Perustehtävät. Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10. Tehtävä 1. Sievennä 1.

Samankaltaiset tiedostot
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Matematiikan peruskurssi 2

Tenttiin valmentavia harjoituksia

HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Matematiikan peruskurssi 2

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

1.6. Yhteen- ja vähennyslaskukaavat

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Äärettömät raja-arvot

Determinantti 1 / 30

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

sin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Sini- ja kosinifunktio

Toispuoleiset raja-arvot

Ensimmäinen induktioperiaate

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Ensimmäinen induktioperiaate

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Diskreetti derivaatta

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Johdatus matematiikkaan

4 Matemaattinen induktio

Matematiikan tukikurssi

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Matematiikan tukikurssi

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Insinöörimatematiikka A

(2n 1) = n 2

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

LUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Trigonometriset funktiot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT KOKEEN JÄLKEEN JA ANNA PISTEESI RUUTUUN!

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Matematiikan tukikurssi

Kompleksilukujen alkeet

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Transkriptio:

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 1 / 10 Perustehtävät Tehtävä 1. Sievennä 1. 2 5i 1+2i 2. ( 2 i 2) 150 Tehtävä 2. Olkoon P mielivaltainen reaalikertoiminen polynomi. Osoita, että jos luku z C toteuttaa ehdon P (z) 0, niin P (z) 0. Tehtävä 3. Ratkaise yhtälöt 1. z 2 2 2. z 3 1 i 3. z 2 1 2iz Miksi viimeisellä yhtälöllä on vain yksi ratkaisu z C. Miksi z ei ole ratkaisu (vertaa tehtävä 2). Tehtävä. Johda DeMoivren kaavan perusteella kosinin ja sinin neljinkertaisten kulmien kaavat. 1

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 2 / 10 Vaativammat tehtävät Tehtävä 5. Osoita oikeaksi DeMoivren kaava (cos θ + i sin θ) n cos(nθ) + i sin(nθ) kaikille n Z + ja θ R. Entä pääteekö väite jos n 0 tai n Z? Tehtävä 6. Osoita sarjakehitelmien avulla, että cos θ + i sin θ e iθ, kun θ R. 2

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 3 / 10 Vinkit perustehtäviin Tehtävä 1. 1. Lavenna nimittäjän liittoluvulla. 2. Käytä DeMoivren kaavaa. Tehtävä 2. Tutki polynomia P (z) ja pyri muokkaamaan se polynomiksi P (z). Tehtävä 3. Muunna luvut polaariseen muotoon ja käytä demoivren kaavaa. Ole tarkkana trionometristen funktioiden jaksollisuuden kanssa. Tehtävä. Kirjoita (cos θ + i sin θ) kahteen eri muotoon DeMoivren kaavan ja suoran potenssiin korottamisen avulla. 3

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu / 10 Vinkit vaativampiin tehtäviin Tehtävä 5. Käytä induktiota ja trigonometrisiä summakaavoja. Tehtävä 6. Tarkastele funktioiden cos x ja sin x sarjakehitelmiä ja yhdistä cos θ+ i sin θ yhdeksi sarjaksi.

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 5 / 10 Perustehtävien ratkaisut Tehtävä 1. 1. Lavennetaan nimittäjän konjugaatilla ja sievennetään täten imaginaariset osat pois nimittäjästä. 2 5i 1 + 2i (2 5i)( 1 2i) ( 1 + 2i)( 1 2i) 2 i + 5i 10 ( 1) 2 (2i) 2 12 + i 1 + 12 5 + i 5. 2. Muunnetaan luku 2 i 2 2( 2 i 2) polaariseen muotoon ja käyte- 2 2 tään DeMoivren kaavaa. Yksikköympyrää tai muistikolmioita käyttämällä saadaan, että jos cos θ 2 2 sin θ 2 ja θ [0, 2π[, niin θ 7π. Siis 2 i 2 cos 7π + i sin 7π. Nyt DeMoivren 2 2 kaavaa soveltamalla saadaan, että 2 ( 2 i 2) 160 (2(cos 7π + i sin 7π ))150 2 150 (cos 150 7π i sin 2 150 (cos π 2 + i sin π 2 ), koska 150 7π (262 + 1)π π + 131 2π. Siis 2 2 150 7π ) ( 2 i 2) 150 2 150 (cos π 2 + i sin π 2 ) 2150 i Tehtävä 2. Oletuksen perusteella P (z) 0. Täten P (z) 0 0. Siis riittää todistaa, että P (z) P ( z). Olkoon polynomi P muotoa P (z) a n z n +a n 1 z n 1 + 5

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 6 / 10... a 1 z + a 0, missä a n 0 ja a i R kaikilla i 0, 1,... n Tällöin P (z) a n z n + a n 1 z n 1 +... a 1 z + a 0 a n z n + a n 1 z n 1 +... + a 1 z + a 0 a n z n + a n 1 z n 1 +... + a 1 z + a 0 P (z), josta väite seuraa. Tehtävä 3. 1. Koska 2 2(cos π + i sin π), niin ratkaistavana on yhtälö (r(cos θ + i sin θ)) 2 2(cos π + i sin π) eli r 2 (cos 2θ + i sin 2θ) 2(cos π + i sin π). Siis r 2 2, eli r 2, kun huomioidaan rajoitus r > 0. Lisäksi 2θ π + n2π eli θ π + nπ, missä n Z trinometristen funktioiden jaksollisuuden 2 takia. Ratkaisut ovat täten muotoa z n 2(cos( π + nπ) + i sin( π + 2 2 nπ)). Jaksollisuuden perustella erisuuria ratkaisuja on vain kaksi z 0 2(cos π 2 + i sin π 2 ) 2(0 + i) i 2 ja z 1 2(cos( π 2 + π) + i sin(π 2 + π)) 2(0 i) i 2. 2. Esimerkiksi yksikköympyrästä katsomalla huomataan, että 1 i 2(cos 7π+ i sin 7π ). Täten ratkaisu saadaan yhtälöstä r 3 (cos 3θ + i sin 3θ) 2(cos 7π + i sin 7π ). 6

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 7 / 10 Siis r 6 2 ja θ 7π +n 2 π. Kolmannen asteen yhtälöllä on kolme erisuurta 12 3 ratkaisua ja nyt ne ovat z 0 6 ( 2 cos 7π ) 7π + i sin 12 12 z 1 6 ( 2 cos 5π + i sin 5π ) z 2 6 ( 2 cos 23π ) 23π + i sin. 22 22 3. Yhtälö z 2 +2iz 1 0 on binomin neliönä muotoa (z+i) 2 z 2 +2iz+i 2 0. Siis z i on ainoa ratkaisu, joka on tosin kaksinkertainen nollakohta. Luku i ei ole eräs ratkaisu automaattisesti luvun i konjugaattina, koska polynomi z 2 + 2iz 1 ei ole reaalikertoiminen. Tehtävä. De Moivren kaavan perusteella cos θ + i sin θ (cos θ + i sin θ). Lisäksi suoraan laskemalla saadaan, että (cos θ + i sin θ) cos θ + i cos 3 θ sin θ 6 cos 2 θ sin 2 i cos θ sin 3 θ + sin θ (cos θ + sin θ 6 cos 2 sin 2 θ) + i(cos 3 θ sin θ cos θ sin 3 θ). Koska cos θ, sin θ R ja kompleksiluvut ovat yhtäsuuria jos ja vain jos niiden reaali- ja imaginaariosat ovat yhtäsuuria, niin cos θ cos θ + sin θ 6 cos 2 sin 2 θ ja sin θ (cos 3 θ sin θ cos θ sin 3 θ). 7

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 8 / 10 Vaativampien tehtävien ratkaisut Tehtävä 5. Olkoon θ R mielivaltainen. Tehdään todistus induktiolla. Perusaskel n 1 on selvästi tosi. Tehdään induktio-oletus, että väite on tosi kun n k. Todistetaan nyt induktioväite (cos θ + i sin θ) k+1 cos((k + 1)θ) + i sin((k + 1)θ). Nyt induktio-oletuksen perusteella (cos θ + i sin θ) k+1 (cos θ + i sin θ) k (cos θ + i sin θ) (cos kθ + i sin kθ) (cos θ + i sin θ) cos(kθ) cos θ + i sin(kθ) cos θ + i cos(kθ) sin θ sin(kθ) sin θ (cos(kθ) cos θ sin(kθ) sin θ) + i (sin(kθ) cos θ + cos(kθ) sin θ) Trigonometristen summakaavoista saadaan, että cos((k + 1)θ) cos(kθ + θ) cos(kθ) cos θ sin(kθ) sin θ ja sin((k + 1)θ) sin(kθ + θ) sin(kθ) cos θ + cos(kθ) sin θ, mistä induktioväite seuraa. Täten induktioperiaatteen nojalla DeMoivren kaava pätee kaikille n Z +. Kun n 0, niin 1 (cos θ + i sin θ) 0 cos 0 + i sin 0, joten väite on myös voimassa. 8

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 9 / 10 Oletetaan, että n m, missä m Z +. Tällöin (cos θ + i sin θ) n (cos θ + i sin θ) m 1 (cos θ + i sin θ) m 1 cos mθ + i sin mθ Lavennetaan osoittajaa ja nimittäjää termillä cos mθ i sin mθ, jolloin 1 cos mθ + i sin mθ cos mθ i sin mθ cos 2 mθ ( i sin mθ) 2 cos mθ i sin mθ cos 2 mθ + sin 2 mθ cos mθ i sin mθ. Koska kosinifunktio on parillinen ja sinifunktio pariton, niin cos mθ cos( mθ) ja i sin mθ i sin( mθ). Täten (cos θ + i sin θ) n cos( mθ) + sin( mθ) cos nθ + i sin nθ aina, kun n Z. Tehtävä 6. Olkoon θ R mielivaltainen. Koska cos θ ja ( 1) k θ2k (2k)! 1 θ2 2 + θ!... sin θ ( 1) k θ 2k+1 (2k + 1)! θ θ3 6 + θ5 120..., niin cos θ + i sin θ ( 1) k θ2k (2k)! + i ( 1) k θ 2k+1 (2k + 1)!. 9

Kompleksitehtävät, 10/9/2005, sivu 10 / 10 Sijoitetaan tähän i 2k ( 1) k ja i 2k+1 ( 1) k i ja saadaan cos θ + i sin θ i 2k θ2k (2k)! + i 2k+1 θ 2k+1 (2k + 1)! (iθ) 2k (2k)! + (iθ) 2k+1 (2k + 1)!. Vasemman puolisessa summauksessa eksponentti ja jakajan kertoma saavat parillisia arvoja ja oikean puolisessa vastaavasti parittomia. Yhdistetään summaukset yhden summauksen alle, joka onkin haluttu sarjakehitelmä (iθ) k cos θ + i sin θ k! e iθ. Tarkkaan todistukseen pitäisi tarkastella lisäksi sarjojen suppenemista ja onko sallittua yhdistää sarjat yhdeksi sarjaksi. 10