Tuen saaja Pro Kala ry Hankkeen toteuttaja Pro Kala ry Hankenumero Yhteyshenkilö(t) Katriina Partanen Hankkeen nimi Ohjelmakoordinaattori toiminnan käynnistäminen Hankkeen toteutusaika 10.3.06-31.3.08 Osoite Pasilankatu 2, 5krs PL 115 Puhelinnumero 09 1488 7201 Sähköpostiosoite katriina.partanen@prokala.fi Toteutunut rahoitussuunnitelma Julkinen EU rahoitus Julkinen kansallinen rahoitus Yksityinen rahoitus 100 000 Tiivistelmä Suppea itsenäinen selvitys hankkeen tarkoituksesta ja kohteesta, tutkimusmenetelmistä, tärkeimmistä tutkimustuloksista ja tuloksista johdettavista päätelmistä. Ohjelmakoordinaattori hankkeen tavoitteena oli varmistaa kalatalouden rakennetukivarojen mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö niin, että rahoitettavat hankkeet palvelevat yritysten tarpeita ja hyödyttävät alan yrityksiä. Ohjelmakoordinaattori kartoitti alan näkemyksiä kehittämishanketyöstä mm. yrityskäynnein ja kyselyin. Palautteessa kehittämishankkeita kritisoitiin mm. kyseenalaistamalla joissakin tapauksissa niiden tarjoama hyöty alan yrittäjille. Ongelmaksi koettiin myös hankkeista tiedon saanti. Elinkeinokalatalouden kehittämistarpeissa esiin nousi mm. aihealueita, jotka ovat jo yleisesti tiedostettuja. Eri yhteyksissä saatu palaute vahvisti muutoksen tarvetta hankkeen tavoitteissa. Keväällä 2007 hankeen tavoitteita muutettiin enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan. Yrittäjillä oli mahdollisuus saada hankkeelta konkreettisia, oman yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä palveluja. Mukaan tulivat mm. kehittämissuunnitelman laadinnassa sekä toimintaan ja tuotelaatuun liittyvissä kysymyksissä avustaminen. Hankkeen sisällön muutoksen myötä myös hankkeen nimi ja koordinaattori nimi muuttuivat Elinkeinokalatalouden yrityspalveluksi ja yritysasiamieheksi. Yrityspalvelun markkinointi aloitettiin mm. alan järjestöjen kautta ja asetelma muuttui haluttuun suuntaan, yrittäjät alkoivat ottaa yhteyttä yritysasiamieheen kun aikaisemmin tilanne oli päinvastoin. Vastaanotto oli positiivista. Hanke pyrkii jatkossakin reagoimaan resurssiensa sallimissa rajoissa toimintaympäristön signaaleihin ja palvelemaan alan yrittäjiä heidän tarpeet huomioiden. Avainsanat (asiasanat) elinkeinokalatalous, yrittäjä, toimintaympäristö
Milla Sarkasuo Pro Kala ry Loppuraportti hankkeesta OHJELMAKOORDINAATTORITOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Johdanto Kala-alan järjestöt käynnistivät ohjelmakoordinaattoritoiminnan käynnistämishankkeen 10.3.2006. Hankeen hakijana ja hallinnoijana toimi Pro Kala ry. Hankkeen tavoitteena oli varmistaa kalatalouden rakennetukivarojen mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö niin, että rahoitettavat hankkeet palvelevat yritysten tarpeita ja hyödyttävät alan yrityksiä. Tavoitteena oli myös, että koordinaattori kehittää verkostoitumista alan sisällä sekä turvaa yhtenäisen linjan ja jatkuvuuden kala-alan kehityshankkeissa. Tavoitteeksi kirjattiin myös se, että ohjelmakoordinaattorin asiantuntemusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös päivitettäessä alan pitkän tähtäimen suunnitelmia ja strategioita. 1. Toimenpiteet 1.1. Alan toimijoiden haastattelut Alan eri toimijoiden (hallinto, järjestöt ja yrittäjät) näkemyksiä hanketyöstä ja ohjelmakoordinaattorin toimenkuvasta selvitettiin teemahaastattelun avulla. Siinä haastattelun teema-alueet ovat tiedossa, mutta täysin tarkkaa muotoa ei ole ennalta määritelty. Puolistrukturoidulle menetelmälle on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Haastattelussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei käytetä vaan haastateltava saa vastata omin sanoin. Puolistrukturoituun muotoon haastatteluissa päädyttiin, koska se antoi liikkumavaraa ennalta laadittujen kysymysten kautta myös vapaahkoon keskusteluun, kun haastattelussa nousi esiin jotain tutkimuskysymysten kannalta olennaista. Haastatteluja ei nauhoitettu, vaan tiedot tallennettiin manuaalisesti. Kohdejoukon valinta oli tarkoituksenmukaista viranomaisten ja järjestöjen osalta ja yrittäjien osalta satunnaisotoksiin perustuvaa. 1
1.2. Kirjallinen kysely Hanketyön arvioinnin tehostamiseksi päätettiin yrityskäyntien lisäksi suorittaa elinkeinokalatalouden yrittäjille myös posti- ja sähköpostikysely. Kyselyn otoskokoa saataisiin näin suuremmaksi edullisesti ja helposti. Lisäksi nimettömän kirjallisen kyselyn etuna henkilöhaastatteluun verrattuna oli se, että myös arkaluonteisempia kysymyksiä voitiin esittää ja haastattelijan vaikutus vältettiin. Toisaalta henkilökohtaisessa haastattelussa väärinkäsitysten todennäköisyys on pienempi. Kyselyä laadittaessa tiedostettiin se tosiasia, että ongelmaksi voi muodostua vastausprosentin pienuus. Yrittäjien yhteystietojen saannin vaikeutta ei tiedostettu etukäteen. Kyselylomake oli puoliavoin, sisältäen 3 suljettua (vastaaja valitsee valmiiden vastausvaihtoehtojen välillä) ja 10 avointa kysymystä (vastaaja kirjoittaa itse vastauksen). Internet-kyselyn laadinnassa työkaluna käytettiin Webropol palvelua. Kyselylomakkeen saatekirjeessä selvitettiin mitä kyselyllä on tarkoitus tutkia ja vakuutettiin myös siitä ettei vastaajan henkilöllisyys tule missään vaiheessa selville. 1.3. Hankerekisteri Alalla yleisesti tiedossa ollut ongelma on ollut toteutuneista hankkeista tiedon saanti, yrittäjillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää hankkeiden tuloksia ja havaintoja omassa yritystoiminnassaan. Myös tämän hankkeen aikana suoritetut yrittäjähaastattelut, kuten myös kirjallinen kysely, nostivat jälleen tiedonkulun epäkohdan esiin. Ongelman poistamiseksi päätettiin luoda hankerekisteri eli tietokanta jossa olisi keskitetysti tietoa toteutuneista ja työn alla olevista hankkeista sekä muista ajankohtaisista aiheista. Hankerekisteri päätettiin sijoittaa Maa- ja metsätalousministeriön tietokantaan, työstäminen ja tekninen toteutus tapahtuisivat yhteistyössä MMM:n viestintäosaston kanssa. Hankerekisteriä varten ohjelmakoordinaattori työsti MMM:n sivuilla olevien hankeraporttien tiivistelmät. Tiivistelmä on ensisijassa kirjoitelman `mainos'. Se tiedottaa kiireiselle lukijalle kirjoitelman oleellisen sisällön ja auttaa lukijaa päättämään, haluaako hän lukea myös koko raportin tai silmäillä sen osia. Lisäksi suunniteltiin hankerekisteriin tulevia muita aihekokonaisuuksia. MMM:n viestintäosastolla hankerekisterin työstäminen jäi suunnitteluvaiheeseen, edes hankerekisterin runkoa ei saatu aikaan. 2
1.4. Yrityskohtaisen kehittämissuunnitelman mallipohja Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto antoi hankkeelle tehtäväksi EKTR - ohjelmakaudella vapaaehtoisen, 10 % korkeampaan tukeen oikeuttavan yrityskohtaisen kehittämissuunnitelman mallipohjan työstämisen. Perusrunkona mallipohjassa tuli olla Valtioneuvoston asetuksessa 639/2007 säädetyt kehittämissuunnitelman pääkohdat. Ohjelmakoordinaattori työsti luonnospohjan, jossa asetuksen mukaiset pääkohdat oli avattu avoimin kysymyksin. Taloudellisen tunnuslukuosion työstämisen päävastuu oli yritystutkija Ville Turtalla. Pohja tulisi olemaan yrittäjille kehittämisen suunnittelun työväline ja rahoittajille eli Työvoima- ja elinkeinokeskuksien henkilökunnalle arviointiväline eli oli luontevaa ottaa nämä tahot mukaan työstämisvaiheeseen. Haastetta pohjan laadintaan toi se, että saman rungon täytyi sopia sekä yksittäiselle ammatinharjoittajalle että suurelle yritykselle. Keväällä 2008 mm. alan järjestöt peräänkuuluttivat mm. jäsentiedotteissaan ja julkaisuissaan suunnitelman työstämisestä kiinnostuneita pilottiyrittäjiä. Tulos oli hyvä, mukaan ilmoittautui yrittäjiä ammattikalastuksesta, vesiviljelystä ja jalostuksesta. Luonnospohjan muokkaus tapahtui siten, että ohjelmakoordinaattori sekä kalatalousyksikön viranomaiset vierailivat pilottiyrittäjän luona ja yhteistyössä laadittiin yrittäjälle kehittämissuunnitelma. Pilottiyrittäjät kommentoivat suunnitelman sisältöä ja vaikeusastetta eli luonnospohja päivittyi koko ajan. Luonnospohjan työstämisessä haasteellisimmaksi osioksi nousi taloudellinen tunnuslukuosio. Kassavirta-analyysin laadinta todettiin toiminimellä toimivalle ammatinharjoittajalle mahdottomaksi laatia. Lopulta päädyttiin tulossuunnitelma muotoon, jonka laatiminen onnistuu hyvin mm. verohallinnon lomake viiden eli liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan veroilmoitustietojen pohjalta. Lisäksi yritysten joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 100 000 euroa on laskettava tunnuslukuja, jotka, myös kuvaavat yritystä ja yrityksen taloudellisia toimintaedellytyksiä. 3
1.5. Blogi Ohjausryhmän jäsenten ja ohjelmakoordinaattorin välistä sisäistä keskustelua varten perustettiin blogi. Blogi on verkkosivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogisssa keskustelu ei lähtenyt aktiivisesti käyntiin ja sen hyödyntämistä jatkossa mietitään. 1.6. Alan toimijoiden haastattelut Ohjelmakoordinaattorin tekee työtä eri sidosryhmien kanssa. Alan toimijoiden haastattelut tutustuttivat ja perehdyttivät hänet alan toimijoihin, ihmiset saivat kasvot. Vierailut Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa perehdyttivät koordinaattorin maakuntien elinkeinokalatalouden erilaisuuksiin. Järjestövierailut avasivat järjestömaailmaa ja heidän merkityksellistä työtä alan kehittämisessä. Yritysvierailut toivat kuvaa millaista on olla elinkeinokalatalouden yrittäjä tämän päivän toimintaympäristössä. Ohjelmakoordinaattorin työn kannalta on ehdottoman tärkeää yhteistyö eri alan sidosryhmien kesken. Tiedonkulku koordinaattorin ja eri sidosryhmien kesken vaatii ehdottomasti tehostumista. ohjelmakoordinaattorin uskottavuus kärsii jos hän antaa väärää informaatiota tai ei ole asioista perillä. 1.7. Hankekyselyt Kirjallisen hankekyselyn vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi 6.6 % eli pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei saatujen vastausten perusteella näin ollen voitu tehdä. Yrityskäyntien haastattelujen tulokset olivat samansuuntaisia kuin kirjallisen kyselyn. Alan jo yleisesti tiedossa olevien ja mm. edunvalvontajärjestöjen ajamien kehittämistarpeiden lisäksi korostettiin myös hankkeiden konkretiaa yrittäjille. Kyselyn perusteella saatiin hankearvioita eri järvien kalataloudellisista kunnostuksista, hygieniaosaamis-, työturvallisuus- ja laatukoulutuksesta, irtopakastushankkeista sekä uusien pyydystyyppien ja vesiviljelyssä uusien kalalajien ja tuotantotekniikoiden kehityshankkeista. Kritiikkiä esitettiin mm. irtopakastuslaitoksien rakentamisesta ja vientiprojektin suunnittelusta, RKTL:n toiminnasta elinkeinokalatalouden kehittäjän osassa sekä TE-keskuksen asiakaspalvelusta. Lisäksi todettiin, että hankkeet keskittyvät toimijoille joilla menee jo hyvin. Sen sijaan pieni yrittäjä kokee jäävänsä ulkopuolelle. Osa vastaajista koki, että valtaosa kehittämishankkeista on ollut yrittäjän kannalta turhia. 4
Vastausten perusteella elinkeinokalatalouden hanketyö koetaan onnistuneeksi, kun hankeidea on lähtöisin yrittäjiltä ja yrittäjien tietotaitoa hyödynnetään aktiivisesti hankkeen toteutusaikana. Negatiivista palautetta annetaan hankkeista, joissa on riittämätön tavoitteenasettelu tai hankesuunnitelma. Osassa hankkeissa ongelmaksi on koettu myös yhteistyön puute sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen ulkopuolelle jääneiden tahojen kesken. Rahoituspäätöksien viipyminen on myös aiheuttanut ongelmia hanketyössä. Tietoa toteutuneista hankkeista yrittäjät saavat alan eri järjestöistä, TE-keskuksilta, mediasta ja kuulopuheista. Tiedonkulkuun toivotaan parannusta ja toivotaan perustettavaksi nettisivut, josta tietoa olisi mahdollista saada. Tulevaisuuden hankeideoita kysyttäessä yrittäjät toivovat mm. talvikalastuksen kehittämistä, eri laatuhankkeiden yhdistämistä, hylje- ja merimetsokannan harventamista, kunnostushankkeita, viennin edistämisen jatkamista (mm. irtopakastuslaitoksien rakentaminen), kalaterveyden hallinnan kehittämistä ja yhteistyötä lisääviä hankkeita. Hankeideoiden lisäksi esiin nostettiin myös muita kalatalouden ongelmakohtia, kuten ammattikalastuksen lupakäytännön muuttaminen ja tullinimikkeistössä silakan saaminen saman koodin alle kuin kilohaili. Tulevaisuudessa toivotaan hankkeita, jotka tuovat todellista ja pysyvää arvoa kalataloudelle. Myös jatkossa yrittäjille suunnattu hankekysely kannattaisi tehdä, joskin arvioinnissa tulisi käyttää syvällisempi arvioinnin välineitä. Maatalouspuolella mm. Maaseutupolitiikan yhteystyöryhmä on tuottanut perusteellisen arvioin MMM:n rahoittamista valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista. Arvioinnissa on tutustuttu perusteellisesti hankkeiden kirjallisiin selvityksiin sekä tehty henkilöhaastatteluja. 1.8. Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelman sisällön työstäminen perehdytti ohjelmakoordinaattorin alusta alkaen ohjelmakoordinaattorin perusteellisesti suunnitelman sisältövaatimuksiin. Suunnitelma pohjan työstäminen yhteistyössä yrittäjien kanssa pehmensi mahdollisesti sen julkista vastaanottoa. Huolimatta siitä, että suunnitelman mallipohjasta pyrittiin tekemään mahdollisimman käyttäjäystävällinen, on yrittäjillä oltava mahdollisuus saada apua sen laatimisessa. Tärkeää on kuitenkin muistaa että laadittu mallipohja on 5
vain yksi vaihtoehtoinen tapa laatia suunnitelma, perussääntö on että suunnitelman sisältö täyttää asetuksessa 639/2007 esitetyt pääkohdat. 2. Tulosten tarkastelu Ohjelmakoordinaattori pilotti hankeen hankesuunnitelma oli tietoisesti jätetty riittävän väljäksi, näin hankkeen toimintaa olisi mahdollista muuttaa toimintaympäristöstä tulevan palautteen avulla yhä paremmin alaa palvelevaksi. Ohjelmakoordinaattori pilottihankeen aikana eri yhteyksissä saadun palautteen perusteella hankeen ohjausryhmä päätti muuttaa hankeen tavoitteita konkreettisemmaksi ja ennen kaikkea paremmin yrittäjiä palvelevaksi. Muutokset hankesisällössä edellyttivät myös hankkeen ja ohjelmakoordinaattori nimityksien päivittämistä. Kesäkuussa 2007 aloitti elinkeinokalatalouden yrityspalvelu. Ohjelmakoordinaattorin nimike muutettiin yritysasiamieheksi ja toimenkuvaa tarkennettiin. Tämä uudistus muutti merkittävästi yrittäjien ja ohjelmakoordinaattorin välistä vuorovaikutusta. Aikaisemmin ohjelmakoordinaattori oli lähestynyt yrittäjiä, mutta nyt yrittäjät alkoivat lähestyä yritysasiamiestä heille tärkeissä kysymyksissä. Elinkeinokalatalouden yrityspalvelun palvelutarjotin koostui: - kehittämissuunnitelmien laadinnassa avustaminen - toimintaan ja tuotelaatuun liittyvät kysymykset - kehittämisryhmien toiminnan seuranta - mukana olo sektoreitten kehittämisryhmissä - alan toimijoille suunnattujen spesifisten koulutustilaisuuksien järjestäminen Elinkeinokalatalouden yrityspalvelu pyrkii jatkossakin toimintaresurssiensa rajoissa vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Jos saatu palaute antaa aihetta esimerkiksi pilotoida jotain uutta hankkeen tai koko alan operatiiviseen käyttöön on elinkeinokalatalouden yrityspalvelu hyvä työkalu siihen. Ohjausryhmä totesi yksimielisesti hankkeen onnistuneen. Vaikka Elinkeinokalatalouden yrityspalvelun perusrunko on luotu, jatkuvaa parantamista ja reagointia asiakaspalautteeseen jatketaan. 6