Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksen seminaari, Lahti 7.4.2010 Kuntatalouden realiteetit ja kuntarakenteen mahdollisuudet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011-2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos alijäämä katetaan kunnallisveron korotuksilla: vuonna 2020 +3 vero%-yks. ja 2030 + 7 vero%-yksikköä/vm:n ao. raportti Timo Kietäväinen 7.4.2010 2
Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010 3500 3000 2500 Miljoonaa euroa 2000 1500 1000 500 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palvelujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Timo Kietäväinen 7.4.2010 3
Väestötekijöiden vaikutus eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010 3000 2500 2000 Miljoonaa euroa 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Väestötekijöiden vaikutusta kuntatalouteen voidaan kuvata olettamalla palvelutason sekä palve-lujen käyttäjien osuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän ennallaan. Kuntien menoihin vaikuttaa tällöin vain väestön määrän ja ikärakenteen muutos. Sosiaalipalvelut (alla olevat) lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) Timo Kietäväinen 7.4.2010 4
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,69 33,82 34,99 36,32 37,68 39,09 - Palkat 14,16 14,74 15,11 15,48 15,94 16,41 16,89 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,50 4,47 4,61 4,79 4,92 5,04 - Ostot 10,22 10,93 11,59 12,28 13,01 13,78 14,60 - Muut toimintamenot 2,36 2,52 2,65 2,62 2,58 2,57 2,56 Korkomenot 0,43 0,33 0,39 0,46 0,54 0,60 0,68 Investoinnit 4,13 3,97 4,10 4,00 4,00 4,00 4,00 Yhteensä 35,73 36,99 38,31 39,46 40,85 42,28 43,77 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,9 4,1 3,5 2,5 3,5 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 7,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 3,5 3,6 3,0 3,5 3,5 3,5 Timo Kietäväinen 7.4.2010 5
Kuntien verotulot vuosina 2008-2014, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 Verolaji 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,00 15,45 15,99 16,59 17,25 Yhteisövero 1,53 1,20 1,34 1,54 1,20 1,21 1,30 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,51 18,19 18,42 19,06 19,84 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-2,8 3,0 3,5 3,8 4,0 Yhteisövero 4,1-21,9 11,8 14,7-22,1 1,3 6,9 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4-0,6 3,9 1,3 3,5 4,1 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 Timo Kietäväinen 7.4.2010 6
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintakate -21,43-22,65-23,38-24,13-25,04-25,98-26,95 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 17,61 6,90 0,09 1,95-2,01 0,11 17,51 7,44 0,05 1,62-2,07 0,25 18,19 7,67 0,02 1,75-2,13 0,25 18,42 8,01-0,03 1,36-2,19 0,25 19,06 8,32-0,06 1,34-2,26 0,25 19,84 8,63-0,12 1,39-2,32 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,05-0,19-0,13-0,58-0,67-0,68 Tulorah. korjauserät -0,53-0,35-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 1,71 1,42 1,55 1,16 1,14 1,19 Investoinnit, netto -3,01-3,19-3,05-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,48-1,63-1,45-1,84-1,86-1,81 Lainakanta 9,60 11,07 12,57 14,02 15,82 17,62 19,42 Rahavarat 4,04 3,69 3,56 3,56 3,52 3,46 3,45 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen 7.4.2010 7
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 1997-2009 Tilastokeskus. Vuosien 2010-2014 ennusteet Peruspalveluohjelma 30.3.2010. 2011 2012 2013 2014 Toimintamenojen nimellinen kasvu PPO:n arvion mukaan,%: 3,5 3,8 3,8 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,5 2,9 2,8 2,7 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10e 11e 12e 13e 14e Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin Timo Kietäväinen 7.4.2010 8
Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaaja-tuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) vrt valtiolle tulevien ympäristöverojen korottaminen ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien lisääminen Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Timo Kietäväinen 7.4.2010 9
Kuntaliiton esitykset valtiolle budjettivalmisteluun: Kuntien tehtävien lisäyksistä yksiselitteisesti luovuttava, jos tehtäviä lisää on valtion rahoitettava ne täysimääräisesti. Kuntien tuottavuuden nostamiselle annettava mahdollisuudet joustavoittamalla kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa. Kuntien tuloja lisättävä joko: Lisäämällä valtionosuuksia Laajentamalla veropohjaa: jäteveron tuotto kunnille, säilyttämällä kunnilla korotettu yhteisöveron jako-osuus 2011 jälkeenkin sekä kehittämällä kiinteistöverojärjestelmää, osa pääomaveron tuotosta kunnille verouudistuksen yhteydessä. Toteuttamalla em. lisäykset yhdessä Timo Kietäväinen 7.4.2010 10
Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010 2013 Tavoite: Kuntien talous tasapainottuu vuodesta 2011 alkaen niin, että vuosina 2010 2013 kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 miljardia euroa vuonna 2013. Timo Kietäväinen 7.4.2010 11
Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Toimenpiteet: Kuntien toimenpiteet 1.Toimintamenojen kasvun hidastaminen muutoin toteutuvasta yhdellä prosenttiyksiköllä (3,5 % > 2,5%:iin) vuodessa v. 2011 2013 = noin 350 miljoonaa euroa henkilöstömenot, tuottavuus/ict, palvelukonseptit Valtion toimenpiteet 2. Kuntien veropohjaa laajennetaan vuodesta 2011 3. Valtionosuuksiin tasokorotus vuodesta 2011 alkaen = yhteensä 500 miljoonaa euroa Timo Kietäväinen 7.4.2010 12
Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Valtion ja kuntien yhteiset, pidemmän aikavälin toimenpiteet 4. Normit, valtion ohjaus Normien purkaminen ja valtion ohjauksen keventäminen luovat edellytyksiä tuottavuuden nostamiselle ja toimintamenojen alentamiselle. ICT + muut toimenpiteet. 5. Valtion ja kuntien työnjaon uudistaminen - Toimeentulotuen normitettava osa - Erityisen vaativa erikoissairaanhoito - Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus Timo Kietäväinen 7.4.2010 13
UudenKunnan 1) väestökehitys 1990-2040 Vuosi Väestö yht. Siitä: 0-14 v. 15-64 v. 65 v.- siitä: 75 v.- 1990 179 108 32 699 122 100 24 309 10 029 2009 183 115 28 247 120 077 34 791 15 639 2020e 191 596 29 091 111 245 51 260 22 440 2030e 198 531 29 305 109 684 59 542 33 997 2040e 202 613 28 899 111 846 61 868 38 364 Muutos-%: 1990-2009 2,2-13,6-1,7 43,1 55,9 2009-2020 4,6 3,0-7,4 47,3 43,5 2009-2040 10,6 2,3-6,9 77,8 145,3 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 14
Kuntien ikärakenne 1990-2040, % 100 90 80 UusiKunta: 15,6 21,6 30,2 34,7 35,2 Yli 100 000 as. kunnat: 100 12,3 14,2 90 19,1 22,0 23,1 80 100 90 80 Koko maa: 13,5 17,0 22,9 26,1 26,9 70 70 70 60 50 40 66,5 63,5 55,8 51,7 51,6 60 50 40 70,1 70,4 65,4 63,1 62,7 60 50 40 67,2 66,4 60,5 57,8 57,7 30 30 30 20 20 20 10 17,9 14,9 14,0 13,6 13,3 10 17,5 15,4 15,4 14,9 14,2 10 19,3 16,6 16,6 16,1 15,5 1990 2009 2020 2030 2040 1990 2009 2020 2030 2040 1990 2009 2020 2030 2040 0 14 v. 15 64 v. 65 v.- Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 7.4.2010 15
Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 1990-2025, % % 35 30 25 UusiKunta 1) 20 Koko maa 15 10 5 0 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 16
Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä 1990, 2009 ja ennuste vuodelle 2025, % Nastola Hollola Lahti Kärkölä Hämeenkoski Asikkala Heinola Hartola Padasjoki Kuhmoinen UusiKunta 1) Koko maa 1990 2009 2025e 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 17
% Kuntien vuosikate %:a poistoista 1997-2009 250 200 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 18
600 Vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. UusiKunta 1) 500 400 300 200 100 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Vuosikate Poistot ja arvonalent. Invest. omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 19
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1997-2008, /as. /as. 3 500 3 000 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 2 500 2 000 1 500 1 000 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 20
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2007-2008, /as. Koko maa: 2007 2008 Nastola Hollola Hämeenkoski 2007 2008 Kärkölä Lahti Asikkala Heinola Padasjoki Hartola Kuhmoinen UusiKunta 1) 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 21
/as. 1000 Kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset 1997-2008, /as. 900 800 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 700 600 500 400 300 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 22
Kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset 2007-2008, /as. Hämeenkoski Koko maa: 2007 2008 Nastola Hollola Kärkölä 2007 2008 Asikkala Lahti Hartola Padasjoki Heinola Kuhmoinen UusiKunta 1) 0 200 400 600 800 1000 1200 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 23
/as. 800 Kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset 1997-2008, /as. 700 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 600 500 400 300 200 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 24
Kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset 2007-2008, /as. Kärkölä Koko maa: 2007 2008 Nastola Hollola 2007 2008 Hämeenkoski Heinola Lahti Asikkala Hartola Padasjoki Kuhmoinen UusiKunta 1) 0 200 400 600 800 1000 1200 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 25
/as. Kuntien lainakanta 31.12.1997-2009, /as. 3000 2500 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 2000 1500 1000 500 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 26
Kuntien lainakanta vuosien 2000, 2005 ja 2008 lopussa, /as. Hämeenkoski Asikkala Kärkölä 2000 2005 2008 Hollola Nastola Kuhmoinen Heinola Lahti Hartola Padasjoki UusiKunta 1) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 27
/as. Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2009, /as. 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0-200 UusiKunta 1) Yli 100 000 as. kunnat Koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan. 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 28
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä vuosien 2006-2008 lopussa, /as. Lahti Hämeenkoski Hollola Kuhmoinen Padasjoki Nastola Heinola 2006 2007 2008 Kärkölä Asikkala Hartola UusiKunta 1) -1200-1000 -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 Lähde: Tilastokeskus 1) Asikkala + Hartola + Heinola + Hollola + Hämeenkoski + Kuhmoinen + Kärkölä + Lahti + Nastola + Padasjoki Timo Kietäväinen 7.4.2010 29
Kuntaliitoksen mahdollisuudet Maamme kuntarakenne ei ole valmis. Sekä kuntaliitoksia että kuntien yhteistyön tiivistämistä tarvitaan jatkossakin. Kullakin alueella on tehtävä omat päätökset siirrytäänkö tulevaisuuden kunta- ja yhteistyörakenteeseen kerralla vai pidempään kestävien pienempien askelten kautta. Kuntaliitos, liitettäessä kunnat rajoiltaan yhteen, nostaa vain kustannuksia. Tarvitaan strategia kuntaliitoksia, joissa uudella kunnalla selkeä yhteinen strategia ja tahto sen toteuttamiseen sekä yhteisesti hyväksytyt toimintaperiaatteet koko kunnan alueen kehittämiseen. Suomessa tultaneen näkemään erilaisia kuntamalleja. Soten ja koulutuksen järjestäminen keskeistä, samoin teknisen sektorin ja ns. avustavien palvelujen. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kovenee. Timo Kietäväinen 7.4.2010 30
Kuntaliitoksen mahdollisuudet Kuntaliitoksilla tavoitellaan sekä alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamista että kunnallisten palvelujen järjestämisen tehostamista. Miten näitä edistetään parhaiten Päijät-Hämeessä? Kyetäänkö yksi kunta yksi maakunta malli toteuttamaan käytännössä, eli säilyttämään maakuntastatus liitoksen jälkeen? Tarvittava lain muutos ei liene vaikea toteuttaa. Liitos antaa mahdollisuudet paremmin selkeyttää yhteistyömalliin nähden hallintoa ja päätöksentekoa. Haasteena kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen: lähidemokratiamalleista sopivin käyttöön. Valitaanko liitos vai yhteistyön tiivistäminen, ei muuta sitä, että erittäin suuria muutoksia tarvitaan. Nykytilannetta ja toimintamalleja ei ole mahdollista säilyttää ennallaan. Timo Kietäväinen 7.4.2010 31