Seitsemän oikein. Ukkohalla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Seitsemän oikein. Ukkohalla 14.4.2015"

Raimo Härkönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Seitsemän oikein Ukkohalla

2 Kevään tunnelmia Toisella kuntakierroksella oli hyvähenkistä ja suoranuottista keskustelua, jossa osattiin ystävällisessä hengessä keskustella eri vaihtoehdoista. Kevättä leimaa odottelu, sekä kansallisesti että selvityksen suhteen. Selvitys valmistuu hieman liian aikaisin ratkaisujen suhteen syksyllä tehdään todelliset liikkeet ja ratkaisut. Kainuun henki on muuttunut talven aikana pihisevämmäksi ja kyläpolitikointi oli paikoitellen vahvempaa kuin aiemmin. Avarakatseisuutta ja solidaarisuutta on ilmassa, mutta osin kohteliaisuuden vuoksi. Yhteistyöavaukset ovat varovaisia. Keskustelukierroksella erottuivat rakentavasti ne äänet, jotka ovat joutuneet tarkastelemaan luottamustoimissaan Kainuuta kokonaisuutena.

Selvitys valmistuu hieman liian aikaisin ratkaisujen suhteen syksyllä tehdään todelliset liikkeet ja ratkaisut.

3 Kevään tunnelmia Realistisuus tilannekuvasta puskee läpi, kuntien taloustilanne ja toimintaympäristön haasteellisuus ymmärretään. Vuori on joillekin liian korkea yksin kiivettäväksi. Miten pitkälle tulevaisuuteen katsotaan tehdäänkö välivaiheen ratkaisuja? Pientä säätöä kuntarakenteelle on tehtävissä, niillä turvataan palveluja, mutta ei pelasteta Kainuuta. Yhteiset avaukset on rakennettava matkailussa, biotaloudessa sekä puu /metsäaloilla.

Miten pitkälle tulevaisuuteen katsotaan tehdäänkö välivaiheen ratkaisuja?

4 Kevään tunnelmia Yhteyksiä maakunnan ulkopuolelle on vahvistettava. Pohdinnassa on, mikä väline ja malli saisi kunnat ja Kainuun ulkopuoliset toimijat toimimaan koko Kainuun puolesta ( Kainuu sopimus tms.)? Alkukeväästä on tarkasteltu eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia. Kuntarakenteen tarkastelukehikkona seuraavassa vaiheessa on Kajaani Paltamo Ristijärvi, Suomussalmi Hyrynsalmi sekä Sotkamo ja Kuhmo omina kuntinaan.

puolesta ( Kainuu sopimus tms.)? Alkukeväästä on tarkasteltu eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia.

5 Teoreettiset tiekarttavaihtoehdot Teoreettiset neljä tiekarttavaihtoa: Iso Kuntaliitos, käytännössä yhden kunnan Kainuu 2 taso malli, käytännössä Kainuun malli tyyppinen ratkaisu, jossa isot tehtävät ja työkalut ovat maakunnallisia, lähikunnat olisivat olemassa Sopimus malli, jossa sopimuksella haetaan sitovampaa yhteistyötä kuntien välillä, eli tehdään Kainuu sopimus Nykymalli, eli jatketaan nykyisellä kuntarakenteella tai joidenkin kuntien liitoksilla ja yhteistyöllä Lisäksi umpikujaskenaariot koko Kainuun kannalta: Eristäytyvät ja koteloituvat kunnat, yhteistyö hiipuu Pilkkoutuvat kunnat, jossa elinvoimaisten ja kurjistuvien alueiden kehitys erkaantuu yhä nopeammin toisistaan

välillä, eli tehdään Kainuu sopimus Nykymalli, eli jatketaan nykyisellä kuntarakenteella tai joidenkin kuntien liitoksilla ja yhteistyöllä Lisäksi umpikujaskenaariot koko

6 Vastaajat Kunta, jonka Vastaajat % näkökulmasta vastaa Hyrynsalmi 49 5,8 Kajaani ,9 Kuhmo 84 10,0 Paltamo 59 7,0 Ristijärvi 41 4,9 Sotkamo ,2 Suomussalmi ,3 jokin muu 32 3,8 Kaikki yhteensä Ikä Vastaajat % alle 18 v. 2 0, v. 43 5, v , v , v ,9 60 v. tai yli ,1 Kaikki yhteensä ,0 Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä ,0 eläkeläinen ,0 yrittäjä ,2 työtön 33 4,0 koululainen/opiskelija 20 2,4 varusmies/ siviilipalvelusmies 3 0,4 jokin muu, mikä? 16 1,9 Kaikki yhteensä Sukupuoli Vastaajat % mies ,7 nainen ,3 Kaikki yhteensä ,0

tai yli 251 30,1 Kaikki yhteensä 835 100,0 Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä 437 53,0 eläkeläinen 165 20,0 yrittäjä 150 18,2 työtön 33 4,0

7 Kuntavaihtoehtojen vertailu A. Yhden kunnan Kainuu on kuntani kannalta (N=807) 24,4 23,8 11,3 16,6 21,3 2,6 B. 4 5 kunnan Kainuu (Kajaani+Paltamo+Ristijärvi, Suomussalmi+Hyrynsalmi, Sotkamo, Kuhmo sekä Puolanka) on kuntani kannalta (N=759) 10,7 16,1 16,7 36,1 18,1 2,4 C. 7 8 kunnan Kainuu (ei liitoksia) on kuntani kannalta (N=739) 33,6 24,1 16,1 11,9 10,1 4,2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin huono ratkaisu huono ratkaisu ei hyvä eikä huono ratkaisu hyvä ratkaisu erittäin hyvä ratkaisu en osaa sanoa

8 Yhden kunnan Kainuu

9 Avointen vastausten antia, 1 kunta Yhden kunnan plussat Vaikuttavampi kokonaisuus (markkinointi, kehittäminen, edunvalvonta) Tehokkuus hallinnossa, byrokratian väheneminen Monipuolisemmat palvelut Digitalisaatio mahdollistaisi tasapuolisuuden palveluissa Talouden tehokkuus ja säästöt, tasaveroinen (siis tasainen veroaste) Yhden kunnan miinukset Pitkät etäisyydet, palvelut ja päätöksenteko etäämmäksi Maakunnan menettäminen, identiteetin heikentyminen Kehittämisen keskittyminen keskuksiin, reunojen repaloituminen Johtamisen rakenteiden jäykistyminen Varakkaat kunnat maksumiehinä

säästöt, tasaveroinen (siis tasainen veroaste) Yhden kunnan miinukset Pitkät etäisyydet, palvelut ja päätöksenteko etäämmäksi Maakunnan

10 4 5 kunnan Kainuu

11 Avointen vastausten antia, 4 5 kuntaa 4 5 kunnan plussat Turvaa palvelut ja päätöksenteon lähellä Vahvempi taloudellinen perusta, hieman taloudellista tehokkuutta Huomioi alueelliset erityispiirteet ja reuna alueet Mahdollistaa yhteistyön Hyvä välivaiheen ratkaisu 4 5 kunnan miinukset Liittyvissä kunnissa oman äänen ja identiteetin häviäminen Kustannukset kasautuvat varakkaammille kunnille Ei edellytyksiä elinkelpoisuuden vahvistamiselle ja kasvulle, saattohoitoa Edelleen raskas byrokratia, yhdistymisen vaiva suurempi kuin hyöty Vain väliaskel kohti suurempaa liitosta

miinukset Liittyvissä kunnissa oman äänen ja identiteetin häviäminen Kustannukset kasautuvat varakkaammille kunnille Ei edellytyksiä

12 7 8 kunnan Kainuu

13 Avointen vastausten antia, 7 8 kuntaa 7 8 kunnan plussat Muodollinen itsenäisyys, tuttu ja turvallinen, kaikki säilyy ennallaan Palvelut ja päätöksenteko lähellä Jokainen vastaa omista taloudellisista sotkuistaan Mahdollistaa positiivisella tavalla kyläpolitikoinnin 7 8 kunnan miinukset Ei taloudellisia mahdollisuuksia selvitä, velkaantuminen ja köyhtyminen Kehittäminen kitukasvuista ja kotikutoista Liian raskas hallinto ja palvelurakenne väkilukuun nähden, pakko karsia Valtio tulee puuttumaan kuntarakenteeseen pakolla

kyläpolitikoinnin 7 8 kunnan miinukset Ei taloudellisia mahdollisuuksia selvitä, velkaantuminen ja köyhtyminen Kehittäminen

14 mdi.fi

15 Kuntarakennekeskustelut RYHMÄT Kajaani Paltamo Ristijärvi Suomussalmi Hyrynsalmi Sotkamo ja Kuhmo (ohittavat keskustelut kuntarakenteesta, eli kolme ensimmäistä kysymystä ja siirtyvät suoraan tehtävään 2.)

(ohittavat keskustelut kuntarakenteesta, eli kolme

16 Kuntarakennekeskustelut TEHTÄVÄ 1: KESKUSTELUT KUNTARAKENTEESTA 1. Onko edellytyksiä kuntaliitoksille? 2. Jos on, niin miten edetään? Keskustelun herättelijänä ja runkona yhdistymissopimusluonnostekstiä (liitteenä). Mihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? 3. Jos ei, niin miten tehdään yhteistyötä? Mihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? TEHTÄVÄ 2: MITÄ PALVELUITA YHDESSÄ? Käykää läpi nykyiset yhteistyön alat ja keskustelkaa 1. Millaiselle yhteistyölle olisi ehdottomasti tarvetta? 2. Mikä estää tai mahdollistaa yhteistyön? 3. Minkä kuntien kanssa yhteistyötä voidaan tehdä? Onko yhteistyötä, joka rajoittuu tähän kuntajoukkoon? Entä koko Kainuun yhteistyö? 4. Mihin kysymyksiin yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? 5. Huomenna työskennellään teemaryhmissä. Nouseeko ryhmässä ideoita villeiksi korteiksi?

Jos ei, niin miten tehdään yhteistyötä? Mihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota vielä tämän selvittelytyön aikana? TEHTÄVÄ 2: MITÄ PALVELUITA YHDESSÄ?

17 Yhdistymissopimuksen kohdat KOHDAT Sopimuksen tarkoitus, sitovuus ja voimaantulo Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistymisen strategiset tavoitteet Uuden kunnan valmistelu Elinvoiman kehittäminen ja erityiskysymykset Uuden kunnan hallinto Henkilöstö Palvelut Talous Yhdistymisen muut järjestelyt Yhdistymisen arviointi PÄÄASIAT Tähtäin vuodessa 2017, valmistelu sisäänajavaa Nykyiset kunnat lakkaavat, uusi kunta Mitä strategisia tavoitteita voidaan asettaa? Valmistelun organisointi Nykyisten taajamien kehittäminen, kynnys ja erityiskysymykset Organisoituminen Henkilöstöohjelma Palvelujen määrittely Talouden tavoitteet Vaikutukset yhteistyöhön kuntien välillä Jälkiseurannasta sopiminen

Tähtäin vuodessa 2017, valmistelu sisäänajavaa Nykyiset kunnat lakkaavat, uusi kunta Mitä strategisia tavoitteita voidaan asettaa?

18 Teemaryhmät keskiviikkona 1. ryhmä: Matkailu 2. ryhmä: Metsä ja biotalous 3. ryhmä: Kaivannaisteollisuus 4. ryhmä: Puurakentaminen 5. ryhmä: Tukipalvelut 6. ryhmä: Tilat ja logistiikka 7. ryhmä: Villi kortti > ehdotuksia / ajatuksia teemoiksi tai ilmiöiksi, joihin on tartuttava?

ryhmä: Puurakentaminen 5. ryhmä: Tukipalvelut 6.

Samankaltaiset tiedostot

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015 Kainuun tulevaisuus ja kuntarakenne Kuntiin kohdistuvat muutokset Talouden realiteetit Sopeutustarve 65 miljoonaa euroa, 6,3 vero-% Tiekarttavaihtoehtoja