Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (6) 70 Opetuslautakunnan lausunto Opetushallitukselle lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisestä HEL 2015-004715 T 12 00 01 Lausunto antoi seuraavan lausunnon lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta: Opetushallitus on päivittänyt Lukion opetussuunnitelman perusteet (2005) huomioiden asiantuntijoiden ja verkkokyselyyn vastanneiden päivitysehdotuksia. Helsingin kaupungin opetuslauta-kunta näkee muutostarpeita lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisessä: opetus-suunnitelman perusteissa tulisi painottaa enemmän nuorten valmiuksia oppia ja kehittää tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. esittää Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnokseen seuraavat kommentit: 1 Opetussuunnitelma Luonnoksessa on tuotu selkeästi esille opetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tämä on hyvä, sillä yhteistyö ja yhteisöllisyys näin korostuvat. Lisäysehdotus: Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti, järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi. 2 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta Lisäysehdotus: Lukiokoulutuksen tehtävänä on taata lukiolaisille 21. vuosisadan taidot. Maailma muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan. Tieto on muuttuvaa ja sen dynaaminen luonne edellyttää tulevaisuuteen varautumista. Tärkeitä taitoja ovat mm. luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, kommunikaatio, yhteistyö, informaation lukutaito, tiedonkäsittelytaidot ja verkko-oppiminen, globaali ja paikallinen kansalaisuus, elämä ja työura sekä kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 2 (6) vastuu. Näiden taitojen kehittäminen tulisi kuulua jokaisen oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin. Arvoperustaan on tuotu tärkeitä lisäyksiä, kuten yhdenvertaisuus. Arvot on kattavasti kytketty sivistykseen. Lisäysehdotus: Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja peri-aatteita, harjaantua yhteistyöhön sekä hyödyntää opinnoissaan omaa kieli- ja kulttuuriperintöään. 3 Opetuksen toteuttaminen Luonnoksessa esitetty oppimiskäsitys sekä oppimisympäristöt ja menetelmät tukevat opetuksen uudistamista. 3.2 Monipuoliset opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevat ratkaisut ovat tärkeä opiskelun esteettömyyttä lisäävä tekijä vähentäen lukio-opiskelussa ilmeneviä oppimisen esteitä. Monipuoliset opiskeluympäristöt ja -menetelmät pitävät sisällään myös monipuoliset arviointi- ja osaamisen osoittamisen tavat. 3.3 Kielitietoisuuden esille nostaminen on erittäin kannatettavaa. Pitäisi vielä tarkentaa, mitä sillä tarkoitetaan käytännössä kunkin opettajan työn osalta, yhdenvertaisuuden ja opiskelijan oikeuksien näkökulmasta, lisäksi tulisi mainita kaikkien keskinäisen arvostuksen tärkeys ja myös yksilöiden monimuotoisuuden tukeminen ja vahvistaminen. Toimintakulttuuria ohjaavat teemat ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Opiskelijoiden monipuolinen osallistuminen oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen on kirjattu Osallisuus ja yhteisöllisyys teeman alle. 3.4 Opintojen rakenteessa tulisi huomioida paremmin pakollisten, soveltavien ja syventävien kurssien eheyttäminen, eri oppiaineiden ja kurssien integrointi mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi oppiaineita yhdistäviksi ilmiöiksi, 4 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Ohjaus- ja opiskeluhuolto on huomioitu luonnoksessa monipuolisesti ja ne tukevat sekä lukion toimintaa että edesauttavat osaltaan opiskelijan opintojen sujuvaa etenemistä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 3 (6) Opintojen ohjausta, suunnittelua ja seurantaa sekä itsetuntemuksen ja itsensä kehittämistä edesauttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Toivottavaa olisi, että myös lukioissa otettaisiin käyttöön ehops. Luonnoksessa puhutaan lähinnä yksilön oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Olisi hyvä mainita, mitä tämä tarkoittaa oppilaitoksen toiminnan osalta ja miten se toteutuu koulun arjessa 4.4 Lisäysehdotus: Huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opintojen alkuun kiinnitetään erityistä huomiota oppimaan oppimisen taitoja edistämällä ja opiskelijalle yksilöllisesti sopivien opiskelumenetelmien tunnistamisella. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden sekä huoltajien kanssa. 5 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa puhutaan kurssikohtaisissa osioissa opetuksen tavoitteista. Toivottavaa olisi, että opetuksen tavoitteiden sijaan puhuttaisiin opiskelijan osaamistavoitteista. Opiskelijalle tulisi taata mahdollisuus suorittaa eri oppiaineiden kursseja eheinä, isompina kokonaisuuksina, esimerkiksi ilmiöinä. Oppiainekohtaiset tavoitteet on hyvin kuvattu, paitsi kielissä, joista puuttuvat osaamistavoitteet. Kielten kurssien tavoitteet eivät ole yhteismitallisia muiden oppiaineiden kanssa Oppiaineiden kohdalla ei ole avattu, miten monipuolisia opetusmenetelmiä ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödynnetään kyseisen oppiaineen opiskelussa. Opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa kurssin sisältöihin ja menetelmiin jää myös avoimeksi. Kurssikohtaisissa kuvauksissa tavoitteet ja toiminta on esitetty sekaisin. Tärkeämpää olisi kirjata, mitä opiskelija osaa kurssin käytyään ja millaista osaamista arvioidaan. Aihekokonaisuuksiin ehdotetaan lisättävän Ajattelu ja oppimiaan oppiminen -aihekokonaisuus tai vastaava osio (vrt. perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden laaja-alainen osaaminen, ajattelu- ja oppimaan oppiminen)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 4 (6) Teemaopinnot olisi tarkoituksenmukaista esitellä heti aihekokonaisuuksien jälkeen ja ne toimisivat hyvin orientoivina kursseina. 6 Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskelijan oppimisen arvioinnin yleisperiaatteet on esitetty luonnoksessa selkeästi. Oppimisen arvioinnin menetelmät puuttuvat ja jää epäselväksi arvioidaanko oppimista vai osaamista. Seuraavaa pidetään erityisen onnistuneena linjauksena: Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelynsä suunnittelussa. Kurssisuorituksen arvioinnin kappale on hieman epäyhtenäinen. Opiskelijan oikeusturvan ja opintojen edistymisen kannalta on hyvä, että opetussuunnitelman perusteissa on kappale osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen. Voisi vielä vahvemmin korostaa monipuolista ja jatkuvaa arviointia Monipuolisen näytön lisäksi pitäisi opettajan tarjota esim. mahdollisuutta vaihtoehtoisiin osaamisen näyttämistapoihin. Luonnoksessa todetaan vain, että Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Tästä voi seurata, että opiskelijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa lukioiden käytänteiden vaihdellessa. On hyvä, että luonnoksessa on mainittu: maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet tulee ottaa huomioon, käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä ja vaihtoehtoisia tapoja arvioida. Helsingin kaupungin opetuslautakunnan antaman lausunnon keskeisin sisältö: pitää hyvänä, että luonnoksessa on tuotu selkeästi esiin opetussuunnitelman laatiminen yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 5 (6) Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen arvoperustaan on tuotu tärkeitä lisäyksiä, kuten yhdenvertaisuus. Lisäksi arvot on kytketty kattavasti sivistykseen. Luonnoksessa esitetty oppimiskäsitys sekä oppimisympäristöt ja menetelmät tukevat opetuksen uudistamista. Opiskelun esteettömyyden ja kielitietoisuuden esille nostaminen ovat tärkeitä asioita. Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle tärkeitä elementtejä, kuten tulevaisuuden taitojen ja tietojen oppiminen (ns. 21st century skills), oppimisen ja opetuksen digitalisaatio sekä opintojen eheyttäminen. Tieto- ja viestintäteknologian tulisi olla luonteva osa oppimista ja sen käyttöä tulisi selkeämmin kuvata kaikkien oppiaineiden kurssien yhteydessä. Ajattelutaidot ja oppimaan oppiminen ovat keskeisiä taitoja, joita opiskelijan tulee oppia lukio-koulutuksen aikana. Perusteluonnoksessa näille ei ole annettu riittävää painoarvoa eikä riittävällä tasolla kuvattu eksplisiittisesti. Lukion opetussuunnitelman perusteissa tulisi antaa ajattelutaitojen kehittymiselle ja oppimaan oppimiselle vähintäänkin yhtä suuri tai suurempi painoarvo, kuin mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on annettu. Ohjaus- ja opiskeluhuolto on huomioitu luonnoksessa monipuolisesti ja ne tukevat sekä lukion toimintaa että edesauttavat osaltaan opiskelijan opintojen sujuvaa etenemistä. Opintojen ohjausta, suunnittelua ja seurantaa sekä itsetuntemuksen ja itsensä kehittämistä edesauttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Toivottavaa olisi, että myös lukioissa otettaisiin käyttöön ehops. Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa puhutaan kurssikohtaisissa osioissa opetuksen tavoitteista. Toivottavaa olisi, että opetuksen tavoitteiden sijaan puhuttaisiin opiskelijan osaamistavoitteista. Opiskelijan oppimisen arvioinnin yleisperiaatteet ovat selkeät, mutta oppimisen arvioinnin menetelmät puuttuvat ja jää epäselväksi arvioidaanko oppimista vai osaamista. Erityisen onnistuneena pidetään kurssin tavoitteiden ja arviointiperusteiden selvittämistä opiskelijoille kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan oikeusturvan ja opintojen edistymisen kannalta pidetään hyvänä sitä, että opetussuunnitelman perusteissa on kappale osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen. Myös maahanmuuttajanuorten kielellisten vaikeuksien huomioimista pidetään tärkeänä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 6 (6) pitää hyvänä mahdollisuutta sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat opetussuunnitelmaan. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Mervi Willman, vs. linjanjohtaja, puhelin: 310 86850 mervi.willman(a)hel.fi Niclas Rönnholm, opetuspäällikkö, puhelin: 310 86219 niclas.ronnholm(a)hel.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta, suomi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisen Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten ja pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa luonnoksesta. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Mervi Willman, vs. linjanjohtaja, puhelin: 310 86850 mervi.willman(a)hel.fi Niclas Rönnholm, opetuspäällikkö, puhelin: 310 86219 niclas.ronnholm(a)hel.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta, suomi