Rakennustapaohjeet S u t t e n h a a n a s e m a k a a v a k o r t t e l i t -
Johdanto Rakennustapaohjeet koskevat kaupunginosan 0 Suttenhaan alueen kortteleita -. Suunnittelualue on osa Hauhon Eteläisen kylä-aluetta, jonka maisemalle ominaista on peltojen ja metsien läheisyys. Rakennustapaohjeiden tavoitteena on huomioida alueen perinteikäs maisema ja luonnonläheisyys sekä ohjata rakentajia, suunnittelijoita ja rakennusvalvontaa. Asemakaavassa on osoitettu pientalotonttia, joista kaksi on tällä hetkellä rakennettu. Suttenhaan vanhempi rakennuskanta sijoittuu Hauhontien varteen. Rakentamisessa noudatetaan Suttenhaan xx.xx.0 hyväksyttyä asemakaavaa, Hämeenlinnan rakennusjärjestystä sekä muita rakentamista koskevia viranomais määräyksiä ja ohjeita. Rakentamistapaohje liittyy kiinteästi Suttenhaan asemakaava-aineistoon. Tontinhaltijan tulee välittää rakennustapaohje rakennushankkeen pääsuunnittelijalle. Myös Hämeenlinnan rakennusvalvontaan tulee olla yhteydessä ennen suunnittelun aloittamista. Rakennusten sijoittamiseen tontille kannattaa paneutua huolellisesti: rakennusten luoma tunnelma välittyy ensisilmäyksellä. Hyvä paikka rakennuksille löytyy huomioimalla ilmansuunnat, maastonmuodot sekä ympäristön muut rakennukset. Useimmiten rakennusten päätilat halutaan suunnata valoisiin ilmansuuntiin, kuten etelään ja länteen. On myös hyvä huomioida, että pihamaalta löytyy aurinkoisia ja lämpöisiä paikkoja oleskelua varten, ja miettiä, millaisen kokonaisuuden sisätilat yhdessä ulkotilojen kanssa muodostavat. Alueen muut rakennukset tulee huomioida: yhdessä ne muodostavat alueelle ominaisen luonteen. Erityisesti kadunvarren järjestelyihin tulee kiinnittää huomiota. Talousrakennukset sopivat hyvin tontin rajoille, missä ne voivat toimia myös näkö- ja meluesteenä. Pihasaunan voi sijoittaa esimerkiksi tontin takaosaan tai vaikkapa katoksella yhdistettynä asuinrakennukseen. Selkeästi rajattu pihatila on onnistuessaan tunnelmallinen ja suojaisa.
Pihaa ja rakennusten lattiakorkoja suunniteltaessa tulee pyrkiä välttämään jyrkkien maanpinnan leikkausten syntyminen. Suositeltavaa on säilyttää pihan maanpinta lähellä olemassaoleva tasoa. Sisäänkäyntikerroksen lattian tulee aina olla kadun pinnan yläpuolella. Lattian korkoasemaa suunnitellessa on syytä ottaa huomioon naapuritonttien rakennusten korkoasemat, jotta voimakkailta maanmuokkauksilta vältyttäisiin. Mikäli voimakkailta pengerryksiltä ei vältytä, tulisi ne sitoa ympäristöön esimerkiksi viherratkaisuin. Sallittuja ovat myös porrastetut lattiaratkaisut, jolloin rakennuksen sijoittaminen helpottuu. Myös toimintojen jakaminen piharakennuksiin voi helpottaa rakennusmassojen hallittua sijoittamista. Piharakennusten lattian korkotason tulisi olla ympäröivien päärakennusten lattiatasoa matalammalla. Rakennusten ja pihan katujulkisivu on osa alueen julkista katutilaa, joten sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Vaikka pihan suojaisuus on tärkeää, ei etenkään rakennuksen ikkunaaukotuksesta kannata tehdä liian sulkeutunutta, jotta katunäkymät voisivat olla kutsuvat. Tontin rajaukseen voidaan käyttää aitoja ja aidanteita. Esimerkiksi matalat (0,, m) kiviaidanteet tai malliltaan ja väritykseltään ympäröiviin rakennuksiin sopivat puuaidanteet toimivat hyvinä tilan rajaajina alueella. Aidanteisiin on helppoa yhdistää puita, pensaita ja muita istutuksia. Katuun rajautuvaan tontinosaan suositellaan pensasaitaa, kun taas virkistysalueisiin rajautuvia tontinosia edellytetään rajattavan pehmeämmin aidantein. Tonttien välisistä aidoista asukkaiden tulee sopia rajanaapurin kanssa. Sekä rakennuksen massoittelussa että julkisivuissa kannattaa suosia yksinkertaista tyylikkyyttä. Massoittelussa se tarkoittaa sopusuhtaisia muotoja. Suorakulmainen talo kestää parhaiten aikaa ja on usein energiatehokkuudeltaankin paras ratkaisu. Julkisivuissa yksinkertaisuus tarkoittaa mm. yhdensuuntaista laudoitusta ja pelkistettyä muotokieltä ikkuna- ja ovipuitteissa. 00-luvun rakentamiseen harvoin sopii nikkarityyliset laudoitukset. Ikkunoiden sijoittamisessa on tärkeää tutkia tarkoin tonttia; siltä aukeavia näkymiä, ilmansuuntia ja suhdetta naapuritaloihin. Myös talon sisäisissä näkymissä kannattaa käyttää mielikuvitusta; taloon sisään astujalle olisi mm. hyvä tarjoilla näkymä oleskelutilojen halki suoraan ulos. Terassit olisi hyvä suunnitella samaan aikaan rakennuksen muun suunnittelun kanssa. Silloin ne voidaan huomioida mm. perustus-, lvi- ja sähkösuunnitelmissa. Rakennukseen liittyvän terassin ei tule ulottua yhtenäisenä useammalle kuin rakennuksen kahdelle julkisivulle. Myöskään taloa kiertäviä, katettuja terasseja ei saa rakentaa. Matalat terassit eivät tarvitse aitoja ympärilleen. Näkösuojaa saa esimerkiksi terassin reunalle istutettavista pensaista tai kevytrakenteisista pergoloista ja niitä pitkin kipuavista kasveista. Terassin käyttöä lisää sen sijoittaminen lämpimiin ilmansuuntiin joko etelään tai länteen, siten ettei päärakennus tai talousrakennukset varjosta sitä liikaa. Terassin käyttöaikaa ja käyttömahdollisuuksia voidaan lisätä mm. lasittamalla tai kattamalla terassi valokattein. Katetun terassin tulee sijaita rakennusalalla, kattamattoman terassin sijaintia ei ole määrätty.
Z p Z Ikkunoiden koko ja avautumissuunta vaikuttaa merkittävästi huoneen valaistukseen. Ikkunan koko ei juuri vaikuta sen hankintahintaan. Aukotus myös viestii ulospäin joko avoimuudellaan tai sulkeutuneisuudellaan. Varsinkin katujulkisivua ei tule tehdä liian sulkeutuvaksi. Pääikkunoiden suuntautuminen kadun suuntaan luo katukuvaan vastaanottavan mielikuvan. K 0.. 0: 0: K K lä lä K? HULE /-kerroksisten pientalojen kortteli. Suttenhaka PARTIOPOJANTIE HUKANRAITTI HULE -kerroksisten pientalojen.0. korttelit 0. LEIKKI SUDENPENNUNPUISTO. 00 0 PARTIOPOJANTIE.. p KOLOKUJA K0 K00? : p 0 K0? p 0. K? p pientalojen p kortteli. 0 00 0 0 :... :0 0 K? 0. /-kerroksisten 0 : 0. 0kV :... : : :0 0. /-kerroksisten pientalojen kortteli. SUTTENHAANTIE. K p K HAUHONTIE : :. :.. 0 : : : :0 P 0 K? SUTTENHAANPUISTO. /-kerroksisten p. pientalojen korttelit :. 0. 0 0:. :. :.. :.. PUOLAKANKAANTIE. 0: rp... : Harhanmäki 0:0 0 K 0:. 0: K? 0:.0 rp 0 0:0 0:. 0:. 0:0 0... 0: S U T T E N H A K A, A S E M A K A A V A L U O N N O S.. 0 H A V A I N N E 0: YLEISTÄ: - Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. - Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään kaksi kolmasosaa rakennusoikeudesta. - Tontille saa rakentaa enintään kolme talousrakennusta ja niiden yhteenlaskettu kerrosala katoksineen saa olla enintään 0 m². Talousrakennuksen enimmäiskoko on 00 k-m². - Jos autosuojaan ajetaan suoraan kadulta, on suojan ja kadun väliin jätettävä metriä. - Virkistys- ja suojaviheralueeseen rajoittuvalle tontin rajalle on istutettava vapaasti kasvavia puuja pensasryhmiä. Istutukset tulee sijoittaa vähintään 0 cm etäisyydelle tontin rajasta. - Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Julkisivun värityksessä tulee käyttää murrettuja, maalaismaisemaan sopeutuvia värejä lämminhenkisen, yhtenäisen ja rauhallisen kokonaisuuden luomiseksi. Alla on esitetty viittteellisiä esimerkkejä. Korttelit,,,,0 ja Asemakaavassa on määrätty asuinrakennuksen katon suunta, talousrakennuksen katon suunta puolestaan on harkittava tonttikohtaisesti rakennuslupavaiheessa. Asuinrakennuksen katon kaltevuus tulee olla α=:-:,. Katto voidaan toteuttaa symmetrisenä tai epäkeskeisenä taitekattona sekä halutessa myös mansardikattona, jolloin katossa sallitaan myös jyrkempiä osia. Myös pulpettikattoiset rakennuksen osat voidaan sovittaa kokonaisuuteen. Katteen väri tulee olla musta/harmaa, jolloin esimerkiksi mahdollisten aurinkopanelien väritys sulautuu kattoon. Julkisivumateriaalin tulee olla murretulla (esim. luonnonpigmentti) sävyllä peittomaalattua laudoitusta, rappausta tai sileää punatiililtä. Myös suoranurkkainen tai nurkista koteloitu höylähirsitalo on mahdollinen vaihtoehto. Autotallirakennuksen nosto-ovien värityksenä ei saa käyttää valkoista, mikäli rakennuksen värinä ei ole murrettu valkoinen. Asuinrakennuksen korkeus korttelialueilla saa olla II u(/) ja talousrakennuksen yksi kerros. Käyttöullakon rakentamista suositellaan. Hyvä vaihtoehto on myös jättää käyttöullakon sisustaminen myöhemmin mahdolliseksi, mikäli sille ei ole rakennusvaiheessa tarvetta. Korttelin tonteilla -, korttelissa sekä korttelin tonteilla - asuinrakennus tulee rakentaa rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni. Korttelissa, 0 ja asuinrakennus tulee sijoittaa tontin takaosaan ja talousrakennus kadunpuoleiseen rajaan. Ohje ei kuitenkaan koske olemassa olevia rakennuksia. Korttelit,,,, ja Asemakaavassa on määrätty asuinrakennuksen katon suunta, talousrakennuksen katon suunta puolestaan on harkittava tonttikohtaisesti rakennuslupavaiheessa. Asuinrakennuksen katon kaltevuus tulee olla α=:. Katto voidaan toteuttaa symmetrisenä tai epäkeskeisenä taitekattona. Myös pulpettikattoiset rakennuksen osat voidaan sovittaa kokonaisuuteen. Katteen väri tulee olla musta/harmaa, jolloin esimerkiksi mahdollisten aurinkopanelien väritys sulautuu kattoon. Julkisivumateriaalin tulee olla murretulla (esim. luonnonpigmentti) sävyllä peittomaalattua laudoitusta, rappausta tai sileää punatiililtä. Myös suoranurkkainen tai nurkista koteloitu höylähirsitalo on mahdollinen vaihtoehto. Kerrosluku korttelialueilla saa olla I. Korttelin tonteilla -, kortteleissa,, ja asuinrakennus tulee rakentaa rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni. Korttelissa tonteilla - ja korttelissa asuinrakennus tulee sijoittaa tontin takaosaan ja talousrakennus kadunpuoleiseen rajaan.
Talvinäkymä suunnittelualueelta