Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Valuuttariskit ja johdannaiset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Jaksolliset suoritukset, L13

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

12. Korkojohdannaiset

Tietoja koronvaihtosopimuksista

EUROOPAN PARLAMENTTI

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

r1 2 (1 0,02) 1 0, (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset Futuuri, termiinit ja swapit

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

MAB7 Loppukoe

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

TERMIINI (forward) - OTC-perusteinen kaupankäyntijärjestelmä. - sopimuskoko ja maturiteetti räätälöitävissä

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot.

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

V AK I O M U O T O I S E T E U R O O P P AL AISET

KIRJANPITO 22C Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

Talousmatematiikka (3 op)

200 Opintolaina 20,00 1.nosto

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA (vesi- ja viemärilaitos)

Euroryhmässä sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Haapaveden kaupunki (jäljempänä Luotonantaja) PL 40, Haapavesi Y-tunnus:

Ensimmäiseen omaan kotiin

Lainaosuusarviolaskurin Esimerkki 4 Annuiteettilainan koko elinkaari yhdessä laskelmassa

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Yksinkertainen korkolasku

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Lainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Maksettava kokonaismäärä: ,18 euroa Tämä tarkoittaa, että Teidän on maksettava takaisin 1,14 jokaista lainattua euroa kohti.

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Lainaosuusarviolaskurin Esimerkki 5 Tasalyhennyslainan koko elinkaari yhdessä laskelmassa

Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Prosenttilaskentaa osa 2

Prosentti- ja korkolaskut 1

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

YLEISTÄ KULUISTA JA KUSTANNUKSISTA OTC-JOHDANNAISISSA

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Tunnetko asuntolainariskisi?

JOHDANNAISSOPIMUSTEN KÄSITTELY KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN LIITETIEDOISSA

Kauppakorkean pääsykoe 2015 / Ratkaisut

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta

PERUSYHTÄLÖ, JOKA OSOITTAA YHTÄÄLTÄ LUOTON JA TOISAALTA LYHENNYSTEN JA MAKSUJEN VASTAAVUUDEN:

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Todellinen prosentti

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

RAHOITUSTARKASTUKSELLE TOIMITETTAVA NYKYARVOMENETELMÄN MUKAINEN KORKORISKILASKELMA


Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Riski ja velkaantuminen

Markkinoilla kaupattavia sijoituskohteita (1/2)

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7192/ /2015

(1) Katetuottolaskelma

Vanhan kansan velkaviisautta

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 9 Optiostrategioista

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

Transkriptio:

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset

1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään. Swap sopimuksessa määritellään päivämäärät ja rahavirtojen laskutusperiaatteet. Swap sopimus voidaan myös ymmärtää termiininä. Esimerkiksi yritys tekee termiinisopimuksen, jossa yritys ostaa 100 unssia kultaa toteutushintaan $ 300 per unssi vuoden kuluttua. Yritys voi myydä kullan heti sen saatuaan. Termiinisopimus vastaa siis swap -sopimusta, jossa yritys maksaa $ 30000 vuoden kuluttua ja saa 100 x $ S T ko. päivänä, missä $ S T on kullan spot hinta termiinin toteutuspäivänä. Swapit sisältävät kuitenkin yleensä useita rahavirtoja, eli maksut toistuvat tiettyinä päivinä esimerkiksi puolivuosittain tai kuukausittain. Swappeja alettiin tehdä 1980 luvulla, ja yleisimmin niitä käytetään korkojen ja valuuttojen vaihtosopimuksissa.

1.1. Plain vanilla korko swap Yritys A sopii maksavansa yritys B:lle kiinteää korkoa ja B maksaa A:lle vaihtuvakorkoista korkoa samasta pääomasta samassa valuutassa, jossa pääomat on lainattu yhtä pitkäksi ajaksi. Yleisin vaihtuvakorkoinen korko on London Interbank Offered Rate (LIBOR), joka lasketaan Lontoon pankkien välisillä rahamarkkinoilla kaupattavien talletustodistusten keskimääräisistä tuottoasteista eri pitkille ajanjaksoille. Esimerkiksi 1 kk LIBOR, 3 kk LIBOR, 12 kk LIBOR jne. Esimerkki. Tehdään 3 vuoden swap sopimus 1.3. 1999, jossa yritys A maksaa yritykselle B kiinteää 5 % vuosikorkoa, ja yritys B maksaa A:lle 6 kk:n LIBOR korkoa samalle $ 100 milj. pääomalle.

Sopimuksessa sovitaan, että rahavirrat vaihdetaan 6 kk välein, ja 5 % korko lasketaan korkoa korolle kaavalla puolivuosittain. Seuraava kaavio kuvaa tilannetta. Yritys A 5 (%/v) LIBOR(6 kk) (%/v) Yritys B Ensimmäinen maksuerä on 6kk sopimuksen teosta, eli 1.9. 1999. A maksaa tällöin B:lle 0,05 (1/v) x $ 100 x 10 6 x 1/2 (v) = $ 2,5 x 10 6, ja B maksaa Alle LIBOR 6 kk mukaista korkoa, joka vallitsi 6 kk ennen 1.9. 1999. Oletetaan, että LIBOR 6 kk oli 0,042 (1/v) 1.3.1999. Tällöin B maksaa Alle: 0,042 (1/v) x $ 100 x 10 6 x ½ (v) = $ 2,1 x 10 6.

Ensimmäisessä maksutapahtumassa ei ole epävarmuutta, mutta seuraavien osalta LIBOR korkoa ei enää tiedetä etukäteen, joten niihin liittyy epävarmuus. Seuraava maksupäivä on 1.3. 2000. Tällöin A maksaa B:lle $ 2,5 x 10 6, ja B maksaa A:lle 1.9. 1999 päivän LIBOR 6 kk mukaista korkoa. Oletetaan seuraava taulukko ko. LIBOR koroista ja niiden määräämistä maksuista: Päivä LIBOR 6kk Vaihtuva korkomaksu 1.3.1999 0,042 (1/v) Kiinteä korkomaksu Nettorahavirta, B maksaa A:lle 1.9.1999 0,048 (1/v) $ 2,1 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 -$ 0,4 x 10 6 1.3.2000 0,053 (1/v) $ 2,4 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 -$ 0,1 x 10 6 1.9.2000 0,055 (1/v) $ 2,65 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 $ 0,15 x 10 6 1.3.2001 0,056 (1/v) $ 2,75 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 $ 0,25 x 10 6 1.9.2001 0,059 (1/v) $ 2,8 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 $ 0,3 x 10 6 1.3.2002 0,064 (1/v) $ 2,95 x 10 6 $ 2,5 x 10 6 $ 0,45 x 10 6

Maksupäiviä on kaikkiaan 6 kpl ja maksu suoritetaan vain nettomäärästä, eli taulukon viimeisen sarakkeen mukaisesti. Taulukko on rakennettu yrityksen A kannalta, eli yritys A maksaa (-)/saa (+) sarakkeessa olevan rahamäärän. Taulukossa oletetaan, että pääomia ei lyhennetä lainkaan. Swap -sopimuksessa voi olla mukana pääomien lyhennykset, tai sitten pääomat maksetaan pois swap sopimuksen päättyessä, jolloin pääomien lyhennyksiä ei tehdä sopimuksen aikana.

1.2. Swapin käyttö koron vaihdossa Oletetaan, että Yritys A haluaa vaihtaa vaihtuvakorkoisen lainansa kiinteäkorkoiseksi. Yrityksellä on velkaa $ 1 milj. korolla LIBOR + 0,008 (1/v). Yritys tekee korkoswapin lainaamalla toiselle yritykselle $ 1 milj. LIBOR -korolla, ja ottaa siltä velkaa $ 1 milj. kiinteällä vuosikorolla 0,05 (1/v). Tilannetta vastaava kaavio on seuraava: LIBOR+0,008 (1/v) Yritys A LIBOR (1/v) 0,05 (1/v) Yritys B Nettomääräisesti yritys A maksaa siis korkoa: LIBOR + 0,008 (1/v) + 0,05 (1/v) - LIBOR (1/v) = 0,058 (1/v).

Vastaavasti yritys B voisi vaihtaa kiinteän korkonsa 0,052 (1/v) vaihtuvakorkoiseksi seuraavasti. Yritys B:llä on lainaa $ 1 milj. kiinteällä 0,052 (1/v) korolla, ja yritys haluaa muuttaa tämän vaihtuvakorkoiseksi. Yritys B myöntää lainan yritykselle C kiinteällä korolla 0,05 (1/v), ja Yritys B ottaa Yritykseltä C lainaa korolla LIBOR (1/v). Tätä vastaava kuvio on seuraava: 0,052 (1/v) Yritys B 0,05 (1/v) LIBOR (1/v) Yritys C Nettomääräisesti yritys B maksaa siis korkoa: 0,052 (1/v) - 0,05 (1/v) + LIBOR (1/v) = LIBOR + 0,002 (1/v).