(Käännös) 3077/00.03.01/2016 PARAISTEN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 Paraisten kaupunginvaltuustolle 1. Tarkastuslautakunta 2013 2016 Kaupunginvaltuuston toimikaudelle 2013 2016 valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ted Bergman puheenjohtaja Pekka Härkönen Tommy Nymalm varapuheenjohtaja Tom Koppe Heli Nyberg jäsen Anne Eriksson, 8.6.2015 alkaen Oili Pyysalo jäsen Paul Reuter Jarmo Takatupa jäsen Mikko Söderblom Riitta Seppä jäsen Arja Ahonen Birger Ehrnström jäsen Roger Henriksson Johan Svahnström jäsen Anders Kjellman Inkeri Tuominen jäsen Tuula Nyholm Kuntalain 121 :ssä tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.
Tehtävän suorittamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut muun muassa seuraaviin asiakirjoihin: o hallintoelinten pöytäkirjat o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 o talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 o kaupunginhallituksen allekirjoittama vuoden 2015 tilinpäätös sekä o tilintarkastajan raportit. Tarkastuslautakunta on pitänyt seitsemän kokousta koskien toimintavuotta 2015, kuullut vastuullisia viranhaltijoita ja tutustunut eri vastuualueisiin erikseen vahvistetun työohjelman mukaisesti. Lakisääteisen tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy JHTTtilintarkastaja Krister Rehnin toimiessa vastuunalaisena tilintarkastajana ja JHTT, KHT Andreas Holmgårdin ja KTM Mark Lassfolkin avustavina tilintarkastajina. Vastuunalainen tilintarkastaja on osallistunut säännöllisesti tarkastuslautakunnan kokouksiin ja toiminut kokouksissa sihteerinä. 2. YLEISTÄ TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA 2.1 Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on vuoden 2015 talousarviossa vahvistanut kaupungin toimielinten sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 2.2 Kaupungin talousarvion sitovuustaso, strategiset tavoitteet sekä tavoitteiden asettaminen ja seuranta Talousarvion sitovuustaso on kauttaaltaan määritelty nettotasoksi. Talousarviokuri ja talousohjaus näyttävät toimineen toimintavuoden aikana. Tarkastuslautakunta suosittelee kuitenkin jatkuvasti arvioimaan sitovuustason tarkoituksenmukaisuutta kaupungin toiminnan ja talouden talousohjauksen toimivuuden turvaamiseksi. Kaupunginjohtaja toteaa katsauksessaan muun muassa seuraavaa: "Jo jonkin aikaa on ollut ilmeistä, että kaupungin strategiaa on tarpeen uudistaa ja strategista ohjausta vahvistaa. Kaupunki käynnisti keväällä 2015 työn nykyisen strategian konkretisoimiseksi. Työn tulos oli 50 strategista toimenpidettä, jotka on määrä toteuttaa kuluvalla valtuustokaudella. Nämä strategiset toimet, jotka keskittyvät asumisen, palveluiden ja työn edellytysten edistämiseen kaupungissa, viitoittavat nyt kaupungille suuntaa, ja ne tulevat tuomaan muutosta kaupunkiin. On hyvin tärkeää, että työtä jatketaan nyt strategisesti. Vuoden 2016 aluksi kaupungille laaditaan hyvinvointisuunnitelma, minkä jälkeen strategista työtä jatketaan päämääränä uuden strategian muotoileminen kaupungille. 2 Tarkastuslautakunta painottaa edelleen sen tärkeyttä, että kaupungin strategiassa esitettyjen yleisten tavoitteiden ja talousarvioon sisältyvien kaupungin toiminnan ja talouden hoitoa koskevien sitovien tavoitteiden välillä on selkeä kytkös, varsinkin uuden kuntalain säännösten valossa. Suositellaan ottamaan käyttöön säännöllinen rutiini sen läpikäymiseksi ja varmistamiseksi, että kaupungin strategia päivitetään vastaamaan mahdollisesti muuttuneita toimintaedellytyksiä ja että strategia ja talousarviossa asetetut sitovat tavoitteet ovat sopusoinnussa toisiinsa nähden. Esimerkiksi kaupungin väestönkasvua koskevia strategisia tavoitteita lienee viimeaikaisen kehityksen valossa edelleen aiheellista arvioida. Toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden asettamista ja seurantaa sekä arviointia tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kehittää ydintoiminnoissa kaikilla toimialoilla.
3 3. YLEISTEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yleistä Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että tilinpäätökseen sisältyy analyysi kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan analyysi muutamien keskeisten tavoitteiden toteumasta: Myönteisenä asiana tarkastuslautakunta toteaa muun muassa, että kaupungin työttömyysaste on edelleen keskimääräistä matalampi. Kielteisenä asiana tarkastuslautakunta toteaa, että asukasmäärä pieneni nyt kolmantena perättäisenä vuonna ja kaupungissa oli 15 455 asukasta 31.12.2015. Väestönkehitys ei siis ole linjassa kaupungin strategian kanssa. Erityisten vuoden 2015 tavoitteiden toteutuminen Paraisten kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen tänäkin vuonna. Tuloslaskelma osoittaa 2,6 miljoonan euron ylijäämää, kun alijäämäksi oli budjetoitu 0,9 miljoonaa euroa (sekä alkuperäisessä että muutetussa talousarviossa). Toteuma oli näin ollen budjetoitua parempi. Vuosikate toteutui noin 3,9 miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Tulosta selittävinä tekijöinä voidaan mainita muun muassa seuraavaa: Käyttötalouden nettokustannukset toteutuivat noin 2,1 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä, koska toimintakulut olivat 1 miljoona euroa budjetoitua pienemmät ja toimintatulot 1,1 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Tiivistäen voidaan sanoa, että olennaisia talousarvioylityksiä ei syntynyt, ainoastaan joitakin pienempiä. Talousohjaus on näin ollen toiminut. Verototeuma oli kokonaisuutena 1,25 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,75 miljoonaa euroa budjetoitua parempina. Rahoituskulut ja -tuotot toteutuivat noin 0,15 miljoonaa euroa talousarviota heikompina. Todetaan, että suunnitelmanmukaisten poistojen ja poistojen kohteena olevien investointien poikkeama on noin 24 % (2014: 39 %). Tarkastuslautakunta esittää tähän ja nykyisiin sitoviin ohjeisiin viitaten johtopäätöksenään, että kaupungin poistotasoa tulee edelleen arvioida ja että ohjeista poikkeaminen tulee perustella ja dokumentoida. Asiassa odotetaan periaatteellista kannanottoa ja toimintasuunnitelmaa kaupungin kaiken käyttöomaisuuden osalta. Toimintaa on kokonaisuutena hoidettu talousarvion puitteissa ja talousarviokuri on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut esimerkillinen. Kaupungin kertynyt ylijäämä oli tilinpäätöshetkellä noin 10,75 miljoonaa euroa (kasvoi vuoden aikana noin 2,65 miljoonalla eurolla). Kertynyt ylijäämä tulee nykyisen talousarvion ja -suunnitelman perusteella säilymään suunnittelukauden ajan edellyttäen, että suunnitelmaa noudatetaan. Täksi vuodeksi on budjetoitu 0-tulos, vuodeksi 2017 0,73 miljoonan eu-
ron alijäämä ja vuodeksi 2018 1,08 miljoonan euron ylijäämä, minkä seurauksena kertynyt ylijäämä siis lopulta säilyy. Lisäksi todetaan seuraavassa esitetty budjetoitu kaupungin velkataakan kehitys nykyisessä taloussuunnitelmassa: Vuosi 2016 2017 2018 Lainataakka, 45 486 432 46 386 432 45 886 432 Lainaa asukasta kohden, 2 930 2 983 2944 Muutos lainaa asukasta kohden, -320 53-39 Vuosien 2011 2014 arviointikertomuksissa on kiinnitetty huomiota sen tärkeyteen, että talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon ja velkataakka kohtuulliseksi, sekä näistä tavoitteista kiinni pitämiseen. Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 2,75 miljoonalla eurolla, näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 1,25 miljoonan euron vähennys vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli tilinpäätöksessä näin ollen 42 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 43,25 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 718 euron velkataakkaa asukasta kohden, kun koko maan ennustettu keskiarvo on 2 694 euroa. Koko maan vuoden 2015 ennustettu keskiarvo ylittyy näin ollen noin 1 %:lla. Vaikka vuoden 2015 kokonaistalouden toteuma oli hyvä jopa huomattavasti odotettua parempi tulevaisuudessa on edellä esitettyyn viitaten paljon haasteita. Edellä mainituista syistä tarkastuslautakunta kehottaa analysoimaan tarkasti niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet merkittäviin säästöihin suhteessa vuoden 2015 talousarvioon, sekä sitä, ovatko nämä luonteeltaan pysyviä vai tilapäisiä. 4 Talouden tasapainokriteerit Uudessa kuntalaissa on vahvistettu seuraavat kriteerit kunnan talouden tasapainottamiselle: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110 ). Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää lakisääteisessä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot (118 ): 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. (Arviointimenettelyn käynnistämisen osalta kuntalaissa on erityiset siirtymäsäännökset.) 5 Tunnusluku Koko maa 2014 Varsinais- Suomi 2014 Parainen 2014 Parainen 2014 Vuosikate poistoista, % 107 85,5 155,9 122,05 Vuosikate asukasta kohden, 406 256 465 328,37 Lainakanta (milj. ) 42,0 43,2 Lainaa asukasta kohden, 2 694 2 461 2 718 2 791 Omavaraisuusaste, % 61,1 53,2 54,8 54,04 Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 52 53 49,2 50,09 Yleistä konsernin talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta Paraisten kaupungin konsernin tulostoteuma vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 oli 1,49 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 9,7 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2013 oli 8,1 miljoonaa euroa. Toimintakate oli -85,0 miljoonaa euroa edellisvuoden tapaan. Konsernin lainanotto on vähentynyt noin 1,9 miljoonalla eurolla. Konsernin talouden tunnusluvut kehittyivät alla esitetyn mukaisesti: Tunnusluku Paraisten konserni 2015 Paraisten konserni 2014 Vuosikate poistoista, % 137,6 % 121,52 % Vuosikate asukasta kohden, 629 522 Lainakanta (milj. ) 54,93 57,55 Lainaa asukasta kohden, 3 554 3 714 Omavaraisuusaste, % 48,3 % 47,18 % Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % 51,1 % 53,18 % Ylijäämä, /asukas 168 95 Tarkastuslautakunta suosittelee jatkossa asettamaan kaupungin talousarvioon myös konsernin velkaantuneisuusastetta koskevat tavoitteet ja mittamaan niiden toteutumista. Niin kaupungin kuin konserninkin tunnuslukujen voidaan todeta täyttävän kuntalaissa asetetut talouden tasapainokriteerit. Konsernin tavoitteiden toteutumista tilinpäätösanalyysin perusteella havainnollistetaan seuraavalla sivulla. Tarkastuslautakunta esittää kantanaan, että lautakunnan aikaisempi suositus tarkemman selonteon antamisesta tilinpäätöksessä konsernitavoitteiden toteutumisesta on huomioitu.
Kaupunginvaltuuston hyväksymät yleiset konsernitavoitteet, tavoitteiden toteutumisen analysointi 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. Strategiaa ollaan juurruttamassa niin kaupungin omaan organisaatioon kuin tytäryhtiöihin. Tytäryhteisöjen toiminta tukee lähinnä asumiseen liittyviä kunnan strategisia tavoitteita: vuokraasunnot, lämmöntuotanto ja vapaa-ajantoiminta Paraisten kunnanosassa. 2. Kaupungin konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kaupungin toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. Konserniohjeet on annettu tiedoksi tytäryhteisöille ja niiden päättävissä elimissä istuville kaupungin edustajille. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Paraisten kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. Tavoitteiden toteutumisen analysoinnin osalta viitataan alla olevaan taulukkoon: 6 4. Paraisten kaupunki tavoittelee ammattimaisuutta ja alan osaamista nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. Tämä on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. 5. Tytäryhteisöt pyrkivät minimoimaan lainarahoituksen, ja kaupungin talouspalveluja konsultoidaan ryhdyttäessä mahdollisiin operaatioihin ulkoisen rahoituksen saamiseksi. Tavoitteiden toteutumisen analysoinnin osalta viitataan edellä olevaan kohdan 3 taulukkoon. Konserniyhteisöiden erityiset tavoitteet, tavoitteiden toteutumisen analysointi: Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n hallinnoimien huoneistojen käyttöaste on vähintään 90 %. Toteuma: Huoneistojen käyttöaste on 88,9 %, toteuma heikkeni hieman edellisvuodesta, jolloin käyttöaste oli 95,1 %. Tavoite jäi saavuttamatta, koska yksi suuri asunto peruskorjattiin vuoden aikana ja toinen oli usean kuukauden ajan tyhjänä. Pienempien asuntojen käyttöaste on ollut hyvä. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy varmistaa riittävän vuokra-asuntokannan Korppoossa muuttamalla vanhan kunnanviraston vuokra-asunnoiksi. Toteuma: Kaupunginvaltuusto päätti 11.11.2014 siirtää rakennuksen Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:lle apporttina. Osakepääoman korottamisprosessi saatiin päätökseen syksyllä 2015. Huoneistoiksi muuttamisen on aikataulun mukaan määrä olla valmis kesällä 2016 ja kustannusarvio on 1 150 000 euroa. Uusien vuokra-asuntojen markkinointi käynnistyi maaliskuussa 2016. Paraisten Vesi Oy päättää toimintansa. Toteuma: Paraisten Vesi Oy on vuoden 2015 aikana ajanut alas toimintansa ja myynyt käyttöomaisuuttaan mahdollisimman laajalti. Paraisten kaupunki osti Tennbyn vesitornin syksyllä 2015. Yhtiön vastuulla on edelleen makeanvedenallas ja kaupunginhallitus päätti 15.2.2016 ehdottaa kaupunginvaltuustolle, ettei yhtiötä likvidoitaisi ennen kuin vastuukysymys on ratkaistu. Erilaisia mahdollisuuksia makeanvedenaltaan tulevaisuuteen liittyen selvitetään parhaillaan.
Paraisten Kaukolämpö Oy ottaa käyttöön uuden hakekattilan ja laajentaa vuoden aikana kaukolämmön runkoverkkoa. Toteuma: Uusi biolämpölaitos otettiin käyttöön vuodenvaihteessa ja se on ollut käytössä koko vuoden 2015. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa konkreettisten tulostavoitteiden asettamista jokaiselle yksittäiselle konserniyhteisölle. Myös konserniohjaukseen suositellaan edelleen kiinnittämään huomiota. 3.2 Talousarvion toteutuminen Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarvio on kokonaisuutena toteutunut valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa ja että talousarviokuri on yleisesti ottaen ollut hyvä. Olennaisia talousarvioylityksiä suhteessa muutettuun talousarvioon ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan esiinny, mikä vahvistaa sen, että talousohjaus on vuoden aikana toiminut. Tuloslaskelman toteutuminen (ulkoinen) 7
Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion toteuma käyttötalouden osalta kokonaisuutena oli linjassa talousarvion kanssa. Käyttötalouden toimintakatteeksi (nettokustannukset) oli alun perin budjetoitu -89,9 miljoonaa euroa, näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostui -87,8 miljoonaa euroa. On siis pantava merkille, että toimintakate eli käyttötalouden nettokustannukset olivat kokonaiset 2,1 miljoonaa euroa budjetoitua korkeammat ja tosiasiassa myös 1,4 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2014, mikä on pantava merkille erityisen myönteisenä asiana. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan huomattavia talousarvioylityksiä talousarvion sitovuustasolla ei esiintynyt. Investointiosan toteutuminen Investointien budjetoitu nettokustannus oli 6 miljoonaa euroa. Toteumaksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa, eli talousarvio alittui. Investointien omarahoitusaste oli 121,1 %. Olennaisina poikkeamina suhteessa investointiosan asetettuihin tavoitteisiin voidaan mainita, että Käldingen kalasatamaa ei toteutettu. Muilta osin investoinnit toteutuivat tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan pääosin suunnitellusti. Investointien talousarviototeumasta sekä poikkeamista on tehty tilinpäätösasiakirjassa selkoa yksityiskohtaisesti ja tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asianmukaisesti. 8 Lainanoton toteutuminen Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 2,75 miljoonalla eurolla, näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 1,25 miljoonan euron vähennys vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli tilinpäätöksessä näin ollen 42 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 43,25 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 718 euron velkataakkaa asukasta kohden, kun koko maan ennustettu keskiarvo on 2 694 euroa. Koko maan vuoden 2015 ennustettu keskiarvo ylittyy näin ollen noin 1 %:lla. 3.3 Yleiset toiminnalliset tavoitteet Tilinpäätöksen ja muun arviointiprosessin aikana saadun tiedon perusteella tarkastuslautakunnan käsitys on, että yleiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu pääpiirteittäin ja kokonaisuutena katsoen budjetoitujen kustannusten puitteissa. Tulevien taloushaasteiden valossa tarkastuslautakunta korostaa hyvän talousarviokurin ja toimivan talousohjauksen vaalimisen tärkeyttä jatkossakin.
9 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN 4.1. Konsernipalvelut (hallintotoimiala) Toiminta käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, liikenne- ja viestintäpalvelut, elinkeinopalvelut, henkilöstöpalvelut ja palvelutoiminnot. Konsernipalvelujen vuoden 2015 yleiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat tarkastuslautakunnan arvion mukaan pääpiirteittäin. Todetaan kuitenkin, että päivitetyt sisäisen valvonnan ohjeet eivät valmistuneet vuoden 2015 aikana, syy siihen on kuitenkin selostettu tilinpäätöksessä. Toimialan taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Todetaan, että matkailuyksikkö ylitti alkuperäisen talousarvion 70 000 eurolla, minkä valtuusto kuitenkin on hyväksynyt tehtyjen talousarviomuutosten myötä. Muutettu talousarvio ei ylittynyt, mutta tarkastuslautakunta haluaa kuitenkin tässä yhteydessä korostaa toimivan talousohjauksen tärkeyttä, varsinkin kun kyse on ei-lakisääteisestä toiminnasta. Tarkastuslautakunta suosittelee arvioimaan palvelutoimintojaoston toimintaa. Todetaan, että ainakaan viranhaltijapäätökset eivät vuoden aikana ole tulleet jaoston tietoon dokumentoidusti, säännöllisesti ja kattavasti. 4.2 Sivistysosasto Toiminta käsittää ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen, päivähoidon, kulttuuriyksikön ja kirjastoyksikön. Kokonaisarviona tarkastuslautakunta toteaa, että toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääpiirteittäin ja että sivistysosaston toimintaa on hoidettu asianmukaisesti. Todetaan, että Väståbolands medborgarinstitutin ja Saariston kansalaisopiston yhdistäminen on toteutettu, opistot ovat julkaisseet yhteisen kurssiohjelman ja verkkosivut on uudistettu. Tarkastuslautakunta suosittelee kansalaisopiston toiminnallisten tavoitteiden konkretisoimista kaupungin talousarviossa. Toimialan talouden toteuma oli talousarvion mukainen. Todetaan, että opettajien määrä ruotsinkielisellä puolella on vähentynyt 131 opettajasta 126 opettajaan. 4.3 Sosiaali- ja terveysosasto Toiminta käsittää sosiaalipalveluyksikön, perheyksikön, terveydenhuoltoyksikön ja vanhustenhuoltoyksikön. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysosaston toimintaa on kaiken kaikkiaan hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Sosiaalipalvelut ylitti muutetun talousarvion noin 162 000 eurolla tehdyistä 505 000 euron talousarviomuutoksista huolimatta. Ylityksestä on tehty selkoa tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 juoksevan tilintarkastuksen yhteydessä tunnistettiin tarve laatia sisäiset säännöt ja normit sosiaalitoimen tietyntyyppisille maksatuksille. Tarkastushavainnot käytiin läpi asianomaisten johtavien viranhaltijoiden kanssa, ja tarkastuslautakunnan saamien tietojen perusteella ne ovat johtaneet asianmukaisiin toimenpiteisiin. Todetaan lisäksi, että sisäisen valvonnan puitteissa on suoritettu asiaa sivuava erikoistilintarkastus kaupunginhallituksen tilauksesta. Johtopäätökset tästä ovat yhteneväiset edellä esitetyn kanssa. Sosiaalipalvelujen, perhepalvelujen ja vanhustenhuollon toiminnallisten tavoitteiden osalta todetaan, että tavoitteet ovat pääpiirteittäin toteutuneet, mutta muutamien yksittäisten asioiden käsittelyn todetaan ylittäneen laissa säädetyt määrärajat.
10 Terveydenhuollon osalta todetaan, että niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin tavoitteet ovat pääpiirteittäin toteutuneet. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta puhui sen puolesta, että huomio tulisi kohdistaa yleensäkin erikoissairaanhoitoon ja erityisesti ns. siirtoviivevuorokausiin. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa tämän työn todettiin alkaneen. Siirtoviivevuorokausia oli vuonna 2015 yhteensä 70 kpl, mistä aiheutui noin 35 000 euron kustannukset. Vuonna 2014 siirtoviivevuorokausia oli 86 kpl. Tämän perusteella voidaan todeta suunnan olevan oikea. Erikoissairaanhoidon talousarvio toteutui muutetun talousarvion mukaisesti, joka alitti alkuperäisen 405 000 euron talousarvion. Tämä on hyvä tulos. Tarkastuslautakunta suosittelee edelleen seuraamaan hammashoidon jonoa ja arvioimaan tilannetta suhteessa tulossa oleviin Kelan korvausjärjestelmän muutoksiin. 1.1.2015 voimaan tulleen lain mukaan yksikössä tulee olla yleisesti nähtävillä yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa informoidaan palvelujen laadun varmistamisesta, asiakasturvallisuudesta ja yksikössä toteutettavasta menettelystä, mikäli palveluja ei ole toteutettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai jos asiakasturvallisuus on vaarantunut. Tavoitteena on, että henkilöstö arvioi työtään jatkuvasti, kuuntelee tarkalla korvalla asiakkaiden ja omaisten mielipiteitä laatua ja asiakasturvallisuutta koskevissa asioissa ja huomioi asiakaspalautteen toimintoja kehitettäessä. 4.4 Ympäristöosasto Toiminta käsittää teknisen yksikön, kaavoitusyksikön, mittausyksikön, ympäristönsuojeluyksikön, rakennusvalvontayksikön ja vesihuoltolaitoksen. Toimintaa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan hoidettu pääpiirteittäin asetettujen tavoitteiden mukaisesti, mutta kaavoituksen tavoitteet eivät ole toteutuneet. Tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa selontekoa siitä, miten ongelma korjataan jatkossa. Talouden toteuma pysyi kokonaisuutena annetuissa kehyksissä. 4.5 Vesihuoltolaitos (eksplisiittisesti) Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on vuoden aikana pääpiirteittäin saavutettu, mutta tästä huolimatta laitoksella edessä olevat haasteet ovat edelleen suuria. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa todettiin, että vesihuoltolaitoksen talous ei ole tasapainossa. Vuonna 2014 toiminta oli tappiollista. Todetaan, että laitos on vuonna 2015 noin 147 000 euroa ylijäämäinen, mikä pääosin juontaa juureensa liikevaihdon noin 245 000 euron kasvuun. Tulosta on analysoitu tarkemmin tilinpäätöksessä. Näin ollen voidaan todeta, että laitoksen rahoitukselliset tavoitteet täyttyivät vuonna 2015. Tulos on hyvä myös budjetoidun valossa. Tarkastuslautakunta panee kuitenkin merkille, että laitoksen kertynyt alijäämä taseessa on noin 3,5 miljoonaa euroa ja sen lainat noin 7,4 miljoonaa euroa. Näin ollen vesihuoltolaitoksen saamisessa tasapainoon myös pitkällä aikavälillä riittää työnsarkaa. Todetaan, että Tennbyssä vuonna 2013 käynnistynyt putkistosaneeraus on saatu päätökseen, putkiverkon saneeraus on aloitettu Munkvikissä, Paraisilla mittausasemien asentaminen vesijohtoverkon vuotojen mittaamiseksi on saatu päätökseen ja TSV:n tuottaman tekopohjaveden toimitus toimii suunnitellusti. Todetaan myös, että saariston puhdistamoissa on ollut toimintahäiriöitä.
Todetaan, että Paraisten Vesi Oy:n toiminta on ajettu alas ja että vesihuoltolaitos on ostanut Tennbyn vesitornin. Yhtiö on vielä vastuussa makeanvedenaltaasta, minkä osalta kaupunginhallitus on ehdottanut kaupunginvaltuustolle, että yhtiötä ei likvidoitaisi ennen kuin vastuukysymys on ratkaistu. 5. MUUTA 5.1 Edellisvuonna huomautettujen asioiden korjaaminen Tarkastuslautakunta arvioi, että edellisvuonna huomautetut asiat on pääpiirteittäin korjattu asianmukaisesti, ellei tästä arviointikertomuksesta käy muuta ilmi. Valtuustolle on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimitettu asianmukaiset vastineet arviointikertomuksen johdosta, tosin myöhemmin kuin oli tarkoitus. Myönteistä on, että talousarviokuri on ollut hyvä myös vuonna 2015 ja talousohjaus on toiminut. Tarkastuslautakunta panee tyytyväisenä merkille itse tilinpäätösasiakirjan kehittymisen ja toteaa, että sen jäsentely on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan looginen ja asiakirja helppolukuinen. 5.2 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konserniohjaus Toimintakertomuksessa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tehty asianmukaisesti selkoa riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta ja konserniohjauksesta. Tarkastuslautakunta painotti vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että kyseisten prosessien tulee olla jatkuvan kehittämisen kohteena. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä todetaan, että sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamistyö ei ole toteutunut vuoden aikana; hanke on lykätty vuoteen 2016. Syy lykkääntymiseen on esitetty tilinpäätöksessä. Edellisvuoden huomautusten tapaan tarkastuslautakunta painottaa, että kuntalain (410/2015) 14 :n 7 momentin mukaan kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Tämä tulee ottaa huomioon uusia sisäisen valvonnan ohjeita laadittaessa. 5.3 Henkilöstö Arviointikertomuksen laatimisajankohtana kaupungin henkilöstöraportti on käsitelty hallituksessa ja hyväksytty valtuustossa. Tarkastuslautakunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaisesti henkilöstöraportti käsiteltiin vuonna 2015 yhtä aikaa kaupungin tilinpäätöksen kanssa. Esitettyä henkilöstöraporttia on kehitetty KT Kuntatyönantajien suosituksen mukaisesti niin kuin tarkastuslautakunta edellisvuonna suositteli. Tarkastuslautakunta panee hieman huolestuneena merkille sairauspoissaolojen kehittymisen seuraavasti: Vuosi Kalenteripäiviä Keskimäärin henkilöä kohden 2015 16 377 12,7 2014 14 200 11,4 2013 17 396 13,3 Henkilöstökulut olivat budjetoitua pienemmät ja edellisvuoden tason mukaiset. 11
6. YHTEENVETO Yhteenvetona vuoden 2015 arvioinnista tarkastuslautakunta esittää seuraavaa: Paraisten kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös on hyvä ja tulos positiivinen nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna, myös tänä vuonna oleellisilta osin omien toimenpiteiden ansiosta. Tuloslaskelma osoittaa 2,6 miljoonan euron ylijäämää, kun alijäämäksi oli budjetoitu 0,9 miljoonaa euroa (sekä alkuperäisessä että muutetussa talousarviossa). Toteuma oli näin ollen budjetoitua parempi. Vuosikate toteutui noin 3,9 miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Paraisten kaupungin konsernin tulos vuonna 2015 oli 2,6 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 oli 1,49 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 9,7 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 oli 8,1 miljoonaa euroa. Toimintakate oli -85,0 miljoonaa euroa edellisvuoden tapaan. Talousarvion toteuma käyttötalouden osalta kokonaisuutena oli linjassa talousarvion kanssa. Käyttötalouden toimintakatteeksi (nettokustannukset) oli alun perin budjetoitu -89,9 miljoonaa euroa, näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostui -87,8 miljoonaa euroa. Investointien budjetoitu nettokustannus oli 6 miljoonaa euroa. Toteumaksi muodostui 5,7 miljoonaa euroa, eli talousarvio alittui. Lainanoton oli alkuperäisessä talousarviossa budjetoitu lisääntyvän 2,75 miljoonalla eurolla, näin myös muutetussa talousarviossa. Toteumaksi muodostuikin tosiasiassa noin 1,25 miljoonan euron vähennys vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna, eli noin 4 miljoonan euron positiivinen talousarviopoikkeama suhteessa muutettuun talousarvioon. Kaupungin velkataakka oli tilinpäätöksessä näin ollen 42 miljoonaa euroa, kun se edeltävänä vuonna oli 43,25 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 2 718 euron velkataakkaa asukasta kohden, mikä on hieman enemmän kuin maan keskiarvo. Tarkastuslautakunta toteaa budjetoidun kaupungin velkataakan kehityksen nykyisessä taloussuunnitelmassa seuraavasti: Vuosi 2016 2017 2018 Lainataakka, 45 486 432 46 386 432 45 886 432 Lainaa asukasta kohden, 2 930 2 983 2 944 Vuosien 2011 2014 arviointikertomuksissa on kiinnitetty huomiota sen tärkeyteen, että talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon ja velkataakka kohtuulliseksi, sekä näistä tavoitteista kiinni pitämiseen, minkä tarkastuslautakunta haluaa toistaa. Konsernin lainanotto väheni vuoden aikana noin 1,9 miljoonalla eurolla 54,9 miljoonaan euroon. Tarkastuslautakunta esittää tiivistäen kantanaan, että kaupungin toimintaa ja taloutta on vuonna 2915 kokonaisuutena hoidettu valtuuston vahvistaman talousarvion mukaisesti. Talousarviokuri ja toiminnan talousohjaus ovat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olleet suorastaan esimerkillisiä. Väestönkehitys ei kuitenkaan ole ollut tavoitellun kaltainen. Jatkossa tulee erityistä huomioita kiinnittää seuraaviin asioihin sen mukaisesti, mitä tässä arviointikertomuksessa on tarkemmin esitetty: - Kaavoituksen tavoitteiden toteutuminen - Kaupungin poistoperiaatteet - Toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden kehittäminen kaupungin ydintoiminnoille sekä taloudelliset tavoitteet konsernille 12
Kaupungin kertynyt ylijäämä tilinpäätöshetkellä oli noin 10,75 miljoonaa euroa ja konsernin kertynyt ylijäämä 12,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen tunnusluvut niin kaupungin kuin konserninkin osalta täyttävät kuntalaissa asetetut talouden tasapainokriteerit. Tarkastuslautakunta katsoo, että edellisvuoden arviointikertomuksessa esitetyt asiat ja kehittämisehdotukset on vuoden aikana kaiken kaikkiaan hoidettu asianmukaisesti. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että valtuusto pyytää kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen lausuntoa toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, siten että lausunto on valtuuston saatavilla viimeistään 1.10.2016. 13 Parainen 16.5.2016 Ted Bergman Tommy Nymalm Riitta Seppä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Oili Pyysalo Birger Ehrnström Johan Svahnström jäsen jäsen jäsen Heli Nyberg jäsen