2.4. PERUSTURVALAUTAKUNTA Liite 4 perusturvalautakunta

Transkriptio

1 2.4. PERUSTURVALAUTAKUNTA Liite 4 perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% yhteensä Tulot , Menot ,9 Toimintakate ,8 Toimintakate /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset SOSIAALITOIMEN HALLINTO (141001) Toiminnan kuvaus: Sote- ja maakuntauudistus sekä hanketyö Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkui. Keuruun perusturvalautakunta käsitteli kevään aikana seuraavat lainsäädäntöä koskevat lausuntopyynnöt: - sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus, esitys kh:lle - asiakastietojen sähköinen käsittely STM:lle - sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen, lisäykset, STM:lle - alueiden kehittäminen ja kasvupalvelut, esitys kh:lle Maan hallitus päätti jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua siten, että uudistus tulee voimaan alkaen eli voimaantulo siirtyi vuodella. Valinnanvapauslainsäädäntö tuli perustuslain edellyttämien muutosten jälkeen uudelleen lausunnolle marraskuussa. Keski-Suomen liiton organisoima sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe maakunnassa päättyi kesäkuun lopussa. Työtä jatkoi uudistuksen valmisteluvaiheen 13 jäseninen johtoryhmä. Uudistuksen poliittinen ja strateginen ohjaus ovat Keski-Suomen maakuntavaltuustolla ja hallituksella. Varsinainen hanketyö alkoi valtakunnallisten kärkihankkeiden maakunnallisissa Kukoistava kotihoito ja Kepa Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeissa. Kansakoulu, Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano hanke jatkui myös. Hankkeen tavoitteena on varmistaa määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto ja valmius liittyä valtakunnalliseen KANTA-tietojärjestelmään viimeistään Perusturvalautakunta Uusi perusturvalautakunta piti ensimmäisen kokouksensa kesäkuussa. Perusturvalautakunta kokoontui 11 kertaa ( :ää). Muutoksenhakuja viranhaltijapäätöksiin tuli perusturvalautakuntaan ainoastaan neljä (v. 2016, 9) koskien henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluja. Perusturvalautakunta teki päätöksiä mm. seuraavista toiminnallisista asioista: kehitysvammaisten päivätoiminta ja nuorten pajahanke sijoittuivat Kivilouhoksentiellä päivähoidon käytössä olleisiin tiloihin 3/2017. Kehitysvammaisten iltapäivätoiminta vakinaistettiin 8/2017 Aurinkolinnan tiloihin. Rintamaveteraanien kaupungin avustukset ja kotona asumista tukevat palvelut hyväksyttiin aiempaa laajempana. Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ja virkistysvapaiden pitämisestä annettiin tarkennetut ohjeet ja vapaiden toteuttamiseen ohjattiin kotihoidon työpanosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keurusseudun kotouttamisohjelman ja kaupunginhallitus ELY-keskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Näissä asiakirjoissa on määritetty, että kaupunki vastaanottaa vv.2016, 2017 ja 2018 vuosittain 25 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ja arvioi itsenäisesti muuttavien määräksi viisi vuodessa. Vastaanoton mahdollistamiseksi Keuruulle palkattiin kesällä 2016 maahanmuuttokoordinaattori. Vuoden lopussa Keuruulla asui oleskeluluvan saaneita 37 henkilöä, joista kuntapaikalle tulleita 32. Vuoden aikana oli muuttanut pois viisi maahanmuuttajaa. Perusturvalautakunta vahvisti vuodelle 2018: Lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliohjeen, Ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten perhehoidon toimintaohjeen, Vammaispalvelulain ja asetuksen sekä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet, Omaishoidon tuen toimintaohjeen, Palvelusetelin toimintaohjeen / kotipalvelukotisairaanhoito, Palvelusetelin toimintaohjeen / vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä perusturvan asiakasmaksut ja taksat. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien ilmoituksia jätettiin 14, näistä yksi hyväksyttiin AVI:n rekisteröitäväksi, kaksi sisälsi sekä AVI:ssa rekisteröitäviä palveluja että kotipalvelun tukipalveluja, muut 11 ilmoitusta

2 sisälsivät kaupungin rekisteriin merkittäviä tukipalveluja. Yksityinen kehitysvammaisten ammatillinen Perhekoti Hima sai toimiluvan kesäkuussa. Perusturvalautakunnan vuosille nimeämät Keuruun vammaisneuvosto ja Keuruun vanhusneuvosto kokoontuivat suunnitellusti. Uuden valtuustokauden alusta vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto siirrettiin kaupunginhallituksen alaisuuteen. Vanhusneuvosto teki kaupunginhallitukselle esityksen hyvinvointikoordinaattorin tehtävien hoitamisesta sote-uudistuksen yhteydessä. Perusturvalautakunta totesi lausunnossaan esityksen olevan ajankohtainen ja merkittävä. Lisäksi hyvinvoinnin edistämisen todettiin liittyvän valmisteilla olevaan uuteen kaupunkistrategiaan. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalitoimen hallinto Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot ,3 Menot ,1 Toimintakate ,8 Toimintakate /asukas ,8 Poistot ja arvonalentumiset -262 Perusturvalautakunnalle raportoitiin kolmannesvuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta. Varsinaisen toiminnan osalta vuosi sujui melko suunnitellusti. Kokonaisuutena tulototeuma oli 99.9 %, menototeuma 98,9 % ja netto 98,8 %. Erikoissairaanhoidon kalliitten hoitojen kustannustentasauksen vuoksi erikoissairaanhoidon menot ylittyivät Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Sote-uudistukseen valmistautuminen kuntiin jäävät tehtävät sote-integraation suunnitelmat laadittu ja tarvittaessa päätetty valmistelu jatkuu sote-uudistus siirtyi v.2020 Täyttä elämää Keuruullavammaisstrategian päivitys Ajantasainen arkistointi Sisäisen valvonnan kehittäminen suunnittelu päivitys Uusi arkistosuunnitelma koulutus ja toimintaohjeet hyväksytty perusturvalautakunnassa käytössä 2017 toteutuneet 2017 valmistelu siirtyi käytännön työ ja valmistelu jatkui materiaalia valmisteltu ja sis.valvontaa tehostettu, yhteistyö tall.hallinnon kanssa resurssipula arkistoasiantuntijuutta ei ollut käytettävissä riittävästi erillistä koulutusta ei perusturvalle tässä vaiheessa järjestetty

3 SOSIAALITYÖ (143001) Toiminnan kuvaus: Sosiaalityön tulosalueella hoidettiin aikuisten ja lasten sosiaalihuollon palveluja, lastensuojelua, lapsioikeudellisia palveluja, vammaispalveluja ja maahanmuuttopalveluja. Lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön tehtävissä työskenteli 15 työntekijää. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ja lastensuojelu Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset esimerkiksi lastensuojelulakiin tulivat voimaan vuonna 2015 ja noin puolet lastensuojelun asiakkaista siirrettiin sosiaalihuollon asiakkuuteen. Uuden lain mukaan lastensuojeluilmoituksen tai muun yhteydenoton jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi sosiaalihuollon asiakkuudessa. Lastensuojeluilmoituksia jätettiin selkeästi aikaisempia vuosia enemmän 240, yhteensä 137:ta lapsesta (v.2016, 175/113). Lisäksi tehtiin yhteydenottoja lasten asioissa sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi 21 kertaa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuoden aikana 67 lasta tai nuorta (v.2016, 71). Lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön piirissä oli 40 perhettä (61 lasta), joista 17 uutta. Lapsiperheiden kotipalvelua käytti kaksi perhettä. Huostaanottoja tehtiin yksi ja lapsen kiireellisiä sijoituksia neljä. Vuoden lopussa huostassa oli 10 lasta ja avohuollollisesti tai muuten sijoitettuna kaksi lasta. Jälkihuollossa oli kahdeksan lasta tai nuorta. Sosiaalipäivystys ostettiin Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä, minkä etupäivystäjänä toimi edelleen kriisikeskus Mobile. Isyyden vahvistamisia tehtiin 33 (v.2016, 25), Lasten isyyden pystyi tunnustamaan uuden lain myötä myös äitiysneuvolassa. Lasten huolto- ja tapaamisoikeus sopimuksia vahvistettiin 73 (v.2016, 59) ja elatussopimuksia 90 (v.2016, 64). Keuruu osallistuu Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeeseen vv LAPEtyöryhmässä selvitettiin erityisesti perhekeskuksen perustamismahdollisuuksia. Aikuissosiaalityö / Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihdekuntoutuksessa oli vuoden aikana kolme henkilöä (v ) ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä 11 henkilöä (v.2016, 10). Ystäväntupa ry:n, Haapamäen Katulähetys ry:n ja Keuruun A-killan päivätoimintaa päätettiin tukea toiminta-avustuksilla. Haapamäen Katulähetys lopetti päiväkeskustoiminnan kesäkuun lopussa. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alusta kansaneläkelaitoksen myöntämäksi. Kunta myöntää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Täydentävää toimeentulotukea sai 162 kotitaloutta ja ehkäisevää toimeentulotukea 71 kotitaloutta yhteensä e br. Toimeentulotuen Kela-siirto aiheutti toimeentulotuen saajille alkuvuodesta hankaluuksia mm. etuuksien viivästymiä, mutta tilanne kohentui kesään mennessä. Kelasta ohjautuu asiakkaita paitsi täydentävän toimeentulotuen piiriin, myös asiakassuunnitelmien tekoon. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulmassa asui 10 asukasta yksiöissä ja viisi ryhmäkotiasunnoissa. Henkilöstöä Runokulmassa työskenteli varahenkilö mukaan lukien 12,5. Aurinkolinnan tiloissa järjestettiin erityishuoltona kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoimintaa toimintasuunnitelman mukaisesti. Niittyvillat ryhmässä oli kolmen osa-aikaisen ohjaajan ohjauksessa kahdeksan koululaista. Keskustan viikoittaista palveluliikennettä, Puikkaria, käytti keskimäärin 25 henkilöä/päivä (v. 2016, 25). Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja käytti vuoden aikana 153 henkilöä (v. 2016, 182 ), joista yli 65-vuotiaita 107. Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja käytti 43 asiakasta (v. 2016, 28). Henkilökohtaista apua myönnettiin 27 henkilölle. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä oli 9 henkilöä. Keuruu on osallistunut Jyväskylän hallinnoimaan hankkeeseen: Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi Perusturvalautakunta päätti jatkaa hankkeessa perhehoidon kehittämiseksi. Maahanmuutto Keuruulle oli v jäämässä 19 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Vuoden 2017 lopussa kaupungissa asui 32 Ely:n Keuruulle ohjaamaa henkilöä. Perusturva on palkannut maahanmuuttokoordinaattorin, joka on yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa vastannut maahanmuuttajien kotouttamisesta. Keuruulla järjestettiin Keski-Suomen TE-toimiston hankkima vuoden kestävä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen:

4 Sosiaalityö Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot ,8 Menot ,9 Toimintakate ,3 Toimintakate /asukas ,3 Poistot ja arvonalentumiset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Täyttä elämää Keuruulla vammaisstrategian päivitys päivitys hyväksytty perusturvalautakunnassa valmistelu siirtyi resurssipula Täydentävän ja ennalta ehkäisevän toimeentulotuen tehtäväjaot ja ohjeistus Palveluprosessien kuvaukset ja sisäisen valvonnan kehittäminen Lainsäädännön edellyttämien määräaikojen noudattaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa Paikallisen soteintegraation suunnittelu suunnitelma ja ohjeet hyväksytty ja käytössä toteutunut laadittu hyväksytty ja käytössä valmistelu jatkuu resurssipula thl -seuranta noudatetaan toteutunut suunnittelun organisointi monialainen suunnittelu käynnissä valmistelu jatkuu sote-uudistus siirtyi v. 2020

5 TYÖLLISYYSPALVELUT (143900) Toiminnan kuvaus Työllisyyspalvelut tuottaa ja kehittää laadukkaita työllisyyspalveluja kaupungin sisäiseen työllistämiseen sekä työnhakijoiden ohjaamiseen lähialueiden yrityksiin ja yhdistyksiin. Työllisyyspalvelut vastaavat toiminnoillaan vajaakuntoisten, osatyökykyisten, ja pitkäaikaistyöttömien yksilöllisiin tarpeisiin työhön kuntoutumisen ja työllistymisen sekä sosiaalisesti paremmin voimisen näkökulmasta. Työllisyyspalvelut toteuttivat Keurusseudun yrittäjä ry:n kanssa yhteistyössä nuorten kesätyökampanjan jo 25 kerran. Työllisyyspalvelut tulosalueella on määrätietoisesti kehitetty pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoitoa ja aktivointia sekä työ ja toimintakyvyn arviointia. Keuruulla on toimiva TYP-lakiin pohjautuva palveluohjausmalli vajaakuntoisten, monialaista yhteispalvelua tarvitsevien ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden sekä aktivoinnin parantamiseksi. Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta euroa keskimäärin 81 henkilöstä/kk (v.2016, ka.96 henkilöstä/kk yhteensä euroa). Vuoden 2017 aikana työmarkkinatuen maksatuksen kautta tuli työllisyyspalveluille uusia asiakkaita 29. Palkkatukityöllistäminen Kaupungin eri yksiköissä tarjoutui 34 palkkatukityöpaikkaa. (v. 2016, 48). Yhteensä palkkatukityössä työllistyi 73 eri henkilöä (v.2016, 77). Palkkatukien sähköinen hakeminen ja yhteistyö TE-toimiston kanssa toimii moitteettomasti, palkkatukipäätökset ovat pääsääntöisesti tulleet 4-8 pv sisällä. Palkkatukien maksatuksessa on ollut viivettä johtuen KEHA keskuksen resurssipulasta. Palkkatukityöllistämiseen käytettiin nettona suunnitellun euron sijaan noin euroa, mihin palkkatukea anottiin euroa suunnitellun euron sijaan. Keuruu-lisä Keuruu-lisään varattiin euroa ja sitä käytettiin yrityksissä kahdeksan henkilön palkkatukityöllistämisen tueksi 8250 euroa. Keuruu-lisää käyttäneet yritykset työllistivät työntekijän työllisyyspalvelujen avustuksella. Kuntouttava työtoiminta Työtoimintapäiviä toteutui kpl (v.2016, kpl). Työtoiminnassa oli ka 123 henkilöä/kk (v ka. 115 henkilöä/kk). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 183 eri henkilöä (v. 2016, 175). Kuntouttavan työtoimintapäivien enimmäismäärä on neljä päivää viikossa. Asiakasvolyymi kasvoi hieman ja asiakkaat sitoutuivat yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin hyvin koska asiakkaiden palvelujen oikea-aikaisuuteen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomioita. Kuntouttavassa työtoiminnassa myös sosiaalisen kuntoutuksen tarve on lisääntynyt. Työllisyyspalvelut toteutti yhteistyössä Seututerveyskeskuksen kanssa kuntouttavan työtoiminnan ryhmä-kokeilun. Ryhmä oli ns. sosiaalista kuntoutusta ja asiakkaiden antama palaute oli positiivista, yhteistyötä ja kehittämistä ryhmätoiminnalle jatketaan. Yhteistyötä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa tehtiin monialaisessa yhteistyöverkostossa (TE-palvelut, Kela, Seututerveyskeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalitoimi, työllisyyspalvelut ja yhdistykset), mikä toimii hyvin. Työkokeilu TE-toimiston järjestämistä työllistämistoimenpiteistä työkokeiluun osallistui 28 eri henkilöä (v.2016, 37). Työllisyyspalveluiden asiakkaiden siirtymät 1. Passiivituelta aktivoituminen kuntouttavaan työtoimintaan tms.: 137 siirtymää (v. 2016, 80 hlöä) (Mukana kelan listalta aktivoidut) 2. Asiakkaiden aktivointi: 413 sopimusta (v.2016, 421 kpl) (kuty / työkokeilu) 3. Työtoiminnasta opiskeluun, palkkatuki- tai muuhun työhön: 64 henkilöä (v.2016, 73 hlöä) 4. Palkkatukityöstä perus- tai ansiosidonnaiselle pv-rahalle, 71 henkilöä (v.2016, 91 hlöä) uuteen työhön tai eläkkeelle: Työllistymistä edistävä koulutus Kaupungin palveluksessa palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli 6 henkilöä (v henkilöä). Nuoria alle 29 v. eri työllistämistoimenpiteissä oli 52 henkilöä (v.2016, 59 hlöä ), joista 16 henkilöä (v.2016, 33 hlöä) sijoittui eteenpäin. Kesätyökampanja Kesätyökampanjassa työnhakijoita oli 239 nuorta, jotka solmivat 217 työsopimusta, ilmoittautuneista 22 nuorta eivät hakeneet tarjottuja työpaikkoja. Keuruun kaupungin eri hallintokuntiin työllistyi yhteensä 136 nuorta joista vuotiaita oli 99 hlö ja vuotiaita 37 hlö. Yrityksiin työllistyi 81 nuorta joista vuotiaita oli 63 hlö ja vuotiaita 18 hlö.

6 Navikka Toimintakeskus tarjosi työtä ja työtoimintaa 46 osatyökykyiselle henkilölle (v.2016, 46 henkilölle). Maaliskuussa erityishuoltolain mukainen päivätoiminta siirtyi Kivitaskun entisen ryhmäperhepäivähoidon tiloihin ja väistötiloista luovuttiin. Kivilouhoksen päivätoiminnassa kävi 13 asiakasta. Hankkeet ja kehittäminen Nuorisotyöttömyyteen pureutuvaa toimintaa kehitettiin pääosin hankkeiden avulla kuitenkin tiiviissä yhteistyössä perustoimintojen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustus Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämänä saatiin v nuorten työpajatoimintaan. Avustus käytettiin Työnalla-hankkeeseen. Hankkeessa kaksi työntekijää keskittyi alle 28-vuotiaiden nuorten työllistymisen tukemiseen. Työnalla-hanke päättyi heinäkuussa Jatkohakemus jätettiin marraskuussa Jatkohakemukselle saatiin myöntö v ja uusi Nuoska hanke jatkoi elokuusta 2017 lukien Kivilouhoksella nuorten toimintojen kehittämistä mm. starttipajamallia. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 77 (v. 2016, 68). Nuorten työpajatoiminta sai maaliskuussa omat vakituiset tilat Kivilouhokselta läheltä Navikka toimintakeskusta. Työttömän asiakkaan moniammatillista palvelupolkua TE-toimiston, Kelan ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen eri yksiköiden kanssa on edelleen kehitetty toimivammaksi. Kela yhteistyö on tiivistynyt TYP toiminnan myötä ja asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tutkimisen palveluohjausta on mallinnettu Eteläisen Keski-Suomen monialaisessa TYP verkostossa. TE-toimiston palvelut toimivat monikanavapalveluina erittäin hyvin ja ne toteutetaan keuruulaisille asiakkaille etälaitteella, netissä tai puhelimella. Keuruun kaupungintalon yhteispalvelupisteessä työnhakija-asiakas asioi TE-toimiston kanssa varaamalla ajan etäpalvelulaitteelle. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Työllisyyspalvelut Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot ,9 Menot ,0 Toimintakate ,7 Toimintakate /asukas ,7 Poistot ja arvonalentumiset Tuloarvion alitus johtui pääosin myyntituottojen arvioitua pienemmästä kertymästä.. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Yritysyhteistyön lisääminen Työttömyys ei kasva Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Asiakkaiden urasiirtymät Keuruu-lisä palkkatuen lisänä Asiakkaiden etenemät Työmarkkinatuen kuntaosuus Työttömyysaste Nuorten työttömyysaste Aktivointiaste kelan työmarkkinatukilista hlöä/kk vuosiseuranta Asiakkaat saavat työssäoloehtonsa täyteen Työmarkkinatuen kuntaosuus laskee Työttömyysaste ei nouse ,3 % Aktivointiaste säilyy 2016: 52,6 keskimäärin 95 hlö/kk, 1300 työtoimintapäivää/kk nuoret 60 %, muut 30 % Käyttö 250 e x 100 kk= e palkkatuella työllistetyt sekä kuntalisää hakeneet yritykset: 46 asiakasta sai työssäoloehdon täyteen. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin vähemmän kuin Ta 2017 oli varattu ,8 % Aktivointiaste 2017: 57,1 % 123 hlö /kk, 989 työtoimintapäivää/kk nuoret 30 % muut 51 % Nuorilla suunta hukassa vaatii paljon apua ja miettimistä, hidasta etenemistä 8250 / 8 hlö kohtaanto-ongelmat

7 VANHUSPALVELUT (144001) Toiminnan kuvaus: Keuruun suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi vuoteen 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa vuonna Suunnitelman visiona on Vauvasta vanhuuteen aktiivista ja turvallista elämää Keuruulla. Hyvä vanhuus on Keuruun yhteinen asia. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoidon piirissä oli 404 kotitaloutta, näistä palveluseteliä käytti 47. Kotihoidossa on ollut käytössä noin kolme vuotta toiminnanohjausjärjestelmä ja mobiili. Toiminnanohjausjärjestelmällä on haettu välittömän työajan nostamista, hoidon jatkuvuuden paranemista, työntekijöiden osaamisen kohdentamista, sairaanhoitajien osaamisen jakamista tasaisemmin tiimien käyttöön ja äkillisen sijaistarpeen vähentämistä. Osa lyhyistä poissaoloista on hoidettu ilman sijaisia jakamalla töitä toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Välittömän työajan suhteen on saatu positiivista kehitystä aikaan kuluneen vuoden aikana ja kehitystyö jatkuu edelleen. Vuoden 2017 aikana käynnistynyt Kukoistava kotihoito -hanke on tuonut tehokkuutta myös toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Tukipalveluita vuonna 2017 käytti 335 yli 65-vuotiasta henkilöä, näitä palveluita olivat ateria-, kylvetys- tai turvapalvelu, päivätoiminta ja vaatehuolto. Omaishoidontuki Vuonna 2017 omaishoidon tukea maksettiin 102 (v.2016, 92) hoidettavan hoidosta 100 (v.2016, 90) hoitajalle. Uusia omaishoidontukipäätöksiä tehtiin 20 joista yksi tehtiin määräaikaisena. Kielteisiä päätöksiä tehtiin seitsemän. Lokakuun loppuun asti pystyttiin myöntämään kaikille hakeneille ja kriteerit täyttäneille tuki hakemiskuukauden alusta. Marras-joulukuussa hakemuksen jättäneistä kahdelle tuki maksettiin marraskuun alusta ja kahdelle joulukuun alusta. Omaishoitajien vapaiden antamista tehostettiin. Perhehoito Ikäihmisten perhehoitoa ei saatu käynnistettyä kuluneena vuonna, koska yrityksistä huolimatta ei löytynyt ketään perhehoitajaksi ryhtyvää. Vanhuspalvelut on mukana yhdessä vammaispalveluiden kanssa maakunnallisessa perhehoidon koordinointi-pilotti hankkeessa. Palveluasuminen Palvelutalo Seiponrannassa palveluasumisen vuorokausia tuotettiin sisältäen myös lyhytaikaishoidon. Tavallista palveluasumista tuotti myös Palvelukoti Metsätähti (9 asuntoa) Haapamäellä. Metsätähdessä asumispäiviä oli 2 326, mihin sisältyy 54 lyhytaikaishoidon vuorokautta. Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen yksikköinä toimivat muistisairaille tarkoitetut Saarelmakoti ja Suvantokoti, joissa on yhteensä 41 asukaspaikkaa sekä Lahdelmakoti ja Valkamakoti, joissa myös on 41 asukaspaikkaa. Palvelukeskus Lehtiniemen asukaspaikoista kahdeksan oli varattu lyhytaikaishoitoon. Omana toimintana asumisvuorokausia kertyi yhteensä Tehostettua palveluasumista tuettiin myös palvelusetelillä: Tuurilakodissa on keskimäärin 30 asukasta ja muissa yksityisissä palvelukodeissa viisi henkilöä. Yksityisten tuottamia palveluvuorokausia kertyi yhteensä Hoivaosasto Pitkäaikaista laitoshoitoa toteutettiin hoivaosasto Tarhialassa, jonka paikkamäärä on 22. Tarhiala on vastannnut myös tilapäisiin kriisihoidon tarpeisiin. Hoitovuorokausia oli kaikkiaan Muuta huomioitavaa Palveluiden laadun kehittämiseksi vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kautta toimitettu HaiPro järjestelmä on ollut nyt käytössä kolmannen kokonaisen toimintavuoden, järjestelmässä on mahdollisuus myös asiakkaan tai hänen omaisensa ilmoittaa vaaratilanteesta. Vuonna 2017 järjestelmään tehtiin vanhuspalveluista 1153 asiakasturvallisuuteen ja 108 työturvallisuuteen liittynyttä ilmoitusta. Järjestelmän käyttö on laajaa ja tunnollista. Asiakasturvallisuuteen sekä työturvallisuuteen liittyviä HaiPro ilmoituksia oli jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset koskivat lähinnä lääkehuoltoa tai tapaturmia. Kuluneen vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota lääkehuoltoa koskeviin ilmoituksiin ja erilaisten toimenpiteiden ansiosta lääkehoitoon liittyvät HaiPro:t saatiin vähenemään loppu

8 vuoden aikana. Vuoden aikana ilmoituksia käytiin läpi vanhuspalveluiden yksiköissä ja vanhustyön sekä perusturvan johtoryhmissä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoima Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Kehitytään kimpassa hanke on virittänyt, tukenut ja vahvistanut kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja hyvää arkea paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke päättyi loppuvuodesta, mutta hankkeessa kehitettyä, suuren suosion saanutta Kahvia ja kohtaamisia tapahtumia tullaan järjestämään edelleenkin ja Kumppanuuspöytä kokoontuu jatkossakin. Keuruu on osallistunut maakunnalliseen Kukoistava kotihoito hankkeeseen. Kukoistava kotihoito hanke on osa hallituksen I&O kärkihanketta, jossa kehitetään ikäihmisten ja omaishoidon Toimiva kotihoito kokonaisuutta. Tavoitteena on, että koko Keski-Suomen maakunnassa on asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito 24/7. Vanhuspalveluissa oli 156,5 vakanssia varahenkilöstö (12) mukaan luettuna, vakanssien määrässä ei vuoden aikana tapahtunut muutosta. Yksi vastaavan hoitajan virka esitettiin lakkautettavaksi ja tilalle esitettiin hoitajan toimi. Tulosalueen henkilöstön laajempana koulutuksena oli kuluvan vuoden aikana muistisairaiden kohtaamisen tukemiseksi järjestetty Tunteva koulutus. Vanhuspalvelut olivat mukana perusturvan esimiehille tarkoitetussa Esimiestyönkehittämis koulutuksessa. Lähiesimiehille v aloitettu Sote-2020 hankkeeseen liittyvä lähiesimieskoulutus jatkui v Vuoden 2017 alkupuoli oli hyvin poikkeuksellinen palveluasumisen ja hoivahoidon tarpeen suhteen: asukaspaikkoja vapautui, mutta uusia kriteerit täyttäviä hakijoita ei tullut. Tilanne normalisoitui syksyyn mennessä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vanhuspalvelut Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot ,0 Menot ,0 Toimintakate ,1 Toimintakate /asukas ,1 Poistot ja arvonalentumiset Tulojen alitus johtui maksutuottojen arvioitua pienemmästä kertymästä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Perhehoito hoitovrk.t n. 340 vrk 0 vrk ei ole löytynyt perhehoitajaa Lyhtyaikaishoito hoitovuorokaudet noin 5000 vrk 5049 Kotihoidon vahvistaminen työtunti 60 % työtunneista välittömässä asiakastyössä Palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk 95 % x (60+9 p )x 365= vrk Tehostettu palveluasuminen käyttöaste/hoitovrk oma toiminta 95% x 82p x 365 = vrk Hoivahoito käyttöaste/hoitovrk 98 % x 22p x 365 = 7870 vrk 54% kehitystyö jatkuu edelleen vrk 89,6 % vrk 94,5% Alkuvuodesta vapautui paikkoja eikä hakijoita ollut. Alkuvuodesta vapautui paikkoja ja hakijoita oli vähän vrk 96,3% asukasvaihto,asukaskriteerit laissa

9 PERUSTERVEYDENHOITO (145000) Toiminnan kuvaus: Keuruun perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sovittujen sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Perusterveydenhuollon tuottajana sairaanhoitopiirissä toimii Keski-Suomen Seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Joutsalle, Keuruulle, Konnevedelle, Laukaalle, Luhangalle, Multialle, Petäjävedelle ja Toivakalle. Seututerveyskeskusalueella on noin asukasta. Seututerveyskeskuksen suunniteltu liikevaihto oli 35,97 milj.euroa ja toteutunut 37,02 milj.euroa (102,9 %). Kuntalaskutettavia oman toiminnan suoritteita tuotettiin talousarvion vastaavien suoritteiden ollessa , kokonaistoteuman ollessa Seututerveyskeskuksen toiminta on organisoitu avohoidon, laitoshoidon ja suun terveydenhuollon vastuualueisiin. Seututerveyskeskus on strategiansa mukaisesti panostanut monipuolisiin lähipalveluihin, sähköiseen asiointiin, asiakaslähtöiseen yhteistyöhön, kustannustehokkuuteen ja ajantasaiseen viestintään. Keuruu maksoi Seututerveyskeskuksen palveluista noin 8,3 milj.euroa. Seututerveyskeskus tuotti keuruulaisille omana toimintana yhteensä suoritetta eli käyntiä tai hoitovuorokautta. Avohuollossa suoritteita kertyi 5,3 /asukas, laitoshoidossa 0,6/asukas ja suun terveydenhuollossa 1,3/asukas. Kustannukset/asukas olivat avohuollossa 567 e, laitoshoidossa 165 e ja suun terveydenhuollossa 98 e. Haapamäen terveysaseman toiminta siirtyi kesällä Haapamäen yhtenäiskoulun tiloihin. Seututerveyskeskus lisäsi Keuruun perheneuvolan resursseja ja otti loppuvuonna käyttöön hoidon tarpeeseen pohjautuvan vastaanottomallin. Keuruun sairaala toimi 32 paikkaisena. Keuruun toteutuneet suoritteet vastuualueittain: Avohoitokäynnit Hammashoidon käynnit Vuodeosaston hoitopäivät Kuntalaskutus on toteutettu toimipistekohtaisilla suoritehinnoilla, joita tarkistettiin lokakuussa ja yksittäisiä hintoja myös joulukuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Perusterveydenhoito Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot Menot ,5 Toimintakate ,5 Toimintakate /asukas ,5 Poistot ja arvonalentumiset 0 Perusterveydenhuollon kustannusten jakauma: Ta Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteutuma Muutos Muutos muutokset % Avohoito ,0 % ,2 % Suun terveydenhoito ,9 % ,6 % Vuodeosastohoito ,3 % ,6 % Seututk:n hoitopalvelut yhteensä ,3 % ,3 % Hoitotarvikkeet ,9 % ,7 % Päivystys (K-S shp) ,0 % Eläkevakuutusmaksut ,1 % ,7 % Tulosalue yhteensä ,5 % ,8 % Vuoden 2017 lopussa Keuruun osuus Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alijäämästä oli

10 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Syy poikkeamaan Avohoidon palvelut käynnit Hammashoidon käynnit palvelut Vuodeosastopalvelut hoitopäivät ERIKOISSAIRAANHOITO (146000) Toiminnan kuvaus: Keuruun kaupungin erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa pääosin Keski-Suomen keskussairaala. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan ostopalveluina mm. KYS:stä ja TAYS:sta. Tulosalueen menoiksi on kirjattu lisäksi mahdolliset yksityisiltä hankitut mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumenot. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muutti perussopimustaan alkaen siten, että sairaanhoitopiiri voi hoitaa jäsenkuntiensa osoittamassa laajuudessa kehitysvammaisten erityishuollon sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä. Erityishuollossa sairaanhoitopiiri päätti sopimusteitse tukeutua Vaalijalan ky:ään. Keuruun ensihoidon järjestäminen siirtyi v alusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, tuottajana jatkoi edelleen Keski-Suomen Pelastuslaitos. Kalliitten hoitojen tasauslasku, mikä syntyy jakamalla yli euroa/vuosi/henkilö maksaneet hoitokustannukset kunnille asukaslukujen suhteessa, oli v.2017 Keuruun osalta euroa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto lakkautti Juurikkaniemen sairaalan toiminnan alkaen. Yksityisten hoitokotien - HIlmari ja Jalmari toiminta jatkui kiinteistössä. Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen alettiin keväällä 2016 rakentaa uutta Keski-Suomen sairaalaa Novaa, minkä on tarkoitus valmistua v Novan yhteyteen rakennetaan myös tuotantokeittiö. Sairaanhoitopiiri sitoutui Una- yhteistyöhön tulevaisuuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän hankinnassa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Erikoissairaanhoito Ta 2017 Ta:n Ta Tp 2017 Poikkeama Tot.-% Tulot ,0 Menot ,5 Toimintakate ,6 Toimintakate /asukas ,6 Poistot ja arvonalentumiset 0 Määrärahan ylitys johtui arvioitua suuremmasta kalliiden hoitojen tasauksesta. Erikoissairaanhoidon kustannusten jakauma Ta Toteutuma Poikkeama Toteut-% Toteuma Muutos Muutos muutokset % K-S shp hoitopalvelut ,7 % ,1 % K-S shp ensihoitopalvelut ,8 % ,6 % K-S shp yhteensä ,5 % ,0 % MT-ostopalvelut ,8 % ,8 % Hoitopalvelut yhteensä ,6 % ,9 % Eläkevakuutusmaksut ,6 % ,6 % Tulosalueen menot yht ,5 % ,4 %