Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei puhtaasti tasaarvoinen tai vastavuoroinen) suhde kasvattaja, joka yrittää vaikuttaa (miten?) toisen osapuolen, kasvatettavan, toimintaan ja sivistykseen kasvatettava toimii ja kasvaa myös omasta puolestaan kasvatus ja sivistys toteutuvat vuorovaikutuksessa 1 2 Kohdeteoria 2 Kohdeteoria 3 ns. sosiaalistuminen olennainen osa kasvatusta kasvatettava on toisaalta jo yhteiskunnan jäsen ja toisaalta vasta kasvatuksen kautta tulossa sellaiseksi. yhteiskunnan historiallinen muutos: kasvatuksessa tähdätään ennalta tuntemattomaan tilanteeseen, kasvatuksella yritetään vaikuttaa tulevaisuuteen Kasvatus, kasvu ihmiseksi tulemista; ihmisen, ihmisyyden tuottamista! 3 4
IHMISYYS Inhimillinen subjekti (aika moderni idea): yksilö, vastuullisuus, itsemäärääminen, ihmisoikeudet, ihminen itseisarvona jne. perustuu: näkemykseen ("päätökseen", "sopimukseen" vrt. esim. ihmisoikeuksien julistukset) -> kunnioitus ("ulkoa") omaksuttuun toimintatapaan -> inhimillinen toiminta ("sisältä") Käsitteitä Ominaisuus (olion olemisen tapa) Tapahtuma: ominaisuuden muutos (tai säilyminen) -> Prosessi: tapahtumien kokonaisuus Teko: jonkin subjektin aiheuttama - tavoitteellinen tapahtuma jossakin objektissa; -> Toiminta: tekojen kokonaisuus Kompetenssi: subjektin ominaisuus, jonka ansiosta se voi toimia kuten se toimii Ympäristö: objektit/prosessit, joihin suhteessa subjekti toimii 5 6 Systeemin toiminta Subjektin toiminta 7 8
Merkitys Ihmisen toiminta Merkitys: miten jokin ympäristön osa (objekti, kohde) liittyy subjektin toimintaan (ongelmiin, tavoitteisiin yms.) Kausaalisuhde / -vaikutus: luonnon kausaliteetti, ilman tai riippumatta merkityksellisyydestä tapahtuva vaikutus tai vallitseva riippuvuus. Merkityssuhde / -vaikutus: merkityksellisyyden kautta tapahtuva ympäristön ja subjektin välinen vuorovaikutus. 9 10 Inhimillinen kokonaiskäytäntö Oppiminen Osaaminen, (vrt. kompetenssi): subjektin kompetenssi, että se saavuttaa joillakin teoillaan jonkin tavoitteen (kyky, taito - vrt. toimintatapa) Oppiminen: subjektissa tapahtuva tapahtuma tai prosessi, kompetenssin muutos, jossa se saavuttaa jonkin osaamisen; tapahtuu subjektin oman toiminnan kautta (vrt. kypsyminen, kehitys). Opettaminen: Suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on tietty oppiminen - jos subjektit ovat samat, kyseessä on opiskelu 11 12
Pedagogiikan historiaa (esi)historiaa: hoiva, sosialisaatio, initiaatio, opetusta Antiikki: mitä on ihminen? (Keskiaika!) Modernisaatio Modernisaatio taloudellis-tuotannollisen toiminnan kehitys tieteiden kehitys (tutkimus) moraalisen varmuuden häviäminen demokratian kehitys yksilöllisyyden idea aikaperspektiivin murros: determinismi / indeterminismi -> epävarmuuden ja varmuuden ongelma 13 14 Kasvatuksen kuilut lapsuuden kyvyt vs. aikuisuuden vaatimukset menneisyyden selkeys vs. tulevaisuuden riskit Kasvatus = uusien aikuisten = uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan tuottaminen; tulevaisuuden hallinta. Pedagoginen paradoksi Sivistys = subjektin vapaata spontaania toimintaa, itsensä tuottamista (Bildung) (ks. Siljander s. 29-) Kasvattava vaikuttaminen = ulkoista puuttumista subjektin toimintaan, (Erziehung - 'kasvatus') -> kasvatus- ja sivistysteoreettiset näkökulmat Pedagogiikan perusongelma 15 16
J.F.Herbart (2) Kotoperäisiä käsitteitä: kasvattava opetus: (myös) tietojen opettaminen tähtää hyvän ihmisen tuottamiseen Sivistyskykyisyys (Bildsamkeit) Harrastus (Intresse) Pedagoginen tahdikkuus (Tact)... Pedagogisen toiminnan teoria Pedagogisen toiminnan (ja ajattelun) perusrakenne, neljä perusperiaatetta (D.Benner, K.Mollenhauer, A.Kivelä) 1. Sivistyskykyisyys 2. Vaatimus itsenäiseen toimintaan 3. Kontekstuaalisuus 4. Sivistyneempi tulevaisuus 17 18 Pedagogisen toiminnan teoria 1 1. Sivistyskykyisyys (sivistyksellisyys, Bildsamkeit) = Pedagogisessa interaktiossa kasvatettavalle välttämättä oletettava lajityypillinen mahdollisuus sivistyä (kehittyä inhimilliseksi autonomiseksi subjektiksi). Pedagogisen toiminnan teoria 2 2. Vaatimus itsenäiseen toimintaan (kasvattava vaikuttaminen) = Autonominen subjektiviteetti kehittyy ainoastaan vuorovaikutuksessa ja vastakkainasettelussa maailman kanssa. Pedagogisessa interaktiossa kasvattaja tietoisesti vaatii kasvatettavaa kehittymään itsenäiseen toimintaan kykeneväksi. 19 20
Pedagogisen toiminnan teoria 3 3. Kontekstuaalisuus (yhteiskunnallisen määräytymisen muuttaminen pedagogiseksi määräytymiseksi, presentaatio) = Lapsi syntyy jo olemassa olevaan kulttuuristen merkitysrakenteiden kokonaisuuteen, jonka osalliseksi hänen on tultava. Pedagogisen toiminnan teoria 4 4. Sivistyneempi tulevaisuus (korkeampi ihmisyys, Höherbildung der Menschheit, sivistysideaali, representaatio) = Kasvavalle sukupolvelle on välitettävä sellaisia kulttuurisisältöjä, joilla ovat (mahdollisimman) mielekkäitä heidän tulevan elämänmuotonsa kannalta. 21 22 Kirjekuorimalli (Kivelä) PA 1 PA 2 PA 3 (presentaatio) PA 4 (representaatio) A Kasvatuksen (Erziehung) teoria (2) : (3) B Sivistyksen teoria (1) : (4) Ped. rakenne (D. Benner) Pedagogisen toiminnan ja ajattelun periaatteet Yksilöllisen puolen Yhteiskunnallisen konstitutiiviset periaatteetpuolen (2) Vaatimus itsenäiseen toimintaan (1) Sivistyskykyisyys ihmisen määräytyneisyytenä vapauteen, kieleen ja historiallisuuteen (3) Yhteiskunnallisen määräytyneisyyden muuntaminen pedagogiseksi määräytymiseksi (4) Inhimillisen kokonaiskäytännön tasa-arvoisesti järjestynyt yhteys C Pedagogisten instituutioiden ja niiden kehittämisen teoria (1) / (2) : (3) / (4) 23 24
Periaatteet ja kt:n osa-alueet 1) Sivistyskykyisyys Kasvatuspsykologia 2) Vaatimus itsenäiseen toimintaan Didaktiikka 3) Kontekstuaalisuus Kasvatussosiologia 4) Sivistyneempi tulevaisuus Kasvatusfilosofia Pedagoginen tahdikkuus (Herbart --> van Manen: The tact of teaching. 1991) kasvattajan kompetenssi toimia pedagogisesti; edellyttää reflektiota: reflektio ennen toimintaa, toiminnassa, toiminnan jälkeen; Toiminnan kehämäisyys. Tilanteiden nopeus edellyttää valmiita taitoja. Tilanteiden erilaisuus estää valmiiden taitojen käytän (sellaisenaan). Herkkyys ja kosketus suhteessa kasvatettavaan (mutta myös kulttuuriin). Vaikuttamisen määrä ja aika (vrt. "tahti"). 25 26