Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00638 KVR Tikkanen Joanna(VM) 17.11.2016 Asia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus; asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus E 139/2014 vp, EJ 11/2016 vp, E 159/2014 vp, U 46/2014 vp, UJ 4/2015 vp, E 95/2016 vp, UJ 28/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi syyskuussa 2016 ehdotuksen, jossa esitetään Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) toimintajakson pidentämistä sekä muita muutoksia ESIRasetukseen. Puheenjohtajan toinen kompromissiehdotus ESIR-jatkoesityksestä käsitellään neuvoston työryhmäkokouksessa 18.11.2016. Neuvoston puheenjohtajan tavoitteena on saada aikaan neuvoston yhteinen näkemys ESIR-jatkoesityksestä 30.11.2016 Coreperkokouksessa ja 6.12.2016 ECOFIN-neuvostossa, jonka jälkeen käydään vielä neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen lopullinen hyväksyntä ajoittuu mahdollisesti alkukeväälle 2017. Tässä U-jatkokirjelmässä tarkennetaan Suomen kantaa komission ehdotukseen ESIR:n toiminnasta tehdyn riippumattoman arvion ja tämänhetkisen neuvottelutilanteen valossa. Riippumaton arvio julkaistiin 14.11.2016 ja sitä käsitellään neuvoston työryhmäkokouksessa 18.11.2016. Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 11.11.2016 myös lausunnon ESIR:n toiminnasta. Suomi tukee Euroopan investointiohjelmaa ja erityisesti investointien esteiden purkamista sekä yksityisten investointien edistämiseen tähtäävää työtä. ESIR, joka perustettiin osana Euroopan investointiohjelmaa, on toiminut vasta runsaan vuoden ajan. Siihen nähden Suomi pitää komission jatkoehdotusta hieman ennenaikaisena mutta katsoo samalla, että ESIR-jatkoesityksen yhteydessä on mahdollisuus vastata puutteisiin, joihin on kiinnitetty huomioita ESIR:ssä tehdyistä arvioissa.
2(8) Suomi tukee ESIR:n toiminnan pidentämistä Euroopassa yhä vallitsevan investointivajeen takia. Tämän arvioidaan myös hyödyntävän kotimaisia lainanottajia. Puheenjohtajan kompromissiehdotus ESIR-jatkoesityksestä vastaa Suomen kantoja ja ehdotetut muutokset tukevat rahastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista säilyttäen kuitenkin ennallaan rahaston keskeiset periaatteet. Tämä koskee erityisesti ESIR:n täydentävyyskriteeriä ja yksityisten sijoitusten mobilisointia sekä rahoitettavien hankkeiden kannattavuutta ja markkinaehtoista valintaemenettelyä. Lisäksi Suomi suhtautuu varovaisen myönteisesti ESIR-toimien mahdolliselle ulottamiselle koskemaan myös puolustussektorin investointeja ja on valmis tutkimaan ehdotuksen vaikutuksia tarkemmin edellyttäen, ettei sillä vaaranneta Euroopan investointipankin rahoitustoimintaa. ESIR-toiminnan jatko tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa ja EUbudjettirahoituksen osalta mahdollisimman pitkälle jo ohjelmoituja varoja uudelleenkohdentamalla. Pääasiallinen sisältö ESIR:n jatkoesityksen yksityiskohtia on tuotu esille E-kirjeessä 95/2016 sekä U- jatkokirjelmässä 28/2016. Tästä syystä taustaosuudessa keskitytään nyt saadun riippumattoman arvion tuloksiin ja ESIR:n jatkoesityksen tämän hetkiseen neuvottelutilanteeseen. Riippumaton arvio ESIR:n toiminnasta ESIR-asetuksen mukaan rahaston toiminnasta tulee teettää riippumaton selvitys, jonka pohjalta toimintaa esitetään jatkettavaksi ja/tai asetusta esitetään muutettavaksi havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Komission toimeksiannosta tehdyssä riippumattomassa selvityksessä on arvioitu ESIRtoimien, EU-takauksen ja Euroopan investointineuvontakeskuksen (EIAH) a) tarkoituksenmukaisuutta ja relevanssia b) tehokkuutta c) vaikuttavuutta d) täydentävyyttä, lisäarvoa ja johdonmukaisuutta. Arvioinnin tarkasteluväli on heinäkuu 2015 - kesäkuu 2016 ja se suoritettiin kirjoituspöytätutkimuksella, haastatteluilla sekä nettikyselyillä. Arviossa todetaan ESIR:n olevan kooltaan tarkoituksenmukainen investointitarpeisiin nähden, ja että ESIR:n myötä EIP on pystynyt nelinkertaistamaan rahoitusta korkeamman riskin hankkeisiin. ESIR-toimien maantieteellinen jakauma todetaan olevan epätasapainoinen (91% ESIR-toimista ovat kohdistuneet 15 jäsenmaahan) kun taas sektorikohtaisesti ESIR-toimet jakautuvat tasaisesti. Syitä maantieteellisen kattavuuden epätasapainoiseen jakautumiseen katsotaan olevan mm. ESIR:n ja ESI-rahastojen (EU:n rakenne- ja investointirahastot) rahoituksen yhdistämisessä, puutteellisessa tiedossa elinkaarirahoitushankkeista, heikosti kehittyneissä riskirahoitusmarkkinoissa ja pienikokoisissa projekteissa. ESIR:n rahoituskumppaneiden puolelta katsotaan olevan tarvetta kohdistaa ESIR suuremmassa määrin korkeamman riskin rahoitusjärjestelyihin. Lisäksi nähdään tarvetta selkiyttää EIP:n roolia liittyen yhteistyöhön kansallisten kehityspankkien kanssa ja investointialustojen perustamisessa. Myös teknisen tuen lisäämistä katsotaan tarpeelliseksi.
3(8) ESIR:n hallinnointirakenteet toimivat arvion mukaa tehokkaasti. ESIR-toimien käsittelyja hyväksymismenettelyjä tulee arvion mukaan kuitenkin pyrkiä nopeuttamaan. Lisäksi tulee lisätä ESIR-toimien markkinointia. ESIR-toimien vaikuttavuuden osalta todetaan, että ESIR-toimien hyväksyntä etenee suunnitellusti mutta rahoitussopimusten allekirjoituksissa on jääty jälkeen. Tarkasteluvälin ESIR-toimien kerrannaisvaikutus on 14.1 tavoitteen ollessa 15. Kerrannaisvaikutuksen arvioidaan nousevan uusien rahoitustuotteiden ja ESIR:n infrastruktuuri- ja innovointiosion hankkeiden myötä. Arviossa esitetään jonkin verran huolta ESIR-toimien täydentävyyden toteutumisesta, sillä joidenkin infrastruktuuri- ja innovointiosion hankkeiden katsotaan olevan mahdollista toteutua ilman ESIR:iä. Lisäksi arviossa todetaan, että infrastruktuuri- ja innovointiosion toimissa tulee parantaa ESIR:n, Verkkojen Eurooppa välineen ja InnovFin instrumenttien täydentävyyttä sekä vahvistaa kansallisten kehityspankkien roolia. ESIR:n pk-yritysrahoitusosiota, ns. COSME-ohjelmaa (yritysten kilpailukykyä ja pieniä sekä keskisuuria yrityksiä koskeva EU-ohjelma) ja ns. InnovFin-rahoitusvälinettä (EIPryhmän rahoitusinstrumentti innovatiivisille pk- ja midcap yrityksille) arvioidaan erittäin johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. ESIR-toimien välittäjätahojen arviot ESIR:n täydentävyydestä ovat myös positiivisia. EU:n myöntämää ESIR-takausta arvioidaan relevantiksi, pohjautuen pkyritysrahoitusosioon kohdistuneeseen suureen kysyntään ja koska hankerahoituksen puolella takaus lisää EIP:n riksinkantokykyä. ESIR-takauksen toimien kattavuutta pidetään tehokkaana ja todetaan, ettei takaukseen ole tähän mennessä vedottu. EIAH:n hallinnointi ja toiminnan kehittäminen katsotaan olevan linjassa ESIRasetukseen nähden ja EIAH:in arvioidaan toimivan hyvin. Neuvontakeskus on saanut pyyntöjä 27 jäsenmaasta ja kaikilta sektoreilta. Arvion mukaan EIAH:n paikallista läsnäoloa tulee kuitenkin lisätä, samoin yleistä tietoisuutta EIAH:sta. Arviossa suositellaan mm. että tulisi tutkia tarkemmin syitä miksi ESIR:n hyödyntäminen on joissakin maissa alhainen, jatkaa uusien räätälöityjen korkeamman riskin rahoitustuotteiden kehittämistä, huolehtia myös pienempien projektien rahoitusratkaisuista infrastruktuuri- ja innovointiosiossa, seurata tarkkaan ESIR-salkun riskisyyttä sekä lisätä tietoisuutta investointineuvontakeskuksesta. ESIR-jatkoesitys Komission jatkoesitys koskee ESIR:n rahoitusta, hallinnointia, hankkeiden valintaa sekä EIAH:ia. Jatkoesityksellä tavoitellaan EU:n investointiohjelman aikaansaaman positiivisen muutosvauhdin säilyttämistä, jotta investoinnit voidaan palauttaa pitkän aikavälin kestävään trendikasvuun. Keskeisiä muutosehdotuksia rahoitukseen liittyen ovat voimassaoloajan jatkaminen vuoteen 2020 loppuun asti, EU:n takauksen korotus 26 mrd. euroon ja rahaston kokonaistavoitteen kasvattaminen noin 500 mrd. euroon sekä takuurahaston tavoitetason alentaminen 35 prosenttiin.
4(8) ESIR-toiminen hallinnointiin ja hankkeiden valintaan ehdotetaan mm. täydentävyyskriteerin painoarvon korostamista, ESIR-takauspäätösten avoimuuden lisäämistä ja 40 prosentin vähimmäistavoitetta ilmastohankkeille. Lisäksi ehdotetaan maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn sisällyttämistä kelpoisuuskriteereihin. Parantaakseen maantieteellistä jakaumaa ehdotetaan kelpoisuuskriteereihin kahta koheesiomaita koskevaa erityismainintaa. Komissio ehdottaa myös lisäystä verotusalan hyvän hallintotavan periaatteisiin, jonka mukaan ESIR-toimissa tulee noudattaa unionin lainsäädännön lisäksi myös komission suosituksia ja tiedonantoja. EIAH:n teknistä apua ehdotetaan mm. kohdistettavaksi tarkemmin hankkeille, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita ja unionin eri rahoituslähteistä saatavien varojen yhdistämiseen. ESIR-jatkoesityksen johdanto-osioissa komissio pitää aiheellisena pohtia puolustusalaan liittyvien investointihankkeiden sisällyttämistä ESIR-rahaston rahoituksen piiriin ja näin ollen harkita EIP:n lainanantopolitiikan kelpoisuusehtojen muuttamista vastaavasti. Neuvoston puheenjohtajan kompromissiehdotus Puheenjohtajalta on saatu toinen kompromissiehdotus, jota käsitellään 18.11.2016 neuvoston työryhmäkokouksessa. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksen keskeiset muutokset ESIR-asetuksen artiklaosioon tai uudet elementit komission ehdotukseen nähden ovat biotalouden lisääminen kelpoisuuskriteereihin, ilmastohankkeita koskevan 40 prosentin tavoitteen rajaaminen siten, ettei se koskisi ESIR:n pk-yritysrahoitustoimia, ESIR-toiminnan arviointien aikaistaminen sekä niiden sisällön tarkentaminen mm. siten, että yli vuoden 2020 menevä mahdollinen jatkoehdotus alistetaan riippumattomalle arviolle. Kompromissiehdotuksessa tarkennetaan myös EIAH:n toiminnan tavoitteita ja ehdotetaan EIAH:in jalkauttamista tiettyihin jäsenmaihin. ESIR-asetuksen johdanto-osioon puheenjohtaja ehdottaa yllämainittujen lisäysten mukaisia muutoksia ja täydentävyyskriteeriin liittyvää selvennystä. Lisäksi johdanto-osiossa ehdotetaan ESIR-takauksen ulottamista asetuksessa määriteltyjen sektoreiden lisäksi myös puolustussektorin investointeihin. Tämä edellyttäisi Euroopan investointipankin toimintamandaatin muutosta, josta ei ole vielä tehty arviointeja, joita tarvitaan lopullisen kannan muodostamiseen. Neuvottelutilanne ESIR:n toiminnasta saatu riippumattoman arvion tulokset ovat sisällöltään samansuuntaisia kuin aiemmin syksyllä tehdyt komission sekä EIP:n arviot ESIR:n toiminnasta. Riippumaton arvio kuvaa kuitenkin tarkemmin ESIR:n yhteistyö- ja välittäjätahojen huomioita, jotka pohjautuvat ESIR:n ensimmäisen toimintavuoden käytännön kokemuksiin. Komission jatkoesityksessä esitetyt muutokset vastaavat siten hyvin riippumattomassa arviossa esille nousseisiin puutteisiin eikä arviossa ilmennyt merkittäviä uusia huomioita, joita tulisi huomioida Suomen kannanmuodostuksessa tai neuvoston käsittelyssä. Puheenjohtajan kompromissiehdotus on vienyt jatkoesitystä parempaan suuntaan. Erityisesti täydentävyyskriteeriä on selkiytetty, rahaston toiminnan arviointimenettelyä
5(8) on parannettu ja ESIR:n maantieteellistä jakaumaa pyritään tasapainottamaan lisäämällä teknistä tukea. Keskeisiä käsittelemättömiä asiakohtia ovat erityisesti EIP:n mahdollinen 2,5 mrd. euron lisäys rahaston jatkovuosille (josta EIP:n hallintoneuvosto päättää erikseen) ja ehdotus ulottaa ESIR kattamaan myös puolustussektorin investointeja. Neuvoston työryhmässä on myös käsitelty ESIR-toimien verotuksellisiin periaatteisiin liittyvää komission ehdotusta, jonka mukaan ESIR-toimissa tulisi noudattaa unionin lainsäädännön lisäksi myös komission suosituksia ja tiedonantoja. Komissio antoi asiasta tarkennetun ehdotuksen, joka ei ollut jäsenvaltioita velvoittava ja puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa viitataan enää vain neuvoston päätelmiin ja unionin politiikkoihin komission suositusten ja tiedonantojen sijaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksella on neljä oikeusperustaa, SEUT 172, 173 ja 175 artiklan 3 kohta sekä 182 artiklan 1 kohta, koska rahaston toiminta koskee useampaa politiikka-alaa ja asetuksella muutetaan sekä Horisontti 2020 puiteohjelmasta että Verkkojen Eurooppa -välineestä annettuja asetuksia. Neuvosto päättä ehdotuksesta määräenemmistöpäätöksellä ja sitä käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin (EP) talous- ja raha-asiat valiokunnalla (ECON) ja budjettivaliokunnalla (BUDG) on päävastuu ESIR:n jatkoesityksestä. EP:n valmistelijoina ovat José Manuel Fernandez, EPP (PT) ja Udo Bullman S&D (DE). Jaostokäsittelyä ei tämän kirjelmän osalta poikkeuksellisesti pystytty järjestämään tiukan valmisteluaikataulun takia. Kansallinen valmistelu on koordinoitu suoraan ao. ministeriöiden kanssa ja täsmennetty Suomen kanta on koordinoitu erikseen TEM:n kanssa. EU-ministerivaliokunta18.11.2016 Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus on suoraan velvoittavaa oikeutta, jota ei ole tarpeen saattaa erikseen kansallisesti voimaan, eikä se edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 59 a :n perusteella valtakunnan lainsäädäntövaltaan.
Taloudelliset vaikutukset 6(8) ESIR:n jatkoesitys kasvattaisi Suomen nykyistä 311,5 milj. euron ESIR-järjestelyiden enimmäisvastuuosuutta 186,8 milj. eurolla. Vastuu muodostuu EU:n talousarvion lisäyksistä ja EIP:n mahdollisesta ESIR:iin sijoittamasta lisäpääomasta. Vastuun toteutuminen edellyttäisi tappioiden realisoitumista täysimääräisesti. Tämä tarkoittaisi, että kaikki ESIR-rahoitusjärjestelyt epäonnistuisivat täysin. Mikäli takuurahaston pääoman lisäys toteutuisi komission ehdottamalla tavalla, kasvaisivat Suomen maksut EU:lle noin 2,3 milj. euroa. Tämä johtuisi 150 milj. euron EU:n budjetin marginaalin käyttöönotosta. Kymmenen suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää hanketta on saanut rahoitusta ESIR:in tuella marraskuu 2016 puoliväliin mennessä. Näiden myötä Suomi on yhteensä hyötynyt ESIR:stä 700 milj. euroa ja ESIR:in monikansallisista hankkeista Suomeen odotetaan yli 100 milj. euron osuutta. ESIR:n infrastruktuuri- ja innovaatiorahoituksen puolella neljä hanketta ovat saaneet ESIR:in takaamaa rahoitusta: Äänekosken biojalostamohanke, Pasilan aseman TRIPLA-rakennushanke, sekä VVO:n ja SATO:n energiatehokkaan rakentamisen hankkeet. Lisäksi Finnvera voi myöntää ESIR-takauksen tuella lainaa keskisuurille yrityksille ja EIP-ryhmään kuuluva Euroopan investointirahasto (EIR) on sijoittanut ESIR:n tuella kahteen pääomasijoitusrahastoon, jotka sijoittavat myös Suomeen. Näiden lisäksi Suomi hyötyy yhdestä media-alan monikansallisesta hankkeesta ja Suomi voi myös hyödyntää yhtä monikansallista keskisuurten yritysten rahoitusohjelmaa. Liikepankeista OP Ryhmä on saanut ESIR-takauksen pk-yritysten lainoihin. Tämän yritystakauksen avulla pk-yrityksille on voitu tarjota rahoitusta keväästä saakka ja sen avulla on rahoitettu yli 30 yritystä. Syksyn 2016 pk-yritysbarometritulosten mukaan rahoitus koetaan esteistä suurimpana voimakkaasti kasvua hakevien, kansainvälisten ja digitaalisten yritysten joukossa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi {SWD(2016) 297 final} {SWD(2016) 298 final} COM(2016) 597 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVR, neuvotteleva virkamies Joanna Tikkanen, puh. +358 29 55 3009, joanna.tikkanen@vm.fi VM/BO, erityisasiantuntija Vesa Kulmala, puh. +358 29 553 0548, vesa.kulmala@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1472 Liitteet Viite
7(8)
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi