JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa

2

3 SISÄLLYS Jyväskylän yliopiston organisaatiokaavio...5 Ainelaitokset ja oppiaineet...6 Maisteriohjelmat/muuntokoulutus/koulutusohjelmat...7 Vieraskieliset opintokokonaisuudet Johdanto Yliopiston arvoperusta ja tehtävä Yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat Yliopiston organisaatio Yliopiston kehittämisen painopistealueet vuosina Peruskoulutus Tieteellinen jatko- ja tutkijankoulutus Aikuiskoulutus Tutkimus Ulkoinen toiminta Muut yliopiston avaintoiminnot Henkilöstö Tilat Taloudelliset voimavarat Kehittämishankkeet...30 Valtakunnalliset ohjelmat Alueellinen kehittäminen Chydenius-Instituutin aseman vahvistaminen Keski-Pohjanmaan alueen tuotantovoimana Opettajankoulutushankkeet Esiopetuksen monitieteinen koulutus- ja kehittämishanke Näkövammaisten erityisopettajakoulutus Englannin kielen opettajakoulutus Muut valtakunnalliset hankkeet Molekyylitutkimusta soveltavan biotekniikan kehittäminen

4 Virtuaaliyliopisto vuonna Connet-ohjelma Tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelma Yliopiston hankkeet Kolmannen sektorin asiantuntijuus Evoluutiogenetiikka Journalismin visuaalinen suunnittelu ja toteutus Musiikkiteknologia Kansainvälinen kehitystyö Liitetaulukot

5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ORGANISAATIOKAAVIO HALLITUS REHTORI HALLINTOVIRASTO TIEDEKUNNAT ERILLISLAITOKSET HUMANISTINEN TIEDEKUNTA 12 laitosta Soveltavan kielentutkimuksen keskus INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 3 laitosta ATK-KESKUS AVOIN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA 4 laitosta Normaalikoulu KIRJASTO LIIKUNTA- JA TERVEYSTIE- TEIDEN TIEDEKUNTA 4 laitosta MATEMAATTIS-LUONNON- TIETEELLINEN TIEDEKUNTA 4 laitosta Konneveden tutkimusasema TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS MUSEO TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS YLIOPISTON KIELIKESKUS YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 2 laitosta YMPÄRISTÖNTUTKIMUSKESKUS AGORA CENTER 5

6 AINELAITOKSET JA OPPIAINEET (*Pääaineet) Humanistinen tdk. Informaatioteknologian tdk. Kasvatustieteiden tdk. Liikunta- ja terveystieteiden tdk. Matemaattis-luonnontieteellinen tdk. Englannin kielen laitos * englantilainen filologia Etnologian laitos * etnologia/ kulttuuriantropologia * folkloristiikka Historian laitos * Suomen historia * yleinen historia * taloushistoria - arkeologia Kirjallisuuden laitos * kirjallisuus: - kotimainen, yleinen * hungarologia - taiteiden perusopinnot Musiikkitieteen laitos * musiikkitiede * musiikkikasvatus * musiikkiterapia Pohjoismaisten kielten laitos * pohjoismainen filologia - tanskan kieli ja kulttuuri Romaanisten ja klassisten kielten laitos * romaaninen filologia * latinan kieli - espanjan kieli - italian kieli - antiikin kulttuuri Tietojenkäsittelytieteiden laitos * tietojärjestelmätiede - ohjelmistotuotanto - ohjelmistoliiketoiminta - digitaalinen media - ryhmätyöteknologiat - tietojärjestelmät - elektroninen liiketoiminta - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely * tietojenkäsittelytiede - ohjelmistotuotanto - digitaalinen media - ryhmätyöteknologiat - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely Tietotekniikan laitos * tietotekniikka - tietotekniikka (aineenop.koulutus) - tietoliikenne - ohjelmistotekniikka - sulautetut järjestelmät - liikkuva tietojenkäsittely - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely Erityispedagogiikan laitos * erityispedagogiikka - logopedia - erityisopettajien koulutus Kasvatustieteen laitos * kasvatustiede * aikuiskasvatus - aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutuslaitos * kasvatustiede - luokanopettajien koulutus - luokanopettajien aikuiskoulutus (Chyd.-Inst.) - viittomakielinen luokanopettajakoulutus - opettajan pedagogiset opinnot - opinto-ohjaajien opinnot - esi- ja alkuopetus - draamakasvatus Varhaiskasvatuksen laitos * kasvatustiede - lastentarhanopettajakoul. Kasvatustieteiden tdk. - opetustoimen hallinto ja johtaminen Liikuntabiologian laitos * liikuntafysiologia * biomekaniikka * valmennus- ja testausoppi Liikuntakasvatuksen laitos * liikuntapedagogiikka - liikuntapsykologia 1) Liikunnan sosiaalitieteiden laitos * liikuntasosiologia * liikuntasuunnittelu ja -hallinto Terveystieteiden laitos * fysioterapia * terveyskasvatus * gerontologia ja kansanterveys * liikuntalääketiede * toimintaterapia 1) Tiedekunta ei ota opiskelijoita opiskelemaan liikuntapsykologiaa pääaineena, varsinaisesti sivuaineen asemassa. Bio- ja ympäristötieteiden laitos * ekologia ja ympäristönhoito * solubiologia * hydrobiologia ja limnologia * kalabiologia ja kalatalous * molekyylibiologia * ympäristötieteet * biotekniikka * ympäristötiede- ja -teknologia - biologia - biokemia Fysiikan laitos * fysiikka * soveltava fysiikka * teoreettinen fysiikka * elektroniikka Kemian laitos * kemia * epäorgaaninen ja analyyttinen kemia * fysikaalinen kemia * orgaaninen kemia * soveltava kemia Matematiikan ja tilastotieteen laitos * matematiikka * tilastotiede Saksan kielen laitos * saksan kieli ja kulttuuri Viestintätieteiden laitos * puheviestintä * journalistiikka * yhteisöviestintä Suomen kielen laitos * suomen kieli * itämerensuomalaiset kielet - estologia - suomen kieli ulkomaalaisille - suomi vieraana kielenä - suomalainen viittomakieli Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos * taidehistoria * museologia - kuvakoulutus * taidekasvatus * nykykulttuurin tutkimus Taloustieteiden tdk. * kansantaloustiede * laskentatoimi * markkinointi * yrittäjyys * johtaminen: yrityksen johtaminen ja johtajuus sekä yrityksen ympäristöjohtaminen - kauppaoikeus - yrityksen taloustiede (toteutus avoimessa yliopistossa) Yhteiskuntatiet. tdk. Psykologian laitos * psykologia * kehityspsykologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos * filosofia * sosiaalityö * sosiologia * valtio-oppi * yhteiskuntapolitiikka - naistutkimus - sosiaaligerontologia - yhteiskuntatiede - elämänkatsomustieto - kulttuuripolitiikka Venäjän kielen laitos * venäjän kieli ja kirjall. - slovakin kieli Soveltavan kielentutkimuksen keskus * soveltava kielitiede 6

7 MAISTERIOHJELMAT / MUUNTOKOULUTUS / KOULUTUSOHJELMAT Biotekniikka Elektroniikka Tietojärjestelmätiede - ohjelmistoliiketoiminta (englanninkielinen koulutus) - digitaalinen media - ryhmätyöteknologiat - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely - tietojärjestelmät - ohjelmistotuotanto - elektroninen liiketoiminta Tietojenkäsittelytiede - digitaalinen media - ryhmätyöteknologiat - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely - ohjelmistotuotanto Tietotekniikka - tietoliikenne - liikkuva tietojenkäsittely (englanninkielinen koulutus) - käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely - tieteellinen laskenta - aineenopettajan koulutus - sulautetut järjestelmät Bio- ja ympäristötieteiden laitos Fysiikan laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietotekniikan laitos Multimedia (sivuainekoulutus) Interdisciplinary Master s Programme in Intercultural Communication and Relations (ICIR II) Journalistiikan maisteriohjelma Kulttuuripolitiikan koulutusohjelma Liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian muuntokoulutus Lääkeainekemian koulutusohjelma Musiikkiterapia Puheviestinnän maisteriohjelma Viestintätieteiden laitos Viestintätieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Liikuntabiologian laitos Kemian laitos Musiikkitieteen laitos Viestintätieteiden laitos 7

8 Sosiaaligerontologian koulutusohjelma Taideaineiden muuntokoulutus Teollisuusfysiikan ja -kemian koulutusohjelma (TEKO) Tietoteollisuuden muuntokoulutus Tilastotoimen menetelmien koulutusohjelma Yhteiskuntatieteellisen naistutkimuksen koulutusohjelma Yhteisöviestinnän maisteriohjelma Ympäristötiede- ja teknologia Yrittäjyyden maisteriohjelma (AUCTOR) Kauppatieteiden maisteriohjelma (TUKEVA) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Fysiikan ja kemian laitokset Chydenius-Instituutti Matematiikan ja tilastotieteen laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofia laitos Viestintätieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taloustieteiden tiedekunta Taloustieteiden tiedekunta VIERASKIELISET OPINTOKOKONAISUUDET (vähintään 10 ov.) AEFIN Advanced English for International Networking Contemporary Issues in Human Development Deutsche Kulturstudien Etudes françaises Finnish History and Society Intercultural Studies Master s Programmes Information Technology (mobile computing, software engineering and group technologies) Jyväskylä University Language and International Education for Teachers (JULIET) Nordiska kulturstudier Sport Sciences and Health Education Studies in Social Sciences and Philosophy Studies in Sport Management Studi italiani European Winter School in Sport Sciences Opintokokonaisuuksien lisäksi mm. taloustieteiden tiedekunta tarjoaa runsaasti opetusta englannin kielellä. 8

9 1 JOHDANTO Jyväskylän yliopisto tähtää suunnittelulla siihen, että yliopistolla on edellytykset ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja että yliopistolla on edellytykset antaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista koulutusta. Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on käyty tiedekuntien ja erillislaitosten hyväksymien suunnitelmien ja esittämien tulossopimusluonnosten perusteella rehtorin johdolla tulosneuvottelut vuosiksi Niissä on käyty arvioiva keskustelu nykytilasta, sovittu tavoitteista ja toimenpiteistä sekä vuoden 2002 voimavaroista. Toiminta- ja taloussuunnitelma on asiakirja, jolla yliopiston hallitus ohjaa yliopiston toimintaa. Tämän vuosiksi laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on päivittää ja täsmentää aiempien vuosien suunnitelmissa esitettyjä tavoitteita. Siinä keskitytään yliopiston kokonaisstrategiassa esitettyjen kehittämisen päälinjojen ja tulevaisuuden haasteiden pohjalta täsmennettyjen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintatapojen ja toimenpiteiden esittämiseen. Tavoitteet on pyritty saattamaan sellaiseen muotoon, että niiden toteutumista pystytään arvioimaan ja seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Asiakirjan tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Erityistä huomiota toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitetty laadulliseen kehittämistyöhön, erityisesti koulutuksen laatuun, sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyen jatkokoulutuksen edistämiseen. Yliopiston yhtenä keskeisenä päämääränä on toimintansa vaikuttavuuden lisääminen. Tämä merkitsee uuden tuotetun tutkimustiedon siirtämistä yhteiskunnan käyttöön. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältääkin suunnitelman ulkoisesta toiminnasta eli yhteiskunnallisesta palvelutoiminnasta. 2 YLIOPISTON ARVOPERUSTA JA TEHTÄVÄ Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutki- 9

10 musta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laaja-alaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa pidetään tärkeänä tasa-arvon sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. 3 YLIOPISTOSSA EDUSTETTUINA OLEVAT KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta sekä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta. Neljässä tiedekunnassa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistinen ala perustaa toimintansa humanististen tieteenalojen monipuolisuuteen. Edustettuina ovat ihmisen toimintaa ja kulttuuria eri tahoilta tutkivat ja opettavat tieteenalat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet työelämään suuntautuvaan tehokkaaseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on vahvistaa suomalaista kulttuuria ja sen avointa ja myönteistä panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta koulutusgerontologiaan. Koulutuksen kehittämisessä tavoitteena on luoda suotuisa opiskeluympäristö ja tukea opiskelijoiden kasvua pätevyydeltään laaja-alaisiksi, omaa toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, koulu- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Liikuntatieteellisellä ja terveystieteellisellä aloilla keskeiset tehtävät ovat kouluttaa liikunta- ja terveysalojen yliopistoasteen asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tutkimuksen ja opetuksen kiinnostuksen kohteena on modernisaatiomurrosten ja niiden hallinnan analyysi. Tämä kiinnostus näkyy herkkyytenä aikakauden luonnetta ja aikalaiskeskusteluja sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan. Monitieteisyytensä ja tutkimusyhteyksiensä kautta tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa ja tarjotaan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen perustuvia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle. Psykologian alalla lisätään tietoa ihmisen kehityksestä ja toimintakyvystä sekä niiden edellytyksistä ja luodaan perustaa taidoille tukea ihmisen ja yhteisön pyrkimystä hyvään elämänlaatuun. Opetusta annetaan psykologin ammattiin valmistuville ja muille psykologista tietoa työssään soveltaville henkilöille sekä psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteissä luodaan ja välitetään tieteellistä ja ammatillista osaamista erilaisten organisaatioiden johtamisen ja taloushallinnon, yrittäjyyden sekä talous- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimus- ja opintokokonaisuuksissa suositaan monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perin- 10

11 teisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja siihen liittyen uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laajaalaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, antaa monipuoliset informaatioteknologian perusvalmiudet muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa tutkimusta valitsemilla osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Toimintaperiaatteena on tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet erityisesti Keski-Suomen alueen elinkeinoelämän kanssa. 4 YLIOPISTON ORGANISAATIO Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii yhdeksän erillislaitosta: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Chydenius-Instituutti, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopistossa on seuraavat rehtorin perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Perhetutkimusyksikkö, Rehtori-Instituutti, Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Taidetiedekeskus Artes Liberales sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Psykocenter on Suomen Akatemian huippututkimusohjelmaan sisältyvä sateenvarjo-organisaatio. Lisäksi yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, kiihdytinlaboratorio, opintoohjaaja- ja erityisopettajakoulutus, kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät sekä yhteisenä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa fysiikan tutkimuslaitos. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kuuluu humanistiseen tiedekuntaan omana yksikkönään ja kiihdytinlaboratorio matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen. 5 YLIOPISTON KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUOSINA Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 märitelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen 11

12 huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopiston tahtotila konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen painopistealueisiin suunnittelukaudella : Sivistys: Tiedon ja osaamisen luomisen ja siirtämisen yhteydessä yliopisto kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Yliopisto edistää laajasti yhteiskunnan sivistyspyrkimyksiä koulutuksen lisäksi myös muilla avaintoimintojensa alueilla. Laatu: Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, mihin pyrittäessä kehitetään korkeatasoista kansainvälistä yhteistoimintaa. Kansainvälisiä toimintoja kehitetään kansainvälistymisstrategian ja kansainvälisen kehitystyöstrategian mukaisesti. Arvioinnin perusteella nimettyjen tutkimuksen vahvuusalueiden kehittämistä jatketaan erillisten suunnitelmien mukaan. Paino asetetaan laadulliselle ja sisällölliselle kehittämistyölle, missä korostetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Jyväskylän yliopisto siirtyy suunnittelukaudella kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään Bologna-prosessin edellyttämällä tavalla. Uudistettavien opetussuunnitelmien pohjalta painotetaan erityisesti opetuksen laadun kehittämistä niin, että yliopisto on kansainvälisesti arvostetussa kouluttaja-asemassa profiilinsa kannalta tärkeillä koulutusaloilla. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Luodaan omaan aloitteellisuuteen perustuva valtakunnallinen yhteistyöverkko. Yliopisto hyödyntää määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä osana virtuaaliyliopistoa. Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin pystytään tarttumaan entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Yliopisto edesauttaa tutkinnon suorittaneita työllistymään ja menestymään työelämässä painottamalla työelämäpalvelujen toiminnassa uraneuvontaa ja yrityspalveluja. Opiskelijoiden valmiuksia työllistyä yksityiselle sektorille parannetaan. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Ammattikorkeakoulujen kanssa kehitetään yhteistyötä. Yliopisto on mukana myös kansainvälisissä kehitysprojekteissa. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille, yliopiston alumneille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Tuloksellisuus luo pohjan toiminnan edellytyksille ja sen osuutta pidetään tärkeänä voimavarojen kohdentamisessa. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Yliopiston vuosina toteuttama kokonaisarviointi ja erityisesti yliopiston kehittämä itsearviointimalli ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Kokonaisarviointi on johtanut merkittäviin sekä koulutukseen, tutkimukseen että palveluihin kohdistuneisiin toimenpiteisiin ja kehittämishankkeisiin. Kokonaisarvioinnin jälkeen on toteutettu sektorikohtaisia arviointeja kuten tutkijakoulutuksen ja kehittämishankkeiden arviointi. Tutkimuksen vahvuusalueet arvioidaan vuonna Hankkeet on kohdistettu mm. organisaatiorakenteen ja EU-maisteriohjelmien alueellisen vaikuttavuuden arviointiin. Vuonna 2000 yliopisto on käynnistänyt opetuksen laadun kehittämishankkeen vuosille , jonka aikana laaditaan malli pysyväksi opetuksen arviointija tukijärjestelmäksi. Toiminta on käynnistetty opetuksen laadun itsearvioinnilla. Kou- 12

13 lutuksen tutkimuslaitoksessa vahvistettua arviointitutkimusta käytetään lisääntyvästi kehittämishankkeiden tukena. Rakenteellista kehittämistä tehdään yhteistyöllä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Maamme muiden yliopistojen kanssa pyritään sopimaan työnjaosta. Selvitetään DI-koulutuksen aloittamismahdollisuus. Yliopiston rakennetta kehitetään edelleen siten, että se luo osaltaan edellytykset korkeatasoisten tulosten saavuttamiselle sekä varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset. Toimintatapoja tehostetaan ja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun rahoituksen kasvattamiseen sekä ulkoisen toiminnan strategiansa mukaan lisää yhteistyöhankkeita yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea tutkimus- ja tuotekehityspanos. EU-rahoitus sekä muu ulkopuolinen rahoitus hyödynnetään monipuolisesti. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan ja innovaatiotoimintaa kehitetään siten, että uusi tieto pystytään saattamaan käytännön sovelluksiksi aukottoman innovaatioketjun avulla. Toiminnan laajuus tulee kasvamaan sekä valtion että ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kasvua tapahtuu osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämistä tarpeista. Vuonna 2006 yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin ja aikuisopiskelijoiden määrän yli Tavoitteena on lisätä henkilöstö- ja muita voimavaroja vastaavasti. 6 PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämishaasteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämishaasteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Opetuksen laadun kehittämisen tavoitteena on, että yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. 13

14 Opetuksen laadun kehittämisen tuloksena yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Opetuksen laatua kehitetään seuraavin toimenpitein: Opiskelijavalintojen kehittäminen: yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita, yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa, ja koulutuspaikat tulevat hyödynnetyiksi täysimääräisesti. Opiskelijavalintojen kehittäminen ennakoi myös menestymistä opinnoissa. Opintoihin ohjautumisen tiedottamista lisätään ja sisältöä kehitetään siten, että se tukee soveltuvuuden ja motivaation kannalta oikealle koulutusalalle hakeutumista. Erityistoimia kohdistetaan opiskelijoiden hakeutumiseksi niille koulutusaloille, joilla esiintyy tai on ennakoitavissa työvoiman kysynnän kasvua. Aineenopettajakoulutuksen suoravalintaa laajennetaan, ja avoimen yliopiston väylää hyödynnetään aiempaa laajemmin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valintajärjestelmää parannetaan lahjakkaiden ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseksi. Opetuksen, opetussuunnitelmien ja -ohjelmien kehittäminen: kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetussuunnitelmia kehitetään laadullisesti, ja lisätään sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä että opettajien ja tutkijoiden pedagogisia valmiuksia. Valinnaisuutta lisätään opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille suunnitellaan henkilökohtaisia opetussuunnitelmia (HOPS) tukemaan opintojen loppuun saattamista. Opintojen ohjauksen kehittäminen: tehostetaan opintojen keskeytymättömän kulun ohjaamista, urasuunnittelua sekä tieteellistä ohjausta. Laaditaan ja toteutetaan opintojen ohjauksen suunnitelma. Tietoverkkoja hyödynnetään opinto-ohjauksen, itsearvioinnin ja uravalinnan tukena. Yliopiston Tutkimus- ja työelämäpalvelun toiminta kytketään entistä tiiviimmin laitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opiskelijoiden liikkuvuuden ja ulkomailla opiskelumahdollisuuksien lisääminen: kansainvälistä opettaja- ja erityisesti pitkäkestoista opiskelijavaihtoa lisätään ja kehitetään. Myös opiskelijoiden mahdollisuuksia toimintaan monikulttuurisessa opiskeluympäristössä kotiyliopistonsa piirissä parannetaan mm. vieraskielistä opetusta lisäämällä. Liikkuvuutta ja yhteistyötä yliopistojen välillä lisätään myös kehittämällä virtuaaliyliopiston toimintaa. Ulkomailla suoritettujen opintojen korvauskäytänteitä selkeytetään. Koulutuksen vaikuttavuuden tehostaminen: yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan entistä voimakkaammin jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteella siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tutkinnon suorittaneista 98 % on vuoden kuluttua joko työssä tai jatkaa opintojaan. Edellä esitetyt opetuksen laadun kehittämisen edellyttämät toimenpiteet aikataulutuksineen ja vastuutuksineen on kuvattu yksityiskohtaisemmin Jyväskylän yliopiston hyväksymässä perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategiassa. TAVOITE 2. SIIRTYMINEN KAKSIPORTAISEEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄN Jyväskylän yliopisto valmistautuu siirtymään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään Bologna-prosessin edellyttämällä tavalla. Samalla hyödynnetään maisteriohjelmista saa- 14

15 dut kokemukset ja toimintamuodot. Uudistunut kaksiportainen tutkintojärjestelmä hyödynnetään opintoja joustavoittavasti. Alempi tutkinto muodostaa kokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan eri vaihtoehtoja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän myötä opiskelu tarjoaa entistä paremmat valmiudet toimia myös kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja yhä monikulttuurisemmaksi muodostuvassa yhteiskunnassa. Tutkintojärjestelmän muutoksia hyödynnetään keskittämällä entistä useampia oppiaineita joko maisteri- tai tohtoritasolle. TAVOITE 3. VUOSILLE ASETETTUJEN PERUSTUTKINTOMÄÄRIEN SAAVUTTAMINEN Perustutkintoja suoritetaan v vuodessa keskimäärin tutkintoa. Alempien korkeakoulututkintojen määrää lisätään siten, että vuonna 2003 suoritetaan vähintään alempaa tutkintoa. Tutkinnot jakautuvat koulutusaloittain liitetaulukoiden 1. ja 2. mukaisesti. TAVOITE 4. OPISKELUAIKOJEN LYHENTÄMINEN Opiskeluaikoja lyhennetään siten, että 75 % opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja ylemmän korkeakoulututkinnon 5 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa netto-opiskeluaikatavoite on 5,5 vuotta). TAVOITE 5. PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTÄMINEN Tavoitteena on nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2003 loppuun mennessä 450 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Vastaava luku on vuoden 2006 loppuun mennessä on 500. Ulkomailla harjoittelevien määrää on tavoitteena kasvattaa vuoteen 2004 mennessä 100 opiskelijaan vuodessa. Tavoitteena on nostaa kansainvälistä opettajavaihtoa tasaisesti vuosittain siten, että vuoteen 2003 mennessä vähintään 60 vaihto-opettajaa antaa opetusta Jyväskylän yliopistossa/vuosi. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihto-opettajien antaman opetuksen integroimiseen olemassa oleviin opetusohjelmiin. Tavoitteena on kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää tasaisesti vuosittain siten, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2006 mennessä on noin 400. Kansainvälisen toiminnan määrällisiin tavoitteisin pääseminen edellyttää suunnitelmallista kehittämistyötä, uusien vaihtosopimusten luomista sekä koulutusohjelmiin rakenteellisia muutoksia. 15

16 7 TIETEELLINEN JATKO- JA TUTKIJANKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on jatko- ja tutkijankoulutukselle asetettu seuraavat kehittämishaasteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämishaasteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tieteellisen jatko- ja tutkijankoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. VUOSILLE ASETETTUJEN TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina suoritetaan keskimäärin 112 tohtorintutkintoa vuodessa. Tavoite jakautuu aloittain liitetaulukon 8. mukaisesti. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. TAVOITE 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIÄN ALENTAMINEN JA TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJEN LYHENTÄMINEN Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2003 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2006 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. TAVOITE 3. TUETAAN TUTKIJANKOULUTUKSELLA ALUEELLISTA, KANSALLISTA JA KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA JA YRITYSTOIMINTAA KEHITTÄVÄÄ OSAAMISTA Toteutetaan yksilölliset edellytykset huomioon ottaen hyvin suunniteltuja jatkokoulutusohjelmia myös yritysten ja yhteisöjen kanssa. Toimenpiteet edellä esitettyjen tieteellisen jatko- ja tutkijankoulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: Jatkokoulutettavien valintakriteereitä kehitetään. Tiedotusta jatkokoulutuksesta tehostetaan siten, että jo peruskoulutusvaiheessa opiskelija voi suuntautua tutkijan uralle. 16

17 Koulutuksen arviointijärjestelmää kehittämällä varmistetaan, että tutkijankoulutettavien opetuksessa on käytettävissä uusin tutkimustieto. Tehostetaan tutkijankoulutettavien ohjausta ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien jatko-opiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Tieteenfilosofian, metodologian sekä kieli- ja kulttuuriopintojen lisäksi jatkokoulutettaville tarjotaan innovaatiotoimintaan liittyvää koulutusta. Tuetaan kansainvälistä koulutusta. Jatkokoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä jatkokoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesä- ja talvikoulu. Opiskelijoita rekrytoidaan tutkijankoulutusohjelmiin lisääntyvästi ulkomailta. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottamiseen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Jatkokoulutettavia otetaan laitosten tutkimusprojekteihin, ja pyritään muodostamaan määräteemaan keskittyviä kiinteitä jatkokoulutusryhmiä. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin. Ulkopuolista rahoitusta pyritään hankkimaan sellaisiin tutkimusprojekteihin, joihin sisältyy tieteellinen jatkokoulutus. Laaditaan tieteellisen jatko- ja tutkijankoulutuksen tehostamisstrategia, jossa määritellään yksityiskohtaiset toimenpiteet tohtoritutkintokoulutuksen tuloksellisuuden edistämiseksi. 8 AIKUISKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on aikuiskoulutukselle asetettu seuraavat kehittämishaasteet: 1) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. Suunnittelukaudella aikuiskoulutukselle asetetut kehittämishaasteet konkretisoituvat seuraaviksi avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAADULLINEN KEHITTÄMINEN Avoimessa yliopisto-opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa kehitetään koulutusta laadullisesti aikuiskoulutuksellisten innovaatioiden avulla yhdessä tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa. Aikuisopiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet huomioon ottaen jatketaan opetusteknologisia kokeiluja, ja uusia mahdollisuuksia sovelletaan monipuolisesti modernien oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Uudenaikaista itseopiskeluun sopivaa materiaalia otetaan käyttöön. Materiaali suunnitellaan yhteistyössä ainelaitosten kesken. 17

18 Alueellista verkostoyliopistoa kehitetään siten, että vuoteen 2006 mennessä merkittävä osa Kokkolassa sijaitsevan Chydenius-Instituutin, Jyväskylän avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen koulutuspalveluista on tietoverkoissa, mikä mahdollistaa laajasti ajasta ja paikasta riippumattoman yliopisto-opiskelun maakunnissa. Yliopistolähtöisyys ja koulutuksen tukeutuminen uusimpaan tieteelliseen tietoon on tärkeä osa toiminnan laadunvarmennusta. TAVOITE 2. MAHDOLLISIMMAN MONIPUOLISTEN OPISKELUMAHDOLLISUUKSIEN TARJOAMINEN ERITYISESTI AVOIMEN YLIOPISTON KAUTTA YLIOPISTON VARSINAISIKSI OPISKELIJOIKSI PYRKIVILLE. Avoimessa yliopistossa on mahdollisuus opiskella 5 % nykyistä laajemmin yliopiston ohjelmassa olevia oppiaineita. Tieteenalakohtaisen koulutuksen lisäksi kehitetään edelleen monitieteisiä opintokokonaisuuksia. TAVOITE 3. ASETETTUJEN AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄ- JA OPINTOVIIKKOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tiedekuntien, ainelaitosten, muiden yliopiston yksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa yhteistyössä Avoin yliopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuden vuosittain vähintään henkilölle. Avoin yliopisto tuottaa vähintään kokopäiväistä opiskelijapaikkaa/vuosi. (Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamäärä- ja opintoviikkototeumat ja tavoitteet liitetaulukossa 9). Täydennyskoulutuskeskuksen tavoitteena on antaa täydennyskoulutuspalveluja vuonna 2003 noin opiskelijalle (Täydennyskoulutus vuosina liitetaulukossa 10.). TAVOITE 4. KANSAINVÄLISTYMINEN Avoin yliopisto ja Chydenius-Instituutti pyrkivät rakentamaan kiinteät yhteistyösuhteet vähintään yhden ulkomaisen partnerin kanssa. 18

19 9 TUTKIMUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämishaasteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Suunnittelukaudella tutkimuksen laadun kehittämishaasteiden mukaisesti tavoitteena on: TAVOITE 1. TUTKIMUKSEN LAADUN JA MERKITYKSEN VAHVISTAMINEN ENTISESTÄÄN YLIOPISTON TOIMINNASSA Tutkimuksen tasoa nostetaan siten, että se kaikilla yliopistossa edustettuina olevilla aloilla ylittää keskimääräisen valtakunnallisen tason ja että se tulee kansainvälisesti entistä kiinnostavammaksi. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Evoluutioekologia Ihmisen kehitys ja se riskitekijät Ydin ja materiaalifysiikka Mielen historia Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka Yliopiston itsearvioimia kansainvälisesti vahvoja alueita ovat Gerontologinen tutkimus (erityisesti vanheneminen ja toimintakykyisyys) Hermo- ja lihastoiminnan mekanismi ja adaptoituminen liikunnan yhteydessä Kielenoppimisen ja -opetuksen tutkimus Politiikan teoria ja politiikan analyysi Rakennekemia Tieteellinen laskenta ja sen tekniset sovellukset Tietojärjestelmien suunnittelu, välineet ja hallinta Yliopiston itsearvioimia kansallisesti vahvoja alueita ovat Koulutuksen arviointitutkimus Liikuntakulttuurin ja liikuntakasvatuksen tutkimus Nykykulttuurin tutkimus Suomi Ruotsin yhteydessä Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen tutkimus 19

20 Nousevia vahvoja alueita yliopistossa ovat Kognitiivinen musiikkitiede Korkeakoulututkimus ja korkeakoulupedagogiikka Luonnontieteiden ja teknologian opettajankoulutus Molekyylitunnistus Tutkimuksen vahvuusalueiden arvioinnin jälkeen toteutetaan uusi hakukierros vuosiksi Korkeatasoisten tutkimushankkeiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Erityisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla enenevästi professorin virat ja tutkijatohtoripaikat myös kansainväliseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. Tavoitteena on, että kaikki opettajat myös tutkivat ja että kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat suorittavat tohtoritutkinnon. Siten varmistetaan myös, että opetuksen ja tutkimuksen välinen elävä yhteys säilyy. TAVOITE 2. TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Tutkimusta edistettäessä kiinnitetään huomiota yhteistyöhön perustuvaan monitieteiseen tutkimukseen. Erityisesti kehitetään määriteltyjä vahvuusalueita sekä valtakunnallisesti erityisasemassa olevia tutkimusalueita korkean kansainvälisen tason saavuttamiseksi sekä mahdollistetaan lupaavien tutkimusalueiden kehittyminen. Yliopistoon perustetaan tiedeneuvosto, jonka tehtävänä on tukea yliopiston tiedepoliittista kehittämistä. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Kiinnitetään huomiota ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen, erityisesti Suomen Akatemialta ja Tekesiltä saatavien voimavarojen hakemiseen. Valmistellaan laajoja tutkimushankkeita, jotka toimivat tavoitteellisesti projektiperiaatteella. Hankkeita valmisteltaessa pyritään nykyistä enemmän kansainvälisiin ja kansallisiin yliopistojen välisiin tutkimusprojekteihin. TAVOITE 3. MONI- JA POIKKITIETEISYYDEN TUKEMINEN Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi. 20

21 10 ULKOINEN TOIMINTA Yliopiston kokonaisstrategiassa on yhteiskunnalliselle palvelutehtävälle eli ulkoiselle toiminnalle asetettu seuraavat kehittämishaasteet: 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatko- ja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisimpiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. TAVOITE 1. TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on uuden tiedon saattaminen käytännön sovelluksiksi aukottoman innovaatioketjun avulla, sopimushallinnon asianmukainen hoitaminen, ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuuden parantaminen sekä yritysyhteistyön tehostaminen. Kaikessa toiminnassa yleistavoitteena on hankkeiden asianmukainen hoitaminen siten, että yliopiston kokonaisetu tulee huomioon otetuksi. Tavoitteena on huolehtia innovaatioiden kehittämisestä niin, että ne voidaan joko lisensioida tai patentoida. Siihen yliopistolla on jo velvoitteita mm. EU:n tutkimusohjelmiin kuuluvissa ja Tekes-rahoitteisissa hankkeissa. Innovaatioketjusta pyritään luomaan mahdollisimman ehyt kokonaisuus, joka tähtää tutkimustulosten tehokkaaseen hyödyntämiseen. Teknologisten innovaatioiden lisäksi on edistettävä myös sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden hyödyntämistä. Yliopisto kehittää innovaatiotoiminnan tukipalvelujaan, ja merkittävät tutkimussopimukset hoidetaan yliopistossa keskitetysti. Tukipalvelujen tehtävänä on immateriaalioikeuksiin ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen, innovaatioiden etsintä ja tunnistaminen sekä tarvittavat hallinnolliset toimenpiteet hyödyntäen ulkopuolista asiantuntemusta. TAVOITE 2. KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa ja heidän tarkoituksenmukaiseen työllistymiseensä. Tavoitteena on saattaa aktiivisesti laitosten tietoon työelämän osaamistarpeet ja siten tukea laitoksia opintojen sisältöjen kohdistamisessa vastaamaan näitä tarpeita. Yhteydet yrityksiin ja yleensä työelämään rakennetaan rekrytoinnin, harjoittelun, opinnäytetöiden ja tutkimuksen kautta. 21

22 TAVOITE 3. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Tavoitteena on vahvan alueellisen yhteistyöverkon luominen, jossa yliopisto toimii innovoivana keskuksena. Yliopisto toimii alueellisena kehittäjänä. Tätä tehtäväänsä se toteuttaa parhaiten toimimalla mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla. Yliopiston tutkimusta ja koulutusta koskeviin tavoitteisiin sisältyy jo alueellisia palvelutehtäviä. Yliopisto kehittää alueellista palvelutehtäväänsä myös erityistoimin. Yliopisto ylläpitää ja kehittää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän, muiden koulutusja tutkimuslaitosten, kuntien, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Yhteistoimintaa hoidetaan yliopiston jokaisesta yksiköstä kaikilla tasoilla. Ammattikorkeakoulun kanssa yliopisto on muodostamassa yhteistä neuvottelukuntaa ja sopinut aluestrategian valmistelemisesta opetusministeriön alueellisen kehittämisen työryhmän muistion suositusten pohjalta. Täydennyskoulutuksessa otetaan erityisen painokkaasti huomioon alueelliset kehittämistarpeet. Lähitulevaisuudessa keskitytään sellaiseen koulutukseen, joka mahdollistaa tiedollisesti ja taidollisesti korkeatasoisen henkilöstön rekrytoinnin elinkeinoelämän kasvualoille. Yliopisto ottaa huomioon kansainvälisessä toiminnassaan alueelliset tarpeet ja pyrkii edistämään vaikutusalueidensa kansainvälistymistä. Yliopisto vahvistaa alueellisia palvelumahdollisuuksiaan yhteistyöllä erityisesti Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen korkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa, jolloin yliopiston alueellisten palveluiden ulottuvuus laajenee. Yliopiston erityisinä alueellisina kehittämiskohteina ovat Keski-Suomi sekä Keski- Pohjanmaa Chydenius-Instituutissa edustettuina olevilla toimialueilla. Keski-Pohjanmaa kuuluu opetusministeriön alueellisen kehittämisen työryhmän muistion luokittelun perusteella heikommin kehittyneisiin alueisiin. Alueella tulee ryhtyä toimenpiteisiin koulutuksen ja tutkimuksen perusinfrastruktuurin vahvistamiseksi ja osaamisen siirron kehittämiseksi. Chydenius-Instituutin toiminnassa korostuu voimakkaasti aluekehittämisnäkökulma. Instituutin asemaa vahvistetaan monipuolisena, laajasti vaikuttavana alueorganisaationa yhdessä alueen päätoimijoiden kanssa. Toiminta pohjautuu yhteistyösopimukseen Keski-Pohjanmaan eri tahojen kanssa. Oulun yliopisto on mukana yhteistyösopimuksessa merkittävällä osuudella. Yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa pyritään lisäämään. Agenda rakennerahastokaudella vuosina hyödynnetään tavoiteohjelmien suomat mahdollisuudet alueellisessa kehittämistyössä mahdollisimman kattavasti. Yliopiston osallistuminen rakennerahastohankkeisiin merkitsee sitä, että yliopisto yhtenä toimijana edistää aluelain mukaista tehtävää yliopistolain ja opetusministeriön tulosohjauksen rajoissa. Rakennerahastohankkeissa yliopiston suorittama tutkimus ja antama koulutus on väline alueellisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelemalla ja toteuttamalla yliopiston omaan profiiliin sopivia hankkeita, joissa tehdään soveltavaa tutkimusta ja annetaan koulutusta alueellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, voidaan rakennerahastojen rahoitusmahdollisuuksia hyödyntää yliopiston toiminnassa merkittävästi. Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastoista EU- sekä kansallisena julkisena ja yksityisenä rahoituksena kohdentuu yliopistolle noin 450 Mmk. Suunnitelmakaudella yliopisto valmistautuu Agenda rakennerahastokauden ( ) jälkeiseen aikaan luomalla uudenlaisia alueellisen kehitystyön verkostoja ja toimintamalleja. Ulkoisen toiminnan luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että yliopisto näkyy. Viestintä sekä toiminnasta tiedottaminen on yksi keskeisistä kehittämiskohteista. Ulkoisen tiedotuksen tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja tilanneherkkyyttä lisätään. Luodaan aktiivisesti kontakteja yliopiston sidosryhmiin, rahoittajiin, elinkeinoelämään ja median edustajiin. Lisätään yliopiston näkyvyyttä esittäytymällä erilaisissa yleisötapahtumissa ja messuilla. Erityisesti kehitetään sähköistä viestintää. 22