Satu Kalliola TaY & JY Metodifestivaali 20.8.2015 Toimintatutkimus: Uuden tiedon tuottaminen ja toiminnan muuttaminen samassa prosessissa
Satu Kalliola TaY & JY Metodifestivaali 20.8.2015 Toimintatutkimus: Maailmanparantajien ja kehittäjien monipuolinen voimavara
Toimintatutkimuksesta Heiskanen (1990): Toimintatutkimukselle on ominaista, että siinä tiedon tuottaminen ja annetun todellisuuden muuttaminen tapahtuvat samassa kehittämisprosessissa. Kuula (2006): Toimintatutkimuksessa sekä tutkitaan että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Tutkimuksen avulla etsitään ratkaisuja teknisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, eettisiin tai ammatillisiin ongelmiin. Käytännöissä toimivat ihmiset osallistuvat aktiivisesti tutkimukseen.
Kuka tarvitsee toimintatutkimusta? Heiskasen (1990) ja Kuulan (2006) määritelmien mukaan toimintatutkimuksesta voisivat hyötyä kaikki ympäristössään kehittämistarpeita todenneet; erityisen hyvin toimintatutkimuksen kohteeksi sopivat - nykyisen valtiollisen ja EU-tason ohjelmaohjauksen mukaiset kehittämishankkeet - työorganisaatioiden kehittäminen (palvelujen uudet muodot ja laatu; työn organisointi; QWL) - maailmanparannus; tutkijat mukana kansalaisten omissa pyrkimyksissä ja kehitysyhteistyössä (Swantz) Lisäksi: uudenlaisen tiedon tuottaminen, mikäli tieto on toiminnassa (Kuula 2006)
Maailmanparantajille ja tieteen uudistajille (Sosiaali)psykologinen perinne 1940-luvulta Kurt Lewin 1890 1947 Kyseenalaisti tutkimuksen arvovapauden Research that produces nothing but books will not suffice. Korosti teorian ja käytännön yhdistämistä There is nothing so practical as a good theory.
Miten? Lewin (1948) Psykologisen koeasetelman laajentaminen sosiaalipsykologiseksi kenttäkokeeksi, jonka vaikutusten evaluoinnilla merkittävä rooli; evaluaatiosta oppiminen; toiminnan muutos evaluaatiotuloksia vastaavaksi = toimintatutkimussykli Lähtötilan kartoitus, toiminnan suunnittelu ja toteutus, toteutuksen arviointi, toiminnan korjaus, uusi arviointi jne.
Miten? Toimintatutkimuksen vaatimukset tutkijalle (1. Tutkimuskohteen sisällöllinen tunteminen - kenttä ja substanssi) 2. Teorian ja käytännön yhteyden rakentaminen 3. Tutkimusmenetelmien monipuolinen hallinta 4. Interventiokyky ( kenttäkelpoisuus )
Miten?Teorian ja käytännön yhteyden rakentaminen Avainasemassa tutkimuksen käsitteet ja niiden vastaavuus osallisten oman merkitysmaailman kanssa (Blumer 1969; huom: ei ole toimintatutkija) Etukäteen vai jälkikäteen rakennettu viitekehys? Usein alkukyselyt aiempaan tutkimukseen perustuvia ja projektin etenemisen myötä kertyy uusia mahdollisuuksia jäsentää maailmaa haastatteluin ym. (aineistolähtöisyys)
Miten? Tutkimusmenetelmien monipuolinen hallinta Käytetään lähtötilan kartoituksessa, muutoksen/kokeilun/intervention etenemisen arvioinnissa ja lopputilanteen kartoituksessa (jatkuvassa prosessievaluaatiossa) Asiakirja-analyysi, tilastojen ja rekisterien käyttö, kyselyt, haastattelut, osallistuva havannointi (etnografia) Kirjoittamistaidot suunnitelmasta raporttiin (Kokeen raportointi? Muutosnarratiivi? IMRD)
Miten? Toimintatutkimussykli ja arvot Mikä on kehittämistarve tai ratkaisua vaativa käytännön ongelma, kuka sen määrittelee ja miten? Maailmanparannuksessa, ministeriöiden ja EU:n projekteissa ja julkisten ja yksityisten työorganisaatioiden kehittämisessä erilaisia vastauksia - kansalaisliikkeen ilmaisema tarve? - hallitusohjelma? - kuntapäättäjien, johtavien viranhaltijoiden vai henkilöstön tahto? - tutkimusmenetelmin kartoitettu lähtötila? - arvoperusta? - kaikissa tarvitaan asianosaisten ja tutkijoiden dialogia ja oppimista (-> peer communities; Eikeland 2006)
Miten? Toimintatutkimussykli ja arvot (jatkuu) Ketkä suunnittelevat ongelman ratkaisun; ts. miten määritellään käytännön tavoitteet ja niiden toteutustapa - Esimerkiksi kuntatason kehittämisen taustalla poliittiset päättäjät / ministeriöt suunnittelevat kehittämisohjelmia, joiden ehtojen toteuttaminen on rahoituksen ehto paikallistasolla; - paikallistasolla johdon ja henkilöstöryhmien sekä tutkijan yhteistyöllä erilaisia kehittämismenetelmästä riippuvaisia vaihtoehtoja - (esim. Hökkä ym. 2014, työkonferenssi, demokraattinen dialogi; identiteettityöpaja ym.) - Vrt. Konsultilta tilatut ratkaisut
Miten? Interventiokyky; kenttäkelpoisuus Tutkijan toiminta muutoksen tukena Lähtö tutkimuksen työhuoneista - kentälle meno Neuvottelu-, vuorovaikutus- ja opetustaidot Kenen kieltä käytetään? Tilan antaminen kentän toimijoille Eettisyys ja vastuu Eri toimijoiden arvojen tunnistaminen Kehittämismenetelmien hallinta /Muutosagenttina toimiminen Asianosaisilla oikeus saada tietoonsa tutkimustulokset Projektin lupauksen lunastaminen
Miten? Interventiokyky; kenttäkelpoisuus (jatkuu) Toimintatutkijan pääsy kentälle (access) teorian tuntijana, datan kerääjänä ja analysoijana? ratkaisuehdotusten esittäjänä? tiedon käytäntöön soveltajana? vuorovaikutuksen organisoijana/keh.men. (PAR) tukijana ja kannustajana (=fasilitaattori) Ulkopuolinen (no access) propellipää tai väärällä asialla - etukäteistutustuminen hankkeen taustaan ja kohteen kulttuuriin sekä portinvartijoiden tunnistaminen? onko käyty alkuneuvottelut tavoitteista ja keinoista yhteistoiminnallisesti ja pohdittu hankkeen liityntä kehittämisstrategioihin?
Miten? Interventiokyky kenttäkelpoisuus (jatkuu) Matkalla keskinäiseen dialogiin ja oppimiseen (peer communities) on ratkaistava tutkimuksen subjektin ja objektin suhde sekä toiseuden kysymykset: Osallistujat / Osallistajat / Kanssatutkijat / Kanssakirjoittajat Matkalla vältettäviä rooleja, joita organisaatiot tai yksilöt voivat tarjota tutkijalle: (Projektin vetäjästä) epävirallinen johtaja (Asiantuntijasta) ehdoton auktoriteetti Muutoksen tukijasta) yhteisön tai yksilöiden terapeutti (Historian kerääjästä ja haastattelijasta) tuomari
Miten? Toimintatutkimuksen edellytykset tuottaa tietoa Maailmanparantaja oppii - erottamaan kehittämistulokset/muutokset tutkimustuloksista viimeistään raportoinnissa esimerkiksi jäsentämällä muutoksen edellytyksiä ja esteitä sopivien teorioiden avulla kiinnittämään huomiota uudenlaiseen tietoon: osallisten oma paikallinen tieto ja monitieteisyys yhdistyvät samalla kun tutkitaan muutospyrkimysten esille tuomaa osallisten peruskulttuuria (Lewin)
Kirjallisuus Eikeland Olav.2006. Condescending ethics and action research. Extended review article. Action Research (Sage) 4 (1): 37 47. Heiskanen Tuula. 1990. Työelämän laadun uudistamisesta. Teoksessa Filander Karin, Heiskanen Tuula & Kirjonen Juhani: Tutkimuksen ja koulutuksen strategiavalinnat työelämän kehittämisessä. TaY Työelämän tutkimuskeskus. Julkaisuja Sarja T 5/1990. 7-14. Hökkä Päivi, Paloniemi Susanna, Vähäsantanen Katja, Herranen Sanna, Manninen Mari & Eteläpelto Anneli (toim.) 2014. Ammatillisen toimijuuden ja työssäoppimisen vahvistaminen Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylän yliopisto. Kuula Arja. 2006. Toimintatutkimus. Luku 5.4 kokonaisuudesta Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka (2006) KvaliMOTVmenetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. <http:// www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 17.8.2015) Lewin Kurt. 1948. Action Research and Minority Problems. Resolving Social Conflicts. Selected papers on group dynamics. Edited by Gertrud Weiss Lewin. New York: Harper & Brothers. 201-216.