Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 3 NO 2 toukokuu 2012 Anneli Sarvimäki: Ihmisarvo ja sen haavoittuvuus vanhuudessa s. 9 Pertti Era: Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter s. 12 Päivi Voutilainen: Lakiluonnos valmistui s. 15 Jouni Ahonen: Ennaltaehkäistävissä olevat lääkitysongelmat ovat iäkkäillä yleisiä s. 21 Pirkko Ruuskanen-Parrukoski: Vanhustyöstä setlementtiliikkeessä s. 28 Aino Närkki: Erityisryhmien palveluasumisen rahoittamiseksi on avattava monen kukkaron nyörit s. 30 yritysesittely Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Oy s. 44 DomaCare on sähköinen asiakastietojärjestelmä DomaCare - Asiakastietojärjestelmä on sähköiseen asiakastietojen käsittelyyn, laskutukseen, mobiiliin tiedonkulkuun ja tilastointeihin suunniteltu järjestelmä. DomaCarea käyttää päivittäin yli 4000 hoiva-alan työntekijää pääosin asumispalvelu-, päivätoiminta- ja kotihoitoyrityksissä valtakunnallisesti. Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi Käyttäjien mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy 020 7424 0900 www.domacare.fi info@invian.fi DomaCare on Invian Oy:n tuote
Mobiili HILKKA kotihoitoa tehostamaan! FastROI HILKKA KOTIHOITO on kotihoidon käyttöön tarkoitettu asiakkuudenhallinta- sekä langaton työnohjausjärjestelmä, jolla tehostat kotihoitopalvelun toiminnanohjausta, laskutusprosessia sekä hoitokäyntien dokumentointia. Ratkaisun avulla ohjaat kentällä työskenteleviä työntekijöitä kätevästi matkapuhelimella, jota työntekijät käyttäjät puolestaan asiakastietojen käsittelyyn sekä huomioiden, lääkemuutosten ja fysiologisten mittausten kirjaamiseen. Ominaisuuksia: Reaaliaikainen ajanvaraus, työnohjaus ja -seuranta Helppo työtehtävien kohdistus työnohjauksen työpöydällä Palvelua voi käyttää myös itsenäisellä, puhelinverkosta riippumattomalla HILKKA matkapuhelinsovelluksella. Älykkäät raportointi- ja laskutustoiminnallisuudet Reittien, työajan ja työtehtävien optimointi Integroitu työvuorojen suunnittelu ja työtehtävien kohdistaminen Avoimet rajapinnat muihin järjestelmiin esim. sähköiseen lukitukseen www.fastroi.fi FastROI Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu puh. 013-263 7180 info@fastroi.fi Y-tunnus 1851560-0
Pääkirjoitus Heikki Lantto Pelkät asenteet eivät riitä vanhustenhuollossa tarvitaan sitovia normeja Järkyttävimpiin lukukokemuksiini kuuluu Taisto Huuskosen kirjan Laps Suomen kuvaus neuvosto-karjalaisesta vanhainkodista. Välinpitämättömyys avuttomista vanhuksista ja heidän ihmisarvonsa polkeminen lokaan äärimmäisessä epähygieniassa pöyristytti. Milloinkaan en ole vetänyt salkoon Suomen lippua yhtä suurella hartaudella kuin tuolloin keväällä 1980 Kaatuneiden muistopäivänä. Huuskosen kuvaus tuntui olevan kuin toiselta planeetalta ainakin hyvin etäällä suomalaisesta todellisuudesta. Enää ei tunnu samalta. Sekä viralliset selvitykset että lukemattomat yksittäiset tapaukset kertovat, että huonoa hoitoa on selvästi hyvää hoitoa enemmän. Hoidon taso ei ole kiinni siitä, asuuko vanhus kotonaan, onko hän omaishoidon piirissä vai yhteiskunnan järjestämässä hoidossa. Puutteita ilmenee kaikkialla. Perusongelma vanhustenhuollossa on siinä, että vanhukset eivät saa oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Eriarvoisuus hoidon tarjoamisessa on lisäksi melkoinen. On ilmennyt myös, että vanhusten omaisten toiveista ei välitetä eivätkä asioista päättävät kuuntele edes vanhustenhoidossa työskentelevien näkemyksiä. Päinvastoin kenttätyötä tekevien suita on jopa haluttu tukkia. Vanhusten hoiva- ja hoitopalveluista annettiin suositukset vuonna 2008. Niitä on noudatettu vain osassa kunnista. Vanhuksia ei voida jättää missään suhteessa asenteiden varaan. Tarvitaan normit ja sanktiot. Subjektiivinen oikeus hoitotarpeen arviointiin ja riittävästi resurssoituun hoitoon määräajassa on välttämätön, jotta myös ikääntyneille varmistetaan ihmisarvoinen ja täysivaltainen asema yhteiskunnan jäseninä. 3
Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Myös ikääntyvän väestön palveluissa voidaan soveltaa uudenlaisia johtamisen malleja Suoriteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus ikääntyvien palveluissa Useissa kunnissa ja kuntien eri palvelusektoreilla on otettu käyttöön uudenlainen suoriteperusteinen toiminnan ja talouden ohjausmalli (SPB -malli). Mallilla pystytään helposti ja tehokkaasti suunnittelemaan, ohjaamaan ja arvioimaan palvelutuotannon kehittymistä. Malli soveltuu hyvin myös ikääntyvän väestön hoivaan, tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon. Suoriteperusteisuudessa resurssit määräytyvät suoritteiden eli tehdyn työn mukaan. Työmäärän ja suoritteiden mittaaminen edellyttää selkeää tuotteistamista. Tuottamalla enemmän suoritteita yksikkö voi vaikuttaa omiin suoriteperusteisiin tuloihinsa. Tuloksen lisäksi palkitsemisessa tulee ottaa huomioon myös laadullisia tekijöitä kuten asiakastyytyväisyys. Julkisissa palveluissa tulos muodostuu yleensä säästäväisyyskilpailun tuloksena. Tällöin taloudellinen tulos lasketaan siten, että varatuista määrärahoista vähennetään toteutuneet menot. Tämän kilpailun menestyjä on helposti organisaatio, joka minimoi työmääränsä. Yksityisen palveluntuottajan kohdalla tämä taas johtaa heikkenevään taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytysten loppumiseen varsin lyhyelläkin aikajaksolla. Palkitseminen hyvästä työstä Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija ekroos@kolumbus.fi Kannustaminen ja palkitseminen ovat modernin johtamisen hyviä elementtejä. Kannustamisen ja palkitsemisen tulee kuitenkin olla enemmän asenne kuin nippu instrumentteja. Niiden tulee ohjata ja motivoida yhteisöä. Kannustamisen ja palkitsemisen avulla yhteisö parhaimmillaan saadaan innostumaan asioista, joista se ei ole aiemmin ollut kiinnostunut tai joihin se on jopa suhtautunut vastahakoisesti. Myös talouden ja toiminnan tunnusluvuista tulee pysyvällä tavalla kiinnostavia. Johtaminen helpottuu merkittävästi kun operatiivinen taso ottaa suuremman vastuun toiminnasta. Suoritteita ja asiakkaita ei tarvitse väkisin ohjata tulosyksiköille, vaan nämä itse suorastaan hankkivat asiakkaita. Palkitseminen ei realisoidu, jos suoritteet ja menot eivät ole tasapainossa. Vastuuta ja valtaa siirtyy ylhäältä alas ja samalla koko vanha johtamisen pyramidi keikahtaa ylösalaisin. SPB-mallissa asiakkaasta tulee kuningas ja palkinto. Organisaatiot haluavat asiakkaita, jotka tuovat suoritteet eli leivän pöytään ja jotka tätä kautta mahdollistavat palkitsemisen ja toiminnan resursoinnin. Suoritetavoitteiden selkeys tekee ikuisesta resurssipuheesta taakse jäänyttä elämää eli uudet asiakkaat koetaan myönteisenä. Koko organisaatio osallistuu Suoriteperusteisessa toiminnan ja talouden ohjauksessa yksittäinen tulosyksikkö kuten hoivapalveluja tuottava yksikkö, tehostetun palveluasumisen yksikkö tai kotihoidon yksikkö on avaintoimija. Tulosyksikössä yksittäisen työntekijän, tiimin ja tulosyksikön tekemät ratkaisut ratkaisevat talouden kokonaisuuden. Kulupuolella muun muassa henkilöstön määrän optimointi, yksittäiset sijaisten palkkaamiset, ruokapalvelutilaukset sekä tarvike- ja materiaalin tehokas käyttö muodostavat ne pisarat, joista syntyvä meri ovat ne kymmenet miljoonat eurot, jotka julkisen palvelutuotannon kyseessä ollen siirretään veronmaksajien taskuista palvelujen kustannuksiin. Uudenlainen johtaminen, missä valtaa viedään operatiivisille toimijoille luo työntekijöille tunteen siitä, että he voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja elämäänsä. Tämä luo myös positiivisen ilmapiirin työyhteisöön. Valtaa ja vastuuta ei voi mitenkään ajatella jaettavaksi ilman resursseja eli vastuuta taloudesta. Vastuu edellyttää uutta osaamista ja uusia työkaluja. Vastuu taloudesta edellyttää sitä, että taloudesta kiinnostutaan. Kiinnostus ei synny ilman sitä, että työntekijät ja yhteisöt hyötyvät taloudellisesti järkevästä toiminnasta. Hyötyminen tarkoittaa SPB-mallissa henkilöstön ja yhteisön kollektiivista palkitsemista. Palkitseminen taas edellyttää sitä, että yhteisöllä on tavoitteet, joiden saavuttamisesta ja ylittämisestä voidaan palkita. Yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta on hiljattain ilmestyneessä kirjassa: S. Kuva: Marina Ekroos Pokki, V. Ekroos, J. Kauhanen, 2012: Suoriteperusteisuus Kohti kannustavaa kuntataloutta. Vertikal Oy, Nokia. (www.vertikal.fi) 4
Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Pelkät asenteet eivät riitä vanhustenhuollossa tarvitaan sitovia normeja...3 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Myös ikääntyvän väestön palveluissa voidaan soveltaa uudenlaisia johtamisen malleja....4 Minäkin tarvitsen ihmisen aikaa....6 EU Sirpa Pietikäinen: Sairaat naiset...8 etiikka Anneli Sarvimäki: Ihmisarvo ja sen haavoittuvuus vanhuudessa...9 Kolumni Jorma Back: Tällaistako tämä aina on...11 Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter........12 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Lakiluonnos valmistui....15 Ikääntyvien asumisen tulevaisuuden haasteet...18 oppisopimuskoulutus Leena Lähdesmäki ja Laura Mettovaara: Oppisopimuksella osaamista toimintakyvyn tukemiseen...24 kirjat Maarit Huovinen: Tupakan en tunne tuskaa, reippain mielin seuraan Puskaa ja muita taitoja...27 Pirkko Ruuskanen-Parrukoski: Vanhustyöstä setlementtiliikkeessä...28 Aino Närkki: Erityisryhmien palveluasumisen rahoittamiseksi on avattava monen kukkaron nyörit....30 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Ylpeys käy edellä...33 Purje palvelutalojen sosiaalinen virikepalvelu...36 mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Valokuva vanhaäidistä....37 kirkon ikkuna Päivi Lievonen: Ihminen lähellä viipyvä...38 Yhdessä vahvempia vanhustenviikko 2012...39 lupa vanheta Yrjö Sariola: Elämässä kiinni...19 SenioriFoorum retkeilee...20 väitöskirja Jouni Ahonen: Ennaltaehkäistävissä olevat lääkitysongelmat ovat iäkkäillä yleisiä...21 hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Askel eteen kaksi taakse....23 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: On lupa muistella...41 yritysesittely Johanneskoti Oy...42 Vanhan Kutomon Hoivakoti Pumpuli Oy....44 kansainvälisyys Sari Koskinen: Työssäoppimisjakso Tanskassa...46 sairaudet Tiedostatko asetaldehydin läsnäolon omassa vatsassasi?...50 Hoivapalvelut www.hoivapalvelut-lehti.fi 4. vuosikerta Painos: 3.000 kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p. 040 574 1237 heikki.lantto@pp.inet.fi Virmantie 7, 90830 Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: heikki.lantto@pp.inet.fi p. 040 574 1237 Vuosikerta 25 e, kestotilaus 20 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 3/12: ilmestyy 1.10. Ilmoitusaineisto viim. 7.9. osoitteella: jarmotapioturunen@gmail.com Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, 90830 Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: Joutsen Median Painotalo Oy ISSN - L 2242-1319 ISSN 2242-1319 (painettu) ISSN 2242-1327 (verkkolehti) 5
Minäkin tarvitsen Tämä otsikko kuvaa sitä, mitä kotona asuvat ikäihmiset toivovat vapaaehtoistoimijalta arkeensa. He haluaisivat vierelleen ihmisen, kuuntelijan, jolla on aikaa. Toiveena on myös asiointiapua esimerkiksi kauppaan, pankkiin ja apteekkiin. Ei tarvitsisi pelätä, kun on toinen mukana. Ulkoiluun ja liikkumiseen halutaan myös toisen ihmisen tukea, koska monelle ikäihmiselle ulos lähteminen on vaikeaa huonontuneen liikuntakyvyn takia. Ikäihmisen toiminnalliseen arkeen liittyviä haasteita sekä toiveita selvitettiin toimintaterapeuttiopiskelijoiden kehittämistyössä. Tuloksissa korostuivat liikkumisen ja asioimisen vaikeudet. Metropolian Ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat toteuttivat opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistyönä yhteistyössä sosiaalialan järjestön HelsinkiMission henkilökunnan kanssa. Tuotoksena valmistui asiakaslähtöinen kyselylomake HelsinkiMission puhelinpalveluohjauksen tueksi. Kotikäynnit ikäihmisten luona sekä asiakasnäkökulma korostuivat tässä kehittämistyössä. HelsinkiMission palvelut senioreille HelsinkiMissio tarjoaa senioreille monipuolista palvelua ja toimintaa. Palvelut toteutetaan ammattiauttajien ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin ja ne ovat senioreille maksuttomia. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Auttava puhelin Aamukorva kuulolla joka aamu klo 5-9 juttuseuraa aamun hiljaisina ensitunteina. Puh. (09) 2528 2730 tai 045 341 0504. Tukihenkilötoiminta tukea ja seuraa sitä kaipaaville. Keikka-apu apua arjen askareisiin. Virikeryhmät virkistävää toimintaa ja mukavaa yhdessäoloa. Laula kanssamme -tilaisuudet elämäniloa ja voimaa yhteislaulusta. Senioripysäkki -keskusteluryhmät yksinäisyyttä, ahdistua ja masennusta lievittämään. Diakonia-apu pienimuotoista apua perustoimeentuloon. Hjälp på svenska apua omalla äidinkielellä. Lisätietoa www.helsinkimissio.fi Ajatusten taustalla vaikutti EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden välinen teemavuosi 2012. Teemavuodella halutaan Suomessa korostaa mm. ikäihmisen oikeutta osallistua täysillä yhteiskunnan ja yhteisönsä toimintaan sekä ikäihmisen oman näkemyksen esille tuomista, kun tehdään häntä koskevia päätöksiä. Opinnäytetyössä käsiteltiin mm. ikäihmisten toiminnallista oikeudenmukaisuutta. Toiminnallisia oikeuksia ovat oikeus kokea toiminta itselle merkitykselliseksi ja rikastuttavaksi. Lisäksi ihmisellä on oikeus kehittyä osallistumalla sosiaalista yhteyttä ja terveyttä edistävään toimintaan. Ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus tehdä toiminnallisia valintoja ja oikeus osallistua erilaisiin ja vaihteleviin toimintoihin omassa sosiaalisessa ympäristössään. (Townsend ja Wilcock 2004:79-80) Kotikäyntien anti Kotikäynneillä haastateltiin viittä helsinkiläistä 73 86 -vuotiasta kotona asuvaa HelsinkiMissiolta apua saavaa tai apua odottavaa ikäihmistä. Haas- 6
ihmisen aikaa tattelun avulla selvitettiin ikäihmisen toiminnallisuutta, esteitä, mahdollisuuksia sekä kuinka HelsinkiMissio voisi auttaa esimerkiksi kohdentamalla vapaaehtoisapua ikäihmisten tueksi. Ikäihmisiltä kysyttiin myös toiveita HelsinkiMissiota kohtaan. Ikäihmisten oman näkemyksen ja asiantuntijuuden esille tuominen korostui kyselylomakkeen kysymyksiä laadittaessa. Liikkumisen ja asioimisen haasteita Monella ikäihmisellä oli halu ulkona liikkumiseen, mutta liikkumista esti pelko kaatumisesta, tasapainovaikeudet sekä huimaus. Tulosten mukaan alentunut liikuntakyky heikensi merkittävästi osallistumista kodin ulkopuoliseen toimintaan, lukuun ottamatta yhtä ikäihmistä. Liikkuminen mahdollistuisi muilla osallistujilla toisen ihmisen avustamana. Asioiden hoitaminen koettiin vaativaksi. Liikkuminen, heikentynyt näkö ja tasapainovaikeudet hankaloittivat kaupassa, pankissa, apteekissa ym. käyntejä. Ostoksia tehdessä esimerkiksi päivämäärien ja tuoteselosteiden lukeminen sekä hedelmien punnitseminen oli joillekin mahdotonta heikentyneen näön vuoksi. Kauppakassin kantaminen ja lyhytkin (300 metriä) asiointimatka koettiin raskaaksi. Ikäihmisille oli tärkeää itse saada valita ostoksensa ja asiointipaikkansa. HelsinkiMission vapaaehtoistoimijoilta toivottiin mm. ulkoilu- ja asiointiapua. Yhteenveto Ikäihmisen oman elämän mukanaan tuoma kokemus ja asiantuntijuus hyödynnettiin HelsinkiMission kyselylomakkeen kysymyksiä laadittaessa. Ikäihmiset tulisikin huomioida yleisessä päätöksenteossa. Heidän asiantuntijuuttaan ja näkemystään tulisi hyödyntää enemmän kehitettäessä heitä koskevia palveluja. Vain ikäihminen itse tietää, millaista on olla vanha ja millaista apua hän tarvitsee. Teksti perustuu kirjoittajien opinnäytetyöhön: Kajava, Marjo Loponen, Sirpa Suomi, Marja. 2012. Minäkin tarvitsen ihmisen aikaa. Asiakaslähtöinen kyselylomake HelsinkiMission puhelinpalveluohjauksen tukena. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Toimintaterapian koulutusohjelma. Kirjallisuus: Townsend, Elisabeth Willcock, Ann A. 2004. Occupational justice and client -centred practice: A dialogue in progress. Canadian Journal of Occupational Therapy. 71. (2) Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:20. Aina on oikea ikä!. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012. Suomen kansallinen toimintasuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 2011. Verkkodokumentti. <http://www.stm. fi/c/document_library/get_file?folderid=3320 152&name=DLFE-17206.pdf> Yhdessä Huomiseen Kotosalla tarjoaa ainutlaatuista asumista yli 55-vuotiaille. Kotosalla-asumisessa yhdistyvät toimiva koti ja asuinympäristö, harrastusmahdollisuudet ja erilaiset arjen palvelut. Täyttä elämää Kotosalla Kotosalla-talot sijaitsevat aina keskeisillä paikoilla sekä monipuolisten palvelujen että useita ulkoilumahdollisuuksia tarjoavan luonnon välittömässä läheisyydessä. www.kotosalla.fi www.yhkodit.fi 7
EU Sirpa Pietikäinen Sairaat naiset Väestön ikääntyminen on puhututtanut paljon viime aikoina. Erityistä huomiota se on saanut tämän vuoden aikana, kun Euroopan unionissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien solidaarisuuden välistä teemavuotta. Vuonna 2009 eurooppalaisen keskimääräinen elinajanodote oli 79,4 vuotta. Naiset elävät miehiä keskimäärin kuusi vuotta vanhemmiksi. Kun sen sijaan verrataan naisten ja miesten terveen eliniän odotetta, ero on suhteellisesti paljon pienempi - naiset elävät terveenä vain yhden vuoden miehiä pidempään. Laadin pari vuotta sitten täällä parlamentissa omaaloitemietinnön, jossa esitin, että sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot on otettava paremmin huomioon kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa. Euroopan unionissa ollaankin parhaillaan uusimassa kliinisten kokeiden periaatteita säätelevää direktiiviä. Lainsäädäntöä uudistettaessa tulee huomioida aiempaa paremmin sukupuolen ja iän vaikutukset kliinisten kokeiden tuloksiin mm. varmistamalla, että testiryhmän henkilöt edustavat paremmin koko potilasskaalaa. * * * * * * Naiset kärsivät siis miehiä enemmän vanhenemiseen liittyvistä sairauksista. Esimerkiksi syövät koskettavat naisia usein miehiä enemmän, sillä riski niihin sairastumisiin kasvaa iän myötä. Lääketutkimuksissa ja hoitosuosituksissa sukupuolinäkökulmaa ei kuitenkaan korosteta. Kliinisiä kokeita ei tehdä riittävästi - jos lainkaan - yli 80-vuotiailla naisilla, jolloin myöskään sairauksien hoito ei tehoa parhaalla mahdollisella tavalla, tai voi pahimmassa tapauksessa jopa osoittautua vääränlaiseksi. Sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon sukupuoli ja ikä, sillä sairaudet - kuten myös lääkkeet - toimivat eri tavalla iästä ja sukupuolesta riippuen. Esimerkiksi sydänkohtauksen oireet ovat naisilla erilaiset kuin miehillä ja siksi niitä ei aina tunnisteta ajoissa. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. Muistisairaudet lisääntyvät jatkuvasti eliniän pidentyessä ja tutkimuksen kehittyessä. Myös muistisairaudet koskettavat useimmin naisia ja naiset vastaavat myös usein muistisairaan läheisen hoivasta. Panostaminen muistisairauksien tutkimuksen ja hoidon kehittämiseen niin Suomessa kuin eurooppalaisella tasollakin on erityisen tärkeää juuri ikääntyvien naisten aseman kannalta. Kansallisen muistiohjelman luominen on Suomessa loppusuoralla. Jatkossa tarvitaan myös entistä enemmän eurooppalaista yhteistyötä - resurssien ollessa niukat, parhaiden käytänteiden vaihtoa tulee lisätä tuplatyön välttämiseksi. Muistisairauksien ennaltaehkäisevää työtä on lisättävä työterveydenhuollon resursseja kehittämällä, jotta sairaus diagnosoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveydellä ja sairaudella on sukupuoliulottuvuus, joka tulee pitää mielessä niin ennaltaehkäisyssä, diagnoosissa kuin hoidossakin. 8
Etiikka Ihmisarvo ja sen haavoittuvuus vanhuudessa Ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen ovat sosiaali- ja terveysalan toiminnan perusta. Näin alkaa Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENE:n julkaisu Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta (ETENE 2011, s. 5). Koska vanhusten hoivapalvelut ovat osa sosiaali- ja terveysalaa, ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen tulisi olla myös hoivapalvelujen perusta. Mutta mitä tarkoittaa ihmisarvo, ja mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun ihminen on vanha ja palveluiden tarpeessa? Useat selvitykset ja mediassa esitetyt esimerkit kertovat siitä, miten haavoittuva on iäkkään ihmisen ihmisarvo. Mitä tarkoittaa ihmisarvo? Ihmisarvo tarkoittaa sitä, että ihmisellä on arvoa pelkästään sen takia, että hän on ihminen. Näin ollen ihmisarvo koskeekin koko ihmiskuntaa ikään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja muihin määrittelyihin katsomatta. Ihmisarvo on kaikilla ihmisillä sama. Ihmisarvo on itseisarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen ei tarvitse tehdä mitään erityistä ansaitakseen ihmisarvon. Riittää, että hän on ihminen. Itseisarvon vastakohtana on välinearvo, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisarvo olisi väline jonkin toisen arvon toteuttamiselle, esimerkiksi niin, että ihmisarvo palvelisi talouselämän kilpailukyvyn toteuttamista. Silloin ihmisarvo vaihtelisi riippuen siitä, kuinka hyvin ihminen palvelisi kilpailukykyä. Kilpailukykyä edistävillä ihmisillä olisi korkeampi ihmisarvo kuin niillä, jotka eivät edistä sitä. (Ks. Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009.) Ihmisarvoon kuuluvat oleellisesti ihmisoikeudet. Kun ihmisillä on sama arvo, heillä on myös samat oikeudet elämään, itsemääräämisoikeuteen ja koskemattomuuteen. Ihmisarvo kuten muutkin arvot on abstraktio. Tämä tarkoittaa sitä, että se on olemassa ajatuksena meidän tietoisuudessamme, käsitteenä puheessamme ja sosiaalisena sopimuksena. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus kuten ruskeasilmäisyys tai vaaleaihoisuus, vaan se on ihmismielen tuote, joka elää sosiaalisessa todellisuudessa (vrt. Popper 1982). Ajatuksena, käsitteenä ja yhteiskunnallisena sopimuksena ihmisarvolla on potentiaalia ohjata päätöksentekoamme ja käyttäytymistämme. Ja tämä onkin arvojen tehtävä. Ihmisarvo, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus nämä ovat kaikki abstraktisia luomuksia, jotka olemme kirjanneet lakeihin, suosituksiin ja ohjeisiin. Siinä mielessä ne ovat sopimuksia ja ne elävät hyvin teksteissä ja puheissa. Mutta ulottuvatko ne päätöksentekoon ja käyttäytymiseen asti? Kaikki päätökset perustuvat joihinkin arvoihin, mutta kysymys on: mihin arvoihin? Perustuvatko vanhuspalvelujen päätökset ihmisarvon kunnioittamiseen, niin kuin ETENE edellyttää? Ikääntyminen ja haavoittuvuus Ikääntymistä voidaan kuvata kahdella vastakkaisella tavalla. Ensimmäinen kuvaus hahmottaa ikääntymistä jatkuvana kehityksenä: ikääntyminen tuo mukanaan elämänkokemusta, viisautta ja näkemystä. Vastakkaisen kuvauksen mukaan ikääntyminen merkitsee menetyksiä, toimintakyvyn heikkenemistä, luopumista. Ikääntymistä kuvaa laskeva käyrä. Molemmat kuvaukset voivat olla osuvia, koska ihmiset ikääntyvät yksilöllisesti ja menetyskin voi olla elämänkokemus, joka lisää viisautta. Jossakin ikääntymisen vaiheessa toimintakyvyn heikkeneminen alkaa yleensä olla tuntuvaa, ja iäkkään ihmisen on turvauduttava palveluihin. Iäkkäästä ihmisestä tulee haavoittuva. Haavoittuvuus tarkoittaa sitä, että jokin prosessi, esine tai ilmiö on helppo rikkoa, sitä voi vahingoittaa tai loukata. Haavoittuvuuden syy voi olla hauraus, herkkyys tai suojaamattomuus. Herkkyys, paitsi että se lisää haavoittuvuutta, on myös voimavara. Se pitää sisällään sitä avoimuutta ja vastaanottokykyä, mikä on tärkeää empatiassa ja eläytymiskyvyssä. Hauraus taas liittyy toimintakyvyn ja voimien heikkenemiseen ja altistaa sillä tavalla ihmisen haavoittuville ärsykkeille ja kokemuksille. Sekä herkkä että hauras ihminen on usein myös suojaamaton. Herkkyyteen liittyvä avoimuus edellyttää, että ihminen ei piiloudu suojamuurien taakse hän on suojaamaton. Myös hauras ihminen on suojaamaton, koska toimintakyvyn heikkeneminen aiheuttaa sen, että hän ei itse pysty suojautumaan. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009 ja 2010.) Iäkäs ihminen voi olla haavoittuva monella tavalla, mutta toimintakyvyn ja yleiskunnon heikkeneminen aiheuttavat hänessä ennen kaikkea haurautta. Tämä tekee hänet haavoittuvaksi: häntä on helppo loukata fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Näyttää siltä, että iäkkään ihmisen haavoittuvuus tekee myös hänen ihmisarvonsa haavoittuvaksi. Ihmisarvon haavoittuvuus ja taloudelliset arvot Ihmisarvon haavoittuvuus tarkoittaa sitä, että sitä on helppo loukata. Yksilöä ei kohdella ihmisenä, joka on arvokas sinänsä ja jolla on oikeuksia. Iäkkään ihmisen ihmisarvoa on erityisen helppo loukata silloin, kun hänen toimintakykynsä heikkenee ja hän ei pysty itse suojautumaan, vaan on riippuvainen muista ihmisistä. Ihmisarvoa voi loukata monella tavalla. Yksi tapa on ihmisen välineellistäminen, jolloin hänen arvonsa ei perustu ihmisyyteen, vaan siihen, miten hyvin hän toimii välineenä jonkin toisen arvon toteuttamiseen. Viime vuosien mediakeskustelua iäkkäiden ihmisten palveluista on pääosin käyty taloudellisin termein, mitä jotkut keskustelijat ovatkin kritisoineet. On tietysti välttämätöntä keskustella siitä, miten yhteiskunnan varoja käytetään, mutta tässä keskustelussa ihmisarvo jää helposti taloudellisten arvojen jalkoihin. Varsinkin sellaisten ihmisten ihmisarvo, jotka eivät itse pysty puolustautumaan. 9
Johtaja Anneli Sarvimäki Taloudellisten arvojen viitekehyksessä iäkäs ihminen on taloudellisen tuloksen väline. Tulos voidaan tehdä joko säästämällä tai tuottamalla. Ensimmäisessä tapauksessa säästöt kohdennetaan niin, että iäkkäiden ihmisten ihmisoikeuksia rajoitetaan. Itsemääräämisoikeutta rajoitetaan esimerkiksi sillä perusteella, että ei ole varaa toteuttaa sitä, mitä iäkkäät toivovat, vaikka nämä toiveet liittyvät normaaleihin inhimillisiin asioihin, joihin muilla kansalaisilla on oikeus. Paljon on keskusteltu siitä, että iäkkäät eivät pääse ulkoilemaan, vaikka he haluaisivat, ja että heidän oikeutensa päästä asioimaan kodin tai hoivapaikan ulkopuolelle ovat rajoitetut. Myös itsemääräämisoikeuden korostamisen taustalta löytyy joskus välineellistämisen logiikka. Kun keskustellaan laitospaikkojen vähentämisestä ja kotona asumisen tukemisesta, kotona asumisen perusteluna esitetään usein iäkkäiden itsemääräämisoikeus: vanhat ihmiset haluavat asua omassa kodissaan. Näin saattaakin olla, mutta tässä tapauksessa motiivit ovat myös taloudelliset. Kotihoito arvioidaan halvemmaksi kuin ympärivuorokautinen hoito vanhainkodissa tai tehostetussa palveluasumisessa. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on siis taloudellisesti kannattavaa. Mutta kannatettaisiinko tätä vaihtoehtoa, jos se osoittautuisikin kalliimmaksi? Ja onko kotihoito sellaisena kuin se toteutetaan viime kädessä ihmisarvoista? Ellei itsemääräämisoikeutta ja sen perustana olevaa ihmisarvoa oteta vakavasti, saattaa käydä niin, että niihin viitataan silloin, kun se on taloudellisesti kannattavaa, muuten ei. Toinen tapa alistaa iäkkään ihmisen ihmisarvo taloudellisiin arvoihin on tehdä heidät taloudellisen voiton välineiksi. Näin näyttää käyneen joidenkin isojen yksityisten palveluntuottajien kohdalla. Hoito- ja hoivapalveluita ei tietenkään pystytä järjestämään ilman rahaa julkista tai yksityistä. Kysymys on siitä, tehdäänkö päätökset niin, että iäkkäiden ihmisten ihmisarvo toteutuu. Vai perustellaanko päätökset ihmisarvolla ja itsemääräämisoikeudella vain silloin, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Ajassa, jolloin taloudelliset arvot näyttävät määräävän yhteiskuntakeskustelua, vanhojen ihmisten ihmisarvo on haavoittuva. Se elää puheissa ja kirjoituksissa, mutta lopullisessa päätöksenteossa se on heikoilla. Ihmisarvon haavoittuvuus kohtaamisessa Sen lisäksi, että iäkkään ihmisen ihmisarvo on haavoittuva taloudellisten arvojen määräämässä maailmassa, se on haavoittuva myös arjen hoito- ja hoivatilanteissa. Viime vuosien selvitykset ja arvioinnit ovat osoittaneet, että monessa hoito- ja hoivapaikassa laatu on hyvä ja iäkkäitä asukkaita, asiakkaita ja potilaita kohdellaan hyvin. Mutta vastakkaisia esimerkkejä on löytynyt turhankin paljon: asiaton puhe, epäystävällisyys, fyysinen kaltoin kohtelu, ruoatta jättäminen. Ääritapauksia ovat tilanteet, jolloin iäkkäältä ihmiseltä on varastettu omaisuutta tai häntä on käytetty muulla tavalla hyväksi. Kaikki nämä esimerkit kertovat ihmisarvon haavoittuvuudesta. Iäkästä ihmistä ei ole kohdattu arvokkaana ja oikeuksia omaavana yksilönä. Ihmisarvon loukkauksille arjen kohtaamisissa on esitetty monia selityksiä: ajan puute, stressi, henkilöstöpula. Kaikki nämä saattavat olla sinänsä totta. Se tekee tilanteen ymmärrettäväksi, mutta se ei oikeuta sitä. Sitä paitsi asenteilla, tiedolla ja osaamisella on merkitystä. Hoivayksikössä asuvan vanhuksen toimintakyky on heikentynyt ja hän on hauras muuten hän ei asuisi hoivayksikössä. Kasvava määrä asukkaista on muistisairaita. He ovat psyykkisesti haavoittuvia ja tämä haavoittuvuus heijastuu myös ihmissuhteisiin ja fyysiseen toimintakykyyn (Heimonen 2010). Haurautensa seurauksena iäkäs ihminen on suojaamaton, mikä tekee hänet riippuvaiseksi muiden ihmisten suojelusta. Hoivatyöntekijöiltä vaaditaan erityistä eettistä herkkyyttä, koska he kohtaavat ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia heistä. Vanhuksen ihmisarvon toteutuminen arjen hoito- ja hoivatyössä ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii henkilökunnalta jatkuvaa itsetarkkailua, toimintakulttuurin avaamista ja hoivan arviointia. Se edellyttää henkilökunnalta avoimuutta ja herkkyyttä mikä tekee hoitajankin haavoittuvaksi. Koska toimintakyvyltään heikentynyt iäkäs ihminen on riippuvainen hoito- ja hoivahenkilökunnasta, heidän koulutukseensa, osaamiseensa ja eettisyyteensä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Iäkkäiden ihmisten ihmisarvon takaamiseksi vanhustyöhön pitäisi rekrytoida kaikkein parhaimmat työntekijät. Uusia kysymyksiä Ihmisarvo ja ihmisen kunnioittaminen on koko sosiaali- ja terveysalan perusta. Ainakin eettisten ohjeiden ja suositusten mukaan, joissa arvot elävät abstraktisina käsitteinä ja ajatuksina. Elleivät nämä arvot ohjaa päätöksentekoa ja käyttäytymistä, ne jäävätkin sille tasolle. Syksyllä ovat tulossa kunnallisvaalit, ensi vuonna astuu voimaan vanhuspalvelulaki ja lähivuosina kuntauudistus on ajankohtainen. Lupaavatko kunnallisvaaliehdokkaat edistää iäkkäiden ihmisten ihmisarvon toteutumista? Miten? Parantaako vanhuspalvelulaki tilannetta? Miten kuntauudistus ottaa huomioon iäkkäiden ihmisten ihmisarvon ja oikeudet? Vastaukset tulevat osoittamaan, päteekö ihmisarvosopimus iäkkäiden ihmisten kohdalla. Anneli Sarvimäki johtaja Ikäinstituutti Kirjallisuus: ETENE (2011) Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. ETENE-julkaisuja 32. Helsinki: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, sosiaali- ja terveysministeriö. Heimonen S. (2010). Muistisairaiden ihmisten haavoittuvuus. Kirjassa: Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä-Leinonen A. (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita, 60 89. Popper K. (1982). Unended Quest. An Intellectual Autobiography. Glasgow: Fontana/Collins. Sarvimäki A, Stenbock-Hult B. (2009). Hoitotyön etiikka. Helsinki: Edita. Sarvimäki A, Stenbock-Hult B. (2010). Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys. Kirjassa: Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä- Leinonen A. (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita, 33 58. 10
Tämän lehden ilmestyessä Puulaveden rannalla vallitsee kevät. Koivuissa ovat lehdet, hyttyset muistuttavat olemassaolostaan ja kuikat ja kaakkuritkin kertovat kesän tulleen. Laulujoutsenkin on jo paikalla tuolla Ruumissaaren rannalla. Me suomalaiset pääsemme ikään kuin elämän alkuun. Kirjoittelen tätä kuitenkin huhtikuun lopun räntäsateen masentamana ja lievän kiukustumisen tilassa mennyttä talvikautta miettien. Tuo alku on siis haaveilua. Talvi oli paitsi runsasluminen myös tapahtumarikas, ainakin mitä tulee yhteiskunnan asioiden käsittelyyn ja niistä kirjoitteluun taikka muutoin uutisoimiseen. Joka aamu tuli uusi ihmeteltävä uutinen. Onneksi on hyviä kynäilijöitä, jotka osaavat koota asioita yhteen ja kertoa niistä kiinnostavalla tavalla. Kaksi herraa julkaisi yhdessä vuoden vaihteen tienoilla kirjan, jonka tulin nyt huhtikuulla lukeneeksi. Laitanpa lukijan pohtimaan, ketkä olivat nämä herrat ja mikä oli kirja. * * * Vihjeeksi kirjoittajien toisistaan käyttämiä puhutteluja: Hyvä pisteliäs ystäväni, Arvoisa palkittu ay-mies, Terve taas, Sinä Nato-allergikko. Tässä muutama näyte lempeämmästä päästä. Tämä Nato-allergikko puolestaan puhuttelee sitä toista muun muassa seuraavasti: Sinä sinivalkovihertäjä, Sinä eurokurin apologeetta, Sinä kapitalismin yön unilukkari. Kirjan tekijät ovat, jos ei muuta niin ainakin värikkäitä sanankäyttäjiä. Tuntuu myös siltä, että puhuttelut, vaikka kenties ovatkin hiukan ilkeileviä, kertovat myös miesten kaveruudesta, jopa ystävyydestä. Miehiähän tuon kirjan tekijät ovat eivätkä ihan mitä tahansa miehiä. Iiro Viinanen ja Esko Seppänenhän ne siinä keskustelevat kirjassa Vasen oikea, oikea vasen. Kirja on helposti luettava ja vie mukanaan. Lukekaa, jos käsiinne saatte. Mutta varokaa. Kirja on karmea, suorastaan veret seisauttava suomalaisen talous-, hallitus-, pankki- ja ay-politiikan syväkuvaus ja läpivalaisu. Herrat käsittelevät näitä asioita oikeilla termeillä, heittävät joukkoon tutkimustietoa ja miljardimäärin pelin kohteeksi joutuneita euroja. Pari lainausta syötiksi: Markkinavoimat, nuo kasino- ja kuplatalouden uhkapelurit, ovat persoonaton mahti. Ne ovat ei-kukaan ja samalla kaikki, joilla on sama ajattelu, sama logiikka, sama ahneus, sama usko, sama toivo ja sama rakkaus. Suurin niistä kaikista on rakkaus rahaan, rahan intohimoinen rakastaminen. Näin Viinanen, aikanaan Suomen vihatuin valtiovarainministeri. Tai näin: Lähes puolet Suomen eläkeläisten työeläkerahoista oli finanssikuplan puhjetessa sijoitettuina osakkeisiin. Todellisuus Kolumni Jorma Back Tällaistako tämä aina on Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj osoitti, että näitä varoja ei ollut sijoitettu - niin kuin laki vaati - turvaavasti ja tuottavasti. Rahastojen arvo aleni 22 000 000 000 euroa, ja porvarihallitus pelasti yhtiöiden taseet 7 000 000 000 8 000 000 000 euron kirjanpidollisella apupaketilla. Tämä taas on Seppäsen, palkitun ay-miehen tekstiä otsikolla Näin tekee työeläkeväki. Paitsi miljardeja käsittelee kaksikko runsaasti muitakin kaikkia suomalaisia kiinnostavia kysymyksiä. Yksi ajankohtainen on valtion yritysten yksityistäminen ja valtion ohjaus muun muassa kaivostoiminnassa. Pieni näyte Seppäseltä luvusta On Suomi köyhä, jos kultaa kaivanet : Erityisen hyvät kaupat valtionyhtiön kanssa teki Outokummun entinen työntekijä Pekka Perä, joka osti yhdellä eurolla Sotkamosta löydetyn nikkelin kaivosoikeudet ja perusti niitä hyödyntämään sittemmin pörssittämänsä Talvivaara Oy:n. Loppu onkin historiaa. Talvivaara tuottaa paitsi voittoa myös nikkeliä, kultaa, uraania ja saastukkeita. Viime päivinä on ilmassa leijunut vahva rikin katku Sotkamon suunnasta ja lietealtaassa kelluu kymmenittäin kuolleita lintuja. * * * Haaveilenpa taas keväisestä mökkijärvestäni. Laulujoutsen on siirtynyt Hirvensalmen puolelle Väisälänsaaren rantaan. Sen esi-isät pelasti 1950-luvulla eläinlääkäri Yrjö Kokko kirjoillaan Laulujoutsen ja Ne tulevat takaisin. Todellinen uroteko. Laulujoutsen oli kadonnut Suomesta Lapin perukoita lukuun ottamatta. Olisikohan Kokon teko palkittava vaikka jälkikäteen ylimääräisellä bonuksella. Pieni siivu Suomen vuonna 2010 maksamasta kansallisen maataloustuen 1 207 miljoonasta eurosta. Edellä kuvatun kirjan luvussa Virtuaalikahvista hintaähky Seppänen paljastaa, että samana vuonna kansallinen tuki oli Saksassa 1 045 miljoonaa ja Ruotsissa vain 52 miljoonaa euroa, siis vähemmän kuin Suomessa. Muu tuki näissä maissa tuli EU:lta, mutta Suomi se porskutti omillaan. Kirjoittamistani järkytti hiljan aamun lehti, jossa kerrottiin Björn Wahlroosin, tuon Ikuisen marxilaisen uudesta kirjasta Markkinat ja demokratia. Siinähän tekijä 400 sivulla kertoo, miten olisi elettävä, jotta hän ja hänenlaisensa voisivat tienata vielä vähän paremmin. Ja juuri tänään julkaistiin vaalirahasotkun mittavat linnatuomiot eikä kenenkään tuomitun sydämessä ole ollut rahtuakaan rikosta. Lukekaa edellä mainittu kirja. Ollaan ylpeitä omasta suomalaisuudestamme. Olemme me ihmeen sitkeitä, me tavalliset suomalaiset, joille kesä, järvet, luonto ja juhannus - ja kaikkien ihmisten hyvinvointi - ovat sittenkin tärkeitä. Laulujoutsen ui Puulavedellä vielä silloinkin, kun kaikki kasinopelurit ovat joutuneet omaisuutensa testamenttaamaan. Kiitos Yrjö Kokon. 11
Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gero Tutkimustuloksista käytännön sovelluksiin Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter -säätiö perustettiin v. 2005. Tämän uuden yksikön perustaminen nähtiin tarpeelliseksi erityisesti siksi, että aikaviive uusista tutkimushavainnoista käytännön toiminnan muutoksiin on usein kohtuuttoman pitkä, ja GeroCenterin tehtäväksi asetettiin tämän viiveen lyhentäminen erityisesti vanhustenhuollon ja hoidon ja iäkkäille henkilöille tarjottavien palvelujen alueella. GeroCenterin toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja hyvinvointia sekä luoda tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä hyvälle ja tasapainoiselle vanhenemiselle gerontologisen ja muiden vanhenemista tutkivien tieteenalojen tiedon ja osaamisen pohjalta. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter harjoittaa innovatiivista tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä koulutus-, informaatio-, konsultaatio- ja palvelutoimintaa. Tiedon hyödyntäminen ja käytännön toimintamallien kehittäminen, tuotteistaminen ja käyttöön ottaminen Toiminnan lähtökohtana on sekä perustutkimuksesta saatavan tiedon hyödyntäminen että sosiaalisista käytännöistä nousevat tarpeet hyvien toimintamallien kehittämiseksi, tuotteistamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Perustajaosakkaidensa kautta säätiö kokoaa yhteen monia keskeisiä alueellisia ja osin myös valtakunnallisia toimijoita. Mukana ovat mm. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta, Kuntoutumis- ja liikuntakeskus Peurunka -säätiö, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Kuntoutussäätiö ja Ikäinstituuttisäätiö. Erittäin merkittävää on myös hoitoja hoivapalveluja tuottavan yksityisen sektorin edustus säätiön taustayhteisöissä Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry:n kautta. GeroCenter on oivallinen yhteistyöfoorumi eri tahoja edustaville toimijoille ja se tarjoaa luontevan Vapaaehtoinen ulkoiluttaja työssään. mahdollisuuden ajatusten ja näkemysten vaihtoon sekä myös yhteisten hankkeiden suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tähänastisen, vielä melko lyhyen toimintahistorian aikana GeroCenterin käytännön toiminnan keskeisimpiä elementtejä ovat olleet ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutetut hankkeet, jotka ovat kohdistuneet yhtäältä kuntoutuksen kehittämiseen, toisaalta iäkkäiden henkilöiden hyvinvointia tukevien, ennalta ehkäisevien toimintamallien kehittämiseen. Kansaneläkelaitoksen rahoittamassa hankkeessa, jota on toteutettu yhteistyössä neljän neurologista kuntoutusta toteuttavan laitoksen kanssa, selvitetään painokevennetyn kävelykuntoutuksen ja tehostetun halvaantuneen puolen yläraajan käytön vaikuttavuutta iäkkäiden aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa. Samalla selvitetään näiden menetelmien käyttöönotettavuutta osana tämän potilasryhmän kuntoutusta. Toisessa meneillään olevassa, myös KELA:n rahoittamassa hankkeessa tutkitaan uudenlaisen, moniammatillisen avokuntoutusmallin vaikuttavuutta ja toteutettavuutta vaikeavammaisten MSpotilaiden kuntoutuksessa. Hanketoiminta ja uuden tiedon levittäminen ovat toiminnassa keskeisiä Alun perin Sosiaali- ja terveysministeriön, sittemmin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa HyväMieli -hankkeessa selvitettiin kolmen erilaisen intervention vaikuttavuutta iäkkäiden, lähtötilanteessa yksinäisyydestä ja mielialan laskusta kärsineiden henkilöiden keskuudessa. Tämä viime 12
Center Aivohalvauspotilaan painokevennetty kävelykuntoutus. vuonna valmistunut hanke osoitti, että sekä ryhmämuotoisena että yksilöllisenä neuvontana ja ohjauksena toteutetuilla interventioilla voitiin mielialaongelmia helpottaa, eri interventioiden välillä ei tässä suhteessa ollut suuria eroja. Vuonna 2011 saatiin päätökseen myös toinen RAY:n rahoittama hanke, Vapaaehtoistyö, ulkona liikkuminen ja hyvinvointi. Tässä hankkeessa rekrytoitiin ja koulutettiin vapaaehtoistyön tekijöiksi ikääntyneitä henkilöitä, joiden tehtävänä oli sitten auttaa sellaisia ikääntyneitä henkilöitä, joilla oli vaikeuksia päästä ulos asunnostaan esimerkiksi heikon terveydentilan tai liikkumiskyvyn rajoitusten takia. Joskus syynä olivat myös asuinympäristön esteet, esimerkiksi hissin puuttuminen kerrostalosta tai hankalat kulkureitit. Hankkeen yhteydessä kehitetyn toimintamallin avulla voitiin merkittävästi parantaa apua saaneiden iäkkäiden henkilöiden elämänlaatua ja sillä oli myös suuri positiivinen merkitys vapaaehtoisavun antajien kannalta. Vuonna 2012 käynnistyvässä uudessa RAY:n rahoittamassa hankkeessa "Osallisuutta lähiympäristöstä" kehitetään toimintamallia ns. etsivään vanhustyöhön. Tavoitteena on löytää ja kehittää menetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan löytää ja tunnistaa palvelujärjestelmän ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä henkilöitä. Pääosin jo olemassa olevan palvelujärjestelmän tarjoamien ratkaisujen ja aktiviteettien kautta pyritään saamaan nämä syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt takaisin aktiivisempaan elämäntapaan. Keskeisessä asemassa ovat iäkkään henkilön lähiasuinympäristöstä löytyvät palvelut ja aktiviteetit. Tämä hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelujen ja Jyväskylän seurakunnan diakoniatyön kanssa. Hanketoiminnan lisäksi GeroCenterin toiminnassa on ollut keskeistä Professori Pertti Era. ikääntymiseen liittyvän uuden tiedon levittäminen mm. julkaisujen, luentojen ja seminaarien avulla. GeroCenter on järjestänyt vuosittain valtakunnallisen, pääasiassa vanhustyön ammattilaisille suunnatun, korkeatasoisen seminaarin. Näiden seminaarien aiheina ovat olleet mm. laadukkaan vanhuspalvelujärjestelmän rakentaminen, kaatumistapaturmien vaaratekijät ja kaatumisten ehkäisy ja itsemääräämisoikeus vanhustenhuollossa. Seminaareihin on osallistunut 250 350 vanhustenhuollon ammattilaista, opiskelijaa, tutkijaa tai muuta alasta kiinnostunutta henkilöä. Viimeksi huhtikuussa Jyväskylässä järjestetyn seminaarin ajankohtaisena teemana oli vanhuspalvelulaki ja sen toteuttamisnäkymät valmisteltavana olevan kuntauudistuksen kannalta. Pertti Era gerontologisen kuntoutuksen professori johtaja Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter www.gerocenter.fi 13
Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca on sinua varten. Uutuuskirjat KEVÄÄN 2012 POTILAAN OIKEUDET HOITOTYÖSSÄ Marja-Liisa Kotisaari, Sirkka Kukkola Lakikysymykset noussevat usein esille hoitotyössä. Uutuusteos tarkastelee käytännönläheisesti potilaan hoitoonpääsyä, hyvää hoitoa ja kohtelua, itsemääräämisoikeutta, tiedonsaantia ja muuta oikeusturvaa. Teos on kirjoitettu havainnollisesti ja helppolukuisesti. Se on käsikirja kaikille hoitotyön johtamisesta vastuussa oleville ja apuneuvo jokaiselle hoitotyön ammattilaiselle. ISBN 978-951-8944-43-3 2012, 160 s. Hinta 79,00 (sis. alv) Premissi-käsikirjat, Fioca Oy SAIRAANHOITAJAN EETTISET PELISÄÄNNÖT Hoitotyön vuosikirja 2012 Eettinen osaaminen on tärkeä osa hoitotyöntekijän ammattia. Hyvä eettinen kulttuuri parantaa hoidon laatua ja työntekijän hyvinvointia. Kirjan artikkelien tavoite on edistää sairaanhoitajan ja koko organisaation eettistä osaamista. Se sisältää muun muassa sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Esimerkit konkretisoivat ja tuovat kirjan sisältämät aiheet lähelle lukijaa. ISBN 978-951-8944-47-1 2012, 184 s. Hinta 59,90 (sis. alv) julkaisija Suomen sairaanhoitajaliitto ry Fioca Oy FLORENCE NIGHTINGALE ihminen myytin takana Åsa Moberg Nightingalea on pidetty nykyaikaisen sairaanhoitajan ammatin luojana. Tarmokkuus, jolla hän etsi uutta tietoa ja rohkeus, jolla hän vastusti aikansa patriarkaalisia normeja, tekevät hänestä yhä uudelleen ajankohtaisen hahmon. Åsa Moberg oikaisee kirjassaan Nightingalesta levinneitä vääriä käsityksiä. Hän on tehnyt perusteellista työtä selvittäessään, millainen nainen Florence Nightingale oli. ISBN 978-951-8944-46-4 2012, 253 s. Hinta 19,80 (sis. alv) Fioca Oy Tilaa kirjat osoitteesta: verkkokauppa.sairaanhoitajaliitto.fi Kliiniset taidot 2012 Tiedon kautta käytäntöön TOIMINTAPÄIVÄT SAIRAANHOITAJILLE Jyväskylässä 14. 15.11.2012 Esimerkkejä luennoista: Luento 1 Potilasturvallisuus Luento 2 Toimenpiteet ja aseptiikka Luento 3 Veri Luento 4 Kipu Luento 5 Lääkehoito Esimerkkejä käytännön harjoituksista: Toiminta 1 Elvytys Toiminta 2 Nenämahaletku, avanne ja katetri Toiminta 3 Haavanhoito Toiminta 4 Verenluovutus Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti! 14 Ilmoittaudu osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus
Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Luonnos laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista luovutettiin peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardsonille 19.4.2012. Lakiluonnos valmisteltiin ohjausryhmässä, jonka työn pohjana olivat vuoden 2011 keväällä valmistunut lakiluonnos sekä luonnoksesta lausuntokierroksella saatu palaute. Valmistelun tueksi koottiin useita tilastoaineistoja sekä tutkimustietoa lakiluonnoksen keskeisiltä sisältöalueilta. Ohjausryhmä valmisteli lakiluonnoksen keskeiset peruslinjaukset ja sovitteli yhteen lausuntopalautteiden esiin nostamia, osin ristiriitaisia näkemyksiä. Ohjausryhmän esitys lakiluonnokseksi oli yksimielinen. Lain tarkoituksena on parantaa koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja mahdollistaa iäkkäiden ihmisten äänen kuuluminen heidän elinolojansa koskevien päätösten valmistelussa ja palveluiden kehittämisessä. Tarkoituksena on niin ikään turvata laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti ja mahdollisuus vaikuttaa näiden palvelujen sisältöön sekä päättää niitä koskevista valinnoista. Lain soveltamisala määrittää niin ikääntyneen väestön kuin iäkkään henkilönkin. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä ja iäkkäällä sellaista henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen koskee pääasiallisesti kaikkiin vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvia: väestötutkimusten tulosten mukaan 85 vuotta täyttäneistä vain vajaa viidennes ei saa eikä oman arvionsa mukaan tarvitse apua itsenäiseen suoriutumiseen. Pitkäaikainen hoito palvelutalossa tai laitoksessa alkaa keskimäärin 82 83 vuoden iässä ja säännöllisen kotihoidon asiakkaista ne, joiden luona käydään yleisimmin yli 60 kertaa kuukaudessa, ovat 85 vuotta täyttäneitä. Lakiluonnoksen viisi lukua Lakiluonnos on rakennettu 28 pykälää käsittäväksi kokonaisuudeksi ja se koostuu viidestä eri luvusta: Lakiluonnos valmistui Kirjoittaja on sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 1) Yleiset säännökset, joka käsittää edellä kuvatut lain tarkoitusta ja soveltamisalaa koskevat pykälät; 2) Kunnan yleiset velvollisuudet, jossa säädettäisiin kunnan velvollisuudeksi laatia suunnitelma ikääntyneen väestön siis vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevan väestön - hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi, arvioida säännöllisesti palvelujen laatua ja riittävyyttä, osoittaa toimintaan riittävät voimavarat, hankkia käyttöönsä monipuolista asiantuntemusta, huolehtia osaavasta johtamisesta sekä asettaa vanhusneuvosto ja huolehtia sen toimintaedellytyksistä; 3) Iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittäminen ja niihin vastaaminen, jossa ehdotetaan säädettäväksi iäkkään henkilön siis henkilön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt - palvelutarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta. Luku käsittää säännösehdotukset palvelutarpeiden arvioinnissa ja niihin vastaamisessa käytettäviksi periaatteiksi, palvelun tarpeen monipuolisesta selvittämisestä, palvelusuunnitelmasta, vastuutyöntekijästä, palvelujen myöntämisestä määräajassa sekä muutoksenhausta; 4) Palvelujen laadun varmistaminen, joka käsittää säännökset palvelujen laadusta ja riittävyydestä, mm. henkilöstön määrästä, osaamisesta ja tehtävärakenteesta suhteessa asiakkaiden toimintakykyyn, johtamisesta, toimitiloista sekä oma- ja viranomaisvalvonnasta. Lukuun 4. liittyy myös asetuksenantovaltuutta koskeva pykälä siltä varalta, että palvelujen laadussa ilmenneet ongelmat eivät alkaisi väistyä uuden lain ja siihen liittyvän informaatio-ohjauksen avulla. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriön on käynnistettävä asetuksen valmistelu. Asetus voisi koskea iäkkäille palveluja tarjoavan toimintayksikön henkilöstön määrää, asiantuntemusta ja tehtävärakennetta sekä toimintayksikön tiloja, johtamista ja omavalvonnan toteuttamista. 5) Erinäiset säännökset, jossa ehdotetaan säädettäväksi havaitusta palvelutarpeesta ilmoittamisesta ja odotusaikojen julkaisemisesta puolivuosittain. 15
Lain vaikutukset toteutuessaan ikäihmisen elämään Voimaan tullessaan laki parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa ja elämänlaatua sekä heidän käyttämiensä palveluiden laatua monin tavoin: Laki varmistaisi osaltaan iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn järjestelmällistä edistämistä (3 4, 7, 10 ). Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn suunnitelmaan perustuva edistäminen parantaa, systematisoi ja tekee näkyviksi terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia toimia kunnassa. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen eri keinoin (10 ) on tärkeimpiä strategisia varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassa investointi, jolla on kustannuksia säästäviä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Laki turvaisi iäkkäiden ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia säätämällä vanhusneuvostoista (9 ). Säännöksen turvin vanhusneuvostoille muotoutuisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka heitä koskee. Laki parantaisi iäkkäiden henkilöiden tuen ja palvelujen kohdentamista korostaen selvittämisen kattavuutta, moniammatillisen tiimin asiantuntijuuden hyödyntämistä ja huolellisesti validoitujen mittareiden käyttöä. Iäkkään ihmisen näkökulmasta laadultaan korkeatasoisen hoidon ja huolenpidon lähtökohta on kattava toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi ja kerätyn tiedon hyödyntäminen palvelusuunnitelmaa laadittaessa (12 14 ). Laki parantaisi iäkkään henkilön asemaa turvaamalla hänelle sosiaalipalvelujen saannin määräajassa (16 ): viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun päätös palveluiden myöntämisestä on tehty. Laki parantaisi paljon tukea ja palveluita tarvitsevan iäkkään henkilön asemaa säätämällä hänelle nimettävästä vastuutyöntekijästä (15 ). Vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaalija terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan sekä ohjatessaan ja neuvoessaan iäkästä henkilöä ja tarvittaessa hänen läheistään/omaistaan tuen, palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä tilanteissa. Palvelutarpeiden arviointia ja niihin vastaamista ohjaavat periaatteet -säännös (11 ) vahvistaisi osaltaan Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa ja Ikähoiva -työryhmän ehdotuksissa esitettyjä tavoitteita laitoshoidon vähentämisestä ja ympärivuorokautisen hoidon sisäisestä rakennemuutoksesta. Muutokset edellyttävät samanaikaisia satsauksia toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan ja palveluiden, kuntoutuksen sekä koti- ja omaishoidon lisäämiseen ja monimuotoistamiseen sekä asumisen ja palvelut yhdistävien asumisvaihtoehtojen kehittämiseen. Laki parantaisi iäkkäiden ihmisten käyttämien palveluiden laatua säätämällä iäkkäille henkilöille tarjottavien, hoidon ja huolenpidon turvaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen korkealaatuisuudesta (18 ), henkilöstön määrästä, osaamisesta ja tehtävärakenteesta suhteessa asiakkaiden toimintakykyyn ja palveluiden tarpeeseen sekä palveluiden laatuun (19 ), johtamisesta (20 ), toimitiloista (21 ) sekä omavalvontavelvoitteesta (22 ). Em. lisäksi säännös kunnan käytettävissä oltavasta asiantuntemuksesta ja johtamisesta (8 ) parantaisi voimaan tullessaan iäkkäiden palveluiden laatua osoittamalla niitä kokonaisuuksia, jotka olemassa olevan tutkimustiedon mukaan vaativat osaamisen kehittämistä laadun parantamiseksi. Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, gerontologiseen hoito- ja sosiaalityöhön, geriatriaan, turvalliseen lääkehoitoon, ravitsemukseen, monialaiseen kuntoutukseen sekä suun terveydenhuoltoon liittyvä osaaminen sekä johtamisosaaminen. Palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi sekä saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen (5 6 ) -velvoitteet vahvistaisivat tietopohjaa ja loisivat osaltaan edellytyksiä valtakunnallisen ja vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi palveluiden laatukokemuksista, henkilöstön määrästä ja rakenteesta suhteessa ikääntyneen väestön tarpeisiin sekä palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Laki parantaisi sellaisen iäkkään henkilön asemaa, joka ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, säätämällä ilmoitusvelvollisuuden - salassapitosäännösten estämättä - kunnan sosiaali- ja terveystoimen, palo- ja pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleville. Nyt ohjausryhmän ehdotus lakiluonnokseksi on lähdössä laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus ottaa kantaa lopullisen hallituksen esityksen sisältöön. Hyvät Hoivapalvelut -lehden lukijat! Tutustukaa lakiluonnokseen ja lähettäkää siitä palautetta. Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 16
Dementoituneet Liikuntarajoitteiset Sairaalasta kotiutetut Yksinasumista pelkäävät Omaisten apua tarvitsevat Miksi siirtyä hoitokotiin? SENIORTEK Kun kotona asumista voidaan tukea HoivaTurva R Yksinkertainen, helposti asennettava kutsu- ja valvontajärjestelmä Jatkuva valvonta Vahva intimiteettisuoja, ei kuvaa Soveltuu lähes kaikkiin ongelmatilanteisiin Ei tarvita hälytysranneketta Yksityisessä kodissa oleva valvontajärjestelmä vähentää omaisen huolta. asiakastyytyväisyyskysely 6/2011 kotona asumisen tueksi Tuotteella pitkä elinkaari Uutta, innovatiivistä teknologiaa Kustannustehokas Suunniteltu hoivahenkilökunnan ehdoilla INNOSUOMI palkittu Myynti 045 77311950 Asennus Huolto 045 77311951 seniortek@seniortek.fi www.seniortek.fi Proinno Design KAIKKI TUOTTEEMME NYT 20% ( TARJOUS ON VOIMASSA 31.8.2012 ASTI ) ESIMERKKINÄ TUOTTEISTAMME NÄMÄ KIRJAT: 17
Ikääntyvien asumisen tulevaisuuden haasteet Toiveissa ennen kaikkea viihtyisä asuinympäristö Seniori-ikäisten asumisessa tulee huomioida monia asumisen mukavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Toimivuus ja turvallisuus ovat tärkeässä asemassa, mutta myös asuinympäristön kauneus ja viihtyisyys merkitsevät ikääntyville paljon. Kotosalla Säätiö on yhteistyössä YH Länsi Oy:n kanssa johtava senioriikäisten asumisen palveluiden tarjoaja Suomessa. Kotosalla -taloissa kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja vaivattomuuden lisäksi myös erityisesti sekä kotien että muun asuinympäristön viihtyisyyteen ja estetiikkaan. Taloihin luodaan viihtyisä tunnelma muun muassa miellyttävillä värimaailmoilla, kalusteilla, tekstiileillä ja pienillä viehättävillä yksityiskohdilla. Sisutuksessa, jonka ammattilaiset sisustussuunnittelijat toteuttavat, lähdetään liikkeelle moderneista ratkaisuista ja asukkaiden omista toiveista. - Käynnistimme viime vuonna Sata Senioria -hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä kuluttajapalautetta ja antaa kehitysideoita tulevaisuuden senioriasumiseen ja asumisen palveluiden kehittämiseen. Tutkimukseen on tähän mennessä osallistunut jo yli 100 seniori-ikäistä. Asuinympäristön viihtyisyys on noussut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä, kun pohditaan, millainen on seniorien unelmien koti, kertoo palvelujohtaja Tuija Kanto- Hannula Kotosalla Säätiöstä. Oma koti kullan kallis Ikääntymisen myötä oman kodin merkitys korostuu entisestään. Kotona vietetään enemmän aikaa, mikä asettaa myös esteettisyydelle erilaisia vaatimuksia. Kauniiden pintamateriaalien ja valoisuuden lisäksi pienet silmää miellyttävät yksityiskohdat ovat tärkeitä. - Ikäihmisen kodin täytyy olla turvallinen. Erilaiset turvaratkaisut eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö koti voisi olla samalla kaunis. Asukkaamme arvostavat sitä, että esimerkiksi Kotosalla -kotien tukikaiteissa on käytetty esteettisiä ratkaisuja ja ne on rakennettu osaksi kaunista kotia, kuvaillee Kanto-Hannula. Jokainen Kotosalla -asukas sisustaa kotinsa oman mielensä mukaan. Ikääntyville on usein kertynyt elämän varrelta paljon rakkaita huonekaluja ja tavaroita, jotka ovat tärkeä osa kodin viihtyisyyttä. - Asukkaiden omat mieltymykset ratkaisevat paljon. Me tarjoamme heille viihtyisät raamit ja jokainen itse päättää, mikä tekee kodista kauniin. Kodin olisi oltava mahdollisimman pitkälle sopusoinnussa ikääntyneen omien asumisviihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden ja näkemysten kanssa. Myös luonnonläheisyys, asuinympäristön vihreys ja luontonäkymät kodin ikkunoista lisäävät asumisviihtyvyyttä, minkä vuoksi osa Kotosalla -taloista sijaitsee myös luonnon välittömässä läheisyydessä. Suurin osa ikääntyvistä asuu mieluiten kuntakeskuksissa ihmisvilinän ja palvelujen keskellä. Yhteisillä tiloilla ja yhteisöllisyydellä tärkeä rooli Tärkeä osa asumista ovat talojen yhteiset tilat. Taloista löytyy esimerkiksi kauniita pihoja sekä pieniä puutarhoja ja nikkarointipajoja, joissa asukkaat voivat halutessaan tehdä puutarha- ja käsitöitä. Korkealuokkaiset saunatilat sekä yhteiset isot olohuoneet, kirjastot ja takkahuoneet lisäävät kotoisuutta. - Yhteiset tilat koetaan erittäin tarpeellisiksi ja ne luovat perustan talojen yhteisöllisyydelle. Esimerkiksi talojen olohuoneissa tavataan naapureita ja kerhohuoneissa puuhastellaan yhdessä. Näiden tilojen viihtyisyys ja toimivuus tukee mukavaa yhdessäoloa, joka on yksi Kotosalla -asumisen kantavista voimista. Asumista kehitetään kaiken aikaa asukkaiden toiveet huomioon ottaen. - Tärkeintä meille on tarjota asukkaille toimiva koti ja asuinympäristö sekä mukava yhteisö, jossa ennen kaikkea viihdytään ja nautitaan elämästä, toteaa Kanto-Hannula. Henna Kärkkäinen Ikääntyvien asumisen tulevaisuuden haasteet -artikkelisarja jatkuu kuluvan vuoden Hoivapalvelut -lehdissä. Seuraavassa numerossa käsitellään julkisen ja yksityisen yhteistyön mahdollisuuksia tukea ikääntyvän ihmisen itsenäistä asumista. Kotosalla Säätiö on yhteistyössä YH Länsi Oy:n kanssa johtava senioriikäisten asumisen palveluiden tarjoaja Suomessa. Kotosalla Säätiö ja YH Länsi ovat rakennuttaneet noin 1 000 senioriasuntoa Pirkanmaalla ja Varsinais- Suomessa. Kotosalla -asuminen tarjoaa asiakkaille laadukkaat ja turvalliset asumisja hyvinvointipalvelut yhteisvastuuta ja itsensä toteuttamista kunnioittaen. www. kotosalla.fi, www.yhkodit.fi 18
Lupa vanheta Yrjö Sariola Elämässä kiinni Enpä ole ennen joutunut piispanvirkaa hoitaessani pyöräyttämään kuperkeikkaa julkisesti satojen ihmisten edessä! Nyt se kuitenkin tapahtui eläkeläisenä Aktiivisen ikääntymisen huipputapahtumassa Jyväskylän yliopistolla Keski-Suomen päivänä 18.4.2012. Juhlapäivän teemaksi oli löydetty rohkaiseva Ilolla ei ole ikää! Heti aamusta alkaen juhlassa vallitsikin vapaa ja iloinen ilmapiiri. Ensimmäisessä ohjelmajaksossa oli viimeisenä senioriryhmän reipas liikuntanäytös. Sen ryhmä toteutti tunnetun keskisuomalaisen telinevoimistelun kehittäjän Erkki Tervon johdolla hänen suunnittelemallaan Ikämoto -voimisteluradalla. Esityksen aikana Tervo kutsui minua kahteen eri kertaan toisten mukaan lavalle. Ensin torjuin kutsun, mutta toisella kerralla rohkaisin mieleni, riisuin takkini ja piispan pantapaidassa läksin toisten sekaan. Sain tarkat neuvot kuperkeikan lähtöasennoksi ja siitä vain hupsis olin tehnyt kuperkeikan. Edellisestä ehtikin vierähtää vuosikymmeniä. Arvaahan sen, että kansalla oli hauskaa! * * * Olin vielä kuperkeikasta vähän pökerryksissä, kun alkoi vaikuttajien tuolipaneeli, jonka aiheena oli Elämässä kiinni. Omasta puolestani sanoin aluksi, että olen oikeastaan kuperkeikallani jo käyttänyt puheenvuoroni. Mitäs muuta tuo kuperkeikkatemppu oli kuin elämästä kiinnipitämistä vielä kahdeksankymppisenäkin. Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan emerituspiispa (s. 1932) Sitten kerroin pääsiäisen vietosta poikani kodissa Etelä-Pohjanmaalla. Kertomukseni liittyi kiinteästi EU:n teemavuoden aiheeseen Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Poikani ja hänen puolisonsa pitävät vuodesta toiseen kiinni siitä, että pääsiäisenä ja jouluna heidän kodissaan vietetään kolmen sukupolven yhteistä juhlaa. Niin tapahtui nytkin. Tällä kertaa perheellä oli erityinen ilonaihe siitä, että yksi nuorimmasta sukupolvesta oli juuri valmistunut lääkäriksi. Yhteisillä aterioilla, jotka olemme paljolti menettäneet kodeistamme, oli pääsiäisenvietossa merkittävä sijansa. Ne olivat luomassa keskinäistä solidaarisuutta eri sukupolvien välille. Samalla kun nautittiin juhlaruokaa, iloinen puheensorina täytti huoneen. Väliin puhuttiin vakavista asioista, väliin laskettiin leikkiä. Yhteys sukupolvien kesken oli luontevaa ja aitoa. Kodin pääsiäisaterioiden rinnalla oli sitten suuri pääsiäisateria pääsiäismessussa kirkossa. Monin eri tavoin siellä ilmaistiin iloa siitä, että Herra on todella noussut kuolleista. Juhla huipentui siihen, että eri ikäiset kirkkovieraat lähtivät paikaltaan kohti alttaria ehtoollispöytään. Tällä aterialla koettiin yhdessä todeksi, että ilolla ei ole ikää. Oltiin kiinni elämässä, joka ulottui poisnukkuneisiin omaisiin saakka. Se ylsi myös seitsenvuotiaana kuolleeseen lapsenlapseemme, joka lepää kirkon vierellä olevalla hautausmaalla. 19
SenioriFoorum retkeilee Hiljaisella viikolla ennen Pääsiäistä SenioriFoorumilaiset suuntasivat matkansa Lohjalle kohti Vivamon Raamattukylää katsomaan pääsiäisnäytelmää Ihmisen poika. Pääsiäisnäytelmä liittyi Kristuksen kärsimyshistoriaan, joka esitettiin vaelluksen muodossa liikkumalla tapahtumapaikalta toiselle. Kulkue pysähtyi eri kohtauksiin ja pääsiäisvaellus tarjosi näin ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea pääsiäisen sanoma elävästi evankeliumien hengessä. Vaikka aamulla Helsingistä lähdettäessä oli sateista ja tuulista, näytelmän alkaessa sade oli lakannut ja aurinko pilkisteli pilvien lomasta. Vaelluksen alkaessa Jeesus saapui Jerusalemiin ja vietti pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Vaeltajat seurasivat hänen matkaansa Öljymäelle, jossa Jeesus vangittiin. Omaa ristiään kantaen Jeesus kulki Golgatan kukkulalle ristiinnaulittavaksi. Sieltä hänet vietiin hautaan. Mutta surun jälkeen koitti ilo. Jeesuksen hauta oli tyhjä, hän oli noussut kuolleista. Raamattukylän vaellusnäytelmässä saatiin kulkea näytelmän mukana ja olla osa kertomusta. Se antoi mahdollisuuden kokea parin tuhannen vuoden takaiset tapahtumat omakohtaisesti todentuntuisina. Pääsiäisvaellus oli elämys, jossa Raamatun kertomukset heräsivät eloon draaman, musiikin ja tanssin keinoin. Vietimme hyvän päivän lounastaen ja osallistumalla pääsiäisnäytelmään niin vanhojen kuin uusienkin ystävien kanssa. Ennen kotiinlähtöä joimme vielä maittavat kahvit sekä kävimme kirpputorilla ja kaupoissa, joissa oli saatavana mm. tuoretta leipää, kirjoja ja taidetta. Kesällä 2012 esitetään Vivamossa kolme näytelmää: Kuningas Salomo, Tien kulkijat ja Tuhlaajapoika. Tellervo Telle Lankinen SenioriFoorum -toiminnan yhdyshenkilö SenioriFoorumin syksy Ensio Klemi, puh 050-3016941 Tellervo Lankinen, puh. 0400-724646 (varmimmin ti ja to klo 15-18) www.seniorifoorum.fi Kokoontumiset keskiviikkoisin klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, Helsinki Syyskausi alkaa 12.9. Luvassa on mielenkiintoisia luentoaiheita. Sekä retkille että keskiviikkotapaamisiin ovat kaikki tervetulleita. 20