PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman määrityksiä... 2 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntasuunnitelma... 2 3. Lähtökohdat... 4 4. Aikataulu ja ohjelmatyön vaiheet... 5 5. Tiedottaminen ja vuorovaikutus... 7 6. Vaikutusten arviointi... 7 7. Keskeinen lainsäädäntö... 8 8. Yhteystiedot... 8
2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman määrityksiä Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maakunnan uutta maakuntasuunnitelmaa koskeva kuvaus valmistelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. OAS:n tarkoituksena on antaa kaikille maakuntasuunnitelmasta kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista siihen. Maakuntasuunnitelman laadinnassa tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon eri viranomaisten, asiantuntijoiden, tiedeyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän sekä muiden toimijoiden edustajat voivat tuoda omat näkemyksensä. Maakuntalaisten mahdollisuutta osallistua edistetään mm. sähköisten palveluiden avulla. Maakuntasuunnitelman valmisteluun liittyy vaikutusten arviointi. Koko valmisteluprosessin ajan kestävänä vaikutusten arviointi tukee suunnitelman valmistelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja seurantaa. Lisäksi se edistää eri tahojen mahdollisuutta saada tietoa ja osallistua suunnitteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen eri tavoitteita ja näkökantoja. Valmistelutyö kuuluu maakunnan liitolle ja sen toimistolle, jossa valmistelua johtaa erityisasiantuntija Marja Koivula. 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntasuunnitelma Laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009) pykälässä 10 säädetään maakunnan liiton tehtävistä. Pykälässä todetaan, että maakunnan liitto vastaa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) pykälässä 25 säädetään Maakunnan suunnittelun tehtävät. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Lain mukaan maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma ohjaa kunkin valtuustokauden alussa laadittavaa maakuntaohjelmaa sekä maakuntakaavan laatimista.
Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on alueen toimijoiden yhteen sovitettuihin näkemyksiin perustuva strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelmasta käy ilmi maakunnan tavoiteltu tulevaisuus ja kehittämisen pääsuuntaviivat pitkällä aikavälillä. Maankäyttö- ja rakennuslain (25 2. mom.) mukaan maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset tavoitteet ja sovitettava ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelma muodostaa pohjan maakunnan kehittämistä koskeville toimeenpanoohjelmille ja maakuntakaavalle sekä julkisen rahoituksen kohdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät ja konkretisoituvat maakuntaohjelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan kunnallisvaalikausittain ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Edellinen maakuntasuunnitelma Päijät-Häme 2035 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.12.2009. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen resurssit. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittaiset aluestrategiat ja maakuntaa koskevat muut laissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntavaltuusto hyväksyi 7.6.2010 edellisen maakuntasuunnitelman mukaisen Päijät- Hämeen maakuntaohjelman 2011 2014. Maakuntaohjelman pohjalta valmistellaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, joka toimii maakunnan kehittämisen lyhyen aikavälin asiakirjana sekä alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi ajankohtaisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Maakunnan määrärahatarpeista neuvotellaan ministeriöiden kanssa toteuttamissuunnitelman pohjalta. Maankäyttöä ja sen toteuttamista maakunnassa ohjaa maakuntakaava. MRL:n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kun alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta, taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan perustavoitteet määritellään maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta. Ympäristöministeriö vahvisti Päijät-Hämeen 1. maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaava on ns. kokonaiskaava, joka käsittää koko maakunnan alueen ja kaikki tärkeimmät alue- ja yhdyskuntasuunnittelun osa-alueet. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Pyrkimyksenä on, että tämän maakuntavaltuuston aikana tultaisiin käsittelemään maakuntakaavaluonnos. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi uusi kaava valmistuisi seuraavalla kunnallisvaalikaudella. 3
Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan 1.6.2005. Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). 4 3. Lähtökohdat Alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet perustuvat alueiden kehittämislakiin sekä valtioneuvoston päätökseen valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Valtioneuvosto päätti 15.12.2011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Alueiden kehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tässä päätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1) Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2) Edistetään väestön hyvinvointia 3) Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden (13.11.2008) mukaan alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä ja vastaamalla ilmastonmuutoksen haasteisiin. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla sekä maaseutupolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. Eurooppa 2020 -strategian dynaamiset painotukset huomioidaan rakennerahastotoiminnassa ja siirretään painopistettä kohti kasvua, työllisyyttä, osaamista ja innovaatioita sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristön tilaa edistäviä toimenpiteitä. Painopisteitä ovat älykäs kasvu, hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ympäristön kestävä kasvu.
5 Näiden lisäksi ilmasto- ja energiakysymykset nousevat vahvasti esille toiminnan painopisteenä, mm. koheesiopolitiikassa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energioihin tulee investoida vähintään 20 %. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa 2009 Päijät-Hämeen tavoitteena oli saavuttaa asema ja rooli, missä maakunnalla on määrittelemillään alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Visioksi kirjattiin: Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollistaa uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Edellisen suunnitelman linjaukset tarkistetaan ja uudistetaan tehtävien analyysien, käytävien neuvottelujen ja muun valmistelutyön perusteella. Valmisteluprosessin aikana arvioidaan maakunnan kehittämishaasteet ja -tarpeet sekä niihin vastaamisen keinot. Näin varmistetaan linjausten ajantasaisuus ja niiden vastaaminen muuttuviin olosuhteisiin. 4. Aikataulu ja ohjelmatyön vaiheet Maakuntasuunnitelman laadinta on alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittävä tehtävä ja kuuluu siten yhteistoiminta-alueen yhteistoiminnan piiriin. Hämeen, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot ovat tarkastelleet yhdessä skenaarioita vuodelle 2040 ja ovat käynnistämässä yhteistyössä maakuntasuunnitelmaa edeltävän tulevaisuustyön. Seuraavan valtuustokauden maakuntaohjelmatyön tulee säädösten mukaan käynnistyä vuonna 2014. Kun maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntaohjelmaa, tulee maakuntasuunnitelma saada valmiiksi ennen maakuntaohjelman laadintaa. Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman laatiminen jakautuu seuraaviin työvaiheisiin: Valmisteluvaihe Kuntien laajan osallistumisen mahdollistamiseksi työn aikana järjestetään neljä viisi tulevaisuusfoorumia, joista ensimmäinen jo tämän vuoden syyskuussa ennen kunnallisvaaleja. Tulevaisuusfoorumien teemoiksi maakuntahallitus hyväksyi 16.4.2012 seuraavat aihealueet: Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Venäjän ja Pietarin kehityspotentiaali Monikulttuurinen Päijät-Häme Kestävä asuminen Päijät-Hämeen liikenneratkaisut OAS asetetaan mielipiteitä varten nähtäville liiton internet-sivuille. OAS lähetetään tiedoksi ja kommentteja varten keskeisille sidosryhmille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa suunnitelmatyön muissa vaiheissa, mikäli tähän nähdään tarvetta. Liiton toimistossa tai sen toimeksiannosta tehdään myös muiden tarvittavien tausta-aineistojen kokoaminen ja päivitys. Maakuntahallitus käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siitä saadut lausunnot ja kommentit (OAS).
Laadintavaihe Maakuntasuunnitelman luonnostyö käynnistyy tausta-aineistoon perustuvilla sidosryhmäneuvotteluilla. Näitä käydään mm. seuraavien tahojen kanssa: Päijät-Hämeen kunnat, maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), Hämeen ja Uudenmaan maakuntaliitot, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lahden yliopistokeskus ja sen yliopistoyksiköt, Päijät-Hämeen koulutuskonserni sekä alueviranomaiset. Keskeisten alueviranomaisten (Hämeen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston) kanssa suunnitelmatyössä edetään aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Laadintavaiheessa esitetään ja tarkistetaan Maakunnan SWOT Kehitysurat/skenaariot Päijät-Hämeen alustava visio Strategisen kehittämisen vaihtoehdot Aluerakenteen vaihtoehdot Vaikutusten arviointi Strategiset valinnat Lopullisen ehdotuksen laatiminen käynnistyy ohjelman luonnoksesta saadun palautteen käsittelyllä maakuntahallituksessa. Saadun palautteen pohjalta tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan lopullinen ehdotus maakuntasuunnitelmaksi. Hyväksymisvaihe Maakuntahallitus hyväksyy ehdotuksen Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelmaksi ja tekee esityksen maakuntasuunnitelman hyväksymisestä maakuntavaltuustolle syyskaudella 2013. Suunnitelman hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. 6
7 5. Tiedottaminen ja vuorovaikutus OAS luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta sekä muilta ohjelman laatimisen kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja sidosryhmiltä. OAS:sta voivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävillä oloajan kuluessa. OAS on nähtävillä liiton kotisivuilla ja ilmoitustaululla toukokuusta 1 kuukauden ajan. Työn alkamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan Päijät-Hämeen liiton internetsivuilla osoitteessa www.paijat-hame.fi. Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman ehdotus maakuntasuunnitelmaksi pidetään nähtävillä 30 päivän ajan syksyllä 2013 liiton toimistossa ja liiton internet-sivuilla osoitteessa www.paijat-hame.fi. Mielipide suunnitelmasta tai ehdotuksesta on esitettävä Päijät-Hämeen liitolle kirjallisesti kirjeitse tai sähköpostitse nähtävillä oloajan kuluessa. Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja lausunnot ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen Päijät- Hämeen maakuntasuunnitelmaksi. Lopullisesti suunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntasuunnitelman hyväksymisestä toimitetaan tieto kunnille ja muille viranomaisille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu tai joilta on saatu lausunto. Yleisölle päätöksestä tiedotetaan liiton internetsivuilla. Päätös ja maakuntasuunnitelma asetetaan nähtäville liiton toimistoon. 6. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomioita taloudellisten-, sosiaalisten-, kulttuuristen ja ympäristöllisten vaikutusten arviointiin. Vaikutusten arviointiin sisällytetään myös vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen, päästöihin, liikenteeseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Taloudellisten vaikutusten arviointi käsittää mm. seuraavia tarkasteluaiheita: vaikutukset yrityksiin, työllisyyteen, koulutukseen ja väestöön (inhimilliseen pääomaan), rahavirtojen suuntautumiseen, aineelliseen omaisuuteen, alueelliseen kilpailukykyyn sekä maakunnan vetovoimaimagoon. Yritysvaikutusten arvioinnilla pyritään käytännössä ennakoimaan eri päätösten vaikutuksia yritysten ja työllisyyden näkökulmasta. Tavoitteena on monipuolistaa päätöksenteon tueksi tarjolla olevaa taustamateriaalia. Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arviointi sisältää mm. seuraavia aiheita: vaikutukset asuin- ja elinympäristön laatuun, tasa-arvoon, kaupunki- ja maaseutukulttuuriin, ihmisten terveyteen ja palveluiden saatavuuteen. Ympäristöllisten vaikutusten arviointi keskittyy mm. seuraaviin aiheisiin: vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuriperintöön (mukaan lukien arkkitehtoninen ja arkeologinen perintö), vesistöön, ilmastoon, kasvillisuuteen ja maaperään. Maaseutuvaikutusten arvioiminen antaa mahdollisuuden vahvistaa myönteisiä vaikutuksia ja ennaltaehkäistä kielteisiä. Arvioinnilla vaikutetaan siihen, että maaseudun asukkaita kohdel-
laan oikeudenmukaisesti keskusten asukkaisiin verrattuna. Arviointia tarvitaan oikeudenmukaisuuden ja alueellisen tasa-arvon toteutumiseen sekä maaseudun tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Vaikutusten merkitys korostuu erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Pääosa vaikutusten arvioinnista tapahtuu ns. asiantuntija-arvioina. Aineistoina käytetään erityyppistä tilastomateriaalia ja erillisselvityksiä. 8 7. Keskeinen lainsäädäntö Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, SOVA-laki (200/2005), 1.6.2005 SOVA-lakia täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005), 1.6.2005 Valtioneuvoston päätös hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet, 15.12.2011 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), 1.1.2000 Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999), 1.1.2000 Laki alueiden kehittämisestä, 29.12.2009/1651 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä, 29.12.2009/1837 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1695/2009), 29.12.2009 Rakennerahastolaki, 1401/2006, Muutos 1653/2009 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista, 311/2007, Muutokset 799/2008 ja 1656/2009 8. Yhteystiedot Päijät-Hämeen liitto PL 50 (käyntiosoite Hämeenkatu 9 A) 15111 Lahti Vaihde 03 871 940 Internet http://www.paijat-hame.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi(at)paijat-hame.fi Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, 0400 862977 Erityisasiantuntija Marja Koivula, 040 5781972 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen, 040 5317628 Lisätiedot: Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi, 044 3719442 Suunnittelusihteeri Asta Kortesaari, 03 8719419