Kainuun kuntarakenneselvitys. Käynnistystilaisuus

Kainuun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuus 1.9.2014

Selviääkö kuntarakenne? janne a

MDI tiimi ja kumppani Antikainen, i Aluekehitys vastuuhenkilö Laesterä, talous Holstila, kasvu ja elinvoima Pyykkönen palvelut Tolonen

Käytössä sähköinen kommenttiseinä Mikäli sinulla on älypuhelin, tabletti tai tietokone, voit kommentoida esityksiä ja selvitystyötä myös kirjallisesti. Huomioi, että kommentit näkyvät kaikille. On myös hyvä, jos kommenttiin kirjoittaa asiayhteyden, jolloin jälkikäteen on helpompi p yhdistää kommentti oikeaan asiaan. Sähköinen kommenttiseinä on osoitteessa: www.screen.io/kainuu2014 i

Elinvoiman ydin TAHTO YHTEISESTI RESURSSIT YHTEEN TEKEMINEN YHDESSÄ

Aluekehittämisen historialliset kaaret rakennemuutoksen 3 kierre päällä Teollisuus Palvelut Osaaminen Verkostot Paikallisuus Vientiyritysvetoinen Teollisuusalueiden kehittäminen Seutuistuminen Julkissektorivetoinen palvelujen kasvu Tietointensiiviset palvelut 90 pääkaupunkiseudulla Kansainvälistyminen Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta Glokaalisuus (globaali ja lokaali) Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille 70 80 90 00 10 20

Paradigman muutos kehittämisessä? - 2008 2009 - Huippuosaamista Horisontaalisuutta Suuri on kaunista Ketterää kehittämistä Valintojen viisautta Joukkojen viisautta Parhaiden politiikkaa Paikkojen politiikkaa OECD (2012) Promoting Growth in all Regions

Kehittämisen timantti TAITO KASVAA Toimiva infra, saavutettavuus, MAL Profiili, terävät elinkeinopolitiikan kärjet SUUNTA Kyky tunnistaa (itsensä ja ympäristönsä oikein) Rohkeus tehdä valintoja valita suunta Innostaminen ja mahdollistaminen TAITO KOOTA JA JAKAA Arvoketjut kuntoon kehittämisen organisoituminen Kootut kehittämispanostukset Osaamisen pohjan vahvistaminen Palvelukone balanssissa PERUSTA Yhteistyö ja verkostoitumiskyky Kehittämisen kyvykkyys ketteryys ja uudet tavat toimia Luottamus

Tavoitteellinen aluerakenne ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) Kainuu: malmia Kainuu: malmia, matkailua ja metsää

Selvityksen tavoite Työn ydinajatuksena on elinvoiman ja yhteistyön vahvistaminen, olivatpa selvitystyön perusteella tehtävät päätökset mitä hyvänsä. Kaikki kunnat saavat työstä eväitä elinvoimansa vahvistamiseen. Työn pohjalta voidaan rakentaa kilpailukykyisempi, y p, houkuttelevampi ja hauskempi Kainuu. Työssä määritellään, mikä on Kainuun asema ja potentiaali kansallisessa ja kansainvälisessä alueiden järjestelmässä. Tärkeä tehtävä on määritellä kunnan tehtävät ja asema suurten muutosten keskellä, joista relevantein on soteuudistus. Selvityksen yksi tärkeimmistä kysymyksistä on siis, mitä kunta on nyt ja tulevaisuudessa.

Tulevaisuuskuva ja tiekartat Työ jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka ajoittuu vuodelle 2014, rakennetaan yhteistä tulevaisuuskuvaa ja kartoitetaan tarkemmin elinvoiman vahvistamisen elementtejä. Selvityksen toisessa vaiheessa, joka ajoittuu vuoden 2015 puolelle, tehdään vaihtoehtoisia tiekarttoja tulevaisuuteen, joiden pohjalta kunnat voivat tehdä päätökset kuntarakenteesta kesällä 2015.

Keskeiset teemat Kasvu Talous Sote

Pikakyselyn y pikapurkua p

Aktiiviset vastaajat Vastauksia 114/254 (45%) Kunta Vastaukset Kajaani 35 Kuhmo 18 Suomussalmi 14 Sotkamo 13 Paltamo 12 Ristijärvi 11 Hyrynsalmi 8 Jokin muu/ei /ivastausta 3 Yhteensä 114

Kainuu kasvuun millä eväillä? Kainuussa on tunnistettu alueen nykyiset vahvuudet Kainuussa on tunnistettu tulevaisuuden mahdollisuuksia Kainuussa on tunnistettu keskeiset nykyiset heikkoudet Ki Kainuussa on tunnistettu t tt uhat ht Kainuun kuntien välinen yhteistyö on ollut onnistunutta Kainuun kuntien virkamiehet ja päättäjät ovat onnistuneet luomaan innostusta alueen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % täysin eri mieltä jossain määrin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jossain määrin samaa mieltä täysin samaa mieltä

Kainuun merkittävin vahvuus nyt

Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus

Kainuun suurin heikkous

Kainuun merkittävin tulevaisuuden uka

Kuntatalous ja mahdollisten liitosten vaikutus Oman kuntani alueen talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kuntaliitos toteutuu Oman kuntani alueen talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kunta säilyy itsenäisenä ja toimitaan yhteistyön kautta Kainuun talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kuntaliitos toteutuu Kainuun talous kohenee pitkällä aikavälillä (seuraavat 20 vuotta), mikäli kunnat säilyvät itsenäisinä ja toimivat yhteistyön kautta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin eri mieltä jossain määrin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jossain määrin samaa mieltä täysin samaa mieltä

Keskeisimmät asiat sote laista omassa kunnassa ja Kainuussa Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus Kajaanilaiset: Pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava yhdenvertaisuus Sotkamolaiset: Perus- ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa (perussairaanhoito it omassa kunnassa, erikoissairaanhoito i i it Kajaanissa) Suomussalmelaiset: Palveluiden saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen

Tärkeimmät yhteiset ponnistukset Kuntien yhteistyö: yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin Kuntarakenteen radikaali muuttaminen: yhden kunnan Kainuu tai kolmen-neljän kunnan Kainuu Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja suvaitsevaisuutta i tt Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla yrittäjiä, kehittämällä matkailua a Työttömyyden ja poismuuton vähentäminen Metsät vahvuutena: puurakentaminen (uusi puusairaala) Tunnustaa Kajaani-Sotkamo-akseli kehittyvänä vyöhykkeenä Venäjä-yhteistyö

Selvityksen työvaiheet Pikakysely k kuntien luottamus ja Marraskuussa asukas ja yrityskysely, virkamiesjohdolle haastatteluja, työpöytätyötä Käynnistystilaisuus 1.9. Tulevaisuuskuva 18.12. Kajaani 1. kuntakierros ti 14.10 8.15 Hyrynsalmi 12.00 Kajaani 15.30 Paltamo ke 15.10 16.30 Suomussalmi to 16.10 8.00 Kuhmo 11.00 Sotkamo 14.00 Ristijärvi Toinen kuntakierros 25. 27.2.2015 Maaliskuussa toinen kysely asukkaille ja yrityksille y Suuri Kuntarakenneleiri 14. 16.4., Hossa(?) Grande Finale 25.5., 5 Paltamo

Talouden trendit Perlacon Oy Perlacon Oy, HT Eero Laesterä

Talouteen vaikuttaviatrendejätrendejä Asukasluvun muutos Muutos 16 64 vuotiaissa Verorahoituksen muutos valtionosuuden lasku tulevaisuudessa. Ikääntyminen Korjausliikkeet sopeutuminen,velkaantuminen, elkaant verotus Tarkasteluajankohta ahdingon aika 2009 201x 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 25

Asukasluku Asukasluvun muutos 2009 2010 2011 2012 2013 Erotus Hyrynsalmi 2791 2736 2672 2603 2565 226 Kajaani 38211 38157 38045 393 37973 3868 37868 343 33 Kuhmo 9636 9492 9334 9240 9104 532 Paltamo 3917 3884 3807 3743 3620 297 Puolanka 3123 3063 2997 2931 2878 245 Ristijärvi 1521 1513 1489 1450 1427 94 Sotkamo 10703 10702 10697 10682 10659 44 Suomussalmi 9332 9156 8943 8813 8661 671 Vaala 3400 3370 3314 3250 3193 207 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 26

Työikäisten muutos %:ia 16 64 vuotiaat %:ia 2009 2010 2011 2012 2013 Erotus Hyrynsalmi 59,7 59,8 60,3 59,9 58,2 1,5 Kajaani 65,1 64,8 64,3 63,8 63,1 2 Kuhmo 61,7 61,1 60,1 59,3 58,3 3,4 Paltamo 61,4 60,2 59,5 58,9 57,8 3,6 Puolanka 60,4 59,7 59,55 58,9 57,3 3,1 31 Ristijärvi 58,8 58,2 58,2 57,7 56,8 2 Sotkamo 62,6 62,4 62,3 61,8 60,7 1,9 Suomussalmi 61,7 61,2 61 60,2 59 2,7 Vaala 58,1 58,1 57,6 56,7 55,8 2,3 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / 27 HT Eero Laesterä 2014

16 64 vuotiaat Työikäisten muutos kpl 2009 2010 2011 2012 2013 Erotus Hyrynsalmi 1 666 1 636 1 611 1 559 1 493 Hyrynsalm 173 10,4 % Kajaani 24 875 24 726 24 463 24 227 23 895 Kajaani 981 3,9 % Kuhmo 5 945 5 800 5 610 5 479 5 308 Kuhmo 638 10,7 % Paltamo 2 405 2 338 2 265 2 205 2 092 Paltamo 313 13,0 % Puolanka 1 886 1 829 1 783 1 726 1 649 Puolanka 237 12,6 % Ristijärvi 894 881 867 837 811 Ristijärvi 84 9,4 % Sotkamo 6 700 6 678 6 664 6 601 6 470 Sotkamo 230 3,4 % Suomussalmi 5 758 5 603 5 455 5 305 5 110 Suomussal 648 11,3 % Vaala 1 975 1 958 1 909 1 843 1 782 Vaala 194 9,8 % Työikäisten määrä alenee suhteessa nopeammin kuin koko asukasluku. 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / 28 HT Eero Laesterä 2014

Korkean teknologian tuonti ja vienti korkean teknologian vienti on matalimmillaan 20 vuoteen. korkean teknologian kauppa on selkeästi alijäämäistä. Copyright Perlacon Oy / 9.9.2014 HT Eero Laesterä 2014 29

Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrdeuroa 1,4 1,2 1 Ei pelkkää suhdannetta, vaan kokonaisen teknologiasektorin romahdus. 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 30

Verotettavan tulon tason pudotus Vuoden 2009 jälkeen kuntien verotettavan tulon taso putosi pysyvästi y ja tätä edeltävän tason perusteella rakennettiin palvelurakenteet. Verotettava tulo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 22 Kajaani 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 40 Kuhmo 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 0,33 40 Paltamo 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 70 Puolanka 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 0,06, 6 Ristijärvi 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 14 Sotkamo 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 46 Suomussalmi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 44 Vaala 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 38 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 31

Yhteisöveron tason muutos Yhteisöverotulot 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 22 Kajaani 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 13 Kuhmo 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 18 Paltamo 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 14 Puolanka 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 0,26 27 Ristijärvi 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 0,19 22 Sotkamo 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 20 Suomussalmi 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 0,15 015 19 Vaala 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 0,12 14 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 32

Valtionosuusleikkaus Kaikilta yhtä paljon euroa/asukas, mutta eri määrä tulopohjaan nähden. Vrt Tuusula ja knit. VOS leikkaus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 1,03 1,23 1,83 2,14 2,20 2,28 2,28 2,28 2,28 257 Kajaani 0,76 0,92 1,36 1,59 1,63 1,69 1,69 1,69 1,69 257 Kuhmo 0,96 1,15 1,70 1,99 2,04 2,12 2,12 2,12 2,12 257 Paltamo 1,01 1,21 1,79 2,09 2,15 2,23 2,23 2,23 2,23 257 Puolanka 1,10 1,31 1,95 2,28 2,34 2,43 2,43 2,43 2,43 257 Ristijärvi 1,01 1,21 1,80 2,10 2,16 2,24 2,24 2,24 2,24 257 Sotkamo 0,84 1,01 1,50 1,75 1,80 1,87 1,87 1,87 1,87 257 Suomussalmi 0,93 1,12 1,66 1,94 2,00 2,07 2,07 2,07 2,07 257 Vaala 0,97 1,17 1,73 2,02 2,08 2,16 2,16 2,16 2,16 257 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 33

Järjestelmäpohjainen Valtionosuusmuutos VOS muutos 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 0,44 0,44 0,71 0,71 0,90 0,90 101 Kajaani 0,33 0,33 0,53 0,53 0,79 0,88 133 Kuhmo 0,41 0,41 0,66 0,66 0,99 1,09 132 Paltamo 0,43 0,43 0,69 0,69 1,04 1,46 168 Puolanka 0,47 0,47 0,76 0,76 1,13 1,62 172 Ristijärvi 0,44 0,44 0,70 0,70 0,87 0,87 100 Sotkamo 0,36 0,36 0,58 0,58 0,87 0,96 132 Suomussalmi 0,40 0,40 0,64 0,64 0,97 1,73 216 Vaala 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 9 Seuraus yksikköhintaperusteisesta järjestelmästä Muutos% vuosittain 2014 2020 Valtionosuudet 1000 2014 15 2015 16 2016 17 2017 18 2018 19 2019 20 2020 21 2004 2013 Muutos Muutos%/v Hyrynsalm 0,1 % 1,3 % 0,5 % 0,9 % 0,7 % 0,5 % 1,2 % Hyrynsalmi 8 196 10 060 1 864 2,5 % Kajaani 3,2 % 3,5 % 3,5 % 2,9 % 2,4 % 2,5 % 2,6 % Kajaani 58 488 113 163 54 675 10,4 % Kuhmo 0,6, % 2,4 % 1,4 % 2,0 % 1,8 % 1,8 % 2,0 % Kuhmo 21 491 32 024 10 533 5,4 % Paltamo 4,2 % 1,3 % 4,3 % 1,7 % 0,9 % 0,7 % 1,4 % Paltamo 8 458 12 323 3 865 5,1 % Puolanka 2,9 % 3,3 % 0,1 % 0,1 % 1,4 % 1,2 % 1,3 % Puolanka 8 396 13 987 5 591 7,4 % Ristijärvi 1,9 % 2,7 % 2,5 % 0,8 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % Ristijärvi 3 452 6 003 2 551 8,2 % Sotkamo 1,7 % 0,0 % 2,8 % 2,6 % 2,4 % 2,4 % 2,4 % Sotkamo 17 433 24 088 6 655 4,2 % Suomussa 1,1 % 1,6 % 0,3 % 1,1 % 0,3 % 0,2 % 1,3 % Suomussalm 20 915 33 022 12 107 6,4 % Vaala 2,4 % 2,6 % 1,4 % 0,9 % 0,3 % 0,1 % 0,7 % Vaala 7 796 12 894 5 098 7,3 % 34 Uusi kunta 154 625 257 564 102 939 7,4 % 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014

Verorahoituksen tason muutos Verorahoitus yhteensä 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 0,39 039 0,39 039 0,39 039 1,42 142 1,62 162 2,22 222 2,97 297 3,04 304 3,38 338 3,38 338 3,57 357 3,57 357 380 Kajaani 0,35 0,35 0,35 1,12 1,27 1,71 1,61 1,66 1,52 1,52 1,26 1,17 164 Kuhmo 0,48 0,48 0,48 1,44 1,63 2,18 2,88 2,94 3,26 3,26 3,59 3,69 429 Paltamo 0,73 0,73 0,73 1,74 1,94 2,52 2,39 2,45 2,27 2,27 1,92 1,50 159 Puolanka 0,31 031 0,31 031 0,31 031 1,41 141 1,63 163 2,26 226 2,12 212 2,19 219 1,99 199 1,99 199 1,61 161 1,12 112 91 Ristijärvi 0,31 0,31 0,31 1,32 1,52 2,10 2,84 2,91 3,24 3,24 3,42 3,42 371 Sotkamo 0,48 0,48 0,48 1,33 1,49 1,98 1,87 1,92 1,77 1,77 1,48 1,39 172 Suomussalmi 0,50 0,50 0,50 1,44 1,62 2,16 2,85 2,90 3,22 3,22 3,54 4,31 516 Vaala 0,44 0,44 0,44 1,42 1,61 2,17 2,54 2,60 2,67 2,67 2,67 2,67 304 Ja tähän päälle - Heikosti (ainakin) kahtena kolmena vuonna kehittyvät verotettavat tulot - Asukasluvultaan taantuvien kuntien heikosti kehittyvät valtionosuudet 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 35

Rajataan muutos ahdingon aikaan Ikääntymisen paine Ikääntyminen, paineen 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Hyrynsalmi 0,12 0,37 0,16 0,04 0,25 0,04 Kajaani 0,06 0,34 0,02 0,10 0,06 0,29 Kuhmo 0,09, 0,62, 0,07 0,04 0,09, 0,52, Paltamo 0,07 0,22 0,07 0,13 0,20 0,44 Puolanka 0,11 0,29 0,07 0,07 0,37 0,26 Ristijärvi 0,11 0,16 0,16 0,26 0,11 0,05 Sotkamo 0,10 0,35 0,03 0,05 0,27 0,24 Suomussalmi 0,19 0,20 0,18 0,07 0,09 0,25 Vaala 0,17 0,77 0,24 0,00 0,17 0,13 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 36

Toimintakatteen rajautuminen Rajataan muutos ahdingon aikaan Toimkatteen muutos 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 0,19 0,38 0,57 0,75 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 0,94 106 Kajaani 0,26 0,52 0,78 1,04 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 1,29 196 Kuhmo 0,04, 0,08, 0,12, 0,15, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 0,19, 23 Paltamo 0,05 0,10 0,14 0,19 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 0,24 28 Puolanka 0,17 0,35 0,52 0,69 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 0,87 92 Ristijärvi 0,20 0,41 0,61 0,81 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 1,02 117 Sotkamo 0,03 0,07 0,10 0,14 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 24 Suomussalmi 0,07 0,15 0,22 0,30 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 0,37 46 Vaala 0,41 0,82 1,23 1,64 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 2,05 244 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 37

Veroprosentin ja nettolainakannan muutos Rajataan muutos ahdingon aikaan Veroprosentin muutos 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Hyrynsalmi 19,75 20,25 20,25 20,25 21,00 21,75 Muutos 2,00 225 Kajaani 19,00 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Muutos 2,00 304 Kuhmo 19,75 20,25 20,25 20,25 21,00 21,50 Muutos 1,75 212 Paltamo 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 22,00 Muutos 225 2,25 259 Puolanka 20,25 20,25 20,00 20,00 21,00 21,00 Muutos 0,75 79 Ristijärvi 19,50 19,50 19,75 19,75 21,00 21,00 Muutos 1,50 172 Sotkamo 19,00 19,75 19,75 19,75 20,75 21,25 Muutos 2,25 310 Suomussalmi 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 Muutos 150 1,50 186 Vaala 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 Muutos 1,00 119 Lainakanta vero-% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 09-13 Muutos/v Sijoitus maassa Hyrynsalmi 16,3 16,5 18,9 18,2 15,4 15,6 11,6 12,8 21,4 24,0 8,4 2,1 243 Kajaani 10,9 13,0 13,0 12,4 12,6 13,0 12,5 13,3 15,0 14,3 1,2 0,3 131 Kuhmo 7,2 7,6 9,2 10,0 11,2 11,8 12,2 12,7 13,9 16,3 4,5 1,1 156 Paltamo 8,7 14,4 26,8 30,7 31,1 30,7 26,0 26,8 32,9 29,9-0,8-0,2 273 Puolanka 28,5 33,2 29,8 25,8 22,7 17,5 13,4 97 9,7 71 7,1 10,7-6,8-1,7 78 Ristijärvi 10,4 20,0 24,8 25,2 23,6 24,0 21,4 20,3 18,9 32,0 8,0 2,0 281 Sotkamo 2,2 4,8 3,9 3,1 3,5 5,0 5,5 5,0 8,5 10,7 5,6 1,4 77 Suomussalmi 6,1 10,3 9,1 7,7 6,1 9,1 8,4 8,0 10,7 9,9 0,9 0,2 62 Vaala 22,3 26,2 26,1 25,4 25,1 27,5 32,1 36,1 46,8 42,6 15,2 3,8 299 Uusi kunta 10,0 12,6 13,1 12,5 12,4 13,1 12,6 12,9 15,4 15,6 2,5 1 146 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 38

Tulon vähennys per työikäinen Rajataan muutos ahdingon aikaan Tulon alenema työikäistä kohden 2008 >09 2008 >15 2008 >20 Hyrynsalmi 68 584 701 Kajaani 82 389 282 Kuhmo 91 608 779 Paltamo 131 493 309 Puolanka 52 399 211 Ristijärvi 57 584 702 Sotkamo 106 425 317 Suomussalmi 96 610 923 Vaala 86 552 581 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 39

Sopeutumiskyky ja liitoksen hyöty Itsenäisyys Itsenäisyys Itsenäisyys Kuntaliitos Kuntaliitos kuntaliitos Itsenäisenä Yhteistyö Syvä yhteistyö Mekaaninen Sopeuttava Tehostava (nykytila) Kuinka paljon palvelurakenne vielä sopeutuu? Mikä osa palvelurakentees ta voisi olla yhteistä? Yhdistymisavus tus Kuinka paljon Kuinka paljon Erilaiset tulot kasvavat? sopeutuisi? harmonisoitumiset Kuinka uusi kunta pystyy yy rakentamaan tarkoituksenmukaisen palvelurakente l en Kuinka paljon menot alenevat? Kasvaisivatko tulot? Itsenäisyyden kustannukset Päällekkäisyyd et ihmisissä ja omistuksissa Olisi saatava selville sopeutumishyöty eri tilanteissa kuinka paljon voidaan sopeuttaa itsenäisenä, kuinka paljon yhteistyötä voidaan oikeasti lisätä ja sopeutua ja kuinka paljon Päällekkäisyyd et investoinneissa kuntaliitos kasvattaisi sopeutumismahdollisuutta?? 9.9.2014 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 40 Kuinka uusi, yhtenä kilpaileva ja markkinoiva kunta pystyisi kasvattamaan tulojaan?

Elinvoimaisempi ja hauskempi Kainuu Eero Holstila

Suomi vaan kaupungistuu Mikä kumma sinne kaupunkeihin vetää? Helsinki, Tampere, Turku, Oulu vetävät väkeä yli puoli miljoonaa lisää 2030mennessä? Osakeskisuurista ja pienistä kaupungeista taantuu Vastavoima: kaikki eivät halua suurkaupunkeihin, paluumuuttajat mahdollisuutena

Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinvoiman varmistaminen uuden kunnan perustehtävä Mutta mitä kunta voi? Paikkakunnan erityisluonteeseen perustuva vetovoima ja houkuttelevuus nousevat elinvoimapolitiikan a keskiöön Maakunnan voimien kokoaminen keskeisin menestystekijä

Elinvoimapolitiikan väylät Saavutettavuus: Helsinki, Oulu, Kuopio, Venäjä Sijaintihyödyt Osaava työvoima Yrittäjyys ja teollisuuden uusiutuminen, valitut klusterit Hauska skaja houkutteleva Kainuu Matkailu kasvun keskiöön Paluumuutto!

Iloinen Kainuu, maineen aineksia Vuokatti: ympärivuotinen matkailukeskus Kuhmon kamarimusiikki: Yli 35 000 myytyä lippua, Top 15 maailmanlaajuisesti Sotkamon Jymy Kajaanin keskusta, tapahtumat ja Renforsinranta Raatteen tie Oulunjärvi (alisuorittaja?) Kuulkaa korpeimme kuiskintaa

Voiminen kokoaminen Maakunnan yhteistahdon muodostaminen Kumppanuuksien mobilisointi paikallisesta (yliopistokeskus, ammattikorkeakoulu, oppilaitokset, Yrittäjät, kauppakamari, kansalaisjärjestöt) Vahvojen verkostoyhteyksien luominen ja ylläpitäminen yäpä erityisesti yses pääkaupunkiseudulle e ja Ouluun Kainuulaiset markkinoinnin tärkein kohderyhmä

Työstöosuus epäryhmätyöskentely Porukka jakautuu kolmeen kl teemaan Kasvu: mikä on Kainuun kasvutarinan yhteinen ydin? Talous: palvelut ja kuntatalous Sote: mikä on kainuulainen palveluratkaisu? Jokaisessa teemassa kyselyn ja keskustelun perusteella muotoillaan kolme (3) tärkeintä selvityskysymystä, mihin selvityksen tulee pureutua ja paneutua? Jokaisessa ryhmässä jakaannutaan edelleen kolmeenpienporinapiiriin muotoilemaan (3 x 3) selvityskysymys lopulliseen muotoon ja miettimään mistä siihen löytyy valmista tietoa (kuka sen voi toimittaa) ja ketkä olisivat parhaimmat henkilöt osallistumaan työstöön Täytetään tiedot porinapiirissä seuraavan sivun raportointiliuskaan

EPÄRYHMÄTYÖSKENTELYN RAPORTOINTILIUSKA TEEMA: SELVITYSKYSYMYS: MITÄ TIETOA ON JA MISTÄ SITÄ LÖYTYY: KUKA MUKANA:

mdi.fi