Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti
Jäsennys Miksi puhua dilemmoista? Ohjauksen perusristiriita? Miltä opo vaikuttaa kyselytiedon valossa? Eteenpäin kohti käytänteitä...
Ohjaus on agendalla Ohjaus on politiikan agendalla ja ohjausta vahvistetaan monin tavoin. Ohjaajien koulutusta lisätään laajennuskoulutuksilla. Kouluissa ohjaus vahvistuu, kun koko koulu ohjaa. Nuorisotakuu varmistaa sen, että jokainen nuori päätyy paikalleen opiskelemaan tai töihin. Mikä tässä on dilemmaattista?
Nuorisotakuu Monien hallinnollisten toimenpiteiden kokonaisuus astui voimaan 1.1. 2013. Toimimalla yhteistyössä tuemme sitä, että nuorten osallisuus lisääntyy, heidän osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja työllistyvät ja ovat siten aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä.
Koko koulu ohjaa
Arjen haasteet Arkisen toiminnan tasolla ohjauksen agenda ei vaikuta niin itsestään selvältä kuin paperilla. Tehokkuusvaatimukset vievät työtä yhteen suuntaan, ohjauksen oma etiikka toiseen. Jos ohjaus haluaa olla muutakin kuin politiikan jatkamista toisin keinoin sen on pidettävä kiinni omista lähtökohdistaan. Potentiaalinen jännite.
Ohjauksen dilemma Ohjauksen hallinnollinen diskurssi Objektivointi Ohjattavien oma elämänkulku Subjektivointi Talouden ja hallinnon perspektiivi, sujuvuus ja tuottavuus Yksilö normalisoinnin kohteena Ohjattavan oma perspektiivi, mielekäs työ ja jaksaminen Yksilö subjektina, itseymmärryksen ja toimintamahdollisuuksien laajentaminen
Ohjaustyyppien nelikenttä Fokus yhteiskunnan tarpeissa Fokus yksilön tarpeissa Status quo Sosiaalinen kontrolli, konservatiivinen Yksilön sopeutuminen, liberaali Muutos Sosiaalinen muutos, radikaali Yksilön kehitys, progressiivinen
Ohjauspolitiikan ambivalenssi Kun ohjauksen poliittista sääntelyä tarkastellaan edellisen nelikentän avulla, havaitaan ambivalenssi. Retorisesti poliittiset asiakirjat viittaavat yksilön toimintakyvyn kaikinpuoliseen vahvistamiseen. Käytännössä keinot ja toimintatavat määrittyvät kuitenkin usein vain sosiaalisen kontrollin vahvistumiseksi.
Arkeen asettuminen Työhyvinvointitutkimuksessamme hahmottuu alustavasti kolme opon arkeen asettumisen tapaa. Rutinoituneet, Turhautuneet, Työhönsä heittäytyvät. Kaikki ovat subjektiivisesti funktionaalisia toimintatapoja, mutta vain yksi edustaa kehittyvän työn mallia.
Työ sujuu Rutiini Turhautu- minen Ikä 47,7 46,2 44,7 Sukupuoli M = 19 N = 81 M = 28 N = 72 M = 15 N = 85 Työpaikka PK = 44 Lu = 32 Am = 24 PK = 50 Lu = 22 Am = 28 PK = 38 Lu = 20 Am = 42 Palkka 3585,00 3524,00 3391,00 Työkokemus 13 v. 11 v. 9 v.
Ohjaukseen käytetty aika (%) 60 50 40 30 20 45 40 35 10 0 High W E Routine Frustrated
Työn sujumisen elementtejä
Dilemmat pontimena Tutkimus voi osoittaa ongelmakohtia ja haasteita, mutta asiat ratkeavat käytännössä. Puhe jännitteistä on tarkoitettu virittämään keskustelua ja herkistymään työn kehittämisen ehdoille. Näyttää siltä, että turhautuminen ja rutinoituminen ovat yksilöllisiä ratkaisuja, työn sujuminen taas viittaa toimivaan työyhteisöön.
Joitakin lähteitä Richardson, Mary Sue (2000) A new perspective for counsellors: from career ideologies to empowerment through work and relationship practices. Teoksessa: Collin, A. & Young, R.A. (toim.) The Future of Career. (ss. 197-211) Cambridge: Cambridge University Press Takalahti, Jutta (2011) Opinto-ohjaajien työhyvinvointiprofiilit: työoloihin turhautuneet, rutinoituneet ja työn imussa olevat opot. Itä- Suomen yliopisto. Kasvatustieteen (ohjaus), pro gradu tutkielma Thomsen, Rie (2007) Reflection - an empty category? Teoksessa: Plant, P. (toim.), Ways - On Career Guidance (ss. 233 249). Danish University of Education. Thomsen, Rie (2012) Career Guidance in Communities. Aarhus: Aarhus University Press