Forssan kaupungin HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2011 Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 28.5.2012
2 1. HENKILÖSTÖKERTOMUS... 4 1.1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TIEDOT... 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TOIMIALOILLA... 4 2.2. VAKANSSIEN LUKUMÄÄRÄ... 5 2.3. SIJAISET JA MUUT MÄÄRÄAIKAISET... 5 2.4. SIJAISTEN SIJOITUSPAIKAT... 5 2.5. ALLE 3 KK SIJAISET SEUTUREKRYN KAUTTA... 5 2.6. MUIDEN MÄÄRÄAIKAISTEN SIJOITUSPAIKAT... 6 2.7. KOKO-/ OSA-AIKAISUUS... 6 2.8. SUKUPUOLIJAKAUMA... 6 2.9. IKÄ... 6 2.10. VANHIMMAT AMMATTILUOKAT... 7 2.11. SUURIN IKÄRYHMÄ... 7 2.12. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 7 2.13. LÄHTÖVAIHTUVUUS... 7 2.14. JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 2.15. TOIMENPITEET... 8 3. OSAAMINEN JA INNOVATIIVISUUS... 9 3.1. YHTEISET KOULUTUKSET... 9 3.2. TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS... 9 3.3. KEHITTÄMISHANKKEET... 10 3.4. INNOVAATIOTOIMINTA... 10 3.5. HENKILÖSTÖTIEDOTTEET... 11 3.6. HENKILÖSTÖPALVELUT -VERKKOKANSIO... 11 3.7. PEREHDYTTÄMINEN... 11 3.8. TYÖPAIKKAKOKOUKSET... 11 3.9. YHTEISTOIMINTARYHMÄ... 11 3.10. JOHTOPÄÄTÖKSET... 11 3.11. TOIMENPITEET... 11 4. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 12 4.1. SAIRASPOISSAOLOT... 12 4.2. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA... 13 4.3. SAIRAANHOITO... 13 4.4. TYÖTAPATURMAT... 13 4.5. KUNTOUTUSTUKI... 13 4.6. TYÖKYVYN HALLINNAN TOIMINTAMALLI... 13 4.7. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS JA SUUNNITELMA... 14 4.8. JOHTOPÄÄTÖKSET... 14 4.9. TOIMENPITEET... 14
3 5. TYÖHYVINVOINTI... 15 5.1. RISKIEN HALLINTA... 15 5.2. PÄIHDEOHJELMA... 15 5.3. TYÖHYVINVOINTIOHJELMA...15 5.4. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ... 15 5.5. KOULUTUSVALMENNUSKANSIOT... 15 5.6. HENKILÖSTÖKYSELY... 15 5.7. MUUT KYSELYT... 15 5.8. JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 5.9. TOIMENPITEET... 15 6. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 16 6.1. KANNUSTEVAPAAT JA LOMARAHAVAPAAT... 16 6.2. TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKITSEMINEN... 16 6.3. HENKILÖKOHTAISET LISÄT... 16 6.4. TULOSPALKKIOT... 16 6.5. MUUT PALKITSEMISTAVAT... 16 6.6. HENKILÖSTÖKULUT... 17 6.7. TYÖTERVEYSHUOLTO... 17 6.8. HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 17 6.9. HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA... 18 6.10. JOHTOPÄÄTÖKSET... 18 6.11. TOIMENPITEET... 18 7. HENKILÖSTÖN TILA... 19 7.1. TAVOITTEEN MUKAISET SAAVUTUKSET... 19 7.2. KEHITTÄMISKOHTEET... 19 7.3. HENKILÖSTÖTALOUS... 19 8. SEURANTA... 20 8.1. YHTEISTOIMINTAMENETTELY... 20 8.2. HENKILÖSTÖKERTOMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 20 8.3. HENKILÖSTÖKERTOMUS KEHITTÄMISTYÖSSÄ... 20
4 1. 1.1. Henkilöstökertomuksen tiedot Tämän henkilöstökertomuksen tiedot on ilmoitettu 31.12. tilanteen mukaan. Kertomuksessa esitellään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevia tietoja. Kaupungin yhtiöt ja vesihuoltoliikelaitos antavat omat toimintakertomuksensa. Tämä henkilöstökertomus kattaa in työsuhteessa ja virkasuhteessa eli päätoimisessa ja sivutoimisessa palvelussuhteessa sekä koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Omais- ja perhehoitajat sekä palkattomat harjoittelijat ja muut palkattomat työssäoppijat eivät sisälly lukuihin. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakinaiset lkm 671 70 % Määräaikaiset lkm 294 30 % Yhteensä lkm 965 100 % Henkilöstön määrä toimialoittain 2010-2011 Vakinaiset Yht. Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaiset Yht. Vak. Kasvu Määr. Kasvu Toimiala 2010 2010 2010 2011 2011 2011 10-11 10-11 Keskushallinto 47 4 51 45 4 49-2 0 Kasvatus 282 101 383 286 103 389 4 2 Perusturva 203 95 298 210 101 311 7 6 Vapaa-aika 65 100 165 66 83 149 1-17 Tekninen 59 4 63 64 3 67 5-1 Yht. 656 304 960 671 294 965 15-10 htv 639 230 869 Liikelaitos Vesihuolto 19 3 22 20 0 20 1-3 Yht. 19 3 22 20 0 20 1-3 2.1. Henkilöstön lukumäärä toimialoilla Henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 965 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna viidellä henkilöllä. Määräaikaisen ja vakinaisen henkilöstön määrässä on vaihtelua edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt kymmenellä kun avoinna olevia vakansseja on täytetty pysyvästi. Määräaikaisten määrä on vähentynyt -17 työntekijällä vapaaaikatoimessa. Vähennys on kohdistunut erityisesti Wahren opiston (-7) ja Musiikkiopiston (-5) tuntipalkkaisiin opettajiin.
5 Vakanssien lukumäärä 720 Vakanssit 2010 2011 Vakinaisesti täytetyt 656 671 Tilap. täytetyt ja avoimet 58 49 Vakanssit yhteensä 714 720 2.2. Vakanssien lukumäärä Vakanssien lukumäärä vuoden viimeisenä päivänä oli 720. Vakansseista 671 oli täytetty vakinaisella henkilöstöllä ja 49 vakanssia oli täytetty tilapäisesti tai vakanssi oli avoin eli vailla hoitajaa. Tilapäisesti täytettyjä vakansseja on saatu ripeämmin täytettyä kuin edellisenä vuonna ja avoinna olevien ja sijaistäytettynä olevien vakanssien määrä on vähentynyt yhdeksällä henkilöllä. Sijaiset 83 Muut määräaikaiset 211 294 Sijaisten osuus määräaikaisista % 33 27 28 Ero 2009 2010 2011 10/11 Sijaiset 77 81 83 2 Muut määräaikaiset 154 223 211-12 Yhteensä 231 304 294-10 htv 211 230 Perusturva 47 Sijaisten sijoituspaikat 2009 2010 2011 Ero 10/11 Keskushallinto 0 2 3 1 Kasvatus- ja vapaa-aika 28 34 33-1 Perusturva 49 45 47 2 Tekninen ja ympäristö 0 0 0 0 Yhteensä 77 81 83 2 htv 55 74 2.3. Sijaiset ja muut määräaikaiset Sijaisia ovat ne työntekijät, jotka ovat vakinaisen henkilöstön sijaisena. Vakinaisen työntekijän palattua tehtäväänsä sijaisen sijaisuus päättyy. Sijaiset otetaan töihin vakinaisen henkilön työnteon keskeytyksen ajaksi. Muut määräaikaiset työntekijät eivät ole kenenkään sijaisena vaan heidät on otettu tilapäistä tehtävää esim. projektityötä, kurssityötä tai kausityötä varten. Sijaisia on vuoden viimeisenä päivänä ollut kaupungin palveluksessa 83 henkilöä eli 28 % koko määräaikaisesta henkilöstöstä. Sijaisten määrä on likimain samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Muiden määräaikaisten kuin sijaisten määrä on vähentynyt 12 henkilöllä. Vähennys on kohdistunut pääosin Wahren opiston ja Musiikkiopiston tuntipalkkaisiin opettajiin. 2.4. Sijaisten sijoituspaikat Sijaisten määrä toimialoilla on pysynyt organisaatiossa lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Eniten sijaisia on vuoden viimeisenä päivänä ollut perusturvan toimialalla (47) kuten aiempinakin vuosina. Seuturekryn vuokratyöntekij htv 25 Sijaistyötunnit ja (1 hlötyövuosi = 1610 tuntia) 2009 2010 2011 tunteja 31443 52787 39968 Henkilötyövuosia htv 20 33 25 2.5. Alle 3 kk sijaiset Seuturekryn kautta vuokraa lyhytaikaiset alle kolmen kuukauden sijaiset hoivatehtäviin Seuturekry Oy:n kautta. Työntekijät ovat tällöin Seuturekry Oy.n palveluksessa. Kaupunki omistaa Seuturekry:stä 12,5 %. Muut omistajat ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja FSTKY. www.seuturekry.fi Seuturekryltä on vuokrattu työntekijöitä hoivatyöhön 25 henkilötyövuoden verran. Seuturekryn käyttö on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt kahdeksalla henkilötyövuodella.
6 Kasvatus- ja vapaa-aika 153 Muiden määräaikaisten Ero (ei sijaiset) sijoituspaikat 2010 2011 10/11 Keskushallinto 2 1-1 Kasvatus- ja vapaa-aika 166 153-13 Perusturva 50 54 4 Tekninen ja ympäristö 5 3-2 Yhteensä 223 211-12 htv 156 155 2.6. Muiden määräaikaisten sijoituspaikat Muiden määräaikaisten (ei sijaiset) lukumäärä on vähentynyt kasvatusja vapaa-aikatoimialalla (-13). Vähennys on kohdistunut pääosin Wahren opiston (-7) ja Musiikkiopiston (-5) määräaikaisiin tuntipalkkaisiin opettajiin Muut määräaikaiset ovat tehneet työtä 155 henkilötyövuotta. Kokoaikaisia 80 % 2010 2011 Koko- ja osa-aikaisuus lkm % lkm % Kokoaikaiset 744 78 773 80 Osa-aikaiset 216 23 192 20 960 100 965 100 Kokoaikaisten muutos ed. vuoteen 29 hlöä 2.7. Koko-/ osa-aikaisuus Kokoaikaisessa palvelussuhteessa 31.12.2011 oli 773 henkilöä eli 80 % henkilöstöstä. Kokoaikaisten määrä on edellisvuodesta lisääntynyt 29 henkilöllä. Osa-aikaisena työskenteli 192 henkilöä eli 20 % henkilöstöstä. Naiset 78 % Sukupuoli 2010 % 2011 % Naiset 758 79 756 78 Miehet 202 21 209 22 960 100 965 100 2.8. Sukupuolijakauma Naisten osuus koko henkilöstöstä on 78 % ja miesten osuus on 22 %. Miesten osuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumääräisesti miehiä on ollut vuoden viimeisenä päivänä seitsemän enemmän kuin edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Keski-ikä 46,0 Kunnat Forssa Forssa 2010 2011 Henkilöstön keski-ikä 45,5 45,8 46,0 Naiset 45,3 45,9 46,0 Miehet 45,7 45,1 45,0 2.9. Ikä Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 46,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Vakinaiset 47,5 48,0 48,0
7 Vanhimmat ja nuorimmat ammattiluokat Vanhimmat Kirjastohenkilöstö 55,0 Kiinteistöhenkilöstö 54,0 Tekninen-, toimisto-, perhepäivähoitohenkil 50,0 Nuorimmat Vapaa-aika henkilöstö 40,0 Sosiaalihenkilöstö 41,0 Kotipalveluhenkilöstö 42,0 2.10. Vanhimmat ammattiluokat Keski-iältään vanhin henkilöstön ammattiluokka vuonna 2011 on edelleen kirjastohenkilöstö. Heidän keski-ikänsä on 55,0 vuotta. Keski-iältään nuorin ammattiluokka on edelleen vapaaaikahenkilöstö. Heidän keski-ikänsä on 40,0 vuotta vuonna 2011. 2010 2011 Suurin ikäryhmä 50-54 vuotiaat 170 45-49 vuotiaat 166 Pienin ikäryhmä yli 65 vuotiaat 10 yli 65 vuotiaat 6 Yli 50 -vuotiaita 412 henkilöä 405 henkilöä Alle 25 -vuotiaita 43 henkilöä 48 henkilöä 2.11. Suurin ikäryhmä Alle 25 -vuotiaiden lukumäärä on lisääntynyt viidellä henkilöllä. Suurin ikäryhmä on 45 49 -vuotiaat kun se edellisenä vuonna oli 50 54 vuotiaat. Eläkepoistumaprosentti 3,4 KuEL ja VaEL eläkkeelle siirtyneet Vuosi Eläkkeelle siirtyneet, lkm He nkilös tö lkm Eläkepoist.% 2010 17 656 2,6 2011 23 671 3,4 2.12. Eläkkeelle siirtyminen Kuntoutustuella olevia määräajaksi myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä, ei lasketa tässä eläkkeelle siirtyneiden lukumääriin mukaan eikä myöskään osa-aika eläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia, jotka ovat kaupunkiin osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta kuudella henkilöllä. Eläkepoistumaprosentti on 3,4 %. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2011 yhteensä 23 henkilöä. Lähteneitä 24 Lähtövaihtuvuusprosentti 3,6 Vakinaisen henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) 2010 2011 Lkm, vak.hlöstö 656 671 Päättyneet: 18 24 2.13. Lähtövaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus on esitetty vuoden aikana palvelukseen palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden lukumäärinä sekä lähtövaihtuvuusprosenttina, jotka lasketaan suhteuttamalla lähteneiden henkilöiden lukumäärät vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Sisäistä vaihtuvuutta esim. virastosta toiseen, ei tässä lasketa. Lähtövaihtuvuus vuonna 2011 oli 3,6 % Päättyneitä vakinaisten palvelussuhteita oli 24 kappaletta Lähtövaihtuvuus on lisääntynyt kuudella henkilöllä Lähtövaihtuvuus % 2,7 3,6
8 2.14. Johtopäätökset Henkilöstömäärä ilman liikelaitosta ja yhtiöitä on vuoden viimeisenä päivänä ollut 965 henkilöä. Forssan kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä on lisääntynyt viidellä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Vakanssien lukumäärä on lisääntynyt kuudella vakanssilla. Kasvu on kohdistunut perusturvan toimialalle. Määräaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt kymmenellä henkilöllä. Vähennystä on tapahtunut eniten Wahren opistossa ja musiikkiopistossa. Sijaisten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan. Sijaisia oli vuoden viimeisenä päivänä 83 ja muita määräaikaisia 211. Määräaikaista henkilöstöä on Forssan kaupungin palveluksessa merkittävästi enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Forssassa 30 % ja kunnat keskimäärin 22,4 % (vuonna 2009). Määräaikaisten työsuhteiden ja virkasuhteiden käyttö edellyttää laissa määrättyä perustetta. Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata työsopimukseen tai virkamääräykseen. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 80 % henkilöstöstä. Kokoaikaisten määrä on edellisvuodesta lisääntynyt 29 henkilöllä. Henkilöstöstä 78 % on naisia ja 22 % miehiä. Miesten lukumäärä on lisääntynyt seitsemällä edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön keski-ikä on Forssassa 46 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien lukumäärä lisääntyi kuudella henkilöllä 17:sta 23:een. Lähtövaihtuvuus lisääntyi kuudella henkilöllä 18:sta 24:ään. Alle 25 vuotiaiden lukumäärä on lisääntynyt viidellä henkilöllä. 2.15. Toimenpiteet Määräaikaisen henkilöstön määrään on kiinnitettävä edelleen huomiota. Määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisia tarvitaan edelleen esimerkiksi koulunkäyntiavustajien ammattiryhmässä. Vuokratyövoiman käyttö edellyttää lain mukaisen määräaikaisuuden perusteiden toteutumista tilaajan taholta. Eläkkeelle siirtyneiden määrät ovat lisääntyneet. Työssäolon pidentämisen edistämiseksi on suotavaa laatia ikäohjelma kaupunkikonsernin toimijoiden yhteistyönä. Työkyvyn hallinnan toimintamalli on laadittu vuoden 2011 loppupuolella ja otettu käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Sillä pyritään edistämään mm. yhteistyötä työterveyshuollon ja kaupungin välillä henkilöstön työkyvyn edistämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja työurien pidentämiseksi..
9 3. Osaaminen ja innovatiivisuus Osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisuus ovat osa työilmapiiriä ja työkulttuuria. Työyksiköiden ja työntekijöiden toimintatapoja kehitetään koulutuksella ja erilaisilla kehittämishankkeilla. Osaamista ja innovatiivisuutta lisätään yhteistoiminnalla ja tarkoituksenmukaisilla viestintä-, perehdyttämis- ja aloitejärjestelmillä. Henkilöstökoulutus, yhteinen 2011 Johtamisen erikoisammattitutkinto, aloitus 18.1.2011 Hankintakoulutus, Jokioinen 28.1.2011 Henkiöstöinfo 23.2.2011 Tuloksellisuusiltapäivä 7.3.2011 Terveyttä ja hyvinvointia työelämään 30.3.2011 Työyhteisötaidoilla työhyvinvointiin 31.3.2011 Palvelussuhdeasiat -koulutus 27.4.2011 Kotikuntalaki -koulutus 16.5.2011 Arvonlisäverokoulutus 17.5.2011 Rondo koulutus 18.5.2011 Matkapuhelimien ja puhelinpalvelujen käyttö 22.6.2011 Talousarvion laadinta info 17.8.2011 Ensiapukurssit 2011 syksy Luovuus ja innovatiivisuus työssä 14.9.2011 Aktiivinen aikainen tuki -koulutus 30.9.2011 Esimieskoulutus 12.10.2011 Riskien arviointi koulutus esimiehille 24.10.2011 Voormannit 10.3., 25.5., 1.12. 3.1. Yhteiset koulutukset on järjestänyt työntekijöilleen ja esimiehilleen luettelossa mainittuja yhteisiä koulutuksia. Sen lisäksi toimialat ovat järjestäneet henkilöstölleen ammatillista täydennyskoulutusta. Työhyvinvointiasiat ja työyhteisötaidot ovat perinteisesti ja säännöllisin väliajoin olleet teemana yhteisissä koulutuksissa. Vuoden 2011 aikana luovuus ja innovatiivisuus aloitetoiminnan muodossa oli kaupungissa uusi avaus työntekijöiden aktivoimiseksi työyhteisönsä ja kaupunkiorganisaation kehittämiseksi. Riskien ja vaarojen arviointikierroksen toteuttaminen on tulossa vuoden 2012 aikana kaikkien toimialojen ja työpaikkojen keskeiseksi työhyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Forssan kaupungilla on vakinaisen henkilöstön osalta käytössä henkilökansiot, joihin on kerätty henkilöä koskevat tutkintotiedot ja työkokemustiedot. Pääperiaate on, että henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen tulee perustua kunnan palvelutoiminnan järjestämisen ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutuspäivät 2158 Henkilöstön koulutus Vuosi Kal.pvää 2006 1255 2007 912 2008 827 2009 1204 2010 2067 2011 2158 Muutos edelliseen vuoteen 91 3.2. Työnantajan järjestämä koulutus Henkilöstöhallintojärjestelmään kirjatut henkilöstön koulutuspäivien lukumäärät näkyvät oheisesta taulukosta. Koulutuspäivien lukumäärä on vuonna 2011 yhteensä 2158 koulutuspäivää. Koulutuspäivien lukumäärä on lisääntynyt 91:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspäiviin on laskettu mukaan työnantajan kustantama palkallinen koulutus sekä ammattiyhdistys- ja yhteistoimintakoulutus. Mukaan ei ole laskettu työntekijän itsensä kustantamia koulutuksia eikä opintovapaalain mukaisia vapaapäiviä eikä oppisopimuskoulutusta.
10 Kehittämishankkeet 2011 Työhyvinvointiohjelman laatiminen/päivittäminen Huomionosoitukset ja virkistystoimintaohjeen laatiminen Työkyvyn hallinnan toimintamallin laatiminen Päihdeohjelman laatiminen/päivittäminen Sosiaalityön ja työllisyyden palvelujen yhdistäminen Seudullinen palvelurakenneselvitystyö käynnistettiin Perhepäivähoidon laatu, Lape hanke Kasvatus- ja vapaa-aikatoimen esimiesvalmennus Kasvan henkilöstön monikulttuurista ja kielitaitoa lisäävä hanke Vesihelmen myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen Uuden sukupolven johtaminen ja organisaatiot, Uso -hanke Perhepäivähoidon mobiilijärjestelmän käyttöönotto Teknisen ja ympäristötoimen paikkatietoaineiston käytön tehost. Vanhus- ja vammaispalvelut kuntayhtymän toteutettavaksi Toimistopalveluyksikön osaamisen siirtämistä koskeva hanke Kuhalan peruskoulun yhteistoiminnan parantaminen Kehitysvammahuollon työnohjaus ja kehittämispäivä Ikäihmisten kuntalaislähtöinen sos.- ja terveyspalv.järj.(tekes hanke) Intranet hanke, kaupungin sisäinen tietoverkko 3.3. Kehittämishankkeet Luettelossa on mainittu henkilöstöön vaikuttavia vuonna 2011 käynnissä olevia seudullisia ja Forssan kaupungin omia kehittämishankkeita. Merkittävä osa hankkeista kuuluu talousarvion kehitys- ja toimenpideohjelman tai henkilöstöstrategian toimintaohjelmassa mainittuihin hankkeisiin. Lisäksi kaupunki myöntää organisaation tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia edistäviin toimialojen hankkeisiin henkilöstön kehittämismäärärahaa. Vuoden 2011 aikana päivitettiin ja valmisteltiin monia henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia ohjelmia kuten: - Huomionosoitukset ja virkistystoiminta - Työkyvyn hallinnan toimintamalli - Päihdeohjelma - Innovaatiosääntö Vanhuspalveluiden kehittämishanke eteni vauhdikkaasti perusturvan toimialalla. Tekes rahoitusta hankkeelle on myönnetty 170.000 euroa. Kaksi maksatushakemusta on perusturvassa tehty ja ne on hyväksytty Tekesissä vuoden 2011 loppuun mennessä. Seudun kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteistyötä pyritään tiivistämään seudullisen palvelurakenneselvityksen avulla. Valtiovallan kuntarakenneselvitys ja siihen liittyvät toimenpiteet muuttavat tulevina vuosina kuntakenttää todennäköisesti tiiviimmäksi kokonaisuudeksi vähentämällä kuntien lukumäärä yhdistymisten kautta. Innovaatioaloitteet Hankinta- ja kilpailutusyksikkö Leimakortti liikuntaetuuksien käytön helpottamiseksi Oppisopimusopiskelijoiden palkan määrittely Polkupyörä työkäyttöön kaupungintalolle Turvallisuusasioiden koordinointi Front Office henkilö Wahren keskukseen Työntekijöiden palkitseminen Yleisperehdyttäjät toimialoille Suihkutilojen hyödyntäminen Flunssarokotteet henkilöstölle Työhyvinvointitoiminnan edistäminen 3.4. Innovaatiotoiminta Innovaatiosääntö hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 10.1.2011. Innovaatiosäännön perusteella palkitaan kaupungin työntekijöitä ja ryhmiä organisaatiota hyödyttävistä uudistuksista ja parannuksista. Innovaatioehdotus voi olla mm. sellainen ratkaisu-, toimenpide- tai kehittämisehdotus, joka käyttöönoton seurauksena parantaa asiakaspalvelua ja julkisuuskuvaa kehittää työn toimivuutta, laatua ja tuottavuutta parantaa turvallisuutta ja lisää työhyvinvointia ja viihtyisyyttä saa aikaan kustannusten säästöä ja poistaa päällekkäistä työtä Innovaatioita tehtiin vuoden 2011 aikana yhteensä 11. Tehdyistä ehdotuksista noin 80 % palkittiin. Ehdotuksia on toteutettu ja hyödynnetty organisaatiossa soveltuvin osin. Aloitetoiminta on selvästi aktivoitunut uuden innovaatiosäännön johdosta.
11 3.5. Henkilöstötiedotteet Kaupunkiorganisaatiossa on käytössä sisäinen henkilöstötiedote, jonka lähettämisestä palveluyksiköihin huolehtii keskushallinnon henkilöstöpalveluyksikkö. Tiedote lähetetään sähköpostilla ja paperisena versiona. Alla on linkki tiedotteisiin. Sen lisäksi muita erillisiä tiedotteita ajankohtaisista aiheista lähetetään kirjallisena ja sähköpostina tarpeen mukaan. Henkilöstötiedotteita lähetettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 16. Henkilöstötiedotteet 3.6. - verkkokansio Henkilöstöasioista saa tietoa sisäisen hallintoverkon kautta. Hallintoverkkoon on avattu kansio. kansioon tallennetaan henkilöstön ja esimiesten käyttöön henkilöstöasioita koskevaa materiaalia sähköisessä muodossa. Alla on linkki kansioon: 3.7. Perehdyttäminen Forssan kaupungin hallintoverkkoon on avattu Perehdyttämiskansio, josta työntekijät, viranhaltijat ja esimiehet saavat organisaation ja henkilöstötyöhön liittyvää tietoa perehdyttämisen toteuttamiseksi. Kansiossa on kootusti keskeisiä henkilöstöön vaikuttavia säädöksiä, määräyksiä, suunnitelmia ja ohjeita. Alla on linkki kansioon: Perehdyttämiskansio 3.8. Työpaikkakokoukset Työpaikkakokouksia koskevien ohjeiden mukaan työpaikkakokouksia on pidettävä vähintään 3 kertaa vuodessa. Työpaikkakokouksissa käsiteltävistä asioista on työyksiköihin lähetetty suositus. Suositus avautuu alla olevasta linkistä: Työpaikkakokousten vuosikello Työpaikkakokousten muistiot toimitetaan yhteistoimintaryhmälle, mikäli niissä on työsuojeluun liittyviä tai yhteistoimintaryhmän toimialaan liittyviä muita asioita, joihin halutaan yhteistoimintaryhmän kannanottoja asian eteenpäin viemiseksi päättäviin toimielimiin. Keskeisiin henkilöstöä koskeviin hankkeisiin perustetaan ohjausryhmät, joissa on henkilöstön edustajat. 3.9. Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmän (YTR) kokouksia on ollut vuoden 2011 aikana 8 kappaletta ja pykäliä käsittelyssä yhteensä 82. Yhteistoimintaryhmä toimii myös kaupungin työsuojelutoimikuntana. Yhteistoimintaryhmässä on seitsemän pääluottamusmiestä (JHL-90, JHL- 73, Super, Tehy, JUKO, Jyty ja KTN) ja seitsemän työnantajan edustajaa, joista kaksi on kaupunginhallituksen jäsentä. Varsinaisia työsuojeluvaltuutettuja on 1.1.2010 lukien kaksi. Toisen valtuutetun vastuualueena on opetushenkilöstö jolloin toinen vastuualueeseen muun henkilöstön Lisäksi työnantajan edustajana on työsuojelupäällikkö. 3.10. Johtopäätökset Sisäistä tiedottamista henkilöstöä koskevista asioista hoidetaan hallintoverkon verkkokansioiden ja laajan sähköposti- ja kirjeja tiedotejakelun avulla sekä järjestämällä erillisiä tiedotus-, informaatio- ja keskustelutilaisuuksia tarpeen mukaan. Forssan kaupungin omia kehittämishankkeita on laajasti käynnissä. Kehittämistä on edesauttanut käytettävissä oleva kehittämismääräraha ja siihen liittyvät periaatteet. Innovaatiosäännön laatiminen ja käyttöönotto on käynnistänyt täysin pysähdyksissä olleen aloitetoiminnan uudelleen. Esimiesinfot eli Voormannit ovat vakiinnuttaneet paikkansa esimiesten informaatiokanavana. Esimiehet saavat tiedotustilaisuuksien kautta tietoa kaupunkiorganisaatiossa käynnissä olevista ajankohtaisista asioista ja voivat tuoda esille heitä askarruttavia aiheita yhteiseen käsittelyyn. Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen on ollut yksi esimiesten osaamisen lisäämisen tapa. Johtamisen erikoisammattitutkinto on ollut jo usean vuoden ajan vakiintunut esimiesten koulutus- ja kehittämismuoto. 3.11. Toimenpiteet Kehittämishankelistaa päivitetään vuosittain uusien hankkeiden myötä. Kehittämishankkeiden etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistoimintaryhmässä vuosittain. Talousarvioin toimenpideohjelmaan on otettu keskeisiä kaupunkistrategiaa ja henkilöstöstrategiaa edistäviä hankkeita toimialojen toteutettavaksi. Toimenpideohjelma on terävöittänyt hanketoimintaa ja lisännyt sen suunnitelmallisuutta. Sisäistä tiedottamisen ja hallinnon läpinäkyvyyden sekä osaamisen siirtämiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi hankitaan kaupungille selainpohjainen intranet järjestelmä vuoden 2012 aikana. Innovaatiotoimintaa pyritään pitämään aktiivisena noudattamalla aloitteiden käsittelyyn matalan kynnyksen politiikkaa. Työhön liittyvien riskien ja vaarojen arviointi ja niiden vähentämis- ja poistamistoimenpiteet toteutetaan vuoden 2012 aikana kaikilla toimialoilla. Sen avulla lisätään työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja henkilöstön työhyvinvointia.
12 4. Terveydellinen toimintakyky 2009 2010 2011 Sairaspoissaolot, kal.pvä/hlö/v 13,2 13,7 13,1 Sairaspoissaoloprosentti 3,6 4,0 3,7 Sairas poissolot henkilötyövuosina 58 53 52 Henkilömäärä 1097 960 965 Sairaspoissaolopäivien lukumäärä 14514 13295 12984 KESKUSHALLINTO 10,4 14,6 19,8 Keskusjohto, hallinto, talous, henkilöstö 10,1 6,8 10,1 Toimistopalvelut 11,9 17,2 22,3 Talousyksikkö ja henkilöstöyksikkö 5,7 KASVATUS- JA VAPAA-AIKATOIMI 9,1 10,4 8,8 Talsoilan ala-aste 12,2 8,2 7,3 Tölön koulu 7,9 15,7 13,0 Kuhalan peruskoulu 8,9 9,3 8,7 Linikkalan peruskoulu 5,1 5,8 5,3 Forssan Yhteislyseo 3,3 2,6 7,2 Vieremän ala-aste 8,1 13,5 Heikan ala-aste 5,8 5,1 Sivistysvirasto, hallinto, Matku ja Kojo 9,0 2,7 4,0 Perhepäivähoito 15,4 24,5 15,7 Pihakoivun päiväkoti 13,0 12,0 15,1 Taikatuulen päiväkoti 8,1 13,7 8,6 Keskustan päiväkoti 20,0 21,4 17,2 Kurjenpesän päiväkoti 21,6 28,7 2,4 Vasikkahaan päiväkoti 8,7 8,1 Varhaiserityiskasvatus 12,8 13,6 18,7 Kuvataide, nuoriso, työpaja, liikunta, vesihelm 9,2 6,7 5,8 Kaupunginkirjasto 7,8 9,8 12,7 Musiikkiopisto 4,0 5,9 5,8 Wahren-opisto 1,1 2,0 1,5 PERUSTURVAN TOIMIALA 20,9 19,7 20,5 Hallinto, talous/velka, sosiaalityö 2,4 11,8 25,7 Lastenkoti Kaarisilta 5,1 11,9 15,2 Heikanrinteen palvelukeskus 18,1 16,7 18,5 Kotihoitoyksikkö 16,7 14,9 19,1 Tyykitalot -palvelukeskus 31,9 33,4 32,0 Kehitysvammahuolto; Niittyvilla/Päiväniitty 37,4 17,7 16,4 Työvalmennuskeskus Aktiivi 16,9 10,5 19,3 Työllisyyspalvelut (työv.palvelupiste, työllistäminen) 21,5 7,6 TEKNINEN TOIMIALA 6,3 16,8 7,2 Hallinto, maaseutu, rak.valv./ymp., kaupunkis 0,3 6,1 2,4 ja maankäyttö ja maankäytönsuunnittelu Katu- ja Viherlaitos 7,7 23,9 11,9 Tilapalvelu 9,7 19,3 6,8 KUNNALLISET LIIKELAITOKSET 16,1 6,1 17,4 Forssan vesihuoltoliikelaitos 15,9 6,1 17,4 Ateria- ja puhtauspalveluliikelaitos 16,1 KAIKKI YHTEENSÄ 13,2 13,7 13,1 joista oma ilmoitus poissaolot 1,4 1,4 1,3 4.1. Sairaspoissaolot Tässä esitetään kaupungin henkilöstölle vuoden aikana kertyneet palkalliset, osapalkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot ovat koko kaupungin osalta hieman vähentyneet. Sairauspoissaolopäiviä henkilöstölle kertyi vuonna 2011 keskimäärin 13,1 kalenteripäivää/henkilö/vuosi. Henkilöstön määrä on 31.12.2011 päivän mukainen. Sairaspoissaoloprosentti vuonna 2011on 3,7 % kun se edellisenä vuonna oli 4,0 % Vuoden 2009 alusta lukien on otettu käyttöön aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli. Vuoden 2011 lopussa yhteistoimintaryhmä hyväksyi Työkyvyn hallinnan toimintamallin, joka selkiyttää työkyvyn hallintaa koskevia toimintatapoja ja yhteistyötä henkilöstön, työnantajan ja työterveyshuollon osalta. Työkyvyn hallinnan toimintamalli Terveenä työssä Terveenä työssä mallin tavoitteena on lisätä pitkäaikaisterveyttä organisaatiossa ja työkykyä tukemalla vähentää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä 2011 = 12 984 kalenteripäivää Työpanos htv kalenteripäivinä lasketaan: organisaation henkilöstön määrä kerrotaan vuoden kalenteripäivien lukumäärällä (38 x 365). 965 henkilöä x 365 kal.pvä/v = 352 225 htv Poissaoloprosentti Organisaation sairauspoissaolopäivien lukumäärä jaetaan organisaation työpanoksella (htv) ja kerrotaan sadalla. 12 984 kal.pv / 352 225 htv x 100 = 3,7 % Sairauspäivät ja tapaturmapäivät muutetaan henkilötyövuosiksi jakamalla työpaikalla kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä vuoden työpäivien määrällä ( x /252) ja tapaturmapäivien määrä vuoden työpäivien määrällä ( y/252). Vuosi 2011 Forssa, 12 984 sair.polo.pvää / 252 = 52 htv.
13 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta 2010 2011 Muutos Työpaikkaselvitykset (h) 302 272-30 Tietojen antaminen ja ohjaus (h) 26 10-16 Terveystarkastukset (kpl) 190 222 32 4.2. Työterveyshuollon toiminta Ennalta ehkäisevän toiminnan osalta työpaikkaselvityksiin käytetyt tunnit ovat vähentyneet 30 tunnilla. Tietojen antamiseen ja ohjaukseen käytetyt tunnit ovat vähentyneet 16 tunnilla. Terveystarkastusten lukumäärä on lisääntynyt 32 käynnillä. Käytäntöä on muutettu siten, että kutsun tarkas- tukseen saavat 50 ja 60 vuotiaat, mutta 45 ja 55 vuotiaat voivat halu- tessaan varata ajan terveystarkastukseen. Työterveyshuollon toiminta Lääkäri Terv.h. Käynnit 2010 1676 882 Käynnit 2011 1642 795 Muutos ed.vuoteen -34-87 4.3. Sairaanhoito Sairaanhoidon osalta lääkärillä ja terveydenhoitajalla käynnit ovat vähentyneet. Työterveyshuollon lääkärin sairaanhoito on kuulunut 1.1.2010 alkaen työntekijöille, joiden palvelussuhde on yli kolmen kuukauden pitui- nen. Työtapaturmat 44 Muutos edelliseen vuoteen -21 Kuntoutustuelle siirtyneet 5,0 Kuntoutustuelle siirtyneet 2010 5 2011 5 4.4. Työtapaturmat Työtapaturmien lukumäärä on vähentynyt (-21) edelliseen vuoteen verrattuna. 4.5. Kuntoutustuki Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos työkyky arvioidaan voitavan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä kuntoutustuelle on, että työkyvyttömyys on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden siitä, kun sairasloma on alkanut. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on tullut määräaikaisesti työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työntekijän työkyky arvioidaan heikentyneen ainakin vuoden ajaksi vähintään 3/5:lla. Kuntoutustuelle on vuoden 2010 ja 2011 aikana siirtynyt viisi henkilöä. 4.6. Työkyvyn hallinnan toimintamalli Työkyvyn hallinnan toimintamalli valmisteltiin vuoden 2011 loppupuolella ja se otettiin käyttöön vuoden 2012 tammikuussa. Työkyvyn hallinnan toimintamalli sisältää kuvauksen käytännöistä, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta ja raportoinneista, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksiottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Kuvauksessa kerrotaan ennakoivista toimintatavoista työkyvyn edistämi- seksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Kuvauksessa kerrotaan eri osapuolten rooleista, tehtävistä ja vastuista. Siinä kuvataan myös sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö, sairauspoissaolotodistusten ja sairauspoissaoloja koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon. Lisäksi siinä on kuvaus työterveyshuollon tekemästä sairauspoissaoloja koskevasta seurannasta sekä siitä saatujen tietojen käsittelemisestä ja esittämiökyvyn hallinnan sestä työpaikalla. Ty toimintamalli
4.7. Työterveyshuollon toimintakertomus ja suunnitelma Työterveyshuolto on laatinut kertomuksen toiminnastaan vuodelta 2011. Sen lisäksi työterveyshuolto laatii yhteistyössä työnantajan edustajien kanssa vuosittain seuraavaa vuotta koskevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintakertomus käsitellään yhteistoimintaryhmässä ja lähetetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi. Työterveyshuollon toimintakertomus 2011 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2012 4.8. Johtopäätökset Sairaspoissaolopäiviä on keskimäärin 13,1 kalenteripäivää / henkilö / vuosi. Ne ovat hieman vähentyneet. Ennaltaehkäisevän toiminnan osalta työpaikkaselvityksiin käytettävä tuntimäärä on alentunut samoin kuin yleinen tietojen antaminen ja ohjaus. Terveystarkastuksia on tehty jonkun verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairaskäynnit työterveyshoitajan ja lääkärin luona ovat vähentyneet. Työtapaturmat ovat vähentyneet 21:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Työkyvyn hallinnan toimintamalli on valmisteltu ja se otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. 4.9. Toimenpiteet Työkyvyn hallinnan toimintamallin avulla tehostetaan ja yhdenmukaistetaan ja tehdään näkyväksi käytäntöjä, joiden avulla työpaikalla ja työterveyshuollossa huolehditaan työkyvyn seurannasta ja raportoinneista, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksiottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Sairauspoissaolojen hälytysjärjestelmä antaa herätteen esimiehen sähköpostiin silloin kun työntekijän kohdalla sairauspoissaolojen herätearvot ylittyvät. Esimiehen tehtävä on silloin käynnistää tukikeskustelu työntekijän kanssa ja suunnitella tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa työkyvyn edistämiseen liittyvät toimenpiteet joilla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuollon toimintakertomus antaa tarkemman kuvan työterveyshuollon käytännön toiminnasta. Sen laatimista jatketaan myös tulevina vuosina. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaehdotus laaditaan vuosittain työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöpalveluiden yhteistyönä ja se tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
15 5. Työhyvinvointi 5.1. Riskien hallinta Työhön liittyvien riskien ja vaarojen arviointityössä käytetään apuna uudistettua Riski Arvi 3.0 atk -ohjelmaa. Vuoden 2011 lopussa päätettiin käynnistää organisaatiossa uusi vaarojen arviointikierros vuoden 2012 alusta lukien. Työsuojelupäällikkö koordinoi riskien ja vaarojen arviointityötä organisaatiossa. Riskien ja vaarojen arviointityötä varten laadittiin kirjalliset ohjeet, jotka lähetettiin toimialoille ja käytiin läpi esimiesten informaatiotilaisuudessa Voormanneissa. Arviointikierros 2012, ohje Keskushallinnossa toimiva riskienhallintatyöryhmä kehittää riskienhallintatyötä keskitetysti. Riskienhallintatyöryhmässä ovat mukana myös kaupungin yhtiöt. Riskienhallintatyöryhmä on valmistellut mm. riskinhallintapolitiikka-asiakirjan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Lisäksi on ajanmukaistettu vakuutuspolitiikkaa sekä sisäistä ja ulkoista valvontaa. Konserniohjeet on uudistettu. Konserniohjeet 5.2. Päihdeohjelma Päihdeohjelman uudistaminen aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella. Työryhmään kuuluvat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Uudistettu päihdeohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 30.1.2012. Päihdeohjelma 5.3. Työhyvinvointiohjelma Forssan kaupungin työhyvinvointiohjelma antaa painopisteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi organisaatiossa. Työhyvinvointiohjelma on hyväksytty maaliskuussa 2005. Työhyvinvointiohjelma on uudistuksen kohteena. Työryhmän loppuvuodesta 2011 alkama työskentely uuden työhyvinvointiohjelman aikaansaamiseksi jatkuu vuoden 2012 aikana. Vuonna 2005 laadittu työhyvinvointiohjelma on luettavissa mm. Forssan kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.forssa.fi 5.4. Työsuojeluyhteistyö Työsuojeluyhteistyötä ja yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja lisättiin kaupungin ja kaupungin yhtiöiden ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kesken rekrytoimalla sopimuskumppaneiden käytettäväksi yhteinen työsuojelupäällikkö, joka päätoimisesti vastaa työsuojeluyhteistyöstä. Työsuojelupäällikkö on FSTKY:n palveluksessa, jolta kaupunki ja kaupungin yhtiöt ostavat työsuojelupäällikön palvelut sopimuksen perusteella. Yhteinen työsuojelupäällikkö aloitti virassaan 1.1.2011 lukien. 5.5. Koulutusvalmennuskansiot Esimiesten työvälineiksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi on hankittu Suomen videokeskuksesta opetuselokuvia ja koulutusvalmennuskansioita seuraavilta aihealueilta: Vuorovaikutus, palautteen antaminen, kehityskeskustelut, osaamisen lisääminen, valmentava esimiestyö. Opetuselokuvat ovat esimiesten ja työyhteisön lainattavissa kaupungintalon vaihteesta. 5.6. Henkilöstökysely Henkilöstökysely toteutettiin edellisen kerran vuoden 2010 aikana. Vuonna 2011 ei toteutettu henkilöstökyselyä. Vuonna 2010 suoritettua henkilöstökyselyä hyödynnetään työyhteisöjen työhyvinvointitoiminnassa. Myös työterveyshuolto on saanut tiedon työhyvinvointikyselyn tuloksista. Työterveyshuolto tarkastelee työyksikkökohtaisia tuloksia myös työpaikkakäyntien yhteydessä. 5.7. Muut kyselyt Tilapalvelut toteutti kyselyn kiinteistötyöntekijäpalvelujen osalta ja perhepäivähoito toteutti asiakaskyselyn perhepäivähoitajien palveluista työaikalain muutosten johdosta. 5.8. Johtopäätökset Riskien hallintatyö jatkuu. Työhön liittyvien vaarojen arviointikierros päätettiin toteuttaa vuoden 2012 aikana. Päihdeohjelma on päivitetty ja se antaa selkeän toimintamallin päihdehaittatilanteessa esimiehille ja muille toimijoille. Työhyvinvointiohjelman päivitystyö on käynnistetty ja se jatkuu vuonna 2012. Yhtenä uudistuksen kohteena on toimintamallin luominen akuutin työhyvinvointiongelman ratkaisemiseksi. 5.9. Toimenpiteet Työhön liittyvien riskien ja vaarojen kartoitus-, arviointi-, vähentämisja poistamiskierros toteutetaan vuonna 2012. Työhyvinvointiohjelma päivitetään vuonna 2012. Samalla käynnistetään ikäohjelman laatiminen yhteistyössä konserniorganisaation toimijoiden kanssa. Työpaikkojen omaehtoista työhyvinvointitoimintaa tuetaan henkilöstön kehittämismäärärahoista.
16 TS järjestelyerä jaettiin teknisen alan vakinaiselle henkilöstölle tehtäväkohtaiseen palkkaan siten, että yhteensä 31 viranhaltijan tai työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin. Korotus oli keskimäärin 32,93 /kuukaudessa. 6. Henkilöstökustannukset 6.1. Kannustevapaat ja lomarahavapaat Kannustevapaat. Osana kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarvion toimenpideohjelmaa kaupunki on suositellut työntekijöilleen harkinnanvaraisten palkattomien virkavapaiden ja työlomien pitämistä. Kannustimena palkattomien vapaiden pitämisestä työntekijä saa jokaista viittä palkatonta työpäivää kohden yhden ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. Palkattomalle ajalle ei saa ottaa sijaista tilalle. Lomarahavapaat. Lomarahan tai sen osan vaihtaminen vapaaksi on ollut vapaaehtoista ja tapahtunut viranhaltijan tai työntekijän aloitteesta. Vaihtaminen on työnantajan harkittavissa eikä siitä saa aiheutua työpisteessä sijaisuuskustannuksia. Lomarahavapaiden ja kannustevapaiden avulla henkilöstökuluja saadaan säästettyä noin 40.000 50.000 euroa vuodessa. 6.2. Tehtäväkohtainen palkitseminen KVTES järjestelyerällä korotettiin vakituisen henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja. Järjestelyerällä korotettiin yhteensä 207 viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa ja korotus oli keskimäärin 40,46 euroa kuukaudessa. Korotuksia kohdennettiin mm. hoitohenkilöstölle vanhustenhuollossa ja päivähoidossa, osalle toimistohenkilöstöä ja ohjaajille. Tarkoituksena on ollut mm. eri ammattijärjestöihin järjestäytymisestä aiheutuneiden palkkaerojen poistaminen tai pienentäminen saman vaativuustason tehtävässä, turvallisuusvastuiden tai työryhmätyön vetäjän vastuiden ja muiden erityisten vastuiden huomioon ottaminen. OVTES järjestelyerä kohdennettiin opettajien työn vaativuuden arviointijärjestelmään ja siellä tarkoitettuihin TVAlisiin. Otettiin käyttöön kaksi uutta TVA-tekijää; erityisen tuen opettajat eli kelpo-opettaja ja yhdysopettaja eli opetuksen ulkopuolisen työn vastuuopettaja. Lisäksi turvallisuusvastaavien, erityisopetuksen kelpoisten opettajien ja kuvataidekoulun johtajan tehtävien TVA-lisää korotettiin maltillisesti. OVTES:n järjestelyerän jakaminen kohdentui 35 opettajaviranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan korottamiseen työn vaativuuden arviointijärjestelmän kautta. Korotus on keskimäärin suuruudeltaan noin 38,00 /kk. TTES järjestelyerä jaettiin kaikille vakituiselle tuntipalkkaisten sopimuksen piirissä oleville työntekijöille siten, että perustuntipalkkaa korotettiin joko 0,05 /tunti tai 0,06 /tunti. 6.3. Henkilökohtaiset lisät Henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella ei jaettu Forssan kaupungissa henkilökohtaisia lisiä järjestelyvaraerästä vuonna 2011. Järjestelyerä kohdennettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Forssan kaupungilla on henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet, joiden pääotsikot ovat: 1. Työn tuloksellisuus suhteessa tavoitteisiin 2. Osaaminen ja ammatin hallinta 3. Kehittämisote työssä 4. Vastuuntunto 5. Yhteistyökyky 6.4. Tulospalkkiot Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2009 Heikanrinteen henkilöstölle tulospalkkion periaatteet, jossa keskeisenä asiana oli taloudellisen tuloksen parantaminen. Henkilöstö saavutti asetetun tavoitteen ja heille maksettiin kertaluonteinen tulospalkkio tavoitteen saavuttamisesta. Heikanrinteen tulospalkkiojärjestelmää kehitettiin edelleen vuonna 2010 ja 2011 siten, että mukaan otettiin taloudellisen mittarin lisäksi laadullisia mittareita kuten sairauspoissaolojen vähentämistavoite sekä asiakastyytyväisyystavoite. Asetettuja tavoitteita ei saavutettu ja tulospalkkiota ei tullut maksettavaksi kumpanakaan vuonna. 6.5. Muut palkitsemistavat Forssan kaupungissa on pyritty pitämään esillä rahalla palkitsemisen lisäksi myös muun tyyppisiä palkitsemismuotoja. Uralla etenemismahdollisuuksia on tuettu mm. siten, että työssään hyvin suoriutuneita määräaikaisia työntekijöitä on valittu vakinaisiin työsuhteisiin ilman julkista hakumenettelyä. Kelpoisuudet täyttäviä vakinaisia työntekijöitä on voitu valita ilman hakumenettelyä myös vaativimpiin tehtäviin. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua organisaatiomuutosten valmisteluun ja omaa työtään koskevien prosessien kehittämiseen työryhmissä. Suurin osa näistä aineettoman palkitsemisen muodoista ovat myös sellaisia joita lähiesimiehet voivat työssään käyttää. Aineettoman palkitsemisen muotoja ovat mm. seuraavat tekijät: - Kehittymismahdollisuuksien luominen - Uralla etenemismahdollisuuksien tukeminen
17 - Vaikutus- ja osallistumismahdollisuus kehittämiseen, päätöksentekoon ja tavoitteen asettamiseen - Palvelussuhteen pysyvyyden takaaminen - Palaute työstä suoriutumisesta - Työntekijöille joustavat työajan järjestelyt Henkilöstökulujen nousu 5,2 % Henkilöstökulut 2010-2011 10-11 10-11 2010 2011 Ero % Palkat ja palkkiot 26 222 641 27 432 966 1 210 325 4,6 Henkilösivukulut 8 711 521 9 335 065 623 544 7,2 Eläkekulut 7 315 056 7 794 501 479 445 6,6 Muut sivukulut 1 396 465 1 540 564 144 099 10,3 Henkilöstökulut 34 934 162 36 768 031 1 833 869 5,2 6.6. Henkilöstökulut Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu vuoden 2010 ja vuoden 2011 aikana maksetut palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen. Henkilöstökulut kokonaisuudessaan ovat nousseet 5,2 %. Palkka- ja palkkiokulut ovat nousseet 4,6 %. Eläkekulut ovat nousseet 6,6 %. Muut sivukulut ovat nousseet 10,3 %. Työterveyshuollon kustannukset 2010 2011 Kasvu % Ennalta ehkäisevä, lk1 113 569 111 944-1,5 Sairaanhoito, lk2 196 387 205 342 4,4 Brutto 309 956 317 286 2,3 Netto 154 978 158 643 3665,0 6.7. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kust. nousu % 2,3 Työterveyshuollon palvelut on ostettu Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Palveluihin sisältyy lakisääteinen toiminta ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Työterveyshuoltopalveluihin käytettiin vuonna 2011 nettomääräisesti noin 158 643 euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat hieman lisääntyneet 3.665 euroa eli 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu on kohdistunut sairaanhoitotoimintaan. Koulutuspäivien kasvu % 4,2 Koulutuspäivät pv/hlö 3,2 Koulutusostot, palkat ja päivät Vuosi Ostot tili 4440 Palkat Koulutuspäivät 2011 164 466 171 191 2 158 2010 225 774 148 295 2 067 2009 181 000 119 293 1 204 2008 140 589 77 742 936 2007 166 600 85 418 1 003 2006 131 400 116 473 1 463 6.8. Henkilöstön koulutus Työn edellyttämiä henkilöstön palkallisia koulutuspäiviä oli palkanlaskentajärjestelmään kirjattu vuonna 2011 yhteensä 2158 päivää, joista aiheutui 171 191 euron palkkakustannus. Henkilöstön koulutuspäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 91 päivällä Ulkoisten koulutuspalvelujen ostoihin (tili 4440) on vuonna 2011 käytetty 61.308 euroa vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Koulutukset ovat pääosin vakinaisen henkilöstön koulutuspäiviä ja niitä on kertynyt keskimäärin noin 3,2 päivää vakinaista henkilöä kohden vuoden 2011 aikana.
18 Virkistysmäärärahan käyttö 2009-2011 2009 2010 2011 Virkistykseen käytetyt määrärahat 32753 28990 34569 Seteleitä käytetty, kappaletta 5285 4712 5418 Henkilöä hakenut seteleitä/lkm 362 290 291 Keskiarvo, seteliä/henkilö 14,60 16,25 18,62 Määrärahan käyttö liik.seteleihin 15891 14136 16254 Koko virkistysmäärärahasta % 48,52 48,76 47,02 Liikuntaseteleiden yhteistyötahot: Vanhan Kutomon fysioterapia 2627 2740 3088 Yleisjumppa Päivi Salminen 237 150 103 KKI/Vesihelmen kuntosali 550 376 552 KuntoForssa 622 427 494 Tanssikerho Fortus 82 107 97 L-H Rasti, suunnistus 32 37 55 Forssan naisvoimistelijat 29 15 0 Wahren opisto, eri ryhmät 90 20 24 Tyky-ryhmät, kevät ja syksy 0 280 240 Keilaus 127 70 174 Paavolan perusjumppa 116 20 30 Miian liikuntapalvelut 365 134 102 Forssan Alku ry, jumppat 36 0 0 Tanssikoulu 1 st Step 30 30 0 Rentoutuskeskus Kehrä 107 107 212 Katin MP Pilates 175 175 211 Mirja Luuppala, jooga 13 24 36 Yhteensä 5285 4712 5418 Muuta virkistystoimintaa: Vesihelmen uinnit (3 ), käyntiä/vuos 2507 1394 2182 Elokuvalipun tukeminen 3 /hlö/kk 486 483 532 Suvi-iltatapahtuma, osallistujat 59 40 39 TYKY-ryhmät, hlöitä yht. 36 36 36 Henkilökuntajuhla osallistujat 160 148 150 Forssan Teatteri+ Idea Teatteri 180 142 142 Konsertit, lippuja/hlöitä 36 0 0 Nice Run, osallistujat (23 joukkuetta) 138 138 138 6.9. Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2011 yhteensä noin 34.500 euroa. Liikuntasetelin arvo päätettiin nostaa 1.1.2012 alkaen 3 eurosta 4 euroon, joka vaikuttaa vasta vuoden 2012 määrärahoihin. Liikuntasetelien käyttömäärät ovat lisääntyneet noin 700 setelin verran ja samoin Vesihelmen käytön tukemiseen liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet. Vesihelmen käyntejä työnantaja tukee 4 eurolla per käynti ja työntekijät maksavat itse 3 euroa käyntimaksusta. Vesihelmen työnantajan tuki nostettiin 3 eurosta 4 euroon 1.1.2011 alkaen. Liikuntaseteleitä käytetään eniten Vanhan Kutomon fysioterapian järjestämiin liikuntatoimintoihin. Seuraavaksi eniten seteleitä käytetään Kunto Forssan liikuntapalveluihin ja KKI/Vesihelmen kuntosalitoimintaan. 6.10. Johtopäätökset Henkilöstökustannukset ovat kokonaisuudessaan nousseet 5,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Palkka- ja palkkiokulut ovat nousseet 4,6 %. Vanhustenhuollossa ei päästy tarkoitettuihin tulostavoitteisiin, jonka vuoksi tulospalkkioita ei myöskään tullut maksettavaksi. Henkilöstökoulutus on lisääntynyt koulutuspäivien lukumäärällä ja koulutuspäivien palkkakustannuksilla mitattuna. Ulkoisiin koulutusostoihin on myös käytetty merkittävästi enemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Työterveyshuollon kustannukset ovat hieman lisääntyneet. Liikuntasetelin arvoa nostettiin 1.1.2012 alkaen 3 eurosta 4 euroon. Vesihelmen käyttö on lisääntynyt, kun työnantajan tuki nostettiin 3 eurosta 4 euroon 1.1.2011 lukien. Kannustevapaita ja lomarahavapaita käytettiin jonkin verran. Palkitseminen tapahtui järjestelyvaraerien jakamisen avulla. Järjestelyvaraerin jakamisesta neuvoteltiin ja päästiin pääosin yhteisymmärrykseen henkilöstöjärjestöjen edustajien ja työnantajan edustajien välillä. 6.11. Toimenpiteet Työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä pyritään lisäämään terveyttä ja vähentämään työkyvyttömyyttä. Sitä kautta saavutetaan myös säästöä henkilöstökustannuksissa. Työn tuloksellisuuden lisäämisestä ja palvelutuotannon tehostamistoimenpiteistä palkitaan niitä työntekijöitä, jotka osallistuvat tuloksellisuuden lisäämis- ja palvelutuotannon tehostamisjärjestelyihin.
19 Uralla etenemismahdollisuuksia tuetaan edelleen siten, että työssään hyvin suoriutuneita työntekijöitä voidaan valita perustellusta syystä kaupunginhallituksen luvalla suoraan ilman hakumenettelyä vakinaisiin tehtäviin tai vaativampiin tehtäviin, joihin heillä on kelpoisuus. Henkilöstön koulutus- ja kehittämismäärärahat pidetään kohtuullisella tasolla, jotta kyetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin ja turvataan riittävä tuottavuuden kehitys henkilöstön osaamista kehittämällä. Kannustevapaakäytäntöä jatketaan myös vuoden 2012 aikana. 7. Henkilöstön tila 7.1. Tavoitteen mukaiset saavutukset Määräaikaisen henkilöstön määrä on hieman vähentynyt Vuokratyövoiman käyttö on hieman vähentynyt Avoimien ja tilapäisesti täytettyjen vakanssien määrät ovat vähentyneet Sairauspoissaolot ovat aavistuksen vähentyneet Lääkärillä ja työterveyshoitajalla käynnit ovat vähentyneet Työtapaturmat ovat vähentyneet Innovaatioaloitteita on tehty merkittävästi Kehittämishankkeita on toteutettu, niitä on käynnissä ja hankeseuranta järjestetty Henkilöstökoulutus on lisääntynyt Henkilöstösopimus hyväksyttiin vuosille 2011 2012 7.2. Kehittämiskohteet Eläkepoistuma on hieman lisääntynyt Lähtövaihtuvuus on hieman lisääntynyt Keski-ikä on hieman lisääntynyt Henkilöstötalous 2010 2011 Muutos Henkilöstön määrä yhteensä 960 965 5 joista naisia, % 79 78-1 joista miehiä, % 21 22 1 Vakinainen henkilöstö 656 671 15 Määräaikainen henkilöstö 304 294-10 Keskushallinto 51 49-2 Perusturva 298 311 13 Kasvatus, vapaa-aika 548 538-10 Tekninen toimi 63 67 4 Vakanssien lukumäärä 714 720 6 joista vakinaisesti täytetyt 656 671 15 joista tilap.täytetyt ja avoimet 58 49-9 Eläkkeellepoistumaprosentti 2,6 3,4 0,8 Lähtövaihtuvuus % 2,7 3,6 0,9 Henkilöstön keski-ikä (v) 45,8 46,0 0,2 Sairauspoissaolo prosentti 4,0 3,7-0,3 Palkat ja palkkiot (M ) 26,2 27,4 1,2 Henkilösivukulut (M ) 8,7 9,3 0,6 7.3. Henkilöstötalous Yhteenvetotaulukossa esitetään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevat keskeiset luvut, kuten henkilöstömäärä, palvelussuhteen luonne, sukupuolijakauma, eläkepoistumaprosentti, lähtövaihtuvuus. keski-ikä, sairauspoissaolot ja henkilöstökustannukset. Taulukosta voi seurata henkilöstötalouden kehittymistä edelliseen vuoteen verrattuna.
20 8. Seuranta 8.1. Yhteistoimintamenettely Henkilöstökertomuksen tiedot käsitellään Forssan kaupungin yhteistoimintaryhmässä. käsitellään myös kaupunginhallituksessa ja lähetetään valtuustolle tiedoksi. Yhteistoimintaryhmä antaa kannanottonsa toimenpiteistä, joihin henkilöstökertomuksen johdosta on syytä ryhtyä. Yhteistoimintaryhmässä keskustellaan siitä, mitä henkilöstökertomus kertoo henkilöstöasioiden tilasta Forssan kaupungissa tällä hetkellä, miten asioiden pitäisi olla ja miten siihen päästään. Yhteistoimintaryhmässä pohditaan, miten vahvistetaan henkilöstökertomuksen osoittamia vahvuuksia ja kehitetään tai käännetään parempaan kehityssuuntaan ne asiat, joissa henkilöstökertomuksen mukaan on ongelmia tai kehittämisen varaa. 8.2. Henkilöstökertomuksesta tiedottaminen 2011 on nähtävissä kaupungin internet sivuilla osoitteessa www.forssa.fi Henkilöstökertomuksen viestinnässä käytetään tiedotuskokouksia ja työpaikkakokouksia, sekä henkilöstötiedotetta ja työyksiköihin jaettavaa henkilöstökertomusta. Keskeistä on, että esimiehet ottavat vastuun henkilöstökertomuksen käsittelystä yhdessä oman henkilöstönsä kanssa. 8.3. kehittämistyössä Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään kaupungin strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Henkilöstökertomuksen hyödyntämisen tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Toinen tavoite on kuntatyönantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä yhteinen arvio henkilöstöasioiden tilasta kunnassa.