JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004 2007. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa 29.1.2003

SISÄLLYS 1 Johdanto... 5 2 Yliopiston arvoperusta ja tehtävä... 5 3 Yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat... 6 4 Yliopiston organisaatio... 7 5 Yliopiston kehittämisen päälinjaukset vuosina 2004 2007... 8 6 Peruskoulutus... 10 7 Tieteellinen jatkoja tutkijankoulutus... 13 8 Aikuiskoulutus... 14 9 Tutkimus... 16 10 Ulkoinen toiminta... 18 11 Kestävä kehitys... 21 12 Muut yliopiston avaintoiminnot... 22 13 Henkilöstö... 24 14 Tilat... 26 15 Taloudelliset voimavarat... 28 16 Kehittämishankkeet... 30 16.1 Valtakunnalliset ohjelmat... 30 16.1.1 Opettajankoulutuksen laajentaminen... 30 Vuosien 2001 2003 tulossopimukseen sisältyvät opettajankoulutushankkeet... 30 Kielten aineenopettajien lisä- ja pätevöittämiskoulutus... 31 Viittomakielen opettaja- ja asiantuntijakoulutuksen kehittäminen... 32 Musiikin opettajakoulutus... 34 Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen laajentaminen... 34 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajankoulutuksen lisääminen... 36 Erityisopettajakoulutus... 37 Liikunnanopettajien lisä- ja pätevöittämiskoulutus... 37 Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien perus-, muunto- ja pätevöittämiskoulutus... 39 Terveystiedon opettajakoulutus... 41 3

16.1.2 Muut valtakunnalliset hankkeet... 42 Virtuaaliyliopisto vuonna 2004... 42 Connet-ohjelma... 45 Kulttuuripolitiikan verkostoyliopisto... 45 Yrittäjyyteen ja osaamisen kaupallistamiseen valmentava liiketoimintaosaamisohjelma... 47 Tietoteollisuusohjelma... 48 16.2 Yliopiston hankkeet... 51 Kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma... 51 NanoScience Center (NSC)... 53 T&K-painotteista yritystoimintaa tukevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen... 55 Ohjausalan kehittäminen... 57 Kirjoittamisen maisteriohjelma... 59 Biotieteiden (Life Sciences) koulutuksen kehittäminen... 61 New Master's programmes in English... 63 16.3 Alueellinen kehittäminen... 67 Sotkamon kunnan / Snowpolis-projektin ja Jyväskylän, Kuopion ja Oulun yliopistojen välisen yhteistyön konkreettinen aloittaminen... 67 Tietotekniikan maisterikoulutusohjelma... 69 Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen... 72 Suomalainen musiikkikampus... 74 Jyväskylän yliopiston organisaatiokaavio... 76 Suomen Akatemian arvioimat tutkimuksen huippuyksiköt... 77 Korkeakoulujen arviointineuvoston opetusministeriölle esittämät korkealaatuisen koulutuksen yksiköt vuosina 2004 2007 Jyväskylän yliopistossa... 77 Ainelaitokset ja oppiaineet... 78 Maisteriohjelmat/muuntokoulutus/koulutusohjelmat... 79 Vieraskieliset opintokokonaisuudet... 80 Jyväskylän yliopiston verkostoyhteistyö... 81 Liitetaulukot... 82 4

1 JOHDANTO Jyväskylän yliopisto tähtää suunnittelulla siihen, että yliopistolla on edellytykset ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja että yliopistolla on edellytykset antaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista koulutusta. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on käyty tiedekuntien ja erillislaitosten hyväksymien suunnitelmien ja esittämien tulossopimusluonnosten perusteella rehtorin johdolla tulosneuvottelut vuodeksi 2003. Niissä on käyty arvioiva keskustelu nykytilasta, sovittu tavoitteista ja toimenpiteistä sekä vuoden 2003 voimavaroista. Toiminta- ja taloussuunnitelma on asiakirja, jolla yliopiston hallitus ohjaa yliopiston toimintaa. Tämän vuosiksi 2004 2007 laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on päivittää ja täsmentää aiempien vuosien suunnitelmissa esitettyjä tavoitteita. Siinä keskitytään yliopiston kokonaisstrategiassa esitettyjen kehittämisen päälinjojen ja tulevaisuuden haasteiden pohjalta täsmennettyjen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintatapojen ja toimenpiteiden esittämiseen. Tavoitteet on pyritty saattamaan sellaiseen muotoon, että niiden toteutumista pystytään arvioimaan ja seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Asiakirjan tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Erityistä huomiota toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty laadulliseen kehittämistyöhön, erityisesti koulutuksen laatuun, sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyen jatkokoulutuksen tehostamiseen. Yliopiston yhtenä päämääränä on toimintansa vaikuttavuuden lisääminen. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä on yliopiston kokonaisstrategian mukaisesti yliopiston kolmas tehtäväalue tutkimuksen ja koulutuksen rinnalla. 2 YLIOPISTON ARVOPERUSTA JA TEHTÄVÄ Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopisto noudattaa itse toiminnassaan ja edistää eettisiä arvoja. Yliopisto kantaa aktiivisesti vastuuta tasa-arvon sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja 5

yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laaja-alaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. 3 YLIOPISTOSSA EDUSTETTUINA OLEVAT KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla annetaan perus-, jatkoja aikuiskoulutusta sekä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta neljässä on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta koulutusgerontologiaan. Koulutuksen kehittämisessä tavoitteena on luoda suotuisa opiskeluympäristö ja tukea opiskelijoiden kasvua pätevyydeltään laaja-alaisiksi, omaa toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, koulu- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Liikuntatieteellisellä ja terveystieteellisellä aloilla keskeiset tehtävät ovat kouluttaa liikunta- ja terveysalojen korkeimman tason asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tutkimuksessa ja opetuksessa pyritään erilaisten vaihtoehtojen, uusien näkökulmien ja alueiden etsintään unohtamatta tieteenalojen perinnettä ja vakiintunutta sisältöä. Monitieteisyytensä ja tutkimusyhteyksiensä kautta tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa ja tarjotaan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen perustuvia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle. Psykologian alalla lisätään tietoa ihmisen kehityksestä ja toimintakyvystä sekä niiden edellytyksistä ja luodaan perustaa taidoille tukea ihmisen ja yhteisön pyrkimystä hyvään elämänlaatuun. Opetusta annetaan psykologin ammattiin valmistuville ja muille psykologista tietoa työssään soveltaville henkilöille sekä psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille. 6

Kauppatieteellisellä alalla taloustieteissä luodaan ja välitetään tutkimukseen perustuvaa osaamista johtamisen, yrittäjyyden sekä talous- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimus- ja opintokokonaisuuksissa suositaan monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laaja-alaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, tarjota monipuoliset informaatioteknologian sivuaineopinnot muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa tutkimusta valituilla osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Toimintaperiaatteena on tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet erityisesti elinkeinoelämän kanssa. 4 YLIOPISTON ORGANISAATIO Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii yhdeksän erillislaitosta: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Chydenius-Instituutti, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Lisäksi yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Yliopistossa on seuraavat rehtorin määräajaksi perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Perhetutkimusyksikkö, Rehtori-Instituutti, Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Taidetiedekeskus Artes Liberales, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Wolmar Schildt -instituutti sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Psykocenter on Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty tukitoiminto-organisaatio. Yliopisto vastaa nykyisten päätösten mukaan seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja- ja erityisopettajakoulutus, kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät sekä yhteisenä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa fysiikan tutkimuslaitos. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kuuluu humanistiseen tiedekuntaan omana yksikkönään ja kiihdytinlaboratorio matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa (kts. sivu 81). 7

5 YLIOPISTON KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA 2004 2007 Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 märitelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella 2004 2007: Sivistys: Tiedon ja osaamisen luomisen ja siirtämisen yhteydessä yliopisto kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Yliopisto osallistuu laajasti yhteiskunnan sivistyspyrkimyksien edistämiseen koulutuksen lisäksi myös muilla tehtäväalueillaan. Laatu: Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, mihin pyrittäessä kehitetään korkeatasoista kansainvälistä yhteistoimintaa. Kansainvälisiä toimintoja kehitetään kansainvälistymisstrategian ja kansainvälisen kehitystyöstrategian mukaisesti. Arvioinnin perusteella nimettyjen tutkimuksen vahvuusalueiden kehittämistä jatketaan erillisten suunnitelmien mukaan. Yliopistossa käynnistetään laatujärjestelmätyö johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi. Johtaminen, arviointi ja kehittäminen integroidaan entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Yliopistossa jatketaan vuonna 2002 käynnistynyttä johtamisen paras laatuhanketta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kehittää johtamisen laatua pitkällä tähtäimellä ja luoda laadukkaan johtamisen malli ja perinne Jyväskylän yliopistoon. Laadullisessa ja sisällöllisessä kehittämistyössä korostetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Jyväskylän yliopisto siirtyy suunnittelukaudella kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään 1.8.2005 alkaen ottaen huomioon yliopistojen tutkintorakenteen kehittämistyöryhmän raportin. Uudistettavien opetussuunnitelmien pohjalta painotetaan erityisesti opetuksen laadun kehittämistä niin, että yliopisto on kansainvälisesti arvostetussa kouluttaja-asemassa profiilinsa kannalta tärkeillä koulutusaloilla. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Luodaan omaan aloitteellisuuteen perustuva valtakunnallinen yhteistyöverkko. Yliopisto hyödyntää määrätietoisesti tietoja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä osana virtuaaliyliopistoa. Virtuaaliyliopistohankkeet nivotaan entistä tiiviimmin opetuksen ja tutkimuksen yleiseen kehittämiseen. Virtuaaliyliopistokonseptia hyödynnetään myös monipuolisesti yliopiston alueellisen palvelutehtävän toteuttamisessa. Kansainvälistymisen syventäminen: Suunnittelukaudella tavoitteena on vieraskielisten opintokokonaisuuksien ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisääminen. Yliopisto on keskeisenä toimijana mukana strategiaohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda pysyviä instituutio- ja organisaatiokumppanuuksia EU:n kandidaattimaiden vastaavien toimijoiden kanssa. Jyväskylän yliopisto on luomassa yliopistokumppanuuksia mm. Itämeren maiden yliopistojen kanssa. Yliopisto pyrkii edelleen laajentamaan tukeaan kehitysmaille opetusalan hankkeiden kautta. Yliopistolla on huomattavaa kokemusta opetusalan yhteistyöstä yhtäältä perus- ja erityisopetuksen, toisaalta opetussuunnitelmatyön alueilla Afrikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on suunnittelukaudella muun hanketoiminnan ohella lisätä yhteistyötä kumppanuustoiminnan muodossa eteläisen Afrikan yliopistojen kanssa, myös NEPADin 8

luomien periaatteiden mukaisesti. Suomen hallitus on Johannesburgin huippukokouksessa sitoutunut neljään kumppanuushankkeeseen, joista kahdessa Jyväskylän yliopisto on keskeisesti mukana. Näistä Keski-Amerikan energiahanke kehittää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja Etelä-pohjoinen -kumppanuushanke rakentaa yliopistojen yhteistyöverkostoa kestävän kehityksen edistämiseksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Jyväskylän yliopisto koordinoi Suomen yliopistojen kansainvälisen kehitystyön kumppanuushankeverkoston (UniPID) käynnistämistä. Yliopiston UNESCO professuuri tukee yliopistoyhteyksien rakentumista kehitysmaiden yliopistojen kanssa erityisesti monikulttuurisen opetuksen alueella. Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin pystytään tarttumaan entistä nopeammin ja niitä pystytään sekä tutkimuksessa että koulutuksessa hyödyntämään tehokkaasti. Yliopisto edesauttaa tutkinnon suorittaneita työllistymään ja menestymään työelämässä painottamalla uraneuvontaa ja yrityspalveluja sekä tarjoamalla opiskelijoille laajat kansainvälistymismahdollisuudet. Opiskelijoiden valmiuksia työllistyä yksityiselle sektorille parannetaan. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen aluekehitysvaikutusten lisäämiseksi laadittujen aluekehitysstrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tukee tutkimuksen ja koulutuksen avulla kansainvälisen kehitystyön tavoitteita toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä kehitysprojekteissa. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille, yliopiston alumneille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksen (Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen) mukaan yliopistokoulutuksen kehittämistarpeisiin kuuluu työvoimatarpeiden ennakointi ja alueiden tarpeiden huomioon ottaminen. Jyväskylän yliopiston DIkoulutushanke täyttää juuri nämä kriteerit. Teknisen alan tutkinnonanto-oikeuden saaminen Jyväskylän yliopistoon on luonteva seuraava askel aluevaikutusten lisäämiseksi kolmannen tehtävän mukaisesti. Tuloksellisuus luo pohjan toiminnan edellytyksille ja sen osuutta pidetään tärkeänä voimavarojen kohdentamisessa. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Yliopiston vuosina 1992 1993 toteuttama kokonaisarviointi ja erityisesti yliopiston kehittämä itsearviointimalli ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Kokonaisarviointi on johtanut merkittäviin sekä koulutukseen, tutkimukseen että palveluihin kohdistuneisiin toimenpiteisiin ja kehittämishankkeisiin. Kokonaisarvioinnin jälkeen on toteutettu sektorikohtaisia arviointeja kuten tutkijakoulutuksen ja kehittämishankkeiden arviointi. Hankkeet on kohdistettu mm. organisaatiorakenteen ja EU-maisteriohjelmien alueellisen vaikuttavuuden arviointiin. Vuonna 2000 yliopisto on käynnistänyt opetuksen laadun kehittämishankkeen vuosille 2000 2003, jonka aikana laaditaan malli pysyväksi opetuksen arviointija tukijärjestelmäksi. Toiminta on käynnistetty opetuksen laadun itsearvioinnilla. Vuonna 2002 on toteutettu tutkimuksen vahvuusalueiden arviointi. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa vahvistettua arviointitutkimusta käytetään lisääntyvästi kehittämishankkeiden tukena. Suunnittelukaudella 2004 2007 yliopistossa toteutetaan uusi arviointi. Rakenteellista kehittämistä tehdään yhteistyöllä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Maamme muiden yliopistojen kanssa pyritään sopimaan työnjaosta. Yliopiston rakennetta kehitetään edelleen siten, että se luo osaltaan edellytykset korkeatasoisten tulosten saavuttamiselle sekä varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset. 9

Toimintatapoja tehostetaan ja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun rahoituksen kasvattamiseen sekä ulkoisen toiminnan strategiansa mukaan lisää yhteistyöhankkeita yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea tutkimusja tuotekehityspanos. EU-rahoitus sekä muu ulkopuolinen rahoitus hyödynnetään monipuolisesti. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Jatketaan vaiheittain tehokkaiden innovaatioverkostojen luomista ja samalla valmistaudutaan mahdollisen uuden lain oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin voimaantuloon. Toiminnan laajuus tulee kasvamaan sekä valtion että ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kasvua tapahtuu osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämistä tarpeista. Vuonna 2007 yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 16 000 ja aikuisopiskelijoiden määrän yli 30 000. Kasvu edellyttää henkilöstö- ja muiden voimavarojen lisäämistä. 6 PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMINEN Yliopiston on pystyttävä valitsemaan maan lahjakkaimmat ja motivoituneimmat tulevaisuudentekijät. Tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita, yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa, ja koulutuspaikat tulevat hyödynnetyiksi täysimääräisesti. Opiskelijavalintojen kehittäminen ennakoi myös menestymistä opinnoissa. Opiskelijavalintoja kehitetään tutkimuspohjaisesti aktiivisen rekrytoinnin suuntaan. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita rekrytoidaan ensisijaisesti englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja jatko-opintoihin. Opintoihin ohjautumisen tiedottamista lisätään ja sisältöä kehitetään siten, että se tukee soveltuvuuden ja motivaation kannalta oikealle koulutusalalle hakeutumista. Erityistoimia kohdistetaan opiskelijoiden hakeutumiseksi niille koulutusaloille, joilla esiintyy tai on ennakoitavissa työvoiman kysynnän kasvua. Aineenopettajakoulutuksen suoravalintaa laajennetaan, ja avoimen yliopiston väylää hyö- 10

dynnetään aiempaa laajemmin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valintajärjestelmää parannetaan lahjakkaiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseksi. TAVOITE 2. OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Opetuksen laadun kehittämisen tavoitteena on, että yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Opetuksen laadun kehittämisen tuloksena yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Tavoitteena on vähintään neljän koulutuksen laatuyksikön saaminen suunnittelukaudella Jyväskylän yliopistoon. Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle korkealaatuisen koulutuksen yksiköiksi vuosina 2004 2007 Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutin luokanopettajien aikuiskoulutusta, Fysiikan laitosta sekä Psykonet-yliopistoverkostoa (koordinoi Turun yliopisto). Opetuksen laatua kehitetään seuraavin toimenpitein: Opiskelua ja opiskeluedellytyksiä kehitetään: Yliopiston kaikilla tasoilla vahvistetaan pedagogista johtamista. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointija tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetussuunnitelmia kehitetään laadullisesti ydinainesanalyysejä hyödyntäen, ja lisätään sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä että opettajien ja tutkijoiden pedagogisia valmiuksia. Valinnaisuutta lisätään opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille suunnitellaan henkilökohtaisia opetussuunnitelmia (HOPS) tukemaan opintojen loppuun saattamista. Opintojen ohjauksen kehittäminen: Yliopisto kiinnittää erityistä huomiota opintojen ohjauksen kehittämiseen, mitä toteutetaan joulukuussa 2002 vahvistetun suunnitelman pohjalta. Opintojen keskeytymättömän kulun ohjaamista, urasuunnittelua ja tieteellistä ohjausta tehostetaan. Tietoverkkoja hyödynnetään opinto-ohjauksen, itsearvioinnin ja uravalinnan tukena. Yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalveluiden toiminta kytketään entistä tiiviimmin laitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ulkomaisten opiskelijoiden opinto-ohjauksellisista erityistarpeista huolehditaan. Koulutuksen vaikuttavuuden tehostaminen: Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan entistä voimakkaammin jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteella siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneista 98 % on vuoden kuluttua joko työssä tai jatkaa opintojaan. Edellä esitetyt opetuksen laadun kehittämisen edellyttämät toimenpiteet aikataulutuksineen ja vastuutuksineen on kuvattu yksityiskohtaisemmin Jyväskylän yliopiston 5.12.2001 hyväksymässä perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategiassa. TAVOITE 3. SIIRTYMINEN KAKSIPORTAISEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN 11

Jyväskylän yliopisto on valmistautunut siirtymään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään Bologna-prosessin edellyttämällä tavalla. Tiedekunnat ovat laatineet konkreettiset toimintasuunnitelmat, joita toteutetaan siten, että uuteen tutkintojärjestelmään siirtyminen on mahdollista opetusministeriön edellyttämällä tavalla 1.8.2005 alkaen. Yliopistossa kesäkuusta 2001 alkaen toimineen Bologna-työryhmän tehtävänä on ollut seurata ja edistää Bolognan julistuksen tavoitteiden toteutumista, tiedottaa prosessin etenemisestä ja tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Uudelleen nimetty ryhmä jatkaa kaksiportaisen tutkintojärjestelmän toimeenpanon suunnittelua ja koordinointia. Yliopisto hyödyntää valmisteluprosessissa maisteriohjelmista saadut kokemukset ja toimintamuodot. Uudistunut kaksiportainen tutkintojärjestelmä hyödynnetään opintoja joustavoittavasti. Alempi tutkinto muodostaa kokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan eri vaihtoehtoja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän myötä opiskelu tarjoaa entistä paremmat valmiudet toimia myös kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja yhä monikulttuurisemmaksi muodostuvassa yhteiskunnassa. Tutkintojärjestelmän muutoksia hyödynnetään keskittämällä entistä useampia oppiaineita joko maisteri- tai tohtoritasolle. TAVOITE 4. VUOSILLE 2004 2006 ASETETTUJEN PERUSTUTKINTOMÄÄRIEN SAAVUTTAMINEN Perustutkintoja suoritetaan v. 2004 2006 vuodessa keskimäärin 1 285 tutkintoa. Alempien korkeakoulututkintojen määrää lisätään siten, että vuonna 2004 suoritetaan vähintään 1 215 alempaa tutkintoa. Tutkinnot jakautuvat koulutusaloittain liitetaulukoiden 1. ja 2. mukaisesti. TAVOITE 5. OPISKELUAIKOJEN LYHENTÄMINEN Opiskeluaikoja lyhennetään siten, että 75 % opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja ylemmän korkeakoulututkinnon 5 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa netto-opiskeluaikatavoite on 5,5 vuotta). TAVOITE 6. PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTÄMINEN Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus pyritään nostamaan uudelle tavoitetasolle. Opiskelijavaihtotoimintaa kehitetään integroimalla ulkomainen opiskelujakso entistä suunnitelmallisemmaksi osaksi koulutusohjelmia. Myös opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja toimintaan monikulttuurisessa opiskeluympäristössä kotiyliopistonsa piirissä parannetaan. Tavoitteena on nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2003 loppuun mennessä 460 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Vastaava luku vuoden 2007 loppuun mennessä on 500. Ulkomailla harjoittelevien määrää on tavoitteena kasvattaa vuoteen 2005 mennessä 100 opiskelijaan vuodessa. Kansainvälinen opettajavaihto ja opetusvierailut edistävät yliopiston kansainvälistymistä ja opetuksen laadun kehittämistä tuomalla yhteistyöyliopistojen erityisosaamisen 12

opiskelijoiden ulottuville, syventämällä yliopistojen välistä yhteistyötä ja lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää. Kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen ja laadullinen kehittäminen edellyttävät kansainvälisen opettajavaihdon nostamista tasaisesti vuosittain siten, että vuoteen 2005 mennessä vähintään 70 Jyväskylän yliopiston opettajaa/ vuosi tekee opetusvierailun ulkomaiseen yhteistyöyliopistoon. Opettajavaihdossa pyritään vastavuoroisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihto-opettajien antaman opetuksen integroimiseen olemassa oleviin opetusohjelmiin. Tavoitteena on rekrytoida ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja kasvattaa siten opiskelijoiden määrää vuosittain siten, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2007 mennessä on noin 420. Tavoitteena on käynnistää uusia englanninkielisiä maisteriohjelmia yliopiston erityisosaamisen alueilla sekä tarjota laajoja opetuskokonaisuuksia myös kandidaattitasolla. Edelleen yliopiston tavoitteena on aktiivinen ja suunnitelmallinen osallistuminen EU-rahoitteisiin koulutusohjelmiin hankkeissa, jotka tukevat laitosten omaa toimintaa ja tavoitteita. Tukipalvelujen kehittämistä hankkeita koordinoiville laitoksille jatketaan mm. järjestämällä hankehallintoon liittyvää koulutusta. 7 TIETEELLINEN JATKO- JA TUTKIJANKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on jatkoja tutkijankoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatkoja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tieteellisen jatkoja tutkijankoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. VUOSILLE 2004 2006 ASETETTUJEN TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina 2004 2006 suoritetaan keskimäärin 119 tohtorintutkintoa vuodessa. Tavoite jakautuu aloittain liitetaulukon 8. mukaisesti. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. 13

TAVOITE 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIÄN ALENTAMINEN JA TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJEN LYHENTÄMINEN Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2004 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2007 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. TAVOITE 3. TUETAAN TUTKIJANKOULUTUKSELLA KANSAINVÄLISTÄ JA KANSALLISTA VAIKUTTAVUUTTA SEKÄ ALUEELLISTA YRITYSTOIMINTAA KEHITTÄVÄÄ OSAAMISTA Toteutetaan yksilölliset edellytykset huomioon ottaen hyvin suunniteltuja jatkokoulutusohjelmia myös yritysten ja yhteisöjen kanssa. Toimenpiteet edellä esitettyjen tieteellisen jatkoja tutkijankoulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: Jatkokoulutettavien valintakriteereitä kehitetään. Tiedotusta jatkokoulutuksesta tehostetaan siten, että jo peruskoulutusvaiheessa opiskelija voi suuntautua tutkijan uralle. Tuetaan kansainvälistä koulutusta. Jatkokoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä jatkokoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Opiskelijoita rekrytoidaan tutkijankoulutusohjelmiin lisääntyvästi ulkomailta. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottamiseen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Tehostetaan tutkijankoulutettavien ohjausta ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien jatko-opiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Metodologian koulutusta tuetaan. Jatkokoulutettavia otetaan laitosten tutkimusprojekteihin, ja pyritään muodostamaan määräteemaan keskittyviä kiinteitä jatkokoulutusryhmiä. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin. Entistä suuremmiksi ja kansainvälisemmiksi muuttuvien tutkimusryhmien johtaminen vaatii erityisosaamista. Tutkijankoulutusta kehitetään siten, että se nykyistä paremmin vastaa tiedejohtamisen kehittämishaasteeseen. 8 AIKUISKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. 14

Suunnittelukaudella aikuiskoulutukselle asetetut kehittämistavoitteet konkretisoituvat seuraaviksi avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle Jyväskylän yliopistoa korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoksi vuosiksi 2004 2007. Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa kehitetään koulutusta laadullisesti yhdessä tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa yliopistossa laaditun aikuiskoulutusstrategian linjausten mukaisesti. Aikuiskoulutuksella on aktiivinen rooli innovaatioiden ja muutosprosessien toteuttajana ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoijana. Täydennyskoulutuskeskus koordinoi yliopistollista täydennyskoulutusta ja Avoin yliopisto kaikille avoimia yliopisto-opintoja lukuun ottamatta Chydenius-Instituutin toimintaa, joka tarjoaa sekä täydennyskoulutusta että avointa yliopisto-opetusta. Yliopiston tarjoamista aikuiskoulutuspalveluista ja niiden toteuttajista on koottu tietoa Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusportaaliin. Aikuiskoulutuksessa aikuisopiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen - jatketaan opetusteknologisia kokeiluja, ja uusia mahdollisuuksia sovelletaan monipuolisesti modernien oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Uudenaikaista itseopiskeluun sopivaa materiaalia otetaan käyttöön. Materiaali suunnitellaan yhteistyössä ainelaitosten kesken. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnön mukaisesti yliopistossa pyritään entisestään vahvistamaan täydennyskoulutuksen asemaa osana yhteiskunnallista palvelutehtävää. Tieteellisten tulosten ja tieteellisen maailmankatsomuksen levittäminen yleistajuisessa muodossa suuren yleisön keskuuteen on tärkeä osa yliopiston sivistystehtävää. Alueellista verkostoyliopistoa kehitetään erityisesti Kokkolassa sijaitsevassa Chydenius-Instituutissa. Tavoitteena on, että vuoteen 2006 mennessä merkittävä osa instituutin koulutuspalveluista on tietoverkoissa, mikä mahdollistaa laajasti ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun. Yliopistolähtöisyys ja koulutuksen tukeutuminen uusimpaan tieteelliseen tietoon on tärkeä osa toiminnan laadunvarmennusta. Yliopistossa tehtävät sosiaaliset kulttuuriset ja teknologiset innovaatiot pyritään tuotteistamaan palvelemaan myös aikuiskoulutusta. TAVOITE 2. MAHDOLLISIMMAN MONIPUOLISTEN OPISKELUMAHDOLLISUUKSIEN TARJOAMINEN ERITYISESTI AVOIMEN YLIOPISTON KAUTTA YLIOPISTON VARSINAISIKSI OPISKELIJOIKSI PYRKIVILLE Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus opiskella vähintään 70 % yliopiston ohjelmassa olevia oppiaineita. Tieteenalakohtaisen koulutuksen lisäksi kehitetään edelleen monitieteisiä opintokokonaisuuksia. TAVOITE 3. ASETETTUJEN AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄ- JA OPINTOVIIKKOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 15

Tiedekuntien, ainelaitosten, muiden yliopiston yksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa yhteistyössä Avoin yliopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuden vuosittain vähintään 17 000 henkilölle. Avoin yliopisto tuottaa vähintään 3 650 kokopäiväistä opiskelijapaikkaa/vuosi. (Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamäärä- ja opintoviikkototeumat ja tavoitteet liitetaulukossa 9). Täydennyskoulutuskeskuksen tavoitteena on antaa täydennyskoulutuspalveluja vuonna 2004 noin 12 000 opiskelijalle (täydennyskoulutus vuosina 2000 2007 liitetaulukossa 10). TAVOITE 4. KANSAINVÄLISTYMINEN Avoin yliopisto, Chydenius-Instituutti ja Täydennyskoulutuskeskus rakentavat kiinteät yhteistyösuhteet vähintään yhden ulkomaisen partnerin kanssa. 9 TUTKIMUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja - ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tutkimuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. TUTKIMUKSEN LAADUN JA MERKITYKSEN VAHVISTAMINEN ENTISESTÄÄN YLIOPISTON TOIMINNASSA Tutkimuksen tasoa nostetaan siten, että se kaikilla yliopistossa edustettuina olevilla aloilla ylittää keskimääräisen valtakunnallisen tason ja että se tulee kansainvälisesti entistä kiinnostavammaksi. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Evoluutioekologia Ihmisen kehitys ja se riskitekijät Ydin- ja materiaalifysiikka 16

Mielen historia Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Lisäksi yliopistossa toimii Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty monitieteinen ihmisnäkökulmaa painottava tukitoiminto-organisaatio Psykocenter. Yliopiston itsearvioimia kansainvälisesti vahvimpia alueita ovat Ihmisen vanheneminen erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä Kielen oppiminen ja kielenopetus Kognitiivinen musiikkitiede Politiikan teoria ja politiikan analyysi Rakennekemia Tieteellinen laskenta ja teolliset sovellukset Näiden lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tutkimuksen vahvuusalueiden kehittymistä ja mahdollisuuksia nousta Suomen Akatemian arvioimiksi tutkimuksen huippuyksiköiksi tuetaan erityistoimenpitein. Tavoitteena on, että yliopisto saa suunnittelukauden aikana kaksi uutta Suomen Akatemian arvioimaa tutkimuksen huippuyksikköä ja että yliopiston nykyisillä tutkimuksen huippuyksiköillä on edellytykset jatkaa huippuyksikköinä. Korkeatasoisten tutkimushankkeiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Erityisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla enenevästi professorin virat ja tutkijatohtoripaikat myös ulkomaiseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. Tavoitteena on, että kaikki opettajat myös tutkivat ja että kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat suorittavat tohtoritutkinnon. Siten varmistetaan myös, että opetuksen ja tutkimuksen välinen elävä yhteys säilyy. Yliopistoon perustetun tiedeneuvoston tehtävänä on tukea yliopiston tiedepoliittista kehittämistä. TAVOITE 2. TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Tutkimusta edistettäessä kiinnitetään huomiota yhteistyöhön perustuvaan monitieteiseen tutkimukseen. Erityisesti kehitetään vahvuusalueita sekä valtakunnallisesti erityisasemassa olevia tutkimusalueita korkean kansainvälisen tason saavuttamiseksi sekä mahdollistetaan lupaavien tutkimusalueiden kehittyminen. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen määrää pyritään kasvattamaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja Suomen Akatemialta saatavien voimavarojen hakemiseen. Tekes-rahoitusta pyritään lisäämään myös tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Tekes-rahoituksen piiriin. Valmistellaan laajoja tutkimushankkeita, jotka toimivat tavoitteellisesti projektiperiaatteella. Hankkeita valmisteltaessa pyritään nykyistä enemmän kansainvälisiin ja kansallisiin yliopistojen välisiin tutkimusprojekteihin. Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. 17

Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi. TAVOITE 3. JULKAISUTOIMINNAN VAHVISTAMINEN Julkaisutoiminnan laatua ja merkitystä vahvistetaan. Julkaisutoiminnan tavoitteena on tuottaa suunnittelukauden loppuun mennessä 800 ulkomaista referee-julkaisua/vuosi, mikä merkitsee keskimäärin 2 julkaisua vakinaista tutkimusja opetushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä kohden. Tutkimustuloksia pyritään tekemään tunnetuksi mahdollisimman korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. 10 ULKOINEN TOIMINTA Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle eli ulkoiselle toiminnalle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatkoja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisimpiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimusja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. Kokonaisstrategiantavoitteiden mukaisesti suunnittelukauden tavoitteet ovat seuraavat: TAVOITE 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on uuden tiedon saattaminen käytännön sovelluksiksi aukottoman innovaatioketjun avulla, sopimushallinnon asianmukainen hoitaminen, ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuuden parantaminen sekä yritysyhteistyön tehostaminen. Kaikessa toiminnassa yleistavoitteena on hankkeiden asianmukainen hoitaminen siten, että yliopiston kokonaisetu tulee huomioon otetuksi. Tavoitteena on huolehtia innovaatioiden kehittämisestä niin, että ne voidaan joko lisensioida tai patentoida. Siihen yliopistolla on jo velvoitteita mm. EU:n tutkimusohjelmiin kuuluvissa ja Tekes-rahoitteisissa hankkeissa. Innovaatioketjusta pyritään luomaan mahdollisimman ehyt kokonaisuus, joka tähtää tutkimustulosten tehokkaaseen hyödyntä- 18

miseen. Teknologisten innovaatioiden lisäksi edistetään myös sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden hyödyntämistä. Yliopiston osaamisesta ja osaajista välitetään tietoa sekä edesautetaan yritysyhteyksien syntymistä. Keskeisiä toimintamalleja ovat teknologiansiirto tutkimusyhteistyön kautta, rekrytointipalvelut työnantajille, rekrytointimessut sekä yritysvierailut. Suunnittelukaudella panostetaan lisäksi yhteistyön rakentamiseen julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Yliopisto kehittää innovaatiotoiminnan tukipalvelujaan, ja merkittävät tutkimussopimukset hoidetaan yliopistossa keskitetysti. Tukipalvelujen tehtävänä on immateriaalioikeuksiin ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen, innovaatioiden etsintä ja tunnistaminen sekä tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet hyödyntäen ulkopuolista asiantuntemusta. TAVOITE 2. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa ja heidän tarkoituksenmukaiseen työllistymiseensä. Tavoitteena on saattaa aktiivisesti laitosten tietoon työelämän osaamistarpeet ja siten tukea laitoksia opintojen sisältöjen kohdistamisessa vastaamaan näitä tarpeita. Yhteydet yrityksiin ja yleensä työelämään rakennetaan rekrytoinnin, harjoittelun, opinnäytetöiden ja tutkimuksen kautta. Ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelua yrityksissä pyritään lisäämään. TAVOITE 3. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on vahvan alueellisen yhteistyöverkon luominen, jossa yliopisto toimii innovoivana keskuksena. Yliopisto toimii alueellisena kehittäjänä. Tätä tehtäväänsä se toteuttaa parhaiten toimimalla mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla. Yliopiston tutkimusta ja koulutusta koskeviin tavoitteisiin sisältyy jo alueellisia palvelutehtäviä. Yliopisto kehittää alueellista palvelutehtäväänsä myös erityistoimin. Yliopisto ylläpitää ja kehittää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän, muiden koulutusja tutkimuslaitosten, kuntien, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Yhteistoimintaa hoidetaan yliopiston jokaisesta yksiköstä kaikilla tasoilla. Opetusministeriön alueellisen kehittämisen työryhmän muistion suositusten pohjalta yliopistossa on valmisteltu Keski-Suomen maakunnan käsittävä aluestrategia Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kanssa, ja Chydenius-Instituutti on valmistellut Keski-Pohjanmaan alueen käsittävän aluestrategian Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Jatkotyötä varten perustetaan alueelliset korkeakouluyhteistyön johtoryhmät/neuvottelukunnat. Hankeyhteistyön koordinointia ja valmistelua varten organisoidaan kehittämisaluekohtaisia työryhmiä. Täydennyskoulutuksessa otetaan erityisen painokkaasti huomioon alueelliset kehittämistarpeet. Lähitulevaisuudessa keskitytään sellaiseen koulutukseen, joka mahdollistaa tiedollisesti ja taidollisesti korkeatasoisen henkilöstön rekrytoinnin elinkeinoelämän kasvualoille. Yliopisto ottaa huomioon kansainvälisessä toiminnassaan alueelliset tarpeet ja pyrkii edistämään vaikutusalueidensa kansainvälistymistä. Yliopisto vahvistaa alueellisia palvelumahdollisuuksiaan yhteistyöllä erityisesti Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun, Kuopion yliopiston, Oulun yliopiston ja Vaasan yliopiston kanssa, jolloin yliopiston alueellisten palveluiden ulottuvuus laajenee. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi sekä Keski- Pohjanmaa Chydenius-Instituutissa edustettuina olevilla toimialueilla. Lisäksi yliopisto on 19

solminut ns. Snowpolis-aiesopimuksen Kuopion yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa alueellisen kehitystyön toteuttamiseksi Sotkamossa. Keski-Pohjanmaa kuuluu opetusministeriön alueellisen kehittämisen työryhmän muistion luokittelun perusteella heikommin kehittyneisiin alueisiin. Alueella tulee ryhtyä toimenpiteisiin koulutuksen ja tutkimuksen perusinfrastruktuurin vahvistamiseksi ja osaamisen siirron kehittämiseksi. Chydenius-Instituutin toiminnassa korostuu voimakkaasti aluekehittämisnäkökulma. Instituutin asemaa vahvistetaan monipuolisena, laajasti vaikuttavana alueorganisaationa yhdessä alueen päätoimijoiden kanssa. Toiminta pohjautuu yhteistyösopimukseen Keski-Pohjanmaan eri tahojen kanssa. Oulun yliopisto on mukana yhteistyösopimuksessa merkittävällä osuudella. Yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa lisätään sekä kahdenvälisen yhteistyösopimuksen että Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen välisen aiesopimuksen mukaisesti. Agenda 2000 -rakennerahastokaudella vuosina 2000 2006 hyödynnetään tavoiteohjelmien suomat mahdollisuudet alueellisessa kehittämistyössä mahdollisimman kattavasti. Yliopiston osallistuminen rakennerahastohankkeisiin merkitsee sitä, että yliopisto yhtenä toimijana edistää aluelain mukaista tehtävää yliopistolain ja opetusministeriön tulosohjauksen rajoissa. Rakennerahastohankkeissa yliopiston suorittama tutkimus ja antama koulutus on väline alueellisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelemalla ja toteuttamalla yliopiston omaan profiiliin sopivia hankkeita, joissa tehdään soveltavaa tutkimusta ja annetaan koulutusta alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, voidaan rakennerahastojen rahoitusmahdollisuuksia hyödyntää yliopiston toiminnassa merkittävästi. Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastoista EU- sekä kansallisena julkisena ja yksityisenä rahoituksena kohdentuu yliopistolle noin 75 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella yliopisto valmistautuu Agenda 2000 -rakennerahastokauden (2000 2006) jälkeiseen aikaan luomalla uudenlaisia alueellisen kehitystyön verkostoja ja toimintamalleja. Jyväskylän yliopisto on tehnyt esityksen Maa- ja metsätalousministeriölle kahden maaseutututkimuksen professuurin saamiseksi. Toisen professuurin erikoistumisalana olisi Rural areas as economic and social platforms ja se sijoittuisi taloustieteiden tiedekuntaan Jyväskylään. Toisen professuurin erikoistumisalana olisi kulttuuritutkimus ja se sijoittuisi Chydenius-Instituuttiin Keski-Pohjanmaalle. Ulkoisen toiminnan luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että yliopisto näkyy. Viestintä sekä toiminnasta tiedottaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista. Ulkoisen tiedotuksen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja tilanneherkkyyttä lisätään. Luodaan aktiivisesti kontakteja yliopiston sidosryhmiin, rahoittajiin, elinkeinoelämään ja median edustajiin. Lisätään yliopiston näkyvyyttä esittäytymällä erilaisissa yleisötapahtumissa ja messuilla. Yliopiston tuloksista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja vastuullisesti. Suunnittelukaudella huomiota kiinnitetään tiedeviestintään, erityisesti tutkimuksen uutisointiin. Tutkijat ja tutkimusryhmät tiedottavat tutkimuksesta aktiivisesti ja ymmärrettävästi. 20

11 KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TUKEVAN TOI MINNAN ON OLTAVA TIETOPERUSTEISTA. TÄSTÄ SEURAA, ETTÄ YLIOPISTOJEN ROOLI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄJINÄ ON KESKEINEN JA KIISTATON. Jyväskylän yliopisto edistää omassa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Uudistettavaa ympäristöstrategiaa toteutetaan suunnitelmallisesti. Laaja-alaisena ja monitieteisenä yliopistona Jyväskylän yliopistossa kestävän kehityksen kolmea keskeistä ulottuvuutta, taloudellista, sosiaalista ja ekologista tarkastellaan yhteisen tavoiteasetelman puitteissa. Tämä luo edellytykset kestävän kehityksen vaatimien kokonaisvaltaisten ja poikkitieteellisten ratkaisumallien kehittämiseen tutkimuksessa ja opetuksessa. Vuonna 2002 pidetyn Johannesburgin Kestävän Kehityksen huippukokouksen loppuasiakirjassa korostetaan tieteelliseen tutkimustiedon tärkeyttä kestävään kehitykseen tähtäävän päätöksenteon pohjana. Tämän mukaisesti Jyväskylän yliopisto kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä on asettanut tavoitteekseen toimia aktiivisesti kestävää kehitystä tukevan tutkimuksen, koulutuksen ja kehitystyön alueilla. Yliopiston toimintastrategiassa kestävällä kehityksellä on keskeinen sija sen harjoittamassa yhteistyössä sekä siirtymätalous- että kehitysmaiden yliopistojen kanssa. Samalla tämä on luonteva osa yliopiston kansainvälistä kumppanuustoimintaa. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö erityisesti elinkeinoelämän kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta yliopistossa tuotetuista innovaatioista saadaan luotua käytännön sovelluksia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Jyväskylän yliopisto on osallistunut aktiivisesti sekä Johannesburgin Huippukokouksen valmisteluihin että itse kokoukseen. Yliopisto on myös prosessoinut kokouksen loppuasiakirjaa sekä toimintaohjelmaa. Suunnittelukaudella yliopistossa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä kestävän kehityksen edistämiseksi: Yliopiston omassa Kansanvälisen kehitystyön strategiassa sekä siihen perustuvassa toimintaohjelmassa ovat kestävän kehityksen globaalit ongelmat ja haasteet keskeisellä sijalla. Yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin pyritään sisällyttämään erillinen kestävän kehityksen opintokokonaisuus. Bio- ja ympäristötieteiden laitos sekä opettajankoulutuslaitos (OKL) tulevat toteuttamaan osana perusopetustaan 5 10 ov:n kestävän kehityksen opetuskokonaisuuden. Ensin mainitussa on painopiste ihmisen elinympäristössä, jälkimmäisessä kestävän kehityksen pedagogiikassa. Teema sisällytetään myös aikuiskoulutukseen. Taloustieteissä sekä johtamiskoulutuksessa kestävä kehitys on keskeisesti mukana sekä Environmental Management MBA -ohjelmassa että yritysten sosiaalista ja ympäristövastuuta sisältävissä opintokokonaisuuksissa. Yliopistossa valmistellaan koulutuskokonaisuus, jonka keskeisinä sisältöinä ovat YK:n Vuosituhannen Julistus sekä Johannesburgin toimintaohjelma ja niiden täytäntöönpanon seuranta. Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölaboratorion toiminnot on vuonna 2002 siirretty Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen Ambiotica- 21

laboratoriot -yksikön tehtäviksi. Tämä kahden ministeriön hallinnonalalla luotu uusi ratkaisu vahvistaa ympäristöntutkimuksen osaamista. Keski-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää ympäristökasvatukseen ja -viestintään ja niihin läheisesti liittyvää tutkimusja kehittämistyötä. Keskeisenä opetusalan yhteistyömuotona suunnittelukaudella tulee olemaan Baltic 21E -ohjelman tavoitteiden integroiminen yhteiseen toimintaohjelmaan mm. opetussuunnitelmatyön ja itse opetuksen alueilla. 12 MUUT YLIOPISTON AVAINTOIMINNOT Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty sisäisiin prosesseihin ja rakenteisiin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Yliopisto hyödyntää osaamistaan ennakkoluulottomasti uudenlaista tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää yliopistollista toimintaa kehittämällä sekä uudistamalla tutkintorakenteita. Yliopiston toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat opiskelijoiden integroitumisen jo perustutkintovaiheessa tutkimusprojekteihin. 2) Hallinnollisia rakenteita ja prosesseja kehitetään joustavasti uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat johtamista, suunnittelua ja arviointia kaikilla yliopiston tasoilla. 3) Niillä tieteenaloilla, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai tavoitteet ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa, tehdään riippuen niiden merkityksestä yliopistolle joko tukiaineita tai niistä luovutaan kokonaan. 4) Yliopiston taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja sallii erilaisia organisoitumismalleja ja muotoja. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt sisäisiin prosesseihin ja rakenteisiin liittyvät kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin hallinnon, tietohallinnon sekä kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämistavoitteisiin: 1. Tulosohjauksen, strategisen suunnittelun, kokonaisrahoitusjärjestelmän sekä toiminnan seurantajärjestelmien kehittämisen jatkaminen: yliopistossa valmistellaan kokonaisstrategiasta johdettu kriteeristö, jolla strategian toteutumista voidaan arvioida. Samalla käynnistetään laatujärjestelmän kehittäminen johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi. 2. Tutkimus- ja opetustoiminnan toimintaedellytysten edistäminen: tuetaan yliopiston johtoa sekä tiedekuntia ja erillislaitoksia opetukseen sekä tutkimusja tiedepoliittisten asioiden valmisteluun, tutkimustoiminnan arviointiin, raportointiin sekä tiedepoliittisen keskustelun ylläpitämiseen liittyvissä asioissa ottaen huomioon eurooppalainen ja kansainvälinen tiedepoliittinen keskustelu. 3. Asiantuntevien ja ajantasaisten kirjasto- ja tietopalvelujen tarjoaminen yliopiston opetus- ja tutkimusaloilla yliopistoyhteisön jäsenille ja kansallisesti palveluja hyödyntäville asiakkailleen: sekä peruspalvelujen että itsepalvelujen laatu kehittyy. 4. Verkkopalvelujen ja virtuaalikirjastopalvelujen tuottaminen ja niiden käytön tehostaminen: kirjasto kehittää ja tarjoaa uusia integroituja palveluja, kuten lähipalveluja, verkkopalveluja sekä virtuaalikirjaston ja virtuaaliyliopiston kautta jaeltavia palveluja. Kirjaston tavoitteena on kehittää www-palvelua asiakaslähtöisenä ja ajantasaisena tiedo- 22

tus- ja opastuskanavana. Kirjaston merkitys virtuaaliyliopiston osatoteuttajana kasvaa edelleen. 5. Atk- ja tiedonhallintajärjestelmien saattaminen tiedonsisällöltään sellaiselle tasolle, että tiedekunnat sekä aineja erillislaitokset saavat niistä parhaimman mahdollisen hyödyn: eri vastuualueiden käytössä olevat tiedonhallintajärjestelmät palvelevat kokonaisuutena tehokkaasti ja taloudellisesti yliopiston päivittäisten rutiinien hoitamista ja antavat hyvän tuen päätöksenteolle, suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille. Hallintovirastossa jatketaan tiedonhallintajärjestelmien kehittämiseen tähtäävän hankkeen toteuttamista. 6. Yliopiston tietohallintostrategian konkretisointi: kirjatut linjaukset konkretisoidaan tiedekunnittain, aineja erillislaitoksittain täsmennetyiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sekä erillisiksi kehittämisprojekteiksi, joiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksissa sekä tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. 7. Yliopiston tietoverkon ylläpitäminen, kehittäminen ja käytön valvonta sekä tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä huolehtiminen: verkon välityslaitteiden uusimista ja siirtoteiden rakentamista jatketaan. Verkkoa kehitetään siten, että se teknisellä tasolla tukee entistä paremmin oppimiseen, opetukseen, tutkimukseen, sähköiseen asiointiin, tiedotukseen ja muihin yliopiston palveluihin liittyvää toimintaa. Tällä tavoin luodaan edellytykset virtuaaliyliopiston kehittämiselle ja laajemminkin viestintäteknologioiden hyödyntämiselle yliopiston toiminnassa. 8. Yliopiston yhteiskunnallisen palvelutehtävän tukeminen: seurataan yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ylläpidetään hyviä yhteistyösuhteita ministeriöihin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, elinkeinoelämään sekä muihin ulkopuolisiin sidosryhmiin sekä tuetaan ja edistetään yliopistossa tehtävää työtä alueellisen vaikuttavuuden alalla. 9. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös alumnitoimintansa kehittämisessä. Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat. Alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää myös yliopiston toiminnan kehittämisessä. Kansainvälisiin tehtäviin orientoituvien koulutusohjelmien opiskelijoille ja niiden merkittäville kouluttajille kehitetään kansainvälinen alumniohjelma. 10. Yliopisto on mukana neljän monitieteisen yliopiston hallinnon itsearviointihankkeessa, jonka tavoitteena on kunkin yliopiston oman hallinnon parantaminen ja kehittäminen. 11. Yliopisto on osallisena valtionvirastojen pilottihankkeessa Arvot arkeen, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää korkeaa virkamiesmoraalia etsimällä keinoja arvojen sisällyttämiseksi osaksi käytännön toimintaa. 23

13 HENKILÖSTÖ Ihmiset ovat organisaation arvokkain voimavara. Osaava ja sitoutunut henkilöstö luo edellytykset yliopiston tulokselliselle ja korkealaatuiselle kansalliselle ja kansanväliselle toiminnalle. Jokainen henkilö nähdään yksilönä, joka lisää yhteisön moninaisuutta. Yliopiston kokonaisstrategiassa on määritelty inhimillisiin voimavaroihin liittyvät kehittämistavoitteet seuraavasti: 1) Jyväskylän yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö ja opiskelupaikka, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä ja opiskeleva saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. 2) Yliopistossa vallitsee avoin keskustelu- ja neuvottelukulttuuri, jolle ominaista on nopea tiedonkulku sekä henkilöstön mielipiteiden ja asiantuntijuuden arvostaminen. 3) Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimus-, hallinto- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt ovat osaavia ja asiantuntevia. 4) Henkilöstölle ominaista on toisten kunnioittaminen, motivoituneisuus ja hyvä työkyky. Suunnittelukaudella yliopiston kokonaisstrategiaan, sitä tukevaan henkilöstöstrategiaan ja henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan kirjatut linjaukset konkretisoidaan tiedekunnittain, aineja erillislaitoksittain täsmennetyiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksissa sekä tulossopimusneuvottelujen yhteydessä. Erityisenä haasteena suunnittelukaudella on henkilöstöjohtamisen kehittäminen kaikilla yliopiston tasoilla. Henkilöstövoimavarojen kasvuun nähden yliopiston tutkinnoilla mitattujen tulosten määrän kasvu on vuoden 1986 jälkeen ollut kolminkertainen. Tämä osoittaa, että yksin tehostamisen kautta ei enää tulevaisuudessa pystytä vastaamaan niihin tutkimusja koulutustavoitteisiin, jotka kohdistuvat yliopistoon. Volyymin kasvun mukainen rahoitus tulee jatkossa saada yliopistolaitoksen kehykseen. Tehtävien muuttumisen myötä yliopisto jatkaa sisäisin päätöksin virkajärjestelyjä ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä henkilöstörakenteen kehittämiseksi tehtävien edellyttämällä tavalla. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisella pyritään toimintojen laadulliseen kehittämiseen sekä erityisesti jatkokoulutuksen ja tutkimusedellytysten parantamiseen. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa otetaan tasapainoisesti huomioon opetus- ja tutkimushenkilöstön ja tukihenkilöstön tarve. Yliopiston opettajien, ja tutkijoiden virkarakenteen uudistamistyöryhmän tekemän ehdotuksen pohjalta tavoitteena on valtakunnallinen ratkaisu. Nimikkeiden uudistamista jatketaan myös muissa työntekijäryhmissä. Toimenpiteet uuteen palkkausjärjestelmään siirtymiseksi on aloitettu. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä sovittiin 30.11.2002 solmitussa virka- ja työehtosopimuksessa. Pyrkimyksenä on sopia uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2003 loppuun mennessä. Takarajana järjestelmän käyttöönotolle on sopimuskauden päättyminen. Siirtyminen toteutetaan määrätietoisesti yhteistyössä eri yksiköiden johtajien, henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Järjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä palkkatasolle, joka on oikeassa suhteessa valtionsektorin ja muiden työmarkkinasektoreiden palkkatasoon. Järjestelmän perustana on oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja joustavuus. 24

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖTYÖVUODET 2000 2007 (EI SIS. NORMAALIKOULUA) 2000 2001 2002 2004 2007 Toimintamenomomentti (KOTA) 1 384 1 393 1 440 1 482 1 524 Opettajat 642 674 693 713 732 Professorit 154 157 164 169 173 Lehtorit 241 253 262 265 270 Yliassistentit 60 66 76 82 87 Assistentit 96 95 100 103 106 Päätoimiset tuntiopettajat 2 1 1 1 1 Muu tuntiopetus (lask.lkm.) 89 102 90 93 95 Tutkijat 65 60 58 59 60 Tutkijaopiskelijat 77 73 87 92 98 Muu henkilöstö 600 586 602 618 634 Opetuksen ja tutk. apuhenkilökunta 111 109 117 120 123 Kirjastohenkilökunta 64 59 55 57 58 Atk-henkilökunta 42 46 42 43 44 Hallinto- ja toimistohenkilökunta 337 326 343 352 362 Kiinteistö- ja huoltohenkilökunta 46 46 45 46 47 Ulkopuolisin varoin 803 813 822 832 839 Opettajat 40 53 62 63 63 Muu tuntiopetus 54 50 62 63 63 Tutkijat 298 280 285 288 291 Tutkijaopiskelijat 60 62 67 68 68 Muut 351 368 346 350 354 Kaikki yhteensä 2 187 2 206 2 262 2 314 2 363 Uudet virat perustetaan pohjautuen päättyneisiin kehittämishankkeisiin sekä volyymin kasvuun perusrahoituksen antaessa siihen mahdollisuuden. Tämän lisäksi sovitaan rehtorin sekä tiedekuntien ja erillislaitosten välisissä neuvotteluissa uusien virkojen perustamisesta voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Rehtori päättää virkojen perustamisesta. 25

14 TILAT TAVOITE 1. TILOJEN KÄYTTÖ ON TEHOKASTA Suunnittelukauden tavoitteena on, että yliopiston tilojen käyttö on toimintaansa nähden oikein mitoitettua, tehokasta ja taloudellista. Tavoitteeseen pääsemiseksi laaditaan suunnitelma sisäiseen vuokrausjärjestelmään, hyödynnetään uutta tilahallintajärjestelmää, optimoidaan tilat sekä käynnistetään osana kestävän kehityksen ohjelmaa energiansäästöohjelma. TAVOITE 2. KAIKILTA MAKSUPALVELUTOIMINTAA HARJOITTAVILTA YKSIKÖILTÄ JA ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA TOIMIVILTA PROJEKTEILTA PERITÄÄN TODELLISET TILAKUSTANNUKSET. YKSIKÖIDEN TILAKUSTANNUSTIETOISUUS LISÄÄNTYY. Tavoitteena on, että tilakustannukset kohdennetaan yksiköille vuoden 2004 alusta lukien. Tässä yhteydessä yliopiston hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden tilakustannukset budjetoidaan yhdenmukaista omakustannuslaskelmaa käyttäen ja katetaan täysimääräisesti. Tilakustannukset budjetoidaan välittöminä kustannuksina. Hankkeiden yleiskustannusosuudella katetaan lisäksi mm. yliopiston yhteisten tilojen kiinteistömenoja. TAVOITE 3. TILOJEN KESKITTÄMINEN KAMPUSALUEELLE Rakenteilla ja suunnitteluvaiheessa olevien uudisrakennushankkeiden myötä yliopisto saavuttaa vuonna 2003 tilastrategiansa mukaisen tavoitteen tilojen keskittämisestä kampusalueille, mikä helpottaa yhteistyötä ja tuottaa toiminnallisia säästöjä. Yliopistolla on tällä hetkellä käytettävissään kaikkiaan 164 000 htm 2 tiloja. Kiinteistökulut ovat kaikkiaan ilman normaalikoulua vuositasolla noin 17 miljoonaa euroa. Viveca (Liikunta- ja terveyslaboratorion laajennushanke) on rakenteilla ja valmistuu elokuussa 2003. Hankkeen kokonaislaajuus 6 888 htm 2, joka jakaantuu seuraavasti: Jyväskylän yliopisto 2 888 htm 2 ja yritystilat (JSP Facilities Oy) 4 000 htm 2. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio 9,5 miljoonaa euroa, josta yliopiston osuus on 4,0 miljoonaa euroa. Varustelukustannukset ovat 848 000 euroa, josta yliopiston osuus on 458 000 euroa. Yliopiston vuokrakuluiksi on laskettu noin 308 000 euroa vuodessa. Hankkeesta on sovittu Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön välisessä tulossopimuksessa. Ylioppilastaloa laajennetaan siten, että uudet tilat ovat valmiit kesäkuussa 2003. Yliopistolle tuleva pinta-ala on 3109 htm 2. Vuotuiset vuokrakustannukset ovat 330 000 euroa. NanoScience-rakennuksen suunnittelu on käynnissä. Hankkeen tavoitteena on korkeatasoisen monitieteisen tutkimusja koulutuskeskittymän luominen Jyväskylään. Hankkeen laajuus on 4 551 htm², josta yliopiston tiloja 3 884 htm². Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 10,7 miljoonaa euroa ja arvioitu valmistumisaika syksy 2004. 26

Vanhojen rakennusten saneeraus on käynnissä. Yliopistolla on käytössään Seminaarinmäellä vanhoja nykyaikaiseen kuntoon korjaamattomia seminaariaikaisia tiloja yhteensä vielä 2 405 htm 2. Näistä vierasasuntoina ollut G-rakennus ja Seminarium-rakennus on tarkoitus peruskorjata vuosina 2003 2004. Nämä kuuluvat suojeltaviin kiinteistöihin (yhteensä 16 rakennusta ja alue). Kunnostus- ja entisöintityöt toteutetaan yhteistyössä rakennusten omistajan Senaatti Kiinteistöjen kanssa. Uuden normaalikoulun ala-asteen valmistutumisen myötä koulun vanhat tilat (4 691 htm 2 ) on tarkoitus kunnostaa pääasiallisesti kasvatustieteiden tiedekunnan ja yleiseen opetuskäyttöön. Tilojen vuotuiset käyttökustannukset tulevat olemaan n. 525 000 euroa. Tilat tulevat yliopiston käyttöön syksyllä 2003. Uusien käyttöön ottamiensa tilojen myötä yliopistolta tulee vuoden 2003 aikana vapautumaan vanhoja toimitiloja yhteensä n. 8 000 htm 2, tiloista suurimpana Fredan kiinteistö (yhteensä 7 507 htm 2 ). Kahtena seuraavana vuonna on tarkoitus luopua tiloista, joiden laajuus on noin 2 200 htm 2. Yliopiston tilojen kokonaislaajuus kasvaa noin 4 500 htm 2. TILAINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE (1000 EUROA, ALV 0%) Talonrakennushankkeet (rakennuskustannukset) Viveca 5 000 vanha normaalikoulun ala-aste 2 000 yo.talon laajennus 3 000 NanoScience 5000 5 700 G-rakennus 300 S-rakennus 1 500 2003 2004 2005 2006 2007 muut rakennukset 1 000 1 000 1 000 1 000 Käyttökustannukset Viveca 128 320 320 320 320 vanha normaalikoulun ala-aste 175 546 546 546 546 yo.talon laajennus 138 343 343 343 343 NanoScience 425 1 060 1 060 1 060 Varustaminen Viveca 370¹) vanha normaalikoulun ala-aste 302¹) yo.talon laajennus 336¹) G-rakennus 50 S-rakennus 200 muut rakennukset 200 200 200 200 ¹) sovittu OPM:n ja JY:n välisessä tulossopimuksessa 3.4.2002 27

15 TALOUDELLISET VOIMAVARAT Yliopiston kokonaisstrategiassa on taloudellisille voimavaroille asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Perusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee hallitusti yliopiston perustehtävien toteuttamista. 2) Yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa on monipuolista laadulla kilpailtua rahoitusta. 3) Sekä perusrahoituksen että ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet. 4) Yliopisto saavuttaa asettamansa tavoitteet kustannustehokkaasti. Ulkoinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Yleistä Yliopistolaitoksen toiminnan laajuuden kasvuun nähden yliopistojen voimavarat ovat jääneet kiistattomasti jälkeen. Kehittämislaki merkitsee yliopiston rahoitusosuuden kasvua vuosina 2002 2004, mikä ei kuitenkaan täytä toiminnan volyymin laajenemista ja voimavarojen jälkeenjääneisyyttä. Yliopiston kokonaisbudjettivolyymi on n. 141 miljoonaa euroa, josta tulossopimusrahoituksen ulkopuolinen osuus on noin 40 %. Yliopiston niukat voimavarat ja ulkoisen rahoituksen voimakas kasvu rasittavat infrastruktuuria ja tukipalveluja. Yliopisto on selkeyttänyt ulkoisella rahoituksella toteutettavan toiminnan periaatteita vuoden 2001 aikana, jotta hankkeet vastaisivat nykyistä paremmin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuksiaan. Yliopisto siirtyy suunnittelukaudella nykyistä enemmän kokonaisrahoituksen suunnitteluun ja sisällyttää ulkoisen rahoituksen entistä tiiviimmin osaksi tulosneuvotteluprosessia. Jyväskylän yliopisto arvioi voimavarojensa kasvavan myönteisen kehityksensä, kasvavien tutkintotavoitteiden, hyvän tuloksensa ja merkittävien kehittämishankkeidensa myötä. Edellä esitetyn pohjalta yliopiston voimavarojen lasketaan kasvavan lähivuosina. Voimavaraesitysten pohjana on vuoden 2003 taso, jota on lähdetty nostamaan sanotuin perustein. Lähtökohtana voimavarakehitykselle on pidetty hallitusohjelmaa ja myönteisiä päätöksiä tutkimusrahoituksen sisällyttämisestä yliopistolaitoksen kehykseen. Erityisen tärkeää toiminnan kannalta on se, että asetettujen tavoitteiden ja voimavarojen välillä on kiinteä yhteys. Sovittujen hankkeiden ja kiinteistömenojen mukainen volyymin kasvu tulee sisällyttää perusrahoitukseen vastaavana lisäyksenä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston uusimmassa katsauksessa on esitetty, että tutkimusja tuotekehitystoiminnan julkista rahoitusta on lisättävä bruttokansantuotteen arvioitua kasvua nopeammin. Tutkimusrahoituksen osalta kysymys on 300 miljoonan euron tasokorotuksesta vuoden 2002 tasosta vuoteen 2007. Neuvoston esittämän lisäysohjelman mukaisesti osa tulee kohdentaa yliopistolaitokseen. Yliopiston hallitus on kokouksessaan 13.9.2000 päättänyt yliopiston määrärahojen kohdentamisen suuntaviivoista vuosiksi 2001 2003. Yliopiston rahoituskäytäntö arvioidaan vuoden 2003 aikana. Arviointiin perustuva malli otetaan käyttöön vuoden 2004 alusta. Kulutus- ja perushankintamäärärahat Vuosikymmen alkupuolen määrärahaleikkaukset vaikuttivat ennen kaikkea perushankintoihin, minkä seurauksena laitekanta on heikentynyt. Vuoden 2001 yliopiston aloittavan 28

taseen mukaan aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpidollinen arvo oli 10,9 miljoonaa euroa, josta lähes puolet on nopeasti vanhentuvia atk-laitteita tai niiden oheislaitteita. Lisäksi yliopistossa on käynnissä aiemmin aloitettuja merkittäviä kehittämishankkeita, joiden loppuunsaattaminen on vaikeutunut. Tavoitteiden nostaminen näkyy vastaavasti kulutus- ja perushankintavoimavarojen lisäystarpeena. Yliopistojen riittämätön rahoitus ei mahdollista kansallisen kilpailukyvyn kannalta tasokkaan tutkimuslaitekannan ylläpitämistä. Tämä koskee erityisesti aloja, joissa uusimman teknisen kehityksen nopea hyödyntäminen on avain tutkimuksen korkeaan tasoon. Yhtenä vaihtoehtona olisi, että Opetusministeriö ja Suomen Akatemia selvittäisivät yhdessä, voidaanko Suomeen luoda tutkimushankkeiden laitehankintoja varten erillinen rahoitusjärjestelmä. Se voisi toimia Akatemian yhteydessä, jolloin laitehankintaesitykset voidaan arvioida samassa yhteydessä kuin itse tutkimushankkeetkin. Suomen Akatemialle tulisi kohdentaa tarkoitusta varten lisärahoitus. Yliopiston toiminnat perustuvat kasvavalla nopeudella tietotekniikan hyödyntämiseen. Erityisesti informaatioteknologian alan nopea kasvu edellyttää huomattavia investointeja. Tietoteknisen toimintaympäristön ylläpitäminen ja ajan tasalle saattaminen lasketaan maksavan 3,4 miljoonaa euroa vuodessa tulevalla suunnittelukaudella. Uusien tai peruskorjattavien rakennusten varustaminen edellyttää suunnittelukaudella yhteensä 2 miljoonaa euroa ilman normaalikoulua. Tutkimuksen ja koulutuksen laadullinen kehittäminen edellyttävät kulutusvaroja. Erityisesti toiminnan kansainvälistäminen vaatii huomattavasti voimavaroja. EU-ohjelmiin mukaan pyrkiminen ja mukaan pääsy edellyttävät myös yliopiston varojen käyttöä. Opiskelijoiden kansainvälinen vaihtotoiminta ja harjoittelun kehittäminen edellyttävät niihin kohdennettavien varojen huomattavaa nostamista. Suunnitelmakauden lopussa arvioidaan rahoitustarpeen olevan n. 508 000 euroa. Yhteenveto yliopiston kustannuskehityksestä 2001 2007 KUSTANNUSKEHITYS JA RAHOITUSTARVE 2001 2007 Valtion suorarahoitus (nettomomentti 29.10.21111/milj. euroa) 1) TP TA TA TTS TTS TTS TTS 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Palkkaukset 50,7 55,0 55,6 57,3 59,1 60,9 61,5 Muut toimintamenot 11,4 15,3 15,0 15,7 16,0 16,7 16,9 Kiint. menot 14,1 14,1 16,8 15,9 16,8 17,3 17,4 Yhteensä 76,2 84,4 87,4 88,9 91,9 94,9 95,8 Ulkoinen rahoitus (milj. euroa) 2) Liiketal. toim. 10,9 10,9 13,5 14,4 15,3 16,1 18,6 - Ylijäämä 0,0 0,5 0,7 0,8 0,8 0,9 1,2 Muu toim. 34,9 35,0 40,0 40,0 40,0 40,0 43,7 Yhteensä 45,8 46,4 54,2 55,2 56,1 57,0 63,5 YHTEENSÄ euroa 122,0 130,8 141,6 144,1 148,0 151,9 159,3 1) - harjoittelukoulun budjettirakenteen muutokset (hall.yl.kust./2001) sisältyvät lukuihin - ml. kolme tutkimuksen huippuyksikköä vuodesta 2000 alkaen - tutkijakoulut ovat mukana TTS-lukemissa 2) - ml. yleiskustannuskatteet 29

16 KEHITTÄMISHANKKEET 16.1 Valtakunnalliset ohjelmat 16.1.1 Opettajankoulutuksen laajentaminen VUOSIEN 2001 2003 TULOSSOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT OPETTAJANKOULUTUSHANKKEET Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön väliseen vuosien 2001 2003 tulossopimukseen sisältyvät seuraavasta taulukosta ilmenevät opettajankoulutushankkeet. Meneillään olevien opettajankoulutushankkeiden puitteissa jo sisään otettujen opiskelijoiden saattaminen valmiiksi ja asetettujen tutkintotavoitteiden saavuttaminen edellyttää taulukosta ilmeneviä lisäresursseja. LISÄRESURSSITARVE (1000 EUROA) 2004 2005 2006 Aineenopettajakoulutuksen laajentaminen kieliaineissa 100 100 - Aineenopettajakoulutuksen laajentaminen 386 386 218 liikunnassa ja musiikissa Viittomakielinen luokanopettajakoulutus sekä 285 285 285 viittomakielen aineenopettajakoulutus Koulun ulkopuoliset opettaja- ja kouluttajatehtävät; aikuiskoulutukseen suuntautuneet opettajan pedagogiset opinnot 50 - - Opinto-ohjaajakoulutus, muuntokoulutus 134 - - Äidinkielen opettajien koulutus, 201 201 117 15 opiskelijan lisäys Terveystiedon pääaine- (10+5) ja 266 183 - sivuainekoulutus (30+10) sekä terveystieto luokanopettajakoulutuksessa Yhteensä opetusministeriöltä anottava osuus 1 422 1 155 620 Valtakunnallinen opettajatarveselvitys osoittaa, että opettajapulaa ei pystytä poistamaan jo sovituilla opettajankoulutusohjelmilla. Tämän vuoksi Jyväskylän yliopisto esittää, että yliopiston opettajankoulutushanketta laajennettaisiin seuraavassa esitettävillä osioilla. 30

KIELTEN AINEENOPETTAJIEN LISÄ- JA PÄTEVÖITTÄMISKOULUTUS Yhteiskunnallinen kysyntä Kielten aineenopettajien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aineenopettajien koulutus seuraavan kymmenen vuoden aikana on yksi keskeinen alue, johon voimavaroja tulee kohdentaa. Eläkkeelle siirtyminen ja opettajien päätyminen muihin kuin yleissivistävän ja ammatillisen opetuksen opettajiksi aiheuttaa lisäkoulutustarvetta. Englannin kielen koulutustarve on suurin kaikista opettajaryhmistä. Yli 50-vuotiaita ja epäpäteviä opettajia on yhteensä 1946 ja koulutuskiintiö vuonna 1999 oli vain 115 koulutettavaa vuodessa. Englannin kielen valta-asema yleissivistävässä koulussa ja sen tärkeys monissa ammateissa edellyttää, että maassa on riittävästi ajantasaisesti koulutettuja opettajia. Englannin aineenopettajien lisäkoulutuksen tarve on siten lähivuosien aikana pysyvä. Ruotsin ja saksan kielen aineenopettajien koulutustarvetta on myös olemassa opettajien ikärakenteesta johtuen, vaikkakin em. aineiden opettajien koulutus ja tarve kohtaavat paremmin. Osa edellä kuvatusta koulutustarpeesta syntyy epäpätevien opettajien suuresta määrästä. Vuonna 2001 toteutettu koehaku osoitti, että pätevöittämiskoulutukselle on kysyntää. Eniten kiinnostusta oli englannin, ruotsin ja suomen opintoihin sekä pedagogisiin opintoihin. Valtakunnallinen yliopistolaitoksen näkökulma ja yliopiston profiili Jyväskylän yliopistossa kielen oppimisen ja opettamisen tutkimus on kieliaineiden vahvuusalue. Humanistisen tiedekunnan organisaatiomuutoksen jälkeen kielten laitos, joka muodostettiin kuudesta erillisestä ainelaitoksesta ja joka aloitti toimintansa 1.8.2002, tarjoaa erinomaisen ympäristön kehittää koulutusta ja aineiden välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä OKL:n ja soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa. I LISÄRYHMÄN OTTAMINEN KIELTEN AINEENOPETTAJAKOULUTUKSEEN: TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Hankkeessa lisätään englannin kielen pääaineen sisäänottoa 30 opiskelijalla/vuosi, ruotsin sisäänottoa 8 opiskelijalla/vuosi ja saksan sisäänottoa 5 opiskelijalla/vuosi. Englannin sisäänottoon sisältyy viiden maahanmuuttajaopiskelijan kiintiö. Opiskelijat valitaan suoravalinnalla sekä aineen opintoihin että opettajan pedagogisiin opintoihin. Määrällisenä tavoitteena on, että 75 % sisään otetuista suorittaa maisterin tutkinnon viidessä vuodessa. Koulutuksen laadullinen kehittäminen perustuu olemassa olevien hankkeiden (suoravalinta, opettajatutorointi ja HOPSien käyttö) kehittämiseen. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu uusien oppimisympäristöjen käytön kehittäminen eri yhteistyötahojen kanssa ( kieliteknologian koulutuskokonaisuus (SOLKI), suomen kielen nettilehtori-hanke, laitoksessa meneillään olevat virtuaaliyliopiston kokeiluhankkeet). Suomen kielen vahvuus suomi toisena kielenä -alueella ja kuuluminen kielten laitokseen mahdollistaa saumattoman yhteistyön maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutuksessa. Kieliaineiden yhteistä opetusta on mahdollista kehittää syventävissä opinnoissa kaksiportaisen tutkinnon mukaisessa aineenopettajien maisteriohjelmassa. II KIELTEN AINEENOPETTAJIEN PÄTEVÖITTÄMISKOULUTUS: TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Hankkeessa koulutukseen valitaan haun perusteella ensimmäistä perustutkintoaan suorittavia, joilla on jokin kieliaine pääaineena. Kohderyhmänä ovat oppilaitoksissa työskentelevät epäpätevät kielten opettajat tai muut kieliä opiskelleet, joilta puuttuu joko aineen opintoja tai opettajan pedagogiset opinnot. Perustutkintoa suorittavien lisäksi kohderyhmänä ovat kielten maisterit, joilta puuttuvat opettajan pedagogiset opinnot. Maistereita 31

hyväksytään koulutukseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa määriteltävä kiintiö. Koulutukseen otetaan 15 opiskelijaa/vuosi kolmen vuoden ajan. Koulutus vaatii opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien suunnittelua (HOPSit), pedagogisten opintojen järjestämistä sekä ohjauksen ja opetusmenetelmien kehittämistä mm. etätyöskentelynä. Pro gradu -töiden ohjaus on pätevöittämiskoulutuksen keskeinen ja eniten resursseja vaativa osa. Koulutus vaatii edellä esitetyn lisäkoulutuksen resurssien lisäksi oman panostuksensa, koska toteutus on erilainen. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Monimuotokoulutus tarjoaa ajasta ja paikasta riippumatonta koulutusta ja mahdollistaa työelämässä olevien tasa-arvoisen osallistumisen koulutukseen. Opetukseen kuuluu uusien oppimisympäristöjen ja virtuaaliopetuksen hyödyntäminen. Pedagogisiin opintoihin haetaan vaihtoehtoja niin, että nekin voi suorittaa monimuoto-opiskeluna. Suunnittelussa käytetään hyväksi ne kokemukset ja tiedot, joita Jyväskylän yliopistolla on aikuiskouluttajien pedagogisten opintojen järjestämisestä ja pyritään vastaavanlaisen koulutusmuodon kehittämiseen myös aineenopettajien koulutuksessa. Pätevöittämiskoulutuksen tavoitteena on 40 maisterintutkintoa. Hankkeen edellyttämät voimavarat Koulutuksen toteuttaminen esitetyssä laajuudessaan vaatii seuraavat henkilöstöresurssit: Neljä lehtoria, kolme yliassistenttia, kolme professoria, amanuenssi ja tuntiopetusresursseja. Esitetyt henkilöstöresurssit perustuvat kieliaineiden erityisiin tarpeisiin yleensä sekä pätevöittämiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen suunnittelu-, ohjaus- ja opetustarpeeseen (mm. suomen kielen opetus). Rahoitus osoitetaan oppiaineiden opetusresursseihin sen mukaan, minkä verran aineessa annetaan opetusta ja ohjausta. Pedagogisten opintojen kustannus on 150 euroa/opintoviikko. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 256 579 662 960 Muut kustannukset 269 343 518 467 Yhteensä 525 922 1 180 1 427 OPM 435 832 1 080 1 327 JY 90 90 100 100 VIITTOMAKIELEN OPETTAJA- JA ASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Yhteiskunnallinen kysyntä Viittomakielen opiskelijoilla ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla viittomakielen tulkeilla sekä tulkki-kääntäjillä ei ole väylää viittomakielen akateemiseen loppututkintoon. Viittomakieliset luokanopettajat ja viittomakielen opettajat eivät voi suorittaa aineessa korkeinta arvosanaa. Viittomakielen kääntäjä- ja tulkkikoulutus on pidentynyt 3½-vuotiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi ja opistoasteen viittomakielen ohjaajakoulutus ja viittomakielen tulkkien muuntokoulutus ovat käynnistyneet. Viittomakieleen tarvitaan päteviä opettajia, joilla on edellytykset toteuttaa ja kehittää viittomakielen oppimista äidinkielenä ja suomen oppimista toisena kielenä. Tähän liittyen heillä on hallussaan kaksi-/monikielisen ja -kulttuurisen oppimisen toteuttamisen periaatteet (viittomakielisen yhteisön ja suomenkielisen yhteisön kielet ja kulttuurit) perus- 32

koulun oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on tarve kouluttaa asiantuntijoita sanakirja- ja käännöstyöhön, oppimateriaalien valmistukseen, verkko-opetukseen, tutkijoiksi ja viittomakieltä käyttävien opettajien täydennyskoulutukseen. Varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen tarvitaan viittomakielen taidon arviointia ja siihen tutkimustietoa. Valtakunnallinen yliopistolaitoksen näkökulma Jyväskylän yliopistolla on selkeästi parhaat madollisuudet järjestää viittomakielen opinnot. Yliopistossa on sekä viittomakielen perusopetus että viittomakielinen luokanopettajakoulutus. Lisäksi yliopiston yksi vahvuusalue on kielen omaksuminen, opetuksen ja oppimisen tutkimus. Tutkimusalueeseen liittyy myös suomi toisena kielenä viittomakielisille - oppiaine. Sisältökuvaus Vuonna 2004 käynnistetään viittomakielen aineenopettajia ja asiantuntijoita kouluttava maisteriohjelma, johon otetaan 10 opiskelijaa. Opinnot tarjotaan myös 10 sivuaineopiskelijalle, joista osa on äidinkielisiä. Hankkeen tavoitteena on 15 20 viittomakielen maisteria. Lisäksi toteutetaan luokanopettajien koulutus, joka on perusteiltaan ja tavoitteiltaan yhteneväinen 160 opintoviikon laajuisen kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavan luokanopettajakoulutuksen kanssa. Luokanopettajakoulutukseen otetaan vuonna 2004 kahdeksan henkilöä, joille suomalainen viittomakieli on äidin- tai ensikieli. Edellinen tarkoittaa sitä, että henkilön molemmat tai jompikumpi vanhemmista on viittomakielinen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on käyttänyt viittomakieltä varhain lapsesta saakka ja hänen vanhempansa sekä perheenjäsenensä (kuulevat) ovat käyttäneet viittomakieltä hänen kanssaan lapsesta saakka. Pohjavaatimuksena on ylioppilastutkinto tai sitä vastaavat opinnot. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen tarkoituksena on taata viittomakielisten lasten perustuslaillinen oikeus omakieliseen peruspetukseen pätevien viittomakielisten luokanopettajien avulla. Hankkeen tavoitteena on sekä jatkaa viittomakielistä luokanopettajakoulutusta että laajentaa koulutusta viittomakielen aineenopettajien ja asiantuntijoiden maisteriohjelmaksi. Myöhemmin koulutusta laajennetaan esiopetukseen. Hanke edellyttää henkilöresursseina kahta professuuria ja kahta lehtoraattia. Toteuttamisessa hyödynnetään myös kansainvälisiä asiantuntijoita, koska Suomessa alalta on vain yksi väitellyt. Visuaalista viittomakielen verkko-opetusta, digitaalista oppimateriaalia ja audiovisuaalista opetusta varten verkkoasiantuntemuksen palkkaaminen on välttämätöntä. Kaksikielisessä koulutusyhteisössä tarvitaan myös viittomakielen tulkkeja. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 360 360 360 180 Muut menot 240 240 240 120 Yhteensä 600 600 600 300 OPM 450 450 450 225 JY 150 150 150 75 33

MUSIIKIN OPETTAJAKOULUTUS Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön väliseen vuosien 2001 2003 tulossopimukseen sisältyy aineenopettajakoulutuksen lisääminen musiikissa. Musiikin aineenopettajakoulutuksessa vuosittaisten lisäpaikkojen määrä on ollut viisi (normaalin sisäänoton ollessa 20). Kokemukset laajennushankkeesta ovat olleet myönteisiä. Lisäopiskelijoiden taso ja saavutetut tulokset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Opetusministeriön asettaman musiikkialan ammatillisen koulutuksen määrällistä ja laadullista kehittämistä arvioineen työryhmän muistion mukaan erityisesti musiikin ammatillisessa koulutuksessa on huomattavaa ylikapasiteettia. Tämä tulee lähivuosina heijastumaan siten, että muusikkokoulutuksen taustan omaavilla lisääntyy tarve hankkia esimerkiksi musiikin aineenopettajan pätevyys. Musiikinopettajista on edelleen varsinkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa huomattava pula. Suurten ikäluokkien työelämästä pois siirtymisen aiheuttama aineenopettajapula tulee musiikin osalta olemaan noin 500 henkilöä. Tavoitteena on aloittaa vuodesta 2004 lähtien musiikkikasvatuksen maisteriohjelma, joka on suunnattu ensisijaisesti musiikinohjaajan tai musiikkipedagogin koulutuksen saaneille henkilöille. Myös muut musiikkialan ammatilliset koulutukset voivat tapauskohtaisesti tulla kyseeseen. Maisteriohjelman avulla vaimennetaan ylikoulutuksesta aiheutuvia ongelmia ja samalla helpotetaan musiikin aineenopettajapulaa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina lehtoraattia ja tuntiopetusresursseja. Sisäänotto on 5 opiskelijaa/vuosi. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilömenot 80 80 80 80 Muut menot 53 53 53 53 Yhteensä 133 133 133 133 OPM 48 95 95 48 JY 85 38 38 85 AIKUISKOULUTTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN LAAJENTAMINEN Lähtökohta Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön väliseen vuosien 2001 2003 tulossopimukseen sisältyy opettajankoulutushankkeena aikuiskoulutukseen suuntautuneet opettajan pedagogiset opinnot. Hanke toteuttaa Jyväskylän yliopiston aikuiskoulutusstrategiaa ja on osa yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää. Lähtökohtana hankkeen toteuttamisessa ovat asiakkaiden (=opiskelijoiden) koulutustarpeet. Opinnot rakentuvat aidosti HOPS-ajatteluun ja yksilöllisten opintopolkujen tukemiseen. Koulutuksen avulla saadaan kelpoisuus aikuisten opettajan tehtäviin. Voimakkaaseen koulutuskysyntään vastaavaa ja hyvin alkanutta koulutusta esitetään opetusministeriölle jatkettavaksi. Samalla esitetään, että hanketta laajennettaisiin käynnistämällä korkea-asteen opettajankoulutus valtakunnallisena yhteistyönä. Yliopistot ovat vuosien ajan järjestäneet opetushenkilöstölleen suunnattuja yliopistopedagogiikan kursseja. Niiden myötä on henkilökunnan kiinnostus opettajan muodollisen kelpoisuuden hankkimiseen kasvanut vaikkei sitä yliopiston opettajilta edellytetäkään. 34

Opetuksen laatu on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka perusteella opiskelijat valitsevat opiskelupaikkansa. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi korkea-asteen pedagogiikan malli, joka vastaa kasvaneeseen yliopistopedagogiikan koulutuskysyntään, lisää opettajien pedagogista osaamista ja luo suuntaviivoja suomalaisen korkea-asteen opetuksen laadulliseen kehittämiseen kansainvälisesti kiristyvässä kilpailussa. Hankkeen toteuttaminen Hankkeessa pedagoginen koulutus järjestetään siten, että se tuottaa kasvatusalan tutkintoasetuksessa tarkoitetun laaja-alaisen opettajankelpoisuuden. Kasvatusalan tutkintoasetuksen mukainen opettajankoulutus kuuluu kasvatustieteiden tiedekuntien ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen toimialaan. Esitetyssä mallissa em. opettajankoulutuksen järjestäjät ovat keskeisessä asemassa. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että koulutus toteutetaan monitieteisenä yhteistyönä, jossa korkea-asteen pedagogiikan erityiskysymykset huomioidaan laajasti. Yliopisto-opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistarve on ajankohtainen kaikissa maan yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tämän vuoksi hanke on tarkoitus toteuttaa valtakunnallisena yhteistyönä. Tällöin Jyväskylän yliopisto toimisi yhteistyöverkoston koordinaattorina Helsingin yliopiston rinnalla. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia toimintamalleja ja korkeakoulupedagogisia innovaatioita sekä tehdään yhteistyötä virtuaaliyliopistohankkeen kanssa. Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän AOKK toteuttavat hankkeen puitteissa yhteistä alueellisen vaikuttavuuden strategiaansa. Jyväskylässä rakennetaan yhteinen pedagogisten opintojen opetussuunnitelma, joka tukeutuu Jyväskylän AOKK:n opettajankoulutusohjelman (35 ov) ja kasvatustieteiden tiedekunnan aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen (APO) (35 ov) opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmassa kiinnitetään korkea-asteen opettajiksi opiskelevien ryhmän osalta erityistä huomiota aikuisen oppimiseen sekä tiedeyhteisöön oppimisympäristönä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 100 120 henkilöä, joista n. 50 yliopisto-opettajia ja loput muista nykyisen APO koulutuksen ryhmistä. Voimavarat Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina kahta lehtoria sekä pienryhmäohjaus- ja tuntiopetusresursseja. Lehtorien tehtävänä on jatkaa APO koulutusta vuodesta 2004 alkaen ja laajentaa koulutusta uudella korkea-asteen opiskelijaryhmällä yhteistyössä Jyväskylän AOKK:n kanssa sekä koordinoida suunnittelua ja toteutusta valtakunnallisena yhteistyönä. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 161 163 165 165 Muut menot 107 108 110 110 Yhteensä 268 271 275 275 OPM 201 204 207 207 JY 67 67 68 68 35

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEN LISÄÄMINEN Yhteiskunnallinen kysyntä Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien koulutustarve on kolmanneksi suurin englannin kielen ja matematiikan jälkeen. Opettajissa on runsaasti eläkeikää lähestyviä ja epäpäteviä. Äidinkieli on koulussa tärkeä tietoja taitoaine, ja sen välinevaikutus ulottuu kaikkeen opetukseen. Peruskoulussa äidinkielen tuntimääriä on lisätty ja opetussuunnitelmaa on uudistettu tekstitaitoja (literacy) painottavaksi. Opetustarvetta lisää väestön kasvava heterogeenisyys ja Suomen muuttuminen monikulttuurisemmaksi, kun esimerkiksi ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa jatkuvasti. Valtakunnallisen yliopistolaitoksen näkökulma Jyväskylän yliopistossa on äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa panostettu perinnäisiin ja uusiin, tietoyhteiskunnan tekstitaitoihin sekä suomeen toisena kielenä, ja suunnitteilla on kieliteknologian kehittäminen opetustarkoituksiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien koulutukseen on rakennettu suomen kielen, kirjallisuuden, puheviestinnän ja äidinkielen didaktiikan yhteistyötä ja haettu yhteistä tutkimuspohjaa perustamalla Äidinkielen opetuksen instituutti, joka on aloittanut toimintansa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien opetussuunnitelmakoulutuksella lukuvuonna 2002 03. Jyväskylän yliopiston suomen kielellä on myös suunnitelma alumni- ja mentoriyhteistyön kehittämiseksi koulujen kanssa, joten yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet vastata äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen uusiin haasteisiin. Sisältökuvaus Tavoitteena on suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien määrän lisääminen toteuttamalla 20 opiskelijan sisäänotto sisältäen kokonaan uuden ylimääräisen 5 opiskelijan sisäänoton sekä jatkamalla tulossopimuskaudeksi 2001 2003 sovittua 15 opiskelijan sisäänoton laajennusta vuodesta 2004 alkaen. Tavoitteena on, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuvien määrä nousee saman verran kuin ottoa lisätään. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina kolmea lehtoraattia ja kahta professuuria sekä tuntiopetusresursseja. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 340 340 350 350 Muut menot 226 226 233 233 Yhteensä 566 566 583 583 OPM 425 425 438 438 JY 141 141 145 145 36

ERITYISOPETTAJAKOULUTUS Koulutuksen perusteet Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman (2001) mukaan erityisopettajien koulutustarve tällä vuosikymmenellä on noin 2600 erityisopettajaa. Erityisopettajakoulutusta tulee vuosittain olla tarjolla 250 300 opiskelijalle. Erityisopettajista vain 72 % on muodollisesti kelpoisia tehtäväänsä, joten pätevöittävää koulutusta tarvitaan vuosittain sadalle osallistujalle. Myös erityislastentarhaopettajien koulutuskapasiteetti on riittämätön ja pätevistä opettajista on pulaa. Koulutuksessa suoritetaan 35 opintoviikon laajuiset erilliset erityisopettajan opinnot, jotka kestävät noin vuoden. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Ammatillisena perustana erityisesti Chydenius-Instituutin koulutuksessa ovat luokattoman erityisopettajan toimenkuva, joskin koulutus antaa perustutkinnosta johtuen ns. laajan kelpoisuuden. Koulutuksen suuntaamista luokattomien erityisopettajien koulutukseen puoltaa näiden erityisopettajien suuri vajaus ja yhä kasvava erityisopetuksen integraatio, jonka tukena luokattomia erityisopettajia myös tarvitaan. Opiskelijavalinnassa etusija annetaan niille, jotka ovat suorittaneet erityispedagogiikan perus- tai erikoistumisopinnot tai joilla on arvosana erityispedagogiikassa. Valintakriteereinä käytetään Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksen opiskelijavalinnan kriteereitä. Chydenius-Instituutissa koulutukseen otetaan 20 opiskelijaa/ vuosi. Jyväskylässä lisäkoulutukseen valitaan 25 erityisopettajaksi/erityisluokanopettajaksi ja 25 erityislastentarhanopettajaksi koulutettavaa/vuosi. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Chydenius-Instituutin henkilökustannukset 103 103 103 103 Muut kustannukset 68 68 68 68 Yhteensä 171 171 171 171 Jyväskylän henkilökustannukset 138 138 138 138 Muut kustannukset 92 92 92 92 Yhteensä 230 230 230 230 OPM 350 350 350 350 JY 51 51 51 51 Yhteensä 401 401 401 401 LIIKUNNANOPETTAJIEN LISÄ- JA PÄTEVÖITTÄMISKOULUTUS Yhteiskunnallinen kysyntä Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvityksen mukaan liikunnan ja terveystiedon opettajista vuonna 1999 yli 50-vuotiaita oli 566 ja opettajakelpoisuus tehtävään puuttui 390 henkilöltä. Koulutustarve on yli 950 liikunnanopettajalle. Koska liikunnanopettajien lisäkoulutukseen on yhtäältä olemassa pitkäaikainen 37

tarve, toisaalta se vaatii nopeaa reagointia, esitetään hankkeen toteuttamiseksi kaksi toisiaan täydentävää tapaa: liikunnan aineenopettajakoulutuksen laajentaminen ja pätevöittämiskoulutuksen toteuttaminen. Pätevöittämiskoulutus Pätevöittämiskoulutuksen sisäänotto on 20 opiskelijaa/vuosi. Koulutukseen otetaan ensisijaisesti epäpätevinä liikunnanopettajina toimivia liikunnanohjaajia. Liikunnanopettajien pätevöittämiskoulutuksessa kehitetään laaja-alaista liikunnanopettajankoulutusta tarjoamalla monimuoto-opetuksen ja yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita soveltaen aikuiskoulutusta, jossa otetaan huomioon sekä opiskelijan yksilölliset että muuttuvan yhteiskunnan tarpeet. Käytettävien opiskelumuotojen (mm. oppimistehtävät, koulutusteknologian sovellutukset ja pienryhmätyöskentely) avulla opiskelija voi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan, persoonallisuuttaan ja omaa pedagogista käyttöteoriaansa. Koulutukseen luodaan opiskelijalähtöinen, itseohjautuvuutta korostava opiskeluympäristö, jossa käytetään monimuotoisia opiskelutapoja. Liikunnanopettajien pätevöittäminen pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti työn ohessa tapahtuvana muuntokoulutuksena, intensiivisen päätoimista läsnäoloa vaativan opiskelun tapahtuessa n. kolmen vuoden aikana, pohjaopinnoista riippuen. Hankkeen myötä kehitetään myös yliopiston ja liikunnanohjaajakoulutuksesta vastaavan ammattikorkeakoululaitoksen välistä yhteistyötä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina professuuria, kahta lehtoraattia ja koulutussuunnittelijaa. Lisäryhmän ottamisen jatkaminen liikunnan aineenopettajakoulutukseen Jatketaan tulossopimuskaudeksi 2001 2003 sovittua laajennettua 76 opiskelijan sisäänoton laajennusta (15 opiskelijaa/vuosi) vuodesta 2004 alkaen. Tavoitteena on, että liikunnanopettajiksi valmistuvien määrä on sama kuin sisään otettavien määrä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina kahta professuuria, kahta assistentuuria, ja neljää lehtoraattia. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Lisäryhmän jatkaminen Henkilöstömenot 440 440 450 450 Muut menot 293 293 300 300 Pätevöittämiskoulutus Henkilöstömenot 250 260 260 270 Muut menot 166 173 173 180 Yhteensä 1 149 1 166 1 183 1 200 OPM 862 876 888 900 JY 287 290 295 300 38

MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN PERUS-, MUUNTO- JA PÄTEVÖITTÄMISKOULUTUS Yhteiskunnallinen kysyntä Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajia tarvitaan enemmän kuin opettajia valmistuu. Tähän tarpeeseen voidaan vastata kehittämällä sekä opettajien peruskoulutusta että muunto- ja pätevöittämiskoulutusta. Lisäksi on tarve kehittää matematiikan ja luonnontieteiden kouluopetusta yhdessä alan opettajien kanssa, jotta kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun kasvaisi. Yliopistolaitoksen näkökulma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on määrätietoisesti panostanut opettajankoulutuksen kehittämiseen, ja vuodesta 1997 alkaen opettajankoulutusta on laajennettu siten, että esimerkiksi vuonna 2001 kaikista maassamme valmistuneista luonnontieteellisen alan opettajista noin kolmannes, yhteensä 50 fysiikan, kemian ja matematiikan opettajaa, valmistui Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Opettajankoulutus on koko yliopiston olemassaolon ajan ollut merkittävä osa yliopistossa annettavaa koulutusta. Tiedekunta jatkaa tätä perinnettä paitsi kehittämällä opettajien peruskoulutusta myös vastaamalla opettajien eläkkeelle siirtymisen aiheuttaman opettajapulan haasteeseen erittäin toimivaksi aineenopettajien koulutusmuodoksi osoittautuneen muunto- ja pätevöittämiskoulutuksen avulla. Peruskoulutus Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien peruskoulutusta kehitetään laajentamissuunnitelman mukaisesti siten, että opettajankoulutukselle asetetut tutkintotavoitteet, yhteensä 60 maisterintutkintoa vuodessa, saavutetaan. Vuonna 2002 aloitettua matematiikan opettajankoulutuksen suoravalintakokeilua jatketaan ja saatujen kokemusten perusteella suoravalinta laajennetaan kesällä 2003 myös fysiikan opettajankoulutukseen. Aineopintojen ja pedagogisten opintojen yhteensovittamista jatketaan, jotta myös myöhemmin opintojensa kuluessa opettajankoulutukseen hakevat voisivat suorittaa opinnot mahdollisimman joustavasti. Muunto- ja pätevöittämiskoulutus Muuntokoulutettavat ja pätevöityjät suorittavat biologian, fysiikan, kemian tai matematiikan aineopinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot avoimessa yliopistossa ja syventävät opinnot ainelaitoksissa. Ainelaitokset vastaavat myös maisterin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden pro gradu -tutkielmien ohjauksesta. Muuntokoulutukseen otetaan vuonna 2004 yhteensä 70 biologian, fysiikan, kemian, matematiikan tai tietotekniikan opettajaksi kouluttautuvaa. Koulutukseen valittavilta edellytetään aikaisempi matemaattis-luonnontieteellisen alan akateeminen loppututkinto, esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinto, siten että heidän on mahdollista kahden vuoden aikana suorittaa 35 ov laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja täydentää aineen hallintaa koskevat suorituksensa aineenopettajan kelpoisuutta vastaaviksi. Tietotekniikassa ei järjestetä aineopintoja. Pätevöittämiskoulutukseen otetaan vuosiksi 2004 05 yhteensä 90 opettajaa, joilta puuttuu aineenopettajan kelpoisuuteen vaadittava biologian, fysiikan, kemian tai matematiikan cum laude approbatur. Koulutukseen valittavilta edellytetään, että he ovat suorittaneet hakemiensa aineiden perusopinnot. Verkko-opiskelumahdollisuuksia ylläpidetään ja laajennetaan opiskelijoilta saadun positiivisen palautteen kannustamana. Tavoitteena on saada verkkoon oppimis- ja testitehtäviä sekä tuottaa opiskeltavaa asiaa havainnollistavia visualisointeja. 39

Kustannukset ja rahoitus Fysiikan, kemian ja matematiikan opettajankoulutuksen toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa vaatii uusien opetusryhmien perustamista. Tätä varten tarvitaan ainelaitoksille assistentuurit. Lisäksi opettajien laboratoriotöiden kehittämistä varten tarvitaan opettajankoulutuslaitokselle yliassistentin virka. Pedagogisissa perusopinnoissa kustannuspohjana on 50 euroa/ov ja siinä on huomioitu koulutuksen sovittamisen aiheuttama lisäkustannus. Aineopetuksen toteutus on laskettu käyttäen lähtökohtana arviota 200 euroa/ov, joka sisältää opetuskulut sivukuluineen, opetuksen sovittamisen työssä toimivien opettajien koulutukseen soveltuvaksi ja materiaalikulut. Fysiikan, kemian ja biologian osalta arvioon on lisätty laboratoriokuluja 500 euroa/opiskelija. Aineopetuksen toteutus on laskettu käyttäen lähtökohtana arviota 200 euroa/ov, joka sisältää opetuskulut sivukuluineen, opetuksen sovittamisen työssä toimivien opettajien koulutukseen soveltuvaksi ja materiaalikulut. Fysiikan, kemian ja biologian osalta arvioon on lisätty laboratoriokuluja 500 euroa/opiskelija. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 Peruskoulutus Henkilöstömenot 345 345 345 Muut menot 300 300 300 Yhteensä 645 645 645 Muuntokoulutus Henkilöstömenot 192 429 Muut menot 25 25 Yhteensä 217 454 Pätevöittämiskoulutus Henkilöstömenot 240 240 Muut menot 25 25 Yhteensä 265 265 Rahoitus OPM 842 1 079 360 JY 285 285 285 Yhteensä 1 127 1 364 645 40

TERVEYSTIEDON OPETTAJAKOULUTUS Yhteiskunnallinen tarve Hallitus antoi 28.09.2000 esityksen eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 11 :n, lukiolain 7 :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 :n muuttamisesta. Perusopetuksessa ehdotetaan kaikille oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi lisättäväksi terveystieto. Lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa liikuntaa ja terveystietoa ehdotetaan opetettavaksi erillisinä oppiaineina. Perusopetuksen yhteydessä terveystietoa tulisi opettaa esityksen mukaan noin 260 oppituntia. Lakiesityksessä ehdotetaan, että terveystietoa alettaisiin opettaa uusien opetussuunnitelmien mukaan lukuvuodesta 2002 2003 alkaen. Lukioissa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa järjestetään kaikille yhteisiä terveystiedon kursseja jo tälläkin hetkellä Tämä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja merkittävä oppiainereformi, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä terveysosaamisen, terveyden lukutaidon ja terveyssivistyksen lisääminen. Uudistus edellyttää erittäin mittavaa kansallista terveystiedon opettajankoulutuksen käynnistämistä, lisäämistä ja kehittämistä, mihin Jyväskylän yliopistolla on ainutlaatuiset edellytykset. Hankkeessa 1. Kehitetään terveystiedon/terveyskasvatuksen pääainekoulutusta (55 ov) siten, että se nykyistä paremmin vastaa koulun terveystiedon opettamisen tarpeita. Mahdollistetaan myös terveystieteiden opiskelijoiden (10 opiskelijaa/v) suorittaa opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Lisätään terveyskasvatuksen pääaineopiskelijoiden vuosittaista sisäänottoa 5 opiskelijalla. (nykyinen sisäänotto 20). (Terveystieteiden laitos) 2. Käynnistetään terveystiedon/terveyskasvatuksen koulutus sivuaineena (35 ov) kohderyhmänä liikunnan aineenopettajiksi opiskelevat (sisäänotto 30 opiskelijaa/vuosi) sekä biologian, psykologian, kotitalouden ja luokanopettajiksi opiskelevat (sisäänotto 10 opiskelijaa/vuosi). (Terveystieteiden laitos) 3. Kehitetään ja lisätään terveystiedon/terveyskasvatuksen opetuksen osuutta luokanopettajakoulutuksessa. (Opettajankoulutuslaitos) 4. Toteutetaan mittava terveystiedon opettajien täydennyskoulutushanke yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa: 5 ov täydennyskoulutusohjelma (500 opettajaa/vuosi) sekä terveystiedon/terveyskasvatuksen perusopinnot 15 ov ja aineopinnot 35 ov (100 opettajaa/vuosi). Terveystiedon opettajakoulutus edellyttää henkilöresursseina liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa kahden lehtorin, yliassistentin ja amanuenssin virkaa, kasvatustieteiden tiedekunnassa lehtorin virkaa ja avoimessa ylipistossa yliopiston opettajan virkaa. Kehittämishankkeen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon myös integrointi- ja synergiaedun mahdollisuudet liikuntalääketieteen kehittämissuunnitelmien kanssa. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 310 310 312 315 Muut menot 206 206 208 210 Yhteensä 516 516 520 525 OPM 387 387 390 394 JY 129 129 130 131 41

OPETTAJANKOULUTUSHANKKEIDEN KOKONAISKUSTANNUSARVIO (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Meneillään olevien hankkeiden loppuun saattaminen 1 422 1 155 620 Kielten aineenopettajien koulutus 525 922 1 180 1 427 Viittomakieli 600 600 600 300 Musiikki 133 133 133 133 Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen laajentaminen 268 271 275 275 Äidinkieli 566 566 583 583 Erityisopettajakoulutus 401 401 401 401 Liikunta 1 149 1 166 1 183 1 200 Matemaattis-luonnontieteelliset aineet 1 127 1 364 645 Terveystieto 516 516 520 525 Opinto-ohjaus 250 250 260 260 (osana ohjausalan kehittämishanketta) Yhteensä 6 957 7 344 6 400 5 104 OPM 5 610 6 041 5 073 4 084 JY 1 347 1 303 1 327 1 020 16.1.2 Muut valtakunnalliset hankkeet VIRTUAALIYLIOPISTO VUONNA 2004 Lähtökohdat Toiminnan peruslinjaukset virtuaaliyliopistohankkeelle on asetettu syksyllä 2002 laaditussa virtuaaliyliopistostrategiassa. Strategiassa on määritelty toimenpidekokonaisuudet järjestelmien, tukitoimien sekä tutkimusja kehittämistoiminnan osalta. Koko toiminnan pysyvämmät rakenteet vakiinnutetaan paikallisesti yhdessä opetuksen laatuhankkeen kanssa sekä valtakunnallisesti Suomen virtuaaliyliopiston ja sen verkostohankkeiden kanssa. Jyväskylän yliopistossa virtuaaliyliopistotoiminnalla pyritään ensisijaisesti tarjoamaan kehitettyjä opetussisältöjä verkkotekniikan avulla tehokkaasti entistä laajemmalle opiskelijamäärälle sekä hyödyntämään muiden yliopistojen vastaavaa tarjontaa. Hankekokonaisuudet Hankekokonaisuudet jakautuvat neljään ryhmään koordinaatio, koulutusja tuki, keskitetysti johdetut kehityshankkeet, sisällölliset kärkihankkeet sekä aineistotuotannon ja verkko-opetuksen käynnistyshankkeet. Kärkihankkeissa painottuvat strategian mukaisesti kokonaisuudet, joissa verkko-opetus, oppimateriaalien tuotanto ja tietovarantojen kehittäminen yhdistyvät kokonaisuuksiksi. 42

Hankkeille on tunnusomaista myös teknologisten innovaatioiden kytkeytyminen hankkeiden toteutukseen. Kärkihankkeet ovat pääosin vuodelta 2003 jatkuvia ja laajenevia hankkeita. Kaikki hankkeet arvioidaan rehtorin nimittämässä virtuaaliyliopistotyöryhmässä. Jokainen hanke, jota rahoitetaan, myös raportoi virtuaaliyliopistotyöryhmälle. KEHITYSHANKKEET, KOULUTUS JA TUKI Verkko-opiskeluympäristön ylläpito, integrointi yliopiston järjestelmiin sekä tuotekehitys (jatkuu vuodelta 2003) Verkko-opiskeluympäristön integrointia yliopiston muihin toimintoihin jatketaan. Vuonna 2004 rakennetaan yhteys kurssi- ja opetushallinnon järjestelmiin. Myös omaa tuotekehitystä jatketaan ja toteutetaan pedagogisia toiminnallisia komponentteja. Toteuttajat: virtuaaliyliopistohanke, atk-keskus, koulutuksen tutkimuslaitos, IT-tiedekunnan projektiryhmät, Discendum Oy. Julkaisusampo (jatkuu vuodelta 2003) Järjestelmä kattaa koko ketjun sisällön suunnittelun ja tuotannon välineistä julkaisuportaaliin, aineistoja koskevan metatiedon tuottamiseen ja hallintaan sekä tekijänoikeuksien ja niitä koskevien sopimusten ja korvausten hallintaan. Järjestelmän toteutuksessa otetaan huomioon erityyppiset aineistot ja käyttötarkoitukset. Myös tuotannon tukiaineistot rakennetaan järjestelmän yhteyteen. Toteuttajat: virtuaaliyliopistohanke, kirjaston julkaisuyksikkö, digitaalinen media/ multimedia, Dr.ELMA-hanke, atk-keskus. Yhteydet FinELibin portaalihankkeeseen ja SVY:n paikallisportaalihankkeeseen. Pedagoginen muisti (jatkuu vuodelta 2003) Pedagoginen muisti on pedagogisen kehitystyön, tukimuksen ja opetuksen valtakunnallinen tietovaranto. Hankkeen kehityksen taustalla ja toteuttajana on laaja yhteistyöverkosto, mm. IT-peda-hanke. Kehityksestä on vastannut koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä opetuksen laatuhankkeen ja virtuaaliyliopistohankkeen kanssa. Pedagogisen muistin kehittämistä jatketaan teknisesti ja sisällöllisesti sitä laajennetaan valtakunnallisessa verkostossa. Koordinaatio, koulutus ja tuki Virtuaaliyliopistohankkeen kokonaiskoordinaatio ja -suunnittelu, yhteys kansallisiin hankkeisiin ja Suomen virtuaaliyliopistoon sekä osa teknisestä, sisällöllisestä ja pedagogisesta koulutuksesta ja tuesta hoidetaan keskitetysti. Koulutus kytkeytyy vahvasti verkkoopiskeluympäristöön ja Julkaisusampoon. Käyttäjämäärien kasvaessa tuki- ja koulutusvastuuta hajautetaan kouluttamalla tukiverkostoa. Myös SVY:n järjestämä koulutus organisoidaan paikallisesti ja toteutetaan Jyväskylän yliopiston osuus kansallisesta TieViekoulutuksesta. Toteuttajat: virtuaaliyliopistohanke, kirjasto, atk-keskus sekä hallinto. KÄRKIHANKKEET Bio- ja ympäristötieteiden tietovarantohankkeet (jatkuu vuodelta 2003) Painopisteet ovat limnologian ja YVA-prosessin aineistojen ja asiantuntijaverkoston rakentamisessa verkkoympäristöön. Molemmilla alueilla toiminta on laajentunut yliopistojen väliseksi yhteistyöhankkeeksi. Jyväsjärvi-laboratoriota laajennetaan edelleen monitieteiseksi tutkivan- ja ongelmakeskeisen oppimisen hankkeeksi, johon liittyy myös verkko- 43

ympäristön tuotekehitystä. Toteutus: bio- ja ympäristötieteiden laitos, verkostoyhteistyöyliopistot Matematiikan ja tilastotieteen verkko-opetus ja -materiaalihankkeet (jatkuu vuodelta 2003) Avoimen yliopiston ja matematiikan laitoksen MaLu-hankkeessa on tuotettu lukuisia verkkoaineistoja (mm. http://www.math.jyu.fi/ylemat/). Jatkohankkeessa tuotetaan ratkaisuja matematiikan käsitteiden interaktiiviseen havainnollistamiseen ja ohjaustilanteisiin verkossa. Matemaattinen notaatio viedään myös verkko-opiskeluympäristöön. Hanke on liittynyt TKK:n vetämään MatTaFi-hankkeeseen, jossa eri aihealueisiin liittyviä materiaaleja kootaan yhteiseen tietokantaan. VliSS (http://www.stat.jyu.fi/mpss/vliss/) on tilastotieteen survey- ja otantamenetelmien virtuaalinen laboratorio. Hankkeen aineistoa laajennetaan ja teknistä toteutusta kehitetään. Teknistä toteutusta tehdään osin yhdessä MaLu-hankkeen kanssa. VliSS on osa tilastotoimen opetuksen laadun kehittämishanketta. Toteutus: matematiikan laitos, avoin yliopisto, tilastotoimen ohjelma. Humanististen tieteiden tietovarantoja portaalihankkeet (jatkuu vuodelta 2003) Humanistisen tiedekunnan sisällä on käynnistetty useita tietovarantohankkeita (mm. historialliset kartat, kansanlaulutietokanta, monikielinen sanasto). Erityisesti viestintätieteissä on rakennettu viestinnän eri osa-alueiden portaaleja. Kulttuurien välisen viestinnän verkko-aineiston ja -opetuksen kehittäminen on painopistealue. Tietovarantoja ja portaaleja laajennetaan, teknisiä alustoja yhtenäistetään, monitieteisiä kytkentöjä kehitetään ja samalla integroidaan varantoja niin tutkimukseen kuin erilaisiin oppimateriaali- ja verkkoopetushankkeisiin. Uusi kärkihanke vuodelle 2004 Aiempien käynnistyshankkeiden kokemusten pohjalta ja niitä yhdistelemällä perustetaan uusi sisältökärkihanke vuonna 2004. Aineistotuotannon ja verkko-opetuksen käynnistys- ja laajennushankkeet Määrärahat suunnataan asiantuntijoiden irrottamiseen hankesuunnitteluun ja -toteutukseen tai erikoistaitoja ja -välineitä vaativiin toteutuksiin. Yhteensä rahoitetaan n. 20 hanketta. Toteutus: virtuaaliyliopistohanke ja oppiaineet sekä mahdolliset verkostoyhteistyöyliopistot. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2003 Koordinaatio, koulutus ja tuki 183 Keskitetysti toteutetut kehittämishankkeet 112 Kärkihankkeet 187 Käynnistys- ja laajennushankkeet 109 Yhteensä 591 Palkkakustannukset 437 Muut kustannukset 154 OPM 495 JY 96 44

CONNET-OHJELMA Connet-ohjelma on Jyväskylän yliopiston koordinoima kahdeksan yliopiston ja oppiaineen yhteinen opinto-ohjelma, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia uuden tietoyhteiskunnan luovassa kehittämisessä tarvittaviin moninaisiin ja vaativiin tehtäviin. Keskeinen teema on modernin teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Connet on monitieteinen kokonaisuus, jossa kognitiotieteilijät, psykologit, tietojenkäsittelijät, kasvatus- ja työtieteilijät sekä kognitiiviset teknologit yhdistävät tavoitteensa inhimillisen teknologian osaamisen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Jyväskylän yliopisto esittää, että ohjelmalle kohdennettaisiin yhteensä 350.000 euroa vuodelle 2004. Kustannusarviossa on otettu huomioon lisääntyneet opiskelijamäärät, opiskelijamäärän kasvusta aiheutuva lisääntyvä tilan tarve sekä kohonneet palkkauskustannukset. KULTTUURIPOLITIIKAN VERKOSTOYLIOPISTO Hankkeen perustelut ja keskeiset tavoitteet Kulttuuripoliittinen tutkimus ja opetus ovat maassamme tällä hetkellä aliresurssoitua ja hajanaista. Tutkimuksen toteutus on yksittäisen tutkijan mielenkiinnon varassa. Maan ainoa kulttuuripolitiikan professuuri on Jyväskylän yliopistossa. Kulttuuripoliittiselle osaamiselle on olemassa jatkuvasti kasvava yhteiskunnallinen kysyntä. Yhteiskunnan yleinen kulttuuristumistendenssi luo tarpeen kouluttaa kulttuuripolitiikan kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita, tutkijoita, tiedottajia, suunnittelijoita, opettajia, kulttuurityöntekijöitä ja muita alan ammattilaisia. Vireillä olevan hankkeen tarkoituksena on luoda verkosto, joka tarjoaa korkeatasoista ja monipuolista kulttuuripolitiikan opetusta. Samalla muodostuu osaamiskeskus, joka vahvistaa myös kulttuuripoliittisen tutkimuksen asemaa. Keskeisin syy kulttuuripolitiikan verkostoyliopiston perustamiseen on kulttuuripolitiikan opetuksen vähäinen tarjonta. Maisterin tutkintoon johtavaa alan erillistä koulutusohjelmaa ei ole tarjolla muualla kuin Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopistossa kehitettyyn koulutusohjelmaan pääsy edellyttää hakijalta kandidaatin tutkinnon suorittamista ja pääaineen valitsemista yhteiskuntatieteistä. Kulttuuripolitiikan opintoihin on erillinen haku ja vain noin joka kolmas hakija voidaan ottaa mukaan koulutusohjelmaan. Resurssit eivät riitä siihen, että kulttuuripolitiikkaa voitaisiin tarjota sivuaineopintoina. Joensuun yliopistossa kulttuuripolitiikkaa on mahdollista opiskella temaattisena erikoistumisalueena osana yhteiskuntapolitiikan opintoja. Sivuaineena kulttuuripolitiikkaa ei siis voi opiskella missään maamme yliopistossa. Kuitenkin juuri täydentävä kulttuuripoliittinen osaaminen on tarpeen nykypäivänä yhä useammilla aloilla. Alan asiantuntemusta löytyy Suomesta ja esimerkiksi kulttuuripolitiikan tutkijakoulu (osana SOVAKOa), verkottuneet tutkimusprojektit sekä vasta perustettu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (perustajajäseninä Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto) ovat tärkeitä asiantuntemuksen lisääjiä ja koordinoijia. Kulttuuripolitiikan kannalta relevanttia tutkimusta tehdään myös yliopistojen humanistisilla, taloustieteellisillä ja kulttuurimaantieteen aloilla. Kansainvälisesti tarkastellen kulttuuripoliittinen tutkimus ja mahdollisuudet alan opetukseen ovat lisääntyneet viime vuosina. Esimerkiksi Euroopan neuvoston piirissä tuotetussa kulttuuripoliittisessa raportissa Syrjästä esiin vaadittiin kulttuuripolitiikan asettamista uudella tavalla päätöksenteon ja hallinnon ytimeen. Vaatimus edellyttää kuitenkin, että tarjolla on kulttuuripolitiikan koulutusta ja että alan tutkimustoiminta on vireää. Moniin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin on viime vuosina syntynyt useita kulttuuripolitiikan koulutusohjelmia. Ohjelmia löytyy muun muassa Chicagosta, Lontoosta, Warwickista, Pariisista, Torinosta, Bergenistä, Sofiasta, Zagrebista, Krakovasta, Budapestista jne. Toinen trendi on ollut kulttuuripoliittisten observatorioiden/tutkimuslaitosten 45

perustaminen. Tällaisia toiminnassaan kansainvälisyyteen pyrkiviä kulttuuripolitiikan verkottuneita osaamiskeskuksia on ainakin Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Portugalissa, Englannissa, Espanjassa, Unkarissa, Kroatiassa, Italiassa ja Saksassa. Kulttuuripolitiikan verkostoyliopiston avulla vastataan näihin koulutuksellisiin ja tutkimuksellisiin haasteisiin ja luoda tieteenrajat ylittävää tulevaisuuden yhteistyötä. Hankkeeseen osallistuvat tahot ja koordinaattori Kulttuuripolitiikan verkostoyliopisto kokoaa ensimmäisessä vaiheessa yhteen seuraavat yliopistot ja laitokset: Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos/kulttuuripolitiikka sekä taloustieteiden tiedekunta, Sibelius-Akatemian Arts Managementohjelma, Turun yliopiston kulttuurihistorian laitos, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan ja taiteiden tutkimuksen/teatteritiede laitokset, Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos ja yliopistojen ulkopuolisina Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö ja m- cult. Yliopistoista myös Tampereen ja Oulun kanssa on käyty neuvotteluja ja ne tulevat liittymään hankkeeseen myöhemmässä vaiheessa. Hankkeen koordinaattorina toimii Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos/kulttuuripolitiikka. Opetus Hankkeeseen osallistuvat tuottavat verkostoyliopiston käyttöön yhteensä 14 moduulia. Syksyllä 2004 tuotetaan kolme moduulia ja keväällä 2005 neljä uutta moduulia. Seuraavina lukukausina tuotetaan keskimäärin kolme uutta moduulia. Toiminnan vakiinnuttua opiskelijoille on tarjolla verkkoympäristössä vähintään 2 moduulia syyslukukaudella ja 3 4 moduulia kevätlukukaudella. Opetus toteutetaan pääosin verkkoympäristössä joko verkko-opetuksena, yhteensä seitsemän moduulia (oppimateriaalit ja työskentely-ympäristö verkossa) tai verkkovälitteisenä opetuksena hyväksikäyttäen internet-pohjaista video- ja äänineuvottelutekniikkaa. Opiskelijat Kulttuuripolitiikan verkostoyliopisto tuottaa sivuaineopintoja opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot. Opiskelijat tulevat hankkeessa mukana olevista eri yliopistojen laitoksista. Opiskelijat säilyttävät kulttuuripolitiikan verkosto-opintoja tehdessään aina opinto-oikeuden siihen yliopiston oppiaineeseen, jonka laitoksen pääaineopiskelijoita he ovat. Verkosto-opintojen rekisteröinti tapahtuu kunkin hankkeeseen osallistuvan laitoksen kautta siten, että kukin laitos rekisteröi toteuttamansa verkostokurssin suoritukset oman yliopistonsa rekisteriin ja siitä edelleen sen yliopiston rekisteriin, josta opiskelija tulee. Rahoitus Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina suunnittelijaa (vuosille 2004 2006), osa-aikaista atk-tukihenkilöä (vuonna 2004) sekä tuntiopettajia (vuosina 2004 2006). Vuonna 2004 verkkovälitteistä ja verkkoympäristössä tarjottavaa opetusta tuottavat Jyväskylän ja Joensuun yliopistot, mahdollisesti myös Sibelius Akatemia. Tietotekniseen infrastruktuuriin on budjetoitu kullekin yksikölle 5000 euroa, yhteensä 15 000 euroa. Samaa periaatetta noudatetaan myös vuoden 2005 ja 2006 opetusta tarjoavien yksiköiden kohdalla. Lisäksi tietoliikennepalveluihin, materiaalin tuottamiseen ja laitteiden ylläpitoon varataan vuositasolla 10 000 euroa. Opetushenkilöresursseja kohdennetaan alkuvaiheessa niiden moduulien toteuttamiseen, jotka päätetään toteuttaa ensimmäisinä. Opettajien verkko-opetukseen liittyvään koulutukseen panostetaan ensimmäisen vuoden aikana. 46

KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 Henkilökustannukset 76 91 86 Muut kustannukset 85 75 85 Yhteensä 161 166 171 Yliopistot 16 16 17 OPM 145 150 154 YRITTÄJYYTEEN JA OSAAMISEN KAUPALLISTAMISEEN VALMENTAVA LIIKETOIMINTAOSAAMISOHJELMA Tausta ja yhteiskunnallinen kysyntä Jyväskylän yliopisto on osana valtakunnallista hanketta Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen kehittämässä liiketoimintaosaamista yrittäjyyteen ja osaamisen kaupallistamiseen valmentavalla ohjelmalla. Suomessa uusien teknologiayritysten syntyminen ja kansainvälistyminen on ollut hitaampaa kuin monissa muissa maissa. Erityisesti pk-yritysten kansainvälistyminen ja kasvu on edennyt hitaasti. Osaaminen, innovointi, yrittäjyys ja kaupallistaminen ovat keskeiset sekä uuden että olemassa olevan liiketoiminnan katalysaattorit. Suomalaisen elinkeinoelämän tunnuspiirre on yrittäjyyden ja omatoimisen työllistymisen vähäisyys. Työllisyyden kannalta tämä on ongelmallista, koska pienet yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Tilanne on lähivuosina muuttumassa kriittiseksi nykyisen yrittäjäkunnan tullessa suurelta osin eläkeikään ja etsiessä työlleen jatkajaa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisia leimaa alhainen motivaatio omalla riskillä tapahtuvaan yrittämiseen. Yrittäjyyttä tulisikin edistää lisäämällä erityiskoulutusta, alkuunpääsyä tukevia palveluita sekä vaikuttamalla etenkin nuoremman polven tietämykseen ja asenteisiin. Yrittäjyyteen liittyvien riskien hallintaan ja rajaamiseen liittyviä keinoja tulisi samoin kehittää. Perinteisen yrittämisen rinnalla tulee edistää muita omatoimisen työllistymisen muotoja, jotka madaltavat työttömien ja itsenäisten ammatinharjoittajien kynnystä työllistää itse itsensä. Koulutuksen keinoin on tarpeen edistää paitsi yrittämisen tietoja ja taitoja myös yrittäjyystahtoa ja motivaatiota. Monet tiedossa olevat sukupolven- ja omistajanvaihdokset nostavat tätä tarvetta entisestään. Omistajayrittäjyyden lisäksi myös sisäinen yrittäjyys työyhteisön jäsenenä on uudistava voima, joka synnyttää uutta ja tekee olemassa olevasta toiminnasta entistä elinkelpoisempaa. Tavoite ja sisältö Jyväskylän yliopisto esittää liiketoimintaosaamisen kansalliseen ohjelmaan neljää toisiaan täydentävää opetus- ja ohjelmakokonaisuutta. Nämä ovat Perheyritysten strategisen kyvykkyyden toimintaohjelma, Verkostotalouden yrittäjyysohjelma, Akateemisen osaamisen ja innovaatioiden kaupallistamiseen valmentava toimintaohjelma sekä Riskienhallinnan kehittämisohjelma. 47

Hankkeen tavoitteena on lisätä tiedekunnan liiketoimintaosaamisen opetustarjontaa ja tutkimustoimintaa siten, että aihepiirin aineopintotason kokonaisuuden suorittaa vuosittain noin 40 60 opiskelijaa ja maisteritason kokonaisuuden noin 10 15 opiskelijaa. Tämä nostaa aihepiiristä tehtyjen opinnäytteiden lukumäärän vuositasolla 15 työhön. Kokonaisuus tarjoaa tutkintomahdollisuuden sekä oman tiedekunnan perusopiskelijoille että myös muiden tiedekuntien opiskelijoille ja avoimen väylän kautta tuleville opiskelijoille. Opetustarjonta ulotetaan myös yliopiston ulkopuolelle, yrityksiin, tiedekunnan omien ja maakunnallisten verkostojen kautta. Tavoitteena on, että hanke nostaa tutkintojen kokonaismäärää 10 15 ylemmällä perustutkinnolla ja kahdella tohtorintutkinnolla vuodessa vuodesta 2007 lähtien. Hanke lisää merkittävästi tiedekunnan yritysyhteistyötä sekä moninkertaistaa aihepiirin tieteellisen tutkimustoiminnan. Voimavarat Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina kolmea professuuria, kolmea yliassistentuuria ja suunnittelijaa. Tavoitteena on, että kaksikymmentä prosenttia hankkeen kustannuksista katetaan OPM:n ulkopuolisen projekti- ja yritysrahoituksen kautta. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 392 392 400 400 Muut menot 261 261 266 266 Yhteensä 653 653 666 666 OPM 200 300 300 300 JY 323 223 233 233 Projekti- ja yritysrahoitus 130 130 133 133 TIETOTEOLLISUUSOHJELMA Jyväskylän yliopisto on ollut mukana tietotollisuushankkeessa alusta alkaen. Tulossopimuksen mukaisesti ylioppilaspohjaisen peruskoulutuksen oppilaspaikkoja on 50. Paikat jakautuvat tasan luonnontieteellisen alan ja kauppatieteellisen alan kesken. Peruskoulutuksen osalta jatketaan sovittujen aloituspaikkamäärien mukaisesti (50 opiskelijapaikkaa vuonna 2003) Ylioppilaspohjaisen peruskoulutuksen oppilaspaikat tulee siirtää perusrahoitukseen. Jyväskylän yliopisto on lisäksi mukana kuvajournalismin koulutuksessa. Koordinaatiovastuu koulutuksesta on Tampereen yliopistolla. Jyväskylän yliopistolle kohdennettavien koulutuspaikkojen määräksi arvioidaan 5 10 paikkaa vuonna 2003. Osana valtakunnallista tietoteollisuusohjelmaa Jyväskylän yliopisto esittää opetusministeriölle rahoitettavaksi käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn, multimediaopintokokonaisuuden ja digitaalisen kulttuurin hankkeita. Hankkeilla on tavoitteena tukea erityisesti perinteisten akateemisten, lähinnä humanististen alojen työllistymistä, minkä on todettu tarvitsevan erityistoimia. Lisäksi informaatioteknologian alan koulutuksella edistetään erityisesti kulttuuriyrittäjyyden ja uudenlaisten kulttuurialan ammattien syntymistä. 48

KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLINEN TIETOJENKÄSITTELY Taustaa Yhteiskunnallinen tarve ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen asiantuntemuksen hyödyntämiseen on korostunut useiden teollisten yhteistyöprojektien yhteydessä. Lähitulevaisuudessa onkin odotettavissa, että juuri laaja-alainen asiantuntijuus, jossa tietojärjestelmien rakentamiseen liittyvä osaaminen yhdistyy ihmistieteiden tuntemukseen, tulee olemaan kasvavan kysynnän kohteena työmarkkinoilla. Annettavan opetuksen ja tutkimuksen lähtökohtana on ihmiskeskeisyys sovellussuunnittelussa. Yksilön kannalta tämä merkitsee ihmisen tavan toimia ja ajatella ottamista teknisen laitteen suunnittelun perustaksi. Toisaalta tämä voi merkitä inhimillisten arvojen ja tuotannollis-taloudellisten arvojen välisen jännitteen pohdintaa. Tuotantoelämän erityisesti it-sektorin kannalta käytettävyys on nousemassa keskeiseksi tietoteknisten tuotteiden kilpailutekijäksi. Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on toiminut 1.9.2000 lähtien käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn ESR-rahoitteinen linja, jossa tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan lukevat opiskelijat voivat laajentaa osaamistaan ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Hankkeen tulokset Maisterintutkinnon suorittavat opiskelijat saavat valmiuden toimia käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä niin tuotantoelämässä kuin tutkijayhteisössäkin. Hankkeen kautta toteutetaan syventävä opintokokonaisuus maisterintutkintoon sekä yksittäisiä perusopintokursseja kandidaatin tutkintoon. Kokonaisuus soveltuu hyvin myös osaksi monitieteistä tutkintoa. Opetukseen osallistuu perusopetustasolla 500 opiskelijaa, jonka myötä käytettävyyden keskeiset elementit tuodaan osaksi jokaisen tiedekunnan opiskelijan osaamista. Maisterikokonaisuuteen otetaan 15 opiskelijaa/vuosi. Hanke tuottaa tutkimukseen perustuvaa opetusta useilta osa-alueilta, jotka ovat relevantteja pyrittäessä ymmärtämään ihmistä teknistyvässä ympäristössä. Hanke edellyttää henkilöresursseina kognitiotieteen professoria, ihmiskeskeisen tietojärjestelmätieteen yliassistenttia, ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen lehtoria. Hankkeen toteuttaja on Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos. MULTIMEDIAOPINTOKOKONAISUUS Sähköisen viestinnän käsite on yhteiskunnassa laajentumassa jatkuvasti. Multimediaopintokokonaisuudella luodaan alueellisesti vahva sisällöntuotannon osaamiskeskittymä. Opinnoissa yhdistetään tietoteollisuuden koulutuksen kehittämisen kannalta tärkeät ulottuvuudet: sisältötuotannon humanistinen ja käyttäytymistieteellinen lähestyminen sekä alati kehittyvä tietoja viestintäteknologia. Taustaa Jyväskylän yliopistossa on annettu monitieteistä multimedian sivuainekoulutusta vuodesta 1994. Vuodesta 1996 multimediassa on ollut mahdollista suorittaa approbatur ja cum laude -arvosanat. Opintokokonaisuus on yksi yliopiston suosituimmista sivuaineista: avointa approbaturia suorittaa tällä hetkellä yli kolmesataa ja cum laude -arvosanaa yhdeksänkymmentä opiskelijaa. 49

Hankkeen tulokset Multimediaopinnoissa koulutetaan uusmedian akateemisia asiantuntijoita, joilla on sekä vankka teoreettinen tausta että alalle tarvittava käytännön osaaminen. Hankkeessa toteutetaan laaja sivuainekokonaisuus kandidaatin tutkintoon. Approbatur-opintokokonaisuuden suorittaa vuosittain 100 ja cum laude approbatur -kokonaisuuden 30 opiskelijaa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina viittä lehtoraattia opetusaloina multimedian sisältötuotannon projektinhallinta, multimedian sisällönsuunnittelu ja multimediakäsikirjoittaminen, multimedian audiovisuaalisuuden suunnittelu ja toteuttaminen, multimedian graafinen suunnittelu ja toteuttaminen sekä multimediaohjelmointi ja koosaminen. Hankkeen toteuttaja on Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos. DIGITAALINEN KULTTUURI Yhteiskunnallinen kysyntä Hanke painottuu kulttuurintutkimukselliseen, yhteiskuntakriittiseen, digitaalisen kulttuurin sisältöjen, käyttöjen ja käytäntöjen tutkimukseen sekä niihin pohjautuvaan opetukseen. Median ja henkilökohtaisen mobiiliviestinnän kehittyminen sekä viestinnän muuttuvien muotojen niveltyminen keskenään ovat luoneet aivan uuden kulttuurisen tilanteen, jossa kulttuurituotteiden tuotanto, levitys ja vastaanotto muuttuvat radikaalisti, ja lokaalin ja globaalin ero hämärtyy. Teknologisen infrastruktuurin rakentamisen jälkeen painopiste on siirtynyt monikulttuuriseen sisällön tuottamiseen uuteen mediaympäristöön. Tulevaisuudessa työmarkkinoilla kysytään yhä enemmän kulttuuriteknologian ammattilaisia. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteistyökumppaneineen pitää pystyä vastaamaan kysyntään nykyistä tehokkaammin. Kulttuurin perusopetuksen taso tulee säilyttää korkeana samalla kun opiskelijoille annetaan mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan digitaalisen kulttuurin opinnoilla. Koulutuksessa tarjotaan myös työelämään valmistavia käytännönläheisiä opintoja. Tutkimusta ja opetusta kohdennetaan reaalitodellisuuden ja mediatodellisuuden rajapintaan. Maisteriohjelma ja jatko-opinnot Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa digitaalisesta kulttuurista siltaopinnot, syventävät opinnot ja poikkitieteelliset jatko-opinnot. Digitaalisen kulttuurin maisteriohjelma niveltyy kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Ohjelmaan on mahdollista hakeutua soveltuvilta aloilta yliopiston sisältä tai esimerkiksi ammattikorkeakouluista. Ohjelmaan valmistavia opintokokonaisuuksia ovat multimedia, tietotekniikka, viestintä ja eri kulttuurialat. Tarvittaessa opiskelijoille räätälöidään siltaopinnot käyttäen hyväksi Digitaalisen kulttuurin opintokokonaisuutta tai multimedian opintoja. Tutkinto rakennetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien varaan. Tehokkaasti koordinoidut ja johdetut poikkitieteelliset jatko-opinnot takaavat tietoteoreettisen osaamisen korkean tason. Yhteistyössä Agoran, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen ja muiden taide- ja kulttuuriaineiden kesken on mahdollista tehdä digitaalisesta kulttuurista rajapinta, jonka kautta opiskelijat löytävät tiensä helpommin tiedekunnasta toiseen. Maisteriohjelmaan otetaan 20 opiskelijaa/vuosi. Ensimmäinen sisäänotto järjestetään syksyllä 2004. Tutkintotavoitteena on 17 maisterintutkintoa ja yksi väitöskirja/ vuosi. Hankkeen toteuttaja on Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. 50

TIETOTEOLLISUUDEN LISÄTOIMENPIDEOHJELMAN KUSTANNUSARVIO (1000 EUROA) 2002 2003 2004 2005 2006 Pysyvät paikat 934 1 186 1 237 1 262 1 262 Muuntokoulutus 1 854 1 551 530 Yhteensä 2 788 2 737 1 767 1 262 1 262 Käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely 246 246 246 Multimediaopintokokonaisuus 364 364 364 Digitaalinen kulttuuri 300 300 300 Laitehankinnat 210 247 247 Yhteensä 2 887 2 419 2 419 OPM 2 607 2 130 2 130 JY 280 289 289 16.2 Yliopiston hankkeet KANSAINVÄLISEN KEHITYSTYÖN (ENGLANNINKIELINEN) MAISTERIOHJELMA Jyväskylän yliopistossa on aloitettu kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelman suunnittelutyö. Kansainvälisen kehitystyön koulutuskokonaisuus toteutetaan maisteriohjelman ja avoimen yliopisto-opetuksen kautta. Jyväskylän yliopisto koordinoi oma-aloitteisesti Suomen yliopistojen kansainvälisen kehitystyön kumppanuushankeverkoston (UniPID) käynnistämistä, mikä osaltaan antaa erinomaiset edellytykset hankkeen toteuttamiselle. Kansainvälisen kehitystyön maisterikoulutus perustuu Jyväskylän yliopiston kansainvälisen toiminnan strategiaan (2001) ja kansainvälisen kehitystyön strategiaan (2002). Kehitystyön strategiassa määritellään yliopiston vahvuusalueet kehitysyhteistyössä, kansainvälisen kehitystyön asiantuntemuksen kysyntä eri aloilla ja ehdotetaan monitieteistä englanninkielistä kehitystyön tutkintotavoitteista koulutusta kansainvälisen asiantuntijaresurssin vahvistamiseksi. Näin strategia tuo uuden kehitysyhteistyön näkökulman Opetusministeriön vuoden 2001 Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaan. Koulutuksen yhteiskunnallinen kysyntä perustuu myös nähtävissä oleviin pyrkimyksiin lisätä resursseja kehitystyöhön. Kansainvälisellä tasolla koulutuksen yhteiskunnallinen kysyntä pohjautuu YK:n Kestävän kehityksen huippukokouksessa (Johannesburg 2002) hyväksyttyyn kumppanuusohjelmaan, jonka mukana tulee uusia toimijoita kehitystyöhön. Lisäksi ohjelma edellyttää kehitystyöltä laatua ja kestävyyttä. Esitetty maisteriohjelma vastaa kuvattuun uudenlaiseen kysyntään vahvuutenaan koulutuksen monitieteisyys ja monialainen näkökulma kehitykseen. Tiedekuntien ja laitosten osallistuminen ja yhteistyö Jyväskylän yliopiston kaikki tiedekunnat ovat osaltaan hyväksyneet maisteriohjelman tavoitteet ja sitoutuneet osallistumaan ohjelmaan. Ensimmäisen, syksyllä 2003 käynnistettävän maisteriohjelman toteutuksessa ovat mukana erityisesti ne ainelaitokset ja tiede- 51

kunnat, joilla on kokemusta kansainvälisestä kehitystyöstä. Nämä laitokset ja tiedekunnat tarjoavat koulutusta oman alansa kehitystyön ajankohtaisissa kysymyksissä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos vastaa koulutuksen ja laitosten sekä tiedekuntien välisen yhteistyön koordinoinnista. Ohjelmassa hyödynnetään soveltaen jo olemassa olevia Jyväskylän yliopiston ja muiden kansainvälisten monitieteisten koulutusohjelmien kokemuksia, käytänteitä ja yhteistyöverkostoja kuten kulttuurienvälisen viestinnän ja kansainvälisten suhteiden (ICIR) maisteriohjelma. Jyväskylän yliopistossa on maan ensimmäinen UNESCO -professuuri. Koulutusohjelman opiskelijavalinta ja tavoitteet Ajankohtaisen eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan mukaisesti ohjelma nojaa suunnitelmaan kaksiportaisesta tutkinnosta. Kansainvälisenä englanninkielisenä ja avoimesti rekrytoivana ohjelmana se myös edistää opiskelijoiden liikkuvuutta, mitä Bologna-prosessikin korostaa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa/vuosi. Opiskelijoita ohjelmaan rekrytoidaan myös kehitysmaista. Valittavilta opiskelijoilta edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa tai 100 120 (200 240 ects) opintoviikon aiempia yliopisto-opintoja, hyvää englannin kielen taitoa sekä kokemusta tai erityistä kiinnostusta kansainväliseen kehitystyöhön. Opiskelijoiden pääaineena tulee olla jokin ohjelman tuottamiseen sitoutuneen laitoksen aineista, ja opiskelijat jatkavat pääaineensa opintoja suuntautuen siinä kehitystyöhön. Opiskelijavalinnasta päättää koulutusohjelmalle nimitettävä johtoryhmä. Ohjelma tuottaa itsenäisiä kehitystyön osaajia ja asiantuntijoita, joilla on hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä monitieteisissä ja monialaisissa asiantuntijaryhmissä sekä suunnittelu-, koordinointi- ja johtotehtävissä. Tavoitteena on noin 20 maisterintutkintoa 2 2½ vuoden kuluttua koulutuksen aloittamisesta. Ohjelmasta valmistuvien opiskelijoiden asiantuntijuus perustuu oman pääaineen vahvaan tieteelliseen hallintaan, monipuolisiin yhteistyötaitoihin sekä kehitystyön teoreettiseen ja soveltavaan osaamiseen. Opetussuunnitelma Monitieteinen ja -ammatillinen opetussuunnitelma on laajuudeltaan 40 60 opintoviikkoa (80 120 ects) ja korostaa tiederajoja ylittävää integroitua yhteistyötä. Pääaineessaan opiskelijoille tarjotaan oman alan kehitystyöhön painottuvat syventävät opinnot. Oman alan kehitystyön asiantuntijuuden opiskelua vahvistetaan myös harjoittelupaikan, kirjallisuuden ja pro gradu -tutkielman valinnoilla. Luonnokset mahdollisten pääaineiden syventävistä opinnoista (3 10 ov = 6 20 ects) ovat esittäneet seuraavat laitokset ja tiedekunnat: yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, bio- ja ympäristötieteiden laitos, viestintätieteiden laitos, musiikin laitos, kasvatustieteiden tiedekunta (laitosten yhteinen ehdotus), informaatioteknologian tiedekunta ja liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Kevään 2003 kuluessa laitokset ja tiedekunnat tarkentavat näitä ainekohtaisia opetussuunnitelmia, ja tiedekunnat vahvistavat koulutusohjelman kokonaisopetussuunnitelman soveltumisen kunkin alan maisteriopinnoiksi. Opiskelun alussa jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) yhteistyössä maisteriohjelmaan sitoutuneiden laitosten ja tiedekuntien kanssa. Henkilökohtaista opinto-suunnitelmaa täydennetään ohjaavan opettajan johdolla kaksi kertaa vuodessa ja aina tarpeen mukaan. Toteutus Maisteriohjelma toteutetaan yhdistellen Jyväskylässä suoritettavia intensiiviopetusjaksoja, yhteistyöyliopistoissa annettavaa etä- ja virtuaaliopetusta sekä ohjattua harjoittelua kansainvälisessä kehitystyössä tai alan organisaatioissa. Harjoittelunsa opiskelijat suorittavat joko koulutukseen sitoutuneen laitoksen omissa kehitystyöhankkeissa, alan muissa kehitystyötehtävissä tai kansainvälisissä organisaatioissa. Laitosten jo olemassa olevat ja 52

uudet kehitys- ja tutkimushankkeet luovat vankan perustan opiskelijoiden harjoittelulle sekä opetuksen käytännönläheisyydelle. Ohjaajat ja opiskelijat ovat kehityshankkeiden tärkeä resurssi ja heidän osallistumisensa edistää osaltaan työn pitkäjänteisyyttä. Koulutusohjelman toteuttamista palvelee myös yliopistojen välinen kehitystyöhön painottuva yhteistyö, jota Jyväskylän yliopisto on ollut aloitteellisesti kehittämässä. Ohjelman yhteydessä toteutettavat projektit tukevat yliopiston kehitystyölle asetettuja tavoitteita sekä uusien institutionaalisten kontaktien vahvistamista. Maisteriohjelmalle nimetään johtoryhmä ohjelmaan sitoutuneiden laitosten ja tiedekuntien edustajien keskuudesta. Ohjelman valmisteluvastuu on Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen yhteiskuntapolitiikan yksiköllä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina professuuria, kahta lehtoraattia ja tuntiopetusvaroja. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2003 2004 2005 2006 Henkilöstömenot 200 205 210 210 Muut menot 133 136 140 140 Yhteensä 333 341 350 350 OPM 150 300 300 300 JY 183 41 50 50 NANOSCIENCE CENTER (NSC) Taustaa Hankkeen tavoitteena on luoda Jyväskylään kansainvälinen nanotieteiden koulutus-, tutkimusja kehittämiskeskus NanoScience Center (NSC). Nanoteknologian läpimurtojen ennakoidaan tapahtuvan syntetisoimalla kokonaan uudentyyppisiä nanorakenteita. Tämä edellyttää eri alojen tutkijoiden kiinteää yhteistyötä ja uusien eri tieteenalojen tutkimusmenetelmiä hallitsevan tutkijapolven kasvattamista. Tätä varten käynnistetään kansainvälinen englanninkielinen maisteriohjelma, johon rekrytoidaan vuosittain 20 30 biologian, kemian ja fysiikan kandidaattitasoista opiskelijaa Suomesta ja ulkomailta. Maisteriopintojen jälkeen ohjelmassa menestyneet otetaan perustettavaan nanotieteiden tutkijakouluun ja NSC:ssa toimiviin monitieteisiin tutkimusprojekteihin. Maisteriohjelman ja tutkijakoulun opettajina toimivat nanoteknologian eri alojen huippututkijat, jyväskyläläiset ja ulkomaiset professorit ja tutkijatohtorit. Jyväkylässä toimii jo nyt useita nanotieteiden tutkimusryhmiä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua yhdessä muiden kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa EU:n kuudennen puiteohjelman nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimushankkeisiin. Tavoitteena on, että NSC:lla on kaikissa suhteissa erinomaiset valmiudet käynnistää kansainvälisesti korkeatasoisia, monitieteisiä nanotieteiden tutkimusja kehittämishankkeita heti, kun rakennettavan keskuksen tutkimuslaboratoriot ja yritystoiminnan tilat valmistuvat ja saadaan varustetuiksi syksyllä 2004. Tarkoituksena on myös, että keskukseen sijoittuvilla nanoteknologian yrityksillä on alusta alkaen käytettävissään nanoteknologian koulutuksen saanutta työvoimaa ja parasta mahdollista alan asiantuntemusta. 53

Yhteiskunnallinen kysyntä Nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimuksen tavoitteena on luoda uudentyyppisiä materiaaleja ja rakenteita soveltamalla fysiikan tutkimustietoa ja siihen perustuvaa nanoteknologiaa rakenne- ja synteesikemian, molekyyli- ja solubiologian sekä biotekniikan tutkimuksessa. Uudet materiaalit ovat luoneet ennen näkemättömät kehitysnäkymät ja sovellusmahdollisuudet monien tieteiden ja yhteiskuntaelämän eri aloilla, mm. tietotekniikassa, biotekniikassa, energiatekniikassa, avaruustekniikassa, lääketieteessä, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa. Menestyminen nanoteknologian uusilla tutkimusaloilla edellyttää eri alojen tutkijoiden tiivistä yhteistyötä ja uusien, eri tieteenalojen tutkimusmenetelmät hallitsevien tutkijasukupolvien kasvattamista. Alan huikeat kehitysnäkymät ovat rohkaisseet maailmalla mittavien nano-ohjelmien sekä monitieteisten nanoteknologian tutkimusja kehittämiskeskusten perustamiseen. EU:n tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa nanotieteiden tutkimuksen ja nanoteknologiaan on varattu 1,3 miljardia euroa. Nanoteknologian avaamien mahdollisuuksien hyödyntäminen niin tutkimuksessa kuin kehitettäessä uusia sovelluksia yhteiskuntaelämän eri aloilla edellyttää, että nanoteknologian avainalojen koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on luotu vahva perusta nanoteknologian kehittämiselle, ja yliopistolla on erinomaiset edellytykset vastata kasvavaan koulutuskysyntään sekä osallistua uuden teknologian kehittämiseen. Nanotutkimusta tehdään jo nyt hyvin laajalla rintamalla alansa kansainvälistä huippua edustavissa ryhmissä. Eri alojen tutkijoiden koulutusja tutkimusyhteistyö yhdessä rakennettavan tutkimusja kehittämiskeskuksen kanssa parantaa entisestään yliopiston edellytyksiä ryhtyä haastaviin nanoteknologian ohjelmiin ja kehittämishankkeisiin. Vastaamalla nanotieteiden kasvamaan koulutusja tutkimuskysyntään luodaan edellytykset myös uuden teknologian soveltamiselle niin ns. perinteisessä teollisuudessa, terveydenhuollossa, energiataloudessa ja ympäristönsuojelussa kuin uudenlaisessa nanoteknologian yritystoiminnassa. Nanotieteiden tutkimusta tehdään Jyväskylässä tällä hetkellä yhdeksän professorin, 20 tutkijatohtorin ja 50 muun tutkijan voimin. Ryhmien tutkimusyhteistyö tiivistyy uusissa poikkitieteellisissä tutkimushankkeissa ja syksyllä 2004 valmistuvassa uudessa yhteisessä tutkimuslaboratoriossa. NSC-laboratorion johtajalla on erittäin vankka kokemus myös nanoteknologiaan liittyvästä tuotekehityksestä ja yritystoiminnasta Suomessa ja Yhdysvalloissa. Jyväskylän kesäkoulun vuoden 2002 pääteemana olivat nanotieteet. Syksyllä 2002 käynnistyneen nanoelektroniikan maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa osaajia alan yrityksiin. Alan ensimmäinen kaupallinen yritys Nanoway perustettiin vuonna 1999. Tutkimuskeskuksessa keskitytään jyväskyläläisen nanotutkimuksen vahvuusalueille, nanokoneiden-, robottien ja sensoreiden toimintaan, valmistukseen ja testaukseen. Tutkimus- ja tutkijankoulutusyhteistyötä tullaan tekemään sekä muiden suomalaisten (mm. TKK, VTT, Metso, Vapo ja biotekniikkakeskukset) että kansainvälisten (mm. Bonn, Twente, Arizona ja Kalifornia) tutkimusryhmien ja tutkimuskeskusten kanssa. NSC-laboratorioon rakennetaan puhdastilat ja sinne sijoitetaan nanorakenteiden tutkimuksessa käytettävät laitteistot, mm. elektronimikroskoopit, korkean magneettikentän suprajohdesolenoidi puolijohteiden sekä fysikaalisten ja kemiallisten rakenteiden tutkimukseen sekä AFM. Korkeatasoinen ja hyvin varustettu tutkimuslaboratorio tulee olemaan olennainen osa nanotieteiden tutkimus-, koulutusja kehittämiskeskusta. Hankekuvaus Hankkeen tarkoituksena on kansainvälisen englanninkielisen nanotieteiden maisterikoulutuksen käynnistäminen vuonna 2003 ja poikkitieteellisen tutkijakoulutuksen käynnistäminen seuraavana vuonna Jyväskylässä. Nanotieteiden laboratoriot varustetaan vuonna 2004 uuden laitosrakennuksen valmistuttua. Tutkimuskeskuksessa käynnistetään useita 54

monitieteisiä nanoteknologian tutkimusja tuotekehitysohjelmia yhdessä ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Nanotieteiden kansainväliseen maisteriohjelmaan otetaan vuosittain 20 30 biologian, fysiikan ja kemian opiskelijaa kansainvälisen haun perusteella. Ohjelma on englanninkielinen ja sen keskeisenä tavoitteena on kouluttaa eri alojen tutkimusmenetelmiä monipuolisesti hallitsevia ja yhteistoimintaan kykeneviä tutkijoita. Nanotieteiden tutkijankoulutukseen otetaan vuosittain 10 15 maisteriohjelman suorittanutta tutkijaa, jotka työskentelevät tutkimuskeskuksen tutkimus-projekteissa senioritutkijoiden ja tutkijatohtoreiden ohjaamina. Tutkijakoulutettaville järjestetään poikkitieteellistä intensiivikoulutusta mm. kesäkoulun yhteydessä. Tavoitteena on, että kaikki suorittavat tohtorintutkinnon neljässä vuodessa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää kahden uuden professorin viran (hybridimateriaalien synteesi-kemia, kemiallinen biologia), kolmen yliassistentin viran (hybridimateriaalien synteesikemia, kemiallinen biologia, nanoelektroniikka) sekä laboratorioinsinöörin ja hankekoordinaattorin viran perustamista, yhteensä 400 000 euroa vuodessa. Lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden stipendeihin sekä maisteriohjelman ja tutkijankoulutuksen muuhun opetuksen ja kulutusmenoihin tarvitaan vuosittain noin 600 000 euroa. Nykyiset nanotieteiden tutkijat ja opettajat osallistuvat edelleen maisteriopiskelijoiden ja tutkijankoulutettavien opettamiseen ja tutkimustyön ohjaamiseen. Heidän (9 professoria ja 20 tutkijatohtoria) arvioitu työpanoksensa (1/2) on noin 500 000 euroa vuodessa. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 900 900 950 1 000 Muut toimintamenot 600 600 650 650 Tutkimuslaiteinvestoinnit 3 514 1 949 500 500 Yhteensä 5 014 3 449 2 100 2 150 Rahoitus OPM 1 000 900 1 050 1 050 JY 500 600 550 600 Seutukunta, EU (tutkimuslaiteinvestointien osuus) 3 514 1 949 500 500 Yhteensä 5 014 3 449 2 100 2 150 T&K-PAINOTTEISTA YRITYSTOIMINTAA TUKEVAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Taustaa Soveltavan yliopistokoulutuksen tarve on kasvanut teollisuuden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä. Useilla teollisuuden aloilla, esimerkkinä paperikoneiden valmistus, tutkimusja kehitystoiminnassa (t&k) työskentelevien henkilöiden määrä on ohittanut perinteisen teollisuustyön määrän. Tämänsuuntainen kehitys jatkuu ja voimistuu. Sovellussuuntautuneilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen 55

sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Tätä näkökulmaa korostaa myös selvitysmies Estola tekniikan alan koulutuksesta tekemässään selvityksessä. Tavoitteet Yliopisto on eri tavoin selvittänyt määrällisiä ja laadullisia teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista nousevia koulutusja rekrytointitarpeita. Selvitysten mukaan koulutusta tulisi kehittää siten, että opiskelijat saavat opintojen alkuvaiheessa luonnontieteellisen yleissivistyksen ohella hyvät yleisteknologiset ja menetelmälliset valmiudet maisterivaiheen koulutukseen liitetään tuotannon ohjaukseen, laadun valvontaan, tuotantoprosessien hallintaan sekä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta ja johtamis- ja viestintäkoulutusta perustetaan yhteisiä monitieteisiä tutkijankoulutusohjelmia, joissa on vahva soveltava komponentti Tällä hankkeella vastataan koulutuksen kehittämistarpeisiin, nopeutetaan välillisesti uusien teknologioiden kuten informaatio-, energia- ja ympäristöteknologian käyttöönottamista perinteisillä teollisuuden aloilla sekä edistetään uusien, alueen teollisuuden alihankintaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistuneiden tutkimuslähtöisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Yhteiskunnallinen kysyntä Paperinvalmistusteknologiaan liittyvien työpaikkojen määrä kasvoi Keski-Suomessa 1990- luvulla yli tuhannella (yht. 8000 henkeä vuonna 2002) ja toiminnan volyymi 2,52 miljardiin euroon, mikä selittyy nimenomaan t&k-toiminnan ja sen merkityksen kasvulla. Kasvua tapahtui myös uusilla korkean teknologian, informaatio-, ympäristö- ja energiateknologian ja elektroniikan aloilla (1,56 miljardia euroa, 8000 henkeä). Kasvu perustuu paljolti uusien teknologioiden käyttöönottamiseen eri teollisuuden aloilla. Tohtorikoulutuksen merkitys on kasvanut yritysten lisääntyneiden tutkimusja tuotekehityspanostusten myötä. Yritykset ja tutkimuslaitokset tarvitsevat kehitysprojekteihinsa uusimman tutkimustiedon omaavia, projektityöhön ja kansainvälisessä ympäristössä työskentelemään tottuneita tohtoreita. Kysyntää on sekä maistereille että tohtoreille, joilla on sekä teoreettinen pätevyys että kyky soveltaa osaamistaan. Hanke tukee erityisesti kansallisesti tärkeiden vientiteollisuuden alojen ja Keski- Suomen teollisuuden keskeisimpien toimialaklustereiden kehittymismahdollisuuksia globaalitaloudessa. Yliopiston näkökulma Matemaattis-luonnontieteellisellä ja informaatioteknologian tiedekunnalla on erinomaiset edellytykset kehittää ja laajentaa alueellista kehitystä tukevaa maisteri- ja tohtoritason koulutusta sekä koulutusja tutkimusyhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa paperinvalmistusteknologian, informaatioteknologian ja elektroniikan aloilla. Poikkitieteellistä koulutusja tutkimusyhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa kehittämällä on näille aloille luotavissa kansainvälisesti vahva ja omaleimainen osaamiskeskittymä. Hankkeen sisältö Alueellista yritystoimintaa tukevaa maisteri- ja tohtorikoulutusta kehitetään yliopistossa seuraavilla aloilla 56

Nykyinen Laajennus FM-tavoitteen FT-tavoitteen sisäänotto lisäys lisäys Teollisuusfysiikka 10 8 3 Kemian tekniikka 15 15 10 3 Elektroniikka 15 15 10 3 Lask. mallintaminen 15 10 2 Informaatioteknologia 40 4 Yhteensä 70 55 38 15 Kaikki opiskelijat saavat kandidaattivaiheessa vahvat luonnontieteiden, menetelmätieteiden, teknologian ja liiketoiminnan perustiedot ja taidot. Suuntautuminen työelämään, projektityöhön ja tuotantoprosessien hallintaan tapahtuu maisterivaiheen koulutuksessa. Myös tohtorivaiheessa painotetaan projektihallintaan ja johtamiseen liittyvien taitojen kehittämistä. Hanke edellyttää nykyisen koulutuksen uudelleen suuntaamista ja laadullista uudistamista sekä uusien opintojaksojen ja kokonaisuuksien luomista. Tämä toteutetaan tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 499 499 502 502 Muut menot 332 332 334 334 Yhteensä 831 831 836 836 OPM 722 722 722 722 JY 109 109 114 114 OHJAUSALAN KEHITTÄMINEN Yhteiskunnallinen kysyntä Opintojen ohjauksen kehittäminen on ollut viime vuosina sekä kansallisen että kansainvälisen huomion kohteena. Ohjauksen kysyntää ovat lisänneet erityisesti koulutuksen yksilöllistyminen, voimistunut kansainvälistyminen, työmarkkinoiden ennustamattomuus ja syrjäytymisongelmat. Ohjauksen haasteisiin vastaaminen on nähty tärkeänä myös useissa viimeaikaisissa kansallisissa korkea-astetta ja aikuiskoulutusta käsittelevissä mietinnöissä ja työryhmien muistioissa. Kansainvälisellä tasolla OECD, Euroopan unionin komissio ja Maailmanpankki näkevät laadukkaan ohjauksen keskeisenä liikkuvuutta, työllistymistä ja aktiivista työvoimapolitiikkaa tukevana tekijänä monimuotoistuvilla työmarkkinoilla. Vuosina 2001 2002 nämä tahot ovat tehneet useita kansainvälisiä ohjauksen arviointihankkeita. Syksyllä 2002 EU:n komissio perusti elinikäisen koulutuksen työryhmän, joka konkretisoi EU:n koulutuspoliittisissa asiakirjoissa tehtyjä linjauksia komission rahoittamien koulutusohjelmien kohdentamiseksi ja jäsenmaiden ohjauspalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi kansainvälisten arviointitulosten pohjalta perustetaan syksyllä 2003 ohjausalan toimintapolitiikan kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka jäsenyyteen tässä esitetty hanke luo 57

tarvittavia kansallisia edellytyksiä. Samalla hankkeen avulla voidaan koota suomalaista ohjauksen toimintapolitiikkaa koskevaa tutkimusja arviointitietoa. Edellä kuvatut ohjaukselliset haasteet edellyttävät ohjausalan koulutuksen ja tutkimuksen määrällistä ja laadullista kehittämistä, jolla voidaan reagoida ohjausalan uudenlaiseen moniammatillisen asiantuntijuuden ja verkostoyhteistyön vaatimukseen. Lisäksi tarvitaan ohjausalan koulutuksen suuntaamista uusille kohderyhmille. Korkea-asteen ohjauksen kehittämistarpeet on tuotu entistä voimakkaammin esille viime vuosina opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisten vuoksi. Tässä hanke-esityksessä erityisinä painoalueina ovat korkea-asteen ohjaustoiminta sekä ohjausalan toimintapolitiikan kehittämisessä tutkimuksen ja tarvittavan asiantuntijuuden vahvistaminen. Ennakoivina kehittämisalueina hankkeessa ovat lisäksi monikulttuurinen ohjaus sekä työelämän ohjaukselliset kvalifikaatiot. Valtakunnallinen yliopistolaitoksen näkökulma (profiili, työnjako, yhteistyö) ja mahdolliset kansainväliset kytkennät Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta aina koulutusgerontologiaan. Lisäksi ohjausalan koulutuksella on Jyväskylän yliopistossa kansallinen erityistehtävänsä. Ohjausalan koulutusja tutkimushankkeella voidaan edistää yliopiston vuoteen 2015 ulottuvaa kokonaisstrategiaa uusien monitieteisten koulutusja tutkimusohjelmien kehittämisessä sekä elinikäisen oppimisen ja ohjauksen laajenneen perustehtävän ja periaatteiden toteuttamisessa. Jyväskylän yliopiston hallituksen 4.12.2002 vahvistaman ohjauksen kokonaissuunnitelman mukaisesti opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta ja neuvontaa opintopolkunsa kaikissa vaiheissa ohjauksen perustehtäväalueilla. Ohjausalan monitieteisellä koulutusja tutkimushankkeella edistetään samalla yliopiston opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelman toteuttamista moniammatillisena verkostoyhteistyönä. Hanke-esityksessä ovat keskeisiä toimijoita opinto-ohjaakoulutus ja koulutuksen tutkimuslaitos. Yhteistyöosapuolia ovat lisäksi esimerkiksi rehtori-instituutti, psykologian laitos, taloustieteet ja monikulttuurinen ohjausklinikka. Korkea-asteen ohjauksen ja ohjauksen toimintapolitiikan sekä monikulttuurisen ohjauksen kehittämistä on jo toteutettu kansallisena ja kansainvälisenä verkostotyönä. Jyväskylän yliopiston opintoohjaajakoulutus on ollut aktiivisesti mukana EU-maiden korkea-asteen ohjaus- ja neuvontapalveluiden arviointiprojektissa sekä korkea-asteen ohjauksen täydennyskoulutushankkeissa. Vuodesta 1996 lähtien on lisäksi toteutettu ohjausalan koulutusyhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen tutkimuslaitos on osallistunut aktiivisesti eri kouluasteiden ohjaustoiminnan ja ohjauksen kansallisen toimintapolitiikan arviointiin. Lisäksi se ylläpitää ohjauksen kansallista resurssikeskusta, Asiantuntijaluotsi - palvelua, jonka tehtävänä on tukea hallinnon, koulutuksen ja ohjausalan ammattilaisten yhteistyötä sekä tietoja viestintäteknologian ohjauskäyttöä. Sisältökuvaus Uudenlaisen ohjauksellisen asiantuntijuuden ja koulutusja työvoimapolitiikan edistäminen edellyttää ohjausalan koulutukseen kiinteästi kytkeytyvää tutkimustoimintaa, jolla kootaan yliopistossa kertynyttä ohjausalan asiantuntijuutta kansalliseksi tietopohjaksi edistämään ohjausalan kehitystä ja siihen liittyvää arviointia ja päätöksentekoa. Jyväskylän yliopisto kouluttaa valtakunnallisen tehtävänsä mukaisesti opintoohjaajia monimuotokoulutuksen (35 ov) kautta. Ohjauksen monimuotokoulutuksen rinnalla on käynnistynyt syksyllä 2002 opinto-ohjaajien muuntokoulutus, josta on tarkoitus suunnittelukaudella 2004 2007 vakiinnuttaa ohjauksen monitieteinen maisteriohjelma. Ohjauksen maisteriohjelmasta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kaksiportaisen tutkintojärjestelmän kehittämisessä kasvatustieteen alalla. 58

Maisteriohjelman avulla kehitetään tutkimukseen pohjautuvaa laaja-alaista asiantuntijuutta, jolla on uudentyyppistä kysyntää korkea-asteella, aikuisohjauksessa sekä yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstöhallinnossa. Lisäksi ohjauksellisen asiantuntijuuden lisääntyvään kysyntään vastataan tarjoamalla sivuaineopintoina opinto-ohjaajakelpoisuuden tuottavat 35 ov:n opinnot. Näistä on mahdollista moduloida 15 ov:n laajuiset ohjausalan perusopinnot, jotka tarjoavat ohjauksen yleiset perusvalmiudet ja vastaavat osaltaan perusasteen vuosiluokkien 1 6 ja lukioiden ohjaustarpeisiin. Hankkeessa maisteriohjelman sisäänotto on 20 opiskelijaa joka toinen vuosi. Tutkintotavoite on keskimäärin 10 maisterintutkintoa/vuosi. Ohjauksen maisteriohjelman pääaineena on ohjaukseen suuntautuva kasvatustiede ja keskeisinä uusina painoalueina korkea-asteen ohjauksen ja monikulttuurisen ohjauksen sekä työelämän ohjauksen kehittäminen. Maisterikoulutusta edeltävien opintojen vaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto. Opinto-ohjaajien monimuotokoulutuksen sisäänotto on 45 opiskelijaa 1,5 vuoden välein. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan ohjausalan peruskoulutuksen pohjalle rakentuvaa pitkäkestoista täydennyskoulutusta yhdessä täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Tutkimustoiminnalla edistetään erityisesti hanke-esityksen painoalueita ja tuetaan osaltaan ohjausalan kansallista päätöksentekoa ja toimintapolitiikkaa. Tutkimustoimintaan integroidaan maisteriohjelman pro gradutöitä sekä ohjausalan tohtorikoulutusta. Opintoohjaajakoulutusyksikössä on aloitettu ohjausalan jatkokoulutusohjelma (10 opiskelijaa), jonka toteuttaminen jatkossa edellyttää riittävää resurssointia. Tohtoritavoitteena on 2 tohtoria vuodessa. Ohjausalan tutkimuksen vahvistamisen kautta hankkeella on myös laajempaa koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista merkitystä. Samalla luodaan paremmat edellytykset tutkijakoulun perustamiselle. Voimavarat ja kustannusarvio Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina professuuria, neljää lehtoraattia, kahta ylisassistenttia, erikoistutkijaa ja osa-aikaista suunnittelijaa. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 295 555 565 565 Muut menot 196 370 376 376 Yhteensä 491 925 941 941 Josta opinto-ohjaajakoulutuksen osuus opettajankoulutuksen laajennusohjelmasta 250 250 260 260 OPM 369 694 706 706 JY 122 231 235 235 KIRJOITTAMISEN MAISTERIOHJELMA Yhteiskunnallinen kysyntä Tietoyhteiskuntakehitys ja pyrkimys kehittää Suomea sisällöntuotannon kärkimaana ovat tuoneet entistä selvemmin esiin kirjoittamisen opiskelun tarpeellisuuden. Yhä useammat asiantuntijatehtävät edellyttävät kykyä kirjoittaa erityyppisiä tekstejä omalta alaltaan 59

erilaisille kohderyhmille. Tietoa tuotetaan ja välitetään erilaisissa muodoissa ja medioissa. Tämä tarkoittaa myös, että ns. asiakirjoittamisen ja fiktiivisen kirjoittamisen raja-aidat hälvenevät. Kirjoitustaidot edellyttävät persoonallista otetta ja tietoa tekstien retorisista, juonellisista ja draamallisista keinoista. Myös kriittinen lukutaito on tullut entistä tärkeämmäksi; tarvitaan tietoa ja teoreettista näkemystä siitä, kuinka erityyppiset tekstit rakennetaan. Täydennyskoulutuskeskukset, opistot ja viestintäalan yritykset tarjoavat kasvaneeseen kysyntään käytännönläheisiä opintokokonaisuuksia ja lyhytkursseja sekä kirjoittamisen harrastajille että kirjoittamistaitoja tarvitseville asiantuntijoille. Tämän myötä myös kirjoittajakouluttajien tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Yliopistolaitoksen näkökulma Vaikka kirjoittamiskoulutuksen laadullisen ja määrällisen kehittämisen tarve on yhä selvemmin noussut esiin, ei Suomessa ole tarjolla yliopistotasoista, systemaattista ja tutkimustietoon perustuvaa koulutusta, joka vastaisi sisällöntuotannon ja kirjoittajakoulutuksen laajenemisen asettamiin haasteisiin. Suomalainen kirjoittajakoulutus on perinteisesti painottunut toimittajakoulutukseen ja toisaalta opistotasoiseen luovaan kirjoittamiseen. Opetuksen hajanaisuudesta seuraa, että tekstitaidot jäävät helposti mekaanisiksi ja pinnallisiksi ilman teoreettista ja tutkimuksellista otetta. Oman vahvuutensa hankkeen suunnitteluun tarjoaa Jyväskylän yliopiston panostus digitaaliseen mediaan, kuvakoulutukseen, nykykulttuuriin ja opettajakoulutukseen. Hanke yhdistää uudella tavalla yliopistossa edustettuina olevien tutkimusalojen näkökulmia kirjoittamiseen ja tarjoaa siten lavean asiantuntemuksen kirjoittamistaitojen alalla. Samalla syntyvät täydet edellytykset luoda Jyväskylän yliopistoon valtakunnallisesti vetovoimainen uusi koulutusalue. Sisältökuvaus Kehittämishankkeessa toteutetaan maisteriohjelma, joka tarjoaa eri alojen opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua kirjoittamiseen osana akateemista asiantuntijuutta. Kaksivuotiseen maisteriohjelmaan valitaan vuosittain 20 opiskelijaa. Tavoitteena on tuottaa 18 maisterintutkintoa/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että kirjallisuuden oppiaineen yhteydessä toimivasta kirjoittamisen tutkijakoulusta valmistuu 1 tohtori/vuosi. Taiteellisen kirjoittamisen opiskelijat tulevat ensisijaisesti taiteentutkimuksen piiristä, asiakirjoittamisen alueella haku kohdistuu myös humanististen tieteiden ulkopuolelle, mm. yhteiskunta- ja taloustieteisiin. Opiskelijoiden pohja on siis monitieteinen, ja he sijoittuvat laajasti yhteiskunta- ja työelämän eri lohkoille. Kirjoittamisen opetuksessa ja tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittajaa tekstin tuottajana ja kirjallisen instituution osana. Kirjoittamista tarkastellaan kielen, viestinnän, kulttuurin, sanataiteen, instituutioiden ja erilaisten medioiden näkökulmista. Ohjelman tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kirjoittamistaitoja tietoyhteiskunnan tekstuaalisissa toimintaympäristöissä ja sisältöjä tuottavissa asiantuntijatiimeissä tai organisaatioissa, tieteen popularisointiin erikoistuneina toimittajina tai itsenäisenä sisällöntuottajana esimerkiksi tietokirjallisuuden, oppimateriaalien tai kaunokirjallisuuden alalla. Lisäksi ohjelma tarjoaa mahdollisuuden erikoistua kirjoittamisen ohjaajaksi sekä asiatekstien että sanataiteen alueella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää henkilöresursseina yhtä yliassistentin ja yhtä yliopistonopettajan virkaa. Lisäksi kirjailijoita ja muita yliopiston ulkopuolisia kirjoittamisen asiantuntijoita käytetään henkilökohtaiseen ohjaukseen ja erityiskurssien järjestämiseen. 60

KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 135 135 140 140 Muut menot 90 90 93 93 Yhteensä 225 225 233 233 OPM 100 200 200 200 JY 125 25 33 33 BIOTIETEIDEN (LIFE SCIENCES) KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomen Akatemian toimesta suoritettiin vuoden 2002 aikana koko bioteknikka-alan arviointi Euroopan molelyylibiologian laboration (EMBL, Heidelberg, Saksa) toimesta. Yliopistoja arvioitiin kahdessa luokassa; toisessa ne, joissa on biokeskus, ja toisessa ne joissa sellaista ei ole. Jyväskylän yliopisto kuuluu jälkimmäiseen. Kaikki muut arvioidut yliopistot, paitsi Jyväskylän yliopisto, ovat saaneet biotekniikan kehittämisrahaa. Jyväskylän yliopiston osalta arvioitiin solubiologian ja molekyylibiologian, sekä biotekniikan ja biokemian tutkimusryhmät, jotka muodostavat bio- ja ympäristötieteiden laitoksen molekyylitunnistuksen tutkimusyksikön ja vahvuusalueen. Arvointiraportti 11/02 Biotechnology In Finland. Impact of Public Research Funding and Strategies for the Future. Evaluation Report on julkaistu Suomen Akatemian sivustoilla (www.aka.fi/ julkaisut). Biologisten makromolekyylien rakenteen ja toiminnan välisten yhteyksien selvittäminen on eräs biotieteiden keskeisimmistä tutkimussuunnista ja kehittämisaloista. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on johdonmukaisesti keskittänyt tutkimustyötään tähän suuntaan. Tutkimusta tehdään molekyylitunnistuksen tutkimusyksikössä neljän tieteellisesti korkeatasoisen tutkimusryhmän (solubiologia, molekyylibiologia, biotekniikka ja biokemia) toimesta. Laitokselta valmistuu vuosittain 20 30 filosofian maisteria ja 2 5 tohtoria, joilla pääaineena on solubiologia, molekyylibiologia tai biotekniikka. Tutkimusryhmät osallistuvat myös nanotieteiden tutkimukseen Nano Science Center ssä (NSC). Yhteydet nanotieteeseen ovatkin selkeät. Yhteiskunnallinen kysyntä Biotekniikka 2000 -muistiossa esitettiin perustellusti alan tutkijankoulutuksen lisäystä. Muistiossa ehdotetaan mm. että biotekniikan alan tutkijakoulupaikat kaksinkertaistettaisiin vuosina 2002 ja 2003 toteutettavien tutkijankoulutusjärjestelmän laajennusten yhteydessä. Työryhmän ehdottaa myös, että yliopistoissa biotekniikan koulutuksen peruskapasiteettia lisättäisiin vuodesta 2002 lukien asteittain siten, että lisäys nykytasoon verrattuna olisi vähintään 100 uutta vuosittaista aloituspaikkaa. Tämä peruskoulutuksen lisäys on kuitenkin täysin riittämätön ja nämä 100 uutta aloituspaikkaa kasvattaisivat jatkokoulutuskelpoisuuden omaavien opiskelijoiden määrää aikaisintaan vuosina 2005 2006. Alan peruskoulutukseen tulee kohdentaa tarvittavat määrärahalisäykset välittömästi, jotta uhkaavasta tutkijakoulutettava- ja tutkijapulalta vältyttäisiin. Nanotieteiden ja biomolekyylitutkimuksen yhteinen osa-alue luo kysyntää koulutetuista henkilöistä, joilla biokemiallinen, molekyylibiologinen tai solubiologinen osaaminen yhdistyy nanotieteiden metodiikan ja ajattelutavan tuntemiseen. Tämä nanotieteiden ja biomolekyylien tutkimuksen yhteinen alue tulee tuottamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavia sovelluksia. 61

Biotieteiden (Life Sciences) koulutuksen kehittäminen Jyväskylässä Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen oppiaineet (solubiologia, molekyylibiologia, biokemia ja biotekniikka) ovat jo pitkään kehittäneet yhteisiä kursseja ja järjestäneet opetusta rajallisten voimavarojen kohdentamiseksi mielekkäällä tavalla. Tavoitteena on ollut päällekkäisen opetuksen vähentäminen yhteisiä kursseja lisäämällä ja toisaalta riittävän valinnaisuuden säilyttäminen. Opiskelijamäärien kasvu ja nykyisten pääaineiden (solu- ja molekyylibiologia) suosion nopea lisääntyminen opiskelijoiden keskuudessa ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa nykyisten voimavarojen puitteissa ei opiskelijamäärien kasvattaminen ole mahdollista. Edellä mainituissa oppiaineissa varaudutaan kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymiseen organisoimalla opetus uudelleen siten, että kaikki solubiologian ja molekyylibiologian opiskelijat suorittavat ensin yhteisen biotieteiden (Life Sciences) LuK-tutkinnon. Opetus annetaan pääsääntöisesti suomeksi, mutta osa luento- ja laboratoriokursseista opetetaan myös englanniksi. Tämän jälkeen em. oppiaineista ja muista vastaavista kotimaisista tai ulkomaisista ohjelmista valmistuneet voivat valita jonkin seuraavista maisterinkoulutusohjelmista: Solubiologia (SOB), Molekyylibiologia (MOB) ja Biotekniikka (BIT), sekä uusista oppiaineista Kemiallinen biologia (KEB) tai kansainvälinen Nanotieteet (NAT). Nykyisissä ja perustettavissa maisterinkoulutusohjelmissa opetuskielinä ovat suomi ja englanti siten, että opiskelija voi valita riittävästi kursseja kummalla kielellä tahansa suoritettavaan maisterintutkintoon. Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on NSC:n kehittämisen yhteydessä toteuttaa solu- ja molekyylibiologian opiskelijapaikkojen lisäys, biotekniikan muuntokoulutusohjelman muuttaminen osittain biotekniikan pääaineeksi sekä biokemian sivuaineopetuksen muuttaminen kemiallisen biologian pääaineeksi. Tavoitteena on maisterintutkintotavoitteiden kasvattaminen seuraavasti: solu- ja molekyylibiologia: 20 maisterintutkintoa/vuosi. Volyyminlisäys 10 12 tutkintoa/vuosi. biotekniikka: 10 maisterintutkintoa/ vuosi (uusi pääaine 5 tutkintoa/vuosi, muuntokoulutusohjelma 5 tutkintoa/vuosi). Volyyminlisäys 5 maisterintutkintoa/vuosi. kemiallinen biologia: 5 10 maisterintutkintoa/vuosi, alkaen v. 2005. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 182 182 185 185 Muut menot 121 121 123 123 Yhteensä 303 303 308 308 OPM 228 228 231 231 JY 75 75 77 77 62

NEW MASTER S PROGRAMMES IN ENGLISH The University of Jyväskylä aims at providing high quality education which prepares students for globalized working environments. To reach this aim JyU is engaged in wide international cooperation in education and research, offering students possibilities for internationalisation either during a study period or training placement abroad, or alternatively, in a multicultural study environment at the home institution. In more concrete terms, JyU is committed to increase both the number of international degreestudents as well as the volume of international student exchange. Along with the quantitative aims, JyU aims at more carefully structured international cooperation programmes which support our educational and research aims. The availability of well structured international study and degree programmes offered in English is an essential prerequisite for reaching these aims. JyU has for several years offered a number of oneyear study programmes and a couple of Master s programmes in English for its international and domestic students. However, there is a growing need to increase the amount of teaching given in English, in particular, Master s programmes. The proposed new degree programmes in the key fields of our University will support the internationalisation of education in several ways: by enabling us to actively recruit international degree-seeking students, by helping us to reach a more balanced student exchange with North American and Australian partner institutions, by creating attractive international study environments for domestic students (and thus providing opportunities for internationalisation at home for non-mobile students) and by increasing the mobility of teachers as well as facilitating the recruitment of lecturers and professors from abroad. Proposal for new Master s Programmes in English 1. NACS NORDIC AND BALTIC ARTS AND CULTURE STUDIES: Master s programme (120 ECTS credits) and Minor studies programme (40 ECTS credits), coordinated by Artes Liberales Rationale and objectives NACS programme and the Nordic-Baltic network of university departments in the field of arts and culture is our response to the challenges of international job markets on one hand and, on the other hand, the increasing significance of regions and regional identity in the Europe today. The aim of the Master s programme is to educate professionals in the field of arts and culture for demanding positions in businesses as well as private and public organisations that operate at the international level. By creating an international learning environment and approaching national cultures in a wider, regional framework, NACS programme will provide students with the abilities to respond to the challenges of future professions: language & intercultural communication skills, cultural knowledge, management and ICT skills and an appreciation of the special characteristics of regional cultures. Furthermore, the programme aims at enhancing the utilisation of new teaching technologies by developing internet-based teaching. And finally, NACS responds to the need to intensify international research co-operation and to recruit more post-graduate and post-doctoral researchers in this field. The multidisciplinary research centre for arts and culture, Artes Liberales, includes the subjects of art education, art history, cultural politics, dance pedagogy, drama pedagogy, ethnology, literature, multimedia, music education, musicology, music therapy and visual arts, and it hosts a wide range of expertise in Nordic and Baltic arts and culture. Common features of the departments in AL include a theoretical approach to the arts and culture, research of the historical and current perspectives of the arts and culture and an interest in issues of national and regional identity. The existing contacts and partners include the Pedagogical University in Tallinn, The Art Academy of Tallinn, the universities 63

of Bergen, Linköping, Lund, Copenhagen, Gothenburg, Tartu, Trondheim and Riga. Moreover, universities outside the Nordic/Baltic region with interest in these issues (such as the University of Washington in Seattle) will be invited to join the network. Collaboration in research and education is also carried out via Nifca (Nordic Institute for Contemporary Art). Description of the programme The 2-year Master s programme (120 ECTS cr.) is designed for Finnish and international students with a Bachelor s degree in humanities or social sciences and with a focus either on the Scandinavian or Baltic arts & culture or on the languages. The language of instruction is English but individual courses may also be taught in Swedish. The programme provides students with a holistic understanding of the arts and culture in the Nordic and Baltic region with a broad understanding of Nordic mentality and its different aspects, such as the Nordic relationship with nature, social relations, gender issues, democracy, historical traditions and minorities both historically and in the present. Although focusing on the Nordic and Baltic countries, NACS does not exclude a broader analyses of the culture of North, i.e. in the Russian, British (Scottish) or North American context. The modular structure facilitates individually tailored programmes that focus on specific topics according to students special interests. Theme studies consist of the following modules (10 ECTS cr. each): Arts in the Nordic Countries Culture and Environment Art and Cultural Policies Media Criticism and Aesthetics Northern Frontiers Centring of Peripherical Identity The programme also includes excursions, a seminar work (10 ECTS cr.) and a Master s thesis (40 ECTS cr.), which form the main components for the second year of study. The annual enrolment in the Master s programme will be 20 students. The first recruitment will take place in 2005. The aim of the minor studies programme Nordic and National Aspects of Arts and Culture, NNAAC (40 ECTS cr.), is to provide students with a broad understanding of the theoretical and historical aspects of Nordic arts and culture, including various fields of art, visual culture, communication and cultural studies in general. NNAAC is primarily intended for undergraduate exchange students studying at the University of Jyväskylä. The NNAAC consists of the following modules (10 ECTS cr. each): Introduction to Arts and Culture Research, Arts and Technology, Nordic Identity and History of the Arts, Contemporary Nordic Visual Culture, Communication in Nordic Cultures. 2. SUSTAINABLE MANAGEMENT OF AQUATIC RESOURCES: International Master s Programme coordinated by the Department of Biological and Environmental Science Rationale and objectives The proposed programme is a response to acute global challenges, highlighted during the recent World Environment Summit in Johannesburg, such us the limited freshwater resources and the need to intensify the conservation of endangered aquatic resources, the 64

problems of over-fishing, and the rehabilitation of degraded environments. The demand for trained experts and education in the field of aquatic resources is increasing also due to the enlargement of EU and the implementation of the Water Framework Directive, which will be a considerable challenge to some of the eastern European countries. Scientific expertise is required to consolidate conservation and usage of the aquatic environment (biological, technical, economic and social aspects). Trained experts can also play a vital role in water management projects, which are becoming an internationally credible export business particularly in developing countries and in Eastern Europe. Consequently, the number of experts employed by national and European authorities in the field of water resources is very likely to increase. The objective is to create a 2-year international Master s Programme aimed at students from Finland, EU, eastern Europe and developing countries, with a Bachelor s degree in science, who want to specialise in the sustainable use of aquatic resources. The proposed annual intake is 15 students. The study of aquatic resources is a long-established area of expertise at the JyU Faculty of Science with internationally recognized research. The Research and Teaching Unit of Aquatic Resources (including experts from the Units of Limnology and Hydrobiology, Fish Biology & Fisheries, and Environmental Sciences as well as the Environmental Research Institute) at JyU is the strongest unit in Finland in this particular research area when it comes to inland waters. What is more, JyU, located in the heart of Finnish Lakeland, enjoys a firm regional support. The new site-specific national research and teaching environments (one already operating at lake Jyväsjärvi, http://www.jyu.fi/ jyvasjarvi/index.html, and another being planned for lake Päijänne) facilitate the integration of the activities of researchers, teachers, national and local authorities, industry, environmental technology companies and lake users. The Unit has internationally distinguished staff members. The fact that one of the programme coordinators, professor Roger Jones, has previously steered similar programmes in England, is a special advantage. Description of the programme The 2-year Master s programme (120 ECTS cr.) Sustainable Management of Aquatic Resources taught in English will be research oriented but integrated within the teaching programme of the department. The first year will include lecture courses, seminars, a work training placement and compulsory readings and essays. Hands-on experience and methodological skills will be emphasised throughout the programme. The Master s thesis will be completed during the second year of the programme. The teaching will comprise four main components with compulsory and voluntary elements: aquatic resources and ecosystems, biodiversity and conservation (limnology, ecotoxicology); water management (water and waste water treatment etc.); aquaculture and fisheries; hydrology (hydrodynamics, hydrology, geology). 3. EUROPEAN MASTER OF SCIENCE DEGREE IN BIOLOGY OF PHYSICAL ACTIVITY: International Master s Programme coordinated by the Department of Biology of Physical Activity Rationale and objectives The Department of Biology of Physical Activity (DBPA) has an internationally recognised standing in scientific research, owing largely to its Neuromuscular Research Center 65

(NMRC) which was established at JyU in 1997. The second five-year term of NMRC began in October 2002. NMRC aims at becoming the leading European research centre in biology of physical activity. Through the activities of NMRC, the Department has created a very extensive international network of research contacts and collaboration. Consequently, the Department has for several years organised its Ph.D. programmes in English. Description of the programme The structure and contents of the proposed programme European M.Sc. Degree in Biology of Physical Activity, organised in English, are based on the plans and ideas that have been agreed on earlier in joint meetings with other leading European centres of the biology of physical activity. According to the proposal, DBPA will select annually eight academically distinguished students primarily from Europe who have completed their B.Sc. degree in biology of physical activity. To maintain high standards DBPA will set strict criteria for transferring credits from previous course work to the proposed degree. The curriculum of the proposed new degree programme will be integrated with the curriculum of Finnish students, many of whom can therefore complete their M.Sc. degree in English. The proposed degree programme will be tailored individually to fit the specific needs and the academic background of students. The research methodology will be taught either in biomechanics or in exercise physiology, depending on the research focus of the student. This will also determine in which field (biomechanics or exercise physiology) the M.Sc. thesis will be completed. As a rule, students are expected to complete the proposed programme, including the Master s thesis, in two years. Consequently, altogether 24 students will complete the programme during the proposed four-year funding period. Furthermore, this highly selective programme will allow us to select annually 1 2 additional students for the doctoral programme. Thus, the total number of completed Ph.D. degrees in the department will increase. And finally, graduate-level exchange students of the University can apply to join individual courses of the proposed programme, provided that they have completed a sufficient amount of academic studies in the fields in question. There is a great demand for courses in the biology of physical activity in many of our North-American partner universities. The proposed programme will, therefore, also help us to reach a more balanced exchange with these universities. 4. M.SC. PROGRAMME IN MOBILE COMPUTING: International Master s programme coordinated by the Faculty of Information Technology Rationale and objectives Finland is viewed internationally as a laboratory of mobile technology and services. The technology has been developed and distributed to a level where future development and utilization no longer depends on the technology itself but on the ability to identify services that truly benefit the users and lead to profitable businesses. Thus, the development of mobile computing requires experts that are familiar with the technology but also have an understanding of the needs of potential users, of business models and of the process of developing applications. On the other hand the traditional information technology has to adapt itself to serve clients through mobile access technologies. Hence the basic features of mobile computing should be included in the teaching of all future IT-specialists. Furthermore, the IT-sector has had difficulties in recruiting sufficiently qualified students. The proposed programme will facilitate the recruitment of international students, especially from the EU candidate countries. From an academic point of view the project integrates technological skills to business studies and to the knowledge of usability. For such a combination JyU provides an ideal 66

environment, because the Faculty of Information Technology has already integrated the technical and business aspects in its teaching. The Faculty participates extensively in the activities of the Agora Center, the concept of which is to integrate humanistic and behavioural sciences into information technology. Description of the programme The aim is to produce a wide selection of courses in Mobile Computing to be offered in English. Most of the courses will consist of two modules: one focusing on technical aspects of mobile computing, the other on intelligence and on the adaptability with distributed mobile environments. Around these modules a selection of courses will be provided that enable students to focus on usability issues, the production of services, business aspects or technological aspects in the context of mobility. The courses will be designed so that they are compatible with other IT curricula at JyU, which guarantees sufficient student volume even if the number of international students would fluctuate from year to year. Including the Master s thesis and project works, up to 60 ECTS credits will be offered annually in the framework of the proposed programme. THE BUDGET FOR NEW MASTER S PROGRAMMES IN ENGLISH (1000 EURO) Costs 2004 2005 2006 2007 Personnel 978 1 058 1 058 1 058 Other Costs 392 412 412 412 Total 1 370 1 470 1 470 1 470 University 342 367 367 367 MinEdu 1 028 1 103 1 103 1 103 16.3 Alueellinen kehittäminen SOTKAMON KUNNAN/SNOWPOLIS-PROJEKTIN JA JYVÄSKYLÄN, KUOPION JA OULUN YLIOPISTOJEN VÄLISEN YHTEISTYÖN KONKREETTINEN ALOITTAMINEN Johdanto Jyväskylän, Kuopion ja Oulun yliopistot ja Sotkamon kunta allekirjoittivat 7.6.2002 esisopimuksen Snowpolis-yhteistyöstä. Tavoitteena on sijoittaa Vuokattiin sellaista tutkimusja kehitystoimintaa, joka voi hyötyä alueen sijainnista ja siellä olevista palveluista ja yksiköistä. Yliopistojen kanssa toimintamallina on yliopistojen osaamisalueisiin liittyvien kehittämisohjelmien toteutuksen sijoittaminen Snowpolis-teknologiakeskukseen. Erityisesti tavoitellaan sellaisia kehittämisohjelmia, joissa useamman kotimaisen ja ulkomaisen yliopiston yhteistyöllä voidaan hyödyntää kunkin erityistä osaamista Snowpolis-ympäristössä. Visiona on, että tutkimusja kehitystoiminta on pitkäjänteistä ja että yliopistojen professoreja on näiden yksikköjen johdossa. Yliopistojen mielenkiinnon kohteina ovat erityisesti ne ohjelmat, joilla voidaan kehittää Kainuussa olevien yksiköiden toimintaa tai joilla voidaan tuoda Kainuuseen yliopistojen muissa yksiköissä olevaa osaamista. Snowpoliksella tarkoitetaan Sotkamo-Vuokatti alueen hyvinvointiteknologiaan, 67

liikuntamatkailuun ja lumeen liittyviä yrityksiä, tutkimusta, koulutusta ja kehitystoimintaa. Sotkamon kunnan mielenkiinnon kohteena on kehittää Sotkamoa siten, että Snowpolis on yksi kärki paikkakunnan infrastruktuurin, työpaikkojen ja markkinoinnin kehittämisessä. Mainittujen yliopistojen yhteistyössä alustava painotus on seuraavissa alueissa: Jyväskylän yliopisto: Liikunta ja liikunnan teknologia, Kuopion yliopisto: Vaatetusfysiologia sekä biotekniikka ja ravitsemus ja kliiniset tutkimukset, Oulun yliopisto: Mittaustekniikka, elektroniikka ja tietotekniikka sekä biotekniikka ja elintarvikkeet Projekti: Langattomien seuranta- ja testausmenetelmien kehittäminen Projektin tarkoituksena on kehittää langattoman tiedonsiirron järjestelmiä ihmisen liikkumisen liikkumisvälineiden ja fysiologisen tilan seuranta- ja mittalaitteisiin sekä mittausmenetelmiin. Langattoman tiedonsiirron soveltaminen yhteiskunnan eri alueille on voimakkaasti kehittyvä ala, minkä vuoksi projektin tavoitteena on olla eturintamassa kehittämässä ja soveltamassa kyseistä tekniikkaa niihin hyvinvointiteknologian tarpeisiin, joihin Jyväskylän, Kuopion ja Oulun yliopistojen substanssiosaaminen parhaiten soveltuu. Projekti on kyseisten yliopistojen ensimmäinen yhteistyöhanke Snowpolis-ympäristössä. Projekti aloitetaan tutkimusprojektina, ja siihen sisällytetään opinnäytetöitä, joilla luodaan Kainuun seudulle uutta alueellista osaamispohjaa. Projektin vetovastuu on kevään 2003 aikana rekrytoitavalla professorilla. Tutkimusprojektin rinnalle rakennetaan liikuntateknologiaan painottuva koulutusohjelma. Koulutusyhteistyö aloitetaan yliopistojen ja Kajaanin ammattikorkeakoulun välillä syksyllä 2003 (kts. oheinen kuvio). Vuotuinen sisäänottotavoite on 15 henkilöä. Koulutus alkaa tuottaa maisteritutkintoja vuodesta 2007 alkaen. Hanke sijoittuu fyysisesti Vuokattiin rakentuviin moderneihin tiloihin niiden valmistuttua (arviolta 6/2004). KUVIO: Koulutusrunko 68

KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) Menot 2004 2005 2006 Yhteensä Henkilöstö 300 300 300 900 - professori (projektin vastuuhenkilö) - lehtori/tutkija - laboratorioinsinööri - toimistosihteeri Laitteet ja tarvikkeet 100 75 50 225 Kiinteistökulut 40 40 40 120 Matkat ja muut menot 25 25 25 75 Yhteensä 465 440 415 1 320 Rahoitus Opetusministeriön erillisrahoitus 70 125 175 370 ESR/EAKR ja niihin liittyvä 250 190 125 565 kansallinen julkinen rahoitus Kunnat 50 30 20 100 Yksityinen 95 95 95 285 Yhteensä 465 440 415 1 320 TIETOTEKNIIKAN MAISTERIOHJELMA Yhteiskunnallinen kysyntä Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arvioinnissa ehdotettiin, että yliopistojen alueelliset yksiköt ja ammattikorkeakoulut laatisivat yhteistyössä alueelliset strategiat. Syksyllä 2002 valmistuneessa Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategiassa kartoitettiin Chydenius-Instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yhteistyön osaalueet. Nyt vireillä oleva tietotekniikan maisteriohjelma on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston informaatio-teknologian tiedekunnan, Oulun yliopiston ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden 2003 aikana kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet myös Vaasan yliopiston kanssa. Keski-Pohjanmaalla on viime vuosien aikana kartoitettu niitä toimialueita, joita kehittämällä alueen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä voidaan vahvistaa. Alueen luontaisia vahvuuksia ovat perinteisesti olleet vene- ja kemianteollisuus. Uudempia painopistealoja ovat laserpinnoiteteknologia sekä it-ala. Nämä neljä toimialaa on valittu myös Kokkolan seutukunnan aluekeskusohjelman painopistealoiksi. Sekä aluekeskusohjelmassa että Kokkolan kaupungin vastikään julkistetussa strategiassa korostetaan korkeatasoisen ja laajapohjaisen koulutuksen merkitystä alueen kehityksen turvaajana. Korkea-asteen koulutuksen ja it-alan merkitystä alueen kehittämisen voimavarana korostettiin myös maakuntaliiton tilaamassa Keski-Pohjanmaan teknologiastrategiassa (Esko Alasaarela, Tieto- ja taitoverkkojen Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia, 1999). Keski-Pohjanmaalla tehdyt panostukset it-alan koulutuksen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä yrityksille soveltuvien tilojen järjestämiseen ovat alkaneet tuottaa 69

tulosta. Vuoden 2000 jälkeen alueelle on tullut kolme uutta tietotekniikka-alan yritystä ja henkilöstömäärä on kasvanut yli sadalla henkilöllä. Vuoden 2001 lopussa Kokkolan kaupungin teettämän selvityksen (Marko Forsell, ICT-ala Kokkolan seudulla: Seudun kehittämisen edellytykset ja toimenpide-ehdotukset, 2001) mukaan alueen it-alan yritysten henkilöstön kasvu on 300 400 henkeä vuosina 2003 2006. Lisäksi useat alan yritykset kartoittavat mahdollisuuksia sijoittua alueelle. It-alan yritysten kasvun merkittävin hidaste on ollut pula osaavasta henkilöstöstä. Tietotekniikan yliopistotasoisen osaamisen alueen yrityksissä ja muissa organisaatioissa on parannettu järjestämällä vuodesta 1999 alkaen työn ohessa tapahtuvaa tietoteollisuuden muuntokoulutusta. Muuntokoulutuksen avulla yritykset eivät kuitenkaan saa uusia työntekijöitä, vaan sillä parannetaan olemassa olevan henkilöstön osaamista. It-alan kehittymisen merkittävänä edellytyksenä on, että alueella pystytään tarjoamaan erilaisella koulutuspohjalla olevia osaajia. Huippuosaajien kouluttamiseksi tavoitteena on käynnistää Chydenius-Instituuttissa ylioppilaspohjainen maisterikoulutusohjelma vuoden 2004 aikana. Valtakunnallinen yliopistolaitoksen näkökulma Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arvioinnissa (Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmän muistio, opetusministeriö 28:2001) Keski-Pohjanmaa todettiin koulutuksellisesti erittäin heikosti kehittyneeksi maakunnaksi. Keskeisimpinä kehittämisen keinoina raportissa nähtiin Chydenius-Instituutin kehittäminen alueellisena verkostoyliopistona sekä korkea-asteen koulutuksen kehittäminen Chydenius-Instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vuonna 2000 julkistetun vaikuttavuustutkimuksen (Kari Ilmonen, Chydenius-Instituutti alueensa tuotantovoimana. Chydenius-Instituutin tutkimuksia N:o 3/2000) mukaan alueen sidosryhmät ja avainhenkilöt mieltävät Chydenius-Instituutin alueen keskeiseksi tuotantovoimaksi, jolla on syvällinen vaikutus alueen aineelliseen ja henkiseen kasvuun. Jyväskylän yliopisto pitää siten erittäin tärkeänä, että Chydenius-Instituutin roolia alueellisena kehittämisyksikkönä vahvistetaan alueen kehittymisedellytysten edistämiseksi. Chydenius-Instituutin toimintaedellytykset tulee turvata pitkäjänteisen aluekehitystyön ja tutkintotavoitteisen koulutustoiminnan kehittämiseksi. Instituutti valmistautuu myös Agenda 2000-rakennerahastokauden jälkeiseen aikaan luomalla uudenlaisia alueellisen kehitystyön verkostoja ja toimintamalleja. Vuosien 2001 ja 2003 alusta voimaan tulleiden sopimusten mukaan Chydenius- Instituuti on toiminnallisesti Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteinen erillislaitos, jonka kautta yliopistot kanavoivat oman alueellisen palvelutoimintansa Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteena on luoda edellytykset Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen alueelliselle toiminnalle ja yhteistyölle Keski-Pohjanmaalla ja sen lähialueilla. Instituutin rooli on erittäin merkittävä sen toimiessa yliopistoja sekä alueellisia toimijoita yhdistävänä verkostosolmuna. Koulutusohjelman malli Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta otti syksyllä 2002 käyttöön uuden kaksiportaisen tutkintojärjestelmän. Kokkolassa toteutettava ylioppilaspohjainen maisterikoulutusohjelma on tarkoitus toteuttaa informaatioteknologian tiedekunnan mallin mukaisesti kaksiportaisena, joista alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävä osa toteutetaan normaalina päätoimisena päiväopiskeluna. Kandidaatin eli alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus siirtyä työelämään ja jatkaa välittömästi maisterin tutkintoon tähtäävää koulutusta työn ohessa, muuntokoulutusohjelmissa haetun mallin mukaisesti. Malli mahdollistaa myös muualla suoritetun kandidaatin tai bachelor tutkinnon jälkeen maisterin tutkinnon suorittamisen työn ohessa kotiseudulla. Mallilla pyritään hakemaan osaltaan ratkaisua alan koulu- 70

tuksessa yleisesti vallitsevaan ongelmaan, jossa opiskelijat siirtyvät kesken opiskelujen työelämään ja tutkinnot jäävät suorittamatta. Toisaalta myös henkilöt, joilla on riittävät pohjaopinnot, kuten ammattikorkeakoulusta valmistuneet tai avoimen väylän kautta tulleet opiskelijat, voivat osallistua toisen osan muuntokoulutustyyppiseen koulutukseen ja suorittaa maisterin tutkinnon. Näille opiskelijoille rakennetaan siltaopinnot, jotta heidät saadaan samalle tasolle kandidaatin tutkinnon suorittaneiden kanssa. Kaksijakoinen malli selkeyttää koulutuksen rakennetta ja tarjoaa uuden ja luontevan koulutusväylän maisterin tutkintoon myös ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston väylän opiskelijoille. Ylioppilaspohjaisen maisterikoulutusohjelman sisäänotto on 25 opiskelijaa /vuosi. Koulutuksen ensimmäisen vaiheen kesto on 3 4 vuotta ja toisen vaiheen kesto 2 3 vuotta. Maisterikoulutusohjelman ensimmäiset tutkinnot saavutetaan vuosien 2008 2009 aikana. Tutkintotavoite ylioppilaspohjaisen koulutusohjelman osalta vuodesta 2008 alkaen on 20 maisterintutkintoa vuosittain. KUVIO: Koulutusohjelman malli Koulutusohjelman kustannukset ja rahoitus Ylioppilaspohjaisen koulutuksen aloittaminen muuntokoulutuksen rinnalla helpottaa aloitusta sekä mahdollistaa yhteisten resurssien käytön. Koulutusohjelman rahoitukseen osallistuvat opetusministeriön lisäksi Jyväskylän yliopisto sekä alueen kunnat ja yritykset. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS (1000 EUROA) 2004 2005 2006 2007 Henkilöstömenot 210 365 493 585 Muut menot 140 243 328 390 Yhteensä 350 608 821 975 OPM 187 375 562 750 JY 87 157 183 149 Alueen kunnat ja yritykset 76 76 76 76 71