KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Samankaltaiset tiedostot
Pelastuspäällikkö Petri Talikka

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

HASO. Turvallisuusilta

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Poistumisturvallisuusselvitys. Vesa-Pekka Tervo ylitarkastaja

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

Palokatkosuunnittelun hyvät käytännöt. Palokatkosuunnittelu SPPL I

Asumisturvallisuuden parantaminen

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

TURVALLISUUSKARTOITUS

OHJE 1 (9) AJä POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA

Palonehkäisyn uudet tuulet

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Yritysinfo

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo

Turvallisuutta ohjaava lainsäädäntö

KAINUUN MATKAILUFOORUMI Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Ajankohtaista säädöksistä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

TURVALLISUUSKARTOITUS

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Onnettomuuksien ehkäisy / TP

Uloskäytävät ja lukitukset

Palontutkinnassa opittua Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Oulu

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa Pornainen

PIENTALOHANKKEEN LUPAKÄSITTELYSTÄ. Pientalorakentaminen pääkaupunkiseudulla Hotelli Presidentti

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

TURVALLISUUSKARTOITUS

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Pelastuslaki 379/ Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

KH 262 Valmistelija/lisätiedot: kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8.

Rakennuslupahakemus nro kiinteistölle , As Oy Lappeenrannan Uusi Kahilanniemi

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valtuusto Sivu 1 / 1

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

LUP:n yhteistyöseminaari

PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

Asumisturvallisuuden parantaminen

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

TURVALLISUUSKARTOITUS

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA

Materiaalinen rajaus

ASUINKIINTEISTÖN OMAVALVONTA

AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Viranomaislautakunta Viranomaislautakunta

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

NAANTALIN KAUPUNKI 1 Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Viite: THao:n lähete , 6316/18, asia 01732/18/4122

TURVALLISUUSKARTOITUS

Pelastusturvallisuuden vuositilasto VNT TKU TRE

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Ajankohtaista YM Teppo Lehtinen

Transkriptio:

Kaupunginhallitus 400 19.10.2015 Jari Nallin ym. valtuustoaloite asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että kerrostaloista pelastautuminen/pelastaminen mahdollistuu nykyistä paremmin 774/00.02.04.00/2014 KH 400 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan lausunto 11.9.2014 Jari Nallin ym. valtuustoaloite 2.6.2014: Asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että kerrostaloista pelastautuminen / pelastaminen mahdollistuu nykyistä paremmin. Perustelu: Tulevaisuudessa ikääntyneitä jopa vanhoja ihmisiä asuu kerrostaloissa. Kyseisten ihmisten pelastautuminen tai pelastaminen ei välttämättä onnistu nykyisen rakentamisen takia. Tästä syystä Lappeenrannan kaupungin tulee asemakaavamääräyksillä ohjata rakentamista oikeaan suuntaa. Ensisijalla on henkilöiden omaehtoinen pelastautuminen ja toiseksi pelastaminen. Pelastuslaki 2 Lain soveltamisala 2) kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmistä, omaisuutta ja ympäristö onnettomuuden uhatessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia (pelastustoiminta); 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnassa, että: 1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;

2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin; 3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista; 4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Helposti syttyvä materiaalia tai tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu. Pelastuslain 9 2 momentti: rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin. Asemakaavamääräyksistä ei löydy selkeää kannanottoa ihmisten pelastautumiseen tai pelastamiseen. Tällä hetkellä ei Lappeenrannan rakentamista valvovalla viranomaisella ole riittäviä keinoja turvallisen rakentamisen aikaansaamiseksi. Rakentaminen tapahtuu kyllä lakien, asetusten ja määräysten mukaan, mutta pykälien väliin jää harmaa alue, joka mahdollistaa rakentamisen, joka ei mahdollista ihmisten pelastautumista / pelastamista. Kysymys on kerrostalojen porrashuoneistojen määrästä ja muista poistumista / pelastamista auttavista tekijöistä. Tällä hetkellä lisäpelastautumisen välineinä ovat parvekkeelta luukun kautta toiselle parvekkeelle johtavat tikkaat tai rakennuksen ulkopuolella olevat tikkaat. Nämä eivät tulevaisuudessa riitä. Lisäksi ko. ratkaisut ovat vanhemmalle väestönosalle vaarallisia jopa hengenvaarallisia. Tämän takia kerrostalojen huoneistojen on oltava läpi rakennuksen, mikä mahdollistaa pelastautumisen tai pelastamisen jommalta kummalta puolen rakennuksen. Lisäksi on vaihtoehtoisesti oltava toinen porras, joko talon sisä- tai ulkopuolella. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan lausunnon 11.9.2014 yhteenveto (lausunto kokonaisuudessaan on liitteenä): Edellä esitettyjen lainsäädännön vaatimusten ja alueen toimintaympäristön sekä paloturvallisuuteen liittyvien riskitekijöiden perusteella Etelä-Karjalan pelastuslautakunta toteaa yhteenvetona valtuustoaloitteeseen liittyen seuraavaa:

Voimassa olevat maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö, pelastuslainsäädäntö sekä rakennusten henkilö- ja paloturvallisuudesta annetut määräykset luovat perusteet turvalliselle asumiselle. Pyrkimykset asumisen palo- ja poistumisturvallisuuden tason parantamiseen rakennuksia koskevia määräyksiä kehittämällä on perusteltua. Valtuustoaloitteen esitykset tukevat osaltaan myös pelastuslain asettamien tavoitteiden toteuttamista vaihtoehtoja lisäten. Tämä korostuu etenkin kodinomaisen asumisen sekä palvelu- ja tukiasumisen lisääntyessä ikääntyvien ihmisten kohdalla, joilla toimintakyky on rajoittunut. Voimassa oleva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet sekä eri suojausvaihtoehtojen käyttö mahdollistavat tämän edellyttäen, että etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehditaan, että rakennuksen käyttötapa huomioiden asukkaille luodaan toimivat ratkaisut poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina ennen kuin olosuhteet muuttuvat hengenvaaralliseksi. Pelastuslautakunta toteaa, että valtuustoaloitteessa esitetyt muutokset rakentamismääräyksiin henkilö- ja poistumisturvallisuuden osalta tulisi saattaa myös rakentamisesta vastaavan ministeriön arvioitavaksi, edellyttääkö kodinomaisen asumisen sekä palvelu- ja tukiasumisen lisääntyminen ikääntyvien ihmisten kohdalla tarvetta rakennuslainsäädännön ja sitä kautta annettujen määräysten muuttamiselle valtakunnallisesti. Teknisen lautakunnan lausunto 14.10.2015: Yleistä Kaavoitusta ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. edistää turvallisen elin- ja toimintaympäristön luomista. Eri tahojen pelastustoimintaan ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvistä velvollisuuksista sekä pelastustoimen viranomaisten tehtävistä on säädetty pelastuslaissa (379/2011). Uusien rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1; Rakennusten paloturvallisuus. Rakennusten paloturvallisuuteen liittyvästä viranomaisohjauksesta vastaa ympäristöministeriö. Pelastustoiminnan edellytykset huomioidaan asemakaavoituksessa monin eri tavoin. Huomioitavia asioita ovat mm. sammutusveden saatavuuden varmistaminen sekä asianmukaisten ajoreittien ja liittymäjärjestelyjen toteuttamisen mahdollistaminen pelastustoimen

kalustoa varten. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus tekee pelastustoimeen liittyvissä asioissa kiinteää yhteistyötä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan kanssa asemakaavojen valmisteluvaiheessa. Kaavoituksen ja rakennussuunnittelun keinoja pelastautumisen edistämiseksi Asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa lähtökohtana on omatoiminen pelastautuminen. Mikäli mahdollista, tontit tulee jo kaavoitusvaiheessa suunnitella siten, että asukkailla on mahdollisuus omatoimiseen pelastautumiseen. Omatoiminen pelastautuminen voi tapahtua kerrostalojen kaikista kerroksista esim. seuraavasti: Parvekekohtainen kiinteä tikaspoistuminen. Porrashuoneiden yhdistäminen toisiinsa käytävällä. Toisen porrashuoneen rakentaminen. Parvekkeiden yhdistäminen toisiinsa sivusuunnassa ja sitä kautta tapahtuva yhteys poistumistieportaikkoon. Tällöin on huomioitava parvekkeiden osastointivaatimus. Luukku parvekkeelta toiselle ja parvekkeiden välinen tikas. Edellä mainitut pelastautumistavat toteutuvat rakennussuunnittelun kautta. Asemakaavoituksella voidaan edistää toisen porrashuoneen rakentamista määräämällä esimerkiksi, että porrashuoneita ei huomioida autopaikka- ja väestönsuojanormia laskettaessa. Omatoimista pelastautumista voidaan helpottaa seuraavilla teknisillä ratkaisuilla: 1. Automaattinen huoneistokohtainen sammutuslaitteisto 2. Porrashuoneen automaattinen savunpoistojärjestelmä ja ovipumput 3. Paloilmoittimet 4. Asuinhuoneistojen sprinklaus Omatoimisen pelastautumisen lisäksi ja sen rinnalla tulee mahdollistaa pelastuslaitoksen suorittama pelastaminen. Nostolava-autolla tapahtuva pelastaminen edellyttää, että autolla voidaan ajaa kaikkien asuntojen viereen eli ajoneuvolla tulee olla mahdollisuus ajaa myös asuinkortteleiden sisäpihoille. Porttikäytävän vapaa korkeus tulee tällöin olla vähintään 4,1 metriä ja leveys suoralla osuudella vähintään 3,5 metriä. Myös ensihoitoyksiköllä tulee olla pääsy sisäpihalle. Erityisesti ydinkeskustan asemakaavamuutoskohteissa pelastustoiminnan kannalta ongelmallisiksi ovat osoittautuneet umpikortteleiden sisäpihat. Osasta asuntoja on ikkunoita vain

sisäpihan puolelle, jolloin nostolava-autolla tapahtuva pelastaminen ei ole aina mahdollista. Mikäli omatoiminen pelastautuminen ei ole mahdollista eikä sisäpihalle ole porttikäytävän ahtauden vuoksi mahdollista päästä, on uudisrakentaminen ratkaistava kaavamääräyksillä siten, että kaikki asunnot avautuvat kadun puolelle tai ne ratkaistaan läpitalon huoneistoina. Asemakaavassa voidaan myös rajata rakennusala niin kapeaksi, että kaikkien asuntojen on käytännössä ulotuttava läpi talon. Yhtenä vaihtoehtona asiassa on koko rakennuksen suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Yhteenveto Asemakaavoituksen tehtävänä on mahdollistaa rakennussuunnittelu niin, että riittävä turvallisuustaso saavutetaan. Kaavoituksessa huomioidaan myös pelastustoiminnan yleiset edellytykset, kuten sammutusveden saatavuuden varmistaminen sekä asianmukaiset ajoreitit ja liittymäjärjestelyt pelastustoimen kalustoa varten. Pelastustoimintaan liittyvät ratkaisut valitaan aina tapauskohtaisesti. Pelastustoimintaa ei yleensä ole tarpeen ohjata suorilla asemakaavamääräyksillä, koska tulevien rakennusten tekniset ratkaisut ovat harvoin asemakaavoitusvaiheessa selvillä. Asemakaavassa ei ole siitä syystä tarkoituksenmukaista määrätä, miten omatoiminen pelastautuminen teknisesti ratkaistaan. Asemakaavamääräyksiin ei ole myöskään syytä sisällyttää sellaisia määräyksiä, jotka sisältyvät olemassa olevaan lainsäädäntöön ja muuhun normistoon. Kaavoituksella voidaan kuitenkin karsia etukäteen pois sellaisia ratkaisuja, jotka eivät mahdollista turvallista pelastautumista ja sen suunnittelemista rakennussuunnitteluvaiheessa. Omatoimiseen pelastautumiseen ja pelastuslaitoksen suorittamaan pelastamiseen liittyvät järjestelyt ratkaistaan viime kädessä rakennuslupamenettelyssä. Jatkotoimenpiteet Teknisen toimen kaavoitus esittää, että ydinkeskustan alueelle, jossa paloturvallisuuteen liittyy erityisiä haasteita ja eri toimijoiden tarpeiden yhteensovittamista, laadittaisiin ydinkeskustan kehittämissuunnitelman yhteydessä laajempaa aluetta koskeva palotekninen yleissuunnitelma, jossa esitetään yleiset periaatteet pelastautumisesta. Oleellista on, että eri kiinteistöjä käsitellään yhtenäisenä kokonaisuutena hallinnollisista rajoista riippumatta. Suunnitelmassa tutkitaan, mitä alueelle kaavaillut toiminnot merkitsevät turvallisuuden näkökulmasta ja mitä toimenpiteitä ne

edellyttävät. Suunnitelmassa tulee huomioida myös mahdolliset kemikaali- ja suuronnettomuusriskit. Suunnitelman perusteella voidaan varautua hyvissä ajoin turvallisuuskysymyksiin ja ohjata tarvittaessa eri toimintojen sijoittumista. Ydinkeskustassa palotekninen yleissuunnitelma suositellaan laadittavaksi osana keskustan kehittämissuunnitelmaa. (JW) Kj Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että lausunnoissa esitetään aloitteen tavoitteita tukevia hyviä ja paloturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja että ne tulee toteuttaa osana kaupungin toiminnan ja turvallisuuden kehittämistyötä. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kh Hyväksyttiin.