tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 3/2008 EPÄVARMUUTTA ILMASSA s. 2 Kohtalokas virhediagnoosi muutti nuoren naisen elämän s. 6 Sarin sitkeys palkittiin s. 3 Tietoala mukana Angolan kouluhankkeessa s. 3 Tietoalat STTK - Vahvempi vaikuttaja s. 4 Liika työ uuvuttaa! s. 5 Kateus myrkyttää ja kasvattaa s. 14 Sähköposti - vaarallinen työväline? s. 16 Patarouva Tallinnassa s. 17 Keväinen Vilna kutsuu s. 20 SuuRi PAlKKANuMERO Neljän sivun tietopaketti IT-alan palkoista s. 10-13 JANILLE KORVAUKSIA MATKA-AJASTA s. 18 Minne katosivat NUORET VAIKUTTAJAT? s. 8
Puheenjohtajalta Jouko Malinen, Tietoalan toimihenkilöt, puheenjohtaja EPÄVARMUUTTA ILMASSA uhkaavan taantuman myötä it-alan yritykset ovat syksyn aikana kilvan käynnistäneet yt-neuvotteluita henkilöstön vähentämiseksi. Yt-neuvotteluita on käyty tai käydään jo lähes parissakymmenessä yrityksessä. irtisanomisuhan alla on näissä neuvotteluissa useita satoja alan asiantuntijoita. Tietoalani Toimituskunta Minna Anttonen Riikka Kuivala Jouko Malinen Jarkko Pehkonen Kiitokset Jaana Andersin Milla Pennanen Nina Räsänen leena Seretin Minna Sirkka Näyttää siltä, että it-alan firmat hätäilevät ja ylireagoivat aloittamalla yt-neuvotteluita liiankin ennakoivasti. Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka on tässä suhdannetilanteessa myrkkyä yrityksille. Yritysten tulisi nyt irtisanomisten sijasta panostaa uudelleenkoulutukseen ja vahvistaa siten asemaansa tulevilla työvoimamarkkinoilla. Oudoksi tilanteen tekee se, että pääkaupunkiseudulla yt-neuvotteluja käyvät firmat hakevat samaan aikaan uutta väkeä ja viestivät lyhyen aikavälin epävarmuustekijöikseen osaavan henkilöstön saatavuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden. Epävarmuutta on ilmassa, mutta maltti olisi nyt valttia. TES-näkymät Työehtosopimuksen jatko on katkolla keväällä. Tätä silmällä pitäen teimme marraskuussa palkkakyselyn, jonka yhteydessä kartoitimme jäsenistön mielipiteitä yrityskohtaisten palkkaerien jakamisesta. Henkilöstöedustajille tehtiin vielä erillinen kysely palkkaeristä käydyistä neuvotteluista, niiden tuloksista ja sujumisesta. Alustavana johtopäätöksenä voisi sanoa, että yrityskohtaisten erien pitäminen mukana tulevissa palkkaratkaisuissa vaatii sopimisen pelisääntöjen täsmentämistä ja muuttamista siten, että aito ja tasavertainen sopiminen on mahdollista. Tässä asiassa meidän pitää yhdistää voimamme muiden Teknologiateollisuuden sopimusten piirissä olevien ammattiliittojen kanssa. Ulkoasu ja taitto Codesign Oy, Helsinki Paino PunaMusta Oy Paperi G-Print 100 g/m2 Kansi Kuva Eija Hiltunen. Malli Milla Pennanen, 24. Milla on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalanilehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa. Epävarman taloustilanteen lähtökohdat löytyvät USAn asuntomarkkinoiden ns. subprime-lainoista, jotka olivat varsinaisia riskilainoja. Lainoja myönnettiin paljon ihmisille, joille ei aiemmin ole myönnetty asuntolainoja ja joilla maksukyky oli heikko. Lainojen takaisinmaksuehdot olivat alkuunsa houkuttelevia, mutta niiden kulut kasvoivat kahden vuoden jälkeen yli lainanottajan tulojen. USAssa pääsee asuntolainasta ja myös asunnosta eroon viemällä asunnon avaimet luoton antaneeseen pankkiin. - Näin ahdinkoon joutuneet asuntovelalliset myös toimivat. Hyvin pian näiden asuntojen arvo putosi huomattavasti alle luottojen määrän ja monet luottolaitokset ajautuivat konkurssiin. Osa näistä ns. mädistä lainoista oli myyty eteenpäin ympäri maailmaa ja useat pankit joutuivat pahoihin talousvaikeuksiin. Monet valtiot joutuivat pumppaamaan pankkeihin huomattavat summat rahaa, jotta koko markkinatalous ei romahtaisi. 2 - Tietoalani 3/2008
luottamusmies Sari Hämäläinen aktiivisesti työntekijöiden asialla Tietoalan toimihenkilöt ry:n tiedotusvaliokunta valitsi vuoden 2008 Aktivisti asialla kunniakirjan saajaksi isoworks Oy:n luottamusmies Sari Hämäläisen. Perustelut: ict-ala pystyttää koulun Angolaan ict-toimialaa ei Suomessa olisi ilman hyvää monipuolista koulutusta. Tästä voimme kiittää niitä viisaita ja kaukonäköisiä esi-isiämme, jotka reilu sata vuotta sitten käynnistivät koululaitoksen kehityksen Suomessa. Samanlaisia puitteita ei ole tarjolla kaikille maailman lapsille. Nyt sinäkin voit tehdä asialle jotain osana suomalaista ict-toimialaa. Tule mukaan keräämään 65.000 euron rakennuttamisrahat itäisen Angolan Muwewen peruskoulua varten. Osallistua voit paitsi lahjoittamalla niin myös haastamalla kollegat mukaan. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Tietoalan toimihenkilöt ry on jo mukana tule sinäkin! lue lisää osoitteesta www.kirkonulkomaanapu.fi/ict Sampo 800018-223340 Nordea 157230-500504 Osuuspankki 572302-121551 Kirjoita viestikenttään Koulu Angolaan. Keräyslupa OKu 1932A/ESlH/20.12.2006/ voimassa 1.1.2007 31.12.2008 koko Suomen alueella. Sari on sitkeydellään ja peräänantamattomuudellaan esimerkillisesti ajanut jäsenten etuja omalla työpaikallaan. Hän on myös edistänyt TES-toimintaa paikallisella tasolla ja hankkinut paljon sia jäseniä. Yllättynyt ja valinnastaan onnellinen Sari sai kunniakirjan Tietoalan HED-se- uuminaarissa 20.11.2008. Yhdistysuutisia Tietoalan toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä 22.11.2008. Jouko Malinen valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden (2009 2010). Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin uudet jäsenet. Hallituksen kokoonpano vuonna 2009 on: Puheenjohtaja Malinen Jouko (logica Oy) Varsinaiset jäsenet Ahlstedt Turkka ibm Anttonen Minna Digia Finland Oy Hirvonen Eija Capgemini Finland Oy Hämäläinen Sari isoworks Oy Komulainen ilpo Plenware Group Oy Korhonen Pasi TietoEnator Processing & Network Oy Koskelin Ari TietoEnator GMR Oy Koskinen Esa Tietokarhu Oy Kupila Mika Fujitsu Services Oy Kähkönen Jari Sofor Oy Niemissalo Heikki logica Oy Reinisalo Juha TietoEnator GMR Oy Salonen Timo TietoEnator Healthcare Welfare Oy utter Harri Efecte Oy venäläinen Pirkko Aditro Financials Oy vuolanne Sami F-Secure Oyj Varajäsenet Alanko Asko TietoEnator Processing & Network Oy Jääskelä Anna-Maija Suomen 3C Oy Nevalainen Jari logica Oy untolehto Mika Solteq Oyj Tietoalani 3/2008-3
Teksti: Minna Sirkka, STTK:n verkkoviestintäpäällikkö ja Tietoalat STTK:n koordinaattori TIETOALAT STTK yhdessä vahvempi vaikuttaja ict-alalla tehtävät vaihtelevat mutta ongelmat ja haasteet ovat samat yli liitto- ja työpaikkarajojen Kannattaako ammattiliittojen yrittää tehdä yhdessä asioita paremmiksi vai onko tehokkaampaa puurtaa vain omalla porukalla? Keskusjärjestö STTK:ssa uskotaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. ICT-alalla toimivat liitot ovat puhaltaneet yhteiseen hiileen jo toistakymmentä vuotta. Alan jäsenten edunvalvontaansa tehostamaan on perustettu Tietoalat STTK viisi vuotta sitten, ja sitä ennen samaa yhteistyötä tehtiin tietoalan neuvottelukunnan nimen alla. Tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia on jäsenenä STTK:ssa kahdeksassa eri liitossa. Tietoalat STTK:n määritelmä ICT-alasta kattaa mm. tietotekniikan palvelut, tietoliikenteen, digimedian ja muut tietoalan tehtävät erilaisilla työnantajilla. Tehtävien sisältö vaihtelee, mutta työelämän haasteet ja ongelmat alalla ovat samat. Toisaalta monet tehtävät ovat samankaltaisia, mutta työympäristöt vaihtelevat: varsinaisten ICT-yritysten lisäksi alan ammattilaisia toimii mm. pankeissa, vakuutus- ja eläkeyhtiöissä, kustannus- ja lehtitaloissa sekä kirjapainoissa, kunnissa ja valtiolla. Yhteistyöryhmä Tietoalat STTK:n liitot edustavat näitä kaikkia: ERTOn lisäksi mukana ovat Ammattiliitto SUORA, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Mediaunioni, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Palkansaajajärjestö Pardia, Vakuutusväen Liitto VvL sekä Toimihenkilöunioni. Tietoalat STTK:n liitot myös neuvottelevat ja solmivat kattavasti alalla noudatettavat työehtosopimukset. Sopimusten piiriin kuuluu yli 60 000 ICT-alan toimihenkilöä. Tietoalat STTK:n tilaisuuksissa eri ammattiliittojen henkilöstönedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan. Monet pienissä ICT-yksiköissä työskentelevät ovatkin kiitelleet kokevansa paljon enemmän yhteenkuuluvuutta toisen ammattiliiton ICT-ammattilaisen, kuin oman työpaikkansa muun henkilöstön kanssa. Yhteistyöryhmän toiminnan yksi tarkoitus onkin tarjota verkostoitumisväylä alan henkilöstönedustajille. Tämän edistämiseksi järjestetään mm. yhteisiä seminaareja ja muita tilaisuuksia. Yhteistyötä tehdään myös edunvalvonnassa esimerkiksi koordinoimalla sopimusneuvotteluja. Viime neuvottelukierroksella Tietoalat STTK:n liitot esimerkiksi jakoivat säännöllisesti keskenään tietoa neuvottelujen kulusta ja tavoitteiden edistymisestä. Kun sopimusneuvottelut alkavat hivuttautua yhä laveammin paikalliselle tasolle, entistä tärkeämpään rooliin nousee myös muu kuin perinteinen työmarkkinaedunvalvonta: yhteiskunnallisen ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan painoarvo kasvaa jatkuvasti. Tietoalat STTK:lle se on mm. vaikuttamista alan koulutuspolitiikkaan ja työllisyyteen sekä alan yritysten toimintaedellytysten sekä laajemminkin työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, erilaisten alan vaikuttajien ja päättäjien tapaamista sekä ylipäänsä viestinviemistä eteenpäin omista tavoitteistaan. 4 - Tietoalani 3/2008
Elinkeinopoliittista vaikuttamista vahvistetaan laajemminkin koko STTK:ssa. Toimialakohtaisia yhteistyöryhmiä on toiminnassa jo vajaat kymmenen, uusimmat on perustettu tänä vuonna. Tietoalat STTK:n lisäksi toimii mm. Logistiikka STTK, Rakennusalat STTK ja Maaseutualat STTK. Erilaisen vaikuttamisen lisäksi Tietoalat STTK on saanut aikaan ihan konkreettisiakin tuloksia. Alan työhyvinvoinnin jamaa on selvitetty kahdella tutkimuksella. Pari vuotta sitten valmistui alan jäsenille suunnattu laaja tutkimus Myyteistä todellisuuteen Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla ja tänä kesänä selvitettiin samoja asioita henkilöstönedustajille suunnatussa tutkimuksessa. Henkilöstönedustajien ja muiden työhyvinvoinnista kiinnostuneiden käyttöön on lisäksi tuotettu verkkosivusto ithelps.fi, joka sisältää tietoa aihepiiristä sekä henkilöstönedustajan omaan käyttöön työpaikalle suunnatun kyselytyökalun. Tämän kesän tutkimustulosten perusteella laadittiin yhdeksän kohdan toimenpideohjelma ICT-alan työpaikkojen toiminnan kehittämiseksi ja sitä ryhdytään seuraavaksi rummuttamaan laajempaan levitykseen. Lisäksi Tietoalat STTK on ollut mukana suunnittelemassa mm. ICT-alan esimiestyön jatkokoulutuksia Teknilliselle korkeakoululle ja Rovaniemen ammattikorkeakoululle. Käytännössä Tietoalat STTK:n toimintaa pyörittää kerran kuussa kokoontuva hallitus. Pari kertaa vuodessa kokoontuu laajempi, henkilöstönedustajista ja muista ay-aktiiveista koottu neuvottelukunta. Tietoalat STTK:n puheenjohtajana toimii ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula. Lisätietoa yhteistyöryhmästä ja sen aikaansaannoksista löytyy verkosta osoitteesta www.sttk.fi/tietoalatsttk. Jatkuva muutos ja liika työ uuvuttavat ict-ammattilaiset ict-alan työntekijöitä rasittaa kiire, huoli työssä jaksamisesta ja omasta työkyvystä. Koulutustarpeita ei ennakoida eikä omien töiden kehittämiseen ole mahdollisuuksia. Avoimelle keskustelulle on liian vähän aikaa ja henkilöstön kuuleminen ennen päätöksentekoa jää heikoille. Esimiehiä valittaessa henkilöstöjohtamisen kyvyt eivät paljoa paina. Sen sijaan perusasiat ovat kunnossa: työntekijät ovat tyytyväisiä työvälineisiinsä, oman työn sisältö ja tavoitteet ovat selvillä, työn rytmitykseen on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja esimiehiä koulutetaan tehtäviinsä. Työntekijät myös arvostavat ja auttavat toisiaan. Tiedot käyvät ilmi Tietoalat STTK:n alkusyksyllä valmistuneesta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin työhyvinvoinnin tilaa ja henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Tutkimuskyselyyn vastasi 450 tieto- ja viestintäteknologian alalla toimivaa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja muuta henkilöstönedustajaa tai ammattiliittojen aktiivia yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. vastaajat edustavat reilua puolta Tietoalat STTK:n ammattiliittojen ict-alan henkilöstönedustajista. Tutkimuksen perusteella ict-alan työyhteisöissä muutoksesta näyttää tulleen pysyvä tila. Yritykset miettivät jatkuvasti omaa asemointiaan: on yt-neuvotteluja, ulkoistamisia, kansainvälistymistä, hankintojen ketjuttamista ja organisaatiomuutoksia. Se on työntekijöille uuvuttavaa, etenkin jos samalla on jatkuvasti kiire ja liikaa töitä. Tutkimukseen vastanneista 56 % koki, että työpaikoilla on liian vähän henkilöstöä suhteessa tulostavoitteisiin. 53 % oli sitä mieltä, että työntekijän poissa ollessa varahenkilöjärjestelyt eivät toimi, vaan työt jäävät seisomaan. vastauksissa korostui myös heikot mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. vastaajat kokivat, että yhteistoiminta ei ole aitoa neuvottelua vaan päätökset tulevat valmiiksi annettuina. Osa vastaajista (39 %) näki myös, että toimiminen henkilöstönedustajana vaikeuttaa heidän omaa asemaansa työyhteisössä. Jos työpaikan neuvottelukulttuuri on huonoa ja henkilöstö koetaan enemmän kustannustekijäksi kuin voimavaraksi, myös henkilöstönedustajat tuntevat asemansa hankalaksi. Tietoalat STTK:ssa onkin pohdittu, että tutkimuksen osoittamien ongelmakohtien ratkaisemiseen voitaisiin paneutua yhdessä työnantajan kanssa, esimerkiksi käynnistämällä Teknologiateollisuuden kanssa yhteinen työhyvinvointi- ja tuottavuusprojekti. Tilanteen paraneminen ict-alan työpaikoilla olisi kuitenkin molempien osapuolten etu. Tietoalani 3/2008-5
Kuka olet? Minna Sirkka, kolmekymppinen työssäkäyvä perheenäiti puutarhakaupunki (tai oikeammin -kunta) Tuusulasta. Mistä olet? Ikuisesti Suolahdesta, joka tosin on nykyisin kuntafuusion jälkeen Äänekoski. Muutin Tuusulaan omakotitaloalueelle vuosi sitten Helsingistä ja tuntuu kuin olisi lapsuusmaisemiin palannut. 6 000 asukkaan Suolahdessa kasvaneena olen aina tuntenut itseni enemmän maalaiseksi kuin kaupunkilaiseksi. Tampereella opiskelin ja viihdyin hyvin, mutta vannoin aina, etten muuta koskaan kylmään kalseaan Helsinkiin. No, 6 vuotta viihdyin sielläkin. Mitä teet? Olen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n verkkoviestintäpäällikkö, mikä tarkoittaa että vastaan keskusjärjestön verkkopalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä sekä hoidan kaikenlaista muuta verkkoviestintään liittyvää plus tuhat muuta isompaa ja pienempää viestintähommaa siinä sivussa. STTK:n viestintäyksikkö on pieni mutta äärimmäisen tehokas! Sivutoimisesti olen myös Tietoalat STTK:n koordinaattori, eli organisoin ICT-alalla toimivien ammattiliittojen yhteistyöryhmän juoksevia asioita ja toimin niiden yhteyshenkilönä. En tosiaankaan! Päätin jo yläasteen alussa että minusta tulee eläinlääkäri. Piikitin lemmikkihamsterille antibioottia (kylläkin eläinlääkärin ohjeen mukaan), kiervirhediagnoosi vei NuOREN NAiSEN NAvETASTA verkkomaailmaan Aktivistin tentissä STTK:n verkkoviestintäpäällikkö Minna Sirkka Parasta työssäsi? - Entäpä pahinta? Parasta on monipuolisuus, itsenäisyys ja vapaus, voin pitkälle itse päättää omista tekemisistäni ja myös verkkoviestinnän kehittämisen suunnista STTK:ssa. Aikaisemmin ollessani uutistoimittajan töissä oli aina tiukat deadlinet: kun aamulla aloitti jutunteon, se piti olla yleensä illalla valmis ja juttuaiheetkin enimmäkseen pomo määritteli. Pahinta on jatkuva härdelli ja kasvava tekemättömien töiden lista. Koskaan ei tiedä kuka paukkaa huoneen ovesta sisään jonkun ihan ehdottoman akuutin viestintäasian kanssa juuri kun olen kuvitellut käyttäväni seuraavan hetken tehokkaasti esimerkiksi johonkin kirjoitustyöhön (kuten vaikkapa Aktivistin kysymyksiin vastaamiseen). Tässä hommassa on aina sata rautaa tulessa. Haaveilitko jo lapsena verkkoviestintäpäällikön ammatista? 6 - Tietoalani 3/2008
sin työharjoittelussa Laukaan kunnaneläinlääkärin mukana sikalat ja navetat ja lukiossa luin pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Onneton allergiadiagnoosi lukion lopulla sotki suunnitelmat täydellisesti. Sen jälkeen olin pitkään aika maassa ja suunnittelin siirtyväni suosiolla lukiosta kortistoon. Ylioppilaaksitulon jälkeen jotenkin sitten ajauduin kesätoimittajaksi paikallislehteen - olin kyllä aina tykännyt kirjoittamisestakin - ja huomasin, että sekin voisi menetellä. Hain Tampereen yliopistoon lukemaan tiedotusoppia ja opiskelujen aikana sitten innostuin journalismista ja toimittajan hommista enemmänkin. Sillä tiellä ollaan. Opiskeluaikana erikoistuin radiotyöhön ja internet-juttuja vieroksuin. Ajattelin että netti on sellaisia varten joita oikeat toimittajan työt eivät oikein kiinnosta. STTK:ssa aloitin vajaat 7 vuotta sitten tiedottajana ja nyt vuoden verran olen ollut verkkoviestintäpäällikkö. Verkkoviestintäasiat keskittyivät vuosien mittaan minulle ja meillä todettiin, että ay-bisneksessäkin on jonkun pakko erikoistua digimaailmaan jos aiotaan pysyä kehityksestä kartalla. Parasta tai pahinta tässä tarinassa on se, että allergiadiagnoosi osoittautui myöhemmin hätiköiden tehdyksi ja virheelliseksi. Olin jo opiskellut muutaman vuoden yliopistossa kun selvisi, että ei minua mikään vaivaa ja lääkäri vain totesi, että voithan vielä vaihtaa alaa. En sitten kuitenkaan siihen enää ryhtynyt kun olin niin pitkälle edennyt toista tietä. Nykyään aina silloin tällöin tulee mieleen, että missäköhän maatiloilla sitä nyt rymyäisi jos olisikin käynyt toisin. Kerro jokin kesäduunimuisto tai vastaava kommellus nuoruusvuosilta? Ollessani Aamulehden ajankohtaisosastolla ensimmäistä kertaa toimitusharjoittelijana menin tekemään juttua vahanukkenäyttelystä, joka esitteli ihmisen ruumiinosia ja sisäelimiä. Tein juttua kovalla kiireellä ja innostuneena hienosta näyttelystä. Kun juttu oli seuraavana päivänä lehdessä, huomattiin että siitä puuttui kokonaan paikka jossa näyttely oli esillä. Olin vain yksinkertaisesti unohtanut asian uppoutuessani kirjoittamaan näyttelyn häkellyttävistä erikoisuuksista. Toimituksen aamupalaverissa asiasta nousi kauhea kalabaliikki ja olisin voinut vajota häpeästä maanrakoon. Miten saatoin unohtaa yhden toimittajan peruskysymyksistä: mitä, MISSÄ, milloin ja miksi! Miten vietät runsaan vapaa-aikasi? Omakotitalon puutarhanhoidossa ja pienissä remonttitöissä kuluisi niin paljon aikaa kuin vain niihin käyttäisi. Olen aina ollut kova yrittämään ensin itse kaikenlaisia korjaustöitä ja joskus onnistunkin hienosti, toisinaan en. Viimeksi hajotin vessanpöntön. Yritän myös päästä jumppaan tai kuntosalille säännöllisesti ja luen kirjoja (silloin kun ei ole työpapereita tai akuuttia sähköpostia) työmatkalla junassa. valitse seuraavista pareista: SAK - Akava Molemmat. STTK tekee hyvää yhteistyötä kummankin keskusjärjestön kanssa, välillä kaksistaan ja välillä kaikki kolme yhdessä aina asiasta riippuen. Pohjoisranta - Rantatie Vaikka Tuusulan kuuluisa kulttuuri-rantatie on nyt lähempänä, valitsen tutumman Pohjoisrannan. STTK:n toimisto on ollut jo toista vuotta Mikonkadulla, mutta ehdin olla Pohjoisrannassa kuitenkin niin pitkään että välillä kyllä kaipaan sitä meri-ilmaa ja maisemia jäänmurtajien suuntaan. Sokerihumala - Kankkunen Sokerihumala. Minussa on vähän pullahiiren vikaa ja kotona on jo pysyvästi tupla-kankkunen (mies ja lapsi). Verkkoviestintä - Pulloposti Täytyyhän se jo viran puolesta sanoa että verkkoviestintä. Vaikka toisaalta olen sitä mieltä, että tänä päivänä joskus perinteiset muodot toimivat paremmin: perinteinen kirje kotiin sykähdyttää joissakin asioissa paljon enemmän kuin sähköpostiviesti osana muuta viestitulvaa. Mottosi tai muu viisaus, jonka haluat lukijoillemme kertoa Harvemmin maailma kaatuu tai kukaan joutuu vankilaan, vaikka joku homma jäisikin tekemättä silloin kun piti. Sen olen vuosien saatossa vähitellen oppinut uskomaan. Tietoalani 3/2008-7
Teksti: Milla Pennanen NuORET vaikuttajat KATEiSSA Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan eläkeikäisten määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä tarkoittaa suurta aukkoa niin työntekijöiden kuin päättäjien keskuudessa, sillä nuoret aikuiset eivät enää ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Nuorten äänestysinto on ollut kateissa vuosien ajan. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten äänestäjien keski-ikä on tällä hetkellä noin 50 vuotta. 18 23 -vuotiaiden äänestysaktiivisuus jää lähes 30 prosenttia heikommaksi kuin kaikista innokkain ikäpolvi, 50 75-vuotiaat. Äänestyspassiivisuus liittyy olennaisesti myös vaikuttamiseen, sitä ei koeta tärkeäksi. STTK järjesti 18. 20.9.2008 Nuoret vaikuttajat seminaarin, jossa mukana puhujina oli tunnettuja suomalaisia poliitikkoja ja ay-vaikuttajia. Seminaariin osallistui, keitäs muitakaan, STTK:laisia nuoria vaikuttajajäseniä. Eräs seminaarissa esiintyjistä oli Anni Sinnemäki (vihr), kansanedustaja ja monivuotinen kaupunginvaltuuston jäsen. - Ehdokaslistoilla täytyy olla nuoria ehdokkaita, joita nuoret voivat äänestää. Tarvitsemme lisää nuoria vastuullisille paikoille ja tämä pitää myös osata kertoa selkeästi. Äänestäjä on vaikuttaja Paavo Arhinmäki (vas) on huolestunut nuorten vaikuttajien katoamisesta: - Nuorten olisi tärkeää nähdä, että vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin ei tapahdu vain eduskunnassa. Se on toimimista itse, esimerkiksi äänestämällä tai vaikka muuttamalla kulutustottumuksiaan. Poliittiset henkilöt eivät ole ainoat vaikuttajat tässä maassa. Arhinmäki on entinen vasemmistonuorten puheenjohtaja, nykyinen vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. - Olen itse pienestä lähtien järjestänyt koulussa mielenosoituksia ja lakkoja, jos jokin asia ei ole miellyttänyt. Pitää olla itse aktiivinen eikä vain odottaa muiden toimimista. Tämän päivän nuoret ovat nelikymppisiä valtaväestön lähtiessä eläkkeelle. Eläkeläisten asiat ovat ajankohtaisia myös silloin, sillä eläkeikää lähestyvät hallinnoivat suurinta osaa niin kansanedustajan kuin kunnanvaltuuston paikoista. Nuorten asioista huolehtiminen ei tarkoita vain ajankohtaista mielenterveyden huoltamista, vaan myös koulutustarjontaa ja työllistymistä tukevat asiat. - Vasemmistoliitto yrittää muuttaa toimintatapojaan ja samalla nuorentaa ilmettä. Yritämme 8 - Tietoalani 3/2008
painottaa asioita siten, että myös lapsiperheet kiinnostuvat ja siten esimerkiksi äänestävät, Arhinmäki kertoo puolueestaan. - Kun minua pyydettiin osallistumaan vaaleihin ensimmäistä kertaa, tunsin hienon mahdollisuuden vaikuttaa oikeasti yhteiskunnallisiin aiheisiin. Pelkän jupinan sijaan pääsin vaikuttamaan minua lähellä oleviin asioihin. Äänestäminenkin on tärkeä tapa vaikuttaa, Sinnemäki muistuttaa. Kunnallisvaaliehdokkaiden ikäjakauma Suomessa 2008 Ehdokasmäärä Miten saada nuoret liikkeelle? Toisinaan kiinnostuminen vaikuttamisen mahdollisuuksista lähtee siitä, että henkilö huomaa jonkin asian olevan pielessä. Kyseisen epäkohdan halutaan muuttuvan ja siitä alkaa toimet asian edistämiseksi. Ja olkoon kyseessä vaikka vain kahvipöytäkeskustelu, internetin keskustelupalsta tai äänestysnumero, epäkohdan tiedostamisen taso kasvaa ja sana leviää. Siitä on hyvä aloittaa. Toinen tapaus voisi olla se, että henkilö on yleisesti kiinnostunut yhteisöä tai yhteiskuntaa koskevista asioista ja haluaa päästä mukaan keskipisteeseen. Jotta nuoria saisi lisää mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, täytyy liittojen ja puolueiden toimia näkyvämmin ja ennen kaikkea tehdä yhteistyötä. Koulut ja työpaikat ovat myös oivia paikkoja vaikuttaa; tiedottaa ja tiedostaa. Kertominen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja sen eri tavoista pitäisi olla tehokkaampaa, puolueiden tulisi esiintyä nuorekkaammin. Liittojen kuuluisi näkyä siellä, missä nuoret viettävät aikaa, koulussa tai vaikka Facebookissa. Liittoon kuuluminen pitäisi tehdä itsestään selväksi, olkoon liitto opintoihin liittyvä tai työelämän mukana tuoma edunvalvoja. Oman liiton avulla nuori voi myös vaikuttaa ja saada lisää tietoa etenkin oman ympäristön ajankohtaisista aiheista ja tilanteesta. Nuorten olisi hyvä tietää, että vaikuttajien piirit eivät ole suljettuja. Kyseiset piirit muodostuvat suurista verkostoista ja se kannattaa pitää mielessä. Kenellä tahansa, jolla on asiaa tai mielipide ilmaistavana, otetaan vastaan ja häntä halutaan kuunnella. Anna äänesi kuulua! Vaalit - Ehdokkaita yhteensä 38 509 - Miehiä 22 935 - naisia 15 574 - valtuustoihin valittiin yhteensä 8 258 ehdokasta Ikä Lähde: Tilastokeskus Lähteinä kunnat.net ja STTK:n Nuoret Vaikuttajat -seminaarin materiaalit ja STTK:n Kunta menestyy 2008 kirjanen. Milla Pennanen, 24, on yksi Tietoalan kasvoista. Millan kuvia tullaan näkemään Tietoalani-lehdissä sekä yhdistyksen markkinointimateriaalissa.
it-alan PAlKKAKEHiTYS MAlTilliSTA Tietoalan palkkakyselyn tuloksia 10 - Tietoalani 3/2008
Sukupuolten palkkaerot 3 500 3 000 2 500 2000 1500 Miehet Naiset 1000 500 0 < 25 26-35 36-35 46-55 > 55 Ikä Tietoalan toimihenkilöt ry lähetti sähköpostilla n. 5000 jäsenelleen linkin palkkakyselyyn. Linkki oli myös auki yhdistyksen kotisivulla. Vastausaika oli 3.11. - 14.11.2008. Palkan lisäksi kysyttiin myös mielipidettä ns. paikallisista eristä eli yrityskohtaisesti sovituista palkankorotuksista. Vastauksia tuli kaikkiaan 1441 kpl, joista keskipalkkojen laskentaan otettiin mukaan 1312. Osa vastaajista työskenteli selkeästi muualla kuin it-palvelualalla ja osa oli jättänyt palkkatiedon tyhjäksi ja vastannut vain mielipideosioon. Kiitos kaikille vastanneille. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja ja ne on toimitettu onnettaren suosikeille. Edellisen palkkakyselyn järjestimme huhti-toukokuun vaihteessa 2007. Palkkakehitys puolessatoista vuodessa on ollut varsin maltillista. Palkat ovat nousseet hieman yli 7 %. Kaikkien vastanneiden peruspalkan keskiarvo on 3123 ja kokonaispalkka 3184 kuukaudessa. (Mediaanit 3030 ja 3100.) Yrityskohtaiset erät Vuonna 2008 on yrityksissä ollut kaksi kertaa mahdollista jakaa paikallinen eli yrityskohtainen palkankorotuserä. Palkkakyselymme mukaan 45 prosenttia vastanneista sai korotuksen jommastakummasta tai molemmista yrityskohtaisista eristä. Naiset ja miehet saivat yrityskohtaisia korotuksia yhtä usein. Yrityskohtaisiin eriin suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Lähes 80 prosenttia (78 %) vastanneista kannattaa yrityskohtaisesti sovittavia palkankorotuksia, jos valtakunnallisesti sovitaan tarkemmat pelisäännöt erien jakamiselle. Peruspalkka Mediaani Naisen euro nousi 2 senttiä Naiset näyttävät hyötyneen yrityskohtaisesti jaetuista palkankorotuksista. Puolentoista vuoden aikana naisen euro on noussut 92 sentistä 94 senttiin Tietoalan henkilöstöedustajille samanaikaisesti tehdyn kyselyn mukaan palkkauksen vinoutumien oikaisu olikin selkeästi yleisin peruste, jolla yrityskohtaisia korotuksia jaettiin. Vaikka naisille ei olisi erillistä tasa-arvoerää yrityksissä jaettukaan, ovat heidän saamansa korotukset olleet suurempia kuin miesten saamat korotukset. Korkeimmillaan naisten ja miesten palkkaerot ovat 36 45 vuotiailla ja toisaalta yli 55-vuotiailla. Keskimäärin sukupuolten palkkaero alalla on kuitenkin 6,22 %, mikä on vähemmän kuin monilla muilla (miesvaltaisilla)aloilla. Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Kaikki vastaajat 3030 3100 1312 3123 (3184) Sukupuoli Miehet 3100 3176 770 3201 (3270) Naiset 2942 3000 542 3013 (3062) Tietoalani 3/2008-11
Palkkakehitys pysähtyy ikämiessarjassa Kolmekymppisenä palkka on merkittävästi isompi kuin 25-vuotiaana, mutta kehitys hidastuu ja käytännössä pysähtyy, kun ns. ikämiessarja (yli 35-vuotiaat) koittaa. Edellinen kysely osoitti aivan samanlaisen kehityksen. Ikä Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) < 25 2276 2312 42 2345 (2373) 26-35 2875 2920 522 2956 (3014) 36-45 3140 3200 422 3266 (3335) 46-55 3164 3220 250 3313 (3379) > 55 3200 3261 76 3289 (3326) Kokemus ei tuo lisäeuroja Kun työntekijä vakiintuu alalle, vakiintuu myös palkka. Tulokset osoittavat, että palkka jopa laskisi 15 kokemusvuoden jälkeen. Työkokemus Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) alle 5 v. 2418 2460 213 2471 (2515) 6-10 v. 3000 3020 416 3033 (3084) 11-15 v. 3250 3320 234 3369 (3433) yli 15 v. 3238 3300 449 3388 (3466) Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenten palkkakehitys Jäsen Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Jäsenet v. 2008 3 050 3100 1219 3123 (3185) Jäsenet v. 2007 2837 3000 1116 2915 (3012) Muutos 213 100 208 (173) 12 - Tietoalani 3/2008
Tulokset paikkakunnittain Paikkakunta Peruspalkka Mediaani Kokonaispalkka Mediaani N Ka (Ka) Helsingin markkina-alue 3200 3300 597 3316 (3401) Turku/Tampere/Oulu esikaupunkeineen 3000 3030 295 3068 (3111) Yli 30.000 asukkaan kaupunki 2800 2860 304 2867 (2905) Alle 30.000 asukkaan kaupunki 2890 2910 91 2874 (2903) Maalaiskunta 3050 3113 25 3194 (3314) Vastaajien ikä 6 % 3 % Tehtäväryhmäkohtaiset palkkatilastot löytyvät sivultamme www.tietoala.fi, valitse Ajankohtaista ja sieltä Palkkakyselyn tuloksia. 20 % 39 % < 25v. Lukuohje N = vastausten lukumäärä Mediaani = suuruusjärjestyksessä olevan otoksen keskimmäinen luku Ka = keskiarvo (keskipalkka) 33 % Naisia vastaajista oli 42 %, mikä myös vastaa naisten osuutta yhdistyksemme jäsenistöstä. 26-35 v. 36-45 v. 46-55 v. > 55 v. Suluissa olevat luvut ovat kokonaispalkka, johon kuuluu luontoisedut ja muut palkanlisät. Vastaajaprofiili Tyypillinen kyselyymme vastaaja on 26 35-vuotias Helsingin markkina-alueelta oleva mies, jolla on työkokemusta alle 10 vuotta. Tietoalani 3/2008-13
Teksti: Leena Seretin Kateus myrkyttää ja kasvattaa Kateus viihtyy työpaikoilla, etenkin jos työntekijät kokevat eriarvoista kohtelua. Kateus pahimmillaan myrkyttää työilmapiiriä, parhaimmillaan kannustaa kehittymään, sanoo kehittämiskonsultti Susanna Lundell Työterveyslaitokselta. Kukapa meistä ei kadehtisi toista ihmistä, hänen luonteensa lujuutta, taloudellista pärjäämistä tai ammattitaitoa. Kateus työyhteisössä voi toimia myös kantavana voimana: kollektiivisesti koettu epäoikeudenmukaisuus saa ryhmän toimimaan samaan suuntaan ja korjaamaan epäoikeudenmukaisuutta esimerkiksi palkkauksessa. Susanna Lundell on havainnut, että työyhteisössä kademielelle on oivallista maaperää eriarvoisuuden kokemukset ja yhteisten tavoitteiden puuttuminen sekä erilaiset suosikkijärjestelmät. - Kateus viihtyy työyhteisössä, jossa on ylikorostunut kil- 14 - Tietoalani 3/2008
pailuasetelma, yksilösuoritusten korostaminen, epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja ilmapiiri, jossa ei jaeta yhteistä hyvää, Kateuden kitkemiseen tai torjumiseen pätevät samat lääkkeet kuin hyvän työyhteisön rakentamisessa muutoinkin. - Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Terveessä työyhteisössä jokaisella on mahdollisuus kehittää omia taitojaan, olla ylpeä niistä ja aiheuttaa niin sanottua myönteistä kateutta ympäristöönsä. Parhaimmillaan kateus potkaisee muut kehittämään itseään, Lundell sanoo. Palkoista sopiminen siirtyy enenevässä määrin työpaikoille jopa henkilökohtaisiin palkkakeskusteluihin. Lundellin mukaan kehitys on omiaan ruokkimaan palkkakateutta, ellei palkan perusteista puhuta avoimesti ja näytetä työyhteisölle, mistä asioista yritys palkitsee osaajiaan. Hyvää ja huonoa Lundell jakaa kateellisuuden kahteen koriin. Myrkyttävä ja tuhoisa kateus työyhteisössä johtaa yhteistyöongelmiin, syrjintään ja kiusaamiseen. Kadehtimisen kohde ei välttämättä ymmärrä, miksi hän on joutunut silmätikuksi. Työyhteisön aika menee ihmissuhteiden vatvomiseen, ja se aika on pois työn ja tuloksen tekemiseltä. Siksi johtajan olisi tunnistettava, mikä työyhteisössä mättää. Kateudesta ei ole haittaa, jos se ihailun kautta muuntuu itsensä kehittämiseen. Kateus on yksilöllinen tunne, jonka juuret ovat heikossa itsetunnossa ja kyvyttömyydessä nähdä hyvää omassa elämässään. - Kateuden tunteiden erittely on yksilön tehtävä. Miksi haluan olla toisen kaltainen, tavoitella samoja asioita ja päästä ihaillun tai kateuden kohteen kanssa samalle viivalle. Kademielen tunnustaminen on vaikeampaa kuin ihailun osoitus. Ihmiselle voi olla yllättävää, että joku kadehtii minua, Lundell sanoo. Mustasukkaisuus on eri asia Avoimuus, oikeudenmukainen kohtelu, terve me-henkisyys ja erilaisuuden hyväksyminen. Kaikki ihmiset ovat jostain asiasta kateellisia toisille, mutta tunnetta voi hallita. Kateuteen kietoutuu usein häpeän tunteita, ja siksi kateutta voi olla vaikea tunnustaa saati ilmaista. Kateudella ja mustasukkaisuudella on eronsa. Sanakirja määrittelee kateuden toisen paremmuuden, varallisuuden, menestyksen aiheuttamaksi vihan- ja harminsekaiseksi epäsuopeuden tunteeksi. - Ero mustasukkaisuuden ja kateuden välillä liittyy siihen, että kateudessa on yleensä kaksi, mustasukkaisuudessa kolme osapuolta. Mustasukkaisuuden taustalla piilee pelko tärkeän ihmisen menettämisestä ja ulkopuoliseksi jäämisestä. Kateus puolestaan kohdistuu johonkin toiselle kuuluvaan, Lundell sanoo ja huomauttaa, että kateus ja mustasukkaisuus ovat sukulaisia keskenään. Molemmissa taustalla ovat heikko itsetunto, omistamisen halu ja kilpailuasetelma. - Yksilöt, joilla on poikkeuksellisen voimakas taipumus sosiaaliseen vertailuun, ovat tyytymättömiä työhönsä ja elämäänsä ja kokevat enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita, ajautuvat kateellisuuden hetteiköiselle tielle. Lundell muistuttaa, että alituinen itsensä vertailu muihin vie mahdollisuuden mielenrauhaan ja kykyyn nauttia siitä, mitä itsellä on. - Valitettavasti nykypäivän työelämässä on piirteitä, jotka ruokkivat kilpailua ja vertailua, eivätkä kannustaa yksilöiden vahvuuksien vahvistamiseen, Susanna Lundell sanoo. Julkaistu Ahjo-lehdessä syyskuussa 2008. Tietoalani 3/2008-15
Teksti: Leena Seretin SÄHKöPOSTi ilahduttaa, SÄHKöPOSTi HAAvOiTTAA Sähköposti on mainio tapa viestittää, kunhan muistaa ottaa huomioon viestin saajan. Sähköposti, kuten kaikki viestintä sisältää asian lisäksi tunnetta ja mielikuvia, joita hätäisesti laadittu viesti muuntaa. Hyväksi tarkoitetusta viestistä tulee herkästi loukkaava. Sain sähköpostiviestin: Miten on mahdollista, että julkaisusta puuttuu ISBN-numero? Allekirjoitus. Pala nousi kurkkuun, olenko mokannut, en ole edes nähnyt valmista julkaisua ja varmistanut, että numero todella puuttuu. Syyllisyys alkoi kalvata. Viestin lähettäjä ei viitsinyt aloittaa sähköpostikirjettään edes nimelläni, vaan meni suoraan asiaan. Kuten useasti sähköposti- ja tekstiviesteissä mennään. Hyvä ystävä, parahin vastaanottaja, hei kaverini puhuttelun aloittamiselle ei viitsitä nähdä vaivaa. Televiestintä kun on niin nopeaa ja kätevää. Vuorovaikutuksessa tärkeä tunnelma jää puuttumaan. Tunteet eivät kuitenkaan häviä viestin vastaanottajalta mihinkään, vaikka viesti olisi kuinka sähkösanomatyylillä laadittu. Kirjoittajallakin ovat olleet tunteet pelissä: kiire, vastaanottajan tunnereaktiosta ei kannata välittää tai minulla on oikeus olla nopea ja töykeä. Jotta voisimme kommunikoida Jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän, markkinoi telefirma kännyköiden ensiaallossa. Ajateltiin, että tuppisuusuomalaiset alkaisivat todella keskustella keskenänsä helpon ja nopean kännykän avulla. Viestintäteknologia vyöryi nopeasti suuntaan, että tekstaillaan ja lähetellään salamaviestejä kohteliaisuuksista piittaamatta. Puhe jäi sikseen, tilalle tulivat pikaviestit. Suomalaiset ovatkin ahkeria viestittäjiä. Ainakin naiset. Me Naiset lehden ja DNA:n selvityksen mukaan kolmannes naisista vastaa kännykkään aina ja viesteihin heti saatuaan ne. Miltei viidennes naisista kuuluu useisiin yhteisöihin internetissä ja saa niiden kautta uusia ystäviä. Netti on kätevämpi tapa yhteydenpitoon kuin puhelin. Nettiyhteisölliset kuitenkin organisoivat elämänsä kännykän avulla. Suomalainen nainen lähettää päivässä keskimäärin noin kolme tekstiviestiä. Eniten tekstareita näpyttelevät nuoret ja lapsiperheet. Koska lapset ja nuoret käyttävät tekstaria tärkeänä kommunikointivälineenään, tämä ei voi olla vaikuttamatta siihen, millaiseen puhuttelu- ja keskustelutapaan tekstiviestintä ohjaa. Jos ei viitsi tai jaksa tai osaa viestittää vastaanottajaa ajatellen, seurauksena voi olla mitä pahimpia riitoja ja kiistoja, mitä kukin tarkoitti viestillään. Väärinkäsitysten korjaamiseen hupeneekin sitten muutama tekstiviesti lisää. Kasvokkain aistii enemmän Suurin osa naisista on onneksi sitä mieltä, että tärkeimmät yhteydenpitotavat ovat tapaaminen ja puhelu. Sähköpostit, tekstiviestit tai muut keinot eivät korvaa kasvokkain näkemistä. Etenkin ystävät halutaan kohdata kasvokkain. Tiedämme, että väärinkäsityksiä syntyy myös kahden ihmisen tapaamisessa, vaikka pelissä ovat niin puhe, kasvot, ilmeet, eleet ja muukin kehon kieli. Kasvokkaisessa viestinnässä mahdolliset väärin ymmärrykset kuitenkin havaitsee nopeasti ja korjausliikkeen voi tehdä välittömästi. Jää vähemmän selitettävää jälkikäteen. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet viestintään ovat ilman muuta hyväksi, kunhan oppisimme täyttämään myös viestien sisällöt haluamassamme muodossa. Jokainen meistä on ystävällisen ja kohteliaan sähköpostiviestin arvoinen. 16 - Tietoalani 3/2008
PATAROUVA-OOPPERA TALLINNASSA Tietoalan toimihenkilöt ry järjesti 8. 9.11.2008 oopperamatkan Tallinnaan. Lähtöaamuna peräti 109 iloista matkaajaa kokoontui Viking Linen terminaaliin Helsinkiin. Matka lahden yli sujui nopeasti uudella XPRS-laivalla. Perille Viru-hotelliin saavuttuamme oli mukavasti aikaa virkistäytyä erilaisin tavoin ennen oopperan alkua. Ooppera esitettiin suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelemassa jugend-klassisistista tyyliä edustavassa vuonna 1913 valmistuneessa Teatteri Estoniassa. Pjotr Tsaikovskin Patarouva-ooppera esitettiin venäjäksi ja tekstitys oli viroksi. Yllättävän hyvin viron kieltä taitamatonkin sai tekstityksestä jonkin verran selvää suomenkielen kanssa samankaltaisen sanojen ansiosta. Kapellimestarina toimi lauantain esityksessä Jüri Alperten. Maailman oopperaklassikoihin kuuluvan Patarouvan libretto perustuu Aleksander Pushkinin samannimiseen novelliin. Hermann ja Lisa ovat rakastuneita toisiinsa, mutta neidon on pakko avioitua Jeletskin kanssa. Herman joutuu korttipelin pauloihin ja haluaa kiristää kreivittären, jota sanotaan Patarouvaksi, kertomaan hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Hän aiheuttaa sillä kreivittären kuoleman. Patarouvan henki ilmestyy Hermanille ja ilmoittaa hänelle kolmen voittokortin salaisuuden. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen oli runsaasti aikaa käydä ostoksilla ja hankkia tuliaisia kotiin ennen laivan lähtöä takaisin kotisatamaan. Osa matkalaisista kävi Kumussa, joka on lyhenne sanasta kunstimuuseum, taidemuseo. Kumu on virolaisen taiteen pyhättö ja lisäksi se on myös Baltian ja Pohjoismaiden suurin taidemuseo. Kovasti kävijät suosittelivat paikkaa muillekin Tallinnan kävijöille. Paluumatkalla kokoonnuimme XPRS-laivan konferenssitiloihin, jossa puheenjohtaja Jouko Malinen kertoi tietoalan ajankohtaisuutisia. Mika Kupila vapaa-ajanvaliokunnasta puolestaan esitteli tulevan vuoden suunnitelmia. Mika kertoi myös vapaa-ajankyselyn tuloksia, millaisia tapahtumia jäsenet haluavat. Sen pohjalta on laadittu ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Kannattaa siis seurata tulevia tapahtumia, jotain uutta ja erilaistakin on luvassa ensi vuodelle. Puheita kuunneltuamme ja nautittuamme pientä suolapalaa oli kuohuviinin ja täytekakun vuoro. Oli aika toivottaa kaikille isille hyvää isänpäivää. Oopperassa tavataan taas. Jaana Andersin, Tietoalan hallitus, tiedotusvaliokunta Tietoalani 3/2008-17
Pykälä viidakossa Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Työmatkalla vapaa-aikana - Kuka maksaa? Oman asian ajamisessa ovat hyvät neuvot kalliita, mutta jäseniä autetaan ilmaiseksi! Usein pohditaan mitä työsopimuksessa on tullut sovittua. Tällaisessa tilanteessa jäsen saa maksutonta apua liitosta. Janin tapauksessa asia selvisi luottamusmiehen avustuksella. Janin opiskelukaveri kertoi, että heidän firmassa työmatkojen matka-ajasta maksettiin korvaus. Asia perustui kuulemma liiton tekemään sopimukseen. Jani ei ollut koskaan kiinnostunut liitoista, mutta epäselväksi jäänyt korvausasia jäi mietityttämään. Google toi eteen ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöt. Tuttuja nimiä, sillä ammattikorkeassa oli tainnut olla juttua molemmista. Työehtosopimuksen tekstin perusteella vaikutti siltä, että kaveri oli ollut oikeassa. Mistään isoista rahoita ei ollut kyse, koska Janille asiakaskäyntejä kertyi harvakseltaan. Jani päätti kysyä asiaa pomolta. Esimies vaivaantui, oli pitkään hiljaa ja totesi lopulta että matka-ajan korvaus on huomioitu osana kiinteää kuukausipalkkaa. Jani ei muistanut sopineensa asiasta mitään, mutta tarkisti asian varmuuden vuoksi vuosia sitten tehdystä työsopimuksesta. Siinä ei mainittu sanallakaan matkustamista tai siihen käytetyn ajan korvaamista. Tosi ristiriitainen tilanne, Jani pohti. Tässä vaiheessa Janin omat konstit loppuivat. Luottamusmies ja ERTOn työsuhdeneuvonta kertoivat hänen olevan oikeilla jäljillä, mutta valitettavasti ERTO voi hoitaa vain jäsentensä asioita. Pari viikkoa kului lisätietoa etsiessä ja vaihtoehtoja punniten. Asia jäi pyörimään mieleen. Lopulta Jani liittyi liittoon, jolloin luottamusmies otti asian hoitaakseen. Esimies ja yrityksen henkilöstöjohtaja pysyivät tiukkoina. Heidän mukaan matkustaminen oli luonnollinen osa Janin työtä, eikä sitä siten tarvinnut maksaa. Lisäksi luottamusmiehelle kerrottiin, että Janin työsopimusta tehtäessä hänelle oli ilmoitettu että työn vuoksi joutuu matkustamaan. Tästä hänen olisi pitänyt ymmärtää korvausten kuulumisen kiinteään palkkaan. Esimies totesi myös, että hän oli hyvin tyytyväinen Janin tekemään työhön. Sen vuoksi palkkaa maksettiin yli kuusikymmentä euroa tehtävän vähimmäispalkkaa enemmän. Luottamusmies osoittautui sitkeäksi naiseksi. Kerta toisensa jälkeen hän esitti työnantajalle Janin vaatimuksen perustelut. Matka-aika oli maksettava niin jo tehdyiltä kuin vasta tulossa olevilta työmatkoilta. Janin työ vanhempana ohjelmistosuunnittelijana ei ollut reissutyötä, jossa korvausta ei maksettaisi. Tätä osoitti matkojen vähäinen määrä. Myös eräille toisen toimipisteen suunnittelijoille maksettiin korvaukset, vaikka he matkustivat aivan yhtä usein. 18 - Tietoalani 3/2008
Mikä ihmeen matka-aika? Ay-slangiin on juurtunut ilmaus matka-aika. Matka-ajalla tarkoitetaan työasioissa tapahtuvaa matkustamista työntekijän vapaa-aikana. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus sanoo, että työntekijälle tulee maksaa korvaus vapaa-aikana tapahtuvasta työasioissa matkustamisesta. Korvauksen suuruus on peruspalkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Neuvotteluissa kuultiin entistä esimiestä, joka työskenteli nykyään eri yrityksessä. Hän vahvisti Janin näkemyksen, että työsopimusta laadittaessa matkustamista ei ollut puhuttu mitään. Kaksi kuukautta kului, eikä valmista syntynyt. Luottamusmies totesi asian omalta osaltaan loppuun käsitellyksi ja ilmoitti lähettävänsä asian liittoon. Sieltä otettaisiin uudelleen yhteyttä työnantajaan. Kului pari päivää lisää eikä papereita ollut vielä postitettu, kun esimies tuli juttelemaan Janin kanssa. Hän ehdotti, että Janin jo kertyneet matkatunnit maksettaisiin pois, ja palkkaan tehtäisiin runsaan sadan euron korotus. Ehdotuksen mukaan tulevat matka-ajan korvaukset olisivat osa korotettua palkkaa, ja tämä kirjattaisiin samalla uusittavaan työsopimukseen. Ehdotettu palkankorotus vastasi suurin piirtein Janin toteutuneiden matkojen keskimääräistä korvauksen määrää. Ehdotus ei vastannut sitä mitä Jani oli alun perin miettinyt, mutta kaikki sopimukset ovat kompromisseja. Tähän tasoon olisi siis tyytyminen. Luottamusmies vinkkasi lisäämään sopimukseen ehdon, jossa määritetään montako matkustustuntia kiinteä korvaus kattaa. Ehdotus sopi työnantajalle. Niin asiasta päästiin yhteisymmärrykseen eikä sitä koskaan tarvinnut siirtää ERTOn lakimiehille. TES määrittelee vain muutaman poikkeuksen, jolloin matka-ajalta ei tarvitse maksaa korvausta: Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työsuhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työtehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen. Työasioissa matkustaminen on ulkomaanmatka tai koulutustilaisuus. Jos kahdesta ensimmäisestä poikkeuskohdasta on epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on työnantajan annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu. Työntekijän täytyy tietää, että asiasta on sovittu ja tietää mikä korvaus on. Jos vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvaus sisältyy palkkaan, pitää palkan olla selvästi työehtosopimuksen määrittelemää tehtäväryhmän ja tason vähimmäispalkkaa korkeampi. Korvaus olisi hyvä näkyä palkkakuitissa täsmällisesti. ERTOn ja Tietoalan toimihenkilöiden TES-neuvottelijoiden tietoon on tullut tapauksia, että joissain yrityksissä on otettu käytäntö, että kaikki työasioissa matkustaminen on vapaa-aikaa. Esimerkiksi jos työntekijä kesken työpäivän käy asiakaskäynnillä, on matkaan käytetty aika vapaa-aikaa eikä sitä korvata. ERTO ja Tietoalan toimihenkilöt ry ovat sitä mieltä, että tällainen tulkinta on selvästi työehtosopimuksen vastainen. Jos työnantajasi yrittää ottaa tällaista käytäntöä työpaikallesi, ota heti yhteyttä ERTOn Tietoalan asioita hoitavaan lakimies Hanna Harvimaan (hanna.harvima@erto.fi). Tietoalani 3/2008-19
lähde kesää vastaan: JÄSENMATKA vilnaan 23. - 26.4.2009 Aikataulu lähtö 23.4.2009 lento lähtee Helsingistä kello 20:45 vilnassa olemme kello 22:25 Air Balticin transferbussi vie meidät hotelli Panoraamaan jonne majoitumme seuraaviksi 3 yöksi Paluu 26.4.2009 lento lähtee vilnasta kello 18:30 Helsinkiin saavumme kello 20:15 Näin varmistat paikkasi: varaa lippusi pikaisesti Tietoalan nettisivun kautta: www.tietoala.fi ilmoittautumiset 23.3.2009 mennessä voit varata yhden jäsenhintaisen lipun Jäsenhinta on 290 varaamasi liput tulee maksaa 14 vuorokauden kuluessa varauksesta (kuitenkin viimeistään 23.3.2009) Tietoalan toimihenkilöt ry:n tilille henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. viitenumeron ja pankkiyhteystiedot saat ilmoittautumisen jälkeen sähköpostitse Hinta sisältää lennot, transferbussin lentokentältä hotelliin ja takaisin lentokentälle sekä 3 yötä hotelli Panoramassa. Tietoalani-lehti ensi vuonna: vuonna 2009 Tietoalani-lehti ilmestyy kaksi kertaa: maaliskuussa ja syyskuussa. Jatkossa lehteä ei enää postiteta Ertolehden välissä, vaan itsenäisenä lehtenä. Palautetta, juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää tiedotusvaliokunnalle osoitteeseen tiedotusvaliokunta@tietoala.fi.