KÄÄRMELAHDEN KYLÄN OSAYLEISKAAVALUONNOS

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet KUOPIO KÄÄRMELAHDEN KYLÄN OSAYLEISKAAVALUONNOS 23.11.2016 Lausunnot ja mielipiteet vastineineen

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 1 / 8 LUONNOSVAIHEESSA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Aineisto oli nähtävänä 30.11.- 31.12.2015. Osayleiskaavaluonnoksesta annettiin 9 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Seuraavassa on yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin. LAUSUNNOT: 1. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan lausunto 26.11.2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalla ei ole huomautettavaa Käärmelahden osayleiskaavan muutos- ja laajennussuunnitelmaan. 2. Yritys- ja elinkeinopalveluiden lausunto 30.11.2015 Yritys- ja elinkeinopalveluilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta 3. Savon Voima Verkko Oy:n lausunto 8.12.2015 Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 4. Pohjois-Savon liiton lausunto 11.12.2015 Lausunnossa todetaan mm. seuraavaa; Maakuntakaavassa Käärmelahden alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Kaavaselostuksessa on kuitenkin perusteltu sitä, miksi kyläaluetta suunnitellaan rakennuslupaan oikeuttavan osayleiskaavan avulla. Liitto pitää esitettyjä perusteita asemakaavoittamatta jättämisestä riittävinä, varsinkin kun huomioidaan se, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen toteutetaan tiiviydeltään kylämäisin periaattein. Maakuntakaavan A-merkinnän suunnittelumääräyksessä ei velvoiteta yksityiskohtaisemman suunnittelun tapahtuvan asemakaavoittamisen kautta. Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 5. Pelastuslaitoksen lausunto 15.12.2015 Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa esitettyyn asemakaavamuutokseen (kirjoittajan korjaus; osayleiskaavaan). Alueen sammutusveden saatavuudessa on otettava huomioon Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan 5.9.2014 hyväksymä pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelma. Kaikki alueen henkilö- ja paloturvallisuutta koskevat rakenteelliset asiakokonaisuudet hoidetaan rakennuslupakäsittelyssä, jossa pelastuslaitos on lausunnon antajana rakennushankkeen osalta. 6. Kasvun ja oppimisen palvelualueen lausunto 17.12.2015 Lausunnon keskeinen sisältö: Kuopion kaupungin kannalta on olennaista katsoa Käärmelahden kyläkehittämistä Maaningan entisen kuntakeskuksen elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta. Taajamarakenteen hajautumista ei voi pitää hyvänä kehityksenä palvelujen tuottamisen kannalta. Palvelurakenteen kannalta olisi

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 2 / 8 ollut hyvä lähteä vahvistamaan Maaningan entistä kuntakeskusta ja huolehtia siellä palveluille riittävästä väestökehityksestä. Mutta koska kuntaliitoksen yhteydessä Käärmelahdelle päätettiin rakentaa uusi koulu ja päiväkoti, on hyvä jatkossakin huolehtia siitä, että mittaville investoinneille on tulevaisuudessa käyttöä, ovat osayleiskaavan linjaukset kannatettavia. Samalla kasvaa kuitenkin huoli entisen kuntakeskuksen elinvoimaisuudesta ja palvelujen jatkuvuuden turvaamisesta. Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 7. Kuopion veden lausunto 21.12.2015 Lausunnon keskeinen sisältö: Käärmelahden alue on nykyiseltä rakennuskannaltaan suhteellisen tiiviisti rakennettu kylämäinen alue (150 omakotitaloa). Vesihuollon teknistaloudellisen järjestämisen kannalta osayleiskaavassa esitetyt uudet rakennuspaikat, jo rakennetun alueen sisällä, tukevat alueen vesihuollon järjestämistä, niiltä osin kuin rakennuspaikat sijoittuvat lähelle nykyisiä verkostoja ja liittyvien kiinteistöjen määrä ei edellytä nykyisten vesihuoltoverkostojen putkikokojen tms. vesihuoltojärjestelmien suurentamisia. Uusia rakennuspaikkoja varten rakennettavan vesihuollon rakentaminen voi olla tapauskohtaisesti haasteellista jo tiiviisti rakennetulla asuinalueella. Useat alueelle esitetyt rakennuspaikat edellyttävät uusien vesihuoltoverkostojen rakentamista (muuta kuin vesihuoltoliittymien rakentamista). Eniten vesihuoltoverkostojen rakentamista tulee Repomäen sekä Pistekankaan alueille, joille on osayleiskaavassa esitetty uusien katuyhteyksien rakentamista. Myös Valkeisenpohjan alueelle esitetään osayleiskaavaluonnoksessa useita uusia rakennuspaikkoja. Alueen uudet vesihuoltoverkostot rakennetaan pääasiassa samanaikaisesti muun alueen kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Alueilla minne ei rakenneta yleistä tieyhteyttä, on mahdollista, että vesihuoltoverkostoja joudutaan rakentamaan yksityisten maaomistajien maiden sekä yksityisteiden kautta kiinteistöjen liittämiseksi vesihuoltoverkostoihin. Mikäli kiinteistöjen vesihuollon järjestäminen edellyttää vesihuoltoverkostojen rakentamista rasitteina em. yksityisten kiinteistöjen ja teiden kautta, on kaupungin maaomaisuuden hallinnan varauduttava tarvittaessa neuvottelemaan kiinteistöjen kanssa rasitteiden perustamisesta. Käärmelahti sijoittuu Harjamäki Käärmelahti pohjavesialueelle. Pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, koska alueelle sijoittuu Maaningan Varpaniemen päävedenottamo. Tällä hetkellä Varpaniemen vedenottamolta johdetaan vettä Maaningan toiminta-alueelle ja kolmelle alueen vesiosuuskunnalle, mutta lähitulevaisuudessa vedensyöttäminen myös Siilinjärven puolelle on mahdollista. Käärmelahden alueella tapahtuvassa rakentamisessa ja toiminnoissa on kiinnitettävä erityistä huomioita pohjavesialueen suojeluun, ja alueella on noudatettava pohjavesialueelle annettuja ympäristönsuojelumääräyksiä. Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 8. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto 28.12.2015 Lausunnon keskeinen sisältö: Suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2014 (Mikroliitti Oy). Inventoinnissa löytyneet kiinteät muinaisjäännökset on merkitty SM- kohde ja aluemerkinnöillä kaavakartalle. Kiinteät muinaismuistot sijaitsevat MU-3 -alueilla, mikä edesauttaa niiden suojelun turvaamista. Ennestään tunnettu kohde, Puuronsilmä 7 sijaitsee aivan yleiskaava-alueen rajalla, mahdollisesti sen ja alueen rajan, joka on samalla AO-alueen raja, välissä. Tämä kolmesta pyyntikuopasta muodostuva ketju tulee selkeästi osoittaa yleiskaava-alueen ulkopuolelle tai merkitä SM-aluemerkinnällä kaavakarttaan. SM-merkinnän määräys pyydetään muuttamaan muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto.

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 3 / 8 Rakennetun kulttuuriympäristön käsittelyä kaavassa on tarpeellista vielä selventää. Tältä osin on tehty pikainen rakennuskulttuuriselvitys syksyllä 2014. Tehdyissä selvityksissä ei mainita Maaningan vuonna 1994 1995 tehtyä rakennusinventointia. Tämä aineisto on syytä hyödyntää tehdyn lisäselvityksen voi katsoa olevan luonteeltaan rakennusinventointia täydentävän. Maisemallisesti arvokkaita peltoalueita on osoitettu asianmukaisesti MA-merkinnällä. Rakennussuojelukohteeksi SR-merkinnällä on osoitettu vain Käärmelahden vanha koulu. Tältä osin asia vaatii lisäselvitystä. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että suojelun arvoisia kohteita on alueella enemmän. Kyseeseen voisi tulla myös kaksiportainen merkintätapa: ehdoton suojelu/suositusluonteinen suojelumerkintä. SM-kohdemerkintä Puuronsilmän osalta tarkistetaan ja merkitään kaavakartalle aluemuotoisella merkinnällä. Asuinalueen (AO) rajausta täsmennetään ko. kohdalla. SM-merkinnän kaavamääräys muutetaan esitettyyn muotoon. Maaningan vuonna 1994 1995 tehty rakennusinventointi lisätään mainintana kaavaselostukseen. Kaavanlaadinnan yhteydessä tehty rakennuskulttuuriselvitys on kattava kaava-alue on tarkasteltu kokonaisuudessaan. Uusia rakennussuojelukohteita ei sen perusteella ole tarvetta kaavaan osoittaa. Rakennuskohteille osoitettavia suositusluonteisia säilyttämismerkintöjä ei pidetä tarpeellisina. 9. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto 30.12.2015 Lausunnon keskeinen sisältö: Maakuntakaavan ohjausvaikutus osayleiskaavaan Kuopion seudun maakuntakaavassa Käärmelahti on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Tällaisilla alueilla rakentaminen on tiivistynyt niin, että alueen rakentamisedellytykset selvitetään yleensä asemakaavalla. Tällöin joudutaan tulkitsemaan, onko yleiskaava riittävä suunnitteluväline ohjaamaan Käärmelahden kyläalueen rakentamista maakuntakaavan näkökulmasta. Sen lisäksi asemakaavoituksen tarvetta lisää se, että kantatien 77 pohjoispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu laaja teollisuusaluevaraus ja myös osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu useita T-1 -alueita. Mitoitus, emätilatarkastelu Emätilatarkastelusta käy ilmi, että Maaningan kunta/kuopion kaupunki ovat hankkineet alueelta lukuisia kiinteistöjä. Kaavaan osoitetuista uusista rakennuspaikoista 17 on kaupungin mailla ja vanhan osayleiskaavan rakentamattomista rakennuspaikoista 9 on kaupungin mailla. Kun kyläkaavalla on tavoitteena maanomistajien tasapuolista kohtelua, emätilatarkastelusta ilmenee, että useat emätilat ovat käyttäneet rakentamismahdollisuutensa mitoituksella 5 rakennuspaikkaa/10 ha. Nyt kaupungin omistamilla kiinteistöille on osoitettu lähes puolet rakennuspaikoista. Tämä ei liene kyläkaavoituksen hengen mukaista. Kaavan todetaan olevan myös MRL:n 72 :n mukainen rantayleiskaava. Alueella on noin 1 km rantaviivaa. Ranta-alueelle avoimen peltoalueen takareunaan noin 200 metrin päähän rantaviivasta on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Onko selvitys tilan oikeudesta rantarakennuspaikkoihin tehty, ei ilmene kaavaselostuksesta. Rakennuspaikkojen sijoittaminen / liikenneverkosto / kyläkaava / asemakaava Uusi rakentaminen painottuu Mäntyrinteelle. Alue on syrjässä kylän ydinalueesta ja alueelle kulku on osoitettu kantatien 77 yksityisliittymien kautta. Kylän sisäisen liikenneverkon tulee muodostaa toimiva kokonaisuus. vanhaan osayleiskaavaan oli tehty liikenneverkkotarkastelu, jonka perusteella kaavassa osoitettiin kantatien eteläpuolelle olevien tonttien etelärajalle uusi kokoojaväylä Väänälänrannantieltä Mäntyrinteelle. Tätä tietä ei ole kuitenkaan rakennettu. Nyt laadittu kaavaluonnos perustuu siihen, että Mäntyrinne tukeutuu kantatiehen ja päästäkseen kylän keskustaan ajo tapahtuu kantatien kautta. Tämä heikentää päätieverkkoon kuuluvan kantatien liikenteen sujuvuutta

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 4 / 8 ja liikenneturvallisuutta, kun kylän sisäinen liikenne kulkee kantatien kautta. Kantatien eteläisen puolen, täysin asemakaavallisen tason asuinalue, tulisi toimia kokonaisuudessaan omalla rinnakkaisyhteydellä (Väänälänrannantieltä). Vaikutusten arviointi liikenteen osalta on puutteellinen, kaavan liikenneturvallisuusvaikutuksia, liittymien toimivuustarkasteluja tai liikenteen lisääntymisestä johtuvia vaikutuksia ei ole selvitetty. kevyenliikenteen väylähankkeet toteutuessaan parantavat liikenneturvallisuutta, mutta muut kaavaratkaisut heikentävät. Nopeusrajoituksen muuttamisen tarvetta ei ole selvitetty. ELY-keskus esittää, että kun otetaan huomioon Mäntyrinteen sijainti kylärakenteessa, alueelle osoitettu rakentamisen määrä, osoitetut liikenneyhteydet, alueen sijoittuminen pohjavesialueelle sekä arvokkaan harjualueen ja soranottoalueen viereen sekä kaupungin maanomistus, tulisi ainakin Mäntyrinteen alueen rakentaminen suunnitella asemakaavalla. Näin korkealla mitoitustasolla ei voi poistaa MRL:n 44.2 :n mukaisesti lain 16 :n mukaista suunnittelutarvetta (asemakaavan laatimista). Samalla tulee asemakaavoittaa kantatien pohjoispuolen teollisuusalueet. Myös alueen liikennejärjestelyjen ja niiden toteutuksen näkökulmasta alueen asemakaavoitus on tarpeen. Kulttuuriympäristö Alueelta on tehty rakennusinventointi. Vanhimpina rakennuksina mainitaan Iikkalan eli Iivolan maatilan rakennukset; asuinrakennus (päärakennus, väentupa ja aitta 1800-luvun puolelta. Valokuvan perusteella asuinrakennus vaikuttaa hoitamattomalta, mutta inventoinnista ei käy muuta selville. Jos asuinrakennus on korjauskelpoinen, vaikuttaisi se suojelumerkinnän arvoiselta, samoin väentupa ja aitta. Inventointia tulisi tämän kohteen osalta täydentää, todentaa kohteen kulttuurihistoriallinen arvot ja lisätä kaavakartalle tarvittavat merkinnät. Myös Väänälänrannantie 1313 on pieni asuinrakennus 1920-luvulta. Se on hyvin alkuperäisessä asussaan ja kunnossa oleva. Rakennukseen tai pihapiiriin tulisi lisätä kohteen arvot esiin tuova kaavamerkintä. Kaavassa on merkittynä yksi SR-kohde; Käärmelahden vanha koulu (kaavaselostuksessa mainittu). Kaavamerkinnän mukaan alueella olevia rakennuksia tai rakennelmia ei saa purkaa, on ristiriitainen, kun tiedossa on kuitenkin uudemman koulun (1958) purkaminen. Pohjavesialue, hulevedet Alueen hulevesien imeyttämisestä ja maalämmön käytöstä pohjavesialueella tulee antaa kaavassa määräys. Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Kaavassa tulee ohjata sellaisten lämmitysjärjestelmien käyttöön, jotka eivät aiheuta vaaraa pohjavedelle. Alueen hulevesien käsittelyperiaatteet tulee selvittää. Melu, ympäristöhäiriöt Liikenteen melualue (lm) näkyy kaavakartalla hyvin heikosti, eikä kaavaselostuksessa ilmene mihin tietoihin melualueen rajaus perustuu. Onko melurajauksessa mukana myös ennustetilanne? Vesihuoltoratkaisut Kaavaselostuksesta ei ilmene vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajuus. Kuvasta 9 Ote Maaningan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta puuttuvat merkintöjen selitykset. Kaavamerkinnät ja määräykset Vanhan yleiskaavan rakentamista ohjaavista määräyksistä on luovuttu ja todettu, että alueiden rakentamisessa noudatetaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista vaan kyseiset rakentamisen määrää ja laatua sekä rakennuspaikan kokoa koskevat määräykset tulee kirjata kaavamerkintöihin. On tärkeätä, että rakentaja saa tiedot kaavakartalta.

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 5 / 8 Rakennustapaohjeet Laki velvoittaa, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä. Tästä näkökulmasta alueelle tulee laatia rakennustapaohjeet, kuten aiemmassakin yleiskaavassa on tehty. Rakennustapaohjeiden painoarvoa lisää se, että alue on pohjavesialuetta, jolloin on tärkeä ohjata myös rakennuspaikkojen toteuttamista. rakennustapaohjeisiin tulisi sisällyttää myös suositukset omakotitalojen lämmitysjärjestelmistä. Muita huomioita - kantatie 77 tulee osoittaa kt-merkinnällä mt-merkinnän sijaan - lm liikenteen meluvyöhykemerkintä erottuu huonosti kaavakartalla Maakuntakaavan ohjausvaikutus osayleiskaavaan Kuten Pohjois-Savon liiton lausunnossakin todetaan, maakuntakaavan A-merkinnän suunnittelumääräyksessä ei velvoiteta yksityiskohtaisemman suunnittelun tapahtuvan asemakaavoittamisen kautta. Näin siitä syystä, koska yleiskaava on laadittu kylämäisen väljänä; kokonaisuudessaan Käärmelahden kyläalue säilyy nykyisen kaltaisena osittain täydennysrakentuvana kyläalueena. Miltään osin rakentamismääriä ei ole osoitettu asemakaavoitusta edellyttävällä tiiveydellä. Maakuntakaavaan osoitettu T-aluekin on nyt laaditussa kyläkaavassa osoitettu vain osittain käyttöön otettavaksi. Niiltäkin osin tukeutuen jo osittain olevaan maankäyttöön. Mitoitus, emätilatarkastelu Lausunnossa on ymmärretty mitoitusperusteet osin väärin; keskeinen lähtökohta on emätilojen kesken tasapuolinen kohtelu. Maanomistus on muuttuva ominaisuus, eikä mitoitusta voida siten kytkeä pelkästään maanomistukseen. Kaupungin omistamille maa-alueille on osoitettu rakennusoikeuksia vastaavilla perusteilla kuin muillekin alueille; perusteena ovat olleet emätilakohtaiset tarkastelut, ei siis maanomistus. Toki rakennuspaikat on pyritty kohdentamaan niille alueille, joille se kylärakenteen kannalta on myönteisin. Emätilakohtaiset mitoitustarkastelut on kuvattu kaavaselostuksen liitteessä Kylärekisteri. Ranta-alueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Todettakoon, että nykyisen voimassa olevan osayleiskaavan yksi rakentamaton rantarakennuspaikka on siirretty lausunnossa viitatulle alueelle ei omarantaiseksi rakennuspaikaksi. Lisäksi ko. alueelle on osoitettu yksi uusi asuinrakennuspaikka kylämitoitukseen pohjautuen. Kyseisiä rakennuspaikkoja Käärmelahden pohjukkaa reunustavan peltoalueen taustalla ei ole katsottu rantarakennuspaikoiksi. Ko. rakennuspaikat liittyvät selkeästi kylärakenteeseen eikä niiden käyttö perustu rannan hyödyntämiseen. Toisaalta rakennuspaikkojen etäisyydetkin (n. 150 m) ovat sellaisia, että sitä voidaan pitää näissä olosuhteissa riittävinä. Esitetty kaavaratkaisu tukee myös alueen maisemallisten arvojen säilymistä. Rakennuspaikkojen sijoittaminen / liikenneverkosto / kyläkaava / asemakaava Kantatien eteläpuolelle olevien tonttien etelärajalle vanhassa yleiskaavassa osoitettu uusi kokoojaväylä, Väänälänrannantieltä Mäntyrinteelle, ei käytännössä ole toteutettavissa. Kyseisille tonteille kulku tapahtuu tonttien pohjoispuolisen olevan väylän kautta. Halukkuutta ko. uuden tieyhteyden rakentamiseksi ei ole löytynyt. Kaavaselostukseen lisätään seuraava vaikutusarvio Mäntyrinteen nykyisen liittymän toimivuudesta nyt esitetyssä kaavaratkaisussa: 80 uuden asukkaan tuottama ha-liikenne on n. 80 ajon/vrk. Tuohon pitää laskea vielä lisää 22 % vierailumatkoja, joten uuden asumisen tuottama liikennemäärän lisäys on hiukan vajaat 100 ajon/vrk. Liikennemäärän lisäyksellä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. Kantatien liikennemäärä vuoden 2014 liikennemääräkartan mukaan on 3549 ajon/vrk. Liittyminen kantatiehen on liittymän nykyisellä paikalla näkemiltään erittäin hyvässä paikassa. Olevan liittymän tyyppi (avoin liittymä) on aivan Liikenneviraston suunnitteluohjeiden mukainen ratkaisu ja riittää vallan hyvin näillä liikennemäärillä.

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 6 / 8 Ensi kesänä (2016) kantatien sekä Väänälänrannantien varsille rakennettavat kevyen liikenteen väylät sekä niihin liittyvät alikulut parantavat niin nykyisten kuin tulevienkin Käärmelahden asukkaiden kestävää liikkumista ja mahdollistavat mm. Mäntyrinteen alueella olevien lapsien itsenäisen liikkumisen Käärmelahden kouluun ja kolmen kilometrin täyttymisen jälkeen itsenäisen liikkumisen kuljetuspisteeseen, mikä vähentää henkilöautolla tapahtuvaa koululaisten saattoliikennettä Mäntyrinteen, kuten koko kyläalueen, osalta rakennuspaikat on pyritty kohdentamaan niille alueille, joille se kylärakenteen kannalta on myönteisin. Rakennuspaikkojen määrän perusteena on ollut selkeästi asemakaavoitusta väljempi rakentamistehokkuus. Sijoittumiseen ovat luonnollisesti vaikuttaneet emätila- ja maanomistajakohtaiset reunaehdot. Mäntyrinteen rakentamismäärää tulee arvioida ko. alueeseen liittyvien emätilojen kautta; emätilakohtaiset rakentamistehokkuudet ovat vastaavia (tai pienempiä) kuin muillakin kyläalueen emätiloilla. Kuten muillakin Käärmelahden kyläalueilla, Mäntyrinteen yleiskaavaratkaisu perustuu suunnitelmallisuuteen. Asemakaavoitusta edellyttävää suunnittelutarvetta ei yleiskaavan laadinnan jälkeen siten enää ole. Kun tarkastellaan kylän kokonaisrakennetta, voidaan todeta, ettei kyläalueelle muodostu sellaista kokonaisuutta, ei olevaa tai uutta osa-aluetta, jolle osoitetun uuden rakentamisen toteuttaminen ei olisi ohjattavissa nyt laaditulla yleiskaavalla. Voidaan todeta, että yleiskaavaratkaisu ohjaa riittävästi (MRL 44.2 :n mukaisesti) Käärmelahden kyläalueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Rakentamisen määrä suhteessa kyläalueen pinta-alaan ja toisaalta arvioitu ja yleiskaavalla ohjattavissa oleva rakentamistahti (keskimäärin noin 3 rakennuspaikkaa vuodessa) ovat sellaisia, että niitä voidaan pitää vähäisinä ja yleiskaavalla hyvin hallittavina. Ei ole myöskään perusteltua, että ELY:n lausunnon mukaisesti, laadittaisiin asemakaava vain osalle kyläaluetta. Kyläalueen suunnittelun yksi keskeinen lähtökohta on, että rakentamisen mahdollisuudet määritellään samoilla periaatteilla koko kyläalueella. Olisi luonnotonta, jos osalla aluetta olisi esim. katualueita ja osalla yksityisteitä. Tämä ei olisi kyläalueen maankäytön ohjaamisen tai toteuttamisen kannalta tai millään muillakaan perusteilla tarkoituksenmukaista. Asemakaavalla ei muutoinkaan saavutettaisi mitään todellista maankäytöllistä hyötyä lausunnossa mainittujen tekijöiden osalta. Kaikki mainitut tekijät on voitu ottaa huomioon nyt laaditulla yleiskaavalla ja edelleen on otettavissa huomioon rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kulttuuriympäristö Kaavanlaadinnan yhteydessä tehty rakennuskulttuuriselvitys on kattava kaava-alue on tarkasteltu kokonaisuudessaan. Uusia rakennussuojelukohteita ei sen perusteella ole tarvetta kaavaan osoittaa. Rakennuskohteille osoitettavia suositusluonteisia säilyttämismerkintöjä ei pidetä aiheellisina. Kaavaselostukseen lisätään rakennuskulttuurin inventoinnin tekijän seuraava kommentti Iikkalaa eli Iivolaa koskien: Iikkalan maatilan talouskeskus asuinrakennuksineen ja muine pihapiirin rakennuksineen on aikoinaan kaiketi ollut komea näky Käärmelahden viljelymaisemassa. Navetan viereen maataloutta varten tehdyt kookkaat ja rakennuskulttuuriarvoiltaan vaatimattomat kuivaamo ja varastohalli ovat peittäneet asuinpihan näkymisen Väänälänrannantielle. Väentuvan ikkunaremontissa on siihen vaihdettu tyyliin sopimattomat isoruutuiset ikkunat. Päärakennuksen lasikuisti on osittain luhistunut ja piippu on purettu. Näiden ja aitan katot näyttivät olleen aika huonossa kunnossa; niiden vedenpitävyydestä ei ole tietoa. Vuosikymmenien asumattomana oltuaan ja kunnossapidon jäätyä nähtävästi aika vähälle ainakin asuinpihapiirin osalta, on kokonaisuuden edustavuus niin pieni, ettei sitä tulisi esittää suojeltavaksi. Käärmelahden vanhaa koulua koskeva suojelumerkintä (SR) ei koske uudempaa koulua. Yleiskaavaan lisätään seuraavat täsmennykset: - Maalämpöjärjestelmiä (niiden pohjavedelle aiheuttamista mahdollisista riskeistä johtuen) ei tule rakentaa vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. - Rakentamisen määrää ja laatua sekä rakennuspaikan kokoa koskevat määräykset lisätään kaavamerkintöihin. - Melualueen rajaus täsmennetään.

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 7 / 8 - Kantatie 77 osoitetaan kt-merkinnällä mt-merkinnän sijaan - Vanhan kaavan mukaiset rakennustapaohjeet lisätään tähänkin kaavaan - Kaavaselostuksen kuvaan 9 Ote Maaningan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta lisätään siitä puuttuvat merkintöjen selitykset. MIELIPITEET: 1. Eero ja Marja-Leena Haataisen mielipide 7.12.2015 Eivät hyväksy uutta tieyhteyttä tontille 28:38. Tieyhteys osoitetaan kaavakartalla nykytilanteen mukaisesti. 2. Heikki ja Anneli Räsäsen mielipide 12.12.2015 Vastustetaan uusia rakennuspaikkoja maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (tila 7:24) eivätkä hyväksy niitä tuhoamaan arvokasta kulttuurimaisemaa. Pistekankaan tilalta 53:9 on poistettu rakennuspaikka muinaismuistojen takia. Tilalle 53:5 vaaditaan sitten uutta rakennuspaikkaa. Mainitut kaksi uutta rakennuspaikkaa perustuvat ko. tilan osalta kylärakentamisen mitoitusperusteisiin. Rakennuspaikkojen poistamiseen ei maanomistajien tasapuolisen kohtelun pohjalta ole hyväksyttäviä perusteluja. Rakennuspaikat eivät merkittävästi heikennä mainittua peltomaisemaa. Tila 53:5 ei sijaitse nyt kaavoitettavalla alueella, eikä sille senkään takia voida osoittaa esitettyä uutta rakennuspaikkaa. 3. Mika Järveläisen mielipide 31.12.2015 Mielipiteen mukaan Käärmelahden perällä olevalle Jaakkolan pellolle ei pitäisi rakentaa. Kyseinen pelto edustaa Käärmelahden maalaismaisemaa. Mainitut kaksi uutta rakennuspaikkaa perustuvat ko. tilan osalta kylärakentamisen mitoitusperusteisiin. Rakennuspaikkojen poistamiseen ei maanomistajien tasapuolisen kohtelun pohjalta ole hyväksyttäviä perusteluja. Rakennuspaikat eivät merkittävästi heikennä mainittua peltomaisemaa. 4. Käärmelahden kyläyhdistyksen mielipide 28.12.2015, lisäys 4.1.2016 Kyläyhdistys omistaa kantatien ja Väänälänrannantien risteysalueelta ns. tuoretorin tontin (476-405-29-97- M612), jossa on ollut tuotteiden suoramyyntiä ja muita myyntitapahtumia. Nykyisessä osayleiskaavassa (2002) tontin alue on merkitty palvelujen alueeksi. Kaavaluonnoksessa se on nyt muuttunut AO-alueeksi. Kyläyhdistyksellä on tavoitteena saada tontille mieluummin kaupan ja palvelujen toimintaa kuin asuntoja. Mikäli AO-merkintä sallii esimerkiksi kaupan tai kioskin rakentamisen tontille, voi se olla luonnoksen kaltainen, muussa tapauksessa pyytäisimme muutosta takaisin palvelujen alueeksi. Osayleiskaavan muutos on poistamassa kaavasta merkinnän vesiliikenteestä Aarintien venevalkamasta. Paikka on ollut pitkään kyläläisten käytössä ja osalla kylän nykyisillä kiinteistöillä on oikeus veneen pitoon

Lausunnot, mielipiteet ja vastineet Sivu 8 / 8 valkamassa. Kesäisin rannassa on toistakymmentä venettä. Paikka on myös kylän ainoa paikka, josta veneen voi laskea trailerilla veteen. Kaavaluonnoksessa ollaan osoittamassa uutta venevalkama paikkaa kylän uimarannalle. Kyläyhdistys ylläpitää rantaa pitkän vuokrasopimuksen oikeuttamana. Kyläyhdistyksellä on myös venelaituri sekä muutamia rantapaikkoja veneille. Haasteellisen maaston mm. jyrkän ja kallioisen rannan takia, ei veneenlaskupaikkaa ole voitu tehdä uimarannan alueelle. Lisäksi uintipaikan ja veneiden välille tulee jättää turvallisuusmääräyksien mukainen suojavyöhyke. Kaavaluonnoksessa osoitettu paikka uudelle valkamalle on uimaranta-alueen ja muutama vuosi sitten rakennetun uimalaiturin välittömässä läheisyydessä ja vastakkaisella laidalla uimaranta-aluetta kuin nykyinen venelaituri. Lisäksi veneenlaskupaikan teko veisi rantalentopallokentän ja liikenne kulkisi uimapaikan läpi. Em. syistä kyläyhdistys esittää, että Aarintien venevalkama pysyy kaavassa vesiliikenteen alueena ja veneenpitopaikkana. Esityksen mukaisesti kantatien ja Väänälänrannantien risteysalueelta ns. tuoretorin tontti osoitetaan P- alueeksi ja venevalkama-alue osoitetaan nykyiselle paikalleen ja uudesta venevalkama-alueesta uimarannan yhteydessä luovutaan. 5. Käärmelahden osakaskunnan mielipide 31.12.2015 Kuopion kaupunki on kiitettävästi hoitanut lupauksensa Maaningan kunnan liittyessä vuoden 2015 alusta kaupunkiin. Myös Käärmelahden osayleiskaavan luonnoksen laadinta on perusteluineen laadukasta työtä. Haluaisimme kuitenkin osakaskunnan nimissä pyytää ottamaan huomioon seuraavat vesillä liikkujien toiveet. Käärmelahden osakaskunta (kalastuskunta) pyytää korjausta osayleiskaava luonnokseen vesiliikennealueiden osalta. Kalastuskunta on huolissaan vesiliikenne merkinnän poistumisesta Aarintien rannassa sijaitsevasta venevalkamasta/veneiden vesillelaskupaikasta. Merkintä vesiliikenteestä on poistunut verraten nykyiseen voimassaolevaan yleiskaavaan vuodelta 2002. Valkama on ollut pitkään kyläläisten käytössä ja vaikka laivaliikenne ei enää käy siellä, on se tärkeä paikka monelle kalastajalle ja veneilijälle. Paikka on kylän ainoa paikka josta venetrailerilla voi veneen laskea veteen. Lisäksi moni ikääntynyt kalastaja tarvitsee päästä rantaan autolla, myös siihen valkama on ainoa paikka. Usealla eripuolella Käärmelahtea sijaitsevalla kiinteistöllä on oikeus veneen pitoon valkamassa, mm. asevelikylän rintamanmiestaloilla, Pellonpään kiinteistöillä ja pistekankaan taloilla. Valkaman poisto veisi veneen pidon näiltä kuivan maan kiinteistöiltä, sekä laskisi talojen jälleenmyyntiarvoa. Kesäisin rannassa on useita veneitä. Lisäksi talvella hiihtäjät, pilkkijät ja muut jäällä liikkujat käyttävät valkaman tietä jäälle mennessään. Kaavaluonnoksessa on ehdotettu vesiliikenteen paikaksi kylän ainoaa uimarantaa. Tämä vaatisi mittavat maansiirtotyöt mm. liian jyrkän tien ja jyrkän sekä kallioisen rantapenkereen takia. Veneen vienti uimarantaan vaatisi traktorin tai maastoauton ja kääntöpaikkana olisi lasten uimapaikka. Kyläyhdistyksellä on jo venelaituri, joka on täynnä ja muutamia melko heikkoja(pehmeitä) rantapaikkoja (n.10), jotka nekin ovat lähes kaikki varattuja. Tämä nykyinen laituri/venepaikka on uimaranta-alueen vastakkaisella laidalla, kuin nyt luonnoksessa esitetty. Esitetyllä uudella kohdalla on lentopallokenttä ja onhan siinä kaavaluonnoksessa muutama liito-oravan puukin alueelle merkitty. Esityksen mukaisesti venevalkama-alue osoitetaan nykyiselle paikalleen ja uudesta venevalkama-alueesta uimarannan yhteydessä luovutaan.