PSYKIATRINEN HOITOTAHTO HOITOTAHDON ILMAISEMINEN LISÄÄMÄSSÄ OSALLISUUTTA

PSYKIATRINEN HOITOTAHTO HOITOTAHDON ILMAISEMINEN LISÄÄMÄSSÄ OSALLISUUTTA PÄIVI SOININEN, TTT, YLIHOITAJA / HUS, HYKS PSYKOOSIEN JA OIKEUSPSYKIATRIAN LINJA

TAUSTAA Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee lisätä (Soininen 2014) Pakon vähentämisen hanke HUSissa Käsikirja mielenterveyslain mukaisista pakkotoimista (HUS) Tervein mielin Pohjois-Suomen osahanke Vantaan Mielen avain hanke

MITÄ PSYKIATRINEN HOITOTAHTO TARKOITTAA? Hoitotahdolla ilmaistaan tahto sellaisen tilanteen varalle, jolloin hlö ei itse pysty päättämään hoidostaan tai osallistumaan hoitoratkaisuihin Hoitotahdon avulla voi varmistaa että elämänarvoja kunnioitetaan Hoitotahto vahvistaa itsemääräämisoikeuden toteutumista On osa potilaan hyvää hoitoa ei sisälly lainsäädäntöön (taustalla Laki potilaan asemasta ja oikeudesta)

PSYKIATRINEN HOITOTAHTO- PSYCHIATRIC ADVANCE DIRECTIVES PAD (VUCKOVIC 2003) Kirjallisessa muodossa ilmaistu toive niitä tilanteita varten, jolloin henkilön kompetenssi (kyky arvioida tilanne) on alentunut Potilas voi ilmoittaa edustajansa tahdon ilmaisuun Tehdään silloin, kun ymmärtää mitä toivoo esim. avohoidossa yhdessä hoitavan henkilön kanssa Tahto merkitään potilasasiakirjoihin Vielä vähän tutkittua tietoa merkityksestä pakon vähentymiseen 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

PSYKIATRISEN HOITOTAHDON PÄTEVYYS Hoitotahdon tekeminen edellyttää, että potilas ymmärtää hoitotahdon merkityksen ja sisällön Koskee usein pakkotoimia sairaalahoidossa: miten toivot itseäsi hoidettavan Tärkeää pakkotoimien jälkeinen keskustelu Hoitotahdon tekemisen paras hetki ennen sairaalahoidon päättymistä tai avohoidossa, mikäli on kokenut sairaalahoidon Ei ylitä lainsäädäntöä

MITEN KEHITTÄÄ OSALLISUUTTA Palautejärjestelmä sähköinen, kirjallinen, suullinen Palautteet käsitellään yhteisökokouksissa Safewards malli, jolla luodaan turvallisempia osastoja (L. Bowers 2015) Käytänteiden kehittäminen, esim. raportointi/ kirjaaminen yhdessä potilaan kanssa Hoitokokoukset Perhe- ja verkostotyö Hoitotahto Sopimuksiin perustuva kulttuuri 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Potilas on oman elämänsä asiantuntija Kompetenssi saattaa olla alentunut kognitiiviset puutokset Ammattilaisen tehtävä auttaa näissä tilanteissa potilaan lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden Vaatii kuuntelemista, kulttuurin ja kielen ymmärtämistä Kunnioittava vuorovaikutus Jaettu päätöksenteko Kokemusasiantuntija johtoryhmissä, projekteissa, suunnittelussa, kouluttajana, auditoijana, hoidon osana vertaisena Roolin muutos potilaasta asiantuntijaksi Tavoitteena toipuminen (Schrank & Slade 2007) 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

POTILAIDEN KOKEMUKSIA ERISTÄMISESTÄ JA SITOMISESTA Rangaistus ennemmin kuin hoitoa (Meehan et al 2004) Traumaattisia kokemuksia (Frueh et al.2005) Perustarpeista ei huolehdita (ElBadri et al. 2008, Keski- Valkama et al. 2010, Kontio et al 2010) Syitä eristämiseen ei tiedetty (Meehan et al. 2004) Vuorovaikutuksen puutetta (Chien et al.2005) Apu oireiden lievittymiseen Huolenpitoa, turvaa, ärsykkeiden väheneminen (Chien et al 2005, Kontio et al 2012) Huolenpito ja rauhoittava käyttäytyminen sekä kertominen syistä eristämiseen positiivisia Jälkipuinti Kontaktihenkilö (Keski-Valkama et al 2010) 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

ERISTETYN POTILAAN KOKEMUS HOIDOSTAAN (NODA ET AL. 2012, SOININEN ET AL.2013) Potilaat saavat huomiota hoidossa Eristäminen koetaan turhana ja hyödyttömänä Vastentahtoinen hoito +, pakon käyttö (Kuosmanen et al 2006, Iversen et al 2007) Naiset ja vanhemmat potilaat erityisen kriittisiä Mielipidettä ei huomioida hoitosuunnitelmissa Potilaan huolia ei ymmärretä Tavoitteita ei aseteta yhdessä 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

POTILAIDEN ELÄMÄNLAATU QOL SAIRAALAHOIDON PÄÄTTYESSÄ (DANOVITCH & ENDICOTT 2008, SOININEN ET AL 2013) Hoidon aikana eristettyjen potilaiden QoL huomattavasti parempi kaikilla osa-alueilla kuin ei-eristettyjen Vain lääkitykseen ja asumiseen kaikki potilaat olivat tyytyväisiä Selittäviä tekijöitä: Ei suora yhteys eristämiseen- eristäminen tapahtui hoidon alussa Apua alun vaikeaan tilanteeseen turvaa, psykoottisuuden haltuunottoa ym. Muut hoitokeinot vaikuttivat Adaptaatio sairauteen 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

PAKON VÄHENTÄMINEN HOIDOSSA Ennaltaehkäisy Potilaiden ja perheen osallisuuden lisääminen oman hoitonsa asiantuntijana Vierellä kulkeminen, coachaaminen, arjen tukeminen Avohoidon uudet toimet apu 24/7, kotiin tehtävä työ, verkostoituminen Psykiatrinen hoitotahto Dialogisuus 9/23/2016 paivi.soininen@hus.fi

SAFEWARDS MALLI TURVALLISEMPAAN HOITOON OSASTOILLA Tunnistetaan ja vähennetään tilanteita, jotka johtavat konflikteihin Vähennetään pakkokeinoja Konkreettisia välineitä väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn ja aggressiotilanteiden rauhoittamiseen 23.9.2016 12

KESKEISET TEKIJÄT, JOTKA VAIKUTTAVAT KONFLIKTI SYNTYMISEEN JA PAKKOKEINOJEN KÄYTTÄMISEEN Potilaiden muodostama yhteisö Potilaiden erityispiirteet ja tausta Osaston säännöt, rajoitukset ja niiden ilmaiseminen Osaston fyysinen ympäristö Sairaalan ulkopuolinen ympäristö

MALLIN INTERVENTIOT Clear mutual expectationsvarmistamaan sopimus yhteisistä periaatteista Soft words saavuttaamaan luottamusta Talk Down vastaus vastustukseen Positive words käytössä eri tilanteissa, asenne, tapa puhua Määritellään ja kirjataan sekä potilaiden että henkilökunnan odotukset siitä, miten osastolla toimitaan ja käyttäydytään. Hoitajat puhuvat kunnioittavasti ja lempeästi myös rajoittamistilanteissa. Harjoiteltava taito. Vahvistetaan tiimin de-eskalaatiotaitoja ja käytetään niitä systemaattisesti ja opeteltujen ja yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Henkilökunta oppii tunnistamaan ja jakamaan potilaiden hyviä ominaisuuksia ja vahvuuksia. Potilaista puhuttaessa korostuu toivo, optimismi ja kunnioitus.

Bad news mitigation Know each other Mutual help meeting Calm down methods Reassurance Discharge messages Huonojen uutisten kertominen potilaille niin että hän voi varautua niihin etukäteen ja saa tukea ne kuultuaan Osastolla on kansio, jossa on esitelty kaikki työntekijät ja potilaat ja se on kaikkien nähtävissä. Sisältää myös valikoituja henkilökohtaisia tietoja. Potilaat tekevät pieniä asioita auttaakseen ja tukeakseen toisia potilaita Esineitä ja tavaroita joilla potilas voi kontrolloida levotonta oloa ja mahdollisia aggressiivisia ajatuksia Lisätään henkilökunnan tietoisuutta mahdollisista aggressiota, levottomuutta tai ahdistusta aiheuttavista tapahtumista osastolla, jotka aiheuttavat pelon ja turvattomuuden tunteita potilaissa. Osastolta kotiutuvat potilaat jättävät rohkaisevia ja toivoa herättäviä viestilappuja uusille potilaille nähtäväksi osaston tiloissa

Kiitos mielenkiinnostanne ja hyvää kesää 23.9.2016 paivi.soininen@hus.fi 18