JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOKONAISSTRATEGIA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOKONAISSTRATEGIA

2

3 I OSA 1 Saatteeksi Yliopiston arvoperusta ja tehtävä Yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat Yliopiston tila Toimintaympäristön muutokset... 8 II OSA 6 Yliopiston tahtotila Kriittiset menestys- ja edellytystekijät sekä kehittämishaasteet Lopuksi... 13

4

5 1 SAATTEEKSI Menestyvä yliopisto kunnioittaa historiaansa ja suuntautuu tulevaisuuteen. Tämä ajatus ohjaa vahvasti Jyväskylän yliopiston kehittämistä. Jyväskylän yliopiston nykyinen vuoteen 2010 saakka ulottuva strategia on peräisin vuodelta Silloin tehdyt linjaukset ovat osoittautuneet tuloksellisiksi, ja päätavoitteet on saavutettu yli odotusten. Opiskelijamäärä on kasvanut 70 %, väittelijöiden määrä lähes nelinkertaistunut ja yliopiston kokonaisrahoitus on kaksinkertaistunut ennen kaikkea ulkopuolisen rahoituksen nopean kasvun ansiosta. Mikä tärkeintä, laadullisessa kehityksessä on edistytty merkittävästi. Yliopiston nykyisen strategian ehkä merkittävin kulmakivi on ollut päätös kehittää yliopistoa tiedeyliopistona. Erityisesti tutkimuksen vahvuusaluepolitiikan osuvuudesta on saatu kiistattomia näyttöjä. Jyväskylän yliopistoon on saatu lyhyessä ajassa useita huippututkimusyksikköjä, akatemiaprofessuureja ja eurooppalaisia tohtorikoulustatuksia, ja laadulla kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä on noussut jyrkästi. Vuoteen 2010 mennessä saavutettaviksi asetettuihin tavoitteisiin yltäminen pääasiassa jo 2000-luvun alkuun mennessä ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutosprosessit ovat yhdessä synnyttäneet tarpeen strategian uudistamistyölle. Tämä Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia on asiakirja, jonka tavoitteena on analysoida yliopiston nykytilaa, ennakoida toimintaympäristössä lähivuosina tapahtuvia muutoksia sekä saavuttaa yliopistoyhteisön sisällä riittävä yhteisymmärrys siitä, mikä Jyväskylän yliopistossa on tärkeää ja tavoiteltavaa mikä on yliopiston tahtotila vuonna Jyväskylän yliopiston strategiatyön voi kiteyttää kahteen peruskysymykseen: mitkä ovat tulevaisuuden kehityssuuntaukset ja mitä meidän pitää tehdä nyt, jotta menestyisimme myös vuonna Kokonaisstrategian laatimisen lähtökohtana on ollut, että strategiassa esitetyt arvot ja päämäärät ovat muutettavissa tulosohjausprosessin tuloksena konkreettisesti yliopiston päivittäistä elämää ohjaavaksi toiminnaksi. Strategiatyö nähdään siten prosessina, jolla tulee olla käytännön tasolla arvioitavissa olevia seurauksia. Tätä tarkoitusta varten kokonaisstrategiaa laadittaessa on pidetty tärkeänä kuvata ja määritellä yliopiston tahtotilasta ja toiminta-ajatuksesta johdetut kehittämishaasteet sekä kriteerit, joilla kehittämishaasteiden toteutumista voidaan arvioida. Arviointikriteerit on esitelty erikseen kokonaisstrategiaa tukevassa perustelumuistiossa. Yliopistossa laaditut osastrategiat tukevat kokonaisstrategiaa. Lisäksi vuosittain laadittavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään ne kehittämishaasteiden mukaiset täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet, joita kyseisellä toiminta- ja taloussuunnittelukaudella erityisesti priorisoidaan. Strategisessa kehittämistyössä on pidetty tärkeänä, että siihen osallistuu laajamittaisesti koko yliopistoyhteisö. Strategiatyömme älyllistä haastetta kuvaavat seuraavat Vaclav Havèlin sanat: Me elämme aikaa, jolloin kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole varmaa. Jyväskylässä Rehtori Aino Sallinen 3

6 2 YLIOPISTON ARVOPERUSTA JA TEHTÄVÄ Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen liittyvää laadukasta perus- ja tutkijakoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laaja-alaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa pidetään tärkeänä tasa-arvon sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. 3 YLIOPISTOSSA EDUSTETTUINA OLEVAT KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta sekä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta. Kolmessa tiedekunnassa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistinen ala perustaa toimintansa humanististen tieteenalojen monipuoliseen kirjoon. Edustettuina ovat ihmisen sosiaalista toimintaa ja kulttuurin eri puolia tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta pyrkii yhdistämään humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet ammattiin suuntautuvaan tehokkaaseen koulutukseen. Humanistisen alan tehtävä on vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä sen avointa ja myönteistä panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta koulutusgerontologiaan. Koulutuksen kehittämisessä tavoitteena on luoda suotuisa opiskeluympäristö ja tukea opiskelijoiden kasvua pätevyydeltään laaja-alaisiksi, omaa toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, koulu- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Liikuntatieteellisellä ja terveystieteellisellä aloilla keskeiset tehtävät ovat kouluttaa liikunta- ja terveysalojen yliopistoasteen asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. 4

7 Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tutkimuksen ja opetuksen kiinnostuksen kohteena on modernisaatiomurrosten ja niiden hallinnan analyysi. Tämä kiinnostus näkyy herkkyytenä aikakauden luonnetta ja aikalaiskeskusteluja sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan. Monitieteisyytensä ja tutkimusyhteyksiensä kautta tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa ja tarjotaan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen perustuvia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle. Psykologian alalla lisätään tietoa ihmisen kehityksestä ja toimintakyvystä sekä niiden edellytyksistä ja luodaan perustaa taidoille tukea ihmisen ja yhteisön pyrkimystä hyvään elämänlaatuun. Opetusta annetaan psykologin ammattiin valmistuville ja muille psykologista tietoa työssään soveltaville henkilöille sekä psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteissä luodaan ja välitetään tieteellistä ja ammatillista osaamista erilaisten organisaatioiden johtamisen ja taloushallinnon, yrittäjyyden sekä talous- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimus- ja opintokokonaisuuksissa suositaan monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perinteisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja siihen liittyen uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laajaalaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, antaa monipuoliset informaatioteknologian perusvalmiudet muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa tutkimusta valituilla osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Toimintaperiaatteena on tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet erityisesti Keski-Suomen alueen elinkeinoelämän kanssa. 4 YLIOPISTON TILA Jyväskylän yliopisto pitää voimavaranaan laaja-alaisuuttaan sekä kykyään yhdistää tuhatvuotisen yliopistolaitoksen parhaat perinteet nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tarpeisiin. Yliopistoa voidaan toimintaympäristönä luonnehtia monisärmäiseksi verkostomaiseksi asiantuntijayhteisöksi, jossa vanhan sivistysyliopistoperinteen rinnalle on syntynyt kiinteästi yhteiskuntasuhteita rakentava ja sieltä myös resursseja hankkiva moderni yliopisto. Yliopisto on tiheästi verkottunut sekä kansainvälisesti, kansallisesti että paikallisesti. Elinikäisen oppimisen ideaa ovat toteuttamassa Avoin yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus ja Ikääntyvien yliopisto. Uutena avauksena on syntynyt yliopistoja yhteistyöhön haastava kansallinen virtuaaliyliopisto. Opiskelijamäärät ja tutkinnot Yliopisto on perus-, jatko- ja aikuisopiskelijamäärällä mitattuna maan kolmanneksi suurin yliopisto. Yliopistossa on noin opiskelijaa ja aikuiskoulutettavat mukaan lukien sen vaikutuspiirissä on yli opiskelijaa. Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Opintoviikkojen määrällä ja toiminnan panostuotos -suhteella ilmaistuna Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on tuloksellisin maan monialaisten yliopistojen joukossa. Opiskelijamäärällä mitattuna se on maan toiseksi suurin avoin yliopisto. 5

8 Valtakunnallisen vertailun perusteella Jyväskylän yliopiston toiminta on tuloksellista sekä maisterin- että tohtorintutkinnoilla arvioituna: vuosina Jyväskylän yliopistossa suoritettujen perustutkintojen määrä suhteutettuna opettajaa kohden ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Tohtorintutkintoja suoritettiin tarkastelujaksolla professoria kohden määrä, joka lähes vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Vuonna 2000 Suomen korkeakoululaitoksessa suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista lähes 10 % ja tohtorintutkinnoista yli 7 % suoritettiin Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylässä suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus oli siten pienempi kuin Helsingin ja Oulun yliopistossa, mutta yhtä suuri kuin Turun yliopistossa. Perustutkinnon suorittamisajat ovat viime vuosina lyhentyneet, ja tutkintojen laajuus opintoviikkoina kasvanut. Perustutkinnon suorittamisen mediaaniaika koko yliopistossa vuonna 2000 oli 5,4 vuotta. Opiskeluajoissa on kuitenkin merkittäviä koulutusalakohtaisia eroja. Tutkimus Jyväskylän yliopiston tavoitteena on ollut vahvistaa yliopistoa tiedeyhteisönä ja parantaa erityisesti tutkimuksen laatua. Tässä tavoitteessa onkin onnistuttu erinomaisesti. Yliopistolla on akatemiaprofessuureja, eurooppalaisia tohtorikoulustatuksia ja viisi huippututkimusyksikköä, mikä määrä on maamme yliopistoista kolmanneksi suurin. Laadulla kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Jyväskylän yliopiston osuus koko Suomen Akatemian yliopistoille myöntämästä rahoituksesta oli vuonna 1999 Helsingin ja Turun yliopistojen jälkeen kolmanneksi suurin. Vuonna 2000 Suomen Akatemian rahoituksen piiriin saatiin myös tutkimusstrategisesti tärkeitä humanistis-kulttuurisia hankkeita. Samansuuntainen kehitys on jatkunut vuonna Myös TEKES-rahoitus on jatkuvasti kasvanut, ja sitä on osoitettu mm. merkittäviin hyvinvointiteknologian ja ympäristöteknologian alan tutkimushankkeisiin. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö on laajentunut, ja sitä toteutetaan ensisijaisesti EU:n komission rahoittamin tutkimushankkein. Hankkeita on meneillään lähes 30, ja ne käsittävät lähes kaikki yliopistossa edustettuina olevat tieteenalat. Yliopistossa tuotettujen kansainvälisten referee-julkaisujen määrä suhteutettuna professuurien määrään on vielä alle kansallisen keskitason eikä vastaa siten yliopiston julkaisutoiminnalleen asettamia tavoitteita. Kansainvälisen julkaisutoiminnan osalta yliopisto pyrkiikin parantamaan tuloksellisuuttaan siten, että yliopisto ylittää kansallisen keskitason kansainvälisessä referee-julkaisutoiminnassa ja sen vaikuttavuudessa. Arviointi Arviointia hyödynnetään osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä suunnitelmallisesti. Yliopiston vuosina toteuttama kokonaisarviointi ja erityisesti yliopiston kehittämä itsearviointimalli ovat herättäneet laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Kokonaisarviointi on johtanut merkittäviin sekä koulutukseen, tutkimukseen että palveluihin kohdistuneisiin toimenpiteisiin ja kehittämishankkeisiin. Kokonaisarvioinnin jälkeen on toteutettu sektorikohtaisia arviointeja kuten tutkijakoulutuksen ja kehittämishankkeiden arviointi. Myöhemmin toteutetut hankkeet on kohdistettu mm. organisaatiorakenteen ja EU-maisteriohjelmien alueellisen vaikuttavuuden arviointiin. Vuonna 2000 yliopisto on käynnistänyt opetuksen laadun kehittämishankkeen vuosille , jonka aikana laaditaan järjestelmä pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi. Toiminta on käynnistetty opetuksen laadun itsearvioinnilla. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa vahvistettua arviointitutkimusta käytetään lisääntyvästi kehittämishankkeiden tukena. 6

9 Rakenteellinen kehittäminen Tiedeyhteisön omat kehittämistarpeet ja ympäristön jatkuva muutostila edellyttävät sekä toiminnalta että rakenteilta dynaamisuutta. Yliopistolain suomia mahdollisuuksia hyödyntäen yliopiston organisaatiorakennetta onkin kehitetty perustamalla kaksi uutta tiedekuntaa. Myös useita laitosfuusioita on toteutettu. Tiedekunnat ovat organisoineet uudelleen oppiaineitaan ja suunnanneet voimavarojaan vahvuusalueidensa kehittämiseen sekä yhteiskunnallisesti merkittäville aloille. Jyväskylän yliopiston eri yksiköillä on valmius myös tulevaisuudessa muuttaa tiedekunta- ja laitosrajoja sekä uudistaa erilaisia toimintatapoja ja -malleja. Alueellinen vaikuttavuus Yliopiston toiminta on valtakunnallista luonteeltaan, mutta myös alueelliseen toimintaan panostetaan vahvasti, mistä yliopisto on saanut kiitosta myös maan rajojen ulkopuolella. Yliopisto on toteuttanut EU:n rakennerahastojen tuella runsaasti merkittäviä aluekehittämishankkeita elinkeinoelämän, toisten yliopistojen ja oppilaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Yliopisto tarjoaa myös työelämän, yritysten ja organisaatioiden koulutusja kehittämispalveluja sekä Jyväskylän seudulla että Chydenius-Instituutin toimintaalueella Keski-Pohjanmaalla. Chydenius-Instituutin toiminnassa korostuu voimakkaasti aluekehittämisnäkökulma, ja sen rooli alueellisena aikuisten verkostoyliopistona on merkittävä. Yliopistossa on kehitetty määrätietoisesti innovaatiotoimintaa. Yliopistoon on luotu vuonna 2001 innovaatiotoiminnan tukipalveluiden järjestelmä. Tavoitteena on ollut saattaa tuotettu uusi tieto käytännön sovelluksiksi luomalla innovaatioketjusta mahdollisimman ehyt kokonaisuus. Yliopistossa on pyritty huolehtimaan innovaatioiden kehittämisestä niin, että ne voidaan joko lisensoida tai patentoida. Siihen yliopistolla on velvoitteita jo mm. EU:n tutkimusohjelmiin kuuluvissa ja Tekes-rahoitteisissa hankkeissa. Vaikuttavuuden alalla Jyväskylän yliopisto on osoittanut erinomaista reagointikykyä elinkeinoelämän lisäksi myös julkisen sektorin muutostarpeisiin. Tästä esimerkkinä on nopea tarttuminen opettajapulaan ja mittavien opettajankoulutushankkeiden käynnistäminen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulma otetaan huomioon myös perustutkintokoulutuksessa. Ainelaitosten tietoon pyritään saattamaan työelämän osaamistarpeet systemaattisesti siten, että laitokset kykenevät kohdistamaan opintojen sisällöt vastaamaan näitä tarpeita. Saadun palautteen mukaan Jyväskylän yliopistosta valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään varsin hyvin ja ovat tyytyväisiä saamansa koulutuksen ja työelämän vastaavuuteen. Yliopisto kuuluu maan suositumpiin opiskelijaksi hakeutuvien määrillä mitattuna. Yliopistossa tehdyn maisterien sijoittumisen seurantatutkimuksen perusteella opiskelemaan hakeutuvat edustavat kaikkia Suomen maakuntia, joskin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon hakeudutaan lähinnä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pirkanmaan alueelta sekä Uudeltamaalta. Valmistuneet sijoittuvat kasvukeskuksiin, lähinnä Keski-Suomen alueelle ja Uudellemaalle. Seurantatutkimus osoittaa, että valmistuneita sijoittuu Keski-Suomen alueelle Keski-Suomesta yliopistoon rekrytoituneiden opiskelijoiden määrää enemmän. Näin tapahtuu erityisesti luonnontieteellisillä ja kasvatustieteellisillä aloilla. Yliopisto on ollut aktiivinen yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Yhteistyötä tullaan tiivistämään erityisesti Vaasan yliopiston kanssa Chydenius-Instituutin toimintaan liittyen. Ammattikorkeakoulun kanssa yliopisto on muodostamassa yhteistä neuvottelukuntaa ja laatii aluestrategian opetusministeriön alueellisen kehittämisen työryhmän muistion suositusten pohjalta. 7

10 Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen vaikutus tutkimukseen ja opetukseen on edelleen sekä laajentunut että syventynyt. Suurella osalla yliopiston tieteenaloista on saavutuksia, jotka tunnetaan ja tunnustetaan merkittäviksi koko tiedeyhteisössä. Sen osoituksena kaikki tieteelliset tutkimustulokset, joita ei ole perusteltua julkaista pelkästään suomen kielellä, julkaistaan kansainvälisillä, vertaisarvioiduilla foorumeilla. Yliopistossa on laaja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden yhteisö. Yliopistolla on maan muiden yliopistojen tavoin laajaa kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa tutkimuksen, koulutuksen ja opiskelijavaihdon alueilla. Yliopisto koordinoi useita EU-rahoitteisia koulutusyhteistyöhankkeita, toteuttaa pohjoismaista yhteistyötä mm. Nordplus-ohjelman kautta sekä osallistuu aktiivisena toimijana kansainväliseen kehitysyhteistyöhön erityisesti koulutuksen ja asiantuntijavaihdon keinoin vuonna 2002 laaditun kansainvälisen kehitystyön strategian mukaisesti. Kansainvälinen opiskelijavaihto on Jyväskylän yliopistossa vilkasta ja laaja-alaista. Ulkomailla opiskelevien osuus nousee tasaisesti vuosittain. Tilat Jyväskylän yliopiston tilakanta on kehittynyt hyvin myönteisesti. Yliopistolla on käytössään nykyisen laajuiseen toimintaansa nähden riittävät, hyväkuntoiset ja modernit tilat. Tilojen käyttö on tehokasta, ja kustannustietoisuus tiloista on lisääntynyt. Yliopiston uusien kasvavien alojen ja kehittyvien toimintojen tarpeisiin rakennushankkeina käynnistetään ylioppilastalon laajentaminen, Wellness Center ja ala-asteen siirtäminen yliopistolliseen käyttöön. Tarvittavat tilatarpeet kartoitetaan Nano Science- hankkeen osalta. Toiminnan rahoitus Jyväskylän yliopiston kokonaisrahoitus muodostuu opetusministeriön ja yliopiston väliseen tulossopimukseen perustuvasta perusrahoituksesta sekä yhä suuremmalta osin ulkopuolisesta rahoituksesta. Tulossopimusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kaksi monessa suhteessa erilaista, mutta yliopiston kokonaisbudjetissa pian yhtä suurta rahanlähdettä, mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu. Yliopistossa ulkopuolinen rahoitus koetaan tärkeäksi ja voimakkaasti myös perustavoitteita tukevaksi toiminnaksi. Ulkopuolinen rahoitus on nykyisessä tilanteessa muodostunut välttämättömäksi edellytykseksi yliopistojen tutkimustoiminnalle ja sitä kautta myös tulossopimuksissa sovittujen tutkintotavoitteiden saavuttamiselle. Jyväskylän yliopisto on toiminnassaan erittäin kustannustehokas. Yliopistolaitoksen sisällä käytettävissä olevilla vertailutiedoilla (Yliopistot ja koulutusalat , OPM 1999) yliopiston voimavarat ovat vielä puutteelliset yliopiston saavuttamiin tuloksiin ja tavoitteisiin nähden, mikä näkyy perusrahoitusmallin mukaisissa laskelmissa. 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Strategisen suunnittelun ja ohjausjärjestelmien merkitys on korostunut ja tulee entisestään korostumaan. Yliopiston pyrkii ottamaan lähivuosien keskeiset muutostekijät huomioon siten, että sen olemassaolon ja toiminnan kannalta positiiviset muutostekijät voidaan hyödyntää mahdollisuuksina ja vastaavasti yliopiston kehitys ja menestys pystytään turvaamaan uhkatekijöistä huolimatta. Yliopistossa pidetään tärkeänä, että uusiin haasteisiin kyetään tarttumaan nopeasti ja vaihtoehtoisesti ollaan valmiita luopumaan joko kokonaan 8

11 tai osittain toiminnoista, jotka yliopiston kokonaisuuden kannalta eivät ole välttämättömiä. Yliopiston tehtävänä on sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, palvella yhteiskuntaa uusissa esiin nousevissa ongelmissa ja tarpeissa, mutta sen tulee myös toimia yhteiskunnan kehityksen visionäärisenä suunnannäyttäjänä. Vuoteen 2015 ulottuvalla ajanjaksolla ennakoitavissa olevia yleisiä yhteiskunnallisia ja poliittisia kehitystendenssejä ovat globalisoituminen, teknologian, erityisesti informaatioteknologian kehittyminen, väestön ikärakenteen (väestö ikääntyy ja työikäisten osuus vähenee) ja etnisen koostumuksen muuttuminen, monikulttuuristuminen, kaupungistuminen, ympäristö- ja turvallisuuskysymysten korostuminen, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien ja markkinoiden kansainvälistyminen, elinikäisen koulutuksen merkityksen korostuminen sekä perherakenteiden muuttuminen ja sosiaalisen eriarvoistumisen lisääntyminen. Myös Suomen jäsenyys laajentuvassa Euroopan Unionissa muuttaa suomalaista yhteiskunta- ja työelämää. Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita ja riippuvainen siitä, mitä EU:ssa tapahtuu. Globalisoituvassa maailmassa syntyy uudenlaisia keskinäisen riippuvuuden suhteita kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen välille. Myös globaalin talouden ja ekologian välillä jännitteet voimistuvat. Julkisella sektorilla erilaisten hyvinvointipalvelujen tarve lisääntyy ikääntyvän väestön määrän kasvaessa, jolloin myös julkisen sektorin tuottavuuden merkitys osana kansallista kilpailukykyä lisääntyy. Erityisen merkittäväksi nousee työkyvyn ylläpito. Nykyisten julkisin varoin ylläpidettyjen formaalisten koulutusinstituutioiden rinnalle kehittyy informaalisia ja kaupallisia koulutusta tarjoavia oppimiskeskuksia. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla osaavan työvoiman saanti tulee olemaan keskeinen menestystekijä. Inhimillistä pääomaa tarvitaan ja siitä kilpaillaan niin korkeaa teknologiaa soveltavilla, humanistisilla, yhteiskuntatieteellisillä kuin kädentaitojakin vaativilla aloilla. Tiedon ja osaamisen rooli korostuu kaikilla yhteiskunnan aloilla, mikä vahvistaa yliopistojen merkitystä yhteiskunnallisina asiantuntijaorganisaatioina. Tutkimuksen tuottama tieto sekä luovan toiminnan tuottama sisältö nousevat nopeasti talouden ja koko yhteiskunnan kehityksen keskeisimmiksi tekijöiksi. Samalla muuttuvat kuitenkin myös tiedoille ja taidoille asetettavat vaatimukset. Tulevina vuosikymmeninä yliopistoilla tuleekin olemaan keskeinen rooli, ei vain tiedon tuottajina ja levittäjinä vaan yhä keskeisemmin myös tiedon hallintaan liittyvinä asiantuntijoina ja tiedon laadun varmentajina. Yliopistojen tulee tulevina vuosina kyetä sovittamaan yhteen yhä enenevässä määrin yliopistollinen arvopohja sekä uudet toimintaympäristön asettamat pirstaloituvat ja keskenään ristiriitaisetkin haasteet. Koulutus- ja tutkimusmarkkinoiden globalisaatio- ja massoittumiskehityksessä yliopistojen on arvioitava omia menestymisedellytyksiään yhä kiristyvän kilpailun näkökulmasta. Yliopistojen tulee kyetä tarjoamaan aidosti laadukasta koulutusta toisaalta yhä enemmän yksilöllisyyttä korostavalle ja toisaalta varsin heterogeenisen arvo- ja osaamispohjan omaavalle opiskelijajoukolle. Vaatimukset kehittää uudenlaisia joustavia koulutusratkaisuja elinikäistä oppimista ja uusia oppimisympäristöjä hyödyntävällä tavalla lisääntyvät. Kilpailu opiskelijoista ja opettajista kiristyy ja kaupallistuu koulutus- ja tutkimusmarkkinoiden kansainvälistyessä ja oppimisympäristöjen kehittyessä yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Yliopistojen edellytetään olevan hyviä yhteistyökumppaneita ja vastaavan kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti yhä kasvaviin alueellisiin vaateisiin, mutta säilyttävän silti yliopistollisuuden toiminnassaan. Keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee yliopiston kyky rakentaa sisäisesti vahva yliopistoyhteisö ja kyky profiloitua. Profiloituminen merkitsee yliopiston ydinosaamis- ja vahvuusalueiden tunnistamista, kriittisen massan keräämistä em. alueille sekä niille keskittyvän aidosti laadukkaan koulutuksen tarjoamista ja kytkeytymistä alojen kansainvälisiin tutkimusverkostoihin. Kasvaviin tutkimushaasteisiin ja yhä monimutkaisemmiksi käyviin ongelmiin on mahdollista vastata vain lisääntyvän tutkimus- ja rahoitusyhteistyön avulla. Toiminta-alueen laajetessa yliopistolle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Koska 9

12 kilpailua ei käydä vain rahoituksesta vaan enenevästi inhimillisistä voimavaroista, sekä opiskelijoiden että tutkijoiden ja opettajien rekrytointia on laajennettava järjestelmällisesti ulkomaille. Laajentuvassa Euroopan Unionissa yliopisto tiivistää yhteistyötä koulutuksen alalla nopeimmin kehittyvien uusien jäsenmaiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön syveneminen ja maantieteellinen laajeneminen edellyttää sekä yliopiston henkilöstöltä että opiskelijoilta tietotaidollista, erityisesti kielitaidon ja kulttuurienvälisten viestintätaitojen kehittymistä. Työ- ja opiskeluyhteisössä monikulttuurisuuden arvostaminen sekä siitä aiheutuvien erilaisten käytänteiden kunnioittamisen merkitys nousee siten myös keskeiseksi. 6 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TAHTOTILA VUODEKSI 2015 Strateginen johtaminen on organisaation tietoista suunnan valintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Se tähtää organisaation pitkän aikavälin elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja ylläpitoon. Strategiatyön voidaan määritellä olevan myös tie menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Se on menneisyyden ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista, luovuutta ja intuitiota. Strategiatyön perustana on tahtotilan määrittäminen: miksi olemme olemassa, mistä otamme vastuun ja millaista tulevaisuutta haluamme. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TAHTOTILA VUONNA 2015 ON SEURAAVA Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, minkä tuloksena yliopisto yltää myös huippusaavutuksiin. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. 7 KRIITTISET MENESTYS- JA EDELLYTYSTEKIJÄT SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Kriittisten menestys- ja edellytystekijöiden määrittelemisen taustalla on strategiaprosessin tuloksena saavutettu kokonaisnäkemys siitä, miten yliopisto parhaiten toteuttaa tehtäväänsä, saa aikaan tavoittelemiaan tuloksia ja etenee asettamansa tahtotilan suuntaan. Jyväskylän yliopiston tahtotilan saavuttamisen kannalta keskeisin menestystekijä on laadun kehittäminen sen avaintoimintojen alueilla: tutkimuksessa, peruskoulutuksessa, tieteellisessä jatko- ja tutkijankoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa sekä yhteiskunnallisissa palvelutehtävissä. Laatuun vaikuttava merkittävä osatekijä on sen näkeminen korkeatasoisena prosessina. Koulutuksen ja tutkimuksen alueilla korkeaa laadullista tasoa jatkuvasti kehittämällä voidaan eri tieteenalojen yhteistyön tuloksena saavuttaa vankkaa perusosaamista ja tästä kumpuavia kansainvälisesti merkittäviä tuloksia Yliopiston tavoitteena on tutkimuksessa ja opetuksessa ylläpitää herkkyys muuttuvalle ympäristölle. Myös tämä on mahdollista vain vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa. 10

13 KUVIO 1. Kriittisten menestystekijöiden lisäksi on määritelty kriittiset edellytystekijät, jotka mahdollistavat kriittisistä menestystekijöistä johdettujen kehittämishaasteiden toteuttamisen. Kriittisiksi edellytystekijöiksi on strategiaprosessissa määritelty ihmiset, prosessit ja rakenteet sekä talous. Ihmiset ovat organisaation arvokkain voimavara. Jokainen henkilö nähdään yksilönä, joka lisää yhteisön moninaisuutta. Sisäisten prosessien ja rakenteiden kyky säilyttää joustavuutensa, kyky kehittyä ja uusiutua ovat organisaation kilpailukyvyn kannalta keskeisiä edellytystekijöitä. Kriittiset edellytystekijät ja menestystekijät vaikuttavat toisiinsa kuitenkin kaksisuuntaisesti: onnistuminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisissa palvelutehtävissä takaa myös talouden suotuisan kehittymisen, korkeatasoisten tutkijoiden, opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan saannin sekä sisäisten prosessien ja rakenteiden kehittymisen. Laadun kehittäminen Tutkimukseen, koulutukseen, yhteiskunnalliseen palvelutehtävään, sisäisiin prosesseihin ja rakenteisiin, talouteen ja inhimillisiin voimavaroihin liittyvät laadun kehittämishaasteet ovat seuraavat: TUTKIMUS 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansanvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. 11

14 KOULUTUS 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatko- ja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 3) Yliopisto toimii elämän eri osa-alueet, koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutusmarkkinoiden kansainvälistymisen huomioon ottavana elinikäisen oppimisen periaatteiden tiennäyttäjänä. 4) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa. YHTEISKUNNALLINEN PALVELUTEHTÄVÄ 1) Yliopistossa tuotettava tieto sekä teknologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset innovaatiot välitetään ja saatetaan vuorovaikutteisesti yhteiskunnan käyttöön yliopistollisia arvoja ja etiikkaa kunnioittaen. 2) Ongelmakeskeisesti suuntautunut poikkitieteellinen ja monialainen perus-, jatkoja aikuiskoulutus vastaa erinomaisesti yhä moninaisimpiin työvoimatarpeisiin. 3) Yliopistossa toteutetaan yritysten ja muiden yhteistyöosapuolten tarpeisiin maksullisen palvelutoiminnan periaatteella huomattava määrä sellaisia tutkimusja kehittämishankkeita, jotka kasvattavat yliopiston tietovarantoa. 4) Yhteiskunnallista palvelutehtävää toteutetaan siten, että se on taloudellisesti kannattavaa ja vaikutuksiltaan laaja-alaista. SISÄISET PROSESSIT JA RAKENTEET 1) Yliopisto hyödyntää osaamistaan ennakkoluulottomasti uudenlaista tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää yliopistollista toimintaa kehittämällä sekä uudistamalla tutkintorakenteita. Yliopiston toimintamallit ja rakenteet mahdollistavat opiskelijoiden integroitumisen jo perustutkintovaiheessa tutkimusprojekteihin. 2) Hallinnollisia rakenteita ja prosesseja kehitetään joustavasti uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat johtamista, suunnittelua ja arviointia kaikilla yliopiston tasoilla. 3) Niillä tieteenaloilla, joilla asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai tavoitteet ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa, tehdään riippuen niiden merkityksestä yliopistolle joko tukiaineita tai niistä luovutaan kokonaan. 4) Yliopiston taloudellinen autonomia on lisääntynyt ja sallii erilaisia organisoitumismalleja ja muotoja. 12

15 INHIMILLISET VOIMAVARAT 1) Jyväskylän yliopisto on tavoiteltu, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö ja opiskelupaikka, jossa koetaan tyydytystä työstä ja ylpeyttä yliopistoyhteisön jäsenyydestä. Jokainen Jyväskylän yliopistossa työskentelevä ja opiskeleva saa kokea olevansa yhteisölleen arvokas. 2) Yliopistossa vallitsee avoin keskustelu- ja neuvottelukulttuuri, jolle ominaista on nopea tiedonkulku sekä henkilöstön mielipiteiden ja asiantuntijuuden arvostaminen. 3) Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimus-, hallinto- ja tukitehtävissä toimivat henkilöt ovat osaavia ja asiantuntevia. 4) Henkilöstölle ominaista on toisten kunnioittaminen, motivoituneisuus ja hyvä työkyky. TALOUDELLISET VOIMAVARAT 1) Perusrahoitus ja ulkopuolinen rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee hallitusti yliopiston perustehtävien toteuttamista. 2) Yliopiston ulkopuolisesta rahoituksesta merkittävä osa on monipuolista laadulla kilpailtua rahoitusta. 3) Sekä perusrahoituksen että ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet. 4) Yliopisto saavuttaa asettamansa tavoitteet kustannustehokkaasti. Ulkoinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa. 8 LOPUKSI Tämä Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategia on hyväksytty yliopiston hallituksessa ja sitä tullaan tarkistamaan tarvittaessa, kuitenkin viimeistään vuonna Tiedekunnat ja erillislaitokset ovat painottaneet strategiatyössä edellä esitettyjä kehittämishaasteita eri tavoin. Tähän ovat vaikuttaneet mm. tieteenalojen omat erityispiirteet sekä se, että ne ovat evoluutiossaan hyvin erilaisissa vaiheissa. Kokonaisstrategian täytäntöönpanovaiheessa yksiköt priorisoivat myös tulevissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan kehittämishaasteita ja tarkentavat niiden sisältämiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Toiminta- ja taloussuunnitelmissa toivotaan esitettävän lisäksi sellaisia uusia kehittämishaasteita, joita nykyiseen strategia-asiakirjaan ei ole kirjattu, ja joilla asiakirjaa tullaan täydentämään. Strateginen kehittämistyö on sekä jatkuva että vuorovaikutteinen prosessi. 13

16 14

17 LIITE 1. YLIOPISTON ORGANISAATIO Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii yhdeksän erillislaitosta: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Chydenius-Instituutti, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopistossa on seuraavat rehtorin perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Perhetutkimusyksikkö, Rehtori-Instituutti, Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Taidetiedekeskus Artes Liberales sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Psykocenter on Suomen Akatemian huippututkimusohjelmaan sisältyvä sateenvarjo-organisaatio. Lisäksi yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja- ja erityisopettajakoulutus, kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät sekä yhteisenä Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa fysiikan tutkimuslaitos. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kuuluu humanistiseen tiedekuntaan omana laitoksenaan ja kiihdytinlaboratorio matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen. 15