Sote-palvelusopimusten luokittelu ohjauksen välineenä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sote-palvelusopimusten luokittelu ohjauksen välineenä"

Annikki Penttilä
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sote-palvelusopimusten luokittelu ohjauksen välineenä Työkaluja sopimusjohtamisen tehostamiseen Eeva Kiviniemi

2 Mikä on sote-palvelusopimus? Kunnan asukkaalle, potilaalle tai asiakkaalle tuotettavia sote-palveluja koskevia sopimuksia Uudenmaan kuntien sote-palvelujen ostot v. 2017: 2,2 mrd = 1,6 mrd HUS, muut ky:t + 0,6 mrd yksityisiltä Muiden toimialojen sopimukset Kunnan kaikki sopimukset Muut soten sopimukset (ICT-, vuokra, laitehankinta) Sote-toimialan sopimukset Muut palvelusopimukset Sote-toimialan palvelusopimukset Kunnan asukkaille järjestettävien sote-palvelujen sopimukset

3 Miten sopimuksia luokitellaan? Kumppanuussopimukset Yhteistyösopimukset Kumppanuussopimukset Perussopimukset Perussopimukset Kolme luokkaa, jotka perustuvat palvelun kriittisyyteen Sopimukset voi jakaa myös kahteen luokkaan, jos niiden määrä on pieni esimerkiksi pienessä kunnassa

4 Miksi luokitella sote-palvelusopimukset? Luokittelu on osa sopimusten johtamista - eli sote-palvelujen johtamista Luokittelu tehostaa ajankäyttöä ja resurssien kohdentamista: Sopimusten valvonta, eli luvatusta laadusta kiinni pitäminen Saadaan sitä mistä maksetaan, varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuus & laatu Palvelun vaikuttavuuden mittarointi ja seuranta, mahdolliset kannustimet Saadaanko riittävästi oikeanlaista tietoa, mitä tiedolla tehdään Palvelun kehittäminen Miten tehdään yhteistyötä palveluntuottajan kanssa, esim. kehittämiskokoukset, kokeilut, asiakastyöpajat

5 Esimerkkejä sopimusluokista Kumppanuussopimus Ulkoistetut terveyskeskukset tai muut ulkoistetut laajat yksiköt Ennalta ehkäisevät päihdeja mielenterveyspalvelut Laajat yhteistoimintasopimukset tai ostot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä Yhteistyösopimus Kotihoito Kotisairaanhoito Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Työhönvalmennus, työllistymisen tuki Työterveyshuolto Perussopimus Kotipalvelu Kauppakassipalvelu Sosiaalinen kuntoutus Suun terveydenhuollon toimenpiteet Yksittäisten toimenpiteiden ostopalvelut, esim. seulonnat

6 Luokkien tunnusmerkkejä Kumppanuussopimus Sisällön kehittäminen tai innovointi esim. SIB-, allianssi-, /innovaatiohankkeet Korkein kehittämistarve Kriittisyys asiakastarpeiden kannalta tarkoittaa kerrannaisvaikutuksia = esim. ennalta-ehkäisevät palvelut Yhteistyösopimus Toiminnalle keskeisten palveluiden tuottajat Merkittävä palvelukokonaisuus Merkittävä määrä palvelua: / kpl Vakioitu laatutaso Perussopimus Yksittäiset palvelut Standardoidut toimenpiteet IT-työkalujen hyödyntäminen Palvelukohtaiset tuottajien yhteiset seurantaryhmät Keskitetty hankintatoimi seuraa ja hallinnoi Kriittisyys hoito- tai palveluketjun toimivuuden kannalta

Työkalu tunnistamiseen: Tunnusmerkit apukysymyksinä Esim.

potilaan terveyden, toimintakyvyn tai hyvinvoinnin kannalta?

Voiko raportit saada / niitä seurata automaattisesti, esim.

7 Työkalu tunnistamiseen: Tunnusmerkit apukysymyksinä Esim. Kuinka kriittinen palvelu tai palveluntuottaja on yksittäisen asiakkaan tai potilaan terveyden, toimintakyvyn tai hyvinvoinnin kannalta? Miten täsmällisiä raportteja palvelusta voi saada? Voiko raportit saada / niitä seurata automaattisesti, esim. numeerinen mittari? Onko kyse täysin uudenlaisesta hankinnasta, jossa isoja kehitystarpeita koko sopimuskauden ajan, esim. oma tuotanto siirtyy ulkoiseksi?

8 Segmentoinnin apukysymykset

9 Apukysymykset, 1/3 Palvelun kriittisyys, riippuvuus palveluntuottajasta Kysymys Vastausvaihtoehdot (A) Vastausvaihtoehdot (B) Vastausvaihtoehdot (C) Kuinka kriittinen palvelu tai palveluntuottaja on yksittäisen asiakkaan tai potilaan terveyden, toimintakyvyn tai hyvinvoinnin kannalta? Elintärkeä / käytännössä välttämätön / erittäin vaikeasti korvattavissa toisella palvelumuodolla tai toisella palveluntuottajalla. Erittäin olennainen terveyden, hyvinvoinnin tai toimintakyvyn kannalta / epätarkoituksenmukaista tai vaikeaa korvata toisella palvelumuodolla tai -tuottajalla. Toimintakykyä tai elämänlaatua parantava tukipalvelu / Mahdollista korvata toisenlaisella palvelumuodolla tai toisella palveluntuottajalla. Kuinka kriittinen palvelu on koko potilas- tai asiakaskuntansa kannalta? Jos palvelu lakkaisi, millaiset kerrannaisvaikutukset sillä olisi muiden palvelujen käyttöön? Erittäin kriittinen hyvin lyhyellä tähtäimellä, esim. ennaltaehkäisevän merkityksensä vuoksi. Palvelun puute johtaa nopeasti mittavaan muiden tai raskaampien palvelujen tarpeeseen. Melko kriittinen. Palvelun puute johtaa muiden tai raskaampien palvelujen tarpeeseen vain viiveellä. Ei kriittinen ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Palvelun puute ei välttämättä johda raskaampien palvelujen tarpeeseen. Millainen on tai millaiseksi arvioit oman tuotannon osuuden kokonaistuotannosta? Erittäin pieni (alle 20%). Ollaan käytännössä kokonaan sopimustuottajan/tuottajien varassa. Omaa tuotantoa on jonkin verran. Ulkoisen tuotannon osuus/merkitys on suuri. Omaakin tuotantoa on reilusti (yli 50%). Kuinka tärkeä yksittäinen palveluntuottaja on tämän palvelumuodon kannalta? Erittäin tärkeä, mahdollisesti ainoa tuottaja tässä palvelussa (esim. terveysaseman /toiminnon kokonaisulkoistus). Melko tärkeä, mutta muitakin tuottajia on esim. palvelun keskeytymisen varalle. Ei strategisen tärkeä. Ei olla riippuvaisia yksittäisestä tuottajasta.

Apukysymykset, 2/3 Palvelun mittaaminen, seuranta ja valvonta Kysymys Vastausvaihtoehdot (A) Vastausvaihtoehdot (B) Vastausvaihtoehdot (C) Millaiset ovat sopimuksen kokonaiskustannukset, / v / kaikki

10 Apukysymykset, 2/3 Palvelun mittaaminen, seuranta ja valvonta Kysymys Vastausvaihtoehdot (A) Vastausvaihtoehdot (B) Vastausvaihtoehdot (C) Millaiset ovat sopimuksen kokonaiskustannukset, / v / kaikki asiakkaat yhteensä? Kokonaiskustannukset vuositasolla ovat erittäin merkittävät tai erittäin vaikeasti ennustettavat Kokonaiskustannukset vuositasolla ovat korkeat tai melko vaikeasti ennustettavat Kokonaiskustannukset ovat suhteellisen matalat tai melko hyvin ennustettavissa Millaista on palvelun vaikuttavuuden / tuloksellisuuden mittaaminen? Haastavaa, koska vaikuttavuuden mittareita ei ole tunnistettu / verrokkidataa vaikea saada / tulos ylipäätään epäselvä Melko helppoa, esim. mittarit tunnistettu, mutta datan saatavuus haastavaa, tai tavoitteen saavuttamisen seuraus, esim. palkitseminen, vielä epäselvä Helposti; mittarit on tunnistettu, niiden vaatima data saatavilla ja tavoitteen saavuttamisen seurantatapa on selvä (esim. bonus-sanktio-malli) Jos tuottajia on useita, kuinka paljon palvelun laatu ja vaikuttavuus vaihtelee eri palveluntuottajien välillä? Erittäin paljon vaihtelua. Tiivis yhteistyö ja tuottajakohtaisesti räätälöity seuranta ja valvonta on tarpeen. Jonkin verran vaihtelua. Yhteistyö, seuranta ja valvonta on kuitenkin kaikille tuottajille osittain yhteistä ja samanlaista. Vaihtelua on vain vähän. Yhteistyötä tuottajien kanssa voidaan tehdä kaikkien tai useiden tuottajien yhteistilaisuuksissa tai automatisoidusti esim. raportointijärjestelmällä. Miten tiheää seurantaa palvelu edellyttää? Päivittäin tai viikoittain. Kuukausittain tai useita kertoja vuodessa. Yhteistapaaminen kaikkien tuottajien kanssa vuosittain tai harvemmin riittää. Miten täsmällisiä raportteja palvelusta voi saada? Voiko raportit saada/seurata automaattisesti, esim. numeerinen mittari? Numeeristakin seurantaa on, mutta tapaamiset kasvotusten, esim. kehitystyöpajat tai seuranta- ja valvontapalaverit ovat välttämättömiä. Automaattisten/numeeristen mittarien lisäksi riittää raportointi ja esim. s- postit, puhelut, ei juuri tapaamisia ilman erityistä syytä. Pitkälti vain numeeristen mittarien seurantaa, esim. tietojärjestelmän avulla. Tapaamiset pidetään vain yhdessä kaikkien tuottajien kanssa, ellei yksittäisiä erityisongelmia ilmene.

11 Apukysymykset 3/3 Palvelun kehittäminen ja innovointi Kysymys Vastausvaihtoehdot (A) Vastausvaihtoehdot (B) Vastausvaihtoehdot (C) Millaiset mahdollisuudet on palvelun tuotteistamiselle, esim. kuntien yhteisin palvelukuvauksin? Erittäin haastavaa, koska kokonaisuus on laaja / ainutlaatuinen. Kohtuulliset. Hyvät mahdollisuudet. Tehtävät, suoritteet ja lopputulokset on määritelty/määriteltävissä. Onko kyse täysin uudenlaisesta hankinnasta, esim. oma tuotanto siirtyy ulkoiseksi? Kyllä, joten palveluntuotantoa on etenkin alkuvaiheessa seurattava korostetun tiiviisti ja kehitettävä yhdessä. Kyllä, mutta ei vaadi erityistoimenpiteitä / Ei, mutta tuottaja on uusi alalla / vaihtuu. Ei, vastaavaa palvelua on ostettu aiemminkin, ja toiminta on tuottajillekin suhteellisen tuttua. Millainen innovointitarve tai kehittämisen tarve palvelun sisältöön tai toteutustapaan (esim. rahoitus) liittyy? Suuri innovointitarve (esim. SIBrahoitus, allianssisopimus, pilottihankkeet). Kohtalainen innovointitarve sopimuskauden aikana, esim. palvelun sisällön kehittäminen. Ei merkittävää innovointitarvetta, tai innovointi on kohdistunut ainoastaan kilpailutukseen, mutta ei enää sopimuskauden aikaiseen toimintaan. Alustava arvio Eniten A-vastauksia? Eniten B-vastauksia? Eniten C-vastauksia? Sopimuksessa on kumppanuussopimuksen piirteitä. Sopimuksessa on yhteistyösopimuksen piirteitä. Sopimuksessa on perussopimuksen piirteitä.

Samankaltaiset tiedostot

Sote-palvelusopimusten luokittelu

Sote-palvelusopimusten luokittelu Työkaluja sopimusjohtamisen tehostamiseen Eeva Kiviniemi Kesäkuu 2019 Mikä on sote-palvelusopimus? Sote-palvelusopimukset ovat kunnan asukkaalle tai muulle sote-palvelun