Asia Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluverkkopäivitystyöryhmän 1. kokous Aika Perjantai klo 13:00-14:34 Paikka Työryhmän jäsenet: Muut: Lautakuntien kokoushuone Toivonen Hannu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, puheenjohtaja Huoponen Marianne, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja Häkkinen Sari, henkilöstöjärjestöjen edustaja Nykänen Roope, nuorisovaltuuston edustaja Riihelä Jouni, tekninen johtaja Sihvonen Jari, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, klo 13:13-14:34 Tikkanen Petri, aluejohtokunnan edustaja Turunen Tiina, johdon sihteeri, sihteeri Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja Isomöttönen Nikke, intendentti Kajander Marita, kulttuurijohtaja, poissa Karttunen Matti, museotoimenjohtaja Launonen Virpi, kirjastotoimenjohtaja Latvala Susanna, vs. kulttuurijohtaja Mattila Antti, liikunta- ja nuorisojohtaja Asialista 1. Kokouksen avaus Hannu Toivonen avasi kokouksen. 2. Työryhmän järjestäytyminen: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Toivonen ja varapuheenjohtajaksi valittiin Marianne Huoponen. Sihteeri valittiin Tiina Turunen. 3. Työn yleiset periaatteet Käydään läpi palkkiosääntö, työryhmän toimintatavat, tiedottaminen, kaupunkilaisten kuuleminen ja aikataulutavoite. Kokouspalkkiot maksetaan Mikkelin kaupunginhallituksen 1
luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti. t ovat nähtävillä http://www.mikkeli.fi/sisalto/kulttuuri-nuoriso-jaliikuntapalveluiden-palveluverkkotyoryhma -sivulla. Puheenjohtaja tiedottaa asioista. Investointien toteutuminen ja vastuu on teknisellä toimella. Kaupunkilaisten erillistä kuulemista ei tehdä. Tarvittaessa ollaan suoraan yhteydessä aluejohtokuntiin. Kaupunginhallitus antoi työryhmän tehtäväksi päivittää vuonna 2014 valmistunut kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys. Aikatauluksi on sovittu seuraavaa: 22.1. klo 13, 27.1. klo 15, 3.2. klo 13:15 ja 12.2. klo 13. Selvitys lausunnolle kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakuntaan 24.2.2016. Selvitys luovutetaan kaupunginhallitukselle joko 7.3. tai 14.3.2016 kokouksessa. 4. Aikataulutus Aikataulutetaan tulosalueiden toimenpide-esitykset. Päätettiin, että tulosalueet esittelevät omat toimenpiteensä seuraavasti: Liikunta- ja nuorisopalvelut 22.1.2016 Yleiset kulttuuripalvelut, museot ja kaupunginorkesteri 27.1.2016 Kirjastopalvelut 3.2.2016 Yhteenveto 12.2.2016. 5. Tulosalueiden toiminnan pohdintaa Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalueiden toiminnan pohdintaa nyt ja tulevaisuudessa kriittistä arviointia kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan haasteista tulevaisuuden kunnassa. Yleiset kulttuuripalvelut Yleisten kulttuuripalveluiden osalta juustohöylällä höyläämiset on höyläilty eikä ns. löysää rahaa budjetissa ole, jos sitä nyt koskaan on ollutkaan. Jos toimintaa yhä supistetaan, seuraava pohdittava kysymys lienee, onko kulttuuripalvelut ylipäänsä olemassa vai ei. Jos budjettia edelleen pienennetään, toiminnan osalta ollaan pisteessä, jossa on lopetettava joku kokonaisuus; KulttuuriKameli, Kulttuuripolku, Puistokonserttien sarja, Kulttuurijoulukauppa, ikäihmisten kulttuurikierrokset ja niin edelleen. Jo aiemmassa palveluverkkoselvityksessä nostettu kesänäyttelytilojen (Anttolan viljamakasiini ja Pursialan Muuntamo) irtisanominen kulttuuripalveluilta toisi säästöä reilun 4 000, mutta koko kaupungin näkökulmasta toimenpide ei toisi juurikaan helpotusta suuntaan tai toiseen tilat 2
jäisivät tilakeskukselle ja koska molemmat ovat suojeltuja rakennuksia, tuskin hirvittävää vuokrausintoa ulkopuolisilla ko. rakennuksiin olisi. Toimintatapoja pohdittaessa voi toki miettiä, mitä toiminnoista voi ulkoistaa/toteuttaa ostopalveluina. Onko se taloudellisempi tapa vai ei, onkin sitten oma pohdintansa. Todettakoon myös, että jo lähtökohtaisesti yleisten kulttuuripalveluiden budjetti on sen verran pieni, ettei sillä kaupungin taloutta pelasteta. Museot Museoiden osalta kaksi merkittävää hanketta antavat paljon mahdollisuuksia museotoiminnan kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen uudella tavalla. Taidemuseon uutta rakennusta suunnitellaan mylly-siilotontille kaupungin keskustaan osana tontin täyttää hybridiratkaisua. Museon suunnittelurahat ovat tämän vuoden budjetissa. Vuoden lopulla tehdään päätös investoinnista, jonka myötä uusi taidemuseo rakennettaisiin vuosina 2017-2018. Toinen merkittävä hanke museotoimen kannalta on Sotahistoriakeskuksen suunnittelu. Mikäli keskus toteutuu, tarjoutuu samassa yhteydessä merkittävä kehittämismahdollisuus sotahistoriallisten museokohteiden osalta. Myös erilaisia synergiahyötyjä toimintojen suhteen on mahdollista saavuttaa. mainitut kehittämistoimet aiheuttavat myös paineita kustannusten lisäämiseen. Museotoimen ongelmana on toimintojen ja toimitilojen hajanaisuus. Toimintoja on 14 eri paikassa, kun taas henkilökuntaa on vain 11 henkilöä, joista muodostuu yhteensä 10,5 henkilötyövuotta. Toimipaikkojen yhdistäminen helpottaisi henkilökunnan työajan järkevää käyttöä. Henkilöstöresurssi on kuitenkin niin pieni, ettei jatkossa supistamisen varaa ole. Minimitaso museopalveluiden hoitamisessa on Suur-Savon museon, taidemuseon ja Päämajamuseon ympärivuotinen avoinna pito, jotta varmistetaan valtionosuuksien jatkuvuus. Mahdollisesti Viestikeskus Lokki, Kivisakasti ja Mannerheimin Salonkivaunu kyetään hoitamaan siinä ohessa. Etäkohteet Harjukosken mylly, Pien-Toijola ja Nikkisen torppa olisi kenties mahdollista siirtää jonkun muun tahon hoidettavaksi. Euromääräinen säästö jää kuitenkin tällöin melko pieneksi. Kaupunginorkesteri Mikkelin kaupunginorkesteri on yksi Suomen pienimmistä ammattiorkestereista, ja valtakunnan mittakaavassa sen kustannukset ylläpitäjäkaupungille ovat pienimpien joukossa. Tästä huolimatta orkesterin kaupungin asukkaista tavoittama suhteellinen osuus on valtakunnan tasolla hyvää keskitasoa. Vuonna 2015 orkesteri teki kuulijamääräennätyksen. 3
Orkesterin 12 jousisoittajan kokoonpano on pienin mahdollinen jousiorkesterikokoonpano. Hallinnossa on intendentti määräaikaisessa virassa, vakituinen orkesterisihteeri sekä osin hankerahoituksella palkattu nuotistonhoitaja-tuottaja. Toimintaa ei ole mahdollista ylläpitää pienemmällä henkilöstöllä, joten kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä ei löydy tehostamisen mahdollisuuksia. Orkesteri tavoittaa erilaisia yleisöjä tehokkaasti niin kaupungissa, alueella kuin kansainvälisesti; v. 2014 esiintymisiä oli yhteensä 60 kpl. Näistä suurin osa oli oman kotisalin ulkopuolella, mikä kertoo siitä, että orkesteri tavoittaa myös paljon sellaista yleisöä, jolle konserttisaliympäristö on vieras. Talouden leikkaukset ovat suuri haaste, sillä korkean kiinteän kulurakenteen (kk-palkat) vuoksi ne kohdistuvat yksinomaan toimintamäärärahoihin (konserttien järjestämiseen), mikä puolestaan johtaa epäsuotuisaan kierteeseen: kun konserttien määrää ja markkinointia täytyy vähentää, saavutetaan vähemmän näkyvyyttä ja yleisöä, jolloin myös omat tulot pienenevät. Mikkelin kaupunginorkesteri on kokoonpanon pienuuden vuoksi haavoittuvainen (esim. v. 2014 erittäin suuret sijaistarpeet), mutta samasta syystä myös helposti liikuteltava, pystyy esiintymään tarvittaessa ilman kapellimestaria, ja on monenlaiseen yhteistyöhön helposti mukautuva. Orkesteri toimii tällä hetkellä tehokkaasti pienillä resursseilla. Se tuottaa ylläpitäjälleen parhaan hyödyn silloin, kun sen henkilöstöresurssit ja riittävät toimintamäärärahat monipuolisten ja taiteellisesti korkeatasoisten ja kiinnostavien sisältöjen tuottamiseen turvataan. Kirjastopalvelut Uusi kirjastolaki - Luonnoksen mukaan kirjastopalveluiden järjestäminen on edelleen kuntien tehtävä ja PAKKO järjestää - Edelleen maksutonta - Oltava tila, aineisto, henkilökunta ja resurssit palvelun tuottamiseen - Uutena nostettu lakitasolla esille verkkopalvelut ja monilukutaidot Käytännössä tämä tarkoittaa, että on oltava vähintään yksi kiinteä kirjasto, joka on hyvin saavutettavissa, osaavaa henkilökuntaa, erilaisia aineistoja ja laitteita sekä verkkokirjasto. Ollaan jo nyt tehokkaita vrt. verokkikaupungit Ainoa tapa vähentää kustannuksia on verkon supistaminen Entisissä kuntataajamissa ainoa avoin, maksuton tila; tapaamiset, tapahtumat, näyttelyt jne. Käytetyin kulttuuripalvelu, yli 500 000 käyntiä vuodessa Kirjaston tehtävä demokratian, sananvapauden ja osallisuuden edistäminen: lukutaidot ja välineet. 4
Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalveluissa on työn järjestämisen ja kustannustehokkuuden kannalta tulevaisuudessakin tärkeää, että henkilöstö on oman tulosalueen omaa ja palvelua ostetaan ulkoa vain soveltuvin ja järkevin osin. Ostopalvelua on ja tarve sille jatkuu, mutta pääosin työn tulee olla omalla henkilökunnalla toteutettua. Työn sujuvuutta ja kustannustehokuutta tukee myös ajantasainen oma liikuntapaikkojen hoitokalusto. Konetyön ostaminen esimerkiksi ensilumen latua ja jääkenttiä tehdessä on todettu kalliiksi. Toisaalta liikuntapalvelut on ollut riippuvainen myös työllistetyn työvoiman saannista, sillä oma henkilöstö on toimintoihin nähden pieni. Koska työllistetyn työvoiman saanti on jatkuvasti hankaloitunut, tulevaisuudessa liikuntaseurojen ja kyläyhdistysten osallistaminen liikuntapaikkojen hoitoon turvaisi palvelujen saatavuutta hajaasutusalueella. Henkilöstöä on vähennetty ja sopivissa paikoissa tehtävänkuvia muokkaamalla myös siirretty hallinnosta kentälle. Nuorisotilat, liikuntalaitoksen ja ulkoliikuntapaikkojen hoito toimivat jo nyt minimimiehityksellä. Tulevaisuudessa sääolojen muutokset aiheuttavat muutoksia myös liikuntapaikoille. Talvien lyhentyessä säilölumilatujen ja jäädytysputkitettujen luistelukenttien kysyntä lisääntyy. Eri liikuntalajit muuttuvat käytännöiltään yhä ympärivuotisemmiksi. Liikuntapalveluiden tulee jatkossa pystyä vastaamaan tähän kysyntään. Liikuntapaikkoja rakentavat jatkossa muutkin tahot kuin kunnat. Seurojen ja yksityisten omistamat ja huoltamat liikuntapaikat lisääntyvät. Kaupungin ei tällöin tarvitse vastata kaikesta liikuntapaikkarakentamisesta yksin, mutta sen tulee varautua nykyistä moninaisimpiin liikuntapaikkojen tukimuotoihin, jotta kaupungin alueella tarjottavat liikuntamahdollisuudet kehittyvät. Toimivat ja hyväkuntoiset liikuntapaikat lisäävät kaupunkilaisten liikkumista ja sitä kautta terveyttä. Tämä on nähtävissä esimerkiksi lähiliikuntapaikkarakentamisessa. Jatkossa olisikin keskityttävä harvempien, mutta paremmassa kunnossa olevien liikuntapaikkojen hoitoon. Nuorisotyössä uudistettujen nuorisotilojen seuraukset ovat myös nähtävissä: uudistetut tilat ja sitä kautta uudet toimintamahdollisuudet ovat houkutelleet tyttöjä nuorisotiloille aiempaa enemmän. Nuorisotoiminnan ja etsivän nuorisotyön rooli korostuu edelleen jatkossa ennaltaehkäisevänä työnä. Nuorisotyön ennaltaehkäisevyyttä on hankala mitata rahassa, mutta yksittäisten nuorten saaman mielekkään vapaa-ajan mahdollisuuden ja tarvittaessa, vakavammissa tilanteissa, avun saamisen lisäksi nuorisotyö säästää sosiaalitoimen rahoja. 5
Tarkkaa minimiä liikunta- ja nuorisopalveluille on vaikea määrittää. Enemmän on kyse siitä, ovatko liikunta- ja nuorisopalvelut jatkossa lähipalvelua. Sitä kautta määrittyy myös toiminnan volyymi. Merkittiin tiedoksi. 6. FCG:n raportin esittely Virpi Siekkinen esittele FCG:n raportin. Merkittiin tiedoksi. 7. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:34. n vakuudeksi Tiina Turunen johdon sihteeri 6