ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VALVONTASUUNNITELMA 2012
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta 4 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus 6 1.3 Pelastuslaitoksen muu onnettomuuksien ehkäisytyö 7 1.4 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen 7 2 MÄÄRITELMÄT JA VALVONNAN KIRJAAMINEN 8 3 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 11 3.1 Yleistä 11 3.2 Määräaikaiset palotarkastukset 11 3.3 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset 12 3.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset 13 3.5 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 13 3.5.1 Viranomaisyhteistyö 13 3.5.2 Muut yhteistyötahot 15 4 MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 16 4.1 Epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset 16 4.1.1 Ylimääräinen palotarkastus 16 4.1.2 Erityinen palotarkastus 17 4.1.3 Jälkitarkastus 17 4.2 Pelastussuunnitelmien valvonta 18 4.2.1 Asuinrakennukset sekä yritykset ja laitokset 18 4.2.2 Yleisötilaisuudet 18 4.3 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta 18 4.4 Kemikaalivalvonta 19 4.4.1 Kemikaalivalvonnan sisällöstä ja vastuista 19 4.4.2 Pelastuslaitoksen vastuulla oleva kemikaalivalvonta 19 4.5 Pelastustoimen laitteiden ja väestönsuojien katselmukset ja tarkastukset 21
5 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT RESURSSIT 22 6 VALVONTATEHTÄVIEN MAKSULLISUUS 24 6.1 Asuinrakennusten palotarkastusten maksullisuus 24 6.2 Muiden valvontakohteiden palotarkastusten maksullisuus 25 6.3 Maksujen kohdentaminen 25 6.4 Maksuista päättäminen 26 7 TIETOJEN KÄSITTELY JA SEURANTA 27 7.1 Tietojen käsittely 27 7.1.1 Valvontatiedot 27 7.1.2 Luottamukselliset tiedot 27 7.2 Seuranta 27 LIITTEET 29 Liite 1: Liitetaulukot A1-A6 valvontakohteiden määrävälit 29
4 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä pelastuslaitoksen valvontatoiminnasta Uusi Pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse valvottavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Uusi laki mahdollistaa pelastuslaitoksen suorittaman valvonnan kohdentamisen nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään vuosittain tehtävässä valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista palotarkastuksista sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Valvontasuunnitelman toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen osana pelastustoimen palvelutason riittävyyden valvontaa. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1.
5 Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien periaatteellinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut paokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun.
6 1.2 Valvontatoiminnan päämäärät, tavoitteet ja toteutus Uuden pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tähän tavoitteeseen pyritään pelastuslaitoksen valvontatoiminnan osalta todentamalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista kohteissa sekä vaikuttamalla turvallisuuskulttuurin kehittymiseen alueella. Tämän lisäksi valvontatoiminnassa kertyvän riskitietoisuuden avulla tuotetaan lisäarvoa pelastuslaitoksen onnettomuusriskienhallinnan palvelukokonaisuuteen sekä alueen muuhun turvallisuustyöhön. Valvontatoiminnan suunnittelu ja toteutus perustuvat alueen riskien ja ominaispiirteiden arviointiin. Valvontavelvoitteen toteuttamisen osalta keskeiseen asemaan nousevat pelastuslaitoksen oma toiminta ja eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyö. Kohteiden oman toiminnan merkitystä korostetaan turvallisuuden parantamisessa. Valvontavelvoitteen toteuttamiseksi pelastuslaitokselle laaditaan vuosittain tätä valvontasuunnitelmaa tarkentava valvontaohje. Valvontaohjeessa määritettäviä asioita: Kaudelle asetettavat tavoitteet ja toiminnan painopisteet Käytettävät resurssit ja niiden kohdentaminen Menettelyohjeet ja toteuttaminen Tallenteiden ja luottamuksellisten tietojen käsittely Toiminnan seuranta ja katselmointi Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirryttäessä ensimmäisten vuosien keskeisenä painopisteenä on käytettävän valvontamenetelmän uudistaminen. Tältä osin tavoitteena on vakiinnuttaa alueelle pysyvät käytännöt kohteiden turvallisuuskulttuurin ja turvallisuustason yhteismitalliseen arviointiin. Menetelmän uudistamisesta laaditaan erillinen suunnitelma.
7 1.3 Pelastuslaitoksen muu onnettomuuksien ehkäisytyö Valvontatehtävän lisäksi pelastuslaitos suorittaa onnettomuuksien ehkäisemiseksi muita tehtäviä: Turvallisuusviestintä; Turvallisuusviestinnässä pelastuslaitoksen tavoitteena on vuosittain kohdata 20%:a maakunnan väkiluvusta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on oma suunnitelma. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaus; Pelastuslaitos osallistuu alueella maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että haneiden henkilö- ja paloturvallisuutta koskevissa ratkaisuissa tehdään kansalaisten kannalta kestäviä ja laaduaita valintoja toimintaympäristön haasteet huomioiden. Tehtävää toteutetaan alueella asiantuntijan roolista yhteistyössä toiminnan päävastuullisten viranomaisten ja tahojen kanssa. Kuntien varautumistehtävän koordinointi ja ohjaus; Pelastuslaitos suorittaa sopimukseen perustuen kuntien varautumisen ohjaus ja koordinointitehtävää maakunnan alueella. 1.4 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisältö ja perusteet on esitetty pelastuslaitoksen internet-sivuilla, joiden kautta alueen asuaat ja valvottavien kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön.
2 MÄÄRITELMÄT JA VALVONNAN KIRJAAMINEN 8 Nimike Määritelmä Viittaus Pronto luokitteluun Erityinen palotarkastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Muut tarkastukset, kohta 2 Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Muut tarkastukset, kohta 4 Jälkitarkastus Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Muut tarkastukset, kohta 1 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 27 2. mom). Muut tarkastukset, kohta 4 Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kuluessa ilmoituksesta. Esimerkiksi rakennustyömaiden lämmitykseen käy- Muut tarkastukset, kohta 4
9 tettävät nestekaasulaitteistot. Pyydetty palotarkastus Asiaaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset ovat yleensä maksullisia, liite Muut tarkastukset, kohta 3 Rakennuksen käyttöönoton ennaokatselmus Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Muut tarkastukset, kohta 5 Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka kirjataan Prontossa yleiseksi palotarkastukseksi liitetaulukon A6 mukaisesti. Mikäli kyseessä ei ole valvontasuunnitelman taulukon A6 mukainen tarkastus, kirjataan se Prontossa Muut tarkastukset kohtaan 4. Yleinen palotarkastus tai muut tarkastukset kohta 4 Valvontakohde Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Kohteet ryhmitellään toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä useita kohteita. Kaiia palotarkastuskohteita kutsutaan valvontakohteiksi. Väestönsuojan tar- Väestönsuojan tarkastus tehdään yleisen palotarkastuksen Yleinen palotar- kastus tai erityisen palotarkastuksen yhteydessä. Mikäli tehdään kastus tai Muut kohdennettu ylimääräinen tarkastus vain väestönsuojaan, tarkastukset, koh- voidaan se kirjata ylimääräiseksi palotarkastukseksi. ta 3 Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Yleinen palotarkastus
10 Yleisötilaisuuden palotarkastus Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia, liite 3. Muut tarkastukset, kohta 5. Asiakirjavalvonta Pelastusviranomaisen suorittama valvontatoimenpide, joka voi perustua kolmannen osapuolen suorittamaan tarkastukseen tai pelastuslain 42 mukaiseen ilmoitukseen. Asiakirjavalvontaa voidaan kohdentaa myös erikseen valitulle rakennukselle tai rakennusryhmille. Myös toiminnallisin perustein voidaan suorittaa asiakirjavalvontaa (omavalvontaa). Omavalvonta Asiaaan itsenäisesti/pelastuslaitoksen antamien ohjeiden perusteella suorittama valvontatehtävä. Omavalvonnan tavoitteena on tukea kohteen omaa toimintaa turvallisuuden parantamisessa. Omavalvontaa voidaan käyttää asuinalueiden paloturvallisuuden valvonnassa, myös yrityksillä ja laitoksilla on niiden turvallisuusjärjestelmään perustuvaa omavalvontatoimintaa.
11 3 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaii ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Nyt voimassa olevan pelastuslain (379/2011) perusteella ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee ne alueella esiintyvien riskien perusteella. Uuden pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tällöin riskiperusteisen valvonnan suunnitteluperusteina voidaan käyttää henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntijaarvioita. Tässä valvontasuunnitelmassa on määräaikaisten palotarkastusten suunnitteluperusteena käytetty pelastuslaitosten verkoston laatimaa valvontasuunnitelmaohjetta ja sen antamia suosituksia. 3.2 Määräaikaiset palotarkastukset Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa pääkäyttötarkoituksen mukainen valvontaväli on eri pääluokissa A1 A6 alla olevan taulukon mukainen Seuraavan vuoden suunnittelu tapahtuu aina kuluvan vuoden tietojen pohjalta joulukuun loppuun mennessä. Suunnittelu tapahtuu palotarkastusohjelman avulla alla mainittujen pääkäyttöluoiin perustuen. Kohde joka voi käyttötarkoituksen perusteella kuulua useampaan eri ryhmään tarkastetaan lyhyemmän tarkastusvälin perusteella. A1 Rakennus ympärivuorokautisessa käytössä tarkastusväli 6-96 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit tarkastusväli 12-60 A3 Kokoontumis- ja liiketilat tarkastusväli 12-120 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset tarkastusväli 12-120
12 A5 Maatalousrakennukset tarkastusväli 12-60 A6 Muut kohteet tarkastusväli 12-240 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella sijaitsevien valvontakohteiden jaottelu pääluoien A1 A6 mukaisesti on kuvattu oheisessa liitteessä (liite 1). 3.3 Asuinrakennusten ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu tällä hetkellä vaihtelevan kokoisiin palotarkastusalueisiin. Näiden alueiden muodostamisen suunnitteluperusteena on käytetty mm. rakennuskannan monimuotoisuutta ja tiheyttä sekä pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikaa. Palotarkastuksia näillä alueilla on pääosin tehty 10 20 vuoden jaksoilla. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden valvonta suunnitellaan jatkossa mm. nykyistä palotarkastusaluejakoa, asuinalueiden paloriskeihin liittyvää karttaaineistoa, kiinteistöjen omavalvontaa sekä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta saatavia tietoja hyödyntäen. Uudet valvontamenetelmät ja asuinalueiden paloriskeihin perustuvat aineistot voivat vaikuttaa yksittäisten kohteiden valvontaväleihin ja käytettäviin valvontamenetelmiin jatkossa. Omavalvonta kohdistetaan ensivaiheessa pelastuslaitoksen nykyisen 10-minuutin toimintavalmiusajan sisäpuolelle kuuluville asuinalueille. Suoritustiheytenä käytetään keskimäärin 1krt/asunto/10vuotta. Omavalvontaan kuuluvia työtehtäviä ovat; valvonta-asiakirjojen lähettäminen, vastausten käsitteleminen, asiaaiden opastus ja ohjaus sekä tarkastusten tekeminen ilmenevien turvallisuuspuutteiden perusteella.
13 3.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Vapaa-ajan asunnot ovat paloturvallisuusmielessä asuinrakennuksia vähäriskisempiä (Pelastuslaitosten valvontasuunnitelmaohje s.13), joten niiden valvontavälit on tarkoituksenmukaista pitää asuinrakennuksia harvemmassa. Poieuksena tästä ovat lomamöialueet ja matkailukeskukset, joiden valvontaväli määritetään liitetaulukon A1 perusteella. Valvontamenetelmänä vapaa-ajan asuntojen osalta on tarkoituksenmukaista käyttää esimerkiksi ns. omavalvontaa. 3.5 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastuslaitos suorittaa omaa valvontatoimintaansa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Tässä luvussa on esitetty esimerejä yhteistoimintakäytännöistä eri tahojen kanssa. Jatkossa yhteistyökäytännöistä sovittaessa tulee huomioida pelastuslain (379/2011) 42 :n viranomaisille asettama vaatimus, joka koskee ilmoitusvelvollisuutta ilmeisestä onnettomuusriskistä tai palonvaarasta. 3.5.1 Viranomaisyhteistyö TUKES: Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan TUKES:n suorittamiin Seveso-kohteiden tarkastuksiin. Lisäksi pelastuslaitoksen ja TUKES:n kesken on tiedonvaihtoa sekä yhteistoimintaa kemikaalien ja räjähteiden valvonnassa. Tässä suunnitelmassa on oma lukunsa pelastuslaitoksen suorittamasta kemikaalivalvonnasta. Ympäristöviranomaiset: Pelastuslaitos tekee yhteistoimintaa ympäristövahingoissa ja antaa lausuntoja ympäristölupahakemuksista. Rakennusvalvontaviranomaiset: Pelastuslaitos suorittaa tämän valvontasuunnitelman kohdan 4.1.2 mukaiset tai rakennusvalvontaviranomaisen pyytämät erityiset palotarkastukset ennen rakennusten käyttöönottoon liittyvää rakennusvalvontaviranomaisen loppukatselmusta tai sen yhteydessä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimitoimi: Pelastuslaitos tekee mm. yhteistyötä erityisryhmien turvallisen asumisen edistämiseksi kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Pelastuslaitos käsittelee pelastuslain 42 mukaiset il-
14 moitukset, joita sosiaali- ja terveysviranomaiset toimittavat pelastusviranomaisen tietoon. Terveystarkastajat: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä terveystarkastajien kanssa esim. huvitilaisuuksien valvonnassa. Poliisi: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä esim. huvitilaisuuksien, ilotulitusnäytösten ja ilotulitemyyntipaiojen valvonnassa. Pelastuslaitos osallistuu viranomaisten suorittamiin yhteistarkastuksiin poliisin kanssa erillisen suunnitelman mukaisesti. Tällaisia tarkastuksia ovat esim. anniskeluravintoloihin tehtävät teematarkastukset yhdessä poliisin ja aluehallintoviranomaisen kanssa. Aluehallintoviranomainen: Aluehallintoviranomainen suorittaa oman suunnitelmansa mukaista valvontaa sosiaali- ja terveydenhuollon luvanvaraisissa kohteissa. Pelastuslaitos toimittaa palotarkastuspöytäkirjan tarvittaessa kohteita valvoville viranomaisille ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteistarkastuksiin. Pelastuslaitos antaa mm. anniskelulupahakemuksiin lausuntoja ja suorittaa yhteistyössä tarkastuksia anniskeluravintoloissa. Näiden lisäksi tehdään yhteistyötä työsuojelun vastuualueen kanssa. ELY-keskus: valvoo patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti alueellaan olevia patoja ja varaa pelastusviranomaiselle tilaisuuden osallistua katselmuksiin ja tulla kuulluksi tarailuohjelmaa laadittaessa. Hätäkeskuslaitos: Pelastusviranomainen saa hätäkeskukselta käyttöönsä paloilmoittimia koskevaa luettelotietoa ja pelastusviranomaisen tehtäviin kuuluu ilmoittaa uusien paloilmoittimien osalta milloin ne voidaan liittää hätäkeskukseen. Huoltovarmuuskeskus: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä huoltovarmuuskeskuksen kanssa alueen YTS kohteiden valvonnassa.
15 Rajavartiolaitos, Tulli ja Puolustusvoimat: Pelastuslaitos tekee yhteistyötä rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien kanssa liittyen erityisesti näiden hallinnassaan olevien kohteiden valvonnassa. 3.5.2 Muut yhteistyötahot Inspecta-, Dekra- ja Alco tarkastuslaitokset: Pelastuslaitos osallistuu resurssien mukaan tarkastuslaitosten tekemiin pelastustoimen laitteiden toimintavarmuuteen liittyviin tarkastuksiin valvontakohteissa. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tarkastuslaitosten kanssa. Vakuutusyhtiöt ja onnettomuustutkintakeskus: Pelastuslaitos hyödyntää tapauskohtaisesti valvonnassa onnettomuustutkinnassa saatua tietoa sekä mm. vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita. Nuohoojat: Pelastuslaitos ottaa vastaa nuohoojien lakiin perustuvia ilmoituksia ja suorittaa niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä, kuten tarkastuksia. Nuohoojilta voidaan pyytää myös asiantuntijalausuntoja sekä suorittaa tarvittaessa yhteistarkastuksia.
16 4 MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET 4.1 Epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset Säännöllisten, määräaikaisten tarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa myös muita valvontakäyntejä ja katselmuksia. 4.1.1 Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräisellä palotarkastuksella tarkoitetaan valvontakäyntiä, joka suoritetaan kun on jostakin erityisestä syystä syytä epäillä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran lisääntyneen. Perusteena voi olla esimerkiksi: Pelastuslain 42 2 momentin tarkoittama ilmoitus Nuohoojan tai tarkastuslaitoksen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen tai pelastustoimen laitteisiin liittyvistä puutteista Rakennuksen tai muun kohteen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäinen muuttuminen, joka vaikuttaa oleellisesti käyttäjien turvallisuuteen Merkittävää palovaaraa aiheuttava rakennus- tai muu työmaa Tapahtunut tulipalo tai muu onnettomuus Ajankohtaan tai olosuhteisiin liittyvä riskitason nousu tarkastuskohteissa (esim. kausitarkastukset ravintoloissa ja suurmyymälöissä) Yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa suoritettava teemavalvonta Kohteesta tullut tarkastuspyyntö Pelastusviranomaisen harkitsema muu perusteltu syy.
17 4.1.2 Erityinen palotarkastus Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Erityinen palotarkastus tehdään ennen rakennusvalvontaviranomaisen suorittamaa lopputarkastusta tai sen aikana. Erityinen palotarkastus suoritetaan seuraavissa kohteissa: yli kolmekerroksisissa rakennuksissa (pelastustie) kohteet, joissa on väestönsuoja kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet (liitetauluo A1) opetusrakennukset ja päiväkodit (liitetauluo A2) teollisuus- ja varastorakennuksissa, >1000 m2 kokoontumis- tai liiketila, >1200 m2 4.1.3 Jälkitarkastus Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta.
18 4.2 Pelastussuunnitelmien valvonta 4.2.1 Asuinrakennukset sekä yritykset ja laitokset Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelman sisältöä valvotaan erityisesti, jos tarkastuksella havaitaan tarpeita suunnittelun ohjauksesta tai puutteita suunnitelmassa ja sen riskien arvioinnissa, turvallisuusjärjestelyjen kuvauksessa, henkilöstön koulutuksessa tai muussa keskeisessä asiassa. Tämän lisäksi tarkastetaan ne pelastussuunnitelmat, jotka toimitetaan pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos antaa neuvontaa pelastussuunnitelmien laadinnasta (pelastusasetus 407/2011 2 ). 4.2.2 Yleisötilaisuudet Pelastuslain 16 :ssä tarkoitettu yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma tarkastetaan ennen tapahtuman alkua. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun lain kuin pelastuslain taia toimivaltaisen viranomaisen antamanmääräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslain 16 :n 2 momentissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa. Pelastuslaitos antaa neuvontaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman laadinnasta (pelastusasetus 407/2011 3 ). 4.3 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen arvioi pelastuslain 19 mukaiset toiminnanharjoittajien toimittamat poistumisturvallisuusselvitykset ja tarvittaessa antaa pelastuslain 20 perusteella korjausmääräyksen poistumisturvallisuusselvityksen täydentämiseksi tai määrää suoritettavaksi poistumiskokeen. Tarvittaessa pelastusviranomainen voi määrätä pelastuslain 82 mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia.
19 4.4 Kemikaalivalvonta 4.4.1 Kemikaalivalvonnan sisällöstä ja vastuista Euroopan unionin vaarallisten aineiden teollista käsittelyä ja varastointia säädellään Euroopan komission antamalla direktiivillä. Niin kutsutun Seveso-direktiivin tavoitteena on ehkäistä vaarallisista aineista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa niiden ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia seurauksia. Suomessa Seveso II -direktiivi on saatettu kansallisesti voimaan kemikaaliturvallisuuslailla (L 390/2005) ja sen alaisilla asetuksilla. Suomen lainsäädännön mukaan vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi voi olla kemikaalimääriin ja luokituksiin perustuen laajamittaista tai vähäistä. Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi on aina luvanvaraista. Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi on ilmoituksenvaraista, jos se ylittää valtioneuvoston asetuksessa (A 59/1999) annetut rajat. (L 390/2005) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo Suomessa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. Vähäistä käsittelyä ja varastointia valvoo pelastusviranomainen. 4.4.2 Pelastuslaitoksen vastuulla oleva kemikaalivalvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä, keskeisimpiä lakeja ovat kemikaalilaki 744/1980, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Erityistä huomiota näissä kohteissa kiinnitetään määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä I-luokan tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevien käytössä oleviin tai käytöstä poistettujen maanalaisien öljysäiliöiden tarkastuksiin. Pelastusviranomainen perii suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat säädöksiin: asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995, nestekaasuasetus 711/1993, asetus kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista
20 59/1999, räjähdeasetus 473/1993 ja lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. Pelastuslaki (379/2011) antaa myös säädösperustan palotarkastusten maksullisuudelle. Lisäksi on huomattava, että eräät valvontakohteet (mm. eräät nestekaasukohteet, räjähteiden varastointi myymälässä ja työmailla) siirtyvät mahdollisesti TUKES:lta pelastusviranomaisille. Seuraavassa taulukossa on esitetty kemikaalikohteiden valvonnan perusteita. Valvontakohde Valvonnan peruste Valvontaväli Valvontatoimenpiteet Öljylämmityslaitteiston asennus Asetus öljylämmityslaitteistosta (130/1999) katsastus 3 käyttöönotosta suoritetaan erillisenä tarkastuksena Maanalaiset öljysäiliöt KTM päätös maanalaisten öljy- säiliöiden määräaikaistarkastuksista (1199/1995) 10 v. säiliön esiasennuksesta ja sen jälkeen säiliön luokan mukaan yleiset palotarkastukset / tarkastusliieen raportit Nestekaasun vähäinen tekninen käyttö/ varastointi 200 kg - 5 t Vaarallisten kemikaalien vähäinen käyttö/ varastointi ilmoitus Nestekaasuasetus (711/1993,129/1999) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 3 käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä 3 käyttöönotosta yleisten palotarkastusten yhteydessä Palavan nesteen varastointi jakeluasemalla KTM päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakelu-asemalla (415/1998) 3 käyttöönotosta, jatkossa valvontasuunnitelman mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi turvallisuusselvityslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma + harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Harjoitus 3 v välein, palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti Tukes + yleiset palotarkastukset Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi toimintaperiaateasiakirjalaitos harjoitukset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 Tukes + yleiset palotarkastukset
21 Ammattimaiset ilotulitusnäytökset Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 tarvittaessa poliisi ja pelastusviranomaiset Erikoistehosteiden käyttö yleisötilaisuudessa Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 ennen tapahtumaa ennen tapahtumaa Ilotulitteiden myynti ja varastointi kaupan yhteydessä Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) myyntiaikana ja päätökset ilmoitusten perusteella myyntiaikana ja päätökset ilmoitusten perusteella ennen varastointia. Aseliieet Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) tarkastus lausuntoa varten, palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisesti poliisi ja pelastusviranomaiset. Räjähteiden valmistus Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) yleinen palotarkastus valvontasuunnitelman mukaisesti tukes ja pelastusviranomaiset Maakaasun jakeluasemat VNa maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) valvontasuunnitelman mukaisesti yleisten palotarkastusten yhteydessä Atex-asiakirjat Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) valvontasuunnitelman mukaisesti työsuojeluviranomaiset ja pelastusviranomaiset. Radioaktiiviset aineet /säteily valvontasuunnitelman mukaisesti Stuk ja pelastusviranomaiset 4.5 Pelastustoimen laitteiden ja väestönsuojien katselmukset ja tarkastukset Pelastustoimen laitteisiin ja väestönsuojiin liittyen suoritetaan tarvittaessa käyttöönottotarkastuksia ja valvontaa, kuten esimerkiksi poistumisvalaistuksen, savunpoistolaitteistojen ja väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että laitteistot täyttävät niille asetetut vaatimukset.
5 VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT RESURSSIT 22 Valvontatyöhön vuosittain tarvittavien resurssien määrä arvioidaan suoritettavien toimenpiteiden lukumäärän sekä valvontatehtävään keskeisesti liittyvän muun onnettomuuksien ehkäisytyön työmäärätarpeen perusteella. Valvontatyötä tekevän henkilöstön työnkuvaan kuuluu osia muuhun onnettomuuksien ehkäisytyöhön liittyvistä seikoista, kuten maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen sekä turvallisuusviestinnän tehtäviä. KOHDERYHMÄ 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 LKM Asuinhuoneistot / 10v 821 433 1 413 996 1 410 1 042 532 995 1 453 1 362 10 457 Asuinhuoneistot / 20 v 1 538 2 516 2 140 1 267 1 369 778 1 342 2 290 2 446 2 271 17 957 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä Opetusrak. ja päiväkodit Kokoontumis- ja liiketilat Teoll. ja varastorakennukset Maatalousrakennukset Muut kohteet 128 157 150 178 129 194 117 176 155 165 1 549 121 96 98 140 88 106 127 100 96 139 1 111 136 115 116 214 146 185 87 214 146 193 1 552 181 143 126 144 161 174 146 136 145 171 1 527 141 84 52 81 99 138 89 53 75 105 917 254 251 279 250 260 299 235 262 288 288 2 666 3 320 3 795 4 374 3 270 3 662 2 916 2 675 4 226 4 804 4 694 37 736 Kuva 3: Määrävälein suoritettavien palotarkastuskohteiden lukumäärät Etelä- Karjalassa
23 Seuraavassa on esitetty yhteenveto valvontatehtävien resurssitarpeesta tämän hetken tilanteen mukaisesti: Tehtävä Henkilötyövuodet Määrävälein suoritettava valvonta, muu valvonta, valvontaan liittyvä yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä toiminnan kehittäminen 6 Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten valvonta 1 Kemikaalivalvonta ja muut tehtävät 1 Yhteensä 8 Valvontaan tarvittavasta kahdeksasta (8) henkilötyövuoden panoksesta noin 60%:a suuntautuu valvontakohteissa tehtäviin toimenpiteisiin ja 40%:a valvontaan liittyviin muihin tehtäviin, kuten eri tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, lausuntojen antamiseen viranomaisille ja muille tahoille, pelastussuunnitelmien ja poistumisturvallisuusselvitysten arviointiin, nuohouksen valvontaan sekä toiminnan sisällön kehittämiseen. Tämän hetken arvion mukaan valvonnan työmenetelmien uudistamisella ei ole henkilötyövuosia vähentäviä vaikutuksia pelastuslaitoksessa.
24 6 VALVONTATEHTÄVIEN MAKSULLISUUS Pelastuslain 96 mukaisesti pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä tarkastuksista maksun. Maksuperusteet ja maksujen suuruudet ovat kuvattuna seuraavissa kappaleissa, perusteet ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset. 6.1 Asuinrakennusten palotarkastusten maksullisuus Pelastuslaitoksen suorittama yleinen palotarkastus on maksuton. Samoin jälkipalotarkastus, mikäli asiakas kuittaa asetetut velvoitteet kirjallisesti suoritetuksi. Muutoin jälkipalotarkastus on maksullinen. Asuinrakennusten palotarkastuksista perittävät maksut Etelä-Karjalan alueella, oheinen tauluo. Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Asuinrakennusten yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus 44 1) - Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 44 44 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus - Omakotitalot yms. - Pelastussuunnitelmavelvolliset taloyhtiöt maksuton 44-44 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) 1) Mikäli asiakas kuittaa annetun korjausmääräyksen kirjallisesti tehdyksi, pelastuslaitos ei peri jälkitarkastuksesta maksua. Asuinrakennuksen pyydetty ylimääräinen palotarkastus tarkoittaa esim. kiinteistönvälittäjien pyytämiä palotarkastuksia tms. Mikäli huolestunut asukas pyytää palotarkastuksen tekemistä kiinteistöönsä, voidaan se kirjata yleiseksi eli määräaikaiseksi palotarkastukseksi.
25 6.2 Muiden valvontakohteiden palotarkastusten maksullisuus Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat esim. aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosaveloitus sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit. Muiden valvontakohteiden määräaikaisista palotarkastuksista perittävät maksut Etelä- Karjalan alueella, oheinen tauluo. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (varsinaisen tarkastuksen 2 h ylittävältä ajalta) Yleinen palotarkastus 88 44 /alkava tunti Jälkipalotarkastus 88 44 /alkava tunti Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 44 Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus 44 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) 88 44 /alkava tunti Yleisötilaisuuden palotarkastus 88 44 /alkava tunti 6.3 Maksujen kohdentaminen Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu oikeushenkilö, toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun.
26 Tunnistetietona käytetään yhteisön tai yksityisen yrityksen osalta Y-tunnusta ja yksityishenkilön osalta sosiaaliturvatunnusta. Pelastuslain 96 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 6.4 Maksuista päättäminen Valvonnasta perittävistä maksuista päättää pelastuslain 379/2011 96 :n mukaan alueen pelastustoimi. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimintasäännön mukaisesti viranomaistarkastuksista, katsastuksista ja muista virkatoimista perittävistä maksuista päättää Etelä-Karjalan pelastuslautakunta.
27 7 TIETOJEN KÄSITTELY JA SEURANTA 7.1 Tietojen käsittely 7.1.1 Valvontatiedot Palotarkastuspöytäkirjoista ja muista valvontatoimintaan liittyvistä asiakirjoista ei oteta tarpeettomia paperikopioita. Mahdollisesti tarvittavat paperitulosteet tulee säilyttää lukitussa kaapissa. Palotarkastuspöytäkirjat tallennetaan sähköiseen palotarkastusohjelmaan. Valvontarekisteritiedot tarkastetaan aina valvontatehtävän yhteydessä ja tarpeettomat tiedot poistetaan. Vanhat tarkastusmerkinnät poistetaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua edellisen merkinnän tekemisestä. 7.1.2 Luottamukselliset tiedot Pelastuslain 93 :n mukaan pelastuslaitos saa ylläpitää henkilörekisteriä rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvää valvontatehtävää varten. Henkilötietoja sisältävän tietoa saavat käyttää ainoastaan pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt työtehtäviinsä liittyen. 7.2 Seuranta Toteutunut valvonta; Toteutunutta valvontaa seurataan kuukausittain kohdeluoien (A1-A6) tarkastusprosenteilla. Vaikuttavuuden arviointi; Valvontatyön vaikuttavuuden arvioinnissa pelastuslaitos seuraa onnettomuusmäärien esiintymistiheyksien onnettomuusvahinkojen kehitystä rakennuksissa.
28 Ensisijaisesti seurannassa hyödynnetään Sisäasiainministeriön ylläpitämää pelastustoimen onnettomuus- ja valvontarekisterin Pronton tietokantoja. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä seurataan käyttöönotettavan valvontamenetelmän tuottamien tulosten avulla. Raportointi; Tarkastusmäärien kuukausittainen seuranta toteutetaan johtoryhmälle laadittavan kuukausiraportin perusteella. Toiminnasta ja taloudesta annetaan lisäksi neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Vaikuttavuuden arviointia tehdään kerran vuodessa ja palvelutasokausittain erillisellä raportilla. Vuoden 2012 osalta tämä tehdään vuoden 2013 alussa.
29 LIITTEET Liite 1: Liitetaulukot A1-A6 valvontakohteiden määrävälit Tauluo A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten valvontavälit Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 24 36 48 60 96 120 Keskussairaalat, muut sairaalat 12 1) Terveyskeskusten vuodeosastot 12 1) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 48 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 12 1) Palvelutalot sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen, senioritalot ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 24 2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit vankilat 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit 24 ympärivuorokautiset päiväkodit 24 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 24 Vuokrattavat lomamökit ja -osaeet 48 4) 96 5) Leirintäalueet 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 60 1) Tarkastusväli tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat Tauluo A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten valvontavälit Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 24 36 48 60 96 120 Päiväkoti alle 25 paiaa 60 25-100 paiaa 36 yli 100 paiaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 12 Keskiasteen oppilaitokset 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 48 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 60
Tauluo A3.Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten valvontavälit 30 Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 24 36 48 60 96 120 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m 2 120 400-2 499 m 2 48 2 500-9 999 m 2 24 10 000 m 2 tai enemmän 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaiaa 96 50-500 asiakaspaiaa 36 yli 500 asiakaspaiaa 12 Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset Paialuku yli 300 12 Paialuku korkeintaan 300 48 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 48 2) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 60 Liikenteen rakennukset Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat 12 Muut liikenteen rakennukset 3) 60 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin. 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset.
Tauluo A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten valvontavälit 31 Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 24 36 48 60 96 120 Energiantuotannon rakennukset alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) alle 1000 m2 60 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) alle 1 000 m2 120 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle 1 000 m2 120 1 000-9 999 m2 48 10 000 m2 tai enemmän 24 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniia jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne. 2) Palovaarallisuusluoa otettava huomioon. Tauluo A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten valvontavälit Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 18 24 36 48 60 96 120 Ympäristökeskuksen ympäristöluparajat 12 Ympäristöluvan alempi raja Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) 36 60 1) Jos kohde ei ole osa ympäristökeskuksen ympäristölupaan liittyvää toimintaa, Käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä.
Tauluo A6. Muiden rakennusten palotarkastusten valvontavälit 32 Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 12 24 36 48 60 96 120 Toimistot ja työpaiatilat 120 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 60 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 120 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat kylmä jakeluasema, ei rakennuksia 36 jakeluasemat, esim. liikennemyymälät 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logistiiakeskukset 12 Turvetuotantoalueet Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) Muut rakennukset ja kohteet 4) 12 keskiarvo, max 36 Tapauskohtainen harkinta, Tapauskohtainen harkinta, 1) Esim. autohallit 2) Trafissa määritelty kemikaaliratapihat, logistiiakeskusten ja -maaliikenneterminaalien yhteydessä huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta. 3) Kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden määrittelyssä hyödynnetään Haag-listaa. 4) esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen