Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen
Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen kartoittaminen uuden palvelutuotantomallin kehittäminen Koukkuniemen johtamisen, organisaation ja toiminnan kehittäminen valmentava johtajuus asukaslähtöinen toiminta Vaikuttavuuden hankinta suoritteiden hankinnan sijaan arvoa asiakkaalle uudenlaiset hankintamallit
Yritys Yhteiskunnallinen yritys
Määritelmää v Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajien tai omistajien voiton maksimointi ei ole päätarkoitus. (Iso Britannia) v Yhteiskunnalliset yritykset ovat voittoa tavoittelemattomia yksityisiä organisaatioita. Ne tuottavat sellaisia tavaroita ja palveluja, jotka liittyvät niiden pyrkimykseen aikaansaada yhteiskunnallista hyötyä. Ne luottavat yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa, joiden edustajat ne kutsuvat hallintoelintensä jäseniksi. Ne pitävät lähtökohtanaan itsenäistä päätöksentekoa ja niiden liiketoimintaan liittyy taloudellisia riskejä. (EMES tutkijaverkosto) v Yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yrityksen toiminnan vaikuttimena on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen ja yhteiskunnallisen tavoitteiden toteuttamien. Tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta ajatuksensa edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen. (Työ ja elinkeinoministeriö)
Yhteiskunnallisen yrityksen merkki Yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen Asiakaslähtöisyys, vaikutusten osoittaminen Rajoitettu voitonjako Työhyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet Liiketoiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa v Suomessa yhteiskunnalliset yritykset mielletään usein sosiaalisiksi yrityksiksi. v Yhteiskunnalliset yritykset voivat arvopohjansa mukaisesti olla mukana toteuttamassa sosiaalisten yritysten tavoitteita, mutta yhteiskunnallinen yritys on käsitteenä laajempi v Suomessa toimii jo nyt runsaasti yrityksiä, joiden toiminnassa arvopohjaisuus ja yhteiskunnalliset tavoitteet korostuvat. Nämä yritykset voisivat saada kilpailuetua profiloitumalla yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. v Suomessa arvioidaan olevan noin 5000 toimijaa, joita voidaan verrata Ison Britannian määritelmään yhteiskunnallisesta yrityksestä. Sektoria ei kuitenkaan ole tunnistettu yhtenäisenä toimialana. v Uutta yrittäjyyttä ja sitä kautta uusia yhteiskunnallisia yrityksiä arvioidaan syntyvän mm. julkisen palveluntuotannon henkilöstöstä sekä lähinnä nuorista uudentyyppisistä yrittäjistä, joiden arvomaailmaan perinteinen yrittäjyys ei sovi.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa v Suomen yritysmuotoja koskeva lainsäädäntö mahdollistaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteella toimimisen. Soveltuvimmat yhtiömuodot ovat osuuskunta ja osakeyhtiö. Voitonjakoa koskevat rajoitukset voidaan näissä yritysmuodoissa kirjata osakassopimuksiin ja yhtiöjärjestykseen. v Suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten oletetaan toimivan samoilla lähtökohdilla perinteisten yritysten kanssa. Niillä on mm. samanlaiset edellytykset yritystukiin. v Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä näyttäisi parantavan suotuisa tilaajaympäristö sekä toimiva yhteiskunnallinen markkina. v Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin vahvuutena on nähty uuden asiakaslähtöisen vaihtoehdon tarjoaminen sekä toimintamallin kautta tapahtuvan verkottumisen tuoma tehokkuus palvelujen tuottamisessa. v Liiketoimintamallin vahvuuksina voidaan pitää myös innovatiivisuutta, henkilökunnan sitouttamista sekä toiminnan läpinäkyvyyttä.
Yhteiskunnalliset yritykset osana julkispalvelujen uudistamista v Kansalaisten kannatus kuntien ja yksityisten palveluyhteistyöhön on lisääntynyt. Palveluntuotantoon halutaan vaihtoehtoja. v Kuluttajien asenneilmasto on muuttunut entistä tiedostavammaksi ja moni kokee perinteisten yritysten toimintatavat esim. vanhustenhuollossa epäeettisinä. v Kunnat voivat hankintamenettelyllä vaikuttaa palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä markkinoiden toimivuuteen. v Tarjouspyyntöjen lähtökohdaksi voidaan ottaa halvimman hinnan sijasta, sopimusaikana tapahtuva palvelujen kehittäminen tai palveluntuotannon myönteiset vaikutukset lähiyhteisöön. v Hankinnassa tulisi kiinnittää huomio hintapainotteisuudesta aiheutuviin (laadun heikkeneminen ja tuotannon keskittyminen) kustannuksiin pitkällä aikavälillä. v Korostetun vastuulliset yhteiskunnalliset yritykset voivat tarjota vaihtoehdon pienten markkinoiden monopolisoitumiselle. Tämä estäisi julkisen hankkijan joutumisen vain muutaman voittoaan maksimoivan tarjoajan armoille. v Lähes kaikki kuntien tuottamat palvelut voivat kuulua yhteiskunnallisen yritystoiminnan piiriin ja ne sopivat hyvin yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan ytimeen.
Arvoa asiakkaalle Aseta tavoitteet Valitse mittarit Toteuta kilpailutus Seuraa mittareita ja mahdollista kehittyminen Mitä palvelulla halutaan saada aikaan? Mitkä ovat haluttuja lopputulemia onnistuneessa palvelusta? Mitkä ovat vältettäviä asioita, jotka toteutuvat palvelun epäonnistuessa? Millä haluttuja tavoitteita ja vältettäviä asioita voidaan mitata? Millä tasolla mittarit ovat olleet omassa tuotannossa ja/tai aiemmissa kilpailutuksissa? Miten mittareiden pohjalta määritellään kannustimen / sanktion suuruus? Miten palveluntuottajan oma innovatiivisuus tavoitteiden toteutumisessa varmistetaan Miten mittarit kuvataan tarjouspyyntöön ja sopimukseen mahdollisimman kattavasti? Miten mahdollistetaan tuottajaa kehittämään toimintaansa tavoitteiden suuntaisesti? Miten mittareita seurataan säännöllisesti ja maksetaan palkkiot? Kehitteillä Koukkuniemessä 2020 hankkeessa, kehittämiskumppanina NHG Consulting Oy
M Tavoitteet asumispalvelussa ovat ikäihmisten Tavoitteet Vältettävät asiat Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat tyytyväisiä Asiakkaalla hyvä elämänlaatu Oma koti Yksilöllinen palvelu ja asukkaiden osallistuminen Elämänkaariasumisen mahdollisuus (mahdollisuus toteuttaa mm. saattohoito samassa paikassa) Rutiininomainen persoonaton toimintamalli Sairaalajaksot ja turhat päivystyskäynnit Tapahtumaköyhä elämä eikä osallistumismahdollisuutta Turhat muutot toimintakyvyn muuttuessa Tavoitteet ja vältettävät asiat tulisi huomioida kilpailutuksessa ja sopimuksen aikaisissa kannustimissa.
Kannustinmallin komponentti Asiakas ja omaistyytyväisyys Elämänlaadun kehittyminen Komponentin kuvaus Keskiarvo kaupungin toteuttaman asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosanoista Tehdään kaikille asiakkaille ja heidän omaisilleen elämänlaadun mittauksen yhteydessä Outcomes star/interrain koetun laadun tai muu vastaava elämänlaadun mittari Tehdään kaikille asiakkaille Painoarvo (osuus vuositason sopimussummasta) +4% / 1,5% +3% / 1,5% Päivystyksen ja vuodeosaston käyttö Saattohoidon toteutuminen Yksikön asiakkaiden päivystyskäynnit ja vuodeosastopäivät suhteutettuna yksikön kokonaishoitovuorokausiin Osuus yksikön kuolleista, joilla saattohoito toteutettu yksikössä +3% / 1,5% +1,5% / 0,75% Henkilökunnan vaihtuvuus Henkilöstön kokonaislukumäärä vuoden aikana suhteessa mitoitukseen +1,5% / 0,75%
Kiitos! Koukkuniemi 2020 hanke: www.tampere.fi/koukkuniemi2020 ja facebook/koukkuniemi2020