590 e, laitoshoidossa 179 e ja suun terveydenhuollossa 135 e. Haapamäen terveysaseman toiminta jatkui Haapamäen yhtenäiskoulun tiloissa, lukuun ottamatta tietojärjestelmäongelmista johtuvaa jaksoa, jolloin vastaanotot pidettiin Keuruulla. Seututerveyskeskus on ollut aktiivinen toimija perhekeskus Valon käynnistämisessä. Entinen erityispalveluyksikön eli EPY:n päihde- ja mielenterveyspalvelujen toiminnot integroitu vastaanoton ja osin perheneuvolatyön yhteyteen. Syntyvyyden laskun vuoksi yhden terveydenhoitajan työpanos muutettiin lasten ja nuorten psykiatriseksi sairaanhoitajan toimeksi vuoden 2019 alusta. Keuruun sairaala toimi 32 paikkaisena. Keuruun toteutuneet suoritteet vastuualueittain: Avohoitokäynnit Hammashoidon käynnit Vuodeosaston hoitopäivät Avohoidon palvelut käynnit / Toteutui Hammashoidon käynnit 12906/ Toteutui palvelut Vuodeosastopalvelut hoitopäivät 12192/ 5518 sairaalan toimintaa jouduttiin kesällä rajoittamaan ajoittaisella sairaansijavähennyksellä, koska sairaanhoitajasijaisia ei saatu kesätöihin ERIKOISSAIRAANHOITO (146000) Keuruun kaupungin erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa pääosin Keski-Suomen keskussairaala. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan

9 erityisvastuualueeseen. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan ostopalveluina mm. KYS:stä ja TAYS:sta. Tulosalueen menoiksi on kirjattu lisäksi mahdolliset yksityisiltä hankitut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumenot. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muutti perussopimustaan alkaen siten, että sairaanhoitopiiri voi hoitaa jäsenkuntiensa osoittamassa laajuudessa kehitysvammaisten erityishuollon sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä. Erityishuollossa sairaanhoitopiiri päätti sopimusteitse tukeutua Vaalijalan ky:ään. Keuruun ensihoidon järjestäminen siirtyi v alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, tuottajana jatkoi edelleen Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kalliitten hoitojen tasauslasku, mikä syntyy jakamalla yli euroa/vuosi/henkilö maksaneet hoitokustannukset kunnille asukaslukujen suhteessa, oli v.2018 Keuruun osalta euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto lakkautti Juurikkaniemen sairaalan toiminnan alkaen. Yksityisten hoitokotien - HIlmari ja Jalmari toiminta on jatkunut kiinteistössä, mutta näille hoitokodeille on valmistumassa uudet tilat keväällä Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen alettiin keväällä 2016 rakentaa uutta Keski-Suomen sairaalaa Novaa, minkä on tarkoitus valmistua v Keski- Suomen maakunnan yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollontietojärjestelmän toteuttamiseksi, Keuruun kaupunki liittyi KL Kuntahankintojen ja Keski-Suomen hankintakonsortioon asiakas- ja potilastietojärjestelmän (APTJ) hankkimiseksi.