ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KÄRJEN ALUEELLE

KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 10.10.2016 KONTIOLAHDEN KUNTA KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KÄRJEN ALUEELLE KAAVASELOSTUS Luonnos 10.10.2016

Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Tekninen huolto... 5 3.1.5 Ympäristöhäiriöt... 5 3.1.6 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 10 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.4.5 Muut vaikutukset... 11 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset... 11 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 11 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.8 Nimistö... 11 5.9 Toteuttamisaikataulu... 11 5.10 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 11 6 VALOKUVIA KAAVA-ALUEELTA... 12

Kaavaselostus II Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake (liitetään myöhemmin) Kaavakartta Havaintokuva (liitetään myöhemmin) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristöselvitykset o Kirkonkylän osayleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys 2016

Kaavaselostus 1 KONTIOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KÄRJEN ALUEELLE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Pohjan kylän tiloja tai osia tiloista Saposenlahti RN:o 85:56 ja Leppälä RN:o 85:89 ja Kontiolahden kylän tiloja tai osia tiloista Kärkilä RN:o 2:41, Koivuaho RN:o 2:42, Onnenpotku RN:o 2:43, Kotpiha RN:o 2:45, Koivuaho RN:o 2:46, Mäkikontula RN:o 40:17, Erkkilä RN:o 40:22 ja Mäkelä RN:o 40:25. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat AR-korttelit 293 ja 299, AP-korttelit 297-298, AO-korttelit 294-296 sekä lähivirkistys- ja katualueet. Kontiolahti 10.10.2016 Matti Moisala kaavoitusjohtaja KÄSITTELYVAIHEET Ymp.ltk Nähtävillä Khall Kvalt

Kaavaselostus 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kontiolahden kirkonkylän taajaman pohjoisosassa. Kaava-alue rajoittuu etelässä voimassa olevaan asemakaava-alueeseen ja idässä, lännessä ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueisiin. Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Kärjen alueelle. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on lisätä kirkonkylän alueen asuntotuotantoa ja samalla edelleen tiivistää kirkonkylän asemakaava-aluetta. Kaava-alue kytketään liikenteellisesti olemassa olevaan Puutarhatiehen, jonka kautta saadaan turvalliset yhteydet kirkonkylän keskustan palveluihin.

Kaavaselostus 3 2 TIIVISTELMÄ Kaavan laajennusalue on metsäaluetta, joka on tällä hetkellä ulkoilukäytössä. Kaavasuunnittelussa ulkoilutarpeet on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin jättämällä alueelle siihen sopivia alueita. Päätös alueen asemakaavoituksesta tehtiin ympäristölautakunnassa 26.10.2016. Kaava-alue sijoittuu alueellisesti erinomaiseen paikkaan. Alueen toteuttaminen ei vaadi erikoistoimenpiteitä, vaan on normaalia rakentamista. Kaavoitettava alue kytkeytyy hyvin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaikki kirkonkylän palvelut ovat aivan lähituntumassa. Kaava-alueen liikenne saadaan ohjattua hyvin kokoojatienä toimivalle Puutarhatielle. Asuntoalue sijaitsee yhdyskuntataloudellisesti erinomaisessa paikassa nykyisen asemakaavan pohjoisosassa. Asemakaavassa alueelle muodostuu kaksi AR-korttelia, kaksi AP-korttelia ja kolme AO-korttelia. Kaava-alueelle muodostuu yhteensä 4 rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tonttia (AR), seitsemän asuinpientalojen tonttia (AP) ja 16 erillispientalojen tonttia (AO). Kaiken kaikkiaan alueelle tulee 27 eri käyttötarkoituksen mukaista tonttia. Alueen käyttöönottamiseksi tarvitaan uusia kaavateitä n. 1090 metriä sekä kevyenliikenteen väyliä yhteensä n 200 metriä. Korttelien tonttiliittymät sijoittuvat uusille kaavateille. Uusien asuinrakennusten rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan laillistuttua ja kunnallistekniikan valmistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 10 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee kirkonkylän pohjoisosassa. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella on vanhaa peltoaluetta ja metsämaata. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä muodostuu sorasta ja hiekasta. Alueella ei ole erityisiä luontokohteita.

Kaavaselostus 4 Kuva 2. Ilmakuva alueesta. Kuva 3. Näkymä kaava-alueelle. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajoittuu olemassa olevaan pientalovaltaiseen kirkonkylän asuntoalueeseen. Kokoojatienä toimii Puutarhatie, jossa on myös kevyenliikenteen väylä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan luonnon tilassa olevaa vanhaa peltoaluetta ja metsämaata.

Kaavaselostus 5 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus Kaava-alue on otettavissa teknisen huollon piiriin, mutta se vaatii lisäinvestointeja. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Alue on suurimmaksi osaksi kunnan omistuksessa. Vain Saposentien rannan puoleisella alueella on yksityisten maanomistajien maata. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Huomattava osa tavoitteista koskee vain maakuntakaavoitusta. Tällöin tavoitteet otetaan kuntakaavoituksessa huomioon maakuntakaavojen välityksellä. Asemakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan yhteen maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi. Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.

Kaavaselostus 6 Maakuntakaava, vaiheet 1-4 Valtioneuvosto on vahvistanut 20.12.2007 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaiheen 10.6.2010, 3. vaiheen 5.3.2014 ja 4. vaiheen 18.8.2016. Vahvistuneen maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavan tavoitteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Kuva 4. Ote maakuntakaavan 1-4. vaiheiden yhdistelmäkartasta. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti 21.12.2015 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP/res).

Kaavaselostus 7 Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Luontoselvitys Alue kuuluu Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyyn luontoselvitysalueeseen, joka on valmistunut vuonna 2016 FCG:n toimesta. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Linnustoselvitys Alue kuuluu Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyyn linnustoselvitysalueeseen, joka on valmistunut vuonna 2016 FCG:n toimesta. Asemakaava Kaava-alueen eteläosaan sijoittuva asemakaava-alue on hyväksytty kunnanvaltuustossa 4.5.2015. Muutoin kaava-alue ei ole aiemmin kaavoitettua. Rakennusjärjestys Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015. Alue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Kontiolahden mittaustoimen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Asemakaavan pohjakartan 1:2000 on hyväksynyt kaavoitusjohtaja Matti Moisala Kontiolahden kunnassa 1.12.2011. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa.

Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen asemakaavoitus turvaa omalta osaltaan kirkonkylän asuintonttien tarjonnan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta ovat tehnyt kunta. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 26.10.2016. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Keskeisimmät osalliset ovat maanomistajat, rajanaapurit sekä lähiseudun asukkaat, Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 26.10.2016. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan kaavan vireilletulosta lähtien Kontiolahden kunnan kotisivuilla www.kontiolahti.fi > Palvelut > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava esitellään Pohjois-Karjalan ELY:n kanssa käytävässä viranomaisneuvottelussa tai lausuntomenettelyssä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kunnan hallintokunnilta, Pohjois- Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä Pohjois-Karjalan ELYkeskukselta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uuden asuntoalueen suunnittelu ja olemassa olevan rakenteen täydennysrakentaminen alueen ympäristölliset lähtökohdat huomioiden. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ratkaisu sijoittaa alueelle asutusta on maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukainen. Kunnan antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää kirkonkylän rakennetta ja lisätä pientalotonttien tarjontaa alueella. Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Rakennetut liikennejärjestelyt ovat riittävät ja liikenneturvallisuus säilyy. Kunnan osalta rakentaminen tapahtuu vain välttämättömiin tarpeisiin.

Kaavaselostus 9 Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Tavoitteena on minimoida syntyvät ympäristöhaitat ja edistää ympäristönsuojelutavoitteita sekä parantaa taajamakuvaa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alueelle tarvittavat sähkölinjat maakaapeloidaan suurimmaksi osaksi katualueelle. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on vetovoimaisen ja liikenteellisesti hyvin toimivan asuntoalueen suunnittelu. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelualueelle on tehty kolme erilaista luonnosvaihtoehtoa. Alueen korkeuseroista ja alueen kiinteistöjaosta johtuen alueen suunniteltu katuverkko vaikutti erilaisiin luonnosvaihtoehtoihin. Nyt esitetty vaihtoehto osoittautui parhaaksi toteutuksen kannalta. Kuva 6. Eräs vaihtoehtoinen suunnitelma 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne TÄHÄN HAVAINNEKUVA MYÖHEMMIN Kuva 7. Havainnekuva alueelta. Alueen kaavoittaminen on Kirkonkylän asemakaavan tiivistämistä ja sen laajentamista pohjoiseen. Lähtökohtana ovat kirkonkylän lähipalvelut. Kauppa, koulu, päiväkoti, terveyskeskus ja kirjasto ovat läheisyydessä. Kaava-alue kytkeytyy liikenteellisesti Puutarhatiehen.

Kaavaselostus 10 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavalla muodostuu alueelle 16 AO-pientalotonttia, 7 AP-tonttia ja 4 AR-tonttia. Alueelle tulee yhteensä noin 150 henkeä. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 11 323 k-m² tonttitehokkuuden ollessa tonteilla e = 0.25. Alueen läheisyydessä sijaitsevat kaikki kirkonkylän palvelut. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Asemakaavalla muodostuu 7 korttelia, joissa yhteensä 27 tonttia. Kortteleissa 297 ja 298 kaavamerkintä on AP. Merkintä mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillispientalojen rakentamisen alueelle. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 1420 m 2 :n ja 1502 m²:n välillä. Tonttitehokkuusluku e=0.25, jolloin vastaavasti rakennusoikeudet ovat välillä 355-376 k-m². Kerrosluku on 2. Kortteleissa 293 ja 299 kaavamerkintä on AR. Merkintä mahdollistaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakentamisen alueelle. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 2076-5167 m 2. Tonttitehokkuusluku e=0.25, jolloin vastaavasti rakennusoikeudet ovat 519-1292 k- m 2. Kerroskorkeus on 2. Kortteleissa 294-296 kaavamerkintä on AO. Merkintä mahdollistaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja alueelle. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 1187-1512 m². Tonttitehokkuusluku e = 0,25, jolloin rakennusoikeudet ovat 297-378 k-m². Katualue Ajo asuntoalueelle tapahtuu Puutarhatieltä, josta erkanee Saposentie ja siitä puolestaan kaksi tonttikatua, Saposenmäentie ja Saposenpisto. Koko tieverkosto joudutaan rakentamaan. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen nykyinen ilme muuttuu kaavan mukaisen rakentamisen myötä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava muuttaa olennaisesti nykyistä metsäaluetta ja nykyistä luonnonympäristöä. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Kaavan vaikutuksesta liikenne lisääntyy Puutarhatiellä, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin.

Kaavaselostus 11 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset 5.4.5 Muut vaikutukset Alueen käyttöönotto on Kontiolahden kunnan kannalta taloudellisesti järkevää. Alueen kunnallistekniikka joudutaan kokonaisuudessaan rakentamaan. Kunta saa tuloja liittymismaksuista. Lisäksi syntyy välillistä verotuloa uusien tonttien rakentamisen myötä. Alueen rakentaminen lisää koulu- ja päivähoitopaikkojen kysyntää jonkin verran. 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset Alueen rakentamisen yhteydessä syntyy työaikaista liikennettä sekä mahdollisia meluhaittoja. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.8 Nimistö Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Asemakaavalla muodostuu uusia kevyenliikenteen väyliä ja uusia teitä. Kaavateiden nimet tulevat olemassa olevasta haja-asutusalueen tienimestä (Saposentie) ja paikalle ominaisista nimijohdannaisista (Saposenpisto ja Saposenmäentie). 5.9 Toteuttamisaikataulu Tavoitteena on, että alueelle pääsee rakentamaan keväällä 2018 Tarkempi toteuttamisaikataulu määräytyy asemakaavan saatua lainvoiman. 5.10 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat alueelle laaditut kunnallistekniset suunnitelmat sekä myöhemmin rakennuslupamenettely. Alueelle on myös tehty selostuksen liitteenä oleva havainnekuva (liitetään myöhemmin).

Kaavaselostus 12 6 VALOKUVIA KAAVA-ALUEELTA Kuva 8. Kuva 9.

Kaavaselostus 13 Kuva 10. Kuva 11.