Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Projektisuunnitelma Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen Versio 0.1 16.5.2016
Versio 0.0 2(13) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta 3 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit 4 2.1 Tavoitteet ja tulokset 4 2.2 Indikaattorit ja mittarit 5 3 Sidosryhmät 6 4 Riippuvuudet 6 5 Projektin toteutus 7 5.1 Kokonaiskuva etenemisestä 7 5.2 Aikataulu 7 5.3 Projektin vaiheiden kuvaukset 8 5.3.1 Vaihe 1: <Koulutus ja kulttuurinmuutos> 8 5.3.2 Vaihe 2: <Tuki ja esimerkit> 9 5.3.3 Vaihe 3: <Seuranta ja täydennys > 10 6 Resurssit ja kustannukset 11 7 Projektin seuranta ja raportointi 11 8 Viestintä 11 9 Liitteet 12 Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet 12 Liite 2. Keskeiset lähteet 12
Versio 0.0 3(13) 1 Projektin tausta Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on osa hankesuunnitelman muutoskokonaisuutta I: Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri (hankesuunnitelma luku 5.1.) Tämä projekti on toimeenpanoprojekti, kun tarkastellaan LAVA -mallin käyttöönottoa kunnissa ja ministeriöissä. SOTE-uudistuksen yhteydessä kehitettävä LAVA-toimintatavan osalta projekti on kehittämis-/pilotointiprojekti. Kärkihankkeen myötä tuetaan kulttuurinmuutosta, jossa eri organisaatiot (kunnat, maakunnat ja ministeriöt) ja toimialat päätöksiä valmistellessaan tunnistavat päätöksensä vaikutukset lapsiin. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja sopimuksen valinnaisissa pöytäkirjoissa turvatut lapsen oikeudet muodostavat perustan ja tarkastelukehikon lapsivaikutusten arvioinnille. YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18 -vuotiaita. Tässä suunnitelmassa lapsilla tarkoitetaan vauvoja, pikkulapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria. Lapsivaikutusten arviointi lisää tietoa päätösten taustaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys. (Yhdistyneet kansakunnat 2013.) Lapsen etuun ja laajemmin lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen liittyy tärkeänä osana lapsivaikutusten arviointi, jonka avulla selvitetään, miten lapsiin suoraan tai välillisesti liittyvät toimet ja päätösvaihtoehdot parhaiten toteuttavat lapsen edun ensisijaisuutta. Lapsivaikutusten arviointia voidaan tehdä kolmessa, toisiaan täydentävässä eri vaiheessa: ennakkoarviointina, prosessiarviointina ja seuranta-arviointina. Ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan suunnitteilla olevien päätösten, toimenpiteiden tai ohjelmien vaikutusten arviointia ennen niiden toteuttamista. Prosessiarvioinnissa vaikutuksia analysoidaan päätöksen toimeenpanon tai toiminnan toteutuksen yhteydessä. Seuranta-arvioinnissa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia päätöksellä tai toimenpiteellä on ollut. (Alila 2011.)
Versio 0.0 4(13) Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuoda lisää tietoa päätöksenteon taustaksi, selkeyttää päätöksentekoprosessia, parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja lisätä myös päätöksenteon avoimuutta ja moniarvoisuutta. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon päätöksen tai toiminnan kohteena olevien lasten tai lapsiryhmien tilanne, olosuhteet ja tarpeet kokonaisuudessaan. Laajasti ymmärrettynä lapsivaikutusten arviointiin liittyy myös lapsen perhe ja muu lähipiiri mukaan lukien lapsen elinympäristö. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään ja otetaan huomioon lasten oma näkökulma aikuisten näkökulman lisäksi. Kaikille lapsilla ja lapsiryhmillä tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Lapset tulisi ottaa mukaan jo heitä koskevien uudistusten ja päätösten suunnitteluvaiheessa. Tilanne nyt: LAVA ministeriöissä Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia on tunnistettu kokonaisuudessaan vähän hallituksen esityksissä. Viimeisimmässä tutkimuksessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia oli tunnistettu 3%:ssa hallituksen esityksistä. (Slant & Rantala 2013, 57.) Myös lähtökohtaisesti selkeästi lapsiin kohdistuvia säädöksiä valmistelevat ministeriöt eivät tunnista vaikutuksia lapsiin. Vuonna 2012 vaikutuksia lapsiin oli tarkasteltu 1 OKM:n, 1 LVM:n, 1 TEM:n, 1 MMM:n ja 2 kappaletta STM:n valmistelemissa säädöksissä. (Slant & Rantala 2013, 100.) STM julkaisee säädösvaikutusten arvioinnin oppaan vuonna 2016. Sen tavoitteena on koota erilaiset säädösvaikutusarvioinnin ulottuvuudet yhdeksi ihmisvaikutusten arviointikokonaisuudeksi, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi. Tilanne nyt: Tuleva maakuntahallinto Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, jotka vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä. Maakuntien tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Maakunnan mahdollisina tehtävinä on suunniteltu kunnan vaikutusten ennakkoarviointityöhön osallistumista sekä arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten ja toimien vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen (THL 2016). Tilanne nyt: Kunnissa Kunnista noin neljäsosassa on tarkasteltu jossakin yhteydessä päätösten vaikutuksia lapsiin. (Sotkanet 2015, Ståhl ym. 2015.) Lapsivaikutusten arviointia tukevia lakeja ovat muun muassa ovat terveydenhuoltolain (2010/1326) 11 ja sosiaalihuoltolain (2014/1301) 1 ja 7.
Versio 0.0 5(13) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt työvälineen auttamaan tunnistamaan eri hallinnonaloilla tapahtuvia prosesseja, jotka vaikuttavat lasten elämään. (Heinämäki & Kauppinen 2010). Suomen Unicefillä on lapsiystävällinen kunta malli ja järjestö on kouluttanut kuntiin yhdyshenkilöitä sekä laatinut ohjeen lapsivaikutusten arvioinnista. Suomen evankelis-luterilaisen kirkolla on päätös lapsivaikutusten arvioinnista. Kirkolla on ohjeustus ja koulutusta sekä se on pyytänyt seurakuntia nimeämään lapsiasiahenkilöitä. 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit 2.1 Tavoitteet ja tulokset Kärkihankkeen myötä tuetaan kulttuurinmuutosta, jossa eri organisaatiot ja toimialat päätöksiä valmistellessaan tunnistavat päätöksensä vaikutukset lapsiin. Kulttuurinmuutoksen rinnalla on oltava voimakas kansallinen ohjaus, mukaan luettuna lainsäädäntö, tukemassa päätöksenteon muuntumista lapsia huomioivaan suuntaan. Esimerkiksi sote-kunta -uudistuksessa on varmistettava maakuntien LAVA-asiantuntemus, LAVA-tiedon ja kokemuksen vaihto paitsi sote-alueen ja maakunnan, myös alueen ja kuntien välillä. Samoin ministeriöiden välinen yhteistyö esimerkiksi ehdotetussa Yhdenvertaisuusverkostossa ja arviointineuvoston työ tukevat kulttuurimuutosta. Säädösvaikutusten arvioinnissa ja kuntien päätösten ennakkoarviointiin on olemassa mallit lapsivaikutusten arvioimiseksi. Tavoitteena on, että niiden avulla lapsivaikutusten arviointi voidaan ottaa säännönmukaiseksi osaksi valmistelu- ja päätöksentekoprosessia. Maakuntien toimintaan kehitetään LAVA-malli ja se otetaan käyttöön. Tuetaan olemassa olevia (ja sote/maakunta myötä syntyviä) rakenteita, jotta lapsivaikutusten arviointi tulisi tunnetuksi ja sen toteuttaminen helpoksi. Tukimuotoina koulutus, materiaali ja esimerkit. Mallien kehittämisessä, käyttöönotossa ja koulutuksessa on huomioitava YK:n lapsen oikeuksien sopimus muodostaa perustan lapsivaikutusten arvioinnille. vaikutusten laaja-alainen tarkastelu (kuten terveys, vertaissuhteet, osallisuus, jne. tarkistuslistoja eri näkökulmista on olemassa) päätösvaihtoehtojen aito tarkastelu, ei pelkästään jo tehdyn päätöksen arviointi yhdenvertaisuusnäkökulma (on tarkasteltava eri lapsi- ja perheryhmiä, kuten esim. perheiden monimuotoisuus, kieli, sukupuoli, sosioekonominen & kulttuurinen tausta, vammaisuus (tarkistuslistoja on olemassa)
Versio 0.0 6(13) 2.2 Indikaattorit ja mittarit laajennetaan osallisten piiriä (edustuksellisten lisäksi vapaamuotoiset ryhmät ym) lasten näkemysten selvittäminen ja huomioonottaminen (menetelmäosaamista on vahvistettava) Indikaattori/mittari Projektin tulosten mittarit Hallituksen esityksistä arvioitu vaikutuksia lapsiin (vuonna 2012) Kuntien ja maakuntien päätöksistä on tehty LAVA, % Tehdyistä ennakkoarvioinneista kunnissa päätösten ennakkoarvioinnissa huomioidaan erityisesti lasten hyvinvointi ja terveys Kunnissa ja alueilla on päätös LAVAn käytöstä, % Vaikuttavuusindikaattorit Esimerkkipankki hyvistä käytännöistä internetissä Kunnissa, maakunnissa ja ministeriöissä yhdyshenkilö arvioinnin tueksi on nimetty Valtioneuvoston kanslian Lainsäädännön arviointineuvosto tarkastelee myös vaikutuksia lapsiin SOTE-laissa velvoitetaan alueet ennakkoarvioinnin käyttöön Lähtötaso 2016 Tavoitetaso 2019 Lähde 3 % kasvanut (Slant & Rantala 2013) ei tiedossa on Empiirinen havainto 71,0 % kasvanut (Sotkanet 2015) ei ole on Empiirinen havainto ei ole on Empiirinen havainto ei ole on Empiirinen havainto ei ole on Empiirinen havainto ei ole on Empiirinen havainto Koulutuksen kattavuus ei ole tavoitteen toteutuminen Empiirinen havainto 3 Sidosryhmät Lapsivaikutusten arvioinnin mallinnus toteutetaan THL:n, ministeriöiden, kuntien, Lapsiasiavaltuutetun toimiston, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä. Sidosryhmä STM, THL muut ministeriöt kunnat ja maakunnat kolmas sektori ja seurakunnat Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Lapsiasianeuvottelukunta Rooli LAVAn kehittäjiä ja soveltajia, koordinointi LAVAn kehittäjiä ja soveltajia LAVAn kehittäjiä ja soveltajia LAVAn kehittäjiä ja soveltajia, toteutustaho koulutuksessa ja kulttuurinmuutoksessa tukee projektin toteutumista
Versio 0.0 7(13) 4 Riippuvuudet Projektilla on riippuvuuksia seuraaviin kokonaisuuksiin: Projekti toteuttaa tavoitetta: Lapsen oikeuksia edistävän toimintakulttuurin osana otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja tuotetaan välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä palveluiden seurantaan. Lapsivaikutusten arviointimallin sekä lapsilähtöisen budjetointimallin mallintaminen ja käyttöönotto 5/2017. Mallien levittäminen toteutetaan hankkeessa. (http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/hyvinvointi/karkihanke3) Projekti tehdään tiiviissä yhteistyössä: Seuraavien Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman projektien kanssa: 1.2. Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin sekä 1.4. Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin levittäminen, Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta oppaan tuen kanssa (STM), SOTE-uudistukseen liittyvän maakuntien tuen ja valvonnan kanssa. Yhteys sähköisten palveluiden kehittämiseen: Sähköiset LAVA-mallit ovat toiminnan edellytys. LAVAn liittäminen päätöksenteon prosesseihin saattaa aiheuttaa olemassa olevien sähköisten päätöksenteon valmistelun ja vaikutusten arviointijärjestelmien päivittämisvaatimuksen (esim. Sähköinen hyvinvointikertomus ja EVAus). Ennakkoarvioinneissa kerätään ja käytetään olemassa olevia sähköisessä muodossa olevia tilastoja, indikaattoripankkeja sekä palautekanavia. 5 Projektin toteutus 5.1 Kokonaiskuva etenemisestä LAVAn edistäminen ministeriöiden toiminnassa Toteutetaan koulutusta, jotta valmistelijat oppivat tunnistamaan lapsinäkökulman. Seurantavaiheessa toteutetaan vuosittaiset tapaamiset ministeriöittäin tai ministeriöryhmittäin. Ministeriöiden väliseen tukeen ja tiedonvaihtoon perustetaan tai laajennetaan olemassa olevaa verkostoa esimerkiksi Yhdenvertaisuus-verkostoksi, jonka sisältöalueita voivat olla mm. sukupuoleen, ikään, kieleen, vammaisuuteen tai terveyteen perustuvat vaikutukset. Lainsäädännön arviointineuvoston tehtävä tulisi laajentua yrityksiin, yksityisiin henkilöihin ja julkiseen talouteen kohdistuvista arvioinneista huomioimaan soveltuvin
Versio 0.0 8(13) osin myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin näkökulma. Tähän sisältyy myös lapsivaikutusten arviointi. LAVAn edistäminen maakuntien toiminnassa Perustettava, tai olemassa oleva työryhmä, laatii mallin sote-alueen/maakunnan ennakkoarvioinnista, joka sisältää lapsinäkökulman. Toteutetaan maakunnan ja sote-alueiden koulutus siinä vaiheessa kun alueet ovat järjestäytyneet osana muuta alueellista tukea. LAVAn edistäminen kunnissa Vahvistetaan lapsivaikutusten arviointia toteuttamalla laaja-alaisesti eri toimijoiden ja vastuutahojen yhteistä koulutusta. Tuetaan kuntia erityisesti niillä hallinnonaloilla, jotka tulevat jäämään kuntiin ja joilla on suurin vaikutus lapsiin. Toimitaan yhteistyössä seurakuntien ja niihin nimettyjen lapsiasiahenkilöiden kanssa. Laajennetaan Lapsiystävällinen kunta mallin mukaisia yhdyshenkilöverkostoa ja tuetaan sen olemassaoloa kulttuurimuutoksen vahvistamiseksi kunnissa. 5.2 Aikataulu 1/2017-5/2017 koulutukset ministeriöille 1/2017-4/2019 Seuranta- ja tukityö; verkostotyö, vaikuttaminen arviointineuvoston työskentelyyn. Säännölliset tapaamiset ministeriöittäin. Luonnos Lapsivaikutusten yleisestä arviointimallista maakunnille, valmistelu käynnistyy 8/2016, luonnos 5/2017. Työryhmän malli maakunnille valmis 12/2017 Koulutus muun järjestäytymiskoulutuksen yhteydessä alueiden järjestäydyttyä. 1/2017-5/2017 koulutukset kunnille 8/2016-5/2017 Kuntien yhdyshenkilön valinnan tukeminen. 1/2017-4/2019 Seuranta- ja tuki, Vaikuttaminen kuntien työhön valtakunnallisissa ohjelmissa, uudistuksissa ja säädöstyön osana. Esimerkkipankin luominen ja ylläpito. 5.3 Projektin vaiheiden kuvaukset
Versio 0.0 9(13)
Versio 0.0 10(13) 5.3.1 Vaihe 1: <Koulutus ja kulttuurinmuutos> Tavoite: Kulttuurinmuutosta ja tietoisuutta tukeva koulutus, joka tähtää LAVAn käyttöön eri ohganisaatioissa. Tehtävät: Koulutetaan ministeriöitä ja kuntia, sekä maakunnallisia viranhaltijoita ja päättäjiä lapsinäkökulman tunnistamiseen, LAVAn käyttöön ja LAVAa edistävien rakenteiden kehittämiseen. Aikataulu: Projekti käynnistyy koulutuksilla ja niitä toteutetaan maakunnallisten toimijoiden koulutuksella mallin ja toimijoiden varmistuessa. Vuosi 2016-2017. Organisointi ja työmäärät: Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö 0,5 htv/v Seuranta- ja tukityö; verkostotyö, alueelliset tapaamiset osana sote-alueiden tukea. Kolmannen sektorin toimijat: koulutukset isoille kaupungeille 15 kpl ja pienille kunnille 5 kpl alueellista koulutusta (puoli päivää/ 4 tuntia), koulutukset ministeriöille á 2 tuntia. Kehittämispäällikkö 5 htp/v, virkatyö, projektisuunnitelman teko. Kustannukset: 20 000 /vuosi avustuksena kolmannen sektorin toimijoille, Kärkihanke 20 000 /vuosi avustuksena kolmannen sektorin toimijoille, Kärkihanke 50 000 /vuosi projektipäällikkö 0,5 htv/v, sijoitus THL/muu taho, sisältäen matka tms kulut, Kärkihanke Kehittämispäällikkö 5 htp/v, virkatyö THL Lopputuotokset: Koulutustilaisuuksien kattavuus ja koulutettujen toimijoiden lukumäärä. Koulutusmateriaali. 5.3.2 Vaihe 2: <Tuki ja esimerkit> Tavoite: Kulttuurinmuutoksen tueksi esitellään esimerkkejä ja tuetaan tarvittaessa toimijoita. Tehtävät: Kootaan ja kuvataan esimerkkejä Tuetaan tarvittaessa käytännön LAVA-toteutuksia Tuetaan LAVAa edistävien rakenteiden syntymistä organisaatioissa Aikataulu: Esimerkkien keruu alkaa koulutusmateriaalin päivittämisen yhteydessä ja jatkuu koko projektin ajan. Esimerkkien aktiivinen kerääminen alkaa koulutusvaiheen päätyttyä. Pääpaino 2017-2018. Organisointi ja työmäärät: Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö 0,5 htv/v Seuranta- ja tukityö; yhdyshenkilöiden verkostotyö. Kolmannen sektorin toimijat: Vaikuttaminen ministeriöiden ja kuntien työhön valtakunnallisissa ohjelmissa, uudistuksissa ja säädöstyön osana. Esimerkkipankin luominen ja ylläpito. Kustannukset: 20 000 /vuosi avustuksena kolmannen sektorin toimijoille, tuki ja esimerkkipankki, Kärkihanke 50 000 /vuosi projektipäällikkö 0,5 htv/v, sijoitus THL/muu taho sisältäen matka tms kulut, Kärkihanke
Versio 0.0 11(13) Lopputuotokset: Esimerkkipankki ennakkoarvioinneista ja rakenteista internetissä. Tuen määrä. 5.3.3 Vaihe 3: <Seuranta ja täydennys > Tavoite: Seurataan LAVAn kehittymistä ja kohdennetaan tarvittaessa lisätoimia projektin aikana tunnistettuihin tarpeisiin. Tehtävät: Seurataan kuntien ja ministeriöiden LAVA-toiminnan määrää, laatua ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Suunnitellaan ja toteutetaan lisätoimia, esimerkiksi koulutusta kohdennetusti. Aikataulu: Seuranta alkaa välittömästi toimintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisena ja niihin vaikuttamisena. Pääpaino projektin loppuvaiheessa ensimmäisen koulutuskierroksen päätyttyä. Vuodet 2018-2019. Organisointi ja työmäärät: Vastuuhenkilö: Projektipäällikkö 0,5 htv/v Kolmannen sektorin toimijat: Seuranta- ja tukityö; verkostotyö, alueelliset tapaamiset osana sote-alueiden tukea, vuotuiset kansalliset tapaamiset. Vaikuttaminen kuntien työhön valtakunnallisissa ohjelmissa, uudistuksissa ja säädöstyön osana. Esimerkkipankin ylläpito. Kustannukset: 20 000 /vuosi avustuksena kolmannen sektorin toimijoille, Kärkihanke 50 000 /vuosi projektipäällikkö 0,5 htv/v, sijoitus THL/muu taho sisältäen matka tms kulut, Kärkihanke Kehittämispäällikkö 5 htp/v, virkatyö THL Lopputuotokset: Tieto LAVAn käyttöönotosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 6 Resurssit ja kustannukset Kustannukset < Arvioidaan projektin kokonaiskustannukset kunkin yllä listatun projektin vaiheen osalta. Arviot tehdään sillä tarkkuudella kuin se on tässä vaiheessa mahdollista. Arvioita tarkennetaan projektin edetessä. Myös sopimusteitse tehtävä työ suunnitellaan tähän > Projekti toteutetaan palkkaamalla puolipäiväinen projektipäällikkö sekä osoittamalla kolmannen sektorin toimijoille avustuksia koulutuksen, esimerkkien ja tuen toteuttamiseksi. Taulukko 1. Projektin kustannukset Vaihe Kustannusarvio (tuhatta euroa) Vaihe 1: Koulutus 90 000 /v x2 vuotta 180 000 Vaihe 2: Tuki 70 000 /vuosi x 1 vuosi 70 000 Vaihe 3: Seuranta 70 000 /vuosi x 1 vuosi 70 000 yhteensä 320 000
Versio 0.0 12(13) Taulukko 2. Projektin työmäärät Organisaatio htv / euroa STM?? THL Projektipäällikkö N.N. 200 000 /v THL Kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen 5 htp/v Suomen Unicef 60 000 /v Mannerheimin Lastensuojeluliitto 60 000 /v 7 Projektin seuranta ja raportointi Projektilla on Yhteistyötiimi ja muutosohjelmalla projektiryhmä ja ohjausryhmä, jotka seuraavat hankkeen toteutumista säännöllisesti. Projektia tukee Lapsiasiain neuvottelukunnan Lapsiobudjetointi-jaos, jossa kokoontuvat keskeisimmät sidosryhmät. 8 Viestintä Sosiaalinen media pääviestintämuoto kunnissa ja alueilla vierailtaessa. Esimerkkien valmistuessa kohderyhmille tieto tapaamisissa, verkostojen ja sosiaalisen median kautta. Projektissa luodaan esimerkkipankki internetverkkoon. Viestintä suunnitellaan ja sovitaan yhdessä LAPE-hankkeen kanssa. 9 Liitteet Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet Ryhmän jäsen (titteli ja nimi) Organisaatio Yhteystiedot Kehittämispäällikkö Tapani Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tapani.kauppinen@thl.fi Kauppinen Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Hämeenlinnan kaupunki rimpela@hameenlinna.fi Kotimaan vaikuttamistyön Suomen Unicef Ira.Custodio@unicef.fi asiantuntija Ira Custódio Johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitto esa.iivonen@mll.fi Pääekonomisti Jussi Ahokas Suomen sosiaali ja terveys ry Jussi.Ahokas@soste.fi Johtaja Jari Rajanen Opetus ja kulttuuriministeriö jari.rajanen@minedu.fi Yhteistyötiimin jäsenet: STM /?? OKM/Kirsi Alila, Kuntatoimijat, Kirkkohallitus/Raija Ojell, LSKL / Kirsi Pollari, MLL / Esa Iivonen, Vanhempainliitto / Katja Repo, Kuntaliitto / Soile Paahtama, BVIF / Pia Sundell, Pelastakaa Lapset ry / Tiina-Maria Levamo, Ensi- ja
Versio 0.0 13(13) turvakotien liitto / kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ylitarkastaja Anne Hujala Lapsiasiainvaltuutetun toimisto anne.hujala@oikeus.fi Liite 2. Keskeiset lähteet Alila K (2011) Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. lapsiasiavaltuutetun toimisto, Jyväskylä http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf Evankelisluterilainen kirkko (2015) Lapsivaikutusten arviointi. Lainattu 11.1.2016 http://www.lapsivaikutukset.fi/lava Heinämäki L & Kauppinen T (2010) Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä : Työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201205085157 Slant O & Rantala K (2013) Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja Vuoden 2012 hallituksen esityksissä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152539/tta122_slant_rantala_2013.pdf?sequence=2 Sotkanet (2015) Päätösten ennakkoarvioinnissa huomioidaan erityisesti lasten hyvinvointi ja terveys, %, Koko maa 2013. Lainattu 11.1.2016 (https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw72bqa=®ion=s07mbaa= &year=sy4raqa=&gender=t&abs=f&color=f) Ståhl T, Wiss K, Hakamäki P & Saaristo V. (2015) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat. Tutkimuksesta tiiviisti 31, syyskuu 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-527-1 Suomen Unicef (2015) Lapsiystävällinen kunta materiaalipankki. Lainattu 11.1.2016 unicef.fi/lapsivaikutukset THL (2016) Sote ja terveyden edistäminen. Lainattu 18.4.2016 https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/aluetason-toimijat/sote-ja-tervey den-edistaminen YK = Yhdistyneet kansakunnat (2013) Yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta) http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/crs_14.pdf
Versio 0.0 14(13)